Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
12 k i e l l e t y t k u v a t<br />
jaisesti arvokkaaksi ja lihallinen on piilotettu. Käytännössä tämä tarkoittaa<br />
elävien ilmiöiden ja olioiden loputonta ajatuksellisiksi pelkistämistä.<br />
Ajatukselliset ilmiöt pelkistyvät tutkimuksessa kirjakielisiksi,<br />
ja tutkimuksesta karsiutuu aina pois kirjoittamatonta, lihalliseen<br />
ja ajatukselliseen kätkeytyvää. Kirjakieli vaikeroi erityisesti silloin,<br />
kun on syytä kirjoittaa yksittäisestä ja kokemuksellisesta. Kirjakieli<br />
tavoittaa helpoimmin yleisen (Varto 2008, 41).<br />
Yleiseen viittaaminen takaa Varton mukaan tiedon varmuuden, ja<br />
kielellistäminen on siinä yksi keino. Samalla tapa, jolla yleistä määritellään,<br />
muuttuu kuten kielikin. Siksi kielletyn pohtimisessa on perusteltua<br />
kiinnittää huomio kielelliseen. Varto toteaa myös, että yksittäiseen<br />
kokemukseen viittaaminen ei takaa varmaa tietoa, koska suurin<br />
osa kokemuksista ei ole kielellistettävissä ja niitä on vaikeaa ellei jopa<br />
mahdotonta tavoittaa (Varto 2008, 20). Väitetään, että ei ole syytä tutkia<br />
yksittäistä kokemusta, koska sitä ei voi perustella yleisen avulla.<br />
Mika Hannula (2007) pohtii kokemuksen asetelmaa ja lähestyy kysymystä<br />
kuuluttamalla suomalaisuutta. Hannulan mukaan meillä on<br />
yhteisö ja yksilö; yhteisöllisyys ja yksilöllisyys on sekä vaativa että paikoittain<br />
vaivalloinen kokonaisuus. Vaativaksi ja vaivalloiseksi kokonaisuuden<br />
tekee ajatus, että yhteisö rakentuu toimivan yksilön varaan.<br />
Yksilö on arvokas suhteessa siihen, miten hän ”palvelee” yhteisön<br />
”etuja”. (Hannula 2007, 142–156.)<br />
Olkoot yhteiset etuudet yksilölle kuinka suotuisia tahansa, yksilö<br />
menettää oman yksittäisen kokemuksensa merkitykset siksi, että<br />
tiedon varmuus yhteisössä on rakentunut ainoastaan yleiseen eikä<br />
yksittäiselle kokemukselle anneta arvoa (Varto 2008, 20). Kielletyn<br />
kannalta yksilö joutuu jatkuvan haasteen eteen, myös kompromissin<br />
tilaan. Yksilö on osittain omien halujen vuoksi velvollinen noudattamaan<br />
ja palvelemaan yhteisöllistä, vaikka yksittäinen kokemus olisi<br />
aivan päinvastainen kuin yleisesti määritetty etu. Neuvottelut jatkuvat<br />
koko elämän.<br />
Kielletyt kuvat -tutkimuksen käsitteet on valikoitu ottaen huomioon<br />
sekä yleisen tiedon varmuuden haastavan, sanojen käyttämiseen<br />
kytkeytyvän vallan sekä yhteisöllisten sopimusten läsnäolon. Pirkko<br />
Anttilan (2005, 608–617) mukaan poststrukturalistisissa teorioissa<br />
esitetty valta-sanan kritiikki, erityisesti dekonstruktionismin ja dekonstruktionismin<br />
kritiikin nimellä tunnetut ajatussuuntaukset, esittää<br />
miten kieleen kytketyt arvot, katsomukset ja näkemykset syntyvät<br />
ihmisten hallitsemasta järjestelmästä. Ero on ratkaiseva: järjestelmä