Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
250 k i e l l e t y t k u v a t<br />
taidekasvatuksessa hyvin tavanomaisia ja suosittuja. Tapahtumakeskeinen<br />
kuvan tekeminen on metodina käytössä taideterapiana hoidon<br />
ja kuntoutuksen alalla. Mimmu Rankasen, Hanna Hentisen ja Meri-<br />
Helga Manteren kirjoituksien mukaan taideterapiassa kuvan tekeminen<br />
on toimintakeskeistä, kokemuksellista tekemällä oivaltamista.<br />
(Rankainen ym. 2007, 9.) Terapeuttinen kuvan tekeminen voi sekoittua<br />
helposti ilmaisuun. Hentinen (2007, 30) korostaa, että on harhaanjohtavaa<br />
yhdistää ekspressiivistä taideterapiaa ekspressionistiseen<br />
ilmaisuun.<br />
Kaikki terapian muodot ovat aina tavoitteellisia. Niillä haetaan<br />
”eheytymistä” tai toimintaa, joka auttaa ihmistä. Sen sijaan muussa<br />
kuvanteon yhteydessä, esimerkiksi koulussa, terapeuttinen suhtautuminen<br />
kuvan tekemiseen on ongelmallista. Toisaalta jollekin nuorelle<br />
kuva on itseterapian välttämätön osa ja ahdistuksen purkupaikka.<br />
Mikäli kuvaan ilmaantuu äärimmäisen rajuja joko todellisia tai kuviteltuja<br />
kokemuksia, ympäristö reagoi usein kauhistuen, joten julkisesti<br />
on suotavaa olla terapoimatta itseä, ettei häiritsisi yhteisön rauhaa.<br />
Yksilön hoidossa on yksityisesti kiellettyjä aiheita pidetty terapian<br />
tarpeen ylläpitävänä voimana. Samalla jokin kuviteltu saattaa alkaa<br />
vai kuttaa itse koetulta, mikäli henkilöllä on tavanomaista parempi<br />
eläytymiskyky.<br />
Kielletty aihe näyttäisi olevan nuorille tämän tutkimuksen mukaan<br />
pikemminkin elämän vivahteiden etsimistä, hahmottamisen paikka,<br />
ei niinkään jonkin trauman työstämistä. On myös nuoria, jotka työstävät<br />
kuvallisesti omia traumoja. Joskus kuvia saatetaan turhan helposti<br />
lukea traumanäkökulman kautta, joskus taas ei huomata traumakäsittelyä,<br />
vaikka se olisi tarpeenkin. (Lehtonen 2009.) Ilmaisun<br />
ekspressiivisyys yleensä ei ehkä kumpua kovin syvältä vaan pikemminkin<br />
esittää jo pinnalla olevaa sen pinnallisessa hahmossa. Elämän vivahteiden<br />
ilmaisussa näyttää aistimellisuuden ja fyysisyyden pelko<br />
olevan myös kuvallisena esityksenä voimakas, mistä kertovat kuvat,<br />
joissa hahmot eivät kärsi, ja seksikuvat, joissa ei nautita. Kokijan esittämisen<br />
tilalle on tarjolla katsojan, etäältä tarkkailijan asema.<br />
Kandinskyn lyhyen tokaisun mukaan ”kaunista on se, mikä on sisäisesti<br />
kaunista”. Toisin sanoen ekspressiivisessä ilmaisussa tähdätään<br />
ihmisen omasta mielestä lähtevän ilmaisun esittämiseen; sen<br />
vastakohtana on ympäristöä havainnoiva ja jäljittelevä ilmaisu. Ekspressiivinen<br />
itseilmaisu äärimmilleen vietynä on ilmaisua ilmaisun<br />
vuoksi. Tämän tutkimuksen suomalaispiirtäjät ovat painottaneet