Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
134 Taiteilijoiden avauksia<br />
joissa sitä koetellaan. Lopulta Merleau-Pontyn lisäys Husserlin ja Heideggeriin<br />
maailma-suhteeseen onkin kehon merkityksen tunnustamisessa ja<br />
kehollisen suhteen tarkemmassa käsittelyssä. Merleau-Pontylle ihminen<br />
on ensin kehossa ja sitten vasta maailmassa. Toisinpäin ei voi olla.<br />
Taiteilijan maailmasuhteessa kehollisuus nousee olennaiseen asemaan.<br />
Haastatteluissa esille tulleet näkökulmat suhteessa arkeen ja ympäristöön<br />
vastaavat hyvin Merleau-Pontyn käsityksiä. Ihmisen suhde<br />
maailmaan nähdään kokonaisvaltaisena ja symbioottisena. Taiteellisessa<br />
toiminnassa nousee esille kuitenkin myös hyvin toisenlainen suhde maailmaan.<br />
Se on tietoinen, älyllinen ja tavoitteellinen. Tässä suhteessa ihminen<br />
vaikuttuu maailmasta jatkuvasti, mutta johtaa tietoisesti kulkuaan siinä.<br />
Koska Merleau-Ponty painottaa filosofiaansa voimallisesti keholliseen<br />
suuntaan ja Husserl käsittelee lähinnä tiedostavaa maailmasuhdetta, olen<br />
pitänyt molempia mukanani. Näen Husserlin ja Merleau-Pontyn näkemykset<br />
toisiaan täydentäviksi. Oma käsitykseni ihmisestä tiedostavana kehollisena<br />
olentona hahmottuu näiden ajattelijoiden yhteisvaikutuksessa.<br />
Perttulan (1995, 7) mukaan kokeminen on sellaista, jossa ihminen on<br />
suhteessa itsensä ulkopuolelle ja saa siitä jotakin. Kokemus jättää ihmiseen<br />
merkkejä, painaumia, jälkiä, jotka mahdollistavat sen, että samantyyppisen<br />
kokemuksen toistuessa ihminen tunnistaa ja osaa reagoida niiden vaatimalla<br />
tavalla. Olemalla tekemisissä maailman kanssa hän oppii toimimaan<br />
ja ajattelemaan. Kokemusten avulla ihminen saa otteen todellisuudesta.<br />
Kokemukset vaikuttavat meihin eri tavoin. Toisinaan niistä jää vain<br />
pieni naarmu, toisinaan jälki on mittavampi. Joskus kokemuksen jälkiä<br />
haluaa peitellä muilta ja itseltään. Toisinaan niitä haluaa esitellä kaikille.<br />
Voimakkaiden kokemusten jälkeen voi usein tunnistaa niiden vaikutuksia<br />
kokijan ajatteluun. Merkittävät kokemukset saattavat pysyvästikin muuttaa<br />
yksilön ajattelua ja hänen asennoitumistaan maailmaan. Kiinnostava<br />
on myös se vähäeleisempi taso, jota kokija ei välttämättä tiedosta, mutta<br />
joka silti jollain lailla vaikuttaa ajatteluun uudelleen suuntaavasti (Merleau-Ponty<br />
1962, 81–82). Kivun käsittäminen peilautuu siihen, minkälaista<br />
kipua yksilö on itse kokenut, mikä on juuri hänen tuntemaansa kipua.<br />
Migreeniä potevan yksilön ja rajua väkivaltaa ja fyysistä tuskaa kokeneen<br />
yksilön kipukäsitteet ovat siten erilaiset, eivätkä he voi täysin ymmärtää<br />
toistensa käsitteitä. Inhimillisissä tuntemuksissa ja käsitteissäkin kulkee<br />
mukana valtava määrä kehollista tietoa, joka on aina kytketty yksilön
Change language