Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
40 Johdanto<br />
Kuvataidekasvatuksen tutkimusta tehdään Suomessa Taideteollisen<br />
<strong>korkeakoulu</strong>n lisäksi Lapin yliopistossa. Ensimmäinen taidekasvatuksen 27<br />
tohtori, taidekasvattaja Marjo Räsänen, valmistui Taideteollisesta <strong>korkeakoulu</strong>sta<br />
vuonna 1997. Taidekasvatuksella terminä on ollut tiukasti lastenkulttuuriin<br />
ja kouluun keskittyvä leima. Taidepiireissä kasvatuksella on ollut<br />
jopa taiteellisuutta rajaavia kaikuja. Taidekasvatuksen tutkimus on ottanut<br />
haltuunsa kuitenkin paljon laajemman maiseman. Vaikka tämäkin paradigma<br />
on vielä nuori ja hapuileva, sen muoto alkaa hahmottua. Tukenaan suomalaisella<br />
taidekasvatuksen tutkimuksella on kansainvälinen, pääasiassa<br />
angloamerikkalainen taidekasvatuksen tutkimus. Taidekasvatuksen tutkimus<br />
on leimallisesti kvalitatiivista tutkimusta ja painottunut fenomenologiseen,<br />
hermeneuttiseen ja pragmatistiseen ajatteluun. Se on kytköksissä<br />
myös useisiin rinnakkaistieteisiin. Taidekasvattaja, tutkija Mira Kallio kartoitti<br />
vuonna 2008 Taideteollisen <strong>korkeakoulu</strong>n jatko-opiskelijoiden tekeillä<br />
olevia tutkimuksia. Hän jakoi tutkimukset neljään painotusalueeseen,<br />
joista yksi on taiteellinen toiminta. (Kallio 2008, 108.) Amerikkalaistutkijoiden<br />
jäljessä hän toteaa, että taidekasvattajat ovat aina olleet kiinnostuneita<br />
tietämisen, tekemisen ja taiteen tekemisen kautta muodostuvasta ymmärryksestä.<br />
Taiteilija-tutkija-opettajana toimiminen on elämistä hedelmällisessä<br />
rajatilassa, jossa luominen, sanallistaminen ja esille tulevan<br />
artikuloiminen auttaa representoimaan maailmaa monipuolisesti. Taidetta<br />
tekevän taidekasvattajan asema on siten samalla tavalla liikkuva ja avoin<br />
kuin yhteisötaiteilijan, joka työskentelee sekä sosiaalisessa että yksinäisessä<br />
kontekstissa. Tässä positiossa hänelle muodostuu valmiuksia hahmottaa<br />
tutkimuksen tuottamaa tietoa moninaisesti. Tutkimusparadigman<br />
myötä taidekasvattajan työnkuva hahmottuukin kokonaan uudelleen.<br />
(Kallio 2008, 111–112.) Taiteilija-tutkija-opettajan rooleja onnistuneesti yhdistävinä<br />
esi-isinä voidaan nähdä jo taidemaalari-teoreetikko-opettajat<br />
Wassily Kandinsky ja Paul Klee. Heidän kohdallaan ei ollut epäilystäkään,<br />
etteikö kolmen eri position yhdistäminen olisi onnistunut, päinvastoin.<br />
Kandinskyn ja Kleen opetukset elävät edelleen ja heitä siteerataan sekä<br />
taiteilijoina että ajattelijoina.<br />
Taiteellinen tutkimus 28 pyrkii taiteen keinoin, avulla ja sen kautta näkemään<br />
sellaista, joka pelkän käsitteellisen tarkastelun avulla pysyy piilos-<br />
27 Käytän tästä eteenpäin termiä taidekasvatus, kun tarkoitan kuvataidekasvatusta.<br />
28 Käytän tästä eteenpäin termiä taiteellinen tutkimus, kun tarkoitan taiteellista tai taidepainotteista<br />
tutkimusta.
Change language