Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
26 Johdanto<br />
arkipäiväiset asetelmat ja pyrkii näkemään ilmiöt tuoreesti ilman ennakkoasenteita.<br />
Fenomenologi antaa asioiden näyttäytyä niin kuin ne ilmenevät tai<br />
tapahtuvat itsessään. Fenomenologista menetelmää voidaan käyttää myös<br />
tutkimusmetodina. Menetelmänä se korostaa tutkijan omaa havaintojen<br />
tekoa ja suoraan asiaan menemistä. Se ei vaadi etukäteen lukkoon lyötyjä<br />
teorioita tai hypoteeseja. Fenomenologian isä Edmund Husserl esitti, että<br />
maailma ilmenee meille subjektiivisena kokemuksena ja metodin ytimeen<br />
nousikin tutkijan oman kokemuksen kuvailu. Fenomenologisen tutkimuksen<br />
aineisto ryöppyää välittömänä kokemuksena ja tutkija pyrkii aktiivisesti havainnoimalla<br />
oivaltamaan, mikä tässä ilmiössä on olennaista. Analysointi<br />
alkaa oivaltavan havainnoinnin jälkeen tutkittavan ilmiön kuvailulla. Tutkijan<br />
täytyy kyetä erottamaan kokemuksellisen aineistonsa yleistettävät tasot läpeensä<br />
subjektiivisesta aineksesta. Tulkitessaan ilmiötä tutkija joutuu käyttämään<br />
päättelyä, mielikuvitustaan sekä kokemukseen ja käytäntöön pohjautuvaa<br />
tietämistään. Ihmettelyn, kyselemisen ja ymmärtämisen kautta hän<br />
voi hahmottaa ilmiön merkityssuhteita. Samalla hänen tulee tiedostaa omaa<br />
ajatteluaan ja toimintaansa ohjaavat hiljaiset oletukset, joiden ei saa antaa<br />
häiritä hänen avoimuuttaan ilmiölle.<br />
Pragmatistit kiinnittivät huomiota tekemällä oppimiseen viime vuosisadan<br />
alkupuolella ja vastustivat dualismiin perustuvaa tiedonkäsitystä.<br />
Pragmatisti ja kasvatussosiologi John Dewey kirjoitti ymmärtävästä toiminnasta<br />
ja toiminnassa tietämisestä, ja vertaili eri tarpeista nousevia ja erilaisiin<br />
tarpeisiin vastaavia tietämisen tapoja. Fenomenologisen tiedon hankinta perustuu<br />
aktiiviselle havainnoinnille ja pohdiskelulle, ei kokeille tai mittauksille.<br />
Tutkija tavoittelee tilaa, jossa hän sietää epävarmuutta ja näin kykenee tunnistamaan<br />
asioita uudella tavalla. Jatkuva kyseleminen on luonteenomaista<br />
menetelmälle. Fenomenologisen keskustelun moninaisuudesta olen rajannut<br />
tutkimukseeni lähinnä suomalaisten nykyfenomenologien keskustelua,<br />
joka seuraa ja kehittelee kahden fenomenologisen liikkeen johtavan ajattelijan,<br />
saksalaisen Edmund Husserlin ja ranskalaisen Maurice Merleau-Pontyn<br />
ajattelua, ja joka toimii luontevana tulkinnan apuna kerroksellisten taideprosessien<br />
hahmottamisessa.<br />
Kokemuksellisen analysoiminen on fenomenologisen tutkimuksen<br />
sekä heikkous että vahvuus. Subjektiivisuudessaan se pakenee yleistyksiä<br />
ja vaatii tarkkaa auki kirjoittamista. Toisaalta sillä päästään käsiksi sellaisiin<br />
aineistoihin, jotka muuten jäävät koskematta, avaamatta ja puhumatta. Sen
Change language