Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taiteilijoiden avauksia<br />
177<br />
oimaan verbaaleiksi otsikoiksi. (Kaila 2002, 143–144.) Taiteilija tunnistaa<br />
olevansa merkityksellisen äärellä tehdessään teoksiaan, toisinaan suorastaan<br />
merkitysten keskiössä. Silti tämän kokemuksen sanallinen hahmo<br />
liukuu sitä hamuilevien sokeiden käsien lävitse. Vaikka en ajattele taiteellisessa<br />
ja uskonnollisessa kokemuksessa sinänsä olevan paljonkaan<br />
yhteistä 77 , voi jokin sanoin kuvaamaton avautua niiden rinnastuksessa.<br />
Etiikkaa tutkiva filosofi Seppo Sajama kirjoittaa uskonnollisen kokemuksen<br />
sanoin kuvaamattomasta luonteesta. Sisäisiä kokemuksia on vaikea<br />
ilmaista kielellä, joka alun perin on tarkoitettu pikemminkin ulkoisten faktojen<br />
kuvaukseen. Kuvaamisen vaikeudesta johtuen uskonnollisia kokemuksia<br />
on monesti päädytty ilmaisemaan taiteellisin keinoin, eikä eksakteilla<br />
fenomenologisilla kuvauksilla. Sen sijaan erilaisten musikaalisten,<br />
kuvataiteellisten ja kaunokirjallisten teosten avulla on kautta historian yritetty<br />
sanoa omalla tavallaan jotakin sellaista (uskonnollisesta) kokemuksesta,<br />
mitä on vaikea sanoilla ilmaista. Sajama kuitenkin muistuttaa, että<br />
sanoin kuvaamaton kokemus ei välttämättä ole ekstaattinen, mystinen<br />
tai muuten rationaalisen ulkopuolella. Myös läpeensä tuttua voi olla hankala<br />
kuvata. Hän ymmärtääkin sanoinkuvaamattomuuden kahdella tavalla.<br />
Heikossa merkityksessä sanoin kuvaamattomia ovat sellaiset ilmiöt ja<br />
kokemukset, jotka ovat vaikeita sanallistaa. Vahvassa merkityksessä sanoin<br />
kuvaamattomia ovat ne, joita ei voi mitenkään kuvata. Esimerkiksi<br />
Sajama antaa esteettiset kokemukset, joiden sanallistamisen mahdottomuus<br />
ei silti ole tyrehdyttänyt yrityksiä kuvailla tai ilmaista niitä. (Sajama<br />
143–144, 155.)<br />
Kokemuksella on tieteessä tunnustettu paikkansa tiedonlähteenä. Filosofit<br />
ovat ymmärtäneet subjektiivisen kokemuksen arvon kauan sitten.<br />
Juha Varto pohtii esille saattamisen problematiikkaa Platonin ja Husserlin<br />
ajattelussa. Miten suhtautua sellaiseen tietoon tai ilmiöön, joka nousee<br />
esille kuin tyhjästä? Jota ei ensin ole olemassa ja jonka joku yksilö vain<br />
nostaa yleisesti tutkittavaksi, kuin se olisi ollut hänen sisällään. Olemattomuudesta<br />
nostetaan esille jotakin, jonka me muut tunnistamme. Husserl<br />
kuvailee tällaista käsitteellä intuitiivinen oivaltaminen, joka edustaa hänelle<br />
kaiken tutkimisen perustaa. (Varto 2001a, 50–53.) Usein tutkimusten<br />
kohteet ovatkin sellaisia ilmiöitä, jotka tulevat esille yleiseen tietoisuu-<br />
77 Rinnastus tuo helposti mieleen ylevän käsitteen ja henkistymisen kokemuksen. Kyse on kuitenkin<br />
vain sanoilla kuvaamisen vaikeudesta kahdessa voimakkaasti subjektiivisessa kokemuksessa.
Change language