Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Taiteilijoiden avauksia
93
nut syvälle sosiologisiin, etnografisiin ja kulttuuriantropologisiin pohdintoihin.
Sinänsä kiinnostava suuntaus sai jäädä, ja päätin keskittyä
suomalaisiin taiteilijoihin, joiden kanssa puhuisin ainakin muodollisesti
samaa kieltä. Kuvataiteilija Elina Merenmiehen kanssa keskustellessani
ymmärsin myös, että kulttuurien välinen vertailu olisi ollut kovin keinotekoista.
Taiteilijoiden liikkuvuus on nykyisin niin aktiivista ja monipuolista,
että taiteellisiin valintoihin ja arvorakenteisiin on suhtauduttava lähinnä
subjektiivisen elämismaailman heijastuksina 55 . Vaikka kaikki valitsemani
taiteilijat lopulta ovat suunnilleen samanikäisiä, eteläsuomalaisia naisia,
myös heidän taustoissaan on niin monia kulttuurisia vaikutteita, että on
lopulta hankalaa sanoa, mitä on suomalaisuus, mitä eurooppalaisuus tai
ulkoeurooppalaisuus. Suomalaistenkin taiteilijoiden liikkuvuus Euroopassa
on niin suurta, että taiteen tekemisen kansallisten piirteiden tai kulttuurivaikutteiden
hahmottaminen olisi turha poikkeama tutkimuksen fokuksesta
ja sitä perustuisi teennäisiin ja yleistäviin luokituksiin. Ei voi puhua
kansallisuudesta, vaan todellisuudesta, ympäristöstä. Työt aina muuttuu,
kun menee toiseen todellisuuteen (Merenmies 2005).
Päätin ottaa mukaan viisi tai kuusi suomalaista nykytaiteilijaa. Listasin
itseäni kiinnostavia tekijöitä ja yritin hahmottaa sellaista ryhmää,
jossa olisi sopivasti erilaisten tekniikoiden kanssa työskenteleviä taiteilijoita.
Pidin tärkeänä, että taiteilijan tuotanto olisi itselleni kiinnostavaa ja
että siinä olisi jonkinlaisia yhtymäkohtia omaan työskentelyyni. Päädyin
joukkoon, jossa oli kolme taidemaalaria, yksi graafikko ja yksi keraamikko.
Halusin maalauksen roolin olevan vahvan, sillä se oli minulle läheisin
tapa toteuttaa visuaalista ajatteluani. Toivoin maalarien tuovan mukanaan
materiaaliin liittyviä kokemuksia ja merkityksiä, sillä en itse kokenut osaavani
niitä sanallistaa tai edes ajatella. Keramiikka ja grafiikka olivat itselleni
myös jonkin verran tuttuja ja fyysisyydessään läheisiä. Teknisiä asioita
tärkeämpinä pidin kuitenkin taiteilijoiden tapaa tehdä visuaalisia valintoja
ja ilmaista. Olin eri tavoin vaikuttunut jokaisen heidän tuotannostaan. Olisin
toki voinut valita taiteilijoita, joiden kautta otos olisi edustanut kattavammin
kuvataiteen teknisiä tai ilmaisullisia keinoja. Valitsemalla toisistaan
mahdollisimman erilaisia tekijöitä olisin ehkä saavuttanut enemmän
uutta ja yllättävää tietoa. Valintani perusteella tavoittelin mahdollisimman
55 Istanbulin Biennaalissa 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan biennaaliin osallistuneista taiteilijoista
34 % asuu ja työskentelee muualla kuin synnyinmaassaan, ja 19 % :lla on kaksoiskansalaisuus
(Balik 2010, 16–18).