Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taiteilijoiden avauksia<br />
165<br />
kommunikoidakseen niistä muiden kanssa, ylläpitääkseen dialogia. Yhteisöt<br />
luovat omat käsitteensä yhdessä koetusta. Mitä kiihkeämmin sivilisaatio<br />
kehittyy, sitä enemmän käsitteille ja niiden päivittämiselle on tarvetta.<br />
Käsitteiden avulla ihminen voi reflektoida elämismaailmaansa ja samalla<br />
asettaa koetun erinäisiin konteksteihinsa. Taiteilija toimiessaan taidekentällä<br />
kasvattaa ja käyttää käsitteellistä maailmaa sekä kommunikoi yleisönsä<br />
kanssa. Toiminnan kautta hän saa kokemuksia, jotka välittävät tietoa<br />
eri elinpiireistä ja siten maailmasta. Voidaan olettaa, että taiteilija tekee<br />
taidetta sekä subjektiivisesta elämismaailmastaan että käsitteellisistä<br />
maailmoista kokemusten kautta saamansa tiedon perusteella.<br />
Kokemuksen ja tiedon ilmaiseminen kuvataiteen keinoin, toisin sanoen<br />
ajattelun visuaaliseksi tekeminen on aina jonkinlaista kommunikointia,<br />
dialogia. Tämä dialogi teoksen ja tekijän välillä, taiteilijoiden välillä, tekijän<br />
ja yleisön välillä tai teoksen ja yleisön välillä nostaa esille Husserlin<br />
kanssaolemisen (Mitwelt) ajatuksen, jonka pohtimista Martin Heidegger<br />
jatkoi omassa tuotannossaan. Monen muun fenomenologin tapaan Heidegger<br />
korostaa ihmisen olemista maailmassa yhdessäolona. Ihminen on<br />
ensisijaisesti maailmassa yhdessä muiden kanssa (Heidegger 2000, 156).<br />
Heideggerilaiseen yhteisyyteen liittyvä ymmärrys antaa kommunikoinnille<br />
olennaisen aseman. Yhdessäolo ja yhteisyys kasvattavat ymmärrystä.<br />
Kommunikointi taiteen kautta saa silloin vahvan merkityksen. Se voidaan<br />
nähdä keskusteluna maailmojen välillä, erilaisten elämismaailmojen sekä<br />
käsitteellisten maailmojen välitilassa.<br />
Käsitän ihmisen maailmasuhteen muodostuvan kietoutumisten, sitoutumisten<br />
ja suuntautumisten yhteisvaikutuksesta. Kirjoittaessani kuvataiteellisesta<br />
prosessista sen alituinen suhde arkiseen ympäristöönsä<br />
edellyttäisi kaikkien näiden termien mukana pitämistä. Selkeyttääkseni<br />
asiaa käytän termiä maailmallisuus. Maailmallisuuteen sisältyy ihmistä<br />
alati ympäröivä ja häneen imeytyvä elämismaailma, hänen kokemuksistaan<br />
ja havainnoistaan kertyvä horisontti sekä hänen omaa positiotaan<br />
sitova perspektiivinsä. Ajattelen maailmallisuuden olevan yleisinhimillinen<br />
piirre, joka jokaisen yksilön ajattelussa ja toiminnassa ilmenee eri<br />
tavoin. Maailma kulkee ihmisen lävitse jatkuvasti aistisuutena, havaintoina<br />
ja kokemuksina. Aistit suodattavat sen tuottaen materiaalia mieli- ja<br />
muistikuville. Elämismaailma ja ympäristö muovaavat ihmisen ajattelua<br />
koko elämän ajan. Tässä muovautumisessa hänelle kehittyy suuntautu-
Change language