Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

a i n e i s t o n a n a l y y s i 205
sismia. Rasismiksi määritellään siis niin kansainvälisten sopimusten,
Suomen lainsäädännön kuin tutkijoiden piirissä yleensä vähemmistöryhmiin
kohdistuva syrjivä toiminta. Nykyään määrittelyihin kuuluu
myös kulttuurirasismi. Lisäksi on olemassa vaikeasti havaittavaa piilorasismia.
Halventavista ilmaisuista merkille pantavaa on, että aineistossa
”neekeriksi” nimitellään usein miespuolisia, kun taas naista haukutaan
”huoraksi”. Muualta tulleisiin liitetään helposti arvaamaton ja
rikollinen käytös, ja siten ruokitaan ennakkoluuloja. Työttömyyden
tuoma ahdinko ja keskustelu siitä, että muualta tulleet vievät työpaikkoja,
pitää yllä muukalaisvihaa. Näkyvin yritys solvaavan kielenkäytön
muutokseen Suomessa oli vuonna 2007, jolloin Fazerin lakupatukan
paperi vaihdettiin rasistisen tulkintamahdollisuuden takia uudeksi.
(IL 29.02.2008.)
Kuva 73. Etninen viha. Vasemmalla on valkoinen hahmo ja tummaihoinen
hahmo. Valkoihoisella on keskisormi pystyssä ”Ei saa
haukkua”, oikealla on valkoihoinen pystyssä ja tummaihoinen maassa
”Ei saa potkia”. Kolmannessa kuvassa valkoihoinen seisoo ja hymyilee,
kirves näkyy ja makaavan tummaihoisen pää on poikki ”Ei saa
tappaa toista”.
On mielenkiintoista, että sellaiset kuvat, joissa tummaihoinen haukkuisi
tai hakkaisi valkoista, puuttuvat aineistosta. Kummeksun asiaa
siitä syystä, että mikäli ei-toivottu ihonväriin perustuva viha olisi ymmärretty
syvällisesti, nuoret mieltäisivät kielletyiksi myös tilanteet,
joissa valkoihoista haukutaan, potkitaan ja tapetaan siitä syystä, että
hänen ihonvärinsä on valkoinen. Asennoituminen, jossa mielletään
ihonväriin perustuvan vihan kohdistuvan vain värillisiin, vääristää
maailman todellista tilannetta ja asettaa itsestään selväksi olettamuksen,
ettei valkoista voi kukaan vihata ihonvärin perusteella.