09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

tutkimuksen käytännölliset ja teoreettiset lähtökohdat 27<br />

käyttökelvottomaksi. Ajan kulku ja sattuma on määrännyt, mitä esineitä<br />

voimme tai emme voi tavoittaa menneisyydestä katsottavaksi<br />

nykyaikana määriteltäväksi taiteeksi. Silti käsitys taiteesta juontaa<br />

paljolti taidehistoriallisista kirjoituksista. Yksittäinen ihminen kantaa<br />

yhteisön historiaa enemmän kuin pystyy koko elämänsä aikana<br />

luomaan omaansa (Varto 2006, 51). Nykyajassa pohditaan paljon ja<br />

”uusin” silmin sitä, mitkä useat tunnistettavat ja tunnistamattomat<br />

voimat määrittävät taideteoksen synnyn ja kohtalon, myös kieltämisen,<br />

joka on tutkimukseni kannalta kiinnostavin.<br />

Leena-Maija Rossi (1999, 258) esittää, miten taiteen yhteys paitsi<br />

perinteiseen estetiikkaan ja filosofiaan myös politiikkaan mahdollistaa<br />

taiteen käsitteen avaamisen huomattavasti laajemmaksi. Poliittinen<br />

valta näkyy esimerkiksi taideilmiön olemuksessa, kuten päätöksissä<br />

siitä, mikä on taideteos ja mikä on jokin ”muu”, kenen taideteoksen<br />

tiedot ja kuvat sisällytetään taidehistorian kokoelmiin, kenen<br />

taideteoksia monistetaan mediassa, kenelle annetaan apurahoja,<br />

mitkä taideteokset ostetaan ja varastoidaan museoon ja onko taidenäyttelyn<br />

liput hinnoiteltu niin, että myös vähävarainen pääsee kokemaan<br />

taidetta. Esihistoriallisten taideolioiden arvostelulautakunnan<br />

menetelmistä meillä ei ole muuta kuin kuvitteellista tietoa – toisin<br />

kuin nykyisten. Kielletyn kannalta on syytä olla vakuuttunut siitä, että<br />

kuten taiteen määrittely myös taiteessa kielletyn määrittyminen elää<br />

kiihkeässä muutoksessa.<br />

Nykyään jokainen syntynyt taideteos tulee moneen kertaan valikoiduksi<br />

ennen kuin päätyy julkisuuteen. Erityisen kiinnostavia tutkimuksen<br />

kannalta ovat taideilmiön sisällä kielletyt teokset sekä ne<br />

teokset, jotka eivät pääse julkisuuteen, samoin ne suuren yleisön arvioitaviksi<br />

päässeet teokset, jotka päätyvät kielteiseen valoon julkistamisensa<br />

jälkeen. Julkisuuteen hyväksytyt ovat jo taiteen eri asiantuntijoiden,<br />

kuten tilaaja-maksajan (esim. galleristin, kuraattorin tai<br />

museonjohtajan) hyväksymiä. Taideolion synnystä vastaavat taidemaailman<br />

taidekätilöt. Jokin taidemaailman yksittäinen kätilö voi<br />

rajata tietyn taideolion synnyn kielletyksi.<br />

Taiteesta puhujat ja kirjoittajat käyttävät tottuneesti taidemaailma-käsitettä.<br />

Siihen on otettu mukaan sekä taideinstituuttien toimintaa<br />

tarkastelevat että muut taiteen esittämiseen liittyvät asianhaarat.<br />

Arto Haapalan (1990, 92-93) mukaan nykyisin ”taidemaailma” ymmärretään<br />

hyvin usein väljässä arkisessa merkityksessä. Haapala viittaa<br />

Danton ja Dickien keskusteluihin ja päättelee, että termi ”taidemaail-

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!