Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

30 Johdanto
ajattelu ovat tutkimukseni avaimia taiteilijoiden työskentelyä lähestyttäessä.
Husserlin ajattelu maailmassa olemisesta ja elämismaailmasta muodostaa
tutkimukselleni käsitteellisen perustan, jota vasten peilailen käytännöstä
saamaani ymmärrystä. Merleau-Ponty vastaa ajattelullaan kuvataiteilijan
prosessin kehollisuuteen, yleiseen kehona-maailmassa-olemiseen sekä
havainnon filosofiaan. Näiden pohjalta nuorempien filosofien kirjoituksissa
esille nousevat visuaalinen ja taiteellinen ajattelu. Taiteilijan suuntautuminen,
elämismaailma, havainnot, elämykset ja muisti kutovat jatkuvasti sitä
verkostoa, joka lopulta näkyy ratkaisuina taiteellisissa tuotoksissa.
Edmund Husserl tunnetaan fenomenologian kehittäjänä, jonka jälkeen
monet filosofit ovat tulkinneet ja jatkaneet hänen tuotantonsa ja opetuksensa
teemoja. Husserlin mukaan filosofian tulee kyseenalaistaa kaikkea ja jatkuvasti.
Hän itse kyseenalaisti myös länsimaisen tieteen perustat, tiedon käsitteen
ja sen vaikutukset elämäämme ja maailmankuvaamme. Arkielämän
ilmiöitä niin kuin myöskään mitään uskomusta tai vakaumusta ei Husserlin
mukaan pidä hyväksyä itsestäänselvyytenä. Kaikki tietoisuuden muodot ja
kaikki kokemukset asetetaan samanarvoisesti tutkittavaksi Husserlin fenomenologiassa.
(Heinämaa 2006, 8–9.) Vaikeasti sanallistettava ja subjektiivinen,
taiteellisessa prosessissa muotonsa saava ajattelukin voidaan siis tuoda
fenomenologian tutkittavaksi.
Husserl kuvailee aistimisen, ajattelun, muistamisen ja kuvittelun tapahtumaa
sekä niiden kohteena olevaa. Ajattelu ja aistiminen kietoutuvat kohteeseen,
ne eivät ole olemassa ilman toisiaan. (Husserl 1913, 219–221.) Tämä
ympäristön aistiminen, mielikuvien syntyminen ja muistikuvien viriäminen
ruokkii kuvallista ajattelua ja toisin päin. Kaikki tämä tapahtuu ihmisen kiinteässä
suhteessa ympäristöönsä, jota Husserl myöhemmin nimittää ihmisen
elämismaailmaksi (Husserl 1936, 30). Se ympäröi ja läpäisee ihmisen,
se tarjoaa kaiken välittömästi koettavan ja havaittavan. Samalla se muodostaa
ne puitteet, joissa ihminen vastaanottaa ja ymmärtää. Ihminen on aina
osa omaa elämismaailmaansa, hän ei voi valita tai ymmärtää toisin. Husserlin
mukaan elämismaailman lisäksi ihmisen suuntautuminen ja motiivi
määrittelevät ajattelua merkittävästi. Taiteilija huomioi visuaalisia ärsykkeitä,
muusikko ääniä, insinööri teknisiä ratkaisuja. Motiivi luo rajauksen sille, mitä
ihminen ympäristöstään havaitsee. (Husserl 1913, 228–232.)
Kuvataiteilijan työskentely tuottaa ei-käsitteellistä tietoa, käytäntöön sidottua
ja jatkuvasti muutoksessa virtaavaa intuitiota. Toisaalta hänen muista