Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

36 Johdanto
maailmassa-olemisen käsitteen rinnalla. Kehollista olemista korostaa hänen
lihan käsitteensä, jolla tarkoitetaan koko maailmaa jonkinlaisena liikkeessä
olevana, orgaanisena ja ajattelevana elementtinä. Kokoaikaisen aistisen
kautta ihminen on samaa lihaa maailman kanssa. Tämä tarkoittaa, että ihminen
kehittyy itsekseen maailmassa ja maailmasta. Hänen tekemisensä on
maailmallista, koska kaikki hänen ympärillään ja hänessä on maailmaa itseään.
Ihminen on kuin laskos maailman lihassa 23 . ...ruumiini kuuluu olioiden
joukkoon, se on yksi niistä, se on osa maailman kudosta...ja kun se näkee ja
liikkuu, se pitää muut oliot kehässä ympärillään, ne ovat hänen liitännäisenään
ja jatkeenaan, ne ovat painautuneet hänen lihaansa, ne ovat osa hänen
täyttä määrittymistään, koko maailma itsessään on samaa rakennusainetta
kuin hänen ruumiinsa (Merleau-Ponty 2006, 19).
Liha (la chair) on Merleau-Pontyn käsite, joka rikkoo kaiken dualismin
lopullisesti. Maailma ja keho ovat samaa lihaa. Liha on maailman ja kehon
yhteen kietoutuva kohtaaminen ja yhtäaikaisuus. Lihan käsitettä ei pidä ymmärtää
erikseen fyysisenä tai psyykkisenä ilmiönä. Se ei ole eroteltava kokonaisuus
eikä sillä ole mitään osoitettavaa materiaalista ilmentymää. Kehokin
on samanaikaisesti subjekti ja objekti, näkevä ja nähty, koskeva ja kosketettu
24 . Lihan myötä maailmassa olemiseen liittyy erityisesti kehollinen liike.
Maailma tulee näkyväksi liikkeen, toiminnan ja käytännön kautta. (Kupiainen
1997, 22.) Lihaa eivät sido fyysisen ja motorisen rajat, maailman liha on rajaton.
Lihan ulottuvuuksilla ei aina ole sanoja. Lihan kautta saatamme kuitenkin
ymmärtää jopa vain katsomalla toisen lihaa. Toisen ihmisen toiminta katsottuna
saattaa herättää meissä jotakin, tulla osaksi omaa kokemustamme, jos
meillä on alustavaa kokemuspohjaa ja siten merkityksiä tapahtuvalle. Liha
on siten yhteyttä myös muihin ihmisiin. Lihana oleminen, lihaksi tuleminen
on jokapäiväistä muutosta, jossa ei tulla valmiiksi. (Varto 2008 a, 78.)
1.5.5. Horisontti
Elämismaailman tuottamat kokemukset painautuvat ihmiseen muokaten
hänen ajatteluaan, käytöstään ja toimintaansa. Husserl alkoi käyttää käsitet-
23 Viittaan fenomenologi Juho Hotasen ilmaukseen Lihan laskos, jolla hän ilmeisesti tarkoittaa
maailmallisia olemuksia, kuten ihmistä.
24 Ajatus yhtäaikaisesta subjektiudesta ja objektiudesta on alunperin Husserlin ajattelua,
jota Merleau-Ponty kehitti merkittävästi edelleen.