Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mikä otus on<br />
<strong>Welsh</strong> <strong>Corgi</strong>?
Miksi sillä on tuollaiset jalat?<br />
<strong>Welsh</strong> corgien juuret ovat syvällä<br />
Walesin karjatiloilla ja ne ovat olennainen<br />
osa tuon alueen maatilojen historiaa.<br />
Köyhyyden vuoksi ei ollut varaa pitää<br />
useita koiria eri tarkoituksia varten,<br />
joten yhden koiran oli suoriuduttava<br />
monipuolisesti sille asetetuista tehtävistä.<br />
Matalaraajaiset karjakoirat kuljettivat<br />
karjaa laitumille ja markkinoille,<br />
vahtivat laidunalueita ja pyydystivät<br />
piha-alueen rotat. Kirjallisuudessa<br />
kerrotaan niiden olleen mukana myös<br />
isännän metsästysretkillä.<br />
Lehmien napakat potkut eivät mataliin<br />
koiriin osuneet. Raajojen pituus myös<br />
mahdollisti nopean heittäytymisen ja<br />
kierähtämisen pois potkun tieltä ja toivat<br />
tasapainoa välillä vaikeakulkuisiinkin<br />
maastoihin. <strong>Corgi</strong>t kuljettivat karjaa<br />
keskinkertaisella nopeudella ja niiltä<br />
edellytettiin suurta tarkkaavaisuutta ja<br />
rohkeutta niin omien laidunalueiden<br />
vartioinnissa kuin itsepäisten lehmien<br />
taltuttamisessa.<br />
Maantieteellisesti welsh corgit ovat<br />
hieman eri puolilta Walesia, cardiganit<br />
Cardiganshirestä ja pembroket luonnollisesti<br />
Pembrokeshirestä. Molempien<br />
corgirotujen esi-isissä on ollut vaikuttamassa<br />
nykyisin tuntematon rotu welsh<br />
collie, jonka sanotaan olleen myös<br />
muiden brittiläisten paimenkoirien<br />
taustalla.<br />
Pembrokeen on oman leimansa lyönyt<br />
viikinkien mukanaan tuomat skandinaaviset<br />
pystykorvatyypit ja tietynlainen<br />
yhdenmukaisuus ruotsalaiseen<br />
länsigöötanmaanpystykorvaan on<br />
ilmiselvä.<br />
Cardiganien taustalla ovat matalaraajaiset<br />
keski-eurooppalaiset teckeltyyppiset<br />
koirat, joiden sanotaan olevan<br />
myös mäyräkoirien ja bassettien<br />
taustalla. Tämän tyyppisten koirien<br />
kerrotaan tulleen Britanniaan kelttien<br />
mukana jo 1000 eKr.<br />
Roduksi welsh corgit tunnustettiin<br />
Englannissa vasta 1925 ja rodut<br />
eriytettiin omikseen 1934. Ensimmäiset<br />
pembroket tulivat Suomeen 1960-<br />
luvulla, cardiganit vuosikymmen<br />
myöhemmin. Nykyisin rekisteröidään<br />
vuosittain noin 250 pembrokea ja 150<br />
cardigania.
Mitä eroa niissä on?<br />
Yhteistä molemmille corgiroduille on<br />
niiden tarmokkuus, voimakastahtoisuus<br />
ja toiminnanhalu. Toki yksilöiden<br />
välillä voi olla eroja suuntaan tai toiseen,<br />
mutta tiettyjä yleispäteviä eroja voidaan<br />
kuitenkin nimetä.<br />
Pembrokea voidaan kutsua koko<br />
korttelin koiraksi. Se yleensä rakastaa<br />
avoimen iloisesti jokaista vastaantulijaa<br />
ja näyttää tämän ilonsa selkeästi.<br />
Pembroke on nopeasti toimintaan<br />
syttyvä ja saattaa joskus sortua jopa<br />
hössöttämiseen pursuavan iloisuutensa<br />
vuoksi. Opetustilanteissa pembroke<br />
yleensä jaksaa motivoitua kerta toisensa<br />
jälkeen kyseenalaistamatta toistojen<br />
määrää. Pembrokea pidetään corgiroduista<br />
sähäkämpänä ja vilkkaampana.<br />
Cardigan on perhekeskeisempi. Uskollisuus<br />
omaa perhettään kohtaan voi<br />
saada jopa koomisia piirteitä, sillä se voi<br />
kuitata vieraiden tervehtimisen hyvinkin<br />
viileän välinpitämättömästi. Vieraat<br />
ihmiset voivat olla sille jopa ilmaa jos<br />
omistaja ei ole paikalla. Cardigan ei syty<br />
toimintaan aina niin salamannopeasti<br />
kuin pembroke, mutta mikäli toiminta<br />
on siitä mielekästä, lopputuloksena on<br />
hyvin intensiivisesti annettua tehtävää<br />
suorittava koira. Cardigan ei välttämättä<br />
jaksa motivoitua toisto toiston perään,<br />
joten se vaatii koulutustilanteissa<br />
enemmän vaihtelevuutta kuin pembroke.<br />
Cardigania pidetään corgiroduista<br />
rauhallisempana.<br />
Ulkoiset eroavaisuudet ovat rotua<br />
tuntemattomalle varmasti vaikeita<br />
havaita. Cardigan on kuitenkin hieman<br />
huolettomammin "veistetty" kuin<br />
hienopiirteinen ja pyöreälinjainen<br />
pembroke. Cardiganin pää on järeämpi,<br />
sen korvat ovat suuremmat ja pyöreäreunaisemmat<br />
kuin pembroken.<br />
Cardiganin eturaajat ovat hivenen<br />
ulkokierteiset ja tassut pyöreät.<br />
Pembroken raajojen tulee olla suorat,<br />
mutta tassujen soikeat. Cardigan on<br />
usein kookkaampi kuin pembroke,<br />
mutta vaihteluja suuntaan ja toiseen voi<br />
kuitenkin esiintyä. Pembroke on<br />
väritykseltään punaruskea, soopeli tai<br />
tricolour (kolmivärinen). Cardiganin<br />
väreihin lisätään edellisten värien lisäksi<br />
vielä brindle (juovikas) ja blue merle<br />
(sinimarmoroitu).<br />
<strong>Welsh</strong> corgi ei rodusta riippumatta saa<br />
olla arka tai aggressiivinen.<br />
Hermostuneisuus eikä myöskään<br />
flegmaattisuus kuulu tämän rodun<br />
hyväksyttyihin luonteenpiirteisiin.<br />
Cardigan uros, väriltään brindle valkoisin<br />
merkein<br />
Pembroke narttu, väriltään punainen<br />
valkoisin merkein
Kenelle corgi sopii?<br />
<strong>Corgi</strong>t ovat monipuolisia koiria. Ne<br />
sopivat mainion kokonsa puolesta<br />
moniin nyky-yhteiskunnan tarpeisiin ja<br />
asumisoloihin. Helpompaa on ehkä<br />
kertoa aluksi, kenelle corgi EI sovi.<br />
<strong>Corgi</strong>sta lähtee noin kaksi kertaa<br />
vuodessa runsaasti karvaa. Kaksinkertaisesta<br />
karvapeitteestä irtoaa ensin<br />
paksu pohjavilla ja lopulta kova peitinkarva.<br />
Siisteysintoilijaa tämä ei ehkä<br />
silloin miellytä. Avun tuo metallikampa<br />
ja karsta, mutta jos etsii rotua josta<br />
karvaa ei lähde, kannattaa silloin miettiä<br />
jotain muuta vaihtoehtoa 4-jalkaiseksi<br />
kaverikseen.<br />
Kyllä se on söpö pallero pentuna, jopa<br />
niin söpö, että se kietoo hellämielisen<br />
uuden perheensä hyvin helposti lyhyen<br />
tassunsa ympäri. Yhtäkkiä huomataankin,<br />
että siitä pikkuriiviöstä on kasvanut<br />
oikea terroristi. <strong>Corgi</strong> on taltuttanut<br />
tarmokkuudellaan jopa härkiä, miksei<br />
sen edessä nöyrtyisi oma perhekin jos<br />
sille se alusta saakka on sallittu tehdä.<br />
<strong>Corgi</strong> vaatii rakkauden lisäksi ehdottomasti<br />
rajoja ja johdonmukaisuutta.<br />
Matalassa paketissa asuu iso ego, joka ei<br />
sovi ihmiselle, joka etsii pehmeää<br />
seurakoiraa joka ei koskaan kyseenalaista<br />
omistajansa auktoriteettia.<br />
Jos etsinnässä on haukkumaton koira,<br />
corgi ei kuulu tähän kategoriaan. Tämä<br />
ei tarkoita sitä, etteikö corgin kanssa<br />
voisi kerrostalossa asustella ei laisinkaan,<br />
mutta innostuessaan corgilta<br />
pääsee hyvin helposti yksi jos toinenkin<br />
”hau”. Ominaisuus on opetettavissa<br />
miltei olemattomaksi, mutta jos corgille<br />
annetaan huomiota haukunnasta, oppii<br />
se hyvin helposti käyttämään ääntään<br />
viestintänsä tehokkaimpana välineenä.<br />
Matalat raajat eivät tarkoita liikuntakyvyttömyyttä<br />
tai haluttomuutta. Sohvatyynyn<br />
sijaiseksi corgista ei ole! Se ei sovi<br />
ulkoilua karttavalle omistajalle, sillä se<br />
haluaa liikkua ja mielellään hyvinkin<br />
monipuolisesti.<br />
Jos maalaisjärjellä varustettu perheellinen<br />
tai perheetön ihminen haluaa<br />
itselleen corgin, ei ensikertalaisuus koiran<br />
omistamisessa ole este koiran<br />
laitolle. <strong>Corgi</strong> ei ole koiraa kummempi,<br />
mutta sen pienen koon ei saa antaa<br />
aluksi hämätä. Se on totutettava alusta<br />
pitäen yhteiskuntakelpoiseksi. Perheessä<br />
olevat lapset, toiset koirat ja<br />
muut lemmikit eivät ole este hankkia<br />
corgia. Se kyllä sopeutuu mitä erilaisimpiin<br />
olosuhteisiin, kunhan sen perustarpeet<br />
niin henkisesti kuin fyysisestikin on<br />
täytetty ja koiralle on osoitettu rakastavan<br />
jämäkästi perheen säännöt ja<br />
toimintatavat.
Ovatko ne terveitä?<br />
<strong>Corgi</strong>t ovat yleensä hyvin perusterveitä.<br />
Roduissa ei esiinny vakavia, helposti<br />
kuolemaan johtavia, yleistyneitä<br />
sairauksia. Allergiat, korvatulehdukset<br />
ja muut iho-oireet ovat enemmänkin<br />
yksittäisiä tapauksia kuin laajamittainen<br />
ongelma. Rodun keski-ikä on<br />
kyselyiden perusteella melko korkea.<br />
Toki corgeillakin ne omat terveysongelmansa<br />
on ja niitä kartoitetaan rotujärjestön,<br />
<strong>Suomen</strong> <strong>Welsh</strong> <strong>Corgi</strong> <strong>Seura</strong> ry:n<br />
toimesta.<br />
<strong>Welsh</strong> corgeilla ei ole mitään pakollisia<br />
terveystutkimuksia rekisteröinnin<br />
ehtona. <strong>Corgi</strong>seura kuitenkin edellyttää<br />
omissa jalostuskriteereissään pentuvälitykseen<br />
pääsyn ehdoksi, että pentueen<br />
vanhemmista tulee olla alle 24 kk vanha<br />
silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuksissa<br />
etsitään merkkejä mm. perinnöllisestä<br />
harmaakaihista (HC),<br />
etenevästä verkkokalvon surkastumasta<br />
(PRA), verkkokalvon kasvuhäiriöstä<br />
(RD), värikalvon kehityshäiriöstä (PPM)<br />
ja ylimääräisistä luomikarvoista (cilia<br />
abberanta). Joitain löydöksiä aina<br />
vuosittain löytyy, mutta tutkimuksien<br />
kokonaismäärään nähden tapauksia on<br />
harvakseltaan. PRA:n osalta tapahtui<br />
cardiganeilla läpimurto kun geenitestaus<br />
PRA:n osalta valmistui. DNAnäytteen<br />
perusteella koirat luokitellaan<br />
PRA-vapaisiin, kantajiin (itse terveitä,<br />
mutta voivat periyttää sitä) ja sairaisiin.<br />
Vaikkei Suomessa olekaan vielä tavattu<br />
ainoatakaan PRA-tapausta, testin<br />
olemassaolo mahdollistaa sen, ettei<br />
sellaista koskaan tänne synnykään.<br />
Korkeuttaan pidempinä, lyhytraajaisina<br />
(kondrodystrofisena) rotuna corgit ovat<br />
alttiimpia välilevyrappeumille ja tyrille.<br />
Muutokset selkärangan joustavuudessa<br />
voivat alkaa jo hyvinkin nuorena.<br />
Selkäasiat puhuttavat rodun harrastajia<br />
paljon ja selkäkuvaukset ennen kaikkea<br />
jalostuskoirilla ovat yleistymässä.<br />
Rodun lonkkakuvaustilasto ei näytä<br />
tuloksien valossa ruusuiselta. <strong>Corgi</strong>en<br />
rotuominaisuutena näyttäisi olevan<br />
keskivertoa matalammat lonkkamaljat,<br />
mutta tämä ei useinkaan aiheuta koiran<br />
elämän aikana minkäänlaista oireilua.<br />
Vain muutamilta yksilöiltä on löytynyt<br />
kuvauksien yhteydessä kipuja aiheuttavaa<br />
nivelrikkoa. Kaikkien jalostuskoirien<br />
lonkkia ei automaattisesti kuvata, mutta<br />
kiinnostus luustokuvauksiin kasvaa<br />
koko ajan.<br />
Myös muita yksittäisiä luusto- ja<br />
nivelongelmia on raportoitu.<br />
Ennaltaehkäisevänä ja oireita lievittävänä<br />
hoitona näissä, kuten myös lonkkaja<br />
selkäongelmissa on suurena<br />
kulinaristina tunnetun corgin painonhallinta<br />
ja erinomaisesta lihaskunnosta<br />
huolehtiminen.
Voiko niiden kanssa tehdä mitään?<br />
<strong>Corgi</strong> on monipuolinen, toiminnasta<br />
pitävä koira. Se ei pane pahakseen<br />
mitään toimintaa, olipa se sitten sienien<br />
etsintää tai saunapuiden hakua liiteristä.<br />
Suhteellisen voimakkaana koirana se<br />
voi vetää perheen pienimpiä pulkassa tai<br />
vauhdittaa isäntäväkeään hiihtoladulla<br />
tai juoksulenkillä.<br />
Järjestäytyneessä koiraharrastuksessa<br />
yleisimmin corgeja näkee tottelevaisuuskokeissa<br />
ja agilityradoilla. Valioiksi<br />
aateloituja corgeja löytyy molemmista<br />
lajeista muutamia.<br />
Kuva: M.Luhtaniemi<br />
Pelastuskoirien raunio-, haku- ja<br />
jälkikokeet ovat myös avoimia corgeille ja<br />
ainakin harrastusmielessä lajit tuntuvat<br />
kiinnostavan. Metsästyskoirien jäljestämiskokeesta<br />
tuttu verijälki ei sekään ole<br />
enää corgiharrastajien parissa tuntematon<br />
laji, vaikkakaan kilpailuoikeutta<br />
siinä ei ainakaan toistaiseksi vielä ole.<br />
Suosiotaan kasvattavat myös vuosi<br />
vuodelta alkuperäisten paimennusominaisuuksien<br />
testaamiset tavalla<br />
tai toisella. Mitään järjestäytynyttä<br />
toimintaa paimennuksen suhteen ei<br />
Suomessa corgien osalta ole, mutta ne<br />
muutamat maatiloilla asustavat corgit<br />
pitävät vielä yllä sitä uskoa, että rodusta<br />
yhä edelleen on siihen mihin ne on<br />
kehitettykin karskeiksi ja periksi<br />
antamattomiksi karjakoiriksi.
<strong>Suomen</strong> <strong>Welsh</strong> <strong>Corgi</strong> <strong>Seura</strong> ry<br />
POHJOIS-SUOMEN ALAOSASTO<br />
Pohjois-<strong>Suomen</strong> alaosasto vihittiin virallisesti toimintaansa vuonna 1995. Toiminta<br />
sai kuitenkin alkunsa epävirallisissa merkeissä jo muutamia vuosia aiemmin.<br />
Toiminta-alueena on koko Pohjois-Suomi ja toiminnan keskipisteenä lähinnä Oulun<br />
seutu. Paikallista toimintaa on ollut myös Raahessa, Rovaniemellä ja Kajaanissa.<br />
Alaosasto on järjestänyt mm. koulutuksia, yhteislenkkejä, viikonlopputapahtumia<br />
ja suurimpana koitoksena vuoden 2005 pääerikoisnäyttelyn.<br />
Lisätietoja toiminnasta ja toimihenkilöiden yhteystiedot löytyvät alaosaston omilta<br />
nettisivuilta osoitteesta www.corgiseura.net/pohjoinen.<br />
Tervetuloa mukaan toimintaan! Jos ei ennestään tunneta, tutustutaan.
(pe) = pembroke, (ca)=cardigan, *=pentuja suunnitteilla 2006<br />
Agicard's (ca)<br />
Mirja Tiainen, Sievi<br />
www.kotinet.com/mirja.tiainen<br />
mirja.tiainen@kotinet.com<br />
Cardoroth's (ca)<br />
Henna Äijälä, Raahe<br />
koti.terrieri.net/cardoroths<br />
cardoroths@webinfo.fi<br />
Kulkurin Tähden (pe) *<br />
Mirja Ryynänen, Ruukki<br />
www.jofli.net/kulkurintahden<br />
ryynanen.mirj@suomi24.fi<br />
Region's (pe) (ca) *<br />
Marjo Manninen, Kalajoki<br />
www.kotinet.com/marjo.manninen/<br />
marjo.manninen@kotinet.com<br />
Big-Wood's (ca) *<br />
Johanna Flinck &<br />
Raili Suominen, Raahe<br />
www.jofli.net/bigwoods<br />
bigwoods@jofli.net<br />
Doubleclick's (ca) *<br />
Seija Kaijanen, Oulu<br />
kotinetti.suomi.net/doubleclicks<br />
doubleclicks@mail.suomi.net<br />
Puksipuun (pe) *<br />
Katju Karvonen, Paltamo<br />
kotisivu.dnainternet.net/dnakatju<br />
katju.karvonen@dnainternet.net<br />
Red Guard's (ca)<br />
Ulpu Kultala, Keminmaa<br />
www.geocities.com/ukultala/<br />
ulpu.kultala@jippii.fi<br />
Shiwacca (ca) *<br />
Heli & Velimatti Pirilä, Rovaniemi<br />
personal.inet.fi/koti/shiwacca<br />
shiwacca@pp.inet.fi<br />
Steelpaw's (pe)<br />
Tapio Flinck, Raahe<br />
www.jofli.net/steelpaws/<br />
tapio.flinck@ruukki.com<br />
Suukkosuun (pe) *<br />
Pinja Hiltunen, Kajaani<br />
kotisivu.dnainternet.net/dnapinja/<br />
pinja.hiltunen@dnainternet.net<br />
Tejakes (pe) *<br />
Teija & Jukka Haaga, Kontio<br />
gamma.nic.fi/~tejakes/<br />
teija.haaga@y-daatta.fi
Change language