Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38 Johdanto<br />
1.5.7. Maailmallisuus<br />
Käsitän ihmisen maailmasuhteen muodostuvan edellä avattujen fenomenologisten<br />
käsitteiden yhteisvaikutuksesta. Nimitän maailmallisuudeksi<br />
maailman läsnäoloa ihmisessä, hänen sitoutumistaan kehonsa ja<br />
tietoisuutensa kautta omaan elämismaailmaansa, olemiseensa, tilaan ja<br />
aikaan.<br />
Ajattelen maailmallisuuden olevan yleisinhimillinen piirre, joka jokaisen<br />
yksilön ajattelussa ja toiminnassa ilmenee eri tavoin. Jos kuvataiteellista<br />
prosessia ajatellaan kehollisena prosessina sekä visuaalisena ja<br />
taiteellisena ajatteluna, täytyy maailman läsnäolon näkyä myös siinä. Arkisen<br />
maailmallisuuden läsnäolo kuvataiteilijan prosessissa on tämän inhimillisen<br />
piirteen yksi ilmenemismuoto. Kuvan tekeminen perustuu taiteilijan<br />
prosessin aikana tekemiin valintoihin, jotka taas perustuvat hänen<br />
horisonttiinsa, perspektiiviinsä ja ajatteluunsa. Teoksen kehittymiseen liittyviä<br />
ajatusketjuja ja assosiaatioita on vaikea, paikoin mahdotonkin seurata.<br />
Niiden perusta on kuitenkin yksilöllisessä elämismaailmassa. Niinpä kaikki<br />
tulkinta prosessista palautuu aina taiteilijan maailmasuhteeseen, joka tässä<br />
tutkimuksessa saa paljon tilaa.<br />
1.5.8. Aistisuus<br />
Aistisuudella ja estetiikalla on sama alkuperä kreikan kielen sanassa<br />
aisthesis, jolla viitataan ihmisen konkreettiseen keholliseen suhteeseen<br />
maailmansa kanssa. Aistisuus on perimmäinen tapa olla maailmassa. Sitä<br />
ei voi välttää, peittää eikä himmentää. Se on kiinteä ja pysyvä kosketuspinta<br />
maailmaan. Maailma työntyy ihmiseen aistisessa nähdyn ja kuullun,<br />
maistetun ja haistetun sekä kosketuksen muodoissa. Aistisuuden luonne<br />
on herkkä ja jokahetkisyydessään huomaamaton ja olosuhteiden mukaan<br />
muuttuva. (Varto 2001, 13.) Merleau-Ponty käsittelee aistisuutta merkittävänä<br />
tiedonmuodostuksen väylänä. Kehon aistisuuteen lopulta perustuu<br />
hänen ajattelunsa kehona-maailmassa-olemisesta ja lihassa maailmaan<br />
kietoutumisesta. Itse käytän aistisuuden käsitettä monesti myös arkisen<br />
havaitsemisen yhteydessä, sillä se viittaa näkemistä laajemmin aistien yhteisvaikutukseen.
Change language