Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
218 Läpivalaisu<br />
tuubien teksteihin, haltioiduin siitä täydestä keskittymisestä, jota Hölli väreilleen<br />
osoitti. Tehdessään kuivumismalleja ja seuratessaan värien muuttumista<br />
hän kertoi innostuneena, miten eri sävyt näkyvät pimeässä ja miten<br />
niiden kontrastit vaihtuvat eri valo-olosuhteissa. Materiaalin merkitys<br />
tiivistyi minulle, kun sain katsoa vieressä, miten innoissaan ja ylpeä Hölli<br />
oli väreistään, miten hän melkein ahmi niitä. Juho Hotanen kirjoittaa Merleau-Pontyn<br />
hengessä maalaamisen ja värin olemuksesta. Maalaus avaa<br />
tilan sinne, missä ei ole tilaa, ja tekee liikkeen ilman liikettä, koska viivalla ja<br />
värillä on lihallinen voimansa, joka resonoi omassa lihassamme (Hotanen<br />
2008, 80). Hölliä seuratessani vakuutuin värin lihallisesta voimasta, jonka<br />
kokemiseen taiteilijan ei tarvitse edes nähdä valmista maalausta, vaan tutun<br />
materiaalin käsittely riittää sen tuottamien muisti- ja mielikuvien sekä<br />
mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tuntemiseen. Väri ei ole vain ulkoinen<br />
ominaisuus...vaan ulottuvuus, kierto ulkoisten ja sisäisten horisonttien välillä<br />
(Hotanen 2008, 81), Hotanen jatkaa.<br />
Hyvin toisenlainen kokemus itselleni oli Erika Erren läsnäolo Prosessitilassa.<br />
Yleisön läheisyys kiusasi Erreä silminnähtävästi. Pinnistellen<br />
hän yritti keskittyä omaan työhönsä, mutta luonteva työvire keskeytyi<br />
heti, kun hän joutui huomioimaan muita tilassa liikkuvia. Keskittyminen<br />
vaihtui epätoivoon, kun joku yleisöstä jäi kyselemään ja keskustelemaan<br />
hänen kanssaan. Itse ajattelin, että Erren sympaattinen ulkonäkö ja hänen<br />
ympäristöään huomioivat eleensä ehkä houkuttelivat ihmisiä ottamaan<br />
häneen kontaktia helpommin kuin selkeämmin sisäänpäin kääntyneeseen<br />
tekijään. Erren kärsivällisyys riitti kommunikointiin, mutta samalla<br />
hän joutui luopumaan keskittymisestään.<br />
Lopulta Erre otti esille leimasimen, jolla hän alkoi takoa jälkeä maalauspohjalle.<br />
Leimasimesta lähtevä aggressiivinen ääni peitti muut äänet alleen.<br />
Lattialla kontallaan työskentelevä, voimalla leimaava taiteilija ei enää<br />
samalla tavalla houkutellut katsojia keskusteluun. Erre käytti leimasinta<br />
tottuneesti ja taidolla osana maalauksensa tekniikkaa. Poikkeuksellisena<br />
materiaalina leimasin toimi hyvin mekaanisen, tekstiä toistavan jälkensä,<br />
ja toisaalta leimaamiseen liittyvien konnotaatioidensa vuoksi. Väline näytti<br />
vastaavan samaan aikaan teoksen että tekijän omiin tarpeisiin tyydyttävästi.<br />
Maalaamisen fyysisyys ei rajoitu pelkästään kehon liikuttamiseen. Hölliä<br />
ja Erreä katsellessani tulin melko varmaksi siitä, että itselleen läheisen materiaalin<br />
kanssa prosessiin heittäytyminen jollain tavalla onkii myös muita
Change language