Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Johdanto<br />
47<br />
ajatteleminen tukee nimenomaan tätä tarpeellista ulkolaitaistamista. Se myös<br />
sitoo harjoitettavat taidot ja tekniikat johonkin mielekkääseen ja antaa oppilaille<br />
mahdollisuuksia kehittyä omaan tahtiinsa ja omien edellytystensä mukaan.<br />
(Varto 2008a, 82–83.) Tämä vaatii opettajalta asennoitumista taiteen tekemiseen<br />
prosesseina, joissa oppilaan kokemuksellista tietoa ja näkemyksiä ilmaistaan visuaalisilla<br />
menetelmillä. Taiteellisen ajattelemisen kehittäminen edellyttää sitä,<br />
ettei oppimistilanteissa koskaan vajota pelkän teknisen tai motorisen opettelemisen<br />
tasolle (Varto 2008a, 84).<br />
Ennen kuin voi täysin ilmaista itseään visuaalisesti, täytyy myös teknisiä<br />
ja motorisia taitoja kehittää. Taidossa harjaantuminen helpottaa ilmaisua<br />
ja siten taiteellisen ajattelun ilmentämistä. Taitamattomuus ei kuitenkaan estä<br />
ajattelemista. Varton mukaan olennaista olisikin pitää taiteellisen ajattelemisen<br />
periaatteita kaiken aikaa yllä ja esillä. Ei pidä odottaa, että oppilas on tarpeeksi<br />
taitava tai kypsä ajattelemaan taiteellisesti ja suhtautumaan sisällöllisesti kuvan<br />
tekemiseen. (Varto 2008a, 71, 74–75.) Päin vastoin taiteelliseen ajattelemiseen<br />
tulee herätellä ja kypsyttää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ymmärtäessään<br />
taidetta muutenkin kuin taitolajina, ja keskittyessään tulosten sijaan<br />
prosessiin, oppilaassa voi syntyä aito halu ilmaista itseään taiteen avulla.<br />
Taiteen tohtori, taidekasvattaja Soile Niiniskorpi kyselee väitöskirjassaan<br />
kuvataideopettajien käsityksiä kuvataiteesta ja sen tekemisestä sekä heidän<br />
omasta suhteestaan taiteen tekemiseen. Kaikki hänen haastattelemansa kuvataideopettajat<br />
tekevät itse taidetta ja pitävät taiteellista työskentelyään itselleen<br />
merkityksellisenä sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. He näkevät kuvataiteen<br />
opettamisen ja taiteen tekemisen välillä samankaltaisuutta ja vuorovaikutusta.<br />
Yksi puhuu teknisen taidon ylläpitämisestä, toinen viittaa taiteellisen<br />
ajattelun vireillä pysymiseen oman taiteen tekemisen kautta. (Niiniskorpi 2009,<br />
22, 187, 196–197.) Kuvataideopettajan omakohtainen kokemus taiteen tekemisestä<br />
on olennainen osa taiteen ymmärtämistä. Tekijänä hän ymmärtää kuvataiteellista<br />
prosessia moniulotteisemmin, sisältä käsin. Taiteelliseen ja kuvalliseen<br />
ajatteluun itse harjaantuneena hän voi ohjata opiskelijaa luontevasti.<br />
Taidekasvattaja ja tekstiilitaiteilija Virpi Vesanen-Laukkanen kuvailee erästä<br />
taidekasvatus-projektia, jossa kuvallisen-, sanallisen- ja draamailmaisun keinoin<br />
eläydyttiin satuhahmojen maailmaan. Peruskoulun neljäsluokkalaiset kehittivät<br />
itselleen luontuvan satuhahmon ja toteuttivat sen moniaistisessa ja ilmaisutapoja<br />
fuusioivassa projektissa. Vesanen-Laukkasen kuvauksessa ilmenee monia<br />
kuvataiteellisen prosessin vaiheita. Tekeillä oleva teos on omakohtainen ja ko-
Change language