09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

j o h t o p ä ä t ö k s e t 253<br />

yleinen, kuten vallitseva näkemys. Olemme oppineet kysymään, onko<br />

katse vangittu kaupallisuuden kätyriksi, varattu tuotettujen halujen<br />

markkinoille.<br />

Tutkimusaineiston piirustuksia voi tarkastella havainnon kannalta,<br />

ja silloin on syytä todeta, että osa vastauksista on piirustuksellisempia<br />

ja osa tekstillisempiä. Tutkimuksen nuoret ovat digitaalisen ilmaisun<br />

sukupolvea. Digitaaliseen ilmaisuun liittyy tiiviisti skriptin käsitteen<br />

ymmärtäminen. Tietokonekäyttäjille skripti on eräänlainen tietokoneohjelma,<br />

jonka on tarkoitus olla helposti omaksuttavissa ja<br />

suhteellisen helppolukuinen. Skriptikielen komennot on yleensä<br />

suunniteltu johonkin erityiseen tarkoitukseen, ja ne toimivat vain<br />

tietyssä rajatussa ympäristössä. (Mäyrä 2007, 196-218.)<br />

Jaana Erkkilän mukaan nuoret rakentavat skripti-ajattelulle perustuvaa<br />

keskinäistä kuvallista maailmaa, jonka he haluavat pitää aikuisilta<br />

piilossa. Erkkilän mukaan skripti-kuva on nuorten ”sisäpiirin”<br />

kuva, joka yhdistää merkityksiä ymmärtävät ja jättää muut, asiaan<br />

vihkiytymättömät, ulkopuolelle. (Erkkilä 2009.) Myös tämä korostaa<br />

aspektiivista näkemyksen muotoa, jossa maailma tulee luoduksi toteemeina.<br />

6.4. Taidekäsitykset<br />

Nuorilla tuskin on artikuloitavissa olevia taidekäsityksiä. Ainakaan<br />

taidekäsitykset eivät pääse ilmi luokkaympäristössä. Luokkaympäristössä<br />

pikemminkin on kyse halusta tehdä kaikki mahdollinen ”taiteellista”<br />

vastaan. Syy suhtautumiseen on luultavimmin löydettävissä<br />

Suomessa ja Virossa hieman eri suunnilta. Suomalaisessa koulussa<br />

taidekäsityksen rasitteena voi olla historiallinen kiintymys vuosien<br />

1880–1910 väliseen aikaan, jota kutsutaan Suomen kuvataiteen kultakaudeksi.<br />

Kansallisromanttiset aatteet, suomen kielen vahvistuminen viralliseksi<br />

kieleksi ja erityisesti kultakauden taiteen silloinen kansainvälinen<br />

(eksoottinen) menestys ovat eräänlaisia suomalaisen kulttuurin identiteetin<br />

löytymisen maamerkkejä. Toisen maailmansodan yhteydessä<br />

koetut nöyryytykset ja sotakorvauksien maksun ankarat ajat veivät kultakauden<br />

loisteen Suomen taiteesta. Uusi ”loistava” Suomi syntyi vasta<br />

Nokian menestyksen myötä. Kulttuuri-identiteetin tarjoaminen nuorille<br />

kultakauden esimerkein ei ole vaikuttavaa eikä vakuuttavaa. Nuoret<br />

ovat jo löytäneet omat identiteettilähteensä, aatteensa ja visuaalisen

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!