Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
34 Johdanto<br />
1.5.2. Suuntautuminen ja elinpiiri<br />
Koko elämän ajan erilaiset kokemukset työntävät ja vetävät meitä eri<br />
suuntiin, kohti ja poispäin itsestään. Mahdollisuudet ja kiinnostuksen kohteet<br />
aukenevat ihmiselle tässä kokemusten jatkumossa. Ihminen on maailmassa<br />
kehollisena olentona aina jonkinlaisessa situaatiossa, josta hän<br />
suuntautuu kohti mahdollisuuksiaan, kohti kiinnostavaa. Suuntautuminen<br />
tarkentuu, syvenee ja muuttaa suuntaansa kokemusten ja ajan myötä. Mikä<br />
tahansa suuntautumisen kohde onkaan, se usein koetaan juuri sillä hetkellä<br />
aidosti oikeaksi, näkemykselliseksi ja sopivaksi suunnaksi. Suuntautumisen<br />
mukaan tehdyt valinnat muokkaavat ihmisen olemassaoloa. Tämä tekee<br />
hänen elämästään jatkuvan prosessin, joka päättyy vasta kuolemassa.<br />
Husserlin mukaan elämismaailma jakaantuu pienempiin elinpiireihin<br />
eli ontologisiin piireihin, joissa subjekti toimii (Satulehto 1992, 31–32.) Yksi<br />
ihminen voi liikkua ja elää useissa ontologisissa piireissä ja hänellä on niissä<br />
jokaisessa oma olemisen tapansa. Hänen käytöksensä, olemuksensa,<br />
jopa jossain määrin arvonsa, muovautuvat sen mukaan, missä piirissä hän<br />
kulloinkin toimii. Elinpiirit erottuvat toisistaan ihmisen suuntautumisen ja<br />
intressien mukaan. Näitä voivat olla vaikkapa henkilökohtainen piiri, ystävien<br />
piiri, perhepiiri, taiteilijapiiri, harrastukseen, politiikkaan tai opiskeluun<br />
liittyvä piiri. Eri elinpiireissä tarvitaan erilaista tietoa, arvostetaan erilaista<br />
kokemusta, puhutaan eri tavoilla eri asioista. Elämismaailma on perusta<br />
kaikille elinpiireille. Se tuottaa kokemuksia, tietoa ja olemisen malleja kaikkiin<br />
piireihin. Ihminen sovittaa elämisensä näiden piirien mukaan ja valikoi<br />
elämismaailmasta käyttöön sen, mikä on olennaista kussakin piirissä.<br />
1.5.3. Keho / Ruumis, Kehollisuus<br />
Monet fenomenologit käyttävät termiä keho dualismiin viittaavan<br />
ruumiin käsitteen sijaan. Kuitenkin etenkin naistutkimusta tekevät fenomenologit<br />
(mm. Sara Heinämaa) käyttävät käsitettä ruumis. Keho on uudissana<br />
jolla viitataan elävään kehoon. Se on yhtä aikaa tunteva, älyllinen ja<br />
ajatteleva kokonaisuus. Kehon käsite yhdistää sielun ja ruumiin toiminnot<br />
yhteen. Näin ollen ruumis ymmärretään selkeästi fyysiseksi ja biologiseksi<br />
kokonaisuudeksi. Se voi olla kuollut tai elävä ruumis. Ruumiissa itsessään
Change language