Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taiteilijoiden avauksia<br />
163<br />
laus on yritys vastata maalarin näkemään puutteeseen maailmassa. Itse<br />
näen sen myös yrityksenä kiteyttää maailmassa koettua ja havaittua, yrityksenä<br />
tavoittaa ydin taiteilijan fokuksessa olevasta. Teos saattaa muistuttaa<br />
ulkopuolisesta maailmasta, muttei ole sitä. Maalaustaide tuo esiin<br />
näkemisen liikkeen ulkopuolen ja sisäpuolen, näkyvän ja näkymättömän<br />
välillä: jokin maalauksessa väreilee sisäisesti ja muistuttaa meitä jostain<br />
ulkoisesta (Hotanen 2008, 78). Maalaus on siten kuvitteellinen ote maailmasta.<br />
Katsojalle se on maailman lihan vastine hänen sisällään. Katsoja<br />
sisäistää teoksen tarjoaman kuvitteellisen oman lihansa kautta. (Hotanen<br />
2008, 78–79.)<br />
Taiteilija voi kertoa, kuinka hän valitsee värejä ja muotoja, miten<br />
hän käyttää tekniikkaansa, mutta miksi teoksesta tulee sellainen kuin tulee,<br />
jää usein sanojen ulottumattomiin. Katson, että tähän vaikuttaa kaksi<br />
päätekijää. Ensimmäinen on prosessin kehollisuus ja toinen on taideteoksen<br />
määrittelemättömyys. Kuvataiteilijana toimiminen edellyttää lähes<br />
poikkeuksetta kehon ja ajattelun yhteistyötä. Keho toteuttaa mielen liikkeitä<br />
haluttuun muotoon. Välineenä voi olla kamera, tietokone tai jokin<br />
muu laite. Silti kehollisuus on taiteen tekemisessä voimakkaasti läsnä.<br />
Taiteellisessa prosessissa syntyy teos, jonka lopullinen muoto on vain<br />
taiteilijan päätettävissä. Siihen ei päde mikään ulkopuolinen määrittely.<br />
Tutkijan työ puolestaan muokkautuu hänen aineistonsa ja metodiensa<br />
suhteen. Painijan tulos määrittyy sen mukaan, miten hyvin hän harjoittelee<br />
ja pitää huolta kunnostaan ja miten hänen vastustajansa menestyvät.<br />
Taideteos tehdään taideteokseksi kehollisessa prosessissa. Kehollinen<br />
toimiminen tuottaa välitöntä kokemuksellista tietoa maailmasta.<br />
Husserlin, Merleau-Pontyn ja Ortega y Gassetin käsitteet antavat<br />
paljon tilaa taiteilijalle. Toisin kuin nykyisin yleensä ajatellaan, perinteinen<br />
kvantitatiivinen tiede jää fenomenologien mukaan ulkokohtaiseksi<br />
tiedoksi, kun taas taide kehollisena toimintana tuottaa suoraa tietoa ja<br />
on sidoksissa aktuaaliseen. Jos havainto on se, mitä ensisijaisesti pitäisi<br />
tutkia ymmärtääkseen inhimillisyyttä, on kehoon sidottu taiteellinen prosessi<br />
myös käyttökelpoinen tutkimisen väline. Jos aktuaalisessa ja Ortegan<br />
edelleen suosimassa nautinnossa voidaan ymmärtää käsitteiden<br />
ulottumattomissa olevia kokonaisuuksia, voi taiteellisen prosessin hyvinkin<br />
kuvitella olevan juuri tällaisen tiedon tuottamista.