Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
28 Johdanto<br />
taiteellisesti. Taiteilijakaan ei ajattele taiteellisesti jatkuvasti. Nämä ovat vain<br />
niitä oivaltavia hetkiä, joita tarvitaan, jotta mitään oivaltavaa tulosta syntyisi.<br />
Ilman maailmalle auki olevaa ajattelua ei voi tuottaa teoksia, joiden kautta<br />
katsoja / kokija voisi myös nähdä tai ajatella toisin. Maailma paljastuu taiteilijan<br />
kautta uudella tavalla. Juha Varton mukaan paljastaminen ja taiteellinen<br />
ajatteleminen ovatkin lähes samaa tarkoittavat. Ne tapahtuvat meissä, jos<br />
vain annamme niiden tapahtua. (Varto 2008b, 65–67.)<br />
Varto korostaa myös kokemuksen merkitystä taiteellisessa ajattelussa.<br />
Ajattelu sitoutuu kokemukseen ja ajatusten tuloksia koetellaan kokemuksessa.<br />
Ympäröivä maailma vaikuttaa meihin jatkuvasti. Se työntää ja vetää meitä<br />
eri suuntiin, kun kokemusten karttuessa kiinnostumme joistakin asioista<br />
toisten kustannuksella. Tässä prosessissa kunkin sisäinen elämä kehittyy<br />
omanlaisekseen. (Varto 2008b, 63.)<br />
Taiteellisesta ajattelusta täytyy pitää erillään visuaalinen ajattelu 18 , jolla<br />
tarkoitan ihmisen kykyä nähdä asioita ilman, että ne ovat hänen edessään,<br />
ja kehitellä näitä näkymiä ajatuksissaan. Ihminen pystyy mielessään ajattelemaan<br />
muotoja, värejä, jopa yksityiskohtia nähdystä todellisuudesta. Visuaalisen<br />
teoksen tekijälle tämä kuvittelun kyky on ilmeinen työkalu, jonka avulla<br />
hän pystyy kehittelemään kuva-aiheitaan, sommittelua ja teoksensa rytmiikkaa.<br />
Taiteilija harjaantuu näkemisessä ja visuaalisessa kuvittelukyvyssään<br />
niin pitkälle, että alkaa vähitellen ajatella visuaalisesti. Kaikenlaiset arkiympäristön<br />
sommitelmat, väriyhdistelmät, materiaalit ja pinnat, kuva-aiheet, valot<br />
ja näkökulmat haastavat hänen huomiotaan ja rekisteröityvät hänen muistiinsa<br />
otteina todellisuudesta. Visuaalisuudesta tulee kokoaikainen huomion<br />
kohde, jota on vaikea kytkeä kokonaan pois päältä. Aktiivisen havainnoinnin<br />
lisäksi visuaaliset fragmentit kun jäävät muistiin myös tiedostamatta. Suomessa<br />
taiteilijoiden visuaalista ajattelua on ensimmäisten joukossa tutkinut<br />
sosiaalipsykologi Vappu Lepistö. Teoksessaan Kuvataiteilija taidemaailmassa<br />
(1991) hän haastatteli kuvataiteilijoita heidän taiteellisesta työskentelystään.<br />
Lepistön haastattelussa kuvataiteilija Kimmo Kaivanto kertoo merkitsevänsä<br />
kuvaideoita muistiin pienille lapuille. Tuo satojen lappujen aiheisto on se<br />
materiaali, jota plaraan ja josta lähden. Joskus innostun jostain vanhasta uudelleen<br />
ja sitten joku viimeisin johtaa suoraan työhön. Kuvan ensimmäiset<br />
18 Käytän sanaa visuaalinen ennemmin kuin kuvallinen, sillä kuvallinen viittaa esittävään<br />
kuvaan ja sulkee silloin abstraktin muotokielen pois. Visuaalisessa ajattelussa kyse on paljolti<br />
muunkin kuin esittävän kuvallisuuden ajattelussa.
Change language