Lataa ilmaiseksi - Taideteollinen korkeakoulu

130 Taiteilijoiden avauksia
ja kokemuksia sekä kehittää siteitä 66 (Bourriaud 2002, 15). Tämä siteiden
verkosto on taiteilijan arkinen työmaa.
3.9. Kehollista kokemista
Asioiden yleinen hahmottaminen perustuu kokemusten määrään ja
laatuun. Taidetta katsomalla ja kokemalla tieto taiteesta karttuu, kunnes
voimme vastata siihen, miten käsitämme taiteen. Tämä tiedon karttuminen
ja syventyminen ei lopu missään vaiheessa. Kokemusten karttuessa
kyky hahmottaa ja arvioida taiteellisia ilmiötä kehittyy. Samalla omakohtaiset
arvoasetelmat ja mieltymykset hahmottuvat. Kokemuksellisen tiedon
syntyminen on aistivan ja ajattelevan kehon kokonaisvaltaista toimintaa.
Maailman liha koskettaa aistisen välityksellä omaa lihaamme ja saa sen
reagoimaan. Maailma tunkeutuu meihin, vaikuttaa horisonttiimme ja jättää
sinne jälkensä. Kokemamme vakuuttaa meidät ja muodostuu tiedetyksi.
Horisontin kautta kokemus vaikuttaa edelleen siihen tapaan, jolla maailma
jatkossa hahmottuu yksilölle.
Merleau-Pontylle kaiken tapahtumisen havainnoinnin tyyssija on oma
keho. Hänen mukaansa meidän tulisi etsiä tietoa myös havainnosta tai kokemuksesta,
ei vain tieteen ja jo tiedetyn piireistä. Ihminen pystyy tekemään
omat tulkintansa maailmasta ilman mitään kaavoja, luottaen vain omaan havaintoonsa.
Havaintoa tulisikin tutkia ensisijaisesti ja löytää siitä varmuus.
Ulkokohtainen tieto on toisen käden tietoa, eikä suoraa kuvausta ilmiöiden
välittömästä kentästä, kuten havainto ja kokemus. Näiden välittömien kokemusten
pohjalta syntyy koettu maailma, jonka Merleau-Ponty ajattelee
olevan rinnakkaisen elämismaailmalle (Merleau-Ponty 1962, XVI, XVII, 23,
95–97). Koettu maailma sijoittuu menneeseen, jo elettyyn. Siinä mielessä se
rinnastuu myös horisontin käsitteeseen kokemusten kerroksellisena maailmana,
joka jatkuvasti ottaa uusia kokemuksia ja ajattelua vastaan.
Kuten Merleau-Pontylle myös Ortegalle ihmisen kehollinen maailmasuhde
on merkittävä. Ihminen kerää tietoa olemalla kehossaan ja nautiskelemalla
siinä ja sen avulla. Samalla keho on ihmisen (ja hänen perspektiivinsä)
raja, jonka tuolle puolen hän ei pääse. Taiteilija tekee taidetta pää-
66 Kirjoittajan suomennos “one of the virtual properties of the image is its power of linkage
as they produce empathy and sharing, and all generate bond”.