Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
106 k i e l l e t y t k u v a t<br />
seen, merkityksellisissä sattumissa harhailuun. Tutkimustilanteessa<br />
esitetty tutkimuskysymys oli vastaajille yllättävä, odottamaton. Myöskään<br />
se, että en korostanut nuorten oppilasasemaa vaan tutkimuskysymys<br />
mahdollisti asettumisen koulussa harvinaiseen, tavanomaisesta<br />
opiskelijapersoonasta poikkeavaan rooliin, lisäsi assosioivaan ajatteluun<br />
surrealistisuutta. Kielletty on nuorten elämässä pitkälti valmiiksi<br />
annettuna, eivätkä nuoret itse pääse määrittelemään<br />
institutionaalisessa yhteisössä kiellettyä. ”Oikeus” sellaiseen on instituutioissa<br />
vain johtoportaaseen kuuluvilla. Tutkimuskysymykseen ei<br />
ole valmista, opittua vastausta, vaikka olemassa olevista kielletyistä<br />
aiheista vastauksia haettiinkin. Yksikään oppikirja ei opasta, miten<br />
kysymykseen pitäisi vastata, etenkään piirtämällä. Assosioiva lämmittelytehtävä,<br />
nuorille tarjottu poikkeusrooli ja määräysvalta sekä tilanne,<br />
jossa oma kontrolloimaton ajattelu oli mahdollista, houkutti<br />
piirtämään eräänlaisen surrealistisen seuraleikin tavoin. Surrealistiseen<br />
seuraleikkiin ryhtyminen näkyy piirustuksissa jossain määrin.<br />
Mannermaan (2004, 214) mukaan surrealismissa kehiteltiin taiteen lisäksi<br />
surrealistisia seuraleikkejä, harrastettiin kaduilla harhailua<br />
ja omaksuttiin yleisesti satunnaista ja yllättävää väijyvä elämänasenne,<br />
mikä on hyvin kuvailevaa sellaiselle mielentilalle, missä ennalta arvaamaton<br />
voisi ilmetä. Houkuttelin piirtäjiä eräänlaiseen surrealistiseen<br />
seuraleikkiin kanssani. Leikin jälkenä, piirustuksissa, minulle avautuva<br />
kiellettyjen aiheiden kirjo on rönsyilevä. En voi tietää, miten nuoret<br />
kokivat tutkimusaiheen käsittelyn, paljonko he käyttivät assosiaatiota,<br />
oivaltavaa ajattelua, vapaata päättelykykyä, järkeilyä tai matkimista ja<br />
toistoja. Kokonaisnäkymänä piirtynyt visuaalinen maailma on pikemminkin<br />
surrealistinen kuin rationaalinen. Piirustuksiin kätketty ”tieto”<br />
ei ole osoitettavissa millään yksiselitteisellä tavalla, vaan jokainen viittaus<br />
olemassaoleviin tutkimuksiin kiinnittää nuorten ”vapaan” assosioinnin<br />
aikuisten tutkimuskirjallisuuteen. Nuorten tarjoamat kuvalliset<br />
aiheet, opettajien ”puhe” ja tutkijan assosioivat tulkinnat muodostavat<br />
yhdessä eräänlaisen trilogisen kudelman, tutkijan oman leikin,<br />
jonka tutkija kiinnittää vuoropuheeksi muihin tutkimuksiin.<br />
Assosiaatiotekniikkaa käytän erityisesti silloin, kun luen kuvien<br />
sisältöä. Piirustuksista kirjoittaessani olen jakanut assosiaatiot kahteen<br />
kokonaisuuteen. Piirustuksen jälkeen, kuvien numeroinnin yhteyteen<br />
olen tiivistänyt ”kuvatekstin”. Kuvatekstissä pyrin ilmaisemaan<br />
näkemäni asiat mahdollisimman yksiselitteisesti, konkreettisesti<br />
ja tiiviisti esitettynä, minkä jälkeen jatkan esittämällä ne ajatuk-