Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

Johdanto
33
yhteinen maailma, jossa kullekin ihmiselle muodostuu omanlaisensa kokemusten
jatkumo. Husserl ottaa käyttöön käsitteen elämismaailma (Lebenswelt),
joka tarkoittaa ihmisen elettyä ja koettua maailmaa. Elämismaailma
muodostuu subjektin välittömästä havainnosta ja kokemuksesta sekä niiden
avulla tiedetyksi tulleesta. Siksi se ei ole looginen tai järjellä perusteltava
maailma, kuten luonnontieteen maailma tai naturalistinen (”luonnon”)
maailma, ei myöskään varsinaisesti käsitteiden, kuvitelmien tai psykologian
maailma. Elämismaailma muodostuu koetusta, kokemuksen kautta tiedetyksi
tulleesta, uskotusta, kaikesta siitä, mikä on ihmiselle merkityksellistä
ja voi tulla kokemisen ja tietämisen kohteeksi (Husserl, 1936, 49–50). Se
ympäröi subjektia ja subjekti elää siinä yksilönä. Elämismaailma on kiinteä
osa minua, se on olemiseni paikka ja raja. Sen ulkopuolelle ei voi nähdä.
Se on kanssani jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa ja siksi sen objektiivinen
tarkastelu on kutakuinkin mahdotonta. (Husserl 1936, 16–17, 30, 49–50).
Husserlin mukaan elämismaailmaan liittyy kiinteästi intersubjektiivinen
yhdessäolo (Mitwelt). Olemme maailmassa ensisijaisesti yhdessä muiden
kanssa, vasta toiseksi omassa itsessämme.
Husserlin oppilas Martin Heidegger käytti käsitteitä maailmassa-oleminen
(In-der-Welt-sein) ja täälläolo (Dasein), joiden avulla hän kehitteli
maailmallisuuden ajatusta omaan, hieman enemmän eksistentialistisempaan
suuntaan. Hän näki, että ihminen on heitetty (Geworfen) maailmaan,
jonka muutos on hänestä riippumatonta. Heitettyys 21 ihmisen olemisen ja
kokemuksen kuvauksena tarkoittaa, että ihminen löytää itsensä maailmasta,
joka tapahtuu hänen ympärillään hänestä huolimatta.
Elämismaailma on yksi tutkimukseni keskeisistä käsitteistä. Se paikallistaa
taiteilijan subjektin ja toiminnan arkiseen maailmaan. Se antaa
myös ensisijaisen arvon koetulle ja kokemuksellisen muodostamalle tiedolle.
Husserl kirjoittaakin intuitiivisesta tiedosta, joka on alkuperäistä, toiminnasta
nousevaa kokemusperäistä tietoa. Se on aitoa tietoa maailmasta,
joka käsitteellistettäessä heti etääntyy alkuperästään. Husserl kehottaakin
myöhemmissä kirjoituksissaan lukijaa aina palaamaan elämismaailman
käsitteeseen ja sitä kautta intuitiivisen tiedon äärelle. Kehittelen tutkimustekstissäni
myöhemmin maailmallisuudeksi kutsumani uuden käsityksen,
joka pohjautuu elämismaailman käsitteeseen.
21 Käsitteestä on suomenkielisessä keskustelussa käytössä myös käännös heitteisyys.