09.09.2014 Views

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

250 k i e l l e t y t k u v a t<br />

taidekasvatuksessa hyvin tavanomaisia ja suosittuja. Tapahtumakeskeinen<br />

kuvan tekeminen on metodina käytössä taideterapiana hoidon<br />

ja kuntoutuksen alalla. Mimmu Rankasen, Hanna Hentisen ja Meri-<br />

Helga Manteren kirjoituksien mukaan taideterapiassa kuvan tekeminen<br />

on toimintakeskeistä, kokemuksellista tekemällä oivaltamista.<br />

(Rankainen ym. 2007, 9.) Terapeuttinen kuvan tekeminen voi sekoittua<br />

helposti ilmaisuun. Hentinen (2007, 30) korostaa, että on harhaanjohtavaa<br />

yhdistää ekspressiivistä taideterapiaa ekspressionistiseen<br />

ilmaisuun.<br />

Kaikki terapian muodot ovat aina tavoitteellisia. Niillä haetaan<br />

”eheytymistä” tai toimintaa, joka auttaa ihmistä. Sen sijaan muussa<br />

kuvanteon yhteydessä, esimerkiksi koulussa, terapeuttinen suhtautuminen<br />

kuvan tekemiseen on ongelmallista. Toisaalta jollekin nuorelle<br />

kuva on itseterapian välttämätön osa ja ahdistuksen purkupaikka.<br />

Mikäli kuvaan ilmaantuu äärimmäisen rajuja joko todellisia tai kuviteltuja<br />

kokemuksia, ympäristö reagoi usein kauhistuen, joten julkisesti<br />

on suotavaa olla terapoimatta itseä, ettei häiritsisi yhteisön rauhaa.<br />

Yksilön hoidossa on yksityisesti kiellettyjä aiheita pidetty terapian<br />

tarpeen ylläpitävänä voimana. Samalla jokin kuviteltu saattaa alkaa<br />

vai kuttaa itse koetulta, mikäli henkilöllä on tavanomaista parempi<br />

eläytymiskyky.<br />

Kielletty aihe näyttäisi olevan nuorille tämän tutkimuksen mukaan<br />

pikemminkin elämän vivahteiden etsimistä, hahmottamisen paikka,<br />

ei niinkään jonkin trauman työstämistä. On myös nuoria, jotka työstävät<br />

kuvallisesti omia traumoja. Joskus kuvia saatetaan turhan helposti<br />

lukea traumanäkökulman kautta, joskus taas ei huomata traumakäsittelyä,<br />

vaikka se olisi tarpeenkin. (Lehtonen 2009.) Ilmaisun<br />

ekspressiivisyys yleensä ei ehkä kumpua kovin syvältä vaan pikemminkin<br />

esittää jo pinnalla olevaa sen pinnallisessa hahmossa. Elämän vivahteiden<br />

ilmaisussa näyttää aistimellisuuden ja fyysisyyden pelko<br />

olevan myös kuvallisena esityksenä voimakas, mistä kertovat kuvat,<br />

joissa hahmot eivät kärsi, ja seksikuvat, joissa ei nautita. Kokijan esittämisen<br />

tilalle on tarjolla katsojan, etäältä tarkkailijan asema.<br />

Kandinskyn lyhyen tokaisun mukaan ”kaunista on se, mikä on sisäisesti<br />

kaunista”. Toisin sanoen ekspressiivisessä ilmaisussa tähdätään<br />

ihmisen omasta mielestä lähtevän ilmaisun esittämiseen; sen<br />

vastakohtana on ympäristöä havainnoiva ja jäljittelevä ilmaisu. Ekspressiivinen<br />

itseilmaisu äärimmilleen vietynä on ilmaisua ilmaisun<br />

vuoksi. Tämän tutkimuksen suomalaispiirtäjät ovat painottaneet

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!