Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
222 Läpivalaisu<br />
sellä alueella, josta syntyvä teos kommunikoi toisten ihmisten yksilöllisten<br />
maailmojen kanssa. Prosessin alussa operoidaan vahvemmin ei kielellisellä<br />
esiobjektiivisella alueella, jossa tekijä ei ole vielä subjekti ja teos objekti.<br />
Prosessi sinänsä on jatkuvasti sekä sisällä että ulkona olemista, oman havainto-<br />
ja kokemusmaailman käsittelyä kohti yleisempää, ulkopuolisen koettavaa<br />
tasoa. Loppuvaiheessa, kun teos valmistuu, objekti erottuu subjektista<br />
ja jää muiden subjektien vastaanotettavaksi, dialogin ytimeen. Jaana<br />
Parviainen kirjoittaa tanssista paluuna esiobjektiiviselle tasolle. Tanssissa<br />
ihminen ylittää sosiaalisen kehonsa kohti perustaansa, kohti esiobjektiivista,<br />
jonka tila on vain hetkittäistä, välähdyksenomaista. Parviainen ymmärtää<br />
tanssin siten käänteisenä tapahtumisena ek-stasikselle. (Parviainen<br />
1994, 79.) Hän kirjoittaa eksistentialisti Jean-Paul Sartren jäljissä ek-stasis<br />
käsitteestä ihmisen olemisen tapana. Ihminen itsetietoisena olentona voi<br />
ylittää nykyisyyden ja suunnata tietoisuutensa hetkeen sidotun perussuuntautumisensa<br />
ulkopuolelle. Se mahdollistaa ihmisen intentionaalisen suhteen<br />
maailmaan, joka toteutuu tajunnallisuutena ja tietoisuutena yli aktuaalisen<br />
olemisen. Vaikka yksilö on kehollisesti aina kiinni tässä hetkessä,<br />
hän voi samalla abstrahoida asioita, reflektoida omaa olemistaan sekä ollamuille.<br />
(Parviainen 1994, 22–23.)<br />
Ymmärrän kuvataiteellisen prosessin mahdollistuvan juuri ek-stasiksessa.<br />
Toisin kuin Parviaisen kuvaileman tanssijan kääntyminen pois sosiaalisesta<br />
kohti esiobjektiivista perustaansa, näen kuvataiteilijan teoksen tekemisen<br />
aikana kääntyvän esiobjektiivisista hetkistä kohti muille olemista.<br />
Intentionaalisen suhteensa ansiosta kuvataiteilija voi yhdistää havaintonsa<br />
yleisempään kontekstiin ja kääntää kokemusmaailmaansa muille vastaanotettavaan<br />
muotoon. Prosessin aikana ja etenkin sen loppuvaiheessa hän<br />
nimenomaan reflektoi, abstrahoi sekä on-muille. Tämä kuitenkin edellyttää<br />
sitä, että kuvataiteilija suhtautuu avoimesti ja ihmetellen maailmaan, että<br />
hän jatkuvassa tapahtumisessa ja perussuuntautumisessaan pystyy erottamaan<br />
ei kielellisiä merkityksiä. Teosta varsinaisesti työstäessään hän voi<br />
hetkellisesti saavuttaa sellaisen intensiivisen olemisen tason, jossa kehollinen<br />
kietoutuminen ja monen kirjoittajan kuvailema koskettaminen 94 tapahtuu.<br />
Tämä on erittäin nautinnollista ja vastaa varmasti Parviaisen kuvailemaa<br />
tanssijan tilaa intensiivisessä tanssissa. Ei kuitenkaan voida sanoa,<br />
että tämä tila olisi kuvataiteilijalle ehdoton tavoite. Se on pikemminkin<br />
94 Käsittelen taiteilijan ja teoksen välistä koskettamista tuonnempana.
Change language