Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Läpivalaisu<br />
191<br />
Jouduin tekemään hienovaraisia ratkaisuja, jotta sain näyttelyyn kaiken sen<br />
materiaalin, jonka halusin. Taiteilijoille oli tärkeää alusta saakka myös kokoajan<br />
olla selvillä siitä, minkälaisen kokonaisuuden osana heidän prosessinsa<br />
tulee esille. Koska taiteilijat ovat keskenään hyvin erilaisia ja heidän prosessinsa<br />
yhtä paljon toisistaan poikkeavia, oli ilmassa epäilyksiä myös siitä,<br />
minkälaiseen valoon heidän taiteellinen työnsä näyttelyssä asettuu. Kukaan<br />
ei halua esittää taiteellista työtään banaalissa asetelmissa.<br />
Samaan aikaan, kun minulle alkoi selvitä, mitä kaikkea näyttelysaleihin<br />
tuodaan, aloin seuloa taiteilijoiden kanssa käymiäni keskusteluja. Etsin kommentteja,<br />
joissa he avaavat omaa työskentelyprosessiaan eri näkökulmista.<br />
Minulle oli ensiarvoisen tärkeää saada taiteilijoiden ääni näyttelyyn mukaan.<br />
Toisaalta en halunnut konkreettisten äänten polyfoniaa, mutten halunnut täyttää<br />
näyttelytilaa teksteilläkään. Halusin antaa katsojan vapaasti valita, mitä hän<br />
lukee ja mitä ei. Samalla halusin luoda eräänlaisen kuvien ja tekstien simultaanivaikutuksen,<br />
jossa kuvat on nähtävissä taiteilijoiden sanomisten läpi ja näkökulmat<br />
vaihtuisivat selkeästi suhteessa esillä oleviin prosessin elementteihin.<br />
Päädyin tulostamaan lyhyet kirjoitetut kommentit läpinäkyville akryyleille,<br />
joita ripustettiin näyttelysaleihin niin, että ne olivat eri suunnista luettavissa ja<br />
liittyivät kiinteästi esillä oleviin prosesseihin. Katsojalla oli siis samasta kohdasta<br />
mahdollisuus tarkentaa katseensa taiteilijan kommenttiin tai sen takana<br />
näkyvään asiaan, johon kommentilla viitattiin. Näin eri näyttelysaleihin sijoiteltujen<br />
tekstitaulujen oli tarkoitus virittää katsojaa näkemään koko keskustelun<br />
merkitys valmiissa teoksissa. Rivien välit jäivät tässä konkreettisesti katsojan<br />
harteille. Näyttelyssä kulkiessaan hänen huomionsa kiinnitettiin aina uudenlaiseen<br />
kerrokseen ja näkökulmaan prosessissa. Missä tahansa kohtaa näyttelyssä<br />
hän seisoi, hänellä oli mahdollisuus lukea jokin tekemisen prosessia<br />
kuvaava tekstitaulu. Läpinäkyvyytensä vuoksi ne eivät kuitenkaan vaatineet<br />
huomiota tilassa. Ne loivat kevyen tunnelman, eivätkä ne vieneet tilaa seiniltä.<br />
Oman haasteensa kuratoimiseen loi toimiminen taiteilijoiden ja taidemuseon<br />
toiveiden välissä. Taidemuseolle on tärkeää palvella asiakkaitaan, esittää<br />
heille asiat mahdollisimman selvästi ja esteettä. Taiteilijat halusivat pitää prosessin<br />
intiimit osat tiukasti ohjaksissaan. Myös liika lavastaminen oli heille vastenmielistä.<br />
Itse halusin näyttelyyn prosessille ominaista rytmiä. Halusin esittää<br />
prosessin sellaisena kuin sen näin työhuoneilla, sotkuisena, arvaamattomana<br />
ja rönsyilevänä, toisaalta kontrolloituna ja hiljaisena. Näiden toiveiden ristipaineessa<br />
näyttely rakennettiin eläväksi kokonaisuudeksi, joka monin tavoin rik-