Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Johdanto<br />
27<br />
merkitys piilee kyvyssä saattaa esiin kokemuksen intuitiivisia piirteitä. Niinpä<br />
fenomenologia metodina sopii hyvin taiteelliseen tutkimukseen. Se antaa<br />
tilaa ilmiöiden ainutkertaiselle ja subjektiiviselle luonteelle kuitenkaan karttamatta<br />
niiden yleisempiäkään tasoja. Se on esille saattamista, kokemuksellisesti<br />
merkittävän ja tiedollisesti tärkeän aineksen nostamista esiin sanattomuudesta.<br />
Myös taiteelliset ilmaisun keinot voivat tuoda esille fenomenologista<br />
ymmärrystä. 17 Fenomenologin on siedettävä epävarmuutta, sillä ilmiö<br />
näyttäytyy hänelle vähitellen. Päästäkseen ilmiöön itseensä, hän ikään kuin<br />
kuorii sipulia kerros kerrokselta. Hahmottaakseen ilmiön tutkijan on kiireettömästi<br />
etsittävä yhteyksiä ja pysyttävä uskollisena intuitiolle ja välittömälle<br />
kokemukselle. Kyse onkin ennen kaikkea tutkijan tietynlaisesta reflektiivisestä<br />
asenteesta maailmaan ja itseemme. (Parviainen 2006, 47, 60, 64.)<br />
Fenomenologisesta tutkimuksesta puhutaan kuvaavasti ihmetyksenä.<br />
Ihmetys sallii meidän hämmentyä maailmasta, huomata ja oppia asioita,<br />
joista emme tiedä mitään. Se on eräänlainen pysähdys tai keskeytys, joka<br />
mahdollistaa suunnanmuutoksen ja irrottautumisen niin sanotusta luonnollisesta<br />
tai tieteellisestä asenteesta. (Heinämaa 2000, 51, 56–57.) Tämä irrottautuminen<br />
on olennaista fenomenologisessa asenteessa, joka edellyttää<br />
tutkijan avointa ja kyselevää suhtautumista maailmaan, ja jonka avulla odottamaton<br />
saattaa paljastua.<br />
Juha Varto kirjoittaa taiteellisesta ajattelemisesta ajattelutapana, joka jatkuvalla<br />
kyseenalaistamisella ja toisaalta monille ratkaisuille avoinna olemisella<br />
mahdollistaa omanlaisten ratkaisujen tekemisen. Taiteellinen ajattelu on kuin<br />
ensi kertaa näkemistä, kaavoista, tottumuksista ja yleisistä totuuksista vapaata<br />
oivaltamista. Taiteen tekeminen edellyttää tällaista asennetta. Jotta mitään<br />
voitaisiin nähdä toisin ja tuoda näkyväksi muille, pitää ensin tavallisesta arjesta<br />
erottaa ilmiöt, joihin taiteella puututaan. Olkoon esille tuotava ilmiö sitten<br />
yhteiskunnallinen ongelma tai vaikka vain väri. Sen esille tuomiseen tarvitaan<br />
oivallus ja ajattelua, joka eroaa jokapäiväisestä rutinoidusta ajattelusta. Taiteellinen<br />
ajattelu vaatii maailman katsomista joka kerta uutena.<br />
Taiteellinen ajatteleminen ei kuitenkaan ole mikään yhden ammattikunnan<br />
etuoikeutettu tapa nähdä maailmaa. Kaikki ihmiset voivat ajatella<br />
17 Muun muassa käsityötieteen professori Pirkko Anttila tulkitsee omassa kontekstissaan<br />
taiteen tutkimuksen alueita fenomenologian kautta nähtynä. Olen kokenut jotkin osiot hänen teksteissään<br />
hyödyllisiksi myös kuvataiteellisen prosessin fenomenologisessa kuvailussa.<br />
Anttila, Pirkko 2006. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta: Taito, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen<br />
työvälineet. Hamina: Akatiimi Oy<br />
Anttila, Pirkko 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi Oy
Change language