Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taiteilijoiden avauksia<br />
179<br />
Varto kuitenkin alleviivaa, miten erityisesti yhteiskuntatieteissä on menestyksekkäästi<br />
käytetty narratiivisia esittämisen tapoja jo vuosikymmenet. Platonin<br />
ja Husserlin jäljessä hän väittää, että fiktiivinen ilmaisutapa taitamisen ja tietämisen<br />
tutkimisessa on toimiva. Ilmaisullisen vapauden aste näyttää olevan suorassa<br />
suhteessa ilmi saatavaan tietämiseen ja taitamiseen. (Varto 2001a, 56–57.)<br />
Taiteellisen tutkimuksen kirjoittaminen on lyhyen traditionsa vuoksi<br />
vielä lapsenkengissä. Jokainen kirjoittaja joutuu raivaamaan tietään vakiintumattomien<br />
käsitteiden ja ilmausten viidakossa. Kokemuksellinen ja<br />
hiljainen tieto pääasiallisena aineistona tekee tilanteen monimutkaiseksi.<br />
Erilaiset taideteokset, visuaaliset kokonaisuudet ja kuvajulkaisut onkin<br />
hyväksytty osaksi tutkimusta. Taiteen keinoin voidaan osoittaa ja näyttää.<br />
Kuitenkin siitä, voidaanko taideteosta käyttää varsinaisena argumenttina,<br />
käydään rajanvetoa vähän väliä. Tähän mennessä taiteellinen tutkimus ei<br />
ole päässyt sanallistamisen vaikeudestaan. Tosin erilaiset kirjoittamisen<br />
tavat ovat rikastuttaneet tutkimusta ja alkaneet purkaa taiteen subjektiivisten<br />
sisältöjen ja tulkintojen viidakkoa erityylisistä ilmauksista käsin.<br />
Tekstiilitaiteilijana tunnettu Riitta Nelimarkka toteaa kiistellyn väitöskirjansa<br />
alkusanoissa, että kysymyksessä on tietoinen valinta pitäytyä<br />
omassa imaginaarisessa pienoiskosmoksessa, joka filosofisen luonteensa<br />
puolesta on varsin sopiva konteksti taiteen ja tieteen välimaastossa.<br />
Kiitoksissaan hän kirjoittaa: Mikään ei täsmää, fiktio, ja kuitenkin täsmää,<br />
dokumentti... (Nelimarkka 2000, 3, 215.) Nelimarkan runollisesta filosofian<br />
ilmaisusta kiisteltiin laajasti. Kuitenkin filosofi-runoilija Heidi Liehun<br />
fiktiivisen kielen on tunnustettu kuvaavan filosofisia kysymyksiä hyvin.<br />
Hänen teoksiaan on toisinaan vaikea määritellä kummallekaan puolelle,<br />
sillä ne risteyttävät runoutta ja filosofiaa oivallisella tavalla 79 . Taidekasvattaja<br />
Helena Oikarinen-Jabain väitöskirja jakaantui kolmeen erilaiseen<br />
osaan, joista yksi oli lasten kirja Moonan ja Soonan maanantai 80 , toinen<br />
fiktiivinen romaani Hyme 81 ja kolmas teoreettinen pohdinta Syrjän tiloja ja<br />
soraääniä, Performatiivista kirjoittamista Suomen ja Gambian välimaastoissa<br />
82 . Oikarinen-Jabain väitöstilaisuudessa vastaväittäjä, yhteiskunta-<br />
79 Esim. Liehu, Heidi 1993. Kirsikankukkia: Alaviitteitä. Porvoo: WSOY tai Liehu, Heidi 1998.<br />
Perhosten valtakunta: Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta. Helsinki: Sphinx<br />
80 Oikarinen-Jabai, Helena. 2008. Moonan ja Soonan maanantai. Helsinki: Yhteiset Lapsemme<br />
ry<br />
81 Oikarinen-Jabai, Helena. 2008. Hyme. Helsinki: Books on Demand GmbH<br />
82 Oikarinen-Jabai, Helena. 2008. Syrjän tiloja ja soraääniä; Performatiivista kirjoittamista<br />
Suomen ja Gambian välimaastoissa. Helsinki: <strong>Taideteollinen</strong> <strong>korkeakoulu</strong>
Change language