Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
a i n e i s t o n a n a l y y s i 151<br />
väkivaltaista käyttäytymistä. Päinvastaisiakin mielipiteitä on esitetty:<br />
peleissä voi purkaa aggressioita tekemättä tuhoa ympäristölle. Asiassa<br />
ei ole päästy yksimielisyyteen.<br />
Väkivaltaviihde perustuu yksinkertaistetusti väkivallan näkemiseen,<br />
väkivalta on juonen pääosa. Mediaväkivallan vaikutusten tutkimisen<br />
kolme suosituinta mallia ovat katharsismalli, sosiaalisen oppimisen<br />
malli ja kultivaatiomalli, myös väkivaltaan turtumisen malli on<br />
tunnettu keskusteluissa. Kultivaatiomallin ”keksijä” George Gerbnerin<br />
mukaan kultivaatiomalli on yksi mediaväkivallan vaikutusten<br />
malleista. Kultivaatiomalli syntyi 1970-luvulla (Kultivaatiomalli 2009).<br />
Katsottavan väkivallan saantia pyritään valvomaan ikäluokittelun<br />
periaatteella (Valtion elokuvatarkastamo 2009). Tuotteiden ostamisen<br />
ikärajalla pyritään käytännössä valvomaan väkivallan osalta sitä, että<br />
tietynikäinen ei saa ostaa tietynlaisia, väkivaltaiseksi määriteltyjä<br />
tuotteita tai ei pääse elokuvateatteriin katsomaan ikäisiltään kiellettyjä<br />
elokuvia. Tosielämässä nuori näkee kaikkea, minkä ostaminen<br />
häneltä on kielletty. Hän voi katsoa televisiota, käyttää internetiä tai<br />
lainata kavereilta. Myös sanomalehdet pursuavat väkivaltakuvia ja<br />
väkivaltauutisia. Television ohjelmille on laadittu ikäsuositukset ja<br />
varoitukset voimakkaista väkivaltakohtauksista, mutta niiden noudattamista<br />
on mahdoton valvoa. Lisäksi nuori kuulee ja lukee todellisista<br />
rikoksista, kuten tapoista, murhista, raiskauksista ja pahoinpitelyistä.<br />
Väkivallan tuotteiden hankkiminen on huomattavasti helpompaa<br />
nuorille kuin päihteiden hankkiminen, ei tarvitse kuin avata televisio<br />
tai lukea Helsingin Sanomia tai selailla ilmaisjakelulehtiä.<br />
Toisin kuin päihteistä, väkivallasta jokaisella nuorella on todennäköisesti<br />
henkilökohtaista kokemusta. Omakohtaiseen väkivaltaan<br />
törmää lapsuudessaan jokainen. Lapset tappelevat keskenään, aggressiivinen<br />
käytös on osa kasvamista. Perheväkivalta on yksi tunnettu<br />
väkivaltailmiö. Lyöminen ja ympäristön tuhoaminen on lapselle usein<br />
hyvin luontevaa itseilmaisua. Etenkin ennen kuin kasvatuspuheen<br />
suositukset opitaan, lapsi tahtomattaan tuhoaa ympäristöä, vaikka<br />
lapsen tarkoitukset ovat erilaiset kuin aikuisilla. Itsetehdystä väkivallan<br />
teosta nuoria ei rangaista samalla tavalla kuin aikuisia. Nuori saa<br />
tehdä väkivaltaa enemmän kuin aikuinen ja vailla kokonaisvastuun<br />
kantamista. Vastuu alaikäisten rikoksista on huoltajilla. Suomessa<br />
lapsia ei saa lyödä. Virossa ”saa” lyödä, lyömistä ei ole lain voimalla<br />
tuotu rangaistuksen piiriin. Kouluissa fyysinen väliintulo oppilaan<br />
raivoamiseen on säädeltyä. Oppilas saa olla huomattavasti väkivaltai-