Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Johdanto<br />
31<br />
elinpiireistään huokuu jatkuvasti ainesta, joka ei välttämättä liity kuvallisuuteen,<br />
mutta joka taiteellisen ajattelun kautta kulkeutuu teoksiin. Husserlin ajattelussa<br />
havaitsemisella on merkittävä rooli. Havaittavat kohteet ilmenevät ja<br />
tulevat annetuiksi todellisina ainoastaan havainnossa. Havaitseminen on siis<br />
toden vastaanottamista. Erilaisten asioiden havaitsemiseen ja toteamiseen<br />
on olemassa erilaisia tapoja, jotka saattavat poiketa toisistaan radikaalisti.<br />
Asiat hahmottuvat todellisina niille itselleen ominaisilla tavoilla. (Pulkkinen<br />
2006, 55–57.) Husserlin ajattelu antaa paljon tilaa aistimelliselle havainnolle,<br />
jota Merleau-Ponty vähän myöhemmin kehitteli omaan suuntaansa.<br />
Maurice Merleau-Ponty tulkitsi Husserlin tekstejä ja kehitteli omaa ajatteluaan<br />
painottaen kehon ja kokemuksen merkitystä ihmisen ajattelulle ja<br />
toiminnalle. Kun Husserl käsittää ihmisen lähinnä tiedostavaksi ja tietoisuudessaan<br />
havainnoivaksi ja ajattelevaksi subjektiksi, Merleau-Ponty tarkastelee<br />
ihmistä kehollisena subjektina. Husserlin myöhäisiä kirjoituksia seuraten<br />
Merleau-Ponty tulkitsee ihmisen maailmasuhdetta uudelleen. Hän väittää,<br />
että ihminen kohtaa maailman ensi sijassa kehonsa kautta, liikkumalla, tuntemalla<br />
ja havaitsemalla, ei tietämällä, uskomalla tai olettamalla. (Heinämaa<br />
ym. 1997, 45.) Kokemukseen pohjautuva käytännöllinen tieto 20 luo pohjaa ihmisen<br />
maailma-suhteelle. Ihminen kietoutuu maailmaan kehonsa kautta. Aistiva<br />
ja havaitseva keho on siten kaiken ajattelun perusta. Merleau-Pontyn mukaan<br />
käsitteellisen ajattelun ja maailman välinen yhteys syntyy ennen kaikkea<br />
havainnon kautta. Pidän Merleau-Pontyn korostamaa havaintoa etenkin visuaalisen<br />
ajattelun ja taiteellisen työskentelyn yhteydessä tärkeänä. Välittömien<br />
kokemusten pohjalta syntyy koettu maailma, joka käsitteenä on rinnakkainen<br />
elämismaailmalle. (Merleau-Ponty 1962, XVI, XVII, 23, 95–97).<br />
Merleau-Ponty kuvailee näkemistä keinona olla poissa itsestä, olla sisältäpäin<br />
mukana Olevan avautumisessa, jonka päätteeksi vasta sulkeudun<br />
itseeni (Merleau-Ponty 2006, 64) Näkeminen ja havainto saakin hänen kirjoituksissaan<br />
paljon tilaa. Havainnollisena esimerkkinä Merleau-Ponty käyttää<br />
monesti taiteen tekemistä, etenkin taidemaalarin näkökulmaa. Taiteilija on<br />
Merleau-Pontylle maailman tulkki, joka toimii maailmasta käsin, sen lihassa<br />
kiinni. Hän luo katseensa maailmaan ja maalaa siitä ja siinä. Prosessi on<br />
aina tavalla tai toisella fyysisesti vaativa sekä ajattelua aktivoiva. Maalaus-<br />
20 Myöhemmässä fenomenologisessa keskustelussa nousee esille useita käsitteitä kuvaamaan<br />
kokemuksellista, aistista ja kehoon sidottua tietoa. Jatkossa käytän Jaana Parviaisen käyttämää<br />
käsitettä kehollinen tieto.
Change language