Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
v e r t a i l e v a n ä k ö k u l m a 235<br />
mojen sukupuoleen ovat erikseen kaikki tytöt verrattuna kaikkiin<br />
poikiin kiinnittäneet huomiota suurin piirtein saman verran, mutta<br />
suomalaiset ovat enemmän korostaneet hahmojen sukupuolta kuin<br />
virolaiset. Ylikorostetut ja valtavankokoiset alapäät tosin ovat useammin<br />
poikien piirtämiä, mutta rintoja ovat piirtäneet niin pojat kuin<br />
tytötkin. Molemmat ovat piirtäneet korostettuja rintoja ja paljaita takapuolia<br />
suunnilleen yhtä paljon.<br />
On oletettavaa, että kaikilla piirustushahmoilla on sukupuoli, vaikka<br />
se ei suoraan näykään. Tapahtumat, asennot ja teot ovat selviä ja<br />
näyttävät edellyttävän sukupuolijakoa. Esinearsenaali on toisaalta<br />
otettu lähialueelta mutta myös sukupuolitunnusmerkeistä. Falliset<br />
esineet – tunkeilevat, päällekäyvät, penetroivat, alistavat ja aseen kaltaiset<br />
piirteet – ovat ilmeisiä. Lippiksen ja hameen käyttäminen fetissin<br />
eli taikakalun tavoin osoittaen käyttäjänsä ”salaista” voimaa ja<br />
kuvaten pikemminkin tyyppiä kuin henkilöä, tai asemaa – opettajan<br />
statusta – kertoo, miten hyvin nuorilla on hallussaan globaalin (amerikkalaisen)<br />
viihteen tapa tyypittää todellisuutta semioottisesti yksinkertaisin<br />
merkein. Viihdekulttuurin vaikutus on selvä: se standardisoi<br />
esittämistä ja antaa nuoren esittämistavalle ”hyvän” mallin. Sarjakuvat<br />
myös sallivat ihmisen esittämisen monella tavalla tai ainakin sellaisen<br />
olion osoittamisen, joka on kuin ihminen (puetut eläimet,<br />
barbababat, muumit), mikä osittain selittää tikku- ja pallohahmot.<br />
Suomalaispojat ovat käyttäneet paljon enemmän sarjakuvamaista ilmaisua<br />
virolaispoikiin verrattuna, ja he ovat käyttäneet enemmän otsikkoja,<br />
puhekuplia ja äänitehosteita kuin virolaispojat. Sarjakuvallinen<br />
ilmaisu on käytössä suomalaisten oppikirjojen kuvituksessa, ja<br />
sarjakuvia on ollut Suomessa tarjolla huomattavasti enemmän kuin<br />
Virossa.<br />
Suomalais- ja virolaistyttöjen kuvien vertailussa selviää, että suomalaistyttöjen<br />
kuvissa on huomattavasti enemmän ihmishahmoja.<br />
Tikkuhahmoja ja pallohahmoja on melkein saman verran, ja korostettu<br />
sukupuolen esittäminen on neljä kertaa yleisempää suomalaistytöillä<br />
kuin virolaistytöillä. Samoin suomalaispojat ovat virolaispoikiin<br />
verrattuna huomattavasti enemmän ylikorostaneet alapään kokoa.<br />
Näyttäisi siltä, että seksualisoitunut mainoskuvan matkiminen on<br />
ehkä vaikuttanut tehokkaammin suomalaistyttöjen ja -poikien kuvalliseen<br />
ilmaisuun. Virolaiset ovat varsin vähän korostaneet piirustustensa<br />
hahmojen sukupuolta muutenkin. Virolaiset eivät ole piirtäneet<br />
erektiossa oleva penistä ihmiseen, vaan se on esitetty irrallisena, mer-