Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taiteilijoiden avauksia<br />
153<br />
natun toiminnan kautta. Elämismaailman käytännölliset intressit ohjaavat<br />
siten myös tietomme muodostumista. (Juntunen & Mehtonen 1977, 111–<br />
113). Taiteilija huomioi visuaalisia elementtejä, muusikko ääniä, insinööri<br />
teknisiä ratkaisuja. Intressi luo kehyksen sille, mitä ihminen ympäristöstään<br />
havaitsee. Tuoksut ja tuntoaisti voivat synnyttää visuaalisia muistikuvia.<br />
Tuntemukset kuten kipu ja nautinto, voimakkaat tunnetilat ja äänet voivat<br />
tuottaa värejä ja muotoja taiteilijan mieleen. Visuaalisesti suuntautuneen<br />
ihmisen mieli saattaa tuottaa kuvallisen muodon vaikkapa laulunpätkälle,<br />
jonka sanat, sointi tai esitystapahtuma sysäävät jonkin ajatuksen liikkeelle.<br />
Vastaavasti visuaalisen aistimuksen kautta hän saattaa ymmärtää jotakin<br />
aivan toisaalle liittyvää. Yleisesti voidaan olettaa, että visuaalisesti suuntautunut<br />
ihminen tekee visuaalisia havaintoja suhteellisesti enemmän, varsinkin,<br />
kun kyseessä on hänen visuaalinen työskentelynsä. Kun havaitseminen<br />
painottuu tiettyyn suuntaan, se samalla siirtää huomion toisaalta pois.<br />
Taiteilijaa kiinnostavat seikat eivät ulkopuolelta katsottuina välttämättä<br />
näytä millään tavalla liittyvän hänen työskentelyynsä. Kiinnostuksen<br />
kohteilla saattaa olla hyvin vähän ilmeisiä yhteyksiä hänen teoksiinsa. Pikemminkin<br />
kyseessä on kokonaisvaltainen suhtautuminen kohdattavaan<br />
todellisuuteen. Taiteessa kiinnostavat asiat eivät välttämättä vaikuta taiteilijan<br />
omaan tuotantoon ainakaan yhtään enempää kuin kaikki muut asiat,<br />
joista hän on kiinnostunut. Visuaaliset impulssit eivät useinkaan siirry<br />
sellaisinaan teoksiin. Suuntautuminen on enemmän sidoksissa subjektiin<br />
itseensä kuin ammattiin tai elinpiiriin. Taiteilijan tyylin rakentumisessa keskeistä<br />
on se tapa, jolla itse kukin kehittelee satunnaisesta arjestaan sisäisesti<br />
johdonmukaisen ja arvojaan myötäilevän ajatusmaailman.<br />
3.14. Merkityksellisen siivilöitymistä<br />
Husserlin ajattelua seuraten voidaan ajatella, että kuvataiteilijalla on<br />
ammatillisen intressinsä kautta erityinen seula, jonka läpi häntä puhuttelevat<br />
aistimukset, havainnot ja merkitykset elämismaailmasta siivilöityvät.<br />
Hänen maailmansa rakentuu visuaalisessa suuntautumisessa paljolti visuaalisten<br />
havaintojen varaan. Seula muodostuu pitkäaikaisen kiinnostuksen<br />
ja suuntautumisen pohjalta ja se epäilemättä toimii myös ilman tietoista valintaa.<br />
Suuntautumisen ja kiinnostuksen kutoma seula rajaa havaintokent-
Change language