Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Johdanto<br />
35<br />
ei ole mitään älyllistä toimintaa. Kehossa sen sijaan liha ja älyllisyys ovat<br />
yhtä organismia. Vanhemmissa kirjoituksissa kuitenkin termiä ruumis käytetään<br />
useimmiten erilaisissa konnotaatioissa. Esimerkiksi Husserl erottaa<br />
luonnontieteellisen ruumiin (Körper) ja havaitsevan, merkityksiä keräävän,<br />
aktiivisen ja muistavan ruumiin (Leib) toisistaan. Sara Heinämaan käännöksessä<br />
Husserl käyttää käsitettä eletty ruumis, Jaana Parviainen käyttää<br />
samasta käsitteestä suomennosta keho. Husserl käsittää eletyllä keholla<br />
olemusta, jossa yhdistyy sekä materiaalinen että ei-materiaalinen puoli.<br />
Husserlin ajattelu painottuu kuitenkin selkeästi tietoisuuden tarkasteluun.<br />
Kehollisuutta korostava ajattelu nousee fenomenologian piirissä nimenomaan<br />
Merleau-Pontyn ansiosta. Tämä onkin merkittävä ero Husserlin ja<br />
Merleau-Pontyn ajatteluissa. Nämä ovat myös ne kaksi puolta, joiden vuoksi<br />
olen halunnut tutkimuksessani peilata molempien ajatuksia. Ensisijaisen<br />
tärkeinä pidän Husserlin käsitteitä elämismaailmasta, suuntautumisesta ja<br />
horisontista. Hänen ajattelunsa aistisuuden ja kehollisen tiedon merkityksestä<br />
on kuitenkin niin lyhyesti kuvattua, että olen kaivannut Merleau-Pontyn<br />
selkeästi kehollisuuteen painottuvaa ajattelua tutkimusaiheeni käsittelyyn 22 .<br />
Merleau-Pontyn ajattelussa keho ja maailma kietoutuvat yhteen. Ihminen<br />
todellistuu jatkuvasti tässä kietoutumisessa. Oleminen on jatkuvaa<br />
ja samanaikaista perustumista ja avautumista maailmalle. Niinpä ihmisen<br />
koko oleminen on luonteeltaan kehollista. Fenomenologinen ajattelu yleensä<br />
korostaa ihmisen olemista ensisijaisesti kehollisena olentona. Keho on<br />
kokemisen paikka ja kaiken inhimillisen ymmärryksen perusta. Minulla ei<br />
ole kehoa, minä en omista kehoa, vaan minä olen keho ja minä todellistun<br />
kehona (Parviainen 1994, 22). Ihminen tarkastelee maailmaa aina kehossaan.<br />
Keho on maailmassa olemisen kanava. Siksi kehollisuuden merkitykset<br />
ovat aina jollain tavalla vaikeasti ymmärrettäviä ja sanallistettavia.<br />
(Parviainen 1994, 21–22, 26.)<br />
1.5.4. Kehona-maailmassa-oleminen ja liha<br />
Maurice Merleau-Pontyn ajattelussa keho on ihmisen ainoa tapa<br />
olla maailmassa. Hän käyttää käsitettä kehona-maailmassa-oleminen Husserlin<br />
tietoisuuteen perustuvan elämismaailma käsitteen ja Heideggerin<br />
22 Näin ollen pitäydyn tekstissäni itse myös käsitteessä keho.
Change language