Untitled - Stora Enso
28.08.2014 • Views
Share Embed Flag

Untitled - Stora Enso

Untitled - Stora Enso

Untitled - Stora Enso

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
storaenso.com

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuosikertomus 2005 sisältää kolme erillistä raporttia<br />

Kirje osakkeenomistajille<br />

Strategia ja sen toteutuminen 2005<br />

Tulosryhmien esittelyt<br />

Hallitus ja johtajisto<br />

Tilinpäätös ja liitetiedot<br />

Katsaus yhtiön liiketoimintaan<br />

ja talouteen<br />

Konsernihallinto-ohje<br />

Osakkeet ja osakkeenomistajat<br />

Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta www.storaenso.com/order<br />

tai ottamalla yhteyttä konsernin toimistoihin (ks. raportin takakansi).<br />

Yritysvastuun hallintomalli,<br />

tavoitteet ja tulokset<br />

Yritysvastuu arvoketjussa<br />

raaka-aineet ja tavarantoimittajat<br />

konserni<br />

markkinat<br />

sijoittajat<br />

yhteiskunta<br />

YHTEYSTIEDOT<br />

Kari Vainio<br />

viestintäjohtaja<br />

Puh. +44 20 7016 3140<br />

Fax +44 20 7016 3208<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> International Office,<br />

9 South Street, London W1K 2XA, UK<br />

kari.vainio@storaenso.com<br />

James D. Weinbauer<br />

ympäristöjohtaja<br />

Puh. +1 715 422 3693<br />

Fax +1 715 422 3625<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>, P.O. Box 8050<br />

Wisconsin Rapids<br />

WI 54495-8050, USA<br />

tai<br />

Puh. +46 1046 46000<br />

Fax +46 8 10 60 20<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> AB<br />

P.O. Box 70395<br />

SE-107 24 Stockholm, Sverige<br />

jim.weinbauer@storaenso.com<br />

Eija Pitkänen<br />

johtaja, yritysvastuuviestintä ja yhteiskuntavastuu<br />

Puh. 02046 21348<br />

Fax 02046 21267<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj, PL 309<br />

00101 Helsinki<br />

eija.pitkanen@storaenso.com<br />

Ragnar Friberg<br />

puunhankinnan yritysvastuujohtaja<br />

Puh. +46 1046 46000<br />

Fax +46 8 10 60 20<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> AB<br />

P.O. Box 70395<br />

SE-107 24 Stockholm, Sverige<br />

ragnar.u.friberg@storaenso.com<br />

www.storaenso.com/contacts

JOHDANTO<br />

RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS<br />

Selkeä laajuus ja periaatteet<br />

Vuoden 2005 raportti on ensimmäinen,<br />

joka kuvaa taloudelliseen, ympäristö-<br />

ja yhteiskuntavastuuseen<br />

liittyviä ja niitä yhdistäviä haasteita<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n koko toimitusketjussa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> noudattaa Global Reporting<br />

Initiative -ohjeiston suosituksia niiltä<br />

osin kun ne soveltuvat konsernin toimintaan.<br />

Raportin sivuilla 48–50 olevaan<br />

GRI-hakemistoon on koottu <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

raportoimat GRI-tiedot ja -indikaattorit,<br />

ja tieto siitä, mistä ne tämän vuoden julkaisuissa<br />

löytyvät.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee Yhdistyneiden Kansakuntien<br />

Global Compact -aloitteen<br />

kymmentä periaatetta. Lisätietoja siitä,<br />

millä tavoin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on toiminnassaan<br />

edistänyt näitä periaatteita vuonna<br />

2005, löytyy sivuilta 48–50.<br />

Raportoinnin laajuus<br />

Tämä raportti käsittelee <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sidosryhmien<br />

keskeisimpiä esille nostamia yritysvastuukysymyksiä.<br />

Yritysvastuun raportoinnissa noudatetaan<br />

yleisesti samoja periaatteita kuin<br />

konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätös<br />

sisältää emoyhtiö <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj:<br />

n lisäksi kaikki ne yritykset, joiden äänivallasta<br />

emoyhtiö omistaa joko suoraan<br />

tai välillisesti enemmän kuin puolet.<br />

Osakkuusyhtiöt eivät ole mukana konsernin<br />

tulostiedoissa. Osakkuusyhtiöillä tarkoitetaan<br />

yhtiöitä, joissa konsernilla on<br />

merkittävä ääniosuus, mutta ei määräysvaltaa<br />

(ks. Tilinpäätöksen 2005 liitteet 1<br />

ja 14).<br />

Edellä mainittuja periaatteita koskevat<br />

seuraavat poikkeukset:<br />

• Konsernin ympäristötulostiedot kattavat<br />

kaikki tuotantoyksiköt. Myyntikonttorit,<br />

tukkurit ja esikuntatoiminnot<br />

eivät ole mukana.<br />

• Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot<br />

kattavat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

42 799 työntekijää. Tiedoissa eivät<br />

vielä ole mukana eräät pienemmät<br />

esikuntatoiminnot ja myyntikonttorit.<br />

Tavoitteena on, että konsernin<br />

tiedot kattavat ajan myötä kaikki<br />

yksiköt ja koko henkilöstön.<br />

• Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen<br />

raportointiin (henkilöstömäärä<br />

keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden<br />

maantieteellinen jakauma)<br />

ja kattavat vuonna 2005 tai vuoden<br />

2005 viimeisellä neljänneksellä <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>ssa työskennelleet henkilöt. Erillisinä<br />

kerättyihin henkilöstöä koskeviin<br />

tilastoihin perustuvat henkilöstötiedot<br />

kattavat vakituiset työntekijät<br />

(tilanne 31.12.05).<br />

Johtuen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n 50 % omistaman<br />

brasilialaisen yhteistyöyrityksen Veracelin<br />

herättämästä mielenkiinnosta sidosryhmien<br />

keskuudessa raportti sisältää<br />

myös merkittävimmät sidosryhmien esille<br />

nostamat aiheet Veraceliin liittyen.<br />

Yhtiön tietoja ei ole kuitenkaan yhdistetty<br />

konsernin tietoihin.<br />

Raportoinnin periaatteet<br />

Ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun<br />

raportoinnissa noudatetaan konsernin<br />

sisäisiä ohjeita. Ympäristövastuiden,<br />

investointien ja käyttökustannusten raportointi<br />

perustuu kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin<br />

(IFRS) ja EU:n suositukseen<br />

ympäristötietojen kirjaamisesta,<br />

laskennasta ja ilmoittamisesta yritysten<br />

tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa.<br />

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa<br />

ja raportoinnissa käytetyt päästökertoimet<br />

ovat linjassa maailman luonnonvarojen<br />

tutkimussäätiön WRI:n ja kestävän<br />

kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n<br />

kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskevien<br />

ohjeiden kanssa.<br />

Raportin ympäristötiedot ja henkilöstöä<br />

koskevat tiedot tarkistetaan sisäisesti<br />

ennen konsernin tietojen kokoamista yhteen.<br />

Tämän raportin tiedot ja teksit ovat<br />

riippumattoman tahon varmentamat<br />

(ks. sivu 52).<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> lyhyesti<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n päätuotteet<br />

ovat paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit sekä puutuotteet.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n liikevaihto oli 13,2 miljardia euroa vuonna 2005. Konsernin palveluksessa<br />

on noin 46 000 henkilöä yli 40 maassa viidellä mantereella. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n vuotuinen<br />

tuotantokapasiteetti on 16,9 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia sekä 7,7 miljoonaa<br />

kuutiometriä sahattuja puutuotteita. Sahatuista puutuotteista 3,3 miljoonaa kuutiometriä<br />

on jatkojalosteita. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n osakkeet noteerataan Helsingin, New Yorkin ja<br />

Tukholman arvopaperipörsseissä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n pääasialliset asiakkaat ovat yrityksiä. Konsernilla on maailmanlaajuinen<br />

myynti- ja markkinointiverkosto, minkä ansiosta asiakkaita pystytään palvelemaan paikallisesti.<br />

Asiakkaita ovat kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepänja<br />

rakennusteollisuus pääasiassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

keskittyy toiminnan laajentamiseen kasvavilla markkinoilla Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja<br />

Venäjällä.<br />

Konsernilla on tuotantoa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Nykyaikainen<br />

tuotantokapasiteetti, tehokas raaka-aine- ja energiahankinta sekä tehokkaat<br />

tuotantoprosessit takaavat toiminnan erinomaisen jatkuvuuden.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sitoutunut yritysvastuuseen – taloudellinen, ympäristö- ja yhteiskuntavastuu<br />

vahvistavat toimintatapoja. Konserni edistää vastuullista toimintaa läpinäkyvyyden<br />

ja avoimen sidosryhmävuorovaikutuksen kautta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuuta seurataan<br />

ja mitataan konsernin kattavien tavoitteiden ja selkeän hallintomallin avulla.<br />

Tämä yritysvastuuraportti keskittyy<br />

pääasiassa vuoteen 2005.<br />

+<br />

Taustatietoja konsernin yritysvastuusta<br />

sekä aiempien vuosien raportit<br />

ovat saatavissa osoitteesta<br />

www.storaenso.com/sustainability.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on myös 55 EMAS-rekisteröityä<br />

yksikköä, joiden EMAS-selonteot sekä<br />

erillinen yritysvastuuraportti Pohjois-Amerikan<br />

toimintoja koskien löytyvät osoitteesta<br />

www.storaenso.com/EMAS.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 1

JOHDANTO<br />

2005 LYHYESTI<br />

JOHDANTO<br />

RAAKA-AINEET JA<br />

TOIMITTAJAT<br />

KONSERNI<br />

Tämä yritysvastuuraportti vuodelle<br />

2005 on ensimmäinen raportti, joka<br />

arvoketjun muodossa käsittelee <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n yritysvastuuhaasteita.<br />

Arvoketjuun kuuluvat raaka-aineet<br />

ja niiden toimittajat, konsernin ympäristö-<br />

ja yhteiskuntavastuutyö, <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n tuotteiden markkinat ja asiakkaille<br />

annettu tuki, suhteet sijoittajiin,<br />

sekä konsernin monipuolinen kanssakäyminen<br />

paikallisten yhteisöjen<br />

kanssa.<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> aloitti kaksi<br />

kannattavuuden parantamisohjelmaa,<br />

Profit 2007:n ja tuotantoyksiköiden<br />

kannattavuuden arvioimisohjelman,<br />

jotka ovat suuria haasteita<br />

konsernin yritysvastuutyölle. Kannattavuusohjelmat<br />

vaikuttavat lähivuosina<br />

useisiin tuhansiin työntekijöihin,<br />

mutta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ei kuitenkaan tingi<br />

kunnianhimoisista yritysvastuutavoitteistaan<br />

edes tässä vaikeassa tilanteessa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategia keskittyy yhä<br />

enemmän kehittyviin markkinoihin,<br />

joilla konserni parhaillaan laajentaa<br />

toimintaansa ja perustaa uusia puuviljelmiä.<br />

Tällä on luonnollisesti ollut<br />

suora vaikutus konsernin yritysvastuutyön<br />

painopistealueisiin.<br />

Tässä raportissa esitellään <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n yritysvastuutavoitteet, joita käytetään<br />

laajasti konsernin toiminnan<br />

arvioimisessa.<br />

• RAPORTOINNIN<br />

LAAJUUS JA PERIAATTEET . . . . . 1<br />

• ALKUSANAT . . . . . . . . . . . . . . . . 4<br />

• YRITYSVASTUUN<br />

JOHTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . 6<br />

• KUITUSTRATEGIA . . . . . . . . . . . 12<br />

Uudet kestävän puun- ja kuidunhankinnan<br />

sekä maankäytön periaatteet<br />

otettiin käyttöön vuonna<br />

2005. Lisäksi konserni jatkoi metsäsertifioinnin<br />

tukemista ympäri<br />

maailmaa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> saavutti<br />

vuonna 2005 tavoitteensa saada<br />

kaikki hankittu puu jäljitettävyysjärjestelmien<br />

piiriin.<br />

• ILMASTONMUUTOS JA<br />

ENERGIA . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on hyvät edellytykset<br />

hallita omalta osaltaan ilmastonmuutosta<br />

parantamalla energiatehokkuutta<br />

ja käyttämällä yhä<br />

enemmän uusiutuvia energianlähteitä.<br />

Konserni ei saavuttanut tavoitettaan<br />

parantaa itse tuotetun energian<br />

sähkön ja lämmön suhdetta<br />

vuonna 2005. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> eteni<br />

suunnitelmallisesti kohti tavoitettaan<br />

tehdä energiatehokkuuden<br />

katselmuksia kaikilla sellu-, paperija<br />

kartonkitehtailla vähintään kahden<br />

vuoden välein.<br />

• OSTOT JA KULJETUKSET . . . . . 18<br />

Vuonna 2005 määriteltiin alihankkijoille<br />

ja urakoitsijoille koko konsernin<br />

kattavat yritysvastuuvaatimukset,<br />

joissa määritellään kaikille <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n alihankkijoille ja urakoitsijoille<br />

yhteiset ympäristö- ja yhteiskuntavaatimukset.<br />

• YMPÄRISTÖTYÖN<br />

TULOKSIA . . . . . . . . . . . . . . . . . 20<br />

Useimmat mittarit osoittivat suotuisaa<br />

kehitystä vuonna 2005 sekä<br />

absoluuttisesti mitattuna että tuotantomääriin<br />

suhteutettuna.<br />

Vuodesta 2003 saakka kaikilla<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n paperi-, sellu- ja kartonkitehtailla<br />

on ollut ISO 14001<br />

-sertifikaatti ja/tai EMAS-rekisteröinti.<br />

Konsernissa on tehty päätös<br />

riippumattoman tahon auditoimien<br />

ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta<br />

myös kaikilla sahoilla ja<br />

kaikissa puunhankintayksiköissä.<br />

• YHTEISKUNTAVASTUUTYÖN<br />

TULOKSIA . . . . . . . . . . . . . . . . . 24<br />

Yhteiskuntavastuun toteuttaminen<br />

yksikkötasolla on jatkunut hyvin ja<br />

neljäsosa yksiköistä on jo määritellyt<br />

itselleen yhteiskuntavastuun<br />

painopistealueet.<br />

Koko konsernin kattavat henkilöstövähennyksiä<br />

koskevat periaatteet,<br />

prosessit ja työkalut kehitettiin<br />

vuonna 2005. Ohjeet otetaan käyttöön<br />

maakohtaisissa toimintasuunnitelmissa<br />

ja seurantajärjestelmissä.<br />

Turvallisuus oli painopistealue<br />

vuonna 2005. Lukuisia turvallisuuden<br />

parantamisohjelmia oli käynnissä<br />

ja konsernissa tehtiin yksikkötason<br />

toimenpiteitä. Vaikka turvallisuustaso<br />

parani kokonaisuudessaan,<br />

sattui konsernissa seitsemän<br />

kuolintapausta vuonna 2005.<br />

2 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

MARKKINAT SIJOITTAJAT YHTEISKUNTA<br />

• TUOTTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . 30<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotteilla on merkittäviä<br />

etuja yritysvastuun näkökulmasta,<br />

sillä niiden pääraaka-aine on<br />

uusiutuvaa, ja tuotteet ovat kierrätettäviä<br />

ja turvallisia käyttää.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sisäisenä tavoitteena<br />

on, että kaikilla elintarvike- tai<br />

lääkepakkauksia valmistavilla tehtailla<br />

on käytössään hygienia- ja<br />

tuoteturvallisuusjärjestelmä vuoden<br />

2006 loppuun mennessä.<br />

• ASIAKASTUKI . . . . . . . . . . . . . . 32<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuun hallintomalli<br />

takaa, että asiakkaiden yritysvastuuseen<br />

liittyviin huoliin reagoidaan<br />

tehokkaasti ja johdonmukaisesti.<br />

Myyntikonttoreiden yritysvastuuverkosto<br />

tukee asiakkaita<br />

yritysvastuuasioissa.<br />

• SIJOITTAJAT JA<br />

YRITYSVASTUU . . . . . . . . . . . . . 34<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on saanut tunnustusta<br />

Dow Jonesin kestävän kehityksen<br />

indeksiltä yhtenä vastuullisimmista<br />

metsäteollisuusyrityksistä seitsemänä<br />

perättäisenä vuonna. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

on yhä mukana myös toiminnan<br />

eettisyyttä mittaavassa indeksissä<br />

FTSE4Goodissa.<br />

• TALOUDELLINEN<br />

VASTUU . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36<br />

Taloudelliseen vastuuseen sisältyy<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuottama lisäarvo konsernin<br />

sidosryhmille paikallisesti,<br />

alueellisesti ja kansallisesti kaikkialla<br />

missä konsernilla on toimintaa.<br />

Toiminnasta syntyvät rahavirrat,<br />

aineettomat vaikutukset ja taloudelliset<br />

riskit vaikuttavat kaikki<br />

konsernin toimintaympäristöön.<br />

• STRATEGINEN YHTEISTYÖ<br />

JA YHTEISÖLLISYYS . . . . . . . . . 39<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on yhteistyötä Yhdistyneiden<br />

Kansakuntien kanssa eri<br />

rintamilla ympäri maailmaa. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n maailmanlaajuinen yhteistyö<br />

UNICEFin kanssa ja paikalliset<br />

yhteistyöhankkeet YK:n kehitysohjelman<br />

(UNDP) kanssa ovat laajasti<br />

hyödyttäneet molempia osapuolia.<br />

Ylä-Lapissa käynnissä oleva kiista<br />

koskee saamelaisten oikeuksia ja<br />

poron- ja metsänhoidon yhteensovittamista.<br />

Venäläisen Tihvinän hankkeen<br />

yhteydessä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tehnyt<br />

yhteistyötä asiakkaiden kanssa parantaakseen<br />

puunhankintaketjun<br />

sosiaalisten ja ekologisten olosuhteiden<br />

avoimuutta.<br />

LIITTEET<br />

• TUOTANTO,<br />

JÄTTEET JA PÄÄSTÖT . . . . . . . . 44<br />

• GRI JA YK:N<br />

GLOBAL COMPACT . . . . . . . . . 48<br />

• SANASTO . . . . . . . . . . . . . . . . . 51<br />

VARMENNUSLAUSUNTO . . 52<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 3

JOHDANTO<br />

ALKUSANAT<br />

Yritysvastuu tukee<br />

kannattavuutta<br />

Yritysvastuu on taloudellisten, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasioiden<br />

vastuullista hallintaa, mutta jokaisen yrityksen selviytyminen edellyttää<br />

ennen kaikkea taloudellista menestystä.<br />

Uskomme <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa, että pitkän<br />

tähtäimen taloudellinen menestys<br />

on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta.<br />

Erinomaisesti hoidetut ympäristöasiat<br />

ja yhteiskuntavastuu eivät pitkitä<br />

taloudellisesti kannattamattoman yrityksen<br />

elämää.<br />

Luodakseen edellytyksiä paremmalle<br />

taloudelliselle tulokselle, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on<br />

aloittanut kaksi kannattavuuden parantamisohjelmaa:<br />

Profit 2007:n sekä tuotantoyksiköiden<br />

kannattavuuden parantamisohjelman.<br />

Näiden ohjelmien toteuttaminen<br />

merkitsee konsernissa myös<br />

henkilöstövähennyksiä. Olemme arvioineet,<br />

että muutaman vuoden aikana vähennykset,<br />

ulkoistamiset ja suunnitellut<br />

tuotantoyksiköiden sulkemiset sekä myymiset<br />

vaikuttavat noin 5 000 työntekijään.<br />

Henkilöstön ja esimiesten tueksi vaikeisiin<br />

henkilöstövähennyksiin hyväksyttiin<br />

vuonna 2005 koko konsernin kattavat<br />

työvoiman vastuullisen vähentämisen<br />

periaatteet. Pyrimme varmistamaan,<br />

että jokaisen työntekijän tarpeita kunnioitetaan<br />

mahdollisimman paljon näinä<br />

vaikeina aikoina.<br />

Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta<br />

huolimatta jatkamme luonnollisesti kokonaisvaltaista<br />

työtämme ympäristöasioiden<br />

ja yhteiskuntavastuun parissa.<br />

Nämä yritysvastuun osa-alueet ovat erityisen<br />

tärkeitä toimialallamme, joka on<br />

hyvin riippuvainen luonnonvaroista ja<br />

ammattitaitoisesta työvoimasta. Edes<br />

näinä haastellisina aikoina emme ole<br />

valmiita tinkimään kunnianhimoisista<br />

yritysvastuutavoitteistamme.<br />

Yritysvastuu osaksi<br />

konsernin strategiaa<br />

Yritysvastuutavoitteidemme saavuttamisen<br />

perimmäinen haaste on siinä, kuinka<br />

hyvin pystymme sisällyttämään yritysvastuun<br />

konsernin strategiaan. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n kehittyvien markkinoiden strategia<br />

keskittyy yhä Etelä-Amerikkaan, Kiinaan<br />

ja Venäjään, jotka ovat haasteellisia<br />

alueita ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun<br />

näkökulmasta.<br />

Näillä uusilla toiminta-alueilla meidän<br />

täytyy varmistaa, että emme tingi arvoistamme<br />

edes silloin, kun meidän täytyy<br />

sopeutua paikallisiin olosuhteisiin.<br />

Koska olemme keskittyneet yritysvastuuasioissa<br />

yhä enenevässä määrin näihin<br />

maantieteellisiin alueisiin, meille on kertynyt<br />

osaamista konsernin yritysvastuupolitiikkojen<br />

paikallisessa toteuttamisessa.<br />

Yritysvastuutyön tulokset<br />

Olen ylpeä siitä, että olemme tänä vuonna<br />

edenneet hyvin kohti ympäristö- ja<br />

yhteiskuntavastuutavoitteitamme. Kaikki<br />

divisioonamme ovat sitoutuneet yhteiskuntavastuun<br />

toteuttamiseen ja ottaneet<br />

käyttöön virallisesti hyväksytyt toimintasuunnitelmat.<br />

Miltei neljännes yksiköistä<br />

on aloittanut yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmien<br />

rakentamisen.<br />

Viime vuonna otimme suuren edistysaskeleen<br />

muotoillessamme konsernitason<br />

ympäristötavoitteet, ja tämä on ollut<br />

ensimmäinen vuosi kun olemme voineet<br />

raportoida, miten hyvin olemme<br />

saavuttaneet tavoitteemme. Olemme parantaneet<br />

toimintaamme huomattavasti<br />

kaikilla tavoitteiden pääalueilla. Ympäristöjärjestelmät<br />

ovat olleet yksi menestyksekkäistä<br />

alueista, nyt kun monet sahamme<br />

ovat ottaneet käyttöön riippumattoman<br />

osapuolen sertifioimat<br />

johtamisjärjestelmät. Olemme myös iloisia<br />

siitä, että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on listattu Dow<br />

Jonesin kestävän kehityksen indeksiin jo<br />

seitsemäntenä peräkkäisenä vuonna.<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> määritteli<br />

lisäksi yhtenäisen mallin toimittajien yritysvastuun<br />

hallintaan. Kaikille alihankkijoille<br />

ja urakoitsijoille ympäri maailmaa<br />

on määritelty vaatimukset ympäristö- ja<br />

yhteiskuntavastuuasioissa. Meidän on<br />

hyväksyttävä koko tuotantoketjun läpi<br />

ulottuva vastuumme.<br />

Erityishuomio työterveyshuollossa<br />

ja työsuojelussa<br />

Kaikilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työntekijöillä on oikeus<br />

turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön.<br />

Turvallisuuskulttuurimme perustuu<br />

kiinteästi yhtiön arvoihin, joissa<br />

työntekijöiden hyvinvointi ja työterveyshuolto-<br />

ja työsuojeluasiat ovat ensiarvoisen<br />

tärkeässä asemassa.<br />

Olemme tietoisia, että meillä on vielä<br />

matkaa ensiluokkaiseen turvallisuustasoon.<br />

Vaikka onnettomuustilastot ovat<br />

kehittyneet myönteisesti, edistys on ollut<br />

liian hidasta, jotta voisimme olla tyytyväisiä.<br />

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat<br />

ovat ylivoimaisesti suurin turvallisuushaasteemme.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnassa<br />

sattui valitettavat seitsemän kuolemaan<br />

johtanutta tapaturmaa vuonna 2005. Yksikään<br />

kuolemantapaus ei ole hyväksyttävä,<br />

ja turvallisuuteen onkin kiinnitetty<br />

erityistä huomiota niissä yksiköissä, joissa<br />

kuolemaan johtaneita tapaturmia on<br />

sattunut.<br />

Energia ja ilmastonmuutos<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa olemme täysin sitoutuneita<br />

hallitsemaan omalta osaltamme ilmastonmuutosta<br />

parantamalla jatkuvasti<br />

toimintojemme energiatehokkuuta ja<br />

käyttämällä yhä enemmän hiilidioksidipäästöjen<br />

kannalta neutraaleja biopolttoaineita<br />

omassa energiantuotannossamme.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on myös mukana markkinalähtöisissä<br />

järjestelmissä, joiden tarkoitus<br />

on vähentää kasvihuonekaasuja<br />

kustannustehokkaasti. Miltei kaikki<br />

sellu-, paperi- ja kartonkitehtaamme ovat<br />

mukana joko EU:n päästökaupassa tai<br />

Chicagon ilmastopörssissä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kestävä metsänhoito sekä<br />

konsernin valmistamat paperi- ja puutuotteet<br />

auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta<br />

sitomalla hiiltä. Työmme tällä<br />

saralla huomioitiin jälleen kerran kun<br />

meidät otettiin mukaan Climate Leadership<br />

Indexiin kolmantena perättäisenä<br />

vuonna.<br />

Kuidun hyväksyttävyys<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ja sidosryhmien mielestä<br />

puuta tulee hankkia vain kestävistä lähteistä.<br />

Teemme jatkuvasti töitä toimittajien,<br />

asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme<br />

kanssa lisätäksemme käyttämiemme<br />

kuitulähteiden<br />

hyväksyttävyyttä.<br />

Korostaakseen yritysvastuun tärkeyttä<br />

kuidunhankinnassa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on<br />

uudistanut puun- ja kuidunhankinnan<br />

periaatteensa. Uudet periaatteet ovat voimassa<br />

maailmanlaajuisesti ja ne kattavat<br />

aiempaa laajemmin myös puuviljelmät<br />

ja sellun toimittajat.<br />

4 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

On erittäin tärkeää, että olemme tietoisia<br />

näiden hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista<br />

vaikutuksista, ja että hallitsemme<br />

mahdolliset haittavaikutukset. Olemme<br />

tehneet uraauurtavan ympäristö- ja sosiaalisten<br />

vaikutusten arvioinnin (YSVA)<br />

Kiinassa nykyisille ja suunnitteilla oleville<br />

puuviljelmille yhdessä YK:n kehitysohjelman<br />

(UNDP) kanssa.<br />

Vuoden lopussa allekirjoitimme<br />

myös WWF:n kanssa yhteistyösopimuksen<br />

laajentaen tähänastista yksittäisiin<br />

projekteihin perustuvaa yhteistyötämme.<br />

Yhteistyötä YK:n kanssa<br />

Jatkamme myös maailmanlaajuista<br />

UNICEF-yhteistyötämme, jonka tavoitteena<br />

on edistää peruskoulutusta. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n työntekijät lukuisissa yksiköissä<br />

ovat aktiivisesti keränneet varoja tukeakseen<br />

tyttöjen koulutusta kehitysmaissa.<br />

Yhteistyömme YK:n kehitysohjelman<br />

(UNDP) kanssa edustaa uudenlaista<br />

molempia osapuolia hyödyttävää toimintaa.<br />

Me saamme tukea pyrkimyksiimme<br />

hallita ympäristö- ja yhteiskuntavastuuriskejä<br />

toiminnassamme samalla<br />

kun autamme UNDP:tä saavuttamaan<br />

vuosituhattavoitteensa köyhyyden vähentämiseksi.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tukenut YK:n Global<br />

Compactin yritysvastuun kymmentä periaatetta<br />

vuodesta 2001 ja tässä raportissa<br />

kerromme, miten olemme edistyneet periaatteiden<br />

toteuttamisessa.<br />

Tuleva vuosi on varmasti haasteellinen<br />

yritysvastuun kannalta. Pyrkimyksemme<br />

tasapainottaa taloudelliset, yhteiskuntavastuu-<br />

ja ympäristöasiat on<br />

jälleen koetuksella. Joudumme vähentämään<br />

merkittävästi työvoimaa Euroopassa,<br />

mutta toisaalta laajennamme liiketoimintaamme<br />

muualla maailmassa. Aiomme<br />

myös säilyttää korkeat tavoitteemme<br />

ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden<br />

hallinnassa, varmistaa että olemme yhä<br />

paremmin valmistautuneita kohtaamaan<br />

yritysvastuuseen liittyviä haasteita ja<br />

pienentää liiketoimintaamme liittyviä<br />

riskejä.<br />

Työskentelemme erityisesti yhteistyössä<br />

asiakkaidemme kanssa parantaaksemme<br />

puunhankintaketjun avoimuutta<br />

Venäjällä. Olemme myös aktiivisesti mukana<br />

FSC- ja PEFC-sertifioinnissa edistääksemme<br />

sertifiointijärjestelmien keskinäistä<br />

tunnustamista.<br />

Puuviljelmien merkitys kuitustrategiassamme<br />

kasvaa kun laajennamme viljelmiämme<br />

Kiinassa ja perustamme uusia<br />

viljelmiä Etelä-Brasiliassa ja Uruguayssa.<br />

Yngve Stade<br />

yritysvastuukomitean puheenjohtaja<br />

johtaja, konsernin tukitoiminnot<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 5

JOHDANTO<br />

YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN<br />

Yritysvastuu<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n näkökulmasta<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n määritelmän mukaan yritysvastuu<br />

(sustainability, myös corporate responsibility) kattaa<br />

liiketoiminnan taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja<br />

yhteiskunnalliset vastuunäkökohdat. Haasteena on<br />

löytää tasapaino yritysvastuun eri näkökohtien välille<br />

pitkän ja lyhyen aikavälin päätöksenteossa kaikilla<br />

konsernin tasoilla.<br />

Taloudellinen<br />

vastuu<br />

Yritysvastuu<br />

Yhteiskuntavastuu<br />

(CSR)<br />

Ympäristövastuu<br />

Vastuu sidosryhmille: avoimuus ja vuorovaikutus<br />

Onnistuakseen yritysvastuun toteutuksessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n on rakennettava<br />

vastuullisia toimintatapoja<br />

luomaan pitkän tähtäimen arvoa<br />

taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön<br />

kannalta kestävältä pohjalta. Tätä konserni<br />

toteuttaa pyrkimällä avoimuuteen<br />

ja olemalla valmis vuoropuheluun sidosryhmiensä<br />

kanssa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuupolitiikka<br />

perustuu yhtiön missioon, visioon ja<br />

arvoihin, ja muodostaa perustan <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n ympäristö- ja yhteiskuntavastuutyölle.<br />

Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta<br />

koskevaa politiikkaa tukee joukko ympäristöasioita<br />

ja yhteiskuntavastuuta koskevia<br />

periaatteita, jotka kattavat koko <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n arvoketjun, mukaan lukien sidosryhmät<br />

ja tuotteiden elinkaaren.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategia painottuu enenevässä<br />

määrin Venäjän, Kiinan ja Etelä-<br />

Amerikan kaltaisille kehittyville markkinoille,<br />

joilla konserni perustaa uusia<br />

puuviljelmiä ja laajentaa muutoin toimintaansa<br />

uusien investointien kautta.<br />

Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös konsernin<br />

yritysvastuutyöhön, ja kasvava<br />

määrä konsernin resursseja suunnataankin<br />

näiden alueiden yritysvastuuhaasteiden<br />

ratkomiseen.<br />

Työkaluja yritysvastuun johtamiseen<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on useita työkaluja yritysvastuun<br />

laajojen aihepiirien johtamiseen:<br />

• vakiintunut yritysvastuun hallintomalli<br />

• konsernitason politiikat ja periaatteet<br />

• Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta<br />

koskeva politiikka<br />

• Eettiset periaatteet<br />

• Kestävän puun- ja kuidunhankinnan<br />

sekä maankäytön<br />

periaatteet<br />

• Metsäsertifioinnin periaatteet<br />

• Ympäristöjärjestelmien käyttöä<br />

koskevat periaatteet<br />

• Kuljetusten ympäristöperiaatteet<br />

• Yhteiskuntavastuun periaatteet<br />

• Ohjeistus henkilöstön vähentämistilanteisiin<br />

• Konsernin työterveyshuolto- ja<br />

työsuojelupolitiikka<br />

• Geenimuunneltuja organismeja<br />

(GMO) koskevat periaatteet<br />

• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n johtajuusmalli sekä<br />

henkilöstöä koskevat politiikat ja<br />

ohjeistukset<br />

• konsernitason ympäristö- ja yhteiskuntavastuutavoitteet<br />

• yritysvastuu osana strategista suunnittelua<br />

• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ohjeet fuusioihin ja<br />

yrityskauppoihin<br />

• pitkä kokemus ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmien<br />

käytöstä, puun<br />

alkuperän seurantajärjestelmien ja<br />

metsäsertifointijärjestelmien käytöstä<br />

sekä suunnitelmallisesta yhteiskuntavastuun<br />

toteutuksesta yksikkötasolla<br />

• yritysvastuu sisällytettynä kaikkiin<br />

konsernin koulutusohjelmiin<br />

• asiakastuki yritysvastuuasioissa<br />

• yritysvastuu toimitusketjussa, mukaan<br />

lukien yritysvastuuvaatimukset<br />

toimittajille ja seurantajärjestelmät<br />

• vastuullisuutta riippumattoman tahon<br />

varmentaman konsernin yritysvastuuraportin<br />

sekä varmennettujen<br />

yksikkökohtaisten EMAS-selontekojen<br />

kautta<br />

• yritysvastuu sisällytettynä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

liiketoiminnan kehittämisoppaaseen<br />

(<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Business Excellence<br />

Guide).<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n eettisten periaatteiden<br />

toteutuminen seurantaan<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n eettiset periaatteet kokoavat<br />

yhteen konsernin voimassaolevat yritysvastuun<br />

johtamiskäytännöt. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

johto on vastuussa näiden politiikkojen<br />

toimeenpanosta ja seurannasta. Vuoden<br />

2006 aikana tavoitteena on kehittää periaatteiden<br />

järjestelmällistä toimeenpanoa.<br />

Tarve tähän on syntynyt osaksi vuoden<br />

2002 Sarbanes-Oxley -lain johdosta ja<br />

osaksi tarpeesta edistää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

omaa kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmaa.<br />

•<br />

+<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategiasta<br />

vuoden 2005 Konserni-raportista<br />

sivuilta 8–11.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuuseen liittyvät politiikat<br />

ja periaatteet löytyvät osoitteesta<br />

www.storaenso.com/sustainability tai<br />

www.storaenso.com/codeofethics.<br />

6 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Yritysvastuun hallintomalli<br />

Yritysvastuulla on merkittävä rooli <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

hallintomallissa sekä vakiintuneen komitean ja<br />

sen työtä tukevien työryhmien että yritysvastuun<br />

toteutustapojen kautta. Näin varmistetaan, että<br />

yritysvastuu toteutetaan asteittain organisaation<br />

kaikilla tasoilla.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuun strategiset painopisteet<br />

• Yritysvastuu kehittyvillä markkinoilla<br />

• Työterveyshuolto ja työsuojelu<br />

• Tuotantoyksiköiden arviointi ja työvoiman vähentäminen<br />

• Kuidun alkuperän hyväksyttävyys<br />

• Ympäristötyön taso, mukaan lukien päästöt ja ilmastonmuutos<br />

Yritysvastuukomitea on yksi <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n operatiivisista komiteoista ja<br />

sitä johtaa konsernin tukitoiminnoista<br />

vastaava johtaja. Toimitusjohtajan<br />

nimeämän komitean muut jäsenet edustavat<br />

tulosryhmiä ja yritysvastuun kannalta<br />

olennaisia esikuntatoimintoja. Yritysvastuukomitean<br />

vastuulla on:<br />

muotoilla konsernin politiikka ja<br />

strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen<br />

liittyvissä kysymyksissä<br />

varmistaa, että nämä politiikat ja<br />

strategiat otetaan käyttöön ja niitä<br />

noudatetaan koko konsernissa<br />

koordinoida ja seurata sidosryhmäsuhteita<br />

ja -viestintää, esimerkiksi<br />

julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen<br />

osalta<br />

kehittää yritysvastuun kannalta<br />

keskeisiä johtamiskäytäntöjä<br />

julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti.<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

•<br />

Yritysvastuukomiteaa tukee neljä työryhmää,<br />

joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen<br />

liittyviä asioita läpi koko <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n arvoketjun. Työryhmät tukevat<br />

konsernin yritysvastuupolitiikkojen ja<br />

-strategioiden toteuttamista seuraamalla,<br />

arvioimalla ja julkistamalla esille nousevia<br />

aiheita. Työryhmät keskittyvät:<br />

• ympäristöasioiden koordinointiin<br />

(Environment Co-ordination Team)<br />

• alaryhmänä ilmastomuutokseen<br />

keskittynyt työryhmä (Climate<br />

Change Working Group)<br />

• asiakastukeen (Customer Support<br />

Team)<br />

• yhteiskuntavastuuseen (Corporate<br />

Social Responsibility Team)<br />

• puunhankinnan ympäristöasioihin<br />

(Forest Environment Team)<br />

• alaryhmänä puuviljelmien ympäristöasioista<br />

vastaava työryhmä<br />

(Forest Environment Plantations<br />

Team).<br />

Yritysvastuukomitean puheenjohtajalla<br />

on kokonaisvastuu <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuuasioista<br />

konsernin hallintomallin<br />

puitteissa. Strategiaan ja politiikkaan liittyvät<br />

kysymykset hyväksytetään toimitusjohtajalla.<br />

Kunkin organisaatiotason operatiivinen<br />

johto vastaa yritysvastuutyön tuloksista<br />

ja siten osaltaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sitoumusten<br />

täyttämisestä. Konsernin ympäristö-<br />

ja yhteiskuntavastuutoiminnot<br />

antavat asiantuntija-apua ja tukea konsernin<br />

liiketoiminta-alueille ja esikuntatoiminnoille.<br />

Keväällä 2005 yritysvastuukomitean<br />

kokoonpano tarkastettiin vastaamaan<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n uutta organisaatiota. Komiteassa<br />

ovat edustettuina tulosryhmät,<br />

liiketoiminta-alueet sekä yritysvastuun<br />

kannalta olennaiset esikuntatoiminnot.<br />

Vuonna 2005 komitea kokoontui<br />

kaksi kertaa ja käsitteli seuraavia asioita:<br />

• kestävän puun- ja kuidunhankinnan<br />

sekä maankäytön periaatteet<br />

• eteneminen kohti yritysvastuun<br />

tavoitteita<br />

• sidosryhmävuorovaikutuksen hallinta<br />

• eettisten periatteiden toimeenpano<br />

• vuoden 2004 yritysvastuuraportin<br />

varmennuksen tulokset<br />

• vuoden 2005 yritysvastuuraportin<br />

rakenne ja sisältö. •<br />

Lue lisää konsernin hallintorakenteesta<br />

vuoden 2005 Konserni-<br />

+<br />

raportista sivuilta 30–35 tai käy<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n uusilla hallintorakenteen<br />

Internet-sivuilla osoitteessa<br />

www.storaenso.com/governance.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 7

JOHDANTO<br />

YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN<br />

Eteneminen kohti yritysvastuun<br />

tavoitteita<br />

Ensimmäistä kertaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> voi nyt seurata sekä ympäristö- että<br />

yhteiskuntavastuutavoitteidensa saavuttamista. Yhdessä nämä tavoitteet<br />

muodostavat jatkossa perustan konsernin yhteisille yritysvastuutavoitteille.<br />

Tavoitteet on laadittu vastaamaan<br />

konsernin sidosryhmien odotuksiin<br />

ja keskittyvät konsenin kannalta<br />

olennaisimpiin yritysvastuun osa-alueisiin.<br />

Konsernin ympäristötavoitteet hyväksyttiin<br />

vuonna 2004. Tänä vuonna<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> raportoi ensimmäistä kertaa<br />

näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tekemänsä<br />

työn tuloksista.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> arvioi säännöllisesti tarvetta<br />

lisätä uusia ympäristötavoitteita saavuttaakseen<br />

ja ylläpitääkseen metsäteollisuuden<br />

johtavan suoritustason.<br />

Vuonna 2003 hyväksytyt pitkän tähtäimen<br />

yhteiskuntavastuutavoitteet ovat<br />

muodostaneet perustan vuosien 2004 ja<br />

2005 tavoitteille. •<br />

+<br />

Lue lisää tavoitteiden toteutumisesta<br />

sivuilta 20–29.<br />

Ympäristötavoitteet vuosille 2005–2009 ja tulokset vuonna 2005<br />

Osa-alue Tavoitteet vuosille 2005–2009 Tulokset vuonna 2005<br />

Päästöt ilmaan Rikin kokonaismäärä, raportoitu rikkidioksidina (SO 2<br />

):<br />

15 %:n vähennys vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Hyvä 8 %:n vähennys saavutettu<br />

Päästöt veteen<br />

Kemiallinen hapenkulutus (COD): 10 %:n vähennys vuoden<br />

2009 loppuun mennessä 1) Tavoite lähes saavutettu: vähennys 9 %<br />

Kaatopaikkajäte Kaatopaikkajäte: 10 %:n vähennys vuoden 2009 loppuun mennessä 1) Tavoite jo saavutettu: vähennys 12 %<br />

Energia<br />

Kasvanut sähkön ja lämmön hyötysuhde sisäisessä energiantuotannossa<br />

(CHP).<br />

Tulokset eivät parantuneet, mutta<br />

säilyivät vuoden 2004 tasolla.<br />

Kuidun<br />

hyväksyttävyys<br />

Energiatehokkuuskatselmusten suorittaminen kaikilla sellu-,<br />

paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein.<br />

Kuidun alkuperän jäljitettävyys raakapuun, hakkeen, sahanpurun<br />

ja kuitumassan hankinnassa: kasvattaa jäljitettävyysjärjestelmien<br />

piirissä olevan raakapuun, hakkeen, sahanpurun ja kuitumassan<br />

osuutta 98 %:iin vuonna 2005 ja 100 %:iin vuodesta 2006<br />

eteenpäin.<br />

Tavoite ylitetty kaudella 2004–2005.<br />

Molemmat tavoitteet saavutettiin vuonna 2005. Työ<br />

keskittyy jatkossa jäljitettävyysjärjestelmien riippumattomaan<br />

sertifiointiin.<br />

1)<br />

Tavoitteet on suhteutettu sellun, paperin ja kartongin myyntikelpoiseen tuotantoon (ilmoitettu päästöinä tuhatta tuotantotonnia kohti) – suhteessa vuoden 2004<br />

lähtötasoon. Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu.<br />

8 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Yhteiskuntavastuutavoitteet vuonna 2005, toteutuminen vuonna 2005 ja tavoitteet vuodelle 2006<br />

Osa-alue Vuoden 2005 tavoite Toteutuminen Vuoden 2006 tavoite<br />

Strateginen<br />

suunnittelu<br />

Hyödynnetään ja testataan yhteiskuntavastuuta<br />

koskevia due diligence -ohjeita<br />

fuusioissa ja yritysostoissa.<br />

Yhteiskuntavastuu sisällytetty <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

uusiin ohjeistuksiin koskien fuusioita ja<br />

yritysostoja. Yhteiskuntavastuun due diligence<br />

-auditointeja suoritettu.<br />

Hyödynnettän ja testataan ohjeita.<br />

Erityisenä kohteena kehittyvät<br />

markkinat: Kiina, Venäjä ja Etelä-<br />

Amerikka.<br />

Koulutus<br />

Kehitetään yhteiskuntavastuukoordinaattoreiden<br />

verkostoa.<br />

Kaikilla yksiköillä on nimetyt yhteiskuntavastuukoordinaattorit.<br />

Koordinaattorikoulu<br />

tuksia järjestetty Saksassa, Yhdysvalloissa ja<br />

Ruotsissa.<br />

Jatketaan yhteiskuntavastuukoordinaattoreiden<br />

koulutusta tarpeen<br />

mukaan.<br />

Yhteiskuntavastuun<br />

toteutus yksiköissä<br />

Jatketaan yksikkötason toteutustyötä.<br />

25 yksikköä on käynnistänyt toteutuksen.<br />

20 aloitti vuonna 2005.<br />

Yksiköt jatkavat yhteiskuntavastuun<br />

prioriteettien tunnistamista ja toimintasuunnitelmien<br />

kehittämistä. Konserninlaajuisia<br />

indikaattoreita kehitetään<br />

yhteiskuntavastuun mittaamiseen.<br />

Laadunvarmennus<br />

Aloitetaan yhteiskuntavastuun sisäisen<br />

laadunvarmennuksen kehittäminen.<br />

Eettisten periaatteiden toimeenpano<br />

käynnistetään ja saadaan päätökseen<br />

vuonna 2006.<br />

Jatketaan eettisten periatteiden<br />

toimeenpanoa:<br />

• kehitetään tukimuotoja<br />

• kehitetään valvontaa sisäisen<br />

tarkastuksen kanssa.<br />

Toimitusketjun<br />

hallinta<br />

Jatketaan yhteiskuntavastuun systemaattista<br />

sisällyttämistä toimitusketjun<br />

hallintaan. Suoritetaan ensimmäinen<br />

pilottiauditointi.<br />

Yritysvastuuvaatimukset toimittajille<br />

kehitetty. Toimeenpanoa kehitettiin pilottiauditoinnin<br />

kautta.<br />

Varmistetaan yritysvastuuvaatimusten<br />

sisällyttäminen hankintasopimuksiin.<br />

Sisällytetään vaatimukset<br />

toimittajien arviointijärjestelmä<br />

COMPASSiin. Testataan toimittajaarviointi-<br />

ja auditointiprosessia.<br />

Yhteiskuntavastuun<br />

periaatteet<br />

Päivitetään vuoden 2005 aikana.<br />

Yhteiskuntavastuun periaatteet muotoiltu<br />

uudelleen.<br />

Yhteiskuntavastuun periaatteiden<br />

hyväksyttäminen, jalkauttaminen ja<br />

viestiminen.<br />

Henkilöstön<br />

vähentäminen<br />

Viimeistellään ohjeet henkilöstön<br />

vähentämistilanteita varten.<br />

Ohjeet hyväksytty. Maakohtainen toteutus<br />

aloitettu.<br />

Seurataan ohjeiden toimeenpanoa<br />

kansallisella tasolla.<br />

Henkilöstön<br />

monipuolisuus<br />

Varmistetaan, että WISE-projektin toimintasuunnitelmaa<br />

aletaan toteuttaa tulosryhmä-<br />

ja yksikkötasoilla.<br />

Työtä jatkettiin.<br />

Työ tavoitetta kohti jatkuu vuonna<br />

2006.<br />

Työolosuhteet<br />

Laaditaan ohjeet häirintätapausten<br />

käsittelemiseen.<br />

Tavoite lykättiin vuoteen 2007.<br />

Työterveyshuolto ja<br />

työsuojelu<br />

Poissaoloa aiheuttavien tapaturmien<br />

määrän tulee jokaisessa yksikössä olla<br />

kansalliseen metsäteollisuuteen verrattuna<br />

ylimmässä neljänneksessä.<br />

Poissaoloja aiheuttavien tapaturmien<br />

määrä laskenut 16,5 % vuodesta 2004.<br />

Työterveyshuollon ja työsuojelun tavoitteiden<br />

toteuttamista jatketaan<br />

2006.<br />

Poissaolomäärän tulee alittaa metsäteollisuuden<br />

kansallinen keskiarvo.<br />

Keskimääräiset poissaolot 0,1 % alemmat<br />

kuin vuonna 2004.<br />

Liiketoiminnan<br />

periaatteet<br />

Jatketaan kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmaa<br />

(Competition Law<br />

Compliance Programme).<br />

Kilpailulainsäädännön noudattamisohjelma<br />

jatkui. Liiketoiminnan periaatteiden<br />

ohjeistuksia ja määritelmiä valmisteltiin.<br />

Kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmaa<br />

jatketaan. Testataan ja toteutetaan<br />

uusia liiketoiminnan periaatteiden<br />

ohjeita ja määrityksiä.<br />

Viestintä/yhteisöllisyys<br />

Viimeistellään sidosryhmäyhteistyön<br />

suunnitelma ja ryhdytään toteuttamaan<br />

sitä.<br />

Lähestymistapaa proaktiiviseen sidosryhmävuorovaikutukseen<br />

kehitettiin<br />

edelleen vuonna 2005 yhdessä yritysvastuukomitean<br />

kanssa.<br />

Järjestetään sisäistä koulutusta sidosryhmävuorovaikutuksesta.<br />

Jatketaan<br />

taloudellisen vastuun mittaamista.<br />

Tutkitaan tarvetta yksityiskohtaisemmille<br />

ohjeille hyväntekeväisyyteen liittyen.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 9

JOHDANTO<br />

YRITYSVASTUUN JOHTAMINEN<br />

Yritysvastuun järjestelmällinen<br />

johtaminen<br />

Johtamisjärjestelmät auttavat<br />

yksiköitä ottamaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

politiikat ja periaatteet osaksi<br />

käytännön johtamista. Ne<br />

auttavat yksiköitä tunnistamaan<br />

toimintansa kannalta olennaiset<br />

yritysvastuuasiat, asettamaan<br />

tavoitteita ja seuraamaan tuloksia<br />

ympäristön, metsänhoidon,<br />

työterveyshuollon ja työsuojelun<br />

sekä yhteiskuntavastuun alueilla.<br />

Pitkä kokemus ympäristöjärjestelmistä<br />

Vuodesta 2003 alkaen kaikilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

sellu-, paperi- tai kartonkitehtailla<br />

on ollut käytössään ISO 14001-sertifioitu<br />

ja/tai EMAS-rekisteröity johtamisjärjestelmä.<br />

Sahojen ja puunhankintayksiköiden<br />

suhteen on myös päätetty ottaa<br />

käyttöön vastaavat riippumattoman tahon<br />

sertifioimat ympäristöjärjestelmät.<br />

Kaikilla konsernin pohjoismaisilla sahoilla<br />

on jo käytössä sertifioidut ympäristöjärjestelmät.<br />

Keski-Euroopan yksiköiden<br />

sertifointi etenee, ja vuonna 2005<br />

seuraavat yksiköt saivat ISO 14001 sertifikaatit:<br />

Brandin, Imaveren, Launkalnen,<br />

Näpin, Paikusen, Saugan ja Sollenaun<br />

sahat, sekä Viljandin komponenttitehdas.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puunhankintayksiköistä<br />

ISO 14001 -sertifioitu ja/tai EMAS-rekisteröity<br />

järjestelmä on jo aiemmin ollut<br />

Kanadassa, Suomessa (sisältäen Venäjän<br />

puunhankinnan alkuperän jäljitettävyysjärjestelmän),<br />

Ruotsissa, Yhdysvalloissa<br />

sekä Portugalin metsäosastolla. Baltian<br />

puunhankintaorganisaatio sai ISO 14001<br />

-sertifikaatin vuonna 2005.<br />

Puun alkuperän<br />

jäljitettävyysjärjestelmät<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> varmistaa käyttämänsä kuidun<br />

alkuperän jäljitettävyysjärjestelmien<br />

avulla. Puun jäljitettävyys kattaa puun<br />

alkuperän varmentamisen metsästä aina<br />

siihen pisteeseen asti, jossa se siirtyy<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n haltuun.<br />

Puun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmien<br />

piiriin kuuluvat kaikki raakapuun,<br />

hakkeen, purun ja kuitumassan<br />

lähteet. Vuonna 2005 90 % konsernin<br />

jäljitettävyysjärjestelmistä oli riippumattoman<br />

osapuolen sertifioinnin, kuten<br />

puun alkuperäketjun sertifioinnin<br />

(Chain-of-Custody), Controlled Wood<br />

-sertifioinnin, EMAS-rekisteröinnin ja/tai<br />

ISO 14001 -sertifioinnin, piirissä. 49 %<br />

käytetystä puusta tuli sertifoiduista metsistä<br />

(puun alkuperän sertifioinnilla tai<br />

ilman), mikä oli enemmän kuin vuoden<br />

2004 48 %.<br />

Kuidun alkuperäketjun sertifiointijärjestelmät<br />

seuraavat sertifioidun puun<br />

osuutta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n pohjoismaisilla<br />

puunhankintayksiköillä sekä Pohjoismaiden<br />

ja Keski-Euroopan sahoilla on ollut<br />

kuidun alkuperäketjun sertifiointi jo<br />

useita vuosia. Vuonna 2005 myös Viron,<br />

Latvian, Liettuan, Puolan ja Yhdysvaltain<br />

puunhankintayksiköt saivat sertifikaatit.<br />

Myös useat muut yksiköt, erityisesti<br />

sellu-, paperi- ja kartonkitehtaissa,<br />

ovat<br />

saaneet puun alkuperäketjun sertifikaatit.<br />

Näihin kuuluvat Anjalankosken,<br />

Berghuizerin, Celbin, Kemijärven, Kotkan,<br />

Pankakosken, Skoghallin, Summan,<br />

Varkauden, sekä Veitsiluodon tehtaat.<br />

Baltian, Venäjän ja Yhdysvaltain<br />

puunhankintayksiköt saivat vuonna 2005<br />

myös FSC:n Controlled Wood -sertifikaatit.<br />

Tällä varmistetaan että sertifioimattomista<br />

lähteistä tuleva puu on laillista.<br />

Kestävä metsänhoito<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on myynyt suurimman osan<br />

omistamistaan metsistä, mutta konsernin<br />

edelleen omistamat alueet on sertifioitu.<br />

Kaikkien äskettäin hankittujen tai<br />

vuokrattujen maa-alueiden tai puuviljelmien<br />

sertifiointi on aloitettu.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hoitaa ja vuokraa metsiä<br />

Kanadassa ja Venäjällä. Port Hawkesburyn<br />

metsäosaston hallinnoimat metsät<br />

on sertifioitu sekä CSA:n että SFI:n<br />

mukaan, ja Venäjän puunhankinnan tytäryhtiöt<br />

valmistautuvat vuokrametsiensä<br />

FSC-sertifiointiin. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puuviljelmillä<br />

Portugalissa on sekä PEFC- että<br />

FSC-sertifikaatit. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> edistää metsäsertifointia<br />

konsernin kaikilla toiminta-alueilla.<br />

Omat metsät ja puuviljelmät<br />

Vuokratut ja hallinnoidut metsät ja puuviljelmät<br />

Yksikkö<br />

Hehtaaria<br />

Metsäsertifiointijärjestelmä<br />

Yksikkö<br />

Hehtaaria<br />

Metsäsertifiointijärjestelmä<br />

Veracelin puuviljelmät, Brasilia 1) 71 000 CERFLOR, FSC-sertifiointi<br />

työn alla<br />

Port Hawkesburyn<br />

metsäosasto, Kanada<br />

607 000 CSA, SFI<br />

Celbin puuviljelmät, Portugali 41 300 FSC, PEFC<br />

Olonetsles, Venäjä 222 500<br />

Puuviljelmät ja maa-alueet<br />

Etelä-Brasiliassa<br />

Port Hawkesburyn metsäosasto,<br />

Kanada<br />

Puuviljelmät ja maa-alueet<br />

Uruguayssa<br />

31 200<br />

24 500 CSA, SFI<br />

19 600<br />

Russki Les, Venäjä 152 000<br />

Ladenso, Venäjä 135 300<br />

Guangxi, Kiina 54 000<br />

Yhdysvaltain puunhankinta 2 200 SFI, FSC<br />

Baltian puunhankinta, Latvia 900<br />

Baltian puunhankinta, Viro 800<br />

Baltian puunhankinta, Liettua 700 FSC<br />

1)<br />

50 %:n omistus<br />

KLPP, Venäjä 52 800<br />

Terminal, Venäjä 42 800<br />

STF Strug, Venäjä 22 500 FSC<br />

STF Gdov, Venäjä 22 300<br />

10 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Järjestelmällisen työterveyshuollon ja<br />

työsuojelun johtamisen kehittäminen<br />

Vuoden 2004 lopussa päätettiin konserninlaajuisesta<br />

tavoitteesta, jonka mukaan<br />

jokaisen yksikön on vuoden 2007<br />

loppuun mennessä kehitettävä joko ISOstandardi<br />

OHSAS 18001:n tai vastaavan<br />

kansallisen standardin mukainen työterveyshuollon<br />

ja työsuojelun johtamisjärjestelmä.<br />

Vuoden 2005 loppuun mennessä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla oli voimassa 18 OHSAS<br />

18001:n tai vastaavan standardin mukaista<br />

työterveyshuollon ja työsuojelun<br />

johtamisjärjestelmän sertifikaattia, jotka<br />

kattavat 24 yksikköä. Vuonna 2005<br />

OHSAS 18001 sertifikaatin saivat Celbin<br />

sellutehdas sekä Kabelin tehtaat.<br />

Yhteiskuntavastuun yksikkötoteutus<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> määritteli vuonna 2003 yksikkökohtaiseen<br />

toteutukseen tavoitteen<br />

vuotta 2006 koskien. Tavoitteen mukaan<br />

jokaisen yksikön on kehitettävä oma yhteiskuntavastuun<br />

johtamisjärjestelmä<br />

tunnistamalla yksikölle merkittävät yhteiskuntavastuun<br />

aiheet, ja kehittämällä<br />

niitä koskevat toimintasuunnitelmat ja<br />

avainmittarit.<br />

Tähän mennessä 25 yksikköä on<br />

aloittanut yksikkötoteutuksen. Vuonna<br />

2005 työn aloitti 20 yksikköä. •<br />

Yritysvastuu osana riskienhallintaa<br />

Yritysvastuu on olennainen osa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n riskienhallintaa.<br />

Yritysvastuuseen liittyvät mahdolliset<br />

riskit voivat toteutuessaan<br />

aiheuttaa materiaalista<br />

tai maineeseen liittyvää vahinkoa,<br />

jos niitä ei aktiivisesti hallita.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ottanut yritysvastuun<br />

alueelle käyttöön oman due diligence<br />

-prosessin, jota käytetään mahdollisten<br />

riskien hallintaan kaikissa fuusiossa<br />

sekä yritysostoissa ja -myynneissä.<br />

Uusissa hankkeissa on lisäksi tehtävä ympäristö-<br />

ja sosiaalisten vaikutusten arviointi<br />

(YSVA). Myös investointipäätöksissä<br />

on arvioitava yritysvastuunäkökohtia.<br />

Syksyllä 2005 hyväksyttiin <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n päivitetyt ohjeet fuusioihin ja yritysostoihin.<br />

Uudistetut ohjeet sisältävät<br />

osiot ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden<br />

due diligence -prosesseille. Ympäristöasioiden<br />

sekä työterveyshuollon ja<br />

työsuojelun due diligence -prosessit ovat<br />

jo aiemmin olleet tärkeä osa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

due diligence -käytäntöjä. Edistyksellinen<br />

yhteiskuntavastuun osio due diligence<br />

-prosessiin kehitettiin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

toimesta, koska soveltuvaa työkalua ei<br />

ollut yleisesti saatavilla.<br />

Nämä ohjeistukset auttavat due diligence<br />

-prosessia toteuttavaa ryhmää järjestelmällisesti<br />

arvioimaan mahdollisia<br />

yritysvastuuseen liittyviä riskejä, sekä<br />

altistumista riskeille uudelleenjärjestelytilanteissa,<br />

kuten fuusioissa ja yritysostoissa.<br />

Konsernin uudet due diligence<br />

-ohjeistukset otettiin heti käyttöön<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tutkiessa mahdollisia uusia<br />

hankkeita Kiinassa vuonna 2005.<br />

Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten<br />

arviointien tulokset auttavat konsernia<br />

ymmärtämään paremmin toimintansa<br />

ympäristö- ja yhteiskuntavastuuvaikutuksia,<br />

ja tarpeen vaatiessa kehittämään<br />

toimintasuunnitelmia ja ohjaamaan resursseja<br />

mahdollisten negatiivisten vaikutusten<br />

hallitsemiseen. Vuoden 2005<br />

aikana <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Guangxin puuviljelmillä<br />

tehtiin ympäristö- ja sosiaalisten<br />

vaikutusten arviointi osana yksikön yritysvastuusuunnitelman<br />

laadintaa. Vaikutusten<br />

arviointeja aloitettiin lisäksi<br />

Uruguaysta sekä Rio Grande do Sulin osavaltiosta<br />

Brasiliasta hankituilla alueilla. •<br />

+<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n riskeistä ja<br />

riskienhallinnasta vuoden 2005<br />

Tilinpäätöksestä sivuilta 31–35.<br />

Kymmenen parhaan joukossa<br />

Pohjoismaiden neuvosto listasi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Pohjoismaiden kymmenen<br />

parhaan yritysvastuuseen sitoutuneen<br />

yrityksen joukkoon. Pohjoismaiden<br />

neuvoston raportti arvioi 50 julkisesti<br />

noteerattua ja yritysvastuun ja<br />

hyvien hallintotapojen alueilla tunnustettuja<br />

yhtiötä Tanskasta, Islannista,<br />

Suomesta, Norjasta ja Ruotsista.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ISO 14001:n,<br />

+ EMASin, OHSAS 18001:n ja/tai<br />

AUVAn mukaan sertifioidut yksiköt<br />

löytyvät takakannen kartasta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Guangxin puuviljelmillä on saatu valmiiksi ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 11

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Raaka-aineet<br />

ja toimittajat<br />

Keskeiset kysymykset<br />

• Toimittaja- ja alihankintaketjuun liittyvät näkökohdat. Puunhankinnassa avainkohtia, esim.<br />

• luonnon monimuotoisuus<br />

• uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö<br />

• puun alkuperän laillisuus<br />

• työntekijöiden oikeudet<br />

• vaikutukset paikallisiin elinoloihin<br />

• Liiketoiminnan periaatteiden edistäminen<br />

• Liiketoimintamahdollisuuksien luominen<br />

Kestävä<br />

kuitustrategia<br />

Vuosille 2004–2005 määritellyn<br />

kuidun hyväksyttävyystavoitteen<br />

tarkoituksena oli nostaa jäljitettävyysjärjestelmien<br />

piirissä olevan<br />

raakapuun, hakkeen, purun ja<br />

kuitumassan osuutta:<br />

• 98 %:iin vuonna 2005<br />

• 100 %:iin vuodesta 2006<br />

eteenpäin.<br />

Konsernin tavoite vuodelle 2006 saada<br />

kaikki kuitulähteet jäljitettävyysjärjestelmien<br />

piiriin saavutettin<br />

jo vuonna 2005. Kuidun alkuperän<br />

seurantatyö keskittyy nyt lisäämään<br />

jäljitettävyysjärjestelmien sertifiointia.<br />

Huhtikuussa 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> otti<br />

käyttöön uudet kestävän puun- ja kuidunhankinnan<br />

sekä maankäytön periaatteet.<br />

Vuoden muita keskeisiä asioita<br />

olivat Ylä-Lapissa jatkunut kiista (lue<br />

lisää sivulta 42), Tihvinän hankkeen<br />

ensimmäisen vaiheen loppuunsaatta-<br />

minen (lue lisää sivulta 43), sekä metsäsertifoinnin<br />

edistäminen.<br />

Maailmanlaajuiset puunhankinnan<br />

periaatteet<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on toimintaa ympäri maailmaa<br />

ja myös kuitua hankitaan eri puolilta<br />

maailmaa. Siksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuidunhankinnan<br />

periaatteilla on tärkeä rooli<br />

alueellisen kuidunhankinnan ohjaamisessa.<br />

Vuonna 2005 uudistetut periaatteet<br />

perustuvat tärkeimpiin monenkeskisiin<br />

ympäristösopimuksiin, kuten YK:n<br />

12 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

ympäristöohjelman (UNEP) yleissopimukseen<br />

biologisesta monimuotoisuudesta.<br />

Uudet periaatteet rakentuvat <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n mission, vision ja arvojen varaan.<br />

Venäjä on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle tärkeä alue<br />

niin raakapuun lähteenä, investointikohteena<br />

kuin markkinanakin. Vuonna 2005<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hankki noin 7,7 miljoonaa<br />

kuutiometriä puuta Venäjältä, mikä vastaa<br />

13 % koko konsernin puunhankinnasta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuidunhankintastrategia<br />

korostaa edullisten, nopeasti kasvavien ja<br />

kestävien kuitulähteiden tarvetta. Etelä-<br />

Amerikalla on tärkeä rooli kilpailukykyisen<br />

kuidun vakaan tarjonnan turvaamisessa.<br />

Vuonna 2005 puuviljelmiltä saadun<br />

puun osuus koko puunhankinnasta<br />

oli vähemmän kuin 2 %. Luku ei sisällä<br />

Veracelista tuotua sellua.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> noudattaa tarkasti määriteltyjä<br />

periaatteita perustaessaan uusia<br />

puuviljelmiä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ei muuta puuviljelmiksi<br />

luonnonmetsiä tai muita arvokkaita<br />

ekosysteemejä. Kaikille uusille<br />

hankkeille tehdään ympäristö- ja sosiaalisten<br />

vaikutusten arviointi osana normaalia<br />

riskienhallintaa.<br />

Puun alkuperän<br />

jäljitettävyysjärjestelmät<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n jäljitettävyysjärjestelmät kattavat<br />

kaiken konsernin käyttämän kuidun<br />

sisältäen sekä sertifioidut että sertifioimattomat<br />

lähteet. Vuonna 2005 90 %<br />

konsernin jäljitettävyysjärjestelmistä oli<br />

riippumattoman osapuolen sertifioinnin,<br />

kuten puun alkuperäketjun Chain-of-<br />

Custody-sertifioinnin tai Controlled<br />

Wood -sertifioinnin, EMASin ja/tai ISO<br />

14001:n, piirissä.<br />

Sidosryhmävuorovaikutus<br />

Saavuttaakseen tavoitteensa kuidunhankinnassa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ollut entistä aktiivisemmin<br />

vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä<br />

kanssa ja tehnyt eri tahojen kanssa<br />

aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyö<br />

toimittajien, asiakkaiden, kansalaisjärjestöjen<br />

ja muiden kiinnostuneiden osapuolten<br />

kanssa auttaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>a tunnistamaan<br />

yritysvastuuseen liityviä<br />

haasteita, hallitsemaan niitä koko tuotantoketjussa<br />

ja saamaan korvaamatonta<br />

apua mahdollisten ristiriitatilanteiden<br />

ratkomiseen. Yhteistyöhankkeet WWF:n<br />

kanssa eri maissa ovat hyviä esimerkkejä<br />

tällaisesta kumppanuudesta (lue lisää<br />

sivulta 42).<br />

Mahdollisimman paljon puuta<br />

sertifioiduista metsistä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoite on saada mahdollisimman<br />

suuri osa käyttämästään puusta<br />

sertifioiduista metsistä. Tavoite on haasteellinen,<br />

sillä vain noin 7 % maailman<br />

metsistä on sertifioitu. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee<br />

eri mestäsertifiointijärjestelmien kehittämistä<br />

edistääkseen niiden käyttöä. Vahvistaakseen<br />

metsien sertifiointia pitkällä<br />

tähtäimellä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kannattaa myös<br />

sertifiointijärjestelmien keskinäistä<br />

Puuviljelmät laajenevat Kiinassa<br />

Marraskuussa 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> allekirjoitti<br />

sopimuksen, joka oikeuttaa konsernin<br />

ostamaan 34 000 hehtaaria<br />

metsä- ja maankäyttöoikeuksia useilla<br />

valtion omistamilla tiloilla Guangxin<br />

etelärannikolla. Sopimuksen myötä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> saa maankäyttöoikeuksia<br />

ja omia puuviljelmiä laajemmalle alueelle<br />

Guangxissa eteläisessä Kiinassa.<br />

Alue kasvaa noin 54 000 hehtaariin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> aloitti investoinnit<br />

Guangxissa vuonna 2002 tavoitteenaan<br />

perustaa 120 000 hehtaaria<br />

puuviljelmiä kuitulähteeksi mahdolliseen<br />

sellun-, paperin- ja kartongintuotantoon<br />

eteläisessä Guangxissa.<br />

Uusiokuitu kattaa<br />

18 % <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

kuiduntarpeesta.<br />

Avainluvut<br />

• Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käytti yhteensä<br />

47 miljoonaa kuoretonta<br />

kiintokuutiometriä puuta. Euroopassa<br />

ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä<br />

puuraaka-aineen lähteitä<br />

olivat pienet yksityismetsät, laajemmat<br />

valtion metsät ja metsänomistusyhtiöt.<br />

• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n jäljitettävyysjärjestelmät<br />

kattavat kaiken konsernin<br />

käyttämän kuidun, jota saadaan<br />

sekä sertifioiduista että sertifioimattomista<br />

lähteistä. 90 % 1) konsernin<br />

jäljitettävyysjärjestelmistä on<br />

riippumattoman osapuolen sertifioinnin,<br />

kuten Chain-of-Custodytai<br />

Controlled Wood -sertifioinnin,<br />

EMASin ja/tai ISO 14001:n, piirissä.<br />

• 49 % <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n käyttämästä<br />

puusta tuli sertifioiduista lähteistä.<br />

• 51 % <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n käyttämästä<br />

puusta tuli sertifioimattomista lähteistä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuidun alkuperän<br />

jäljitettävyysjärjestelmät kuitenkin<br />

kattavat myös tämän osuuden.<br />

1) Luku ei ole vertailukelpoinen ennen vuotta<br />

2004 julkaistujen lukujen kanssa, sillä vuodesta<br />

2004 alkaen lukuihin sisältyy raakapuu, hake,<br />

puru ja sellu, kun taas aikaisempien vuosien<br />

luvut koskivat ainoastaan raakapuuta.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 13

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Kuitustrategia<br />

Puunhankinta-alueet<br />

ja puuvirrat<br />

Muut maat<br />

0,1<br />

21,0 14,1 7,7<br />

Kanada<br />

0,8<br />

Ruotsi<br />

Suomi<br />

Venäjä<br />

4,7<br />

USA<br />

7,9<br />

Manner-<br />

Eurooppa<br />

3,9<br />

Baltian maat<br />

Portugal<br />

0,8<br />

Hankinta-alueiden väliset puuvirrat<br />

Alueella hankitun puun kokonaismäärä, miljoonaa m 3<br />

(Puu käytetty <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n omilla tai ulkopuolisilla tehtailla alueen sisällä tai<br />

toimitettu muille alueille.)<br />

tunnustamista ja kansallisten standardien<br />

yhtenäistämistä.<br />

Saavuttaakseen metsäsertifointitavoitteensa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee metsäsertifiointia<br />

kaikilla toiminta-alueillaan sertifioimalla<br />

vuokrametsiään ja puuviljelmiään,<br />

kehottamalla puuntoimittajia<br />

sertifioimaan metsiään, sekä ottamalla<br />

toiminnoissaan käyttöön alkuperäketjun<br />

seurannan chain-of-custody-sertifointijärjestelmiä.<br />

Vuonna 2005 49 % <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n käyttämästä puusta hankittiin<br />

sertifioiduista lähteistä. Tämä prosenttiosuus<br />

on saatu kokoamalla yhteen eri<br />

toiminta-alueiden luvut ja se sisältää raakapuun,<br />

hakkeen, purun ja sellun. Aluekohtaiset<br />

sertifiointiluvut on saatu käytössä<br />

olevien metsäsertifiointijärjestelmien<br />

chain-of-custody-järjestelmistä mikäli<br />

sellainen on käytössä, tai ne perustuvat<br />

konsernin puun alkuperädokumentaatioon.<br />

Vuonna 2005 51 % <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n käyttämästä<br />

puusta tuli sertifioimattomista<br />

lähteistä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n jäljitettävyysjärjestelmät<br />

kuitenkin kattavat myös tämän<br />

osuuden, jotta sen alkuperän hyväksyttävyys<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle voidaan varmentaa.<br />

Edistääkseen sertifiointijärjestelmien<br />

keskinäistä tunnustamista ja kansallisten<br />

standardien yhtenäistämistä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

on tietyilla alueilla hankkinut kahden eri<br />

järjestelmän, kuten FSC- ja PEFC-standardien<br />

mukaisen sertifioinnin. Kaksoissertifiointi<br />

lisää tietoa kilpailevien järjestelmien<br />

eroista ja yhteneväisyyksistä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sertifioinut myös omia<br />

metsiään kahden eri järjestelmän mukaan:<br />

Celbin puuviljelmillä on FSC- ja<br />

PEFC-sertifiointi, Port Hawkesburyn<br />

metsäosaston metsillä Kanadassa on<br />

CSA- ja SFI-sertifiointi, ja Yhdysvaltain<br />

puunhankinnalla on SFI- ja FSC-sertifiointi.<br />

Myös Port Hawkesburyn metsäosaston<br />

vuokraamilla ja hallinnoimilla<br />

metsillä on CSA- ja SFI-sertifiointi. •<br />

+<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puutuotteet<br />

ja kuituhuolto -tuotealueesta<br />

vuoden 2005 Konserni-raportista<br />

sivuilta 24–27.<br />

Tietoa eri alueiden metsäsertifiointitilanteesta<br />

on saatavilla osoitteessa<br />

www.storaenso.com/wood.<br />

14 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Uusiokuidun käyttö lisääntyy<br />

Keräyspaperi on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle<br />

strategisesti tärkeä raaka-aine,<br />

ja uusiokuidun käyttö on yksi<br />

konsernin kuitustrategian<br />

kulmakivistä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii<br />

jatkuvasti lisäämään uusiokuidun<br />

käyttöä tuotteissaan ja tukee<br />

tuotteidensa kierrätystä osana<br />

tuottajanvastuutaan.<br />

kuitu kattoi 18 % koko kuiduntarpeesta<br />

(17 % vuonna 2004). Standardisanomalehtipaperin<br />

tuotannossa uusiokuidun<br />

osuus oli keskimäärin 64 % vuonna 2005<br />

(61 % vuonna 2004).<br />

Uusiokuidun käyttö kasvoi pääasiassa<br />

Langerbruggen tehtaiden kulutuksen<br />

kasvun ja Intercell S.A.:n, nykyisin <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> Polandin, hankinnan myötä. Langerbruggen<br />

uusi sanomalehtipaperilinja<br />

saavutti täyden kapasiteettinsa vuoden<br />

2005 aikana samalla kun vanhalla tuotantolinjalla<br />

alettiin käyttää raaka-aineena<br />

yksinomaan uusiokuitua. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

Polandin hankinnan myötä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>sta<br />

tuli merkittävä uusiokuidusta valmistetun<br />

pakkauskartongin valmistaja. Tehtaat,<br />

jotka käyttävät eniten keräyspaperia,<br />

sijaitsevat Keski-Euroopan tiheästi<br />

asutuilla alueilla, suurten keräyspaperilähteiden<br />

lähellä.<br />

Uusiokuitu soveltuu erityisen hyvin<br />

tuotteisiin, joilla on lyhyt elinkaari. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>ssa uusiokuidun pääkäyttökohteet<br />

Eri paperilaaduilla on erilaiset laatuvaatimukset<br />

ja uusiokuitu ohjataan<br />

käyttötarkoituksiin, joissa siitä saadaan<br />

suurin lisäarvo asiakkaille.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on Euroopan suurimpia<br />

keräyspaperin käyttäjiä. Keräyspaperin<br />

kokonaiskulutus vuonna 2005 oli 2,6<br />

miljoonaa tonnia (2,4 miljoonaa tonnia<br />

vuonna 2004). Yhdysvalloissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

on johtava uusiokuidun käyttäjä päällystetyissä<br />

papereissa. Vuonna 2005 uusioovat<br />

sanomalehtipaperi, aikakauslehtipaperi<br />

ja eräät kartongit. Kuitua ei voi<br />

kierrättää loputtomiin, sillä sen laatu<br />

heikkenee jokaisen prosessointikerran<br />

myötä. Useimmat tuotantolinjat tarvitsevat<br />

jatkossakin tietyn määrän ensikuitua<br />

uusiokuidun joukkoon.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaista 18 käyttää uusiokuitua<br />

raaka-aineenaan. Sanomalehtipaperitehtailla<br />

Hyltessä ja Sachsenissa,<br />

sanomalehti- ja aikakauslehtipaperitehtailla<br />

Langerbruggessa ja pakkauskartonkitehtailla<br />

Barcelonassa, Varkaudessa,<br />

Porissa, Soustressa, Wisconsin Rapidsissa<br />

ja Keräyskuidussa kaikki kuitu on kierrätettyä.<br />

Maxau, Heinola Fluting,<br />

Ostrołęka, Biron, Duluth, Kimberly,<br />

Niagara ja Whiting käyttävät sekä ensiettä<br />

uusiokuitua. •<br />

Vastuullisesti<br />

tuotettua sellua<br />

Huuhtikuussa 2005 käyttöön<br />

otetut uudet kuidunhankinnan<br />

periaatteet kattavat myös<br />

konsernin ostomassan.<br />

Kotkan tehtaat tekee sahanpurusta<br />

valkaisematonta sellua<br />

laminaattipapereiden<br />

valmistukseen.<br />

Maailman pohjoisimman<br />

sellutehtaan, Kemijärven<br />

sellutehtaan, valkaistua<br />

sellua.<br />

Sellu kuivataan ja paalataan<br />

kuljetusta varten.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuidun alkuperän jäljitettävyysjärjestelmät<br />

kattavat myös<br />

massan. Kaiken massanvalmistuksessa<br />

käytetyn kuidun alkuperän täytyy<br />

olla tunnettu ja asianmukaisesti dokumentoitu.<br />

Järjestelmän vaatimusten mukaisesti<br />

kaikissa sellunhankintasopimuksissa<br />

on:<br />

• toimittajan vakuutus kansallisen<br />

lainsäädännön ja määräysten noudattamisesta<br />

• toimittajan sitoutuminen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

kestävän puun- ja kuidunhankinnan<br />

sekä maankäytön periaatteisiin<br />

• tiedot ISO 14001 -sertifioidun, EMASrekisteröidyn<br />

tai metsäsertifioinnin<br />

(alkuperäketjun sertifioinnilla tai ilman)<br />

piiriin kuuluvan massantuotannon<br />

osuudesta<br />

• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n oikeus auditoida toimittajan<br />

ympäristö- ja yhteiskuntavastuun<br />

taso.<br />

Sellutase<br />

1 000 tonnia 2001 2002 2003 2004 2005<br />

Tuotanto 4 475 4 875 5 024 5 130 5 095<br />

Toimitukset omille tehtaille 3 660 4 052 4 173 4 335 4 296<br />

Toimitukset konsernin ulkopuolelle (A) 815 823 851 791 795<br />

Ostot konsernin ulkopuolelta (B) 769 733 673 795 813<br />

Sellutase (A - B) 46 90 178 -4 -18<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kannustaa kaikkia massantoimittajia<br />

hankkimaan puun alkuperäketjun<br />

sertifikaatit ja ympäristöjärjestelmät.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n selluntuotanto on integroitu<br />

paperi- ja kartonkiliiketoimintaan<br />

sen varmistamiseksi, että omaa sellua<br />

käytetään aina mahdollisuuksien mukaan.<br />

Kuitenkin 15 % konsernin kemiallisen<br />

sellun tarpeesta täytetään ulkopuolisista<br />

lähteistä laatu- ja logistiikkasyistä.<br />

Tämän seurauksena samansuuruinen<br />

osuus myydään ulkoisilla markkinoilla,<br />

mikä tasapainottaa myydyn ja ostetun<br />

massan määriä.<br />

Tällä hetkellä noin 75 %:lla selluntoimittajista<br />

on käytössään ympäristönhallintajärjestelmä.<br />

•<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 15

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Ilmastonmuutos ja energia<br />

Ilmastonmuutoksen haasteet ja<br />

mahdollisuudet<br />

Fossiilisten polttoaineiden käyttö<br />

on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen<br />

määrää kasvattava tekijä.<br />

•<br />

Merkittävin kasvihuonekaasu on<br />

hiilidioksidi (CO 2<br />

), jota syntyy<br />

fossiilisten polttoaineiden käytöstä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla ja koko metsäteollisuudella<br />

on hyvät mahdollisuudet hallita<br />

ilmastonmuutosta. Pääasialliset keinot,<br />

joilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> voi hidastaa ilmastonmuutosta<br />

ovat:<br />

•<br />

• parantaa konsernin toimintojen<br />

energiatehokkuutta<br />

• käyttää mahdollisimman paljon<br />

uusiutuvia energianlähteitä, kuten<br />

biopolttoaineita ja vesivoimaa.<br />

Sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2005<br />

Ilmastonmuutoksella oma työryhmä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ilmastonmuutokseen keskittyvä<br />

työryhmä, Climate Change Working<br />

Group, on osa konsernin hallintomallia<br />

ja koordinoi ilmastonmuutosasioita<br />

konsernissa. Työryhmän tavoitteena<br />

on määritellä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kannanottoja<br />

ilmastonmuutokseen, etsiä mahdollisuuksia<br />

konsernin hiilidioksidipäästöjen<br />

vähetämiseen ja vaikuttaa aktiivisesti kilpailukyvyn<br />

säilyttävän ilmastonmuutospolitiikan<br />

kehittymiseen.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sitoutunut työskentelemään<br />

sidosryhmiensä kanssa hallitakseen<br />

ilmastonmuutoksen vaikutuksia.<br />

Keskeiset hankkeet, jotka antavat suuntaa<br />

konsernin ilmastonmuutosstrategian<br />

pitkän aikavälin kehitykselle ovat:<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n osallistuminen asiakkaiden,<br />

toimittajien, tiedeyhteisön, kansalaisjärjestöjen,<br />

konsulttien ja muiden<br />

yritysten kanssa kasvihuonekaasujen<br />

kartoittamiseen valikoiduissa<br />

toimitusketjuissa päästöjen vähennysmahdollisuuksien<br />

tunnistamiseksi<br />

ja arvioimiseksi.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen<br />

maailmanlaajuiseen<br />

Global Roundtable on Climate<br />

Change -työryhmään, joka kokoaa<br />

yhteen yli 150 korkean tason kriittistä<br />

sidosryhmää, jotka keskustelevat<br />

ja etsivät mahdollista yhteisymmärrystä<br />

keskeisistä tieteellisistä, teknisistä<br />

ja taloudellisista asioista, jotka<br />

ovat tärkeässä roolissa pitkän aikavälin<br />

ilmastonmuutospolitiikan<br />

muovaamisessa.<br />

Konsernin toimintojen hiilidioksidipäästöjen<br />

pienentämisen haasteita ovat:<br />

• löytää puhtaita, edullisia ja turvallisia<br />

energianlähteitä tuotantoon ja<br />

kuljetuksiin<br />

• raaka-aineiden kasvavat kustannukset<br />

ja heikentyvä saatavuus<br />

TWh Suomi Ruotsi Eurooppa 1) Amerikka Aasia Yhteensä<br />

Pohjois-<br />

Konsernin tuotanto 2)<br />

CHP 3,6 1,0 1,9 1,0 0,03 7,4<br />

Vesivoima 0,4 0 0 0,2 0 0,6<br />

Ydinvoima 1,3 0 0 0 0 1,3<br />

Muut resurssit 0,2 0 0 0 0 0,2<br />

Yhteensä 5,4 1,0 1,9 1,2 0,03 9,5<br />

Ostot 3) 2,4 5,2 4,2 3,9 0,15 15,8<br />

Hankinnat yhteensä 7,8 6,2 6,0 5,1 0,18 25,3<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaiden kulutus 7,4 6,2 5,3 4,9 0,18 23,9<br />

Myynti konsernin ulkopuolelle 0,4 0,03 0,7 0,14 0 1,3<br />

1)<br />

Ilman Suomea ja Ruotsia<br />

• sijoittajien, osakkeenomistajien ja<br />

rahoituslaitosten lisääntyvä huoli<br />

liiketoiminnan riskeistä.<br />

Hiilidioksidipäästöissä edistystä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> alkaa nähdä ilmastonmuutosstrategiansa<br />

toteuttamisen hyödyt. Uusiutumattomien<br />

energianlähteiden yhteenlasketut<br />

suorat hiilidioksidipäästöt vähenivät<br />

7 % vuonna 2005 verrattuna vuoteen<br />

2004, ja 3 % tuotantoon suhteutettuna.<br />

Kokonaispäästöjen vähentyminen johtuu<br />

osittain Suomen työsopimuskiistan aiheuttamasta<br />

pienemmästä sellun, paperin ja<br />

kartongin tuotannosta.<br />

Päästökauppa<br />

EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppa alkoi<br />

tammikuussa 2005. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt<br />

Euroopan Unionin alueella tähtäävät päästökaupan<br />

vaatimusten saavuttamiseen.<br />

Päästökauppaa käyvät tehtaat ovat ryhtyneet<br />

toimenpiteisiin hiilidioksidipäästöjensä<br />

seuraamiseksi ja varmentamiseksi kunkin<br />

maan lainsäädännön mukaisesti.<br />

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle<br />

asetetut tavoitteet ovat maakohtaisia<br />

ja päästöluvat tehdaskohtaisia,<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyrkii optimoimaan vähennykset<br />

konsernitasolla päästäkseen mahdollisimman<br />

edulliseen lopputulokseen.<br />

Chicagon ilmastopörssi<br />

Pohjois-Amerikassa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ollut aktiivisesti<br />

mukana perustamassa Chicagon<br />

ilmastopörssiä, joka on vapaaehtoinen, laillisesti<br />

sitova ohjelma kasvihuonekaasupäästöjen<br />

vähentämiseksi markkinoilla<br />

käytävän vaihdon kautta. Jäsenet sitoutuvat<br />

omasta tahdostaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä<br />

4 % alle vertailutasoksi<br />

valittujen vuosien 1998–2001 päästömäärien<br />

keskiarvon vuoteen 2006<br />

mennessä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Pohjois-Amerikan liiketoiminnot<br />

saavuttivat vuonna 2005 helposti<br />

tavoitteensa vähentää päästöjä 3 % vertailutasosta<br />

ja vähensivät päästöjään noin<br />

12 %.<br />

Kaikki <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat<br />

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa<br />

ovat mukana EU:n päästökaupassa tai<br />

Chicagon ilmastopörssissä. •<br />

2)<br />

Konsernin tuotanto = <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto, mukaan lukien vähemmistöosuudet<br />

3)<br />

Hankinnat = sähkön rutiinihankinta paikallisesta verkosta<br />

Muuntotaulukko:<br />

1 TJ (terajoule) = 10 12 joulea (1 000 miljardia joulea)<br />

1 TWh (terawattituntia) = 10 12 wattituntia<br />

1 TWh = 3,6 x 10 3 TJ<br />

16 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Energiatehokkuus<br />

lisääntyy<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n energiatavoitteet<br />

vuosille 2004–2009 ovat:<br />

• nostaa tehtaiden<br />

energiantuotannon sähkön ja<br />

lämmön tuotantosuhdetta eli<br />

rakennussuhdetta<br />

• energiatehokkuuden<br />

parantamiseksi suoritetaan<br />

kaikilla sellu-, paperi- ja<br />

kartonkitehtailla vähintään<br />

kahden vuoden välein<br />

energiatehokkuuden<br />

katselmukset.<br />

Kohti konsernin energiatavoitteita<br />

Rakennussuhde kuvaa kuinka paljon<br />

sähköä tuotetaan tietystä määrästä lämpöä<br />

ja se on hyvä tapa mitata energiantuotannon<br />

tehokkuutta. Konsernin tavoite<br />

on nostaa oman energiantuotannon<br />

rakennussuhdetta. Vuonna 2005<br />

kehitys ei ollut tavoitteen mukaista vuoden<br />

2004 tasoon verrattuna seuraavista<br />

syistä:<br />

• öljyn ja kaasun korkeat hinnat<br />

vaikuttivat yhdistettyyn sähkön<br />

ja lämmön tuotantoon<br />

• turbiinien huoltotyöt kestivät<br />

odotettua kauemmin.<br />

Konsernin kombivoimalaitoksissa tuotetun<br />

energian sähkön ja lämmön suhde<br />

eli rakennussuhde oli 18 % ja pysyi<br />

saman kuin vuonna 2004.<br />

Konserni eteni suunnitelmallisesti<br />

kohti tavoitettaan suorittaa energiatehokkuuden<br />

katselmuksia kaikilla sellu-,<br />

paperi- ja kartonkitehtailla vähintään<br />

kahden vuoden välein. Vuosien 2004–<br />

2005 aikana tehtiin yhteensä 48 katselmusta,<br />

mikä on enemmän kuin konsernin<br />

tavoite.<br />

Energiakatselmusten tarkoituksena<br />

on auttaa yksiköitä parantamaan energiatehokkuutta<br />

ja tunnistamaan mahdollisuuksia<br />

vähentää energiankulutusta.<br />

Katselmusten kohteina ovat tehtaiden<br />

energiantuotanto sekä energiankäyttö<br />

tuotantoprosessissa. Näin energiatehokkuuden<br />

parantamiseksi tarvittavat investoinnit<br />

otetaan huomioon aikaisin jo<br />

valmisteluvaiheessa.<br />

Energiaa säästäviä investointeja<br />

Kasvavat energiahinnat ja ympäristökustannukset<br />

ovat pääsyitä siihen, että energian<br />

käytön vähentämiseksi etsitään uusia<br />

keinoja. Vuonna 2005 useat <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n yksiköt investoivat energiaa säästäviin<br />

teknologioihin.<br />

Skoghallin tehtailla alkoi tammikuussa<br />

2004 Energy 2005 -hanke. Investoinnin<br />

kokonaisarvo on 211 miljoonaa euroa<br />

ja sen yhteydessä rakennetaan uusi<br />

soodakattila ja haihduttamo ja uudistetaan<br />

turbiini ja höyryjärjestelmä. Lisäksi<br />

öljykäyttöinen kattila muutetaan biopolttoainekattilaksi<br />

vuoden 2006 syksyyn<br />

mennessä. Haihduttamo ja uusi<br />

soodakattila otettiin käyttöön elo- ja<br />

syyskuussa 2005. Skoghallissa tehtävät<br />

parannukset pienentävät merkittävästi<br />

polttoöljyn kulutusta, lisäävät yhdistettyä<br />

sähkön ja lämmön tuotantoa ja<br />

vähentävät tehtaiden päästöjä ilmaan<br />

ja veteen.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> uudisti Hylten tehtaiden<br />

kuorikattilan, jotta siinä voitaisiin polttaa<br />

myös siistauslietettä ja erilaisia biopolttoaineita<br />

ja samalla lisätä sen kokonaiskapasiteettia.<br />

Investointi vähentää<br />

maakaasun käyttöä 70 %:lla ja lisää biopolttoaineiden<br />

käyttöä 50 %:lla. Investoinnin<br />

seurauksena biopolttoaineiden<br />

osuus tehtaiden kaikessa energiankäytössä<br />

nousee noin 90 %:iin. Investoinnin<br />

kokonaisarvo on 40 miljoonaa euroa ja<br />

hankkeen on tarkoitus valmistua helmikuussa<br />

2006.<br />

Polttoaineiden hankinta<br />

Biopolttoaineet ovat nyt ja tulevaisuudessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n merkittävin polttoaine.<br />

Konserni pyrkii jatkuvasti nostamaan<br />

biopolttoaineiden osuutta, joka oli 63 %<br />

vuonna 2005 ja pysyi samana kuin<br />

vuonna 2004. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoittena on<br />

vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä<br />

esimerkiksi investoimalla biopolttoainekattiloihin.<br />

Biopolttoaineita on järkevintä käyttää<br />

tehtailla, joille on kohtuullinen matka<br />

polttoaineen lähteeltä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa<br />

käyttämättä jääneet biopolttoaineet<br />

myydään paikallisilla biopolttoainemarkkinoilla.<br />

Biopolttoaineiden kysyntä on<br />

nopeassa nousussa EU:n päästökaupan ja<br />

uusiutuvaa energiaa tukevien ohjelmien<br />

takia.<br />

Sähköä ostetaan 10 vuoden<br />

tähtäimellä<br />

Konsernin energianhankintaa on kehitetty<br />

pitkällä tähtäimellä. Hankintasuunnitelman<br />

tärkeimmät tekijät ovat konsernin<br />

oma energiantuotanto ja pitkät sähkönostosopimukset.<br />

Noin 70 % konsernin energiantarpeesta<br />

on katettu seuraavaksi kymmeneksi<br />

vuodeksi omalla tuotannolla ja erilaisilla<br />

sopimusratkaisuilla. Konsernin<br />

omaa sähköntuotantokapasiteettia on<br />

kuitenkin tarvetta kehittää edelleen, jotta<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> voi tulevaisuudessa itse valita<br />

käyttämänsä polttoaineet.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanta ydinvoimaan<br />

Modernin ydinvoiman käyttö suuren<br />

biopolttoainemäärän lisänä on kompromissiratkaisu,<br />

jonka <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hyväksyy,<br />

kun vaihtoehtona olisi ostaa sähköä,<br />

joka on tuotettu polttamalla hiiltä. Ydinvoima<br />

ja biopolttoaineiden korkea osuus<br />

ovat myös pääasialliset keinot, joilla konserni<br />

omalta osaltaan hillitsee ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksia.<br />

Energiantuotannon suurin haaste on<br />

löytää eri energianlähteiden välille sellainen<br />

tasapaino, että niillä hillitään ilmastonmuutosta<br />

ottaen samalla huomioon<br />

ympäristöasiat, yhteiskuntavastuu, taloudellisen<br />

vastuu sekä edullisuus.<br />

Edullisen energiatarjonnan ylläpitäminen<br />

vaikuttaa keskeisesti konsernin<br />

taloudelliseen tulokseen, mikä osaltaan<br />

auttaa parantamaan myös ympäristöja<br />

yhteiskuntavastuuasioita. •<br />

Polttoaineiden kulutus<br />

vuonna 2005<br />

Biopolttoaineet ........................ 63 % (63 %)<br />

Kaasu ....................................... 20 % (19 %)<br />

Hiili .............................................. 9 % (9 %)<br />

Öljy ............................................. 5 % (6 %)<br />

Turve ........................................... 3 % (3 %)<br />

Yhteensä 223 266 TJ<br />

Biopolttoaineiden osuus <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

vuotuisesta 223 266 TJ:n polttoainekulutuksesta<br />

on noin 63 % (221 400 TJ vuonna<br />

2004). Kombivoimalat kattavat 31 %<br />

konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka<br />

on yhteensä 23,9 TWh.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 17

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Ostot | Kuljetukset<br />

Yritysvastuuvaatimuksia<br />

ostoihin<br />

Toimittajien yritysvastuun<br />

hallinassa otettiin vuonna 2005<br />

merkittävä askel, kun konsernin<br />

toimittajille ja alihankkijoille<br />

määriteltiin yritysvastuuvaatimukset.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimittajia arvoidaan ja<br />

luokitellaan joka vuosi. Nämä jatkuvat<br />

toiminnan arvioinnit auttavat<br />

toimittajia kehittämään yritysvastuutoimintaansa<br />

pitkällä tähtäimellä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

saadessa samalla tietoa toimittajien<br />

vahvuuksista ja heikkouksista.<br />

Aiemmin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on asettanut<br />

ympäristövaatimuksia toimittajilleen<br />

niin kornsenitasolla kuin yksiköiden johtamisjärjestelmien<br />

kautta, kun taas yhteiskuntavastuuseen<br />

liittyvät vaatimukset<br />

ovat olleet käytössä vaihtelevasti.<br />

Uudet vaatimukset varmistavat, että tulevaisuudessa<br />

yksiköillä on yhdenmukainen<br />

tapa toimia ja erityisesti yhteiskuntavastuun<br />

osuutta vaatimuksissa on vahvistettu.<br />

Vaatimuksiin kuuluvat seuraavat osaalueet:<br />

• ympäristövaatimukset, liittyen erityisesti<br />

lainsäädäntöön, vastuisiin organisaation<br />

sisällä, koulutukseen ja ohjeistuksiin<br />

• yhteiskuntavastuuvaatimukset liiketoimintaperiaatteiden,<br />

työterveyshuollon<br />

ja työsuojelun sekä työntekijöiden<br />

perusoikeuksien alueilla<br />

• yleiset vaatimukset liittyen toimittajien<br />

oman toimitusketjun hallintaan,<br />

tiedon tuottamiseen ja yhteistyöhön<br />

yritysvastuuauditoinneissa.<br />

Uusien vaatimusten toteuttaminen alkaa<br />

vuonna 2006 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n konsernin ostotoimen<br />

ja logistiikkaorganisaation toimesta.<br />

Toteuttamisprosessi sisältää kaksi<br />

vaihetta:<br />

• vaatimusten sisällyttäminen toimitussopimusten<br />

liitteeksi<br />

• valvonta ja seuranta.<br />

Vaatimusten sisällyttäminen sopimuksiin<br />

tehdään askel askeleelta sopimusten<br />

uusiutuessa tai uusia alihankkijoita valittaessa.<br />

Seurantaa koko konsernissa<br />

Päätyökalu toimittajien seurantaan konsernissa<br />

on COMPASS-järjestelmä. Toimittajien<br />

arviointi alkaa toimittajille<br />

suunnatulla kyselyllä. Mikäli tarvitaan lisätietoa,<br />

toimittajalta pyydetään suoraan<br />

lisätietoja tai toimittaja auditoidaan. Kyselylomakkeet,<br />

seuranta- ja auditointiraportit<br />

sekä toimittajan seurannan nykytila<br />

tallennetaan tietojärjestelmään, jossa<br />

tämä tieto on kaikkien hankintapäätöksiä<br />

tekevien työntekijöiden saatavilla.<br />

Vuoden 2005 loppuun mennessä 99 toimittajaa<br />

oli arvioitu COMPASS-järjestelmän<br />

avulla, ja näistä 82 % läpäisi asetetut<br />

vaatimukset.<br />

Jos toimittaja ei täytä asetettuja vaatimuksia,<br />

sitä pyydetään laatimaan suunnitelma<br />

tilanteen korjaamiseksi, tarvittaessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n avustamana. Jos toimittaja<br />

ei suostu laatimaan suunnitelmaa tai<br />

sen toiminta ei parane määrätyn ajanjakson<br />

sisällä annetuista ilmoituksista huolimatta,<br />

aloitetaan toimet toimittajan<br />

korvaamiseksi.<br />

Riskiauditointiprosessin pilotti<br />

Vuonna 2005 kehitettiin ja kokeiltiin ensimmäisen<br />

kerran riskialueilla toimivien<br />

toimittajien ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden<br />

auditointiprosessia. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n toimittajien yritysvastuuvaatimukset<br />

toimivat auditointien perustana.<br />

Pilottiauditoinnin kohteena oli<br />

Venäjän Karjalasta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle puuta<br />

toimittava ZAO Shujales. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

suoritti auditoinnin, joka sisälsi johdon<br />

haastatteluja, avainasiakirjojen läpikäyntiä<br />

sekä vierailun lähellä sijaitse valle<br />

puuterminaalille. Auditoinnin tulokset,<br />

mukaan lukien tunnistetut kehityskohteet,<br />

dokumentoitiin ja toimitettiin<br />

ZAO Shujalesille. Auditoinnin tulokset<br />

olivat myönteisiä useilla alueilla, mukaan<br />

lukien yhtiön työterveyshuollon ja<br />

työsuojelun saavutukset. Parannettavaa<br />

löytyi yritysvastuuseen liittyvien politiikkojen<br />

ja periaatteiden kehittämisessä. •<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ja REACH<br />

Euroopan Unioni on paraikaa korvaamassa nykyistä kemikaalilainsäädäntöä<br />

uudella REACH-määräyksellä, joka kattaa kemikaalien rekisteröinnin, arvioinnin<br />

ja lupamenettelyn. REACHin päätarkoitus on kasvattaa tietämystä kemikaaleista<br />

ja niille altistumisen vaikutuksista, sekä tukea mahdollisesti haitallisten<br />

kemikaalien korvaamista turvallisemmilla tarpeen mukaan.<br />

REACH vaikuttaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>on usealla tavalla: kemikaalien käyttäjänä ja<br />

maahantuojana, uusiokuidun käyttäjänä, ja mahdollisesti myös ensikuidun<br />

käyttäjänä sekä puuperäisten tuotteiden ja sivutuotteiden valmistajana.<br />

Kemikaalien käyttäjänä ja maahantuojana <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee REACHin tavoitteita<br />

ja perusperiaatteita. Jos järjestelmä otetaan käyttöön onnistuneesti,<br />

se edistää keinotekoisten kemikaalien turvallista käyttöä sekä vähentää vahingollisia<br />

vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> seuraa REACHin kehitystä osallistumalla aktiivisesti yhdessä<br />

sellu- ja paperiteollisuuden kanssa niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> myös auttaa aktiivisesti Euroopan Komissiota luomaan ohjeistusta<br />

liittyen REACHin tuomiin uusiin vaatimuksiin yrityksiä kohtaan. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

kehittää parhaillaan toimintasuunitelmaa REACHin vaatimusten toteuttamiseen.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ostotoimi<br />

(<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Purchasing)<br />

• Konsernin pääasiallinen osto-organisaatio<br />

• Jaettu eri toiminnoista koottuihin kategoriatiimeihin,<br />

jotka vastaavat:<br />

• hankintastrategioiden luomisesta<br />

• neuvotteluista<br />

• hankintasopimusten tekemisestä <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n puolesta.<br />

• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ostotoimi vastaa seuraavien hankintojen<br />

maailmanlaajuisesta koordinoinnista:<br />

• sideaineet, pigmentit ja kemikaalit<br />

• pakkausmateriaalit<br />

• paperikoneiden viirat ja huovat<br />

• kunnossapito ja huolto sekä IT palvelut<br />

• investointihankkeet.<br />

• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ostotoimen hankintojen yhteisarvo<br />

on noin 3 000 miljoonaa euroa vuodessa.<br />

18 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Tehokkaat<br />

kuljetukset<br />

<strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n vuonna 2005 esittelemät<br />

uudet yritysvastuuvaatimukset toimittajille<br />

koskevat myös kaikkia kuljetuspalveluita<br />

tarjoavia toimittajia.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n logistiikkaorganisaatio<br />

(<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Transport and Distribution)<br />

vastaa useimpien konsernin<br />

tuotteiden kuljetuksista, varastoinnista<br />

ja jakelusta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on enenevässä määrin ottanut<br />

huomioon ympäristöasioita, kuten<br />

kasvihuonepäästöjä, kuljetuksia koskevissa<br />

päätöksissään läpi koko toimitusketjun.<br />

Tavoitteena on suunnitella tehokas<br />

ja innovatiivinen raaka-aineiden ja<br />

tuotteiden jakelujärjestelmä, jolla saavutetaan<br />

mahdollisimman hyvä asiakaspalvelu<br />

mahdollisimman pienin kustannuksin<br />

ja ympäristövaikutuksin.<br />

Aiemmin hankintakriteerit ovat sisältäneet<br />

ympäristövaatimuksia. Vuonna<br />

2005 tunnistettiin tärkeimmät yhteiskuntavastuun<br />

aihepiirit kriteereihin sisällytettäväksi:<br />

• liikenneturva<br />

• sääntöjen noudattaminen<br />

• turvavälineiden käyttö<br />

• alkoholi- ja huumepolitiikka<br />

• lastien kiinnitys<br />

• kulkuneuvojen ja alusten kunto<br />

• työolosuhteet<br />

• työ- ja lepoajat<br />

• työterveyshuolto ja työsuojelu.<br />

Yritysvastuuta pohjoismaisen<br />

kuljetusjärjestelmän kautta<br />

Pohjois-Eurooppalaisen kuljetusjärjestelmän,<br />

NETSSin, ensimmäinen vaihe kolmesta<br />

otettiin käyttöön heinäkuussa<br />

2005. NETSS-järjestelmä edistää raide- ja<br />

laivakuljetusten käyttöä ja kehittämistä<br />

tuotekuljetuksissa Pohjois-Euroopan tehtailta.<br />

Järjestelmä on suunniteltu kuljettamaan<br />

noin neljä miljoonaa tonnia<br />

tuotteita vuodessa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n asiakkaille.<br />

Näiden suurten kuljetusmäärien tarkka<br />

koordinointi voi taata hyvät ympäristötulokset,<br />

kuljetuskapasiteetin tehokkaan<br />

käytön sekä tiheämmät toimitukset<br />

asiakkaille.<br />

Turvalliset sellukuljetukset Veracelista<br />

Lähetykset ruotsalaisilta ja eteläsuomalaisilta<br />

• paluukuljetusten määrää lisäämällä. ovat alihankkijoiden vastuulla.<br />

tehtailta asiakkaille Iso-Britan-<br />

niaan ja Belgiaan kuljetetaan Göteborgin<br />

sataman liikennekeskuksen kautta.<br />

NETSSissä mukana olevat kaksi laivausyhtiötä<br />

käyttävät vähärikkisiä polttoaineita.<br />

Muita etuja ympäristön kannalta<br />

ovat typpioksidien päästöjen vähentäminen<br />

valikoivalla katalyyttipuhdistuksella<br />

ja tehokas laivassa tapahtuva pilssiveden<br />

öljyn erittely öljyvahinkojen ehkäisemiseksi.<br />

Kesällä 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> aloitti sellun kuljetukset<br />

Veracelista Oulun tehtaille ja<br />

Suzhoun tehtaille Kiinaan. Kuljetuksiin<br />

on palkattu kaksi yhtiötä, jotka ovat erikoistuneet<br />

kuljettamaan metsäteollisuustuotteita.<br />

Kuljetusyhtiöillä on tiukat ja<br />

jatkuvasti valvotut huume- ja alkoholipolitiikat<br />

sekä ohjeistukset lastauksen<br />

kiinnityksiin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Kiinan kuljetuksia hoitava<br />

yhtiö ottaa turvallisuuden vakavasti.<br />

Kaikissa aluksissa on kaksoisrungot ja ne<br />

Puukuljetusten optimointi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n alueelliset puunhankintayksiköt<br />

vastaavat puun kuljetuksista<br />

tehtaille ja sahoille. Tähän luetaan puun,<br />

hakkeen ja biopolttoaineiden kuljetusten<br />

on sertifioitu kansainvälisen merenkulkujärjestön<br />

(International Maritime Organisation)<br />

kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän<br />

(International Safety Management)<br />

mukaan. •<br />

kehittäminen, hankinta ja hallinta.<br />

Puunhankintayksikötkin käyttävät <strong>Stora</strong><br />

Lue lisää Veracelin sellutehtaan<br />

<strong>Enso</strong>n COMPASS-järjestelmää toimittajien<br />

+ ja Oulun tehtaan yhteistyöstä<br />

arviointiin.<br />

Yli puolet <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n käyttämästä<br />

vuoden 2005 Konserni-raportista<br />

sivulta 19.<br />

puusta kuljetetaan rekoilla. Tämän vuoksi<br />

yksiköiden on tärkeää optimoida kuljetusreitit<br />

ja keskittyä päästöjen vähentämiseen.<br />

Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä on Kuljetusmäärät vuonna 2005<br />

käytössä GPS-paikannusjärjestelmään perustuva<br />

reittien optimointijärjestelmä tehokkaimpien<br />

Puuta<br />

Paperia ja<br />

reittien löytämiseksi met-<br />

44 milj. tonnia<br />

kartonkia<br />

14,3 milj. tonnia<br />

sästä tehtaalle, mikä vähentää päästöjä. Pigmenttejä ja<br />

Baltian puunhankinta Virossa ja Keski-Euroopan<br />

puunhankinta harkitsevat parhaillaan<br />

täyteaineita<br />

3,0 milj. tonnia<br />

Puutuotteita<br />

4,2 milj. tonnia<br />

GPS-järjestelmän hankintaa reit-<br />

Keräyspaperia ja<br />

Jalosteita<br />

tisuunnitelunsa avuksi.<br />

-kartonkia<br />

0,8 milj. tonnia<br />

Puunhankintayksiköt vaativat kuljetusurakoitsijoitaan<br />

2,5 milj. tonnia<br />

parantamaan tehok-<br />

Markkinasellua<br />

Ostomassaa<br />

ulkoiseen ja<br />

kuuta ja vähentämään ympäristövaikutuksia<br />

seuraavin keinoin:<br />

2,5 milj. tonnia<br />

1,0 milj. tonnia<br />

sisäiseen käyttöön<br />

• järjestelmällisellä kuljetuskaluston<br />

painon keventämisellä<br />

• vähentämällä ajamista lastausnosturit<br />

kiinnitettyinä<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kuljetti 72,3 miljoonaa tonnia<br />

raaka-aineita ja tuotteita, mikä oli enemmän kuin 74,5<br />

miljoonaa tonnia vuonna 2004. Lähes kaikki kuljetukset<br />

Tietoisuutta ympäristöstä joka vaiheessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

Kuljetusurakoitsija<br />

Vähennetään kuljetustarvetta Parannetaan logistiikkaa Käytetään oikeita ja parhaita tekniikoita Oikea toiminta ja huolto<br />

Tuotantolaitosten ja varastojen<br />

määrä, koko ja sijainti<br />

Raaka-aineiden lähteet ja<br />

toimittajat<br />

Markkinoiden ja asiakkaiden<br />

valinta<br />

Palveluiden, suunnitelun ja<br />

toiminnan optimointi<br />

Kuljetuskapasiteetin<br />

mahdollisimman suuri käyttöaste<br />

Joustavuus, luotettavuus ja<br />

täsmällisyys käytön kasvattamiseksi<br />

ja tehottomuuden<br />

ehkäisemiseksi<br />

Kuljetusmuodot<br />

Kuljetusyhtiöt<br />

Moottorivaihtoehdot<br />

Polttoaine/energiavaihtoehdot<br />

Puhdistuslaitteistot<br />

Ajoneuvon tai aluksen polttoainetta<br />

säästävä käyttö<br />

Oikeanlainen huolto<br />

(rengaspaineet, hydrauliöljyt,<br />

runkojen maalit, jätehuolto jne.)<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 19

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Tuotantolaitokset<br />

ja henkilöstö<br />

Keskeiset kysymykset<br />

• Päästöjen minimointi: päästöt ilmaan (ml. kasvihuonekaasut) ja veteen, kaatopaikkajäte,<br />

melu ja hajuhaitat.<br />

• Luonnonvarojen ekotehokas käyttö ml. raaka-aineet, vesi ja energia.<br />

• Henkilöstön hyvinvointi ja oikeudet, kuten<br />

• työolosuhteet, työaika ja palkkataso<br />

• yhdistymisvapaus, työpaikan vapaa valinta ja henkilöstövähennysten vastuullinen toteutus<br />

• henkilöstön monipuolisuus ja lapsityövoiman kielto.<br />

• Työpaikkojen luominen<br />

• Osaamisen kehittäminen<br />

Kehitystä<br />

kohti parempaa tulosta<br />

Useimmat ympäristömittarit osoittivat<br />

suotuisaa kehitystä vuonna<br />

2005 absoluuttisesti ja suhteutettuna<br />

tuotantoon. Päästöt ilmaan<br />

ja veteen ja kaatopaikka jätteen<br />

määrä olivat osaksi alhaisemmat<br />

Suomen työsopimuskiistan takia.<br />

Päästöt ilmaan<br />

Useimmat suorat päästöt ilmaan syntyvät<br />

fossiilisten polttoaineden käytöstä<br />

sellun- ja paperinvalmistuksessa tarvittavaa<br />

energiaa varten. Uusiutumattomista<br />

polttoainelähteistä syntyvien hiilidioksidi-<br />

(CO 2<br />

) ja rikkidioksidipäästöjen (SO 2<br />

)<br />

määrään vaikuttavat pääasiassa käytetyt<br />

polttoaineet.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> alkaa nähdä ilmastonmuutosstrategiansa<br />

toteuttamisen tuloksia.<br />

Strategia keskittyy enegiatehokkuuteen<br />

ja uusiutuvien energianlähteiden,<br />

kuten biopolttoaineiden ja vesivoiman,<br />

mahdollisimman suureen käyttöön. Uusiutumattomien<br />

energianlähteiden yhteenlasketut<br />

suorat CO 2<br />

-päästöt vähenivät<br />

7 % vuonna 2005 verrattuna vuoteen<br />

2004, ja 3 % tuotantoon suhteutettuna.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> keskittyy vähentämään fossiilisten<br />

polttoainelähteiden hiilidioksidia,<br />

joka on merkittävin kasvihuonekaasu.<br />

Biopolttoaineet ovat uusiutuvia ja kierrättävät<br />

ilmakehässä jo olevaa hiiltä, kun<br />

taas fossiiliset polttoaineet vapauttavat<br />

uutta hiiltä. Tämän vuoksi biopolttoaineita<br />

pidetään hiilidioksidipäästöjen<br />

suhteen neutraaleina.<br />

Vuoden 2005 tulokset osoittavat,<br />

että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotantoyksiköiden SO 2<br />

-<br />

päästöt vähenivät 12 % vuodesta 2004 ja<br />

9 % tuotantoon suhteutettuna. Tuotantoon<br />

suhteutetut SO 2<br />

-päästöt ovat vähentyneet<br />

29 % vuodesta 2001. SO 2<br />

-päästöjen<br />

vähennykset johtuvat pääasiassa<br />

• Bironin tehtaiden polttoainevaihdoksen<br />

kokeilusta<br />

• muutoksista Port Hawkesburyn<br />

tehtaiden prosessissa<br />

• Suzhoun tehtaiden rikinpoistojärjestelmän<br />

käyttöönottamisesta<br />

• yleisestä energiatehokkuuden paranemisesta.<br />

NO X<br />

-päästöt vähenivät myös kokonaisuudessaan<br />

8 % vuonna 2005 verrattuna<br />

vuoteen 2004 ja 5 % tuotantoon suhteutettuna.<br />

Päästöt veteen<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotantoyksiköt<br />

vähensivät COD-päästöjä 13 % verrattuna<br />

vuoteen 2004 ja 9 % tuotantoon<br />

suhteutettuna. Tähän vaikuttivat merkittävästi<br />

• muutokset Port Hawkesburyn tehtaiden<br />

prosessissa<br />

• valkaisukemikaalien käytön vähentäminen<br />

ja parantunut jätevedenpuhdistus<br />

Oulun tehtailla<br />

• parempi jätevedenpuhdistustehokkuus<br />

Anjalankosken ja Nymöllan<br />

tehtailla.<br />

AOX-päästöt vähenivät 12 % vuonna<br />

2005 verrattuna vuoteen 2004 ja 8 %<br />

tuotantoon suhteutettuna. Vuodesta<br />

2001 lähtien tuotantoon suhteutetut<br />

AOX-päästöt ovat vähentyneet 20 %.<br />

Tämä johtuu jatkuvista parannuksista<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sellutehtaiden valkaisu- ja<br />

jätevedenpuhdistusprosesseissa.<br />

Vuonna 2005 typpi- ja fosforipäästöt<br />

lisääntyivät 4 % ja 3 % verrattuna vuoteen<br />

2004 ja 8 % ja 7 % tuotantoon suhteutettuna.<br />

Typpeä ja fosforia lisätään<br />

biologisten organismien ravinteiksi jätevedenpuhdistusprosessiin.<br />

Päästöjen<br />

nousu johtui suurelta osin kasvaneesta<br />

tarpeesta lisätä veteen ravinteita prosessihäiriöiden<br />

takia. Tuotantoon suhteutetut<br />

typpi- ja fosforipäästöt ovat kuitenkin<br />

vähentyneet 3 % ja 18 % vuodesta 2001.<br />

Vedenkäytön kehitys<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotantoyksiköt ovat vähentäneet<br />

sekä prosessi- että lauhdevesipäästöjä<br />

5 % vuonna 2005 verrattuna vuoteen<br />

2004, sekä 1 % tuotantoon suhteutettuna.<br />

Pyrkimykset vähentää<br />

vedenkäyttöä vaativat sekä investointeja<br />

että hyvää prosessinhallintaa tehtaiden<br />

vesitasapainon optimoimiseksi. Useat<br />

raaka-aine- ja lämpöenergian säästöhankkeet<br />

johtavat tehtailla suuriin vesisäästöihin,<br />

ja pitkällä tähtäimellä nähdään<br />

myönteisiä tuloksia. Tuotantoon<br />

suhteutetut prosessi- ja lauhdevesipäästöt<br />

ovat vähentyneet 21 % ja 12 % vuodesta<br />

2001.<br />

Kaatopaikkajäte<br />

Vuoden 2005 tulokset osoittavat, että<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on vähentänyt kaatopaikkajätteen<br />

määrää 15 % vuodesta 2004 ja<br />

11 % tuotantoon suhteutettuna. Tähän<br />

vaikuttivat merkittävästi<br />

• Wisconsin Rapidsin tehtaiden vähentynyt<br />

puunkäsittelystä syntyvän jätteen<br />

määrä ja niiden vähentynyt<br />

hyödyntäminen<br />

• Corbehemin tehtaiden uusi lietteenkuivatusyksikkö,<br />

jonka avulla kaikki<br />

liete voidaan hyötykäyttää maataloudessa.<br />

Kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt<br />

27 % tuotantoon suhteutettuna vuodesta<br />

2001 johtuen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sitoutumisesta<br />

jätteen määrän vähentämiseen<br />

ja jätteen hyötykäyttökohteiden löytämiseen.<br />

Jätteen hyödyntämisaste, joka ilmaistaan<br />

hyötykäyttöön, kuten energianlähteeksi<br />

tai maanparannukseen, menevien<br />

jakeiden prosenttiosuutena, oli<br />

97 % vuonna 2005, mikä on hieman<br />

enemmän kuin vuonna 2004 (96 %).<br />

Ongelmajäte<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköiden ongelmajätettä<br />

ovat yleensä käytetyt öljyt, liuottimet,<br />

maalit, laboratoriokemikaalit, patterit ja<br />

erilaiset prosessivuodot. Ongelmajäte raportoidaan<br />

kunkin maan virallisten määritelmien<br />

mukaan. Vuonna 2005 <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n toimipaikoissa syntyi yhteensä<br />

4 300 tonnia ongelmajätettä, mikä on<br />

vähemmän kuin vuonna 2004. Ongelmajätteet<br />

voi joko polttaa energian tuottamiseksi<br />

tai käsitellä ja hävittää turvallisesti<br />

luvanvaraisissa ongelmajäte- tai<br />

polttolaitoksissa. •<br />

20 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Päästöt, jätteet ja tuotanto 1)<br />

Indeksi 2001 = 1,0<br />

CO2 , uusiutumattomista 2)<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7 Fossiilinen CO2<br />

0,6 CHP<br />

0,5 Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

SO2<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6 SO2<br />

0,5 Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

NOX<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6 NOX<br />

0,5 Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

AOX<br />

COD<br />

Päästöt veteen<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6 AOX<br />

0,5 Valkaistun sellun tuotanto<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6 COD<br />

0,5 Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6<br />

0,5<br />

Prosessivesi<br />

Lauhdevesi<br />

Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

Fosfori<br />

Typpi<br />

Kiinteä jäte<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6 Fosfori<br />

0,5 Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6<br />

0,5<br />

Typpi<br />

Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

1,3<br />

1,2<br />

1,1<br />

1,0<br />

0,9<br />

0,8<br />

0,7<br />

0,6<br />

0,5<br />

Kiinteä jäte<br />

Tuotanto 3)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

1)<br />

Ei sisällä sahojen päästöjä. 2) Hiilidioksidi (CO 2<br />

) on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toiminnan kannalta merkittävin kasvihuonekaasu, ja se on kasvihuonekaasuista ainoa, jota seurataan konsernitasolla.<br />

3)<br />

Markkinasellun, paperin ja kartongin myyntituotanto<br />

Päästöt ja kaatopaikkajäte 1) 2001 2002 2003 2004 2005<br />

Muutos<br />

2001–2005 2) Muutos<br />

2004–2005 2)<br />

Päästöt ilmaan, tonnia<br />

CO 2<br />

, uusiutumattomista 5 775 000 5 738 000 5 966 000 6 013 000 5 595 000 -11 % -3 %<br />

CO 2<br />

, uusiutuvista 14 598 000 15 618 000 16 625 000 17 422 000 15 954 000 0 % -5 %<br />

CO 2<br />

, yhteensä 20 373 000 21 357 000 22 591 000 23 435 000 21 549 000 -3 % -5 %<br />

3)<br />

SO 2<br />

23 100 19 500 19 900 20 200 17 800 -29 % -9 %<br />

NO x<br />

(NO 2<br />

) 18 000 19 300 20 200 20 400 18 700 -5 % -5 %<br />

Päästöt veteen, tonnia<br />

COD 151 500 153 300 170 600 166 400 145 600 -12 % -9 %<br />

AOX 680 590 680 660 590 -20 % -8 %<br />

Fosfori 350 330 340 310 320 -18 % 7 %<br />

Typpi 1 790 1 730 1 840 1 820 1 890 -3 % 8 %<br />

Prosessivesi, 1 000 m 3 517 600 459 400 466 100 468 900 445 300 -21 % -1 %<br />

Lauhdevesi, 1 000 m 3 465 400 474 200 479 600 468 000 445 900 -12 % -1 %<br />

Kaatopaikkajäte, tonnia<br />

Kaatopaikkajäte 410 600 301 400 346 300 382 300 326 000 -27 % -11 %<br />

Ongelmajäte 4) 11 300 4 130 4 060 4 790 4 300 -65 % -7 %<br />

1) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat niistä, jotka on julkaistu vuoden 2004 raportissa sivuilla 17 ja 52–55. Tämä johtuu tiedonkeruun ja -hallinnan kehittymisestä ja viimeaikaisista<br />

yritysostoista/-kaupoista. 2) Tuotantoon suhteutettuna. 3) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina (SO 2<br />

), ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet. 4) Ei sisällä kunnostushankkeissa<br />

syntynyttä ongelmajätettä.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 21

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Lupaehtojen rikkomukset | Ympäristöinvestoinnit<br />

Tavoitteena ympäristölupaehtojen<br />

noudattaminen<br />

Valtaosa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotantoyksiköistä täytti ympäristölupaehtojensa vaatimukset täysin. Kun lupaehtojen rikkomuksia huomataan,<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt ilmoittavat välittömästi siitä viranomaisille ja aloittavat korjaavat toimenpiteet lupaehtojen saavuttamiseksi<br />

ja ongelman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Kaikki tapaukset, joissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt ylittivät ympäristölupien<br />

sallimat päästörajat on listattu alla olevaan taulukkoon. Tehtaat saavat ajoittain valituksia paikallisilta asukkailta, useimmiten liittyen<br />

meluun tai hajuhaittoihin. Valituksiin reagoidaan mahdollisuuksien mukaan.<br />

Tehdas Tapaus Tilanne/korjaava toimenpide<br />

Päästöt ilmaan ja veteen<br />

Bironin tehtaat<br />

Kattilan hiilimonoksiditaso ylitti sallitun rajan ja toisen<br />

kattilan kaasun lämpötiloissa oli liiallisia muutoksia.<br />

Vireillä – Lupahakemus jätetty luparajojen tarkistamiseksi, ja osavaltion<br />

viranomaiset tutkivat asiaa.<br />

Oulun tehtaat Soodakattilan hiukkaspäästöille asetetut rajat ylittyivät. Saatu päätökseen – Sähkösuotimet korjattiin ja puhdistettiin,<br />

ja uusi suodatin asennetaan vuonna 2006.<br />

Wisconsin<br />

Rapidsin tehtaat<br />

Arzamasin ja<br />

Balabanovon<br />

tehtaat<br />

Heinolan<br />

flutingtehdas<br />

Valkaisimon kaasupesuri toimi vuorokauden sallitun rajan<br />

ulkopuolella.<br />

Vesipäästöt kunnan jätevedenpuhdistamoon ylittivät<br />

sallitun rajan.<br />

Fosfori- ja kiintoainepäästöjen lupa-arvot ylitettiin.<br />

Vireillä – Pesulaitteen hälytysjärjestelmää korjattiin, ettei ongelma<br />

uusiudu. Viranomaisilta odotetaan vastausta.<br />

Saatu päätökseen – Yksiköt uusivat jätevedenpuhdistusjärjestelmänsä.<br />

Saatu päätökseen – Biologista jätevedenpuhdistamoa parannettu.<br />

Kvarnsvedenin<br />

tehtaat<br />

Skutskärin<br />

sellutehdas<br />

Fosfori- ja kiintoainepäästöjen ohjearvot ylitettiin.<br />

COD-ohjearvot ylitettiin.<br />

Saatu päätökseen – Jätevedenpuhdistamon uudistus saatiin päätökseen<br />

vuonna 2005.<br />

Vireillä – Jätevedenpuhdistamon tehokkuuden parantaminen on<br />

aloitettu.<br />

Varkauden tehtaat COD-lupa-arvot ylitettiin. Saatu päätökseen – Lietteenkuivatuskapasiteettia lisättiin vuonna 2005.<br />

Metsät ja puunhankinta<br />

Port Hawkesburyn<br />

metsäosasto<br />

Baltian<br />

puunhankinta<br />

Baltian<br />

puunhankinta<br />

Ruotsin<br />

puunhankinta<br />

Yhdysvaltain<br />

puunhankinta<br />

Yhdysvaltain<br />

puunhankinta<br />

Veracelin<br />

puuviljeljmät<br />

(50 %:n omistus)<br />

Yksityinen alihankkija jätti riittämättömän suojavyöhykkeen<br />

pienen puron varrelle.<br />

Hakkuut vahingoittivat viereisen maanomistajan peltoa<br />

Karskissa, Virossa.<br />

Harvennushakkuut tehtiin erehdyksessä väärässä paikassa<br />

yhden hehtaarin alueella Viljandin maakunnassa, Virossa.<br />

Puuta hakattiin metsän avainbiotooppialueella.<br />

Metsätie kunnostettiin parhaiden käytäntöjen vastaisesti,<br />

mikä vahingoitti suomaata Saywerin maakunnassa,<br />

Wisconsinissa.<br />

Lupaa suoalueen täyttämiseen ei saatu Douglasin maakunnassa,<br />

Wisconsinissa.<br />

Noin 1 200 hehtaaria puuviljelmistä on luvanvastaisilla<br />

alueilla. Luvan mukaan alueille, joilla on vuonna 1996<br />

kasvanut sademetsää, ei saa istuttaa puuviljelmiä. Alueen<br />

edelliset omistajat hakkasivat metsät.<br />

Saatu päätökseen – Alihankkija sai huomautuksen rikkomuksesta, lisää<br />

ohjeistusta ja asetettiin tarkkailuun.<br />

Saatu päätökseen – Pelto kunnostettiin ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työntekijöille ja<br />

urakoitsijoille järjestettiin koulutusta.<br />

Vireillä – Ehkäiseviä toimenpiteitä otetaan käyttöön, ja keskustelut<br />

sopivasta korvauksesta ovat käynnissä.<br />

Saatu päätökseen – Ruotsin puunhankinta ja maanomistaja saivat syytteen.<br />

Hakkuusuunnitelmien toteutusta ja rekisteröintiä on parannettu.<br />

Työnjohtajille raportoidaan tapaukset, joissa konsernin politiikkoja ei<br />

noudateta, ja kaikki alueen puunostajat on koulutettu tunnistamaan<br />

paremmin metsän avainbiotoopit.<br />

Saatu päätökseen – Suoalue kunnostettiin parhaiden käytäntöjen<br />

mukaisesti.<br />

Vireillä – Yhdysvaltain puunhankinta yrittää jälkikäteen saada viranomaisluvan<br />

toimenpiteeseen.<br />

Vireillä – Veracel ilmoitti asiasta osavaltion ympäristöviranomaisille, jotka<br />

päättivät ylimääräisen 1 200 hehtaarin suuruisen lisäsuojelualueen<br />

perustamisesta ja 600 hehtaarin sademetsäalueen entisöimisestä. 1)<br />

Lisäksi viranomaiset sakottavat Veracelia 320 000 Brasilian realilla.<br />

1)<br />

Valtion satelliittihavainnoista vastaavien viranomaisten tutkimukset varmistavat, että Veracelin alueella on entisöity sademetsää. Noin puolet Veracelin maista<br />

suojellaan ja noin 400 hehtaaria sademetsää entisöidään vuosittain.<br />

22 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Investoinnit<br />

tulevaisuuteen<br />

Vuonna 2005 ympäristöinvestoinneilla<br />

parannettiin ilman<br />

ja veden laatua sekä energiaja<br />

resurssitehokkuutta, ja<br />

pienennettiin kemikaali- ja<br />

jätevesipäästöjen riskiä. Yhteensä<br />

ympäristöinvestointeihin ja<br />

-kustannuksiin käytettiin 233<br />

miljoonaa euroa vuonna 2005.<br />

Ympäristöinvestoinnit ja -kustannukset<br />

Milj. euroa 2003 2004 2005<br />

Ympäristöinvestoinnit 80 87 64<br />

Ympäristökustannukset 1) 174 174 169<br />

Vastuut (arvio) 47 45 44<br />

1)<br />

Ilman korkoja ja poistoja<br />

Pääkategoriat ovat verot, maksut,<br />

korvaukset ja lupiin liittyvät kustannukset<br />

50 miljoonaa euroa (51<br />

milj. euroa vuonna 2004), huolto- ja<br />

kunnossapitokustannukset 36 miljoonaa<br />

euroa (39 milj. euroa) sekä kemikaalit ja<br />

materiaalit 34 miljoonaa euroa (33 milj.<br />

euroa). Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käytti<br />

yhteensä 64 miljoonaa euroa ympäristöinvestointeihin,<br />

mikä on vähemmän<br />

kuin vuonna 2004 (87 miljoonaa euroa).<br />

Vuoden merkittävimmät investoinnit on<br />

listattu alle.<br />

Päästöt ilmaan<br />

Hylten tehtaat investoi 40 miljoonaa euroa<br />

soodakattilan uudistamiseen vähentääkseen<br />

NO X<br />

- ja CO 2<br />

-päästöjään ja saavuttaakseen<br />

uudet lakivaatimukset.<br />

Kemijärven sellutehdas on investoinut<br />

3,8 miljoonaa euroa uuteen soodakattilan<br />

sähkösuotimeen. Lisäksi investoitiin<br />

1,3 miljoonaa euroa laimeiden<br />

hajukaasujen keräysjärjestelmän laajentamiseen<br />

ja varapolttojärjestelmän hankintaan.<br />

Suzhoun tehtaat sai päätökseen uuden<br />

rikinpoistojärjestelmän asennuksen<br />

hiilivoimalaansa marraskuussa 2005.<br />

0,3 miljoonan euron investoinnin on<br />

suunniteltu vähentävän tehtaan rikkidioksidipäästöjä<br />

90 % ja hiukkaspäästöjä<br />

50 %.<br />

Päästöt veteen<br />

Anjalankosken tehtaat lisää jätevedenpuhdistamonsa<br />

kapasiteettia 7,8 miljoonan<br />

euron investoinnilla. Investoinnin<br />

myötä tahattomien jätevesipäästöjen riski<br />

laskee ja melutaso alenee.<br />

Celbin sellutehdas laajentaa parhaillaan<br />

poistovesiä käsittelevää puhdistamoa<br />

tehostaakseen BOD:n, COD:n ja fosforin<br />

poistoa. Hankkeen yhteydessä rakennetaan<br />

myös kompostointipaikka<br />

tehtaan orgaaniselle jätteelle. Hankkeen<br />

budjetti on 12,6 miljoonaa euroa ja se on<br />

tarkoitus saada päätökseen vuonna 2006.<br />

Kvarnsvedenin tehtaat investoi 6,9<br />

miljoonaa euroa uuteen kantoaineprosessiin<br />

ja uuden flotaatiovaiheen lisäämiseksi<br />

prosessiin lietteenerottelun tehostamiseksi.<br />

Kabelin tehtaat on lisännyt anaerobisen<br />

vaiheen jätevedenpuhdistamoon<br />

tehostaakseen orgaanisen jätteen poistoa<br />

ja tuottaakseen biokaasua. Investoinnin<br />

arvo oli 4,5 miljoonaa euroa ja järjestelmä<br />

otettiin käyttöön keväällä 2005.<br />

Maxaun tehtaat uudistaa jätevedenpuhdistamoaan<br />

vähentääkseen AOXpäästöjä<br />

Reine-jokeen 20 %:lla. Hankkeen<br />

4,1 miljoonan euron investoinnit<br />

maksetaan jätevesiveron palautuksista.<br />

Rakentaminen alkoi syksyllä 2005 ja<br />

hanke on tarkoitus saada päätökseen<br />

kesällä 2006.<br />

Jakeet ja raaka-aineet<br />

Port Hawkesburyn tehtaat on investoinut<br />

1,6 miljoonaa euroa hankkeeseen,<br />

jossa sahanpurua käytetään lietteen kuivaamisessa<br />

polymeerien sijaan. Sahanpurun<br />

käyttö lisää myös lietteen kiintoainesta,<br />

parantaa sen lämpöarvoa ja tehostaa<br />

palamista.<br />

Vuoden 2005 aikana Skoghallin<br />

tehtaat investoi 1,3 miljoonaa euroa<br />

öljytankkien ympäristön suojaamiseen<br />

tehtaan ympäristöluvan mukaisesti sekä<br />

miljoona euroa kuoripuristimen jäteveden<br />

käsittelyn parantamiseen COD-päästöjen<br />

vähentämiseksi.<br />

Stevens Pointin tehtaat on rakentanut<br />

sillan jätevesiputkelle Wisconsin-joen<br />

yli ja siirtänyt jäteveden poistoreitin paikalliselta<br />

rautatiesillalta. Hanke vähentää<br />

jätevesipäästöjen riskiä jokeen. Stevens<br />

Pointin kaupunki siirtää myös kaksi putkea<br />

sillalle ja jakaa osan hankkeen kustannuksista.<br />

Tehdas investoi hankkeseen<br />

yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.<br />

Corbehemin tehtaat on ottanut käyttöön<br />

uuden lietteenkuivatusyksikön,<br />

jonka avulla kaikki jätevedenpuhdistuksesta<br />

syntyvä liete voidaan kuivata ja<br />

käyttää hyödyksi maataloudessa. Investoinnin<br />

arvo oli 1,9 miljoonaa euroa.<br />

Sachsenin tehtaat on uusinut jätteidenpolttokattilan<br />

ja investoinut 3,8 miljoonaa<br />

euroa lisätäkseen kattilan lietteenpolttokapasiteettia.<br />

Hankkeen myötä<br />

lietettä ei enää lähetetä tehtaan ulkopuolelle<br />

hävitettäväksi ja maakasun käyttö<br />

vähenee.<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n painopaperitulosryhmän<br />

investoinnista<br />

+<br />

Kvarnsvedenin tehtailla vuoden<br />

2005 Konserni-raportista sivuilta 14–15.<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kaikista investoinneista<br />

vuoden 2005 Tilinpäätöksestä sivuilta<br />

26-27.<br />

Ympäristövastuut<br />

Konsernin tulevien ympäristövastuiden<br />

suuruudeksi arvioidaan 44 miljoonaa euroa.<br />

Tähän sisältyy saneeraushankkeita,<br />

kuten Falunin suljetun kaivoksen jälkihoito,<br />

Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan<br />

elohopeapitoisen jätteen puhdistus<br />

sekä Skutskärin sataman elohopeajätteen<br />

turvallinen loppusijoitus.<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> siivosi Suomessa<br />

saastunutta maata Honkalahden<br />

sahalla ja Huittisten vanhan sahan alueella<br />

Kiteellä. Vanhan Pateniemen sahan<br />

parannustyöt Oulussa on suunniteltu alkavan<br />

kun hankkeelle saadaan ympäristölupa.<br />

Parannustöiden laajuus riippuu<br />

siitä, mihin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> aikoo käyttää<br />

aluetta tulevaisuudessa.<br />

Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin<br />

liittyviä korvausvaatimuksia,<br />

joilla voisi olla haittavaikutuksia konsernin<br />

taloudelliseen tilanteeseen. •<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 23

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Yhteiskuntavastuutyön tuloksia<br />

Hyvät tulokset<br />

jatkuvat<br />

Eteneminen kohti yhteiskuntavastuutavoitteita jatkui vuoden 2005 aikana. Lähes neljännes<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköistä on jo aloittanut tärkeimpien sosiaalisten aihealueiden tunnistamisen<br />

ja toimintasuunnitelmien laatimisen.<br />

Toimintaa<br />

yksikkötasolla<br />

Yhteiskuntavastuun toteutusohjelman<br />

tavoitteena yksikkötasolla on<br />

luoda johtamisjärjestelmä, joka tukee<br />

kaikkia yksiköitä merkittävien aihealueiden<br />

tunnistamisessa, hallinnassa<br />

ja mittaamisessa. Ohjelma tukee konserninlaajuista<br />

tavoitetta, jonka mukaan jokaisen<br />

yksikön on kehitettävä yhteiskuntavastuun<br />

toimintasuunnitelma ja määritettävä<br />

avainmittarit vuoden 2006<br />

loppuun mennessä.<br />

Toteutusohjelma eteni hyvin vuoden<br />

2005 aikana. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timberin kehitettyä<br />

suunnitelman ja nimettyä yhteiskuntavastuukoordinaattorit<br />

kaikilla konsernin<br />

divisioonilla ja liiketoiminta-alueilla on nyt<br />

viralliset toimintasuunnitelmat. Nyt 25 yksiköllä<br />

on hyväksytyt toimintasuunnitelmat<br />

ja 20 yksikköä aloitti suunnitelmien<br />

toteuttamisen vuonna 2005.<br />

Osana toteutusta yksiköt tunnistavat ja<br />

asettavat tärkeysjärjestykseen omat yhteiskuntavastuunäkökohtansa<br />

yksikön omaan<br />

toimintaympäristön ja omien sidosryhmien<br />

esille nostamien aiheiden perusteella.<br />

Näin jokaiselle yksikölle muodostuu oma<br />

tärkeimpien näkökohtien luettelo, joiden<br />

joukosta on myös noussut esiin eri yksiköille<br />

yhteisiä haasteita. Useimmin tärkeiksi<br />

arvioituihin aiheisiin kuuluvat liiketoiminnan<br />

periaatteet, työterveyshuolto ja<br />

työsuojelu, sisäinen ja ulkoinen viestintä<br />

sekä yhteiskuntavastuun hallinta toimitusketjussa.<br />

Toinen vuoden 2005 saavutus oli yhteiskuntavastuun<br />

sisällyttäminen <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n laatujohtamisen työkaluun, Business<br />

Excellenceen, jota kokeiltiin yksiköiden<br />

toiminnan tulosten seurannassa. Business<br />

Excellencen tuloksia seuraamalla<br />

varmistetaan, että yksiköiden itsearviointikuvaukset<br />

ottavat oikealla tavalla huomioon<br />

yksiköiden yhteiskuntavastuun toimintasuunnitelmat.<br />

Koordinaattoriverkosto<br />

Yhteiskuntavastuun koordinaattoriverkoston<br />

laajentuminen ja siihen liittyvä<br />

koulutus jatkui vuonna 2005 tukien yksiköitä<br />

yhteiskuntavastuun toteutuksessa.<br />

Koulutuksia järjestettiin Saksassa, Yhdysvalloissa<br />

ja Ruotsissa. Intranetissa olevaa<br />

yhteiskuntavastuun työkalupakkia kehitettiin<br />

edelleen. Tietosisältöä lisättiin, yksiköiden<br />

välistä parhaiden käytäntöjen<br />

jakamista parannettiin ja sivuille lisättiin<br />

uusi työkalu yksiköiden yhteiskuntavastuun<br />

toteutuksen seurantaan.<br />

Liiketoiminnan<br />

periaatteet<br />

Hyviin ja eettisiin liiketoiminnan<br />

periaatteisiin liittyvät aiheet ovat<br />

usein haastavia, ja vuoden 2005<br />

aikana merkittävä työpanos kohdistettiin<br />

yhteisten määritelmien löytämiseksi esimerkiksi<br />

korruptioon ja lahjontaan liittyvissä<br />

kysymyksissä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> toimii alueilla, joilla korruptio<br />

voi Transparency Internationalin<br />

ja muiden lähteiden mukaan olla ongelma.<br />

Korruptiota voi esiintyä eri muodoissa,<br />

joihin kuuluvat lahjonta, fasilitointimaksut<br />

ja kickback-maksut. Konsernin<br />

tavoitteena on tunnistaa ja hallita siihen<br />

kohdistuvia mahdollisia riskejä yhteisten<br />

määritelmien ja toimintaohjeiden avulla.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on myös useita toimintokohtaisia<br />

ohjeita, jotka määrittävät hyväksyttävyyden<br />

rajat niin konsernin<br />

omien työntekijöiden kuin liikekumppaneiden<br />

käyttäytymiselle:<br />

• Liiketoiminnan periaatteet myyntiyhtiöissä<br />

(Business Practices in Sales<br />

Companies)<br />

• Ostotoimen henkilöstön moraaliset<br />

ja eettiset ohjeet (Moral & Ethics<br />

Guidelines)<br />

• Toimintaohjeet liikekumppaneille<br />

(How to Do Business with <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>)<br />

• Kestävän puun- ja kuidunhankinnan<br />

sekä maankäytön periaatteet.<br />

Liiketoiminnan periaatteet on sisällytetty<br />

kaikkiin konsernin koulutusohjelmiin.<br />

Liiketoiminnan periaatteisiin liittyvien<br />

konsernin periaatteiden ja ohjeiden noudattaminen<br />

ja valvonta on kaikkien<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n johtajien vastuulla. Lisäksi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sisäinen tarkastus valvoo<br />

lakien ja määräysten noudattamista vuosittaisissa<br />

tarkastuksissaan.<br />

Kilpailulainsäädännön noudattaminen<br />

Kuten aiemmin on ilmoitettu, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

on vuodesta 2004 lähtien ollut kilpailulainsäädäntöön<br />

liittyvien alustavien viranomaistutkimusten<br />

kohteena Euroopassa<br />

ja Yhdysvalloissa. Tutkimukset<br />

koskevat hienopapereiden ja painopapereiden<br />

toimintaa Euroopassa, aikakauslehtipapereiden<br />

toimintaa Yhdysvalloissa,<br />

keräyspaperin hankintaa Saksassa sekä<br />

Suomen puunhankintaa. Euroopan ja<br />

Yhdysvaltain viranomaisten tutkimukset<br />

ovat vielä alkuvaiheessa, eikä mitään<br />

syytteitä ole nostettu konsernia tai sen<br />

työntekijöitä vastaan.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> suhtautuu tutkimuksiin<br />

vakavasti, ja lakiyhtiöt Van Bael & Bellis<br />

Brysselistä ja Sivenius & Suvanto Helsingistä<br />

edustavat konsernia Keski-Euroopassa<br />

ja Suomessa. Yhdysvalloissa asianajotoimisto<br />

McDermott, Will & Emery<br />

avustaa yhtiötä viranomaisille vastaamisessa.<br />

Näihin tutkimuksiin liittyen <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> on joutunut joukkokanteiden kohteeksi<br />

Yhdysvalloissa. Kilpailuviranomaisten<br />

tutkimukset voivat kestää pitkään,<br />

eikä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> osaa vielä arvioida,<br />

milloin tutkimukset saadaan päätökseen.<br />

Vuonna 2002 käynnistettyä <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n ohjelmaa kilpailulainsäädännön<br />

noudattamiseksi päivitetään jatkuvasti,<br />

ja se perustuu aiempiin <strong>Stora</strong>n, <strong>Enso</strong>n ja<br />

Consolidated Paperin politiikkoihin. Ohjelmassa<br />

korostetaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kannattavan<br />

vapaata ja rehtiä kilpailua ja sitoutuvan<br />

kilpailulakien noudattamiseen.<br />

Sitoumus on myös oleellinen osa konsernin<br />

yhteiskuntavastuun periaatteita sekä<br />

eettisiä periaatteita Konsernin politiikkojen<br />

ja koulutuksen kautta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> jatkaa<br />

työtään osoittaakseen sitoutumisensa<br />

kilpailulainsäädännön noudattamisen<br />

vaatimuksiin.<br />

24 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Henkilöstö maittain<br />

2002 2003 2004 2005 Osuus<br />

Järjestäytymisaste<br />

Suomi 14 676 14 479 13 820 13 596 29 % 92 %<br />

Ruotsi 9 187 9 068 8 848 8 523 18 % 99 %<br />

Saksa 4 761 4 785 4 734 5 165 11 % 70 %<br />

Yhdysvallat 5 731 5 182 4 644 4 454 10 % 71 %<br />

Puola 83 75 69 1 936 4 % 45 %<br />

Venäjä 581 741 1 710 1 927 4 % -<br />

Ranska 1 333 1 312 1 260 1 345 3 % -<br />

Itävalta 1 189 1 226 1 261 1 278 3 % 58 %<br />

Viro 132 1 140 970 1 079 2 % -<br />

Alankomaat 858 829 954 945 2 % -<br />

Kiina 816 811 849 919 2 % -<br />

Kanada 850 849 775 664 1 % 86 %<br />

Belgia 645 623 603 633 1 % -<br />

Muut maat 3 011 3 144 3 282 3 702 8 % -<br />

Yhteensä<br />

keskimäärin 43 853 44 264 43 779 46 166 100 %<br />

Yhteensä<br />

vuoden lopussa 42 461 42 814 45 307 46 664<br />

Lähde: Taloustietojärjestelmät<br />

1)<br />

% työntekijöistä, jotka kuuluvat liittoon tietyissä maissa vuonna 2005<br />

Sukupuolijakaumat<br />

2002 2003 2004 2005<br />

Sukupuolijakauma %<br />

Naiset 19 18 18 19<br />

Miehet 81 82 82 81<br />

Naisten osuus yhtiön johdossa %<br />

Hallitus 0 9 9 10 (1 henkilö)<br />

Johtoryhmä 0 4 4 5 (1 henkilö)<br />

Tulosryhmien johtoryhmät 5 7 7 7 (4 henkilöä)<br />

Esikuntatoimintojen johtoryhmät - 14 23 19 (10 henkilöä)<br />

Yksiköiden johtoryhmät 14 16 17 18 (210 henkilöä)<br />

Naisten osuus rekrytoinnissa %<br />

Vakituiset työsuhteet - 25 26 19<br />

Vakituiset työsuhteet, vähintään alempi<br />

korkeakoulututkinto - 33 38 33<br />

Määräaikaiset työsuhteet - 32 28 27<br />

Naisten osuus henkilöstön<br />

kehityksessä %<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n johtamiskoulutus (SEMP) 11 30 24 25<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Executive 14 3 25 12<br />

Johdon auditoinnit:<br />

uransa alkuvaiheessa tunnistetut kyvyt - 20 28 26<br />

Lähde: Henkilöstötietokanta<br />

Monimuotoisuus<br />

– merkittävä<br />

mahdollisuus<br />

Monimuotoisuuden alueella painopiste<br />

on viime vuosina ollut<br />

sukupuoleen perustuvan monimuotoisuuden<br />

edistämisessä, erityisesti<br />

WISE-projektin (Women in <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>)<br />

kautta. Tämänhetkinen työ keskittyy<br />

konsernitasoisen toimintasuunnitelman<br />

levittämiseen tulosyksikkö- ja yksikkötasoille.<br />

Kaikilla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n suomalaisilla ja<br />

ruotsalaisilla yksiköillä on lain vaatimat<br />

tasa-arvosuunnitelmat.<br />

Naisten osuudessa työntekijöiden<br />

kokonaismäärästä sekä naisten määristä<br />

johtoasemassa ja rekrytoinnissa ei ole<br />

juurikaan näkynyt parantumista. Johtamiskoulutukseen<br />

osallistuneiden naisten<br />

määrä oli hienoisessa nousussa mutta<br />

naispuolisia uransa alkuvaiheessa olevia<br />

kykyjä tunnistettiin vähemmän. Vuosittainen<br />

vaihtelu johtuu osaksi myös kurssien<br />

pienistä osanottajamääristä.<br />

Maantieteellisen jakauman suhteen<br />

Puolassa, Venäjällä, Saksassa ja Ranskassa<br />

olevien työntekijöiden määrä kasvoi viimeaikaisten<br />

hankintojen ansiosta.<br />

Työntekijöiden keski-ikä on nousussa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa monien pohjoismaisten<br />

työntekijöiden lähestyessä eläkeikää.<br />

Suhteellisen yläpainotteinen ikäjakauma<br />

edesauttaa Pohjoismaissa varhaiseläkkeiden<br />

ja muiden eläkejärjestelyjen käyttöä<br />

työvoiman vähennystilanteissa. Tämä ilmiö<br />

tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että<br />

tarvitaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan<br />

henkilöstön kykyjen ja osaamisen<br />

säilyminen ja siirtyminen eteenpäin<br />

konsernin toimintojen sisällä. •<br />

+<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n henkilöstöstrategiasta<br />

vuoden 2005 Konserni-raportista<br />

sivuilta 28–29.<br />

Ikäjakauma<br />

35 %<br />

30 %<br />

25 %<br />

20 %<br />

2002<br />

2003<br />

2004<br />

2005<br />

15 %<br />

10 %<br />

5 %<br />

0<br />

61<br />

Lähde: Henkilöstötietokanta<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 25

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Yhteiskuntavastuun tuloksia<br />

Työntekijäsuhteet<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on useita toimielimiä,<br />

joissa työntekijät osallistuvat päätöksentekoon<br />

konserni-, tulosyksikkö-<br />

ja yksikkötasoilla. Työntekijäsuhteet<br />

ovat maa- tai aluekohtaisia.<br />

Vuoden 2005 huhtikuussa järjestettiin<br />

Euroopan jokavuotinen konsernin<br />

yhteistyökokous, johon osallistui 30<br />

työntekijöiden edustajaa eri puolilta Eurooppaa.<br />

Käsiteltyihin asioihin kuuluivat<br />

toimitusjohtajan katsaus, markkinakatsaus,<br />

Business Excellence ja työtyytyväisyyskyselyt.<br />

Edustajat tapasivat myös<br />

konsernin johtoa. Jokainen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

tulosyksikkö järjesti myös EU maissa<br />

omat yhteistyökokoukset työntekijöiden<br />

edustajilleen.<br />

Pohjois-Amerikan työkomitea (North<br />

American Works Council) tapasi kahdesti<br />

vuoden 2005 aikana. Tämän komitean<br />

kokoonpanoon kuuluvat edustajat ammattiliitoista,<br />

kaikilta tehtailta ja ylimmästä<br />

johdosta. Tavoitteena on luoda<br />

yhteinen kuva liiketoiminnan tuloksista<br />

ja strategioista avoimen tiedonvälityksen<br />

ja tulostietojen jakamisen kautta.<br />

Ammattiyhdistysjäsenyys<br />

Työntekijöiden edustus yksikkötasolla<br />

perustuu järjestäytymisvapauden ja edustuksellisen<br />

neuvotteluoikeuden periaatteisiin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n periaatteena on, että<br />

jokaisella työntekijällä on oikeus kuulua<br />

ammattiliittoon ja neuvotella edustuksellisesti.<br />

Tiedot ammattiyhdistysjäsenyydestä<br />

eivät ole kattavat, johtuen laillisista<br />

rajoituksista kerätä kyseistä tietoa<br />

kaikissa niissa maissa, joissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

toimii. Useilla yksiköillä, erityisesti Suomessa,<br />

työntekijöillä on edustus yksikön<br />

johtoryhmässä.<br />

Suomen työsopimuskiista<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaisiin Suomessa vaikutti<br />

työsopimuskiista vuoden 2005 puolivälissä,<br />

liittyen koko paperiteollisuuden<br />

kattavaan työehtosopimukseen. Metsäteollisuus<br />

ry, johon myös <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

kuuluu, julisti työnantajien edustajana<br />

työsulun 18. toukokuuta. Metsäteollisuus<br />

ry:n työvaliokunta ja Paperiliiton liittovaltuusto<br />

hyväksyivät uuden työehtosopimuksen<br />

1. heinäkuuta ja päättivät<br />

kiistan.<br />

Suzhoun tehtaat käynnistää yritysvastuun johtamisjärjestelmän<br />

Suzhoun tehtaat Kiinassa oli yksi ensimmäisistä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköistä, joka aloitti yhteiskuntavastuun<br />

toteuttamisen. Vuoden 2004 lopulla järjestettiin tilaisuus yhteiskuntavastuun<br />

tärkeimpien näkökohtien tunnistamiseen, joista neljä aihetta valittiin jatkotyöstön<br />

kohteiksi: yhteiskuntavastuu toimitusketjussa, työntekijöiden hyvinvointi, yhteisöllisyys<br />

sekä sidosryhmädialogi.<br />

Suzhoun tehtaat on aktiivisesti yhdistänyt yhteiskuntavastuun ja ympäristöasioiden<br />

hallintajärjestelmiään muodostaakseen yhdenmukaisen lähestymistavan yritysvastuun<br />

johtamiseen. Suzhoun tehtaat on myös Kiinan ensimmäinen paperitehdas, jolle on<br />

myönnetty ISO 14001 ja OHSAS 18001 -sertifikaatit ympäristöasioiden ja työturvallisuuden<br />

hallintajärjestelmille. Tehdas on saanut merkittävää kilpailuetua kasvavan yritysvastuumaineensa<br />

ansiosta, ja se onkin saavuttanut markkinoilla aseman suosittuna<br />

toimittajana.<br />

Taloushallinnon eettiset periaatteet rakentuvat<br />

aukottomuuden, todenmukaisuuden,<br />

täsmällisyyden ja ajantasaisuuden varaan.<br />

26 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Työvoiman<br />

vähentäminen<br />

vuonna 2005<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käynnisti<br />

kaksi merkittävää uudelleenjärjestelyohjelmaa,<br />

jotka vaikuttavat<br />

työllisyyteen. Profit 2007 tähtää kannattavuuden<br />

parantamiseen useilla eri toimenpiteillä,<br />

mukaan lukien henkilöstön<br />

vähennykset. Konsernissa on tunnistettu<br />

tarve vähentää noin 2 000 työntekijää,<br />

joista puolet on työntekijöitä ja puolet<br />

toimihenkilöitä. Vähän yli puolet vähennyksistä<br />

toteutetaan Pohjoismaissa.<br />

Lisäksi mahdolliset ulkoistamiset saattaavat<br />

vähentää henkilöstöä 600–700<br />

hengellä.<br />

Tuotantoyksiköiden arvioimisohjelma<br />

pyrkii takaamaan tuotannon kilpailukyvyn<br />

yksiköiden suunnitelmallisten<br />

sulkemisten ja myymisten kautta. Tämä<br />

ohjelma koskettanee edellä mainitun lisäksi<br />

noin 2 300 työntekijää. Tämä tarkoittaa,<br />

että ulkoistamiset, vähentämiset,<br />

myymiset ja sulkemiset tulevat koskettamaan<br />

noin 5 000 työntekijää lyhyellä<br />

aikavälillä.<br />

Uudet yhtenäiset ohjeet<br />

työvoiman vähennyksiin<br />

Työntekijöiden ja johtajien tukemiseksi<br />

tässä vaikeassa työssä vuonna 2005 laadittiin<br />

ja hyväksyttiin konserninlaajuiset<br />

ohjeet työvoiman vähennyksiin. Ohjeissa<br />

kuvataan vastuulliset toimintatavat,<br />

periaatteet sekä prosessit ja työkalut, joita<br />

tulee noudattaa ja käyttää koko organisaatiossa.<br />

Vastuullisuus työvoiman vähennustilanteissa<br />

perustuu <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa kahteen<br />

perusperiaatteeseen: yksilön kunnioittamiseen<br />

ja henkilöstön tarpeiden huomioimiseen.<br />

Taustat, syyt ja perustelut työvoiman<br />

vähentämiseen on selkeästi viestittävä<br />

kaikille työntekijöille. Työvoiman<br />

vähentämiseen liittyvien päätösten on<br />

oltava tasapuolisia ja perustuttava avoimesti<br />

viestittyihin kriteereihin. On myös<br />

huolehdittava monimuotoisuuden säilyttämisestä<br />

ja syrjinnän ehkäisemisestä.<br />

Ohjeet otetaan käyttöön maakohtaisten<br />

toimintasuunnitelmien ja seurantajärjestelmien<br />

kautta. •<br />

Merkittävimmät työvoiman<br />

vähennykset vuonna 2005<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Poland – 138 työntekijää irtisanottiin<br />

uudelleenjärjestelyistä, kustannusleikkauksista<br />

ja ulkoistamisista<br />

johtuen. Kaksi heistä löysi uuden työn<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>sta, 22 jäi eläkkeelle, neljä<br />

aloitti varhaiseläkkeen ja 12 määräaikaista<br />

sopimusta jätettiin jatkamatta. 63:stä<br />

irtisanotusta 29 sai vapaaehtoisen irtisanomispaketin,<br />

ja työntekijöille tarjottiin<br />

uudelleensijoittumispalveluita.<br />

Imatran tehtaat – 100 työntekijää<br />

irtisanottiin, joista 68 jäi eläkkeelle ja 32<br />

varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.<br />

Veitsiluodon saha – Kaikki 92 työntekijää<br />

lomautettiin heinäkuun alusta<br />

johtuen tuotannollisista ja taloudellisista<br />

syistä. Konserni aikoo myydä sahan osana<br />

tuotantoyksiköiden arvioimisohjelmaa.<br />

Tähän mennessä työntekijöistä 30<br />

on löytänyt pysyvän työpaikan sisäisten<br />

siirtojen avulla, ja määräaikaista työtä<br />

on löydetty 15:lle.<br />

Varkauden tehtaat – 56 ihmistä irtisanottiin,<br />

joista 5 löysi uuden työn <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n sisältä, 11 ulkoistettiin, 32 jäi<br />

eläkkeelle eri järjestelyin ja 8 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.<br />

Kimberlyn tehtaat – 51 työntekijää<br />

irtisanottiin. Kaikki saivat vapaaehtoiset<br />

irtisanomispaketit ja olivat oikeutettuja<br />

lisäkoulutukseen sekä koulutustukeen<br />

Yhdysvaltojen työvoimaministeriön<br />

kautta.<br />

Wisconsin Rapidsin tehtaat – 51<br />

työntekijää irtisanottiin tehtaalla, joista<br />

7 jäi varhaiseläkkeelle, 3 otti vastaan vapaaehtoiset<br />

irtisanomispaketit ja 34:lle<br />

tarjottiin uudelleensijoittumispalveluita.<br />

Papyrus – 45 työntekijää irtisanottiin<br />

Papyruksen eri yksiköistä Euroopassa<br />

johtuen tukitoimintojen ulkoistamisesta<br />

ja mukautumisesta markkinoiden vaatimuksiin.<br />

Norrsundetin ja Skutskärin sellutehtaat<br />

– 43 työntekijää irtisanottiin,<br />

joista 16 löysi uuden työpaikan <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>sta, 6 jäi eläkkeelle ja 11 otti vastaan<br />

varhaiseläkepaketin. Kaikille työntekijöille<br />

tarjottiin irtisanomispaketteja ja<br />

uudelleensijoittumispalveluita, ja 4<br />

työntekijää otti vastaan jatkokoulutusta<br />

löytääkseen työpaikan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ulkopuolelta.<br />

Reisholzin tehtaat – 40 työntekijää<br />

irtisanottiin. Viisi työntekijää jäi eläkkeelle,<br />

12 jäi varhaiseläkkeelle ja yksi<br />

määräaikainen työsuhde päätettiin.<br />

Neljä työntekijää otti vastaan vapaaehtoisen<br />

irtisanomispaketin, yksi sai uudelleensijoittumispalveluita<br />

ja kaksi<br />

osallistui jatkokoulutukseen löytääkseen<br />

työpaikan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ulkopuolelta.<br />

Corbehemin tehtaat – 35 työntekijää<br />

irtisanottiin, joista kaikki jäivät varhaiseläkkeelle.<br />

Sollenaun saha – 35 työntekijää irtisanottiin,<br />

joista yksi jäi eläkkeelle ja yksi<br />

varhaiseläkkeelle. Kaikille tarjottiin vapaaehtoisia<br />

irtisanomispaketteja.<br />

Venäjän puunhankinta – 33 työntekijää<br />

irtisanottiin uudelleenorganisoinnin,<br />

ulkoistamisen ja kustannusleikkausten<br />

vuoksi. 19 löysi uuden työpaikan<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sisältä. Irtisanotuille tarjottiin<br />

työnhakupalveluita ja psykologista<br />

tukea.<br />

Myyntikonttorit – 32 työntekijää irtisanottiin<br />

Euroopan eri myyntikonttoreista.<br />

Kiinassa suljettiin kolme myyntikonttoria,<br />

minkä johdosta 8 työntekijää<br />

irtisanottiin.<br />

Hylten tehtaat – 30 työntekijää irtisanottiin,<br />

joista 13 jäi eläkkeelle ja 9<br />

varhaiseläkkeelle.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging Sweden – 28<br />

työntekijää irtisanottiin, joista 4 jäi eläkkeelle,<br />

4 otti vastaan vapaaehtoisen irtisanomispaketin<br />

ja 28 sai uudelleensijoittumispalveluita.<br />

Kabelin tehtaat – 25 työntekijää irtisanottiin.<br />

Viisi löysi uuden työpaikan<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sisältä, 8 jäi eläkkeelle, 8 jäi<br />

varhaiseläkkeelle, sekä neljä määräaikaista<br />

sopimusta jätettiin uusimatta.<br />

Langerbruggen tehtaat – 24 työntekijää<br />

irtisanottiin. 10 työntekijää jäi<br />

eläkkeelle, ja 14 määräaikaista sopimusta<br />

jätettiin uusimatta.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 27

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Työntekijöiden hyvinvointi, työterveyshuolto ja työsuojelu<br />

Painopisteenä turvallisuus<br />

Monen yksikön työturvallisuustason<br />

jäädessä alle konsernin<br />

tavoitteen vuonna 2005 <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> keskittyi erityisesti tämän<br />

alueen edistämiseen.<br />

Vuonna 2005 on toteutettu lukuisia<br />

turvallisuutta parantavia ohjelmia<br />

ja yksikkökohtaisia toimenpiteitä,<br />

ja turvallisuustason kokonaisvaltaisesta<br />

paranemisesta onkin havaittavissa merkkejä.<br />

Vuoden aikana keskimääräinen<br />

poissaoloa aiheuttaneiden työtapaturmien<br />

määrä oli 17,1 onnettomuutta miljoonaa<br />

työtuntia kohti, verrattuna 20,4:een<br />

vuonna 2004.<br />

Tehtävää kuitenkin vielä riittää.<br />

Vuonna 2005 tapahtui seitsemän kuolemaan<br />

johtanutta tapaturmaa, mikä ei ole<br />

hyväksyttävää. Konserni työskentelee aktiivisesti<br />

heikoimmin menestyneiden yksiköiden<br />

kanssa tulosten parantamiseksi.<br />

Tapaturmatiheys 2005<br />

Huolimatta tapaturmatiheystilastojen<br />

paranemisesta vuoden 2005 aikana tapahtuneet<br />

seitsemän kuolintapausta ovat<br />

merkittävä huolenaihe. Koko konsernin<br />

keskimääräinen poissaoloa aiheuttaneiden<br />

tapaturmien tiheys oli 17,1 onnettomuutta<br />

miljoonaa tehtyä työtuntia kohti,<br />

missä havaittiin 16,5% lasku vuoteen<br />

2004 verrattuna. Kaikkien sattuneiden<br />

tapaturmien tiheys oli 52,1 miljoonaa<br />

tehtyä työtuntia kohti. Tämä luku on<br />

5,6 % korkeampi kuin vuonna 2004 suurimmaksi<br />

osaksi siitä syystä, että Yhdysvalloissa<br />

tapahtuneet ensiapua vaatineet<br />

tapaturmat sisältyivät ensimmäistä kertaa<br />

tilastoihin vuoden 2005 alusta lähtien.<br />

Huolimatta useiden yksiköiden parantuneesta<br />

turvallisuustasosta eri maiden ja<br />

eri yksiköiden tulosten välillä on edelleen<br />

merkittäviä eroja. Toimet ja ohjelmat turvallisuuden<br />

parantamiseksi on suunnattu<br />

ennen kaikkea heikkojen yksiköiden toiminnan<br />

parantamiseen.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työturvallisuuskoulutus korostaa<br />

suojavälineiden tärkeyttä.<br />

Työterveyshuollon ja<br />

työsuojelun tavoitteet<br />

• Poissaoloa aiheuttaneiden onnettomuuksien<br />

tapaturmatiheys tulisi<br />

olla kyseisen maan metsäteollisuuden<br />

parhaan neljänneksen joukossa<br />

1) . Yksiköiden, joissa tämä tavoite<br />

on saavutettu, tulee pyrkiä koko<br />

maailman metsäteollisuuden parhaaseen<br />

neljännekseen. Lopullinen<br />

päämäärä on kuitenkin ”nolla<br />

tapaturmaa”.<br />

• Kunkin yksikön poissaolojen tulee<br />

alittaa metsäteollisuuden kansallinen<br />

keskiarvo.<br />

• Tiettyjen maiden, divisioonien ja<br />

yksiköiden tapaturmien ja poissaolojen<br />

määrille on asetettu yksityiskohtaisempia<br />

tavoitteita.<br />

• Jokaisen konsernin yksikön tulee<br />

vuoden 2007 loppuun mennessä<br />

kehittää OHSAS 18001 kaltainen<br />

työterveyshuollon ja työsuojelun<br />

sertifioitu johtamisjärjestelmä<br />

1)<br />

Metsäteollisuuden kansallisten tapaturmatilastojen<br />

kattavuus ja tarkkuus vaihtelee niissä<br />

maissa, joissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on toimintaa.<br />

Jotkut maat eivät <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n jatkuvista ponnisteluista<br />

huolimatta julkaise kansallisia teollisuudenalakohtaisia<br />

tilastoja. Tämän vuoksi<br />

parasta neljännestä ei ole mahdollista määrittää<br />

monessa maassa.<br />

Kuolemaan johtaneet tapaturmat<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimitiloissa tai puunkorjuukohteissa tapahtui vuonna 2005 seitsemän<br />

kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joista neljässä oli kyse <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n omasta<br />

työntekijästä ja kolmessa urakoitsijan työntekijästä. Kahdeksas raportoitu kuolintapaus<br />

oli edelleen tutkinnan alla vuoden 2005 lopussa.<br />

• 2. maaliskuuta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tytäryhtiön Russki Lesin puunkorjuutyöntekijä kuoli<br />

kaatuneen puun aiheuttamiin vammoihin.<br />

• 16. huhtikuuta Paikusen sahalla Virossa rakennus yhtiön työntekijä kuoli jäätyään<br />

peruuttavan tukinlastaajan alle.<br />

• 15. heinäkuuta Saksan Wolfsheckin tehtaan työntekijä kuoli teräsputken<br />

aiheuttamiin vammoihin, kun putki osui häntä päähän sorvia käytettäessä.<br />

• 5. lokakuuta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puunkorjuutytäryhtiö KLPP:n työntekijä kuoli<br />

jäätyään kaatuvan puun alle käsin tapahtuneen puunkorjuun aikana.<br />

• 22. marraskuuta Baltian puunhankinnalle töitä tehneen urakoitsijan<br />

työntekijä kuoli jäätyään kaatuvan puun alle.<br />

• 22. joulukuuta Kiinan Suzhoun tehtaan työntekijä kuoli jäätyään putoavan<br />

kuorman alle köyden katkettua nostotilanteessa.<br />

• 28. joulukuuta Saksan Pfarrkirchenin tehtaalle töitä tehneen urakoitsijan työntekijä<br />

kuoli nostolaitteen rungon osuttua häneen huoltotöiden aikana.<br />

• 27. syyskuuta Ruotsin Gruvönin sahalla koneenkäyttäjä löydettiin kuolleena<br />

sahan kuivaamosta. Viranomaisten tutkimukset olivat edelleen kesken vuoden<br />

2005 lopussa, eikä heidän päätelmiään tapahtuman syistä ollut vielä saatavilla.<br />

Kaikkien seitsemän kuolemaan johtaneen tapaturman osalta on järjestetty<br />

perusteellinen tutkmus. Tarpeelliset toimenpiteet on suoritettu vastaavien tapahtumien<br />

välttämiseksi tulevaisuudessa ja kyseisten yksiköiden turvallisuustason parantamiseksi.<br />

28 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Tapaturmatiheys ja poissaolot 1)<br />

2001 2002 2003 2004 2005<br />

Tapaturmatiheys<br />

Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat<br />

Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti 26,5 24,0 20,6 2) 20,4 17,1<br />

Tapaturmien määrä sataa työntekijää kohti 4,5 4,0 3,5 2) 3,5 2,8<br />

Kaikki työpaikalla sattuneet työtapaturmat<br />

Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti 53,6 52,5 46,2 2) 49,4 52,1<br />

Tapaturmien määrä sataa työntekijää kohti 9,1 8,7 7,8 2) 8,3 8,5<br />

Poissaolot<br />

Sairauksista ja tapaturmista johtuneet poissaolot<br />

% teoreettisesta työajasta 5,0 4,9 4,8 4,6 4,5<br />

1)<br />

Mukana ainoastaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työntekijät<br />

2)<br />

Korjaus: Vuonna 2003 Imatran tehtaat raportoi väärät tapaturmatiheysluvut. Johtuen yksikön suuresta koosta tällä oli<br />

vaikutus konsernin keskiarvoihin. Tässä ilmoitetut luvut ovat korjattuja.<br />

Suomessa kaikkien työtapaturmien<br />

tiheys <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla<br />

oli 49,2 miljoonaa tehtyä<br />

työntuntia kohti, verrattuna vuoden<br />

2004 (viimeisin saatavilla oleva luku)<br />

metsäteollisuuden kansalliseen keskiarvoon<br />

33,9. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sahojen vastaava<br />

luku oli 69,9, Suomen sahateollisuuden<br />

keskiarvon ollessa 75,8.<br />

Saksassa vähintään neljän päivän<br />

poissaolon aiheuttaneiden tapaturmien<br />

määrä oli keskimäärin 11,1 tapaturmaa<br />

miljoonaa tehtyä työtuntia kohden, kun<br />

metsäteollisuuden kansallinen keskiarvo<br />

vuonna 2004 oli 20,3.<br />

Ruotsissa poissaoloa aiheuttaneiden<br />

tapaturmien määrä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sellu-,<br />

paperi ja kartonkitehtailla oli 10,0 tapaturmaa<br />

miljoonaa työtuntia kohti, verrattuna<br />

sellu- ja paperiteollisuuden kansalliseen<br />

keskiarvoon 11,4 vuodelta 2004.<br />

Pohjois-Amerikassa poissaoloa aiheuttaneiden<br />

tapaturmien määrä oli 8,5<br />

miljoonaa tehtyä työtuntia kohti, kun yhdysvaltalaisen<br />

metsäalan järjestön, American<br />

Forest and Pulp Associationin, vastaava<br />

lukema vuonna 2004 oli 4,1.<br />

Auditoinnit ja turvallisuuden<br />

parantamisohjelmat<br />

Kattava sisäisten turvallisuusauditointien<br />

järjestelmä on kehitteillä osana <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n pyrkimyksiä parantaa turvallisuustasoa.<br />

Vuonna 2005 suoritettiin 19 työturvallisuus-,<br />

työterveys- ja vahingontorjunta-auditointia.<br />

Auditointien tuloksien<br />

perusteella kyseisissä yksiköissä on aloitettu<br />

turvallisuuden parantamisohjelmat.<br />

Auditoinneissa keskityttiin erityisesti<br />

yksiköihin, joiden työturvallisuustaso<br />

on alle <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n keskiarvon. Yksi esimerkki<br />

tästä on Venäjän puunhankinta,<br />

jossa on aiemmin ollut useita kuolemaan<br />

johtaneita tapaturmia. Sisäisten<br />

auditointien lisäksi Venäjän puunhankinta<br />

aloitti kattavan turvallisuuden<br />

parantamisohjelman keväällä 2005,<br />

jonka toteutusta seurataan tammikuussa<br />

2006 järjestettävässä turvallisuusseminaarissa.<br />

Toinen merkittävä askel on ollut<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Suomen yksiköiden Nolla<br />

tapaturmaa -hanke <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Suomen<br />

yksiköissä, joissa poissaoloa aiheuttaneiden<br />

työtapaturmien tiheys on keskimäärin<br />

ollut selvästi konsernin keskiarvon<br />

yläpuolella.<br />

Työterveyshuollon ja<br />

työsuojelun sertifikaatit<br />

Vuoden 2005 loppuun mennessä <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>ssa oli voimassa 18 OHSAS 18001–<br />

tai vastaavan standardin mukaista työterveyshuollon<br />

ja työsuojelun johtamisjärjestelmän<br />

sertifikaattia, jotka kattoivat<br />

24 yksikköä. Lukuisat muut yksiköt hakevat<br />

parhaillaan hallintajärjestelmilleen<br />

sertifikaattia edistäen konsernin tavoitetta,<br />

jonka mukaan kaikilla tuotantoyksiköillä<br />

on oltava sertifioitu järjestelmä<br />

vuoden 2007 loppuun mennessä.<br />

Poissaolot<br />

Keskimääräinen poissaolojen määrä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa oli 0,1 prosenttiyksikköä<br />

alempi kuin vuonna 2004. Eri maiden ja<br />

yksiköiden välillä on kuitenkin edelleen<br />

merkittäviä eroja. Ruotsissa on asetettu<br />

tavoitteeksi että 40 % kaikista työntekijöistä<br />

olisi ”pitkäaikaisterveitä” työntekijöitä,<br />

millä tarkoitetaan työntekijöitä,<br />

jotka ovat olleet työssä vähintään kolme<br />

vuotta olematta sairaslomalla kahtena<br />

peräkkäisenä vuotena. Tämän tavoitteen<br />

saavuttivat 45 % konsernin ruotsalaisista<br />

yksiköistä.<br />

Haasteita vuodelle 2006<br />

Huolimatta huomattavista parannuksista<br />

työntekijöiden hyvinvoinnissa,<br />

työterveyshuollossa ja työ suojelussa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on edelleen useita<br />

haasteita vuodelle 2006. Toiminnan<br />

painopistealueet ovat:<br />

• jatkuva työ kohti maailmanluokan<br />

suoritustasoa työterveyshuollossa<br />

ja työsuojelussa<br />

• turvallisuuden edistäminen käsin<br />

tapahtuvassa puunkorjuutyössä,<br />

erityisesti Venäjän ja Baltian puunhankinnassa<br />

• poissaoloa aiheuttaneiden työtapaturmien<br />

suuri keskimääräinen<br />

tiheys ja korkeat poissaolot <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n suomalaisissa yksiköissä<br />

• työterveyshuolto ja työsuojelu uusissa<br />

liiketoiminnoissa ja kehittyvillä<br />

markkinoilla<br />

• motivaation ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen<br />

henkilöstön keskuudessa<br />

Profit 2007 -ohjelman ja<br />

tuotantoyksiköiden kannattavuuden<br />

arvioimisohjelman aikana.<br />

Työtyytyväisyyden tutkiminen<br />

Vakiomuotoisen työtyytyväisyyskyselyn<br />

käyttö on laajentunut entisestään, ja<br />

vuoden 2005 loppuun mennessä se kattoi<br />

22 178 henkilöstöön kuuluvaa (48 %<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n koko henkilöstöstä).<br />

Eri kysymysosioihin saatujen vastausten<br />

pohjalta lasketaan neljä eri indeksiä.<br />

Perustavoitteena on jokaisessa yksikössä<br />

saada indeksien tulokseksi 80<br />

asteikolla nollasta sataan. Tarkemmat yksikkökohtaiset<br />

tavoitteet muodostetaan<br />

yksikkökohtaisten tulosten perusteella.<br />

Vuoden 2005 loppuun mennessä<br />

konsernin keskiarvot ja vaihteluvälit<br />

neljässä indeksissä olivat:<br />

• henkilöstön tyytyväisyysindeksi<br />

59,2 (46,4–79,6)<br />

• yrityskulttuuri-indeksi 56,9<br />

(45,9–78,6)<br />

• osaamisindeksi 61,5 (52,7–79,7)<br />

• kykyindeksi 62,6 (41,7–90,1).<br />

Monet yksiköt ovat tähän mennessä toteuttaneet<br />

työtyytyväisyyskyselyn vain<br />

kerran. Eri yksiköiden välisissä tuloksissa<br />

on ollut merkittäviä eroja. Erityisesti alhaisten<br />

tulosten yksiköissä on ryhdytty<br />

toimenpiteisiin tutkimustulosten osoittamien<br />

epäkohtien parantamiseksi.•<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 29

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Markkinat<br />

Keskeiset kysymykset<br />

• Tuotteisiin liittyvät näkökohdat, kuten raaka-aineiden uusiutuvuus,<br />

tuotteiden kierrätettävyys ja tuoteturvallisuus<br />

• Asiakasvaatimukset, esim.<br />

• kuidun alkuperän hyväksyttävyys<br />

• yritysvastuu kehittyvillä markkinoilla<br />

• toimitusketjun hallinta<br />

•<br />

yritysvastuun hallintomalli ja johtaminen<br />

Painopiste tuotteiden<br />

turvallisuudessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotteilla on yritysvastuun näkökulmasta kolme merkittävää etua:<br />

• pääraaka-aine – puu – on uusiutuva luonnonvara<br />

• elinkaarensa päässä olevat tuotteet voi kierrättää<br />

• tuotteet ovat turvallisia käyttää.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Pharma SHR pakkauskonsepti on suunniteltu siten, että lasten on vaikea avata sitä.<br />

30 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tutkinut tuotteidensa<br />

elinkaarten vaikutuksia prosessi- ja<br />

tuotekehityksen yhteydessä sekä<br />

asiakkaiden mielenkiinnon takia. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n periaatteena on tuottaa turvallisia<br />

tuotteita aiheuttaen mahdollisimman<br />

vähän haittaa ympäristölle. Tuotetietojen<br />

ja tuotemerkintöjen saralla jotkut<br />

tehtaat merkitsevät tuotteisiinsa metsäsertifiointijärjestelmien<br />

tai ympäristömerkkien<br />

tietoja. Tuotekohtaista tietoa<br />

paperituotteiden ympäristövaikutuksista<br />

on saatavilla myös Paper Profileissa.<br />

Elintarvikepakkausten turvallisuus<br />

on avainasia<br />

Kaikkien <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaiden, jotka<br />

valmistavat elintarvike- tai lääkepakkauksia,<br />

pitää noudattaa pakkauksia koskevia<br />

maakohtaisia säännöksiä. Noudattaakseen<br />

tiukkoja turvallisuusmääräyksia<br />

tehtailla on käytössään hyviin tuotantotapoihin<br />

perustuvia järjestemiä kuten<br />

HACCP-tuoteturvallisuusjärjestelmä. Järjestelmät<br />

ovat riippumattoman osapuolen<br />

todentamia ja niiden avulla voidaan<br />

varmistaa, että pakkausmateriaalien ja<br />

erityisesti elintarvikepakkausten koko<br />

tuotantoketju vastaa kuluttaja- ja elintarviketurvallisuuden<br />

määräyksiä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoitteena on ottaa hygienia-<br />

ja tuoteturvallisuusjärjestelmät<br />

käyttöön kaikilla elintarvike- tai lääkepakkauksia<br />

valmistavilla tehtailla vuoden<br />

2006 loppuun mennessä. Tähän mennessä<br />

seitsemällä tehtaalla on käytössään<br />

sertifioitu HACCP- tai muu tuoteturvallisuusjärjestelmä:<br />

Baienfurtilla, Imatralla,<br />

Inkeroisten kartonkitehtaalla Anjalankoskella,<br />

Lahdella, Pankakoskella, Ruovedellä<br />

ja Skoghallilla.<br />

Innovatiivisia pakkauksia<br />

turvallisempaan käyttöön<br />

Tuotepakkauksilla voi olla fyysisiä ominaisuuksia,<br />

jotka edistävät pakatun tuot-<br />

teen turvallista käyttöä. Esimerkki tällaisista<br />

ominaisuuksista on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Pharma<br />

SHR -lääkepakkauskonsepti, jossa on<br />

erikoissuunniteltu lapsiturvallinen avaus-<br />

ja sulkemismekanismi. Pakkaukset<br />

soveltuvat lukuisille yksittäispakatuille<br />

tuotteille, kuten läpipainopakkauksille,<br />

joita pidetään turvallisempina kuin pulloja<br />

tai purkkeja.<br />

Älypakkauksissa erilaiset tunnistustekniikat,<br />

kuten radioaaltoihin perustuva<br />

tunnistus RFID, yhdistävät tuotteisiin interaktiivisia<br />

ominaisuuksia. Älypakkaukset<br />

auttavat parantamaan logistiikkaa ja<br />

lisäämään koko toimitusketjun hallintaa,<br />

tai ehkäisemään väärennöksiä. Älypakkausten<br />

myötä tuotteiden kunnon ja laadun<br />

tarkkailu helpottuu ja niiden peukalointia<br />

voidaan ehkäistä. Lääkepakkausten<br />

älyominaisuuksilla on myös mah -<br />

dol lista auttaa potilasta annostelemaan<br />

lääkkeensä oikein.<br />

Joulukuussa 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> toi<br />

markkinoille uuden tuotemerkkejä suojelevan<br />

ja niiden aitouden todistavan ratkaisun,<br />

PackAgentin, joka mahdollistaa<br />

tuotteiden aitouden tunnistamisen ja alkuperän<br />

jäljittämisen koko toimitusketjun<br />

läpi. Näin ehkäistään väärennöksiä ja<br />

muita pakkauksiin kohdistuvia väärinkäytöksiä.<br />

Tuotteet voidaan tunnistaa<br />

RFID-tunnistimien, digitaalipainamisen<br />

mahdollistamien yksilöllisten viivakoodien<br />

tai muiden tunnistamistekniikoiden<br />

avulla.<br />

Kierrätettäviä tuoteinnovaatioita<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on osallistunut neljä vuotta<br />

kestäneeseen, vuonna 2005 päättyneeseen<br />

tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena<br />

oli kehittää luonnossa hajoavia ja biopolymeereilla<br />

päällystettyjä kuitupohjaisia<br />

tuotteita erilaisiin pakkausratkaisuihin.<br />

Biopolymeeripäällysteisestä<br />

kartongista tehdyt pakkaukset voi kompostoida<br />

tai kerätä biojätteenä.<br />

Puu, paperi- ja kartonkituotteet<br />

sitovat hiiltä<br />

Tuotteisiin sitoutunut hiili on tärkeä osa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotteiden ilmastoprofiilia.<br />

Kestävä puunkorjuu ja puu- ja paperituotteiden<br />

valmistus auttaa siirtämään<br />

hiiltä metsistä tuotteisiin. Puusta tehtyjen<br />

tuotteiden käytön lisääminen edistää<br />

hiilen siirtymistä pois ilmakehästä metsien<br />

kasvattamisen kautta ja tasapainottaa<br />

kasvihuonekaasupäästöjen määrää.<br />

Rakennusmateriaaleihin sitoutunut hiili<br />

pysyy eristyneenä vähintään materiaalien<br />

käyttöajan.<br />

Puutuotteilla hyvä<br />

hiilidioksiditasapaino<br />

Puu on ainoa merkittävä rakennusaine,<br />

joka on uusiutuva. Kilpaileviin materiaaleihin<br />

verrattuna puutuotteiden valmistukseen<br />

tarvitaan vähemmän energiaa ja<br />

suurin osa tästä energiasta saadaan biopolttoaineista,<br />

jotka ovat hiilidioksidipäästöjen<br />

suhteen neutraaleja ja joita<br />

saadaan sivutuotteina tuotantoprosessista.<br />

•<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 31

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Asiakkaat<br />

Kertokaa Time Inc.:in yritysvastuun<br />

arviointiprosessista (Sustainable<br />

Development Review).<br />

Epävirallinen keskustelu toimittajiemme<br />

ympäristöasioiden tasosta alkoi 1990-luvun<br />

alussa. Kun yhdysvaltalaisen ympäristöjärjestön,<br />

Environmental Defence<br />

Fundin Paper Task Force -työryhmä sai<br />

työnsä päätökseen vuonna 1995, lähetimme<br />

ensimmäiset kysymykset toimittajillemme<br />

mm. sellunkeitto- ja valkaisumenetelmistä,<br />

metsänhoidosta ja ympäristön<br />

kannalta parhaista paperilaaduista.<br />

Viisi vuotta sitten aloitimme systemaattiset<br />

kyselyt toimittajiemme kestävän<br />

kehityksen saralla tehdyn työn tuloksista.<br />

Tuloskortissa on 33 kysymystä, jotka<br />

käsittelevät pääasiassa metsänhoitoa ja<br />

energiaa. Muita aiheita ovat valmistusprosessi,<br />

globaalit kysymykset, tulosmittarit<br />

ja ihmiset.<br />

Kun toimittajat ovat tehneet itsearvioinnin,<br />

he kertovat meille tuloskorttinsa<br />

tulokset. Käymme läpi itsearvioinnin pis-<br />

Asiakkaiden<br />

tarpeet huomioidaan<br />

Time Inc. on<br />

sitoutunut<br />

toimitusketjunsa<br />

vastuullisuuteen<br />

Asiakasvaatimukset keskittyvät<br />

edelleen heidän käyttötarpeitaan<br />

vastaaviin edullisiin tuotteisiin ja<br />

palveluihin. Määritellessään<br />

ostopolitiikkojaan ja tehdessään<br />

ostopäätöksiä asiakkaat kiinnittävät<br />

kuitenkin entistä enemmän<br />

huomiota toimittajien ja näiden<br />

toimitusketjujen yritysvastuuasioihin.<br />

Asiakkaiden kiinnostuksen aste <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>sta vastuullisena toimittajana<br />

vaihtelee yksittäisistä kysymyksistä<br />

järjestelmällisiin kyselyihin tai ostopäätöksissä<br />

käytettäviin kattaviin pisteytyksiin.<br />

Yritysvastuukomitean asiakastukeen<br />

keskittynyt työryhmä, Customer Support<br />

Team, käsittelee asiakkaiden esille nostamia<br />

yritysvastuuseen liittyviä asioita ja<br />

pitää huolen siitä, että vastaukset asiakkaiden<br />

kysymyksiin ovat hallittuja ja<br />

johdonmukaisia. Työryhmä myös koordinoi<br />

avainviestien muotoilua ja tiedon<br />

tuottamista <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n myyntiverkoston<br />

ja asiakkaiden tarpeisiin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n myyntikonttoreihin on<br />

asiakkaiden tueksi luotu yritysvastuuverkosto.<br />

Myyntikonttorien yritysvastuukoordinaattorit<br />

ovat asiakkaiden ensisijaisia<br />

yhteyshenkilöitä yritysvastuuasioissa.<br />

Monimutkaisemmissa kysymyksissä<br />

konsernin asiantuntijatahot kuten yhteiskuntavastuu,<br />

ympäristö, energia, tutkimus<br />

ja puunhankinta, antavat monipuolista<br />

tukea asiakkaille ja muille sidosryhmille.<br />

Asiakastyytyväisyyskyselyt<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> mittaa vuosittain asiakkaiden<br />

tyytyväisyyttä konsernin yritysvastuuasioiden<br />

hoitamiseen. Vakiomuotoisessa<br />

kyselyssä tiedustellaan myös asiakkaiden<br />

tyytyväisyyttä tuotteiden laatuun, tekniseen<br />

asiakaspalveluun, toimituksiin,<br />

myyntiin, tiedon jakamiseen ja <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>on ensisijaisena toimittajana.<br />

Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat sisällöltään<br />

samanlaisia koko konsernissa, ja<br />

vastausten perusteella määritellään asiakkaiden<br />

tyytyväisyyden taso ja tunnistetaan<br />

parannuskohteet ja mahdollisuudet.<br />

Vuoden 2005 kyselyn tulokset osoittivat<br />

selvästi, että asiakkaat pitävät <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>a yhtenä alansa johtavista yrityksistä<br />

yritysvastuuasioissa. Konsernin viestintää<br />

ja tiedon jakamista pidetään avoimena,<br />

ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on saanut ympäristötyönsä<br />

tuloksista hyvät arvostelut,<br />

jotka ovat viime vuosina jatkuvasti olleet<br />

paremmat kuin parhaiden kilpailijoiden<br />

saamat arvostelut. •<br />

David Refkin, kestävän kehityksen<br />

johtaja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n avainasiakasyrityksessä<br />

Time Inc.:issä<br />

kommentoi yrityksen paperintoimittajiin<br />

kohdistamia<br />

vaatimuksia.<br />

Mitkä ovat Time Inc.:in<br />

yritysvastuuohjelman ydinalueet?<br />

Avainalueita on neljä. Keskitymme metsänhoitoon,<br />

kierrätykseen, ilmastonmuutokseen<br />

ja työskentelyyn sellaisten<br />

yritysen kanssa, joiden tavoitteet ja arvot<br />

ovat samanlaisia kuin omamme.<br />

Oletteko asettaneet tavoitteita<br />

paperintoimittajillenne?<br />

Kyllä, metsänhoitoon liittyen olemme<br />

asettaneet tavoitteen lisätä sertifioidun<br />

kuidun osuutta tuotteissamme 80 prosenttiin<br />

vuoden 2006 loppuun mennessä.<br />

Kun ottaa huomioon, että osuus oli<br />

25 prosenttia vuonna 2002, kun tavoitteet<br />

määriteltiin, olemme omasta mielestämme<br />

asettaneet melko kunnianhimoisen<br />

tavoitteen.<br />

32 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Time Inc.:n David Refkin antaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle tunnustusta metsänhoidon<br />

käytännöissä kahtena viime vuotena tehdystä merkittävästä edistyksestä.<br />

temäärät ja tarkistamme ja muutamme<br />

vastauksia suhteessa muiden vastauksiin<br />

paljastaaksemme liian vaatimattomat tai<br />

liioittelevat vastaukset (joista jälkimmäisiä<br />

toki on harvoin). Tarkoituksena on arvioida<br />

paperintoimittajiamme sekä numeerisesti<br />

että laadullisesti ja arvioida kuinka<br />

he ovat saavuttaneet tavoitteet, joita heille<br />

asetetaan neljännesvuosittaisissa kestävän<br />

kehityksen tapaamisissamme.<br />

Miten <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pärjäsi<br />

tarkastelussa?<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sai parhaan tuloksen viidentenä<br />

perättäisenä vuonna. Yritys pärjää<br />

erittäin hyvin politiikoissa ja raportoinnissa<br />

ja on hyvin sitoutunut yritysvastuuseen.<br />

Metsänhoito on edistynyt huomattavasti<br />

parin viime vuoden aikana.<br />

Haasteita ovat käytetyt energianlähteet<br />

ja niihin liittyvät ympäristömittarit. Kaiken<br />

kaikkiaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on paperiteollisuuden<br />

roolimalli yritysvastuuasioissa.<br />

Mitä Time Inc. tekee tarkastelun<br />

tuloksilla?<br />

Tulokset ovat yksi tekijä kun suunnittelemme<br />

tulevaisuuden ostomääriä, sekä<br />

arvioidessamme keiden kanssa haluamme<br />

tehdä yhteistyötä lukuisissa kestävään<br />

kehitykseen liittyvissä hankkeissamme.<br />

Strategiamme on ollut aina palkita<br />

parhaita ja rohkaista huonommin<br />

suoriutuvia, emmekä ole tekemisissä sellaisten<br />

yritysten kanssa, joiden toimintapoja<br />

emme hyväksy.<br />

Mitä suunnitelmia Time Inc.:illä on<br />

toimittajien kestävän kehityksen<br />

tarkasteluille?<br />

Time Inc. osallistuu yhdysvaltalaisen yritysverkoston<br />

Metaforen koolle kutsumaan<br />

Paper Working Group -työryhmään,<br />

johon kuuluu 20 yritystä. Työryhmän<br />

tarkoituksena on lisätä saatavilla<br />

olevien, ympäristön kannalta parhaiden<br />

paperilaatujen määrää. Yksi työryhmän<br />

tärkeimmistä aikaansannoksista on EPAT,<br />

Environmental Paper Assessment Tool<br />

-työkalu paperin ympäristönäkökohtien<br />

arviointiin. EPAT perustuu useiden jäsenyritysten,<br />

mukaan lukien Time Inc.:in,<br />

tekemiin arvioihin.<br />

Teemme paljon töitä varmistaaksemme,<br />

että mahdollisimman moni yritys,<br />

useampi kuin työryhmän 20, käyttäisivät<br />

työkalua. Jatkossa käytämme EPATia kestävän<br />

kehityksen tarkasteluissamme,<br />

mutta muokkaamme sitä todennäköisesti<br />

hieman omiin tarpeisiimme sopivaksi.<br />

Mitä hyötyä Time Inc.:lle on<br />

toimittajien kanssa tehdyistä<br />

yhteistyöhankkeista?<br />

Olemme tehneet paljon töitä metsänhoidon<br />

ja ilmastonmuutoksen parissa. Hyödynnämme<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n asiantuntemuksen,<br />

kokemuksen paikallisista oloista ja<br />

kyvyn houkutella lisää osallistujia toimitusketjuun<br />

kohdistuviin hankkeisiimme.<br />

Nämä vahvuudet ovat olleet korvaamattomia<br />

maailmanlaajuisessa ilmastonmuutostutkimuksessamme<br />

Wisconsinin<br />

osavaltion metsänhoitajan, Paul DeLongin<br />

kanssa, laskiessamme aikakauslehtien<br />

koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt metsästä<br />

lopputuotteen kierrätykseen, sekä<br />

”Venäjältä avoimuudella” -hankkeessamme.<br />

Mitkä ovat metsäteollisuuden<br />

suurimmat yritysvastuuhaasteet<br />

tulevaisuudessa?<br />

Helpoin vastaus on ilmastonmuutos,<br />

mutta siihen liittyy muutakin kuin käytetyt<br />

energianlähteet ja energiatehokkuus.<br />

Esimerkiksi kylmien talvien puute<br />

osassa Kanadaa voi vaikuttaa siihen, että<br />

kuitupuuta on tulevaisuudessa vähemmän<br />

saatavilla. Kuivuus saattaa vaikuttaa<br />

vesivarantoihin ja muita odottamattomia<br />

vaikutuksia saattaa ilmetä. Kasvaako<br />

paperintekoon yleisesti käytettyjä puita<br />

runsaasti vielä tulevaisuudessakin alueilla,<br />

joissa niitä on aiemmin kasvanut?<br />

Lisäksi, koska paperiteollisuus käyttää<br />

huomattavat määrät energiaa, koko alan<br />

toimintatavat joutuvat tulevaisuudessa<br />

tiukempaan tarkkailuun. •<br />

Time Inc., Time Warnerin omistama<br />

yhtiö, julkaisee 155 erilaista aikakauslehteä<br />

ympäri maailmaa. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> toimittaa Time Inc.:ille paperia<br />

tehtailtaan Kanadasta, Ranskasta,<br />

Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja<br />

Yhdysvalloista.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 33

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Sijoittajat<br />

Keskeiset kysymykset<br />

• Tuotto<br />

• Avoin, ennakoiva ja tasapuolinen talousviestintä, joka takaa tarkan,<br />

yhdenmukaisen, ajantasaisen ja olennaisen tiedon kaikille sijoittajille<br />

• Kestävän kehityksen indeksien kriteerit ja niiden täyttäminen<br />

• Vastuulliset hankinta-, valmistus- ja liiketoimintatavat<br />

Sijoittajien<br />

näkökulma yritysvastuuseen<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tapaa säännöllisesti rahoitusmaailman edustajia. Yksi<br />

tärkeimmistä tehtävistä tapaamisissa on antaa ajantasaista tietoa<br />

sijoittajien riskin minimoimiseksi ja osakekurssin vaihtelun vähentämiseksi.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sijoittajasuhteet järjesti<br />

yli 350 tapaamista sijoittajien kanssa<br />

vuonna 2005. Kolme näistä oli<br />

kahdenkeskisiä tapaamisiä yritysvastuuseen<br />

erityisesti keskittyneiden analyytikkojen<br />

kanssa. Helsingissä pidettiin eettisille<br />

sijoittajille suunnattu seminaari, johon<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> kutsuttiin puhumaan<br />

konsernin yritysvastuutyön tuloksista.<br />

Kasvokkaisten tapaamisten lisäksi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> saa merkittävän määrän kysymyksiä<br />

eettisten rahastojen sijoitusanalyytikoilta,<br />

tutkimuslaitoksilta, rahastonhoitajilta<br />

ja muilta sijoittajilta. Vuonna<br />

2005 tärkeimmät yritysvastuuseen liittyvät<br />

kysymykset olivat mm.<br />

• kuitulähteet<br />

• metsäsertifiointijärjestelmät<br />

• Venäjältä tuodun puun hyväksyttävyys<br />

ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioilla<br />

mitattuna<br />

• meneillään oleva kiista hakkuista<br />

ja poronhoidosta Suomen Ylä-<br />

Lapissa<br />

• puuviljelmät Kiinassa, Brasiliassa<br />

ja Uruguayssa<br />

• ydinvoima<br />

• ilmastonmuutos<br />

• kaatopaikkajäte ja ongelmajäte<br />

• yritysvastuutyön tulokset kehittyvillä<br />

markkinoilla<br />

• yritysvastuuasioiden hallinta <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n toimittajaketjussa<br />

• kuljetusten yritysvastuunäkökohdat.<br />

Kaikista näistä osa-alueista raportoidaan<br />

tässä raportissa.<br />

Kestävän kehityksen indeksit<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on saanut tunnustusta johtavana<br />

metsäteollisuus- ja paperiyhtiönä<br />

Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiltä<br />

seitsemänä peräkkäisenä vuonna.<br />

Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin<br />

vuoden 2005 arvion mukaan <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n vahvuudet ovat:<br />

• vahvat politiikat ja kattavat ympäristönhallinta-<br />

ja seurantajärjestelmät<br />

• kattava yritysvastuuraportointi<br />

• hyvin määritelty ilmastostrategia<br />

• hyvin hoidettu kuidunhankinnan ja<br />

kuidun alkuperäketjun seuranta<br />

• hyvin määritellyt vaatimukset toimittajille.<br />

Kehitystä kaivattiin seuraavilla alueilla:<br />

• eettisten periaatteiden toimeenpano<br />

ja seuranta<br />

• osaamisen kartoittaminen henkisen<br />

pääoman (human capital) kehittämiseksi<br />

• työterveyshuolto ja työsuojelu.<br />

Vuoden 2004 palautteen perusteella<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on selkeästi parantanut teollisuusalalleen<br />

olennaisten ympäristöasioiden<br />

hallintaa julkistamalla konsernitason<br />

ympäristötavoitteet. Myös toimintaa<br />

ohjaavien politiikkojen ja periaatteiden<br />

toimeenpanoa on tehostettu vuonna<br />

2005. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> jatkaa kaikkia nykyisiä<br />

hyväntekeväisyyshankkeitaan, mutta<br />

Profit 2007 -ohjelman takia konserni ei<br />

pysty parantamaan toimintaansa tällä<br />

alueella.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> oli mukana myös toisessa<br />

johtavassa toiminnan eettisyyttä mittavassa<br />

indeksissä, FTSE4Goodissa, joka<br />

kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksiin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on listattu myös seuraaviin<br />

indekseihin:<br />

• Ethibel Pioneer Sustainability Index<br />

• Ethical Index Euro and Global<br />

• Nordic Sustainability Index.<br />

Johtavaa työtä ilmastonmuutoksen<br />

torjumisessa<br />

Ilmastonmuutoksesta on tullut merkittävä<br />

kiinnostuksen kohde sijoittajille.<br />

Tämän vuoden Carbon Disclosure<br />

Project -ohjelmaa tuki 155 institutionaalista<br />

sijoittajaa, joiden varallisuuden<br />

yhteenlaskettu arvo oli yli 21 miljardia<br />

Yhdysvaltain dollaria. Nämä sijoittajat<br />

käyttävät Climate Leadership Indeksiä<br />

keinona tuoda esiin yritysten parhaita<br />

tapoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä<br />

ja pienentää ilmastonmuutokseen liittyviä<br />

riskejä.<br />

Carbon Disclosure Projectin mukaan<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> oli alansa paras ilmastonmuutokseen<br />

liittyvien haasteiden hallinnassa.<br />

Financial Timesin 500 yrityksen<br />

listauksen mukaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on myös<br />

60 parhaan joukossa ilmastonmuutosstrategiassa,<br />

riskienhallintakyvyssä ja<br />

kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa.<br />

•<br />

34 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Kiinan-toiminnot IFC:n<br />

rahoittamia<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sai 75<br />

miljoonan Yhdysvaltain dollarin<br />

suuruisen lainan Maailmanpankin<br />

yksityiseltä sijoitusyhtiöltä<br />

International Finance Corporationilta<br />

(IFC). Lainan tarkoituksena on tukea<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n investointeja puuviljelmiin<br />

ja tuotantokapasiteettiin<br />

Kiinassa.<br />

Ennen lainan myöntämistä IFC teki<br />

Suzhoun tehtailla ja Guangxin puuviljelmillä<br />

ympäristö- ja sosiaalisten<br />

vaikutusten katselmuksen varmistaakseen,<br />

että hankkeet noudattavat<br />

maailmanpankin ja IFC:n ympäristöja<br />

yhteiskuntavastuupolitiikkoja sekä<br />

ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusperiaatteita.<br />

Hankkeille tehtiin ympäristö- ja<br />

yhteiskuntavastuusuunnitelma, johon<br />

sisältyy yksityiskohtainen ohjelma ja<br />

aikataulu sekä yhdessä sovitut toimenpiteet<br />

vaikutusten hallitsemiseksi.<br />

IFC tarkkailee suunnitelman toimeenpanoa<br />

koko hankkeen ajan.<br />

Lue lisää osakkeista ja osakkeenomistajista<br />

vuoden 2005 Tilinpää-<br />

+<br />

töksestä, sivuilta 12–19 tai käy<br />

osoitteessa<br />

www.storaenso.com/investors.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n pyrkimykset soveltaa yritysvastuuta<br />

kehittyvillä markkinoilla kiinnostavat eettisiä<br />

sijoittajia.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 35

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Yhteiskunta<br />

Keskeiset kysymykset<br />

• Paikallisyhteisöihin kohdistuvien ympäristö- ja yhteiskuntavastuuvaikutusten<br />

hallinta. Vaikutukset koskevat mm.<br />

• alueellisen hyvinvoinnin luomista ja talouskehitystä<br />

• elinympäristöä ja elintapoja<br />

• terveyttä, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia<br />

• vapaaehtoisia lahjoituksia yhteisölle<br />

• lakien, määräysten ja lupaehtojen noudattamista<br />

Taloudellinen<br />

vastuu<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

painopiste oli pitkän tähtäimen<br />

kannattavuudessa ja kilpailukyvyn<br />

säilyttämisessä muuttuvilla<br />

globaaleilla markkinoilla. Vuonna<br />

2006 tavoitteena on kannattavuuden<br />

parantaminen Profit 2007<br />

-ohjelman sekä tuotantoyksiköiden<br />

kannattavuuden arvioimisohjelman<br />

avulla. Vastuullinen toiminta<br />

itsessään ei pitkitä taloudellisesti<br />

kestämättömällä pohjalla olevan<br />

yrityksen elinikää.<br />

Taloudelliset vaikutukset sidosryhmiin<br />

Taloudelliseen vastuuseen sisältyy <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n sidosryhmilleen tuottama taloudellinen<br />

arvo, niin paikallisella, alueellisella<br />

kuin kansallisella tasolla. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n synnyttämillä rahavirroilla, aineettomilla<br />

vaikutuksilla ja taloudellisilla<br />

riskeillä on kaikilla oma vaikutuksensa<br />

konsernin toimintaympäristöön.<br />

Välittömät taloudelliset vaikutukset<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> myy tuotteita, hankkii tavaroita<br />

ja palveluita toimittajilta sekä maksaa<br />

palkkoja, osinkoja ja veroja tuottaen<br />

näin taloudellista hyötyä paikallisten<br />

työntekijöiden, kotitalouksien ja yhteisöjen<br />

eduksi. Materiaali- ja rahavirtataulukot<br />

kertovat hankittujen raaka-aineiden<br />

ja tuotteiden myynnin arvon sekä euroissa<br />

että tonneissa, ja kuvaavat miten<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuottama lisäarvo jakautuu<br />

sidosryhmien kesken.<br />

Asiakkaat<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tähtää tuottavuuden lisäämiseen<br />

ja tuotteiden lisäarvon kasvattamiseen<br />

kehittyneillä markkinoilla käyttämällä<br />

täyspainoisesti kansainvälistä<br />

myynti- ja markkinointiverkostoaan.<br />

Hyötyäkseen kilpailukykyisemmästä toimintaympäristöstä<br />

tärkeillä kehittyvillä<br />

markkinoilla, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategia keskittyy<br />

Etelä-Amerikkaan, Kiinaan ja<br />

Venäjälle.<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n liikevaihto<br />

oli 13 187,5 miljoonaa euroa (12 395,8<br />

milj. euroa vuonna 2004). Päämarkkinat<br />

olivat: Eurooppa 9 454,7 miljoonan euron<br />

(8 657,5 milj. euroa), Pohjois-Amerikka<br />

2 188,0 miljoonan euron (2 032,4<br />

milj. euroa) sekä Aasia 1 203,7 miljoonan<br />

euron (1 335,8 milj. euroa) liikevaihdoilla.<br />

Euroopan suurimmat markkinat<br />

vuonna 2005 olivat Saksa ja Ruotsi.<br />

Lisäarvon jakautuminen eri sidosryhmien kesken<br />

Lisäarvon syntyminen<br />

milj. euroa 2003 2004 2005<br />

Asiakkaat + Liikevaihto 12 172,3 12 395,8 13 187,5 100 %<br />

Toimittajat - Ostot 8 202,9 6 568,7 7 232,6 55 %<br />

Osuus<br />

liikevaihdosta<br />

= Lisäarvo 3 969,4 5 827,1 5 954,9 45 %<br />

Lisäarvon jakautuminen<br />

Henkilöstö - Henkilöstökulut yhteensä 2 297,6 1 937,3 2 216,6 17 %<br />

Osakkeenomistajat<br />

- Osingot 387,7 375,7 365,3 3 %<br />

Rahoittajat - Rahoituskulut 237,7 106,0 151,6 1 %<br />

Julkinen sektori - Verot 67,0 -108,8 -52,0 0,4 %<br />

= Sidosryhmille yhteensä 2 990,0 2 310,2 2 681,5<br />

Kertyneet voittovarat 979,4 3 516,9 3 273,4<br />

36 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Toimittajat<br />

Vakaa asiakassuhde <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa<br />

turvaa luotettavan tulonlähteen ja hyvät<br />

tulevaisuudennäkymät monelle pienelle<br />

urakoitsijana tai alihankkijana toimivalle<br />

yritykselle. Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

hankki tavaroita ja palveluita 7 232,6<br />

miljoonan euron arvosta, mikä merkitsee<br />

10 prosentin kasvua vuoteen 2004 verrattuna<br />

(6 568,7 miljoonaa euroa).<br />

Työntekijät<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on noin 46 000 työntekijää<br />

yli 40 maassa viidellä mantereella. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n maksamilla palkoilla on suora yhteys<br />

henkilöstön ostovoimaan ja sitä<br />

kautta taloudelliseen hyvinvointiin paikallistasolla.<br />

Henkilöstökulut vuonna<br />

2005 olivat 2 216,6 miljoonaa euroa<br />

(1 937,3 miljoonaa euroa). Tästä 1 638,0<br />

miljoonaa euroa (1 595,5 miljoonaa euroa)<br />

maksettiin palkkoina, johon laskettiin<br />

mukaan myös kannattavuuteen ja<br />

liiketoiminnallisiin tavoitteisiin perustuvat<br />

palkkiot. Palkkiojärjestelmän piiriin kuuluu<br />

noin 80 % konsernin henkilöstöstä.<br />

Euroopassa palkkoja maksettiin<br />

1 379,6 miljoonaa euroa (1 346,9 milj.<br />

euroa) ja Pohjois-Amerikassa vastaavasti<br />

242,9 miljoonaa euroa (233,3 milj.<br />

euroa)<br />

Osakkeenomistajat<br />

Osakkeenomistajia palkitaan osingoilla<br />

ja osakekurssien kehityksellä. Vuoden<br />

2005 lopussa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla oli 634,8 miljoonaa<br />

R-sarjan osaketta ja 178,2 miljoonaa<br />

A-sarjan osaketta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n osakkeet<br />

noteerataan Helsingin ja Tukholman<br />

arvopaperipörsseissä. R-sarjan<br />

osakkeet on myös listattu ADR-muodossa<br />

New Yorkin arvopaperipörssissä.<br />

Yhtiöllä oli vuoden 2005 lopussa<br />

noin 75 000 rekisteröityä osakkeenomistajaa,<br />

joista ruotsalaisia osakkeenomistajia<br />

oli noin 45 000 ja ADR-todistusten<br />

haltijoita noin 2 700. Noin 77 %<br />

osakkeista oli merkitty hallintarekisteriin.<br />

Vaikka osakkeenomistajat on rekisteröity<br />

tiettyyn arvopaperipörssiin, heitä<br />

on ympäri maailmaa.<br />

Vuonna 2005 osinkoja maksettiin<br />

365,3 miljoonaa euroa (375,7 miljoonaa<br />

euroa). Osinkopolitiikkana on jakaa<br />

osakkeenomistajille puolet voitosta suhdannekierron<br />

aikana.<br />

+<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n osakkeista ja<br />

osakkeenomistajista vuoden 2005<br />

Tilinpäätöksestä sivuilta 12–19.<br />

Materiaalivirrat<br />

Ostot<br />

Puu, kuoreton kiintokuutiometri 1) : 61 milj. m 3<br />

Ostomassa: 1,0 milj. tonnia<br />

Keräyspaperi ja -kartonki: 2,5 milj. tonnia<br />

Pigmentit ja täyteaineet: 3,0 milj. tonnia<br />

Tärkkelys: 0,2 milj. tonnia<br />

Sähkö: 17,4 TWh<br />

Fossiiliset polttoaineet ja turve: 78 400 TJ<br />

Biopolttoaineet: 9 700 TJ<br />

Myynti ja toimitukset<br />

Markkinasellu: 0,9 milj. tonnia<br />

Paperi ja kartonki: 14,3 milj. tonnia<br />

Jalosteet: 0,8 milj. tonnia<br />

Puutuotteet: 7,0 milj. m 3<br />

Höyry ja talteenotettu lämpö: 4 600 TJ<br />

Sähkö: 1,0 TWh<br />

Jakeet ja sivutuotteet: 5,6 milj. tonnia<br />

Puu, kuoreton kiintokuutiometri: 14 milj. m 3<br />

Höyry: 14 200 TJ<br />

Vesi: 910 milj. m 3<br />

1)<br />

Puunhankinta sisältäen jakeet konsernin tehtailta.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 37

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Sosio-ekonomiset mittarit | Strateginen yhteisöllisyys<br />

Maailmanlaajuiset taloudelliset vaikutukset<br />

Pohjois-Amerikka<br />

Etelä-Amerikka<br />

Eurooppa<br />

Aasia<br />

2 500<br />

3,5<br />

10 500<br />

1 400<br />

2 250<br />

3,0<br />

9 000<br />

1 200<br />

2 000<br />

2,5<br />

7 500<br />

1 000<br />

1 750<br />

2,0<br />

6 000<br />

800<br />

1 500<br />

1,5<br />

4 500<br />

600<br />

1 250<br />

1,0<br />

3 000<br />

400<br />

1 000<br />

0,5<br />

1 500<br />

200<br />

0<br />

Liikevaihto Ostot Henkilöstökulut<br />

0<br />

Liikevaihto Ostot Henkilöstökulut<br />

0<br />

Liikevaihto Ostot Henkilöstökulut<br />

0<br />

Liikevaihto Ostot Henkilöstökulut<br />

2004<br />

2005<br />

Kartassa on verrattu liikevaihtoa, henkilöstökuluja ja ostoja (milj. euroa) Pohjois- ja<br />

Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa vuosina 2004 ja 2005.<br />

Kansalaisyhteiskunta<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sijoitti 233 miljoonaa<br />

euroa (261 milj. euroa) ympäristökuluihin<br />

ja ympäristöön liittyviin investointeihin.<br />

Tämän lisäksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

teki ympäristön kunnostustoimenpiteitä<br />

useilla tehtailla ja kirjasi 44,1 miljoonan<br />

euron (45,4 milj. euroa) varauksen tulevia<br />

ympäristön kunnostustoimenpiteitä<br />

varten.<br />

Julkishallinto<br />

Vuonna 2005 konsernin tuloverot päätyivät<br />

51,9 miljoonaa euroa (108,8 milj.<br />

euroa) positiiviseksi johtuen tappiollisesta<br />

tuloksesta ennen veroja 29,1 % verokannalla<br />

laskettuna. Tulosta heikensi<br />

Profit 2007 ja tuotantoyksiköiden kannattavuuden<br />

arvioimisohjelmiin liittyvien<br />

451,5 miljoonan euron kulujen kirjaaminen<br />

tuottaen samalla 94,8 miljoonan<br />

euron veroedun.<br />

Veron määrä tuloksesta laskettuna ilman<br />

edellä mainittuja kuluja olisi ollut<br />

-42,9 miljoonaa euroa.<br />

+<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n riskeistä ja<br />

riskienhallinnasta vuoden 2005<br />

Tilinpäätöksestä sivuilta 31–35.<br />

Kemijärven sellutehdas – vaikutukset paikallisyhteisöön<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaat sijaitsevat usein pienissä yhteisöissä ja luovat siellä elintärkeitä<br />

työpaikkoja ja tulonlähteitä sekä paikallisille asukkaille että yrityksille. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

Kemijärven sellutehdas Pohjois-Suomessa on yksi maailman pohjoisimmista sellutehtaista.<br />

Tehdas on merkittävä työllistäjä, veronmaksaja ja liikekumppani monelle alueen yritykselle,<br />

ja on näin merkittävä vaikuttaja koko Itä-Lapin alueella.<br />

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on tutkinut Kemijärven tehtaan alueellisia<br />

vaikutuksia koko sen 40-vuotisen historian ajalta tarkoituksenaan selvittää millainen Itä-<br />

Lapin alue olisi ilman tehdasta.<br />

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tehtaan 40 vuoden aikana tekemät investoinnit<br />

ovat luoneet merkittävää taloudellista kasvua ja kasvattaneet alueen työllisyyttä.<br />

Kotitalouksien tulot olivat merkittävästi kasvaneet, jonka lisäksi sekä kotimaisen että<br />

ulkomaankaupan määrät ovat olleet merkittävästi suuremmat kuin mitä ne olisivat olleet<br />

ilman tehdasta. Laskelmat osoittavat että ilman Kemijärven sellutehdasta alueen<br />

bruttokansantuote olisi noin 30 % alhaisempi, työpaikkoja olisi 2 000 vähemmän ja<br />

työttömyysprosentti olisi 20 % nykyistä suurempi.<br />

Tutkimus osoittaa myös, että Kemijärven sellutehtaan puunhankinnalla on ollut<br />

merkittävä taloudellinen vaikutus koko Lapin alueelle, nostaen merkittävästi alueen<br />

kokonaistuotantoa, työllisyyttä ja kotitalouksien tulotasoa.<br />

Välilliset taloudelliset vaikutukset<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tunnistanut välillisiä taloudellisia<br />

ja aineettomia vaikutuksia mittaavia<br />

indikaattoreita eri puolilla konsernin<br />

toimintaa. Indikaattoreihin liittyvä<br />

tulostieto kerätään <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköistä<br />

noudattaen konsernitilinpäätöksen<br />

laadinnassa käytettyjä periaatteita. Tällaisia<br />

indikaattoreita ovat mm.<br />

• koulutukseen käytetyt päivät<br />

• työterveyshuollon ja työsuojelun<br />

kustannukset<br />

• ympäristöinvestoinnit<br />

• yhteistyöhankkeet<br />

• tutkimus- ja kehityshankkeet<br />

• sijoittajaluokitukset<br />

• sijoittuminen kestävän kehityksen<br />

indekseissä<br />

• tiedonvaihto teollisuusjärjestöjen<br />

kautta.<br />

Taloudelliset riskit<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategiana on vähentää liiketoiminnan<br />

epävakautta tekemällä tuotantorakenteestaan<br />

vakaamman hajauttamalla<br />

toimintaansa maantieteellisesti.<br />

Mahdollisiin riskialueisiin kuuluvat mm.<br />

• markkinaosuus<br />

• liikevaihto<br />

• korvaukset naapureille<br />

• ympäristövastuut<br />

• tuotantolinjojen tekninen elinikä<br />

• osakkeenomistajille jaettava kokonaistuotto<br />

• pääomarakenne<br />

• yhteishankkeiden ja investointien<br />

määrä, joissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on merkittävä<br />

omistaja. •<br />

38 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Strateginen yhteistyö ja<br />

yhteisöllisyys<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle yhteisöllisyys on laaja käsite, joka lahjoitusten lisäksi<br />

sisältää myös molempia osapuolia hyödyttäviä maailmanlaajuisia<br />

tai paikallisiin yhteisöihin kohdistuvia hankkeita. Vuonna 2005<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> teki monella rintamalla yhteistyötä sidosryhmiensä<br />

kanssa. UNICEF edustaa strategista hyväntekeväisyysyhteistyötä<br />

peruskoulutuksen edistämiseksi. UNDP ja WWF ovat hyviä<br />

esimerkkejä strategisesta yhteistyöstä, josta molemmat osapuolet<br />

hyötyvät.<br />

UNDP Kiinan suorittama arviointi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

puuviljelmistä Guangxissa tarkasteli monia tärkeitä<br />

ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioita kuten vesihuoltoa,<br />

työllisyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 39

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Strateginen yhteisöllisyys<br />

UNDP ja <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> – yhteistyötä<br />

köyhyyden<br />

vähentämiseksi<br />

Yhteistyöhankkeet yritysten ja<br />

YK:n kehitysohjelman (UNDP)<br />

välillä voivat hyödyttää suuresti<br />

molempia osapuolia.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tietoinen ympäristö-,<br />

yhteiskuntavastuu- ja sosio-ekonomisten<br />

vaikutusten merkityksestä<br />

osana aktiivista yritysvastuuasioiden hallintaa<br />

sekä uusissa projekteissa tehtävää<br />

riskien arviointia ja hallintaa. UNDP auttaa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>a myös kehittämään vuorovaikutustaan<br />

eri sidosryhmien kanssa<br />

ja lisäämään avoimuutta ja vastuullisuutta<br />

osana yritysvastuuta.<br />

Tällaiset yhteistyöhankkeet edistävät<br />

huomattavasti UNDP:n vuosituhattavoitteiden<br />

saavuttamista. Yhteistyö vahvistaa<br />

UNDP:n asemaa tuomalla yhteen erilaisia<br />

sosiaalisia tahoja köyhyyden ja sosioekonomisen<br />

ja ympäristöasioihin liittyvän<br />

epätasa-arvon vähentämiseksi.<br />

Yhteiseen visioon perustuen <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> ja UNDP:n Pohjoismaiden toimisto<br />

ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2002<br />

alkaen löytääkseen alueita joissa yhteistyöstä<br />

olisi molemminpuolista hyötyä.<br />

Tähän mennessä kaksi konkreettista yhteistyöhanketta<br />

on käynnistetty ja seuraavista<br />

käydään jo keskusteluja.<br />

Veracelia arvioidaan Brasiliassa<br />

Vuonna 2004 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> pyysi uskottavaa<br />

ja riippumatonta tahoa, Brasilian<br />

UNDP:tä, tekemään sosio-ekonomisten<br />

vaikutusten arvioinnin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n investoinneista<br />

Veracelin sellutehtaalla ja<br />

puuviljelmillä Etelä-Bahiassa.<br />

Yhteistyön tavoitteena on tunnistaa<br />

ja analysoida Veracelin vaikutukset paikallisten<br />

yhteisöjen hyvinvointiin ja antaa<br />

suosituksia tuleviksi toimenpiteiksi sekä<br />

laatia alueellinen kehityssuunnitelma.<br />

Yhteistyöhankkeen ensimmäinen vaihe,<br />

jonka tavoitteena oli tuottaa alustavaa<br />

tietoa paikallisista sosio-ekonomisista<br />

oloista, saatiin päätökseen vuonna 2005.<br />

Yksi ensimmäisen vaiheen tavoite oli<br />

kerätä tilastotietoa Veracelia ympäröivältä<br />

alueelta. Alueen tilastot olivat kuitenkin<br />

puutteelliset vuoden 2000 jälkeiseltä<br />

ajalta. Siksi ei ole ollut mahdollista tehdä<br />

yksityiskohtaista analyysia alueella äskettäin<br />

tapahtuneista muutoksista ja niiden<br />

yhteydestä Veraceliin.<br />

Toinen tavoite oli määritellä tärkeimmät<br />

sidosryhmät ja asiat, jotka heitä<br />

kiinnostavat tai huolestuttavat Veracelissa.<br />

Neljäksi tärkeimmäksi teemaksi tunnistettiin:<br />

• ympäristöasiat, erityisesti liittyen<br />

luonnon monimuotoisuuteen, vesivarantoihin<br />

ja ympäristölupien noudattamiseen<br />

yksityisillä puuviljelmillä<br />

• verotus ja työpaikkojen luominen<br />

• vaikutukset maatalouteen<br />

• vaikutukset turismiin.<br />

UNDP:n arvioinnista selvisi myös, että<br />

useat sidosryhmät eivät luota Veraceliin,<br />

eikä yrityksen toiminta ole heidän mielestään<br />

avointa. Tämä paljastaa tarpeen<br />

parantaa vuorovaikutusta Veracelin ja<br />

sen sidosryhmien välillä – ja tarpeen saada<br />

riippumattomalta taholta lisää tietoa<br />

yrityksen vaikutuksista.<br />

Ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella<br />

UNDP on määritellyt mahdollisia<br />

painopistealueita toisen vaiheen syvällisemmälle<br />

tutkimukselle:<br />

• mekanisimien kehittäminen konfliktitilanteiden<br />

hallintaan<br />

• erilaisia sidosryhmiä osallistavien<br />

menetelmien kehittäminen<br />

• tiedon avoin jakaminen sidosryhmille<br />

heidän keskeisistä kiinnostuksen<br />

kohteistaan<br />

• Veracelin hankkeiden liittäminen<br />

valtion ja kansalaisjärjestöjen ympäristöön<br />

ja yhteiskuntavastuuseen<br />

liittyviin hankkeisiin.<br />

Yhteistyön toisen vaiheen yksityiskohtaisemmat<br />

tutkimukset tukisivat myös alueen<br />

kehityssuunnitelman ja Veracelin<br />

oman toiminnan tarkkailu- ja arviointiohjelman<br />

perustamista.<br />

Läheistä yhteistyötä Guangxissa,<br />

Kiinassa<br />

UNDP teki vuonna 2005 ympäristö- ja<br />

sosiaalisten vaikutusten arvioinnin<br />

(YSVA) <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puuviljelmillä Guangxissa.<br />

Arvioinnit eivät vielä edusta yleistä<br />

käytäntöä Kiinassa. Siksi tämä on ensimmäinen<br />

yritys arvioida investointeja ja<br />

niiden ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia.<br />

Tarkoituksena on antaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle,<br />

valtiolle ja muille sidosryhmille<br />

suosituksia siitä, miten tästä kaupallisesta<br />

investointihankkeesta voi tehdä vastuullisemman.<br />

UNDP toivoo, että tutkimusta<br />

voidaan käyttää mallina samankaltaisissa<br />

suurten kaupallisten ja julkisten hankkeiden<br />

ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten<br />

arvioinneissa tulevaisuudessa. UNDP<br />

onkin laajentanut malliaan niin, että se<br />

kattaa perinteisen teknisen analyysin lisäksi<br />

myös kotitalouksien ja muiden sidosryhmien<br />

mielipiteet parannustoimenpiteistä<br />

ja kehityksen painopistealueista.<br />

Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten<br />

arvioinnin tuloksien mukaan mitään<br />

sellaisia merkittäviä ympäristö- tai yhteiskuntavastuuasioita<br />

ei ole, jotka voisivat<br />

vaarantaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puuviljelmähankkeen<br />

Guangxissa. Kestävään tuottavuuteen<br />

ja mahdollisiin ympäristövaikutuksiin<br />

liittyvät asiat voidaan hallita hyvillä<br />

puuviljelmänhoidon menetelmillä. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n suurimmat haasteet liittyvät sosiaalisiin<br />

asioihin, erityisesti vuorovaikutukseen<br />

maanomistajien ja paikallisyhteisöjen<br />

kanssa.<br />

Tutkimuksessa suositellaan, että ympäristöasioissa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n pitäisi jatkaa<br />

kattavaa sovellettua tutkimus- ja kehitystyötä,<br />

johon kuuluu veden käytön tarkkailu<br />

alhaisten sademäärien alueella sekä<br />

veden laadun tarkkailu, ravinnekokeilut,<br />

lannoitteiden käytön optimointi sekä<br />

tuholaisten ja tautien tarkkailu.<br />

Yhteiskuntavastuun painopisteitä<br />

ovat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tarve vahvistaa viestintää<br />

paikallisten yhteisöjen kanssa, jotta<br />

varmistetaan, että kaikki vaikutuspiirissä<br />

olevat yhteisöt saavat tietoa tehokkaasti<br />

ja avoimesti. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n pitäisi myös<br />

ottaa huomioon haasteet liittyen vuokrasopimusten<br />

selkeyteen ja avoimuuteen,<br />

selkeyttää polttopuun keräysoikeuksia<br />

sekä vastata paikallisten huoleen <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n hitaudesta kehittää maata vuokrasopimusten<br />

allekirjoittamisen jälkeen.•<br />

+<br />

Lue lisää Veracelin ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

hienpaperitulosryhmän yhteistyöstä<br />

vuoden 2005 Konserni-raportista<br />

sivulta 19.<br />

Lue lisää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n strategiasta kehittyvillä<br />

markkinoilla vuoden 2005 Konserniraportista<br />

sivuilta 8–11.<br />

40 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

UNICEF ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> –<br />

yhteistyötä koulutuksen edistämiseksi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n maailmanlaajuinen<br />

yhteistyö UNICEFin kanssa<br />

perustuu yhteiseen näkemykseen<br />

laadukkaan koulutuksen<br />

tärkeydestä ihmisen kehitykselle.<br />

Viisivuotiskauden aikana <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n on tarkoitus lahjoittaa<br />

UNICEFille suoraan rahalahjoituksena<br />

yhteensä 1,25 miljoonaa Yhdysvaltain<br />

dollaria, ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköiden<br />

tarkoitus on lahjoittaa tavaralahjoituksina<br />

ja henkilöstön vapaaehtoisten tempausten<br />

kautta samansuuruinen summa.<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yksiköt lahjoittivat<br />

UNICEFille yhteensä 327 000<br />

Yhdysvaltain dollaria.<br />

Konsernin lahjoitus annettiin myös<br />

vuonna 2005 UNICEFin “25 by 2005”<br />

-kam panjaan, jonka tavoitteena on maksimoida<br />

koulua käyvien tyttöjen määrä<br />

25 kehitysmaassa vuoden 2005 loppuun<br />

mennessä. Kampanjan aikana opittuja<br />

asioita voidaan jälkeenpäin soveltaa tyttöjen<br />

koulutuksen parantamiseen muissa<br />

maissa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Euroopan yksiköiltä<br />

tärkeitä lahjoituksia<br />

Vuonna 2005 useat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n myyntiyhtiöt,<br />

tehtaat ja jopa asiakkaat ovat<br />

yhdessä keränneet varoja tai lahjoittaneet<br />

koulutarvikkeita UNICEFille.<br />

Saksan yksiköt ovat päättäneet tukea<br />

koulutushankkeita Bangladeshissa, joka<br />

on yksi niistä 25 maasta joihin UNICEF<br />

keskittyy tyttöjen koulutusta tukevassa<br />

kampanjassaan. Baienfurtin, Sachsenin,<br />

Maxaun, Reisholzin ja Wolfsheckin tehtaat<br />

ovat keränneet varoja avoimien ovien<br />

päivillä, ja Maxau-Wolfsheckin tehtaat<br />

lahjoittivat vanhojen tietokoneiden<br />

myynnistä saamansa tulot. Vuoden 2005<br />

loppuun mennessä saksalaiset yksiköt<br />

olivat lahjoittaneet yhteensä 96 200 euroa.<br />

Toukokuussa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Belgian<br />

myyntikonttori allekirjoitti pitkäaikaisen<br />

sopimuksen toimittaa paperia UNICEFin<br />

neljännesvuosittain ilmestyvään aikakauslehteen<br />

“Enfants du Monde”. Hollannin<br />

myyntikonttori lahjoitti myös<br />

paperia UNICEFin ”Children First”<br />

-aikakauslehden kesäkuun numeroon.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Ranskan myyntikonttori<br />

lahjoitti paperia UNICEFille yhdessä asiakkaansa<br />

Groupe Hamelinin kanssa.<br />

Groupe Hamelin tuottaa paperisia koulutarvikkeita.<br />

Varkauden, Imatran, Veitsiluodon<br />

ja Berghuizerin tehtaat toimittivat<br />

satatuhatta tonnia paperia Hamelinin tekemiin<br />

muistiinpanovälineisiin ja kirjekuoriin.<br />

UNICEF jakoi muistivihkot vähäosaisille<br />

koululaisille ja käytti itse kirjekuoret,<br />

joiden avulla varojenkeräyksen<br />

kustannukset pienenivät merkittävästi.<br />

Vuoden 2005 lopussa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>sta<br />

tuli Global Movement Finlandin jäsen.<br />

Global Movement Finland on ryhmä<br />

UNICEFin kanssa yhteistyössä toimivia<br />

suomalaisia yrityksiä, jotka edistävät<br />

tyttöjen koulutusta Nepalissa, yhdessä<br />

UNICEFin 25:stä kohdemaasta. •<br />

Caring Company -palkinto myyntikonttorille<br />

Vuonna 2005 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Kiinan myyntikonttori Hong Kongissa sai Caring Company<br />

-palkinnon Hong Kongin sosiaalivaltuustolta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Kiinan myynnin Hong Kongin toimiston asetti ehdolle yksi toimiston<br />

sosiaalipalvelujen yhteistyökumppani, St. James Settlement, koska myyntikonttori oli<br />

ollut mukana seuraavissa hankkeissa:<br />

• vapaaehtoistyö, kuten vanhusten luona käyminen<br />

• toimisto ja sen työntekijät antoivat avustuksia terveydenhoidon ammattilaisille<br />

SARSin aikana<br />

• Ruotsin Hong Kongin kauppakamarin järjestämään rantojenpuhdistuspäivään<br />

osallistuminen.<br />

Maanvaltaus Veracelissa<br />

Joulukuun lopussa noin 70 maatonta<br />

valtasi kaksi hehtaaria Veracelin<br />

maata, joka oli tarkoitus palauttaa<br />

luonnontilaan sademetsäksi.<br />

Maattomat ovat ilmoittanut, että<br />

valtaus päättyy kun oikeus tekee<br />

virallisen päätöksen alueen<br />

omistajuudesta.<br />

Maanvaltaus Veracelissa<br />

Syyskuussa Pataxó-intiaanien edustajat<br />

Guaxuman kylästä valtasivat noin kolme<br />

hehtaaria Veracelin maata. Valtaus liittyi<br />

viranomaisten käsittelyssä olevaan vaatimukseen<br />

(ks. vuoden 2004 Yritysvastuuraportti).<br />

Pataxót lähtivät alueelta rauhanomaisesti<br />

lokakuussa tavattuaan<br />

Veracelin edustajia.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 41

Raaka-aineet ja toimittajat Konserni Markkinat Sijoittajat Yhteiskunta<br />

Strateginen yhteisöllisyys<br />

Ylä-Lapin<br />

maankäyttökiista<br />

jatkuu<br />

Meneillään oleva kiista vanhojen<br />

metsien hakkuista Suomessa<br />

kuumentui taas vuonna 2005.<br />

Ylä-Lapissa kiista koskee kahta<br />

keskeistä aihetta:<br />

• poron- ja metsänhoidon<br />

välisen sosio-ekonomisen<br />

tasapainon löytämistä<br />

• saamelaisten maankäyttöja<br />

omistusoikeudet.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> liitettiin keskusteluun<br />

kiistanalaisilta alueilta hakatun<br />

puun suurimpana ostajana. Puuta<br />

hakkaa Metsähallitus. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>a syytettiin<br />

saamelaisten ihmisoikeuksien rikkomisesta,<br />

koska konserni osti saamelaisten<br />

poronhoitoalueilta hakattua puuta. Useat<br />

sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa<br />

asiasta.<br />

Marraskuun 2005 alussa Metsähallitus<br />

ilmoitti <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle, että puuntoimitukset<br />

konsernille Ylä-Lapin kiistanalaisilta alueilta<br />

keskeytetään toistaiseksi. YK:n ihmisoikeuskomitea<br />

pyysi Suomen valtiota lopettamaan<br />

kaikki hakkuut Nellimin alueen<br />

kiistanalaisissa kohteissa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> toivoo,<br />

että paikalliset asukkaat ja viranomaiset<br />

löytäisivät yhdessä työskentelemällä tyydyttävän<br />

ratkaisun pitkään jatkuneeseen<br />

kiistaan.<br />

Kaksi osakkeenomistajaa otti esille<br />

konsernin puunhankinnan kiistanalaisilta<br />

alueilta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhtiökokouksessa<br />

maaliskuussa 2005. Asiasta ei kuitenkaan<br />

äänestetty.<br />

Aikaisemmin maaliskuussa 2005 <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> oli aloittanut pyöreän pöydän keskustelut<br />

ja lopettanut hakkuut toistaiseksi tukeakseen<br />

neuvotteluja kiistan eri osapuolten<br />

välillä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan<br />

syntynyt tyydyttävää ratkaisua, joten keskustelua<br />

jatkettiin Metsähallituksen kaikille<br />

osapuolille avoimen luonnonvarasuunnitteluprosessin<br />

puitteissa. •<br />

Ylä-Lapin metsät ovat tulonlähde sekä<br />

poronhoitajille että metsureille.<br />

Ylä-Lappi<br />

• Noin 40 % Ylä-Lapin metsistä on<br />

suojeltu.<br />

• Alueen pääelinkeinot ovat poro- ja<br />

metsätalous sekä matkailu.<br />

• Alueella asuu 11 000 asukasta ja<br />

työttömyysaste on noin 20 %.<br />

• 91 % alueen metsistä on Suomen<br />

valtion omistamia ja niitä hoitaa<br />

Metsähallitus.<br />

Yhteistyö <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ja WWF:n välillä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla ja WWF:llä on ollut<br />

useita yhteistyöhankkeita<br />

muutaman viime vuoden aikana,<br />

ja toimintaa on ollut paikallisella<br />

tasolla useissa eri maissa vuonna<br />

2005.<br />

Operaatio Merenneito Suomessa –<br />

Vuodesta 2001 alkaen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tukenut<br />

WWF:n Operaatio Merenneito -hanketta,<br />

jonka tavoitteena on parantaa Itämeren<br />

ekologisia olosuhteita.<br />

Perintömetsäohjelma Suomessa –<br />

Vuodesta 2003 alkaen Suomen puunhankinta<br />

on auttanut edistämään metsien<br />

vapaaehtoista suojelua Etelä-Suomessa.<br />

Biisonihanke Latviassa – <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

Baltian puunhankinta tukee Latvian bii-<br />

sonihanketta, jonka tavoitteena on palauttaa<br />

uhanalainen visentti maan metsiin.<br />

Taistelu laittomia hakkuita vastaan<br />

Latviassa – <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on yhtenä rahoittajana<br />

ja osallistuu pyöreän pöydän keskusteluihin<br />

puun alkuperän laillisuuteen<br />

liittyen Latviassa.<br />

Pihkovan mallimetsähanke Venäjällä –<br />

Vuodesta 2000 alkaen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on kokeillut<br />

metsänhoidossa pohjoismaisia<br />

ympäristöjohtamismenetelmiä ja alueekologista<br />

suunnittelua Luoteis-Venäjällä.<br />

Metsäalue on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tytäryhtiön<br />

vuokraama ja Venäjän WWF vetää hanketta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ja WWF:n yhteistyö<br />

jatkuu<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ja WWF ovat päättäneet jatkaa<br />

yhteistyötään vuonna 2006:<br />

• lisätäkseen puunhankintaa hyvin<br />

hoidetuista ja uskottavasti sertifioiduista<br />

metsistä kehittämällä ryhmäsertifiointimalleja<br />

ja kansallisia metsäsertifiointijärjestelmiä,<br />

jotka ovat<br />

sekä FSC:n että PEFC:n hyväksymiä.<br />

• luodakseen malliesimerkkejä tasapainoisista<br />

metsänhoito- ja metsiensuojelutoimenpiteistä,<br />

jotka ovat innovatiivisia,<br />

sosiaalisesti hyväksyttäviä,<br />

ekologisesti kestäviä ja taloudellisesti<br />

kannattavia Venäjällä, Suomessa ja<br />

Kanadassa. Tämä kattaa lisäksi puuviljemien<br />

hoidon esimerkiksi Portugalissa.<br />

• vähentääkseen laittomia hakkuita<br />

Baltian alueella.<br />

• kehittääkseen metsäteollisuudelle<br />

strategioita biopolttoaineiden<br />

käyttöön. •<br />

42 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

Tihvinän projekti edistää<br />

toimitusketjun avoimuutta<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sekä kustantamot Axel<br />

Springer, the Random House<br />

Group UK ja Time Inc. sekä <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n venäläinen puuntoimittaja<br />

Russki Les ovat yhdistäneet<br />

voimansa pilottihankkeessa<br />

parantaakseen Venäjän puunhankinnan<br />

avoimuutta sekä siihen<br />

liittyviä sosiaalisia ja ekologisia<br />

olosuhteita. Tihvinän hankkeen<br />

väliraportin tarkasti kansainvälinen<br />

korruptionvastainen järjestö<br />

Transparency International, jonka<br />

tarkoituksena oli antaa suosituksia<br />

hankkeen toiseen vaiheeseen.<br />

Hanke keskittyy erityisesti puun<br />

laillisuuteen, työolosuhteisiin,<br />

paikallisyhteisön hyvinvointiin ja<br />

metsäsertifiointiin Venäjällä.<br />

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa<br />

projektiryhmä analysoi toimintaympäristön<br />

vaatimukset, määritteli kehitystarpeet<br />

ja luonnosteli hankkeen toisen<br />

vaiheen kehityssuunnitelman.<br />

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa<br />

alkuperäinen venäläinen yhteistyökumppani<br />

Tikhvinsky KLPKh vaihtui Russki<br />

Lesiin omistajamuutosten vuoksi. Hankkeen<br />

toinen vaihe kestää joulukuun 2006<br />

loppuun ja siinä on mukana uusi puuntoimittaja<br />

ZAO Shujales Karjalan tasavallasta.<br />

Yhteistyökumppanien keskeiset kehityskohteet<br />

hankkeen toisessa vaiheessa<br />

ovat:<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

• parantaa työturvallisuuskulttuuria<br />

työtapaturmien vähentämiseksi<br />

• päivittää toimittajia koskevat yritysvastuuvaatimukset<br />

liittyen erityisesti<br />

laillisuuteen, työolosuhteisiin ja hyvien<br />

liiketoimintatapoihin<br />

Russki Les<br />

• valmistautua vuokrametsien FSC-sertifiointiin<br />

Venäjällä<br />

Shujales<br />

• käydä läpi yritysvastuupolitiikka ja<br />

perustaa kehitysohjelma<br />

Axel Springer<br />

• ottaa puun todennetut alkuperätodistukset<br />

(Assured Wood Traceability)<br />

käyttöön kaikissa paperihankinnoissa<br />

Time Inc.<br />

• tukea aktiivisesti metsäsertifioinnin<br />

kehittämistä ja sen käyttöönottoa<br />

The Random House Group UK<br />

• ottaa käyttöön FSC:n mukainen<br />

paperintoimittajien puun alkuperäketjun<br />

selvitys. •<br />

+<br />

Lisätietoja Tihvinän hankkeesta<br />

osoitteessa<br />

www.tikhvinproject.ru<br />

Yhteisöllisyyttä ruohonjuuritasolla<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tehtaat ja yksiköt<br />

tukevat paikallisia yhteisöjä ja ovat<br />

niiden kanssa tekemisissä säännöllisesti.<br />

Joillakin tehtailla on<br />

yhteisöjen kanssa yhteistä infrastruktuuria<br />

tai jaettuja palveluita,<br />

kuten palokunta.<br />

Tyypillisin yhteisen kanssakäymisen<br />

muoto ovat tehtaiden avoimien<br />

ovien päivät, joissa tehtaiden edustajat<br />

voivat kertoa paikallisille asukkaille<br />

toiminnastaan ja ympäristövaikutuksistaan.<br />

Useat yksiköt tukevat myös koulutushankkeita<br />

tai osallistuvat hyväntekeväisyystoimintaan.<br />

Lahjoituksia vuoden varrelta<br />

Konsernin Pohjois-Amerikan yksiköt<br />

ovat aktiivisia rahankerääjiä. Yhdysvalloissa<br />

työntekijät keräsivät yli 450 000<br />

Yhdysvaltain dollaria eri hyväntekeväisyystarkoituksiin<br />

mukaan lukien United<br />

Waylle, joka tukee voittoa tavoittelemattomia<br />

organisaatioita tehdaspaikkakunnilla<br />

Wisconsinissa, sekä Amerikan<br />

Punaiselle Ristille hirmumyrsky Katrinan<br />

avustustyöhön ja Aasian tsunamin avustustyöhön.<br />

Lahjoittamalla paperia taidehuutokaupan<br />

esitteeseen ja osallistumalla kansainvälisen<br />

huutokaupan järjestelyihin<br />

Sydneyssä, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Australian myyntiorganisaatio<br />

auttoi keräämään 950 000<br />

Australian dollaria uima-altaiden rakentamiseen<br />

syrjäisiin aboriginaalikyliin. Uima-altailla<br />

on myönteinen vaikutus alkuperäiskansojen<br />

terveyteen, sillä ne auttavat<br />

vähentämään monissa kylissä<br />

yleisiä kroonisia sairauksia.<br />

Joka kevät <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Baltian puunhankinta<br />

järjestää Virossa puunistutuspäivän<br />

työntekijöiden perheille ja Tallinnan<br />

teknillisen korkeakoulun opiskelijoille.<br />

Yhteensä 4 200 taimea istutettiin<br />

kahden hehtaarin alueelle vuonna 2005.<br />

Ruotsissa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tukee Young<br />

Enterprise (UF) -koulutusohjelmaa<br />

Erik Johan Ljungbergin koulutusrahaston<br />

kautta. Joka vuosi rahasto lahjoittaa<br />

ympäristöpalkinnon miniyrityksiä perustaville<br />

ruotsalaisille lukiolaisryhmille,<br />

joilla on liiketoiminta-ajatukset, tuotteet,<br />

rahoitus ja markkinat.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ja Varkauden kaupunki<br />

ovat järjestäneet lastenkirjallisuuskilpailu<br />

LukuVarkauden viiden vuoden ajan.<br />

Kesäkuussa 2005 annettiin 3 500 euron<br />

arvoinen palkinto parhaalle suomalaiselle<br />

alle 12-vuotiaille suunnatulle kirjalle,<br />

joka oli julkaistu edellisenä vuonna. Kilpailun<br />

tavoitteena on tukea suomalaista<br />

lastenkirjallisuutta ja kannustaa lapsia<br />

lukemaan ja kirjoittamaan.<br />

Joka vuosi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Poland (entinen<br />

Intercell S.A.) lahjoittaa 120 000 aaltopahvipakkausta<br />

yhdelle Puolan suurimmista<br />

hyväntekeväisyysjärjestöistä,<br />

Great Orchestra of Christmas Charitylle<br />

(WOSP). Laatikoita käytetään varojenkeräykseen<br />

ja saaduilla varoilla ostetaan<br />

sairaalavarusteita sairaaloiden lastenosastoille.<br />

•<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 43

LIITE<br />

TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT a) (TONNIA)<br />

Yksikkö Tuote Tuotanto b) Kaatopaikkajäte c) SO d) 2 NO e) X<br />

2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004<br />

Alankomaat<br />

Berghuizerin tehtaat ❷ 220 000 210 000 7 4 0 0 121 133<br />

Baltian maat<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />

Tallinnan, Tarton, Riikan,<br />

Kaunasin ja Klaipedan tehtaat ❺ 44 000 42 000 43 43<br />

Belgia<br />

Langerbruggen tehtaat ❶ 393 000 464 000 99 31 6 6 82 81<br />

Espanja<br />

Barcelonan tehtaat ❸ 159 000 163 000 4 689 4 181 0 0 149 104<br />

Kanada<br />

Port Hawkesburyn tehtaat ❶ 527 000 530 000 178 221 561 1 165 312 445<br />

Kiina<br />

Suzhoun tehtaat ❷ 161 000 176 000 6 344 5 628 591 892 154 i) 188 i)<br />

Malesia<br />

Pasir Gudangin tehtaat ❺ 8 000 7 000<br />

Portugali<br />

Celbin sellutehdas ❹ 297 000 302 000 7 046 9 973 83 68 405 406<br />

Puola<br />

Ostrołękan tehtaat ❸❺ 315 000 310 000 11 735 11 270 189 184 86 86<br />

Puola ja Serbia<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Poland, Łódźin,<br />

Tychyn ja Šabacin tehtaat ❺ 44 000 38 000 76 104<br />

Ranska<br />

Corbehemin tehtaat ❶ 451 000 467 000 9 296 19 457 1 054 1 210 760 836<br />

Ruotsi<br />

Falu Rödfärg ❽ 1 000 1 000 1 1 1 4<br />

Forsin tehtaat ❸ 382 000 352 000 66 75 28 25 84 80<br />

Forsin tehtaat, Hammarby ❺ 30 000 26 000 4 5<br />

Grycksbon tehtaat ❷ 253 000 244 000 48 47 143 179 51 59<br />

Hylten tehtaat ❶ 790 000 792 000 36 415 36 453 8 3 243 249<br />

Kvarnsvedenin tehtaat ❶ 649 000 704 000 411 1 071 153 150 185 256<br />

Norrsundetin sellutehdas ❹ 288 000 284 000 6 652 6 972 576 512 417 412<br />

Nymöllan tehtaat ❷❹ 411 000 401 000 122 700 584 638 555 571<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />

Jönköpingin, Vikingstadin ja<br />

Skenen tehtaat ❺ 77 000 74 000 81 286 3 4<br />

Skoghallin tehtaat ❸ 702 000 633 000 3 254 3 185 246 294 472 481<br />

Skoghallin tehtaat, Forshaga ❺ 102 000 123 000 8 5<br />

Skutskärin sellutehdas ❹ 541 000 537 000 11 489 11 904 697 540 676 675<br />

Saksa<br />

Baienfurtin tehtaat ❸ 192 000 137 000 2 157 6 030 0 0 5 14<br />

Kabelin tehtaat ❶ 573 000 560 000 0 0 0 j) 0 j) 20 j) 20 j)<br />

Maxaun tehtaat ❶ 657 000 556 000 46 0 3 0 242 241<br />

Reisholzin tehtaat ❶ 196 000 196 000 6 1 j) j) j) j)<br />

Sachsenin tehtaat ❶❹ 371 000 381 000 927 4 052 1 2 337 335<br />

Uetersenin tehtaat ❷❸ 239 000 233 000 0 0 0 0 58 52<br />

Wolfsheckin tehtaat ❶❸ 145 000 136 000 58 140 j) j) j) j)<br />

Alaviitteet<br />

a) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat<br />

niistä, jotka on julkaistu vuoden 2004 raportissa<br />

sivuilla 52–55. Tämä johtuu tiedonkeruun ja<br />

-hallinnan kehittymisestä ja viimeaikaisista yritysostoista/-kaupoista.<br />

b) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita.<br />

Puutuotteet ilmoitetaan m 3 :inä, muut<br />

tuotteet tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista<br />

nettotuotantoa, josta on poistettu varastomuutokset.<br />

c) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen<br />

kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset<br />

painoksi perustuvat joissain tapauksissa<br />

arvioon.<br />

d) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina<br />

SO 2 , ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet.<br />

e) NO X on ilmaistu typpidioksidina.<br />

f) Kaikki CO 2 -päästöluvut on laskettu noudattaen<br />

maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön<br />

WRI:n ja kestävän kehityksen neuvoston<br />

WBCSD:n ohjeita. Käytetyt kertoimet saattavat<br />

poiketa maakohtaisista kertoimista.<br />

g) CO 2 -päästöt uusiutumattomista polttoaineista,<br />

poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä<br />

kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun<br />

lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt.<br />

h) CO 2 -päästöt uusiutuvista polttoaineista.<br />

i) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä<br />

höyrykattiloiden ominaisuuksiin.<br />

j) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa.<br />

k) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa<br />

puhdistuslaitoksessa.<br />

l) Suhteellisen suuret SO 2 - ja NO X -arvot johtuvat<br />

kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta<br />

Yhdysvaltain tuotantolaitosten polttoainejakaumassa<br />

sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä.<br />

m) Water Quality Center palvelee Bironin ja<br />

Wisconsin Rapidsin tehtaita.<br />

n) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin<br />

ja Whitingin tehtaita.<br />

44 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

CO 2<br />

f g) CO 2<br />

f h) COD AOX Fosfori Typpi<br />

2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004<br />

269 091 253 983 66 62 0 0,1 1,1 1,3 15,9 16,8<br />

3 2 30 27<br />

8 992 19 650 112 922 58 585 1 249 1 495 0 0 0 0<br />

201 052 203 675 1 935 2 005<br />

47 133 87 497 279 520 296 120 4 818 11 299 28,9 26,6 13,4 3,9<br />

223 738 225 609 145 133 0,5 0,9 7,5 18,9<br />

1 198 1 010<br />

46 623 42 947 595 565 608 373 5 604 5 532 30,4 26,4 64,3 52,8 40 46<br />

15 748 16 079 210 311 213 476 674 791 1,1 3,6 14,3 15,5<br />

369 909 390 568 1 208 1 666 1,5 1,4 15,3 46,3 0 0<br />

699 802<br />

28 733 29 008 210 943 209 758 2 218 1 822 0,3 0,3 0,9 0,8 28 27<br />

329 296<br />

77 307 84 855 106 102 0,3 0,2 0,1 0,1 9,6 9<br />

71 462 74 357 200 029 206 239 1 824 2 158 1,7 1,3 2,7 2,2 29 33<br />

87 378 70 464 270 942 242 215 2 331 1 812 1,2 1,1 3,8 2,7 62 37,7<br />

36 807 53 849 929 440 895 678 3 670 4 180 28 31 12 10 43 49<br />

22 640 43 693 851 014 767 315 11 779 14 597 1,2 2,2 18,8 13,6 123,2 104,4<br />

3 395 3 974<br />

232 694 237 417 703 446 661 222 9 738 9 523 14,7 12 8,5 6,9 87 103,8<br />

32 43<br />

41 702 60 326 1 550 700 1 629 684 11 082 9 811 68,4 60,6 39 16,1 301,6 185,5<br />

5 784 3 742 299 291 0,4 0,3 1,4 1 10,4 11<br />

24 522 24 228 1 355 1 316 0,2 0,3 6,1 3,2 16,9 16,2<br />

253 624 252 968 60 669 57 540 2 106 2 014 0,7 0,6 6 6,4 9,1 14<br />

28 51 102 k) 92 k) 0,2 k) 0,1 k) k) k) k) k)<br />

162 130 159 817 68 494 67 234 717 813 0,7 0,7 2,1 2,7 13 15,1<br />

72 677 72 894 54 k) 56 k) 0,2 k) 0,2 k) 0 k) 0 k) 0,8 k) 0,9 k)<br />

188 174 0,1 0,1 1,2 1 7 5<br />

Tuotteet<br />

❶ = sanomalehti- ja<br />

aikakauslehtipaperi<br />

❷ = hienopaperi<br />

❸ = kartonki ja pakkauspaperi<br />

❹ = markkinasellu<br />

❺ = jalosteet (mm. hylsyt,<br />

impregnoitu laminaattipaperi,<br />

aaltopahvi)<br />

❻ = laminaattipaperi<br />

❼ = puutuotteet<br />

❽ = punamulta<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 45

LIITE<br />

TUOTANTO, JÄTTEET JA PÄÄSTÖT a) (TONNIA)<br />

Yksikkö Tuote Tuotanto b) Kaatopaikkajäte c) SO d) 2 NO e) X<br />

2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004<br />

Suomi<br />

Anjalankosken tehtaat ❶❸ 584 000 682 000 5 999 12 769 104 107 291 264<br />

Enocellin sellutehdas ❹ 540 000 611 000 8 203 8 791 248 344 913 1 069<br />

Heinolan flutingtehdas ❸ 226 000 276 000 9 563 6 748 1 165 1 285 515 605<br />

Imatran tehtaat ❷❸➍❺ 994 000 1 166 000 10 156 10 987 151 301 1 481 1 853<br />

Kemijärven sellutehdas ❹ 201 000 233 000 2 957 4 568 347 222 542 407<br />

Kotkan tehtaat ❶❸❺ 274 000 304 000 2 528 3 753 27 27 286 296<br />

Keräyskuitu ❹ 27 000 64 000 304 649 0 0 10<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />

Lahden, Heinolan,<br />

Ruoveden, Tiukan tehtaat ❺ 76 000 84 000 142 204 32 32 23 22<br />

Oulun tehtaat ❷❹ 784 000 932 000 13 328 14 412 344 494 819 966<br />

Pankakosken tehtaat ❸ 62 000 65 000 8 26 8 8 60 63<br />

Summan tehtaat ❶ 294 000 360 000 5 053 6 216 43 55 152 181<br />

Varkauden tehtaat ❶❷❸❺ 556 000 646 000 10 480 13 752 363 409 830 963<br />

Veitsiluodon tehtaat ❶❷❹ 775 000 862 000 2 972 3 447 820 782 881 1 251<br />

Unkari<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />

Pátyn tehtaat ❺ 8 000 7 000 12 13 0 0 1 1<br />

USA l)<br />

Bironin tehtaat ❶ 312 000 318 000 15 142 16 668 4 684 5 295 1 939 2 049<br />

Duluthin tehtaat ❶❹ 319 000 312 000 31 037 31 773 0 j) 0 j) 0 j) 1 j)<br />

Kimberlyn tehtaat ❷❸ 540 000 517 000 25 791 23 067 1 668 1 816 669 709<br />

Niagaran tehtaat ❶ 227 000 221 000 8 000 12 771 1 201 1 369 713 765<br />

Stevens Pointin tehtaat ❸ 141 000 141 000 298 541 0 1 44 51<br />

Whitingin tehtaat ❶ 191 000 204 000 386 178 219 229 486 494<br />

Wisconsin Rapidsin tehtaat ❷❸❹ 619 000 555 000 26 164 37 473 1 415 1 522 1 890 1 711<br />

Water Quality Center m) 2 909 3 491 0 0 0 0<br />

Water Renewal Center n) 2 872 5 632 0 0 0 0<br />

Venäjä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging<br />

Arzamasin tehtaat ❺ 36 000 19 000 140 22 11 20 11 17<br />

Balabanovon tehtaat ❺ 78 000 67 000 495 166 1 1 3 3<br />

Corenso<br />

Corenso, hylsytehtaat ❺ 172 000 169 000 987 1 309<br />

Corenso Finland,<br />

Porin kartonkitehdas ❸ 94 000 117 000 124 61 2 2 3 2<br />

Corenso France ❸ 83 000 82 000 5 745 6 497<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber<br />

Integroimattomat sahat ❼ 6 386 000 6 137 000 32 923 34 486 7 7 788 968<br />

Integroidut sahat ❼ 648 000 861 000<br />

Sellu, paperi ja kartonki,<br />

yhteensä, tonnia 17 429 000 18 091 000 293 049 347 824 17 778 20 192 17 960 19 473<br />

Puutuotteet, yhteensä, m 3 7 034 000 6 998 000 32 923 34 486 7 7 788 968<br />

Kaikki yhteensä 325 971 382 309 17 785 20 199 18 748 20 441<br />

Alaviitteet<br />

a) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat<br />

niistä, jotka on julkaistu vuoden 2004 raportissa<br />

sivuilla 52–55. Tämä johtuu tiedonkeruun ja<br />

-hallinnan kehittymisestä ja viimeaikaisista yritysostoista/-kaupoista.<br />

b) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita.<br />

Puutuotteet ilmoitetaan m 3 :inä, muut<br />

tuotteet tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista<br />

nettotuotantoa, josta on poistettu varastomuutokset.<br />

c) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen<br />

kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset<br />

painoksi perustuvat joissain tapauksissa<br />

arvioon.<br />

d) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina<br />

SO 2 , ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet.<br />

e) NO X on ilmaistu typpidioksidina.<br />

f) Kaikki CO 2 -päästöluvut on laskettu noudattaen<br />

maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön<br />

WRI:n ja kestävän kehityksen neuvoston<br />

WBCSD:n ohjeita. Käytetyt kertoimet saattavat<br />

poiketa maakohtaisista kertoimista.<br />

g) CO 2 -päästöt uusiutumattomista polttoaineista,<br />

poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä<br />

kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun<br />

lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt.<br />

h) CO 2 -päästöt uusiutuvista polttoaineista.<br />

i) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä<br />

höyrykattiloiden ominaisuuksiin.<br />

j) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa.<br />

k) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa<br />

puhdistuslaitoksessa.<br />

l) Suhteellisen suuret SO 2 - ja NO X -arvot johtuvat<br />

kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta<br />

Yhdysvaltain tuotantolaitosten polttoainejakaumassa<br />

sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä.<br />

m) Water Quality Center palvelee Bironin ja<br />

Wisconsin Rapidsin tehtaita.<br />

n) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin<br />

ja Whitingin tehtaita.<br />

46 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

CO 2<br />

f g) CO 2<br />

f h) COD AOX Fosfori Typpi<br />

2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004<br />

321 641 349 257 142 189 131 979 3 068 5 892 6,2 7,5 203,4 217,2<br />

87 690 108 917 1 533 566 1 796 698 7 281 8 346 92,7 105,5 2,2 1,9 48,9 42,6<br />

162 317 182 480 186 858 205 887 1 066 1 050 2 2,1 16,4 11,9<br />

170 532 173 901 2 206 314 2 687 415 19 083 23 473 149 185 13,5 14 178 189<br />

35 642 38 500 684 284 790 801 8 920 7 920 33,3 26 8,9 8,9 115,6 121,2<br />

233 184 287 121 294 646 316 768 2 103 2 444 6,2 5 42,7 55<br />

5 616 11 029 217 410 0,4 0,3 0,8 1,4<br />

8 657 9 613<br />

260 770 291 783 957 933 1 371 968 7 276 11 025 61 95 9,1 13,3 51,2 97,3<br />

2 205 1 892 67 789 71 205 188 303 0,1 0,2 2 2,7<br />

11 635 24 597 173 580 190 279 2 623 1 662 7,1 5,1 81,6 46,2<br />

120 914 169 029 754 294 825 318 5 648 6 179 19 22,4 4 5 45,4 54<br />

370 007 317 524 1 143 734 1 428 735 8 979 10 159 38 41,2 6,3 8,2 77,3 88,4<br />

632 577<br />

377 845 416 462 18 530 19 449 k) k) k) k) k) k) k) k)<br />

328 455 k) k) k) k) k) k) k) k)<br />

346 437 363 511 398 377 4,4 3,6 10,8 8,5 32,9 39<br />

198 911 242 015 20 283 34 596 1 457 1 485 5,2 6,9 8,5 10,7 15 19,6<br />

82 767 92 246 k) k) k) k) k) k) k) k)<br />

117 107 121 422 25 111 22 587 k) k) k) k) k) k) k) k)<br />

327 552 344 553 1 309 551 1 227 438 k) k) k) k) k) k) k) k)<br />

88 139 12 346 11 689 32,5 37,7 9,3 10,3 95,9 77,8<br />

131 122 727 851 0,5 0,4 4,4 3,5 39,7 33,6<br />

2 929 2 634<br />

4 538 4 185<br />

5 678 6 176<br />

947 1 199 285 916 0,2 0,3 5,5 8<br />

23 341 25 479 146 240<br />

9 649 12 050 391 656 387 790 480 257 3,1 3,3 1,3 1,3<br />

5 585 468 6 000 619 15 562 655 17 034 561 145 108 166 191 585,8 662,6 313 303 1 884 1 817,6<br />

9 649 12 050 391 656 387 791 480 257 3,1 3,3 1,3 1,3<br />

5 595 118 6 012 669 15 954 310 17 422 352 145 588 166 448 585,8 662,6 316,1 306,3 1 885,3 1 818,9<br />

Tuotteet<br />

❶ = sanomalehti- ja<br />

aikakauslehtipaperi<br />

❷ = hienopaperi<br />

❸ = kartonki ja pakkauspaperi<br />

❹ = markkinasellu<br />

❺ = jalosteet (mm. hylsyt,<br />

impregnoitu laminaattipaperi,<br />

aaltopahvi)<br />

❻ = laminaattipaperi<br />

❼ = puutuotteet<br />

❽ = punamulta<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 47

LIITTEET<br />

GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT<br />

Raportin sisällön vertailu GRI:n suosituksiin<br />

Yritysvastuu 2005 -raportti noudattaa Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia niiltä osin<br />

kuin ne soveltuvat konsernin toimintaan. Taulukosta käy ilmi, miltä osin ja missä vuosikertomuksen osioissa<br />

GRI-indikaattoreita ja Global Compactin kymmentä periaatetta on käsitelty.<br />

CR Konserni 2005<br />

FR Tilinpäätös 2005<br />

SR Yritysvastuu 2005<br />

Täydellisesti raportoitu<br />

Osin raportoitu<br />

Ei raportoitu<br />

Vastaa Global<br />

Compactin periaatteita<br />

Osio<br />

Taso<br />

Osio<br />

Taso<br />

1. VISIO JA STRATEGIA<br />

1.1 <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuun visio ja strategia<br />

CR 2<br />

SR 4–7<br />

1.2 Yritysvastuukomitean puheenjohtajan lausunto SR 4–5<br />

2. PROFIILI<br />

Organisaation profiili<br />

2.1 Raportoivan organisaation nimi SR 1<br />

2.2 Tärkeimmät tuotteet ja palvelut CR 4–5<br />

2.3 Operatiivinen rakenne CR 52<br />

2.4 Liiketoiminta-alueet, tytär- ja osakkuusyhtiöt, yms CR 12–27<br />

2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti<br />

CR + SR<br />

kannet<br />

2.6 Organisaation omistus ja juridinen muoto FR 12–19<br />

2.7 Markkinat CR 4–5<br />

2.8 Organisaation toiminnan laajuus SR 1<br />

2.9 Sidosryhmät<br />

SR 12, 20,<br />

30, 34, 36<br />

Raportoinnin sisältö<br />

2.10 Yhteyshenkilöt SR kansi<br />

2.11 Raportointiajanjakso SR 1<br />

2.12 Aiemmat raportit SR 1<br />

2.13 Laskentakokonaisuus ja siihen liittyvät rajoitteet<br />

2.14 Muutokset laskentakokonaisuuden koossa, rakenteessa,<br />

omistuksessa tai tuotteissa/palveluissa<br />

SR 1<br />

FR Liite 1<br />

SR 1<br />

FR 20–30<br />

2.15 Yhdistelyperiaatteet SR 1<br />

2.16 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa SR 21, 29<br />

Raportoinnin periaatteet<br />

2.17 GRI:n teknisten laskentaohjeiden soveltaminen SR 1<br />

2.18 Yritysvastuun osa-alueita koskevien kustannusten<br />

ja hyötyjen laskentaperiaatteet<br />

SR 1<br />

FR Liite 1<br />

2.19 Laskentaperiaatteiden muutokset SR 1<br />

2.20 Sisäinen laadunvarmistus SR 1<br />

2.21 Ulkoinen varmennus SR 52<br />

2.22 Lisätiedot SR 1<br />

3. HALLINTOMALLI JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT<br />

Hallinto<br />

3.1 Hallintomalli CR 30–35<br />

3.2 Hallituksen kokoonpano CR 36–37<br />

3.3 Hallituksen tarvitsema erityisasiantuntemus CR 36–37<br />

3.4 Yritysvastuuasioiden rooli hallitustyöskentelyssä CR 30–35<br />

3.5 Palkitseminen<br />

FR Liite 7,<br />

29<br />

CR 30–41,<br />

3.6 Yhteiskuntavastuun organisaatio ja vastuut<br />

52<br />

3.7 Arvot ja missio, toimintaperiaatteet CR 2, SR 6<br />

3.8 Osakkeenomistajien oikeudet FR 12–19<br />

Sidosryhmävuorovaikutus<br />

3.9 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta<br />

3.10 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot<br />

3.11 Sidosryhmävuorovaikutuksessa syntynyt tieto<br />

3.12 Sidosryhmävuorovaikutuksessa<br />

syntyneen tiedon käyttö<br />

SR 12, 20,<br />

30, 34, 36<br />

SR 13, 16,<br />

18-19, 26-<br />

27, 29, 32,<br />

34, 40, 42-<br />

43<br />

SR 12, 16,<br />

20, 26, 30,<br />

32-36, 40,<br />

42-43<br />

SR 22, 28-<br />

29, 40, 42-<br />

43<br />

Ohjaavat politiikat ja johtamisjärjestelmät<br />

3.13 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen SR 6-11<br />

3.14 Vapaaehtoiset aloitteet ja sitoumukset SR 5, 16<br />

3.15 Jäsenyydet elinkeinoelämän järjestöissä SR 16, 26<br />

SR 6–15,<br />

3.16 Toimittajaketjun hallinta<br />

18-19, 30–<br />

33<br />

SR 6–15,<br />

3.17 Välillisten vaikutusten hallinta<br />

18–19, 38,<br />

40<br />

FR Liite 5<br />

3.18 Toiminnan muutokset<br />

SR 27<br />

SR 6–9,<br />

3.19 Yhteiskuntavastuun osa-alueiden toimintaohjelmat<br />

27, 29<br />

SR kansi,<br />

3.20 Sertifioidut johtamisjärjestelmät<br />

10-11<br />

5. AVAINTUNNUSLUVUT<br />

TALOUDELLISET<br />

Välittömät taloudelliset vaikutukset<br />

Asiakkaat<br />

EC1. Liikevaihto SR 36-38<br />

EC2. Markkinoiden maantieteellinen jakauma<br />

Toimittajat<br />

SR 36-38<br />

FR Liite 4<br />

48 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

CR Konserni 2005<br />

FR Tilinpäätös 2005<br />

SR Yritysvastuu 2005<br />

Täydellisesti raportoitu<br />

Osin raportoitu<br />

Ei raportoitu<br />

Vastaa Global<br />

Compactin periaatteita<br />

Osio<br />

Taso<br />

Osio<br />

Taso<br />

EC3. Hankittujen tavaroiden, materiaalien ja palveluiden<br />

kustannukset<br />

SR 36-38<br />

EC4. Prosenttiosuus sopimuksista, jotka on maksettu<br />

sopimusehtojen mukaisesti<br />

EC11. Toimittajien jakauma SR 37-38<br />

Henkilöstö<br />

EC5. Maksetut palkat ja henkilöstökulut<br />

SR 36–38<br />

FR Liite 7,<br />

21, 29<br />

Pääoman tuottajat<br />

EC6. Pääoman tuottajille maksetut korot ja osingot<br />

SR 36–37<br />

FR Liite 8,<br />

22<br />

EC7. Yrityksen voittovarojen muutos SR 36<br />

Julkinen sektori<br />

EC8. Maksetut verot<br />

SR 36, 38<br />

FR Liite 9<br />

EC9. Saadut avustukset FR Liite 6<br />

EC10. Tuki yleishyödyllisille yhteisöille SR 41, 43<br />

EC12. Ydinliiketoiminnan ulkopuolisen infrastruktuurin<br />

rakentamiskulut<br />

Välilliset taloudelliset vaikutukset<br />

EC13. Välilliset taloudelliset vaikutukset SR 38<br />

YMPÄRISTÖ<br />

Materiaalit<br />

EN1. Materiaalien kokonaiskulutus, ei sis. vettä SR 37<br />

EN2. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen SR 37<br />

Energia<br />

EN3. Välitön energiankulutus<br />

SR 16-17,<br />

37<br />

EN4. Välillinen energiankulutus<br />

EN17. Uusiutuvat polttoaineet ja energiatehokkuus SR 8, 16-17<br />

EN18. Tärkeimpien tuotteiden ”energiankulutuksen<br />

jalanjälki”<br />

EN19. Muu välillinen energiankulutus<br />

Vesi<br />

EN5. Veden kokonaiskulutus<br />

SR 20-21,<br />

37<br />

EN20. Vesistö- ja pohjavesialueet, joiden ekosysteemiin<br />

vedenotto vaikuttaa<br />

EN21. Vuotuinen pohja- ja pintavesien käyttö<br />

EN22. Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö SR 20-21<br />

Luonnon monimuotoisuus<br />

EN6. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät<br />

yhtiön hallussa olevat alueet (sijainti ja koko)<br />

EN7. Organisaation vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen<br />

maa- ja vesiekosysteemeissä<br />

EN23. Tuotantoon käytettyjen omistettujen, vuokrattujen<br />

tai hallinnoitujen maa-alueiden määrä<br />

EN24. Läpäisemättömän pintamaan osuus maa-alueiden<br />

kokonaispinta-alasta<br />

SR 10<br />

FR Liite 13<br />

EN25. Toiminnan vaikutukset suojelluilla ja herkillä alueilla<br />

EN26. Toiminnan aiheuttamat muutokset luonnon<br />

elinympäristöihin<br />

EN27. Toimet alkuperäisten ekosysteemien ja lajien<br />

suojelemiseksi ja ennallistamiseksi köyhtyneillä<br />

alueilla<br />

EN28. Uhanalaisten lajien määrä organisaation<br />

toiminta-alueilla<br />

EN29. Toiminta suojelluilla tai herkillä alueilla tai niiden<br />

läheisyydessä<br />

Päästöt ja jätteet<br />

EN8.<br />

EN9.<br />

Kasvihuonekaasupäästöt<br />

Otsonikatoa aiheuttavien aineiden käyttö ja<br />

päästöt<br />

EN10. NO X<br />

, SO X<br />

ja muut merkittävät päästöt ilmaan<br />

EN11. Jätteiden kokonaismäärä<br />

EN12. Päästöt vesiin<br />

SR 22<br />

SR 42<br />

SR 21,<br />

44–47<br />

SR 21,<br />

44–47<br />

SR 21,<br />

44–47<br />

SR 21,<br />

44–47<br />

EN13. Kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot SR 22<br />

EN30. Välilliset kasvihuonekaasujen päästöt<br />

EN31. Ongelmajätteiden synnyn, kuljetuksen, viennin<br />

ja tuonnin määrät<br />

EN32. Organisaation jätevesipäästöjen vaikutuspiiriin<br />

kuuluvat vesialueet ja ekosysteemit<br />

Toimittajat<br />

EN33. Tavaran- ja palveluntoimittajien<br />

ympäristötulokset<br />

Tuotteet ja palvelut<br />

SR 20-21<br />

SR 12-15,<br />

18–19<br />

EN14. Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset SR 30-31<br />

EN15. Tuotteiden kierrätys ja hyötykäyttö SR 15<br />

Määräystenmukaisuus<br />

EN16. Ympäristömääräysten rikkomukset<br />

SR 22<br />

FR Liite 27<br />

Kuljetukset<br />

EN34. Kuljetusten ympäristövaikutukset SR 19<br />

Yhteiset vaikutukset<br />

EN35. Ympäristömenot SR 23<br />

YHTEISKUNTAVASTUU<br />

Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt<br />

Henkilöstö<br />

LA1. Henkilöstön jakaumat SR 25<br />

LA2. Työpaikat ja henkilöstön vaihtuvuus CR 29<br />

LA12. Vapaaehtoiset henkilöstöedut<br />

Työntekijöiden ja työnantajan väliset suhteet<br />

LA3. Riippumattomat ammattiliitot ja työehtosopimukset<br />

SR 25-26<br />

LA4.<br />

Uudelleenjärjestelytilanteisiin liittyvä politiikka ja<br />

menettelytavat<br />

SR 27<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 49

LIITTEET<br />

GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT<br />

CR Konserni 2005<br />

FR Tilinpäätös 2005<br />

SR Yritysvastuu 2005<br />

LA13. Henkilöstön edustus päätöksenteko- ja<br />

johtoelimissä<br />

Työterveys ja -turvallisuus<br />

LA5.<br />

LA6.<br />

Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien<br />

kirjaaminen ja ilmoittaminen<br />

Työsuojelutoimikunnat<br />

LA7. Tapaturmat, poissaoloprosentit ja kuolemantapaukset<br />

LA8. HIV/AIDS-politiikka<br />

LA14. ILOn työterveysjärjestelmiä koskevien periaatteiden<br />

noudattaminen<br />

LA15. Ammattiliittojen kanssa tehdyt sopimukset<br />

työsuojelujärjestelyistä<br />

Koulutus<br />

LA9. Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa työntekijää<br />

kohti<br />

LA16. Ohjelmat, jotka tukevat työllisyyttä ja uudelleenkoulutusta<br />

työsuhteen päättyessä<br />

LA17. Ohjelmat, joilla tuetaan osaamisen kehittymistä<br />

ja elinikäistä oppimista<br />

Monimuotoisuus ja mahdollisuudet<br />

Osio<br />

SR 26<br />

SR 28–29<br />

SR 28–29<br />

SR 28–29<br />

CR 29<br />

CR 28–29<br />

SR 27<br />

CR 28–29<br />

LA10. Tasa-arvoa koskevat politiikat ja ohjelmat SR 6, 25<br />

LA11. Organisaation ylimmän johdon ja hallintoelinten<br />

koostumus<br />

Ihmisoikeudet<br />

Strategia ja johtaminen<br />

HR1. Ihmisoikeuskysymysten hallinta SR 6<br />

HR2.<br />

Täydellisesti raportoitu<br />

Osin raportoitu<br />

Ei raportoitu<br />

Vastaa Global<br />

Compactin periaatteita<br />

Ihmisoikeuksien huomioiminen investointipäätöksissä<br />

ja hankinnoissa<br />

HR3. Alihankkijoiden ihmisoikeuksiin liittyvän toiminnan<br />

arviointi<br />

HR8. Henkilöstön koulutus ihmisoikeusasioissa<br />

Syrjinnän vastainen työ<br />

HR4. Syrjinnän estämistä koskeva globaali politiikka ja<br />

ohjelmat<br />

SR 25<br />

CR 32-41<br />

SR 11, 15,<br />

18-19, 40,<br />

43<br />

SR 11, 18-<br />

19, 40, 43<br />

SR 6, 25<br />

Järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeudet<br />

SR 6, 20,<br />

HR5. Järjestäytymisen vapautta koskeva politiikka<br />

26<br />

Lapsityövoima<br />

HR6. Lapsityövoiman kielto SR 6, 20<br />

Pakko- tai rangaistustyövoima<br />

HR7. Pakkotyövoiman kielto SR 6, 20<br />

Kurinpitokäytännöt<br />

HR9. Vetoomuskäytännöt<br />

HR10. Kostorangaistuksen estävä politiikka ja<br />

järjestelmä henkilöstön kärsimien vääryyksien<br />

oikaisemiseksi<br />

Taso<br />

Turvakäytännöt<br />

HR11. Turvahenkilökunnan koulutus ihmisoikeusasioissa<br />

Alkuperäiskansojen oikeudet<br />

HR12. Alkuperäiskansojen tarpeiden huomiointi<br />

HR13. Yhteisesti hallinnoidut paikallisyhteisön<br />

valituselimet<br />

HR14. Paikallisyhteisöille jaettu osuus toiminnan<br />

tuotoista<br />

Yhteiskunta<br />

Paikallisyhteisöt<br />

SO1.<br />

Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten<br />

hallinta<br />

Osio<br />

SR 6, 24,<br />

36-40, 42-<br />

43<br />

SO4. Saadut tunnustukset SR 34, 41<br />

Lahjonta ja korruptio<br />

SO2. Lahjonnan ja korruption torjunta SR 6, 24<br />

Poliittinen vaikuttaminen<br />

SO3. Poliittiset tuet ja lobbaus<br />

SO5. Poliittisille puolueille tai instituutioille maksetut<br />

avustukset<br />

Kilpailu ja hinnoittelu<br />

SO6.<br />

SO7.<br />

Oikeuden päätökset kartelliepäilyissä<br />

Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomusten<br />

torjunta<br />

Tuotevastuu<br />

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus<br />

PR1.<br />

PR4.<br />

Tuoteturvallisuus tuotteita ja palveluita<br />

käytettäessä<br />

Tuoteturvallisuusrikkomukset<br />

SR 24<br />

FR Liite 27<br />

SR 6, 24<br />

SR 30-31<br />

PR5. Kuluttajansuojaviranomaisten antamat<br />

huomautukset<br />

PR6. Tuotemerkinnät ansioituneille tuotteille SR 10, 31<br />

Tuotteet ja palvelut<br />

PR2. Tuotetiedot ja tuotemerkinnät SR 10, 31<br />

PR7. Tuotemerkintärikkomukset<br />

PR8. Asiakastyytyväisyys SR 32-33<br />

Mainonta<br />

PR9. Mainonnan standardien ja vapaaehtoisten<br />

sopimusten noudattaminen<br />

PR10. Markkinointi- ja mainontasäännösten<br />

rikkomukset<br />

Yksityisyyden suoja<br />

PR3. Kuluttajien yksityisyyden suojaaminen<br />

PR11. Kuluttajien yksityisyyden suojan rikkomista<br />

koskevat valitukset<br />

Taso<br />

50 • STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005

LIITTEET<br />

SANASTO<br />

Alkuperäketju<br />

Todentamalla puun alkuperäketju<br />

(chain-of-custody) osoitetaan, että puu<br />

on lähtöisin sertifioidusta metsästä. Alkuperäketjun<br />

todentaminen ja auditointi<br />

tapahtuvat sovellettavan metsäsertifiointijärjestelmän<br />

(esim. PEFC tai FSC) sääntöjen<br />

mukaan.<br />

AOX<br />

(Adsorbable organic halogen comppounds)<br />

AOX-pitoisuus kertoo jäteveden<br />

sisältämän, orgaanisiin yhdisteisiin<br />

sitoutuneen kloorin tai muiden halogeenien<br />

määrän.<br />

AUVA<br />

Itävallan työterveyshuoltoon ja työsuojeluun<br />

liittyvä sosiaalivakuutus<br />

Biopolttoaineet<br />

Uusiutuvista raaka-aineista saatavat polttoaineet,<br />

kuten puun kuori, mustalipeä<br />

ja hakkuutähteet.<br />

CERFLOR<br />

(Sistema Brazileiro de Certificação<br />

Florestal) Brasilialainen PEFC:n hyväksymä<br />

metsäsertifiointijärjestelmä<br />

CHP<br />

(Combined heat and power generation)<br />

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto<br />

CO 2<br />

Hiilidioksidi. Kaasu, jota mudostuu palamisen<br />

yhteydessä sekä eräiden luonnollisten<br />

prosessien tuloksena. Puut tarvitsevat<br />

hiilidioksidia yhteyttämiseen. Liiallisen<br />

hiilidioksidin määrän ilmakehässä<br />

uskotaan edistävän ilmastonmuutosta.<br />

COD<br />

(Chemical Oxygen Demand) Kemiallista<br />

hapenkulutusta kuvaava COD-arvo kertoo,<br />

paljonko happea tarvitaan jäteveden<br />

sisältämän orgaanisen aineen hajottamiseksi<br />

kemiallisesti.<br />

CSA Z809<br />

Kanadan kansallinen kestävän metsänhoidon<br />

standardi<br />

CSR<br />

(Corporate Social Responsibility) Yhteiskuntavastuu.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteiskuntavastuun<br />

periaatteet kattavat mm. ihmisoikeudet,<br />

työntekijöiden perusoikeudet,<br />

liiketoiminnan eettiset periaatteet, viestinnän<br />

ja yhteisöllisyyden.<br />

EMAS<br />

(Eco-Management and Audit Scheme)<br />

Vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta-<br />

ja auditointijärjestelmä, joka<br />

perustuu EU:n EMAS-direktiiviin.<br />

Fosfori<br />

Alkuaine, jonka liiallinen pitoisuus vesistöissä<br />

voi lisätä biologista aktiviteettia ja<br />

aiheuttaa rehevöitymistä.<br />

Fossiiliset polttoaineet<br />

Kiinteät, nestemäiset tai kaasumaiset<br />

polttoaineet, kuten öljy, maakaasu ja<br />

kivihiili, ovat muodostuneet maankuoressa<br />

korkean lämpötilan ja paineen vaikutuksessa<br />

miljoonien vuosien kuluessa.<br />

FSC<br />

(Forest Stewardship Council) Kansainvälinen<br />

metsäsertifiointijärjestelmä<br />

FTSE4Good<br />

FTSE4Good-indeksiperhe listaa yhteiskunnallisesti<br />

vastuullisia yrityksiä.<br />

FTSE:n omistavat Lontoon arvopaperipörssi<br />

ja talouslehti The Financial Times.<br />

ISO 14001<br />

Kansainvälisen standardointijärjestön<br />

ympäristöstandardi perustaksi yritysten<br />

ympäristönhallintajärjestelmille. Erillinen<br />

ISO-sertifikaatti on luotu myös mm.<br />

laatujohtamisen tueksi (ISO 9001).<br />

Jäljitettävyys<br />

Keino jäljittää puun alkuperä sen haltuunotosta<br />

aina hakkuupaikalle saakka.<br />

Kasvihuonekaasut<br />

Ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista<br />

tärkeimpiä ovat hiilidioksidi<br />

(CO 2<br />

), metaani (CH 4<br />

) ja dityppioksidi<br />

(N 2<br />

O). Kioton ilmastosopimus koskee<br />

myös fluorihiilivetyjä (HFC),<br />

perfluorihiilivetyjä (PFC) ja rikkiheksafluoridia<br />

(SF 6<br />

).<br />

Keräyspaperi<br />

Käytetty paperi ja kartonki, joka on<br />

kerätty uusiokäyttöä varten.<br />

Metsäsertifiointi<br />

Menettely, jossa riippumaton osapuoli<br />

tarkastaa metsänhoidon ja puunkäytön<br />

käytännöt arvioidakseen vastuullisen<br />

metsänhoidon ekologisten, taloudellisten<br />

ja sosiaalisten standardien noudattamista.<br />

NGO<br />

(Non-governmental organisation)<br />

Kansalaisjärjestö<br />

NO X<br />

Typen oksidit, joita syntyy palamisen<br />

yhteydessä. Niiden laskeumat voivat<br />

aiheuttaa maaperän ja vesien happamoitumista.<br />

OHSAS 18001<br />

Kansainvälisen standardointijärjestön<br />

työterveys- ja turvallisuusstandardi<br />

PEFC<br />

(Programme for the Endosement of Forest<br />

Certification schemes) Kansainvälinen<br />

metsäsertifiointijärjestelmä<br />

SFI<br />

(Sustainable Forestry Initiative ® program<br />

of the American Forest & Paper Association)<br />

Pohjois-Amerikkalainen metsäsertifiointijärjestelmä<br />

Siistaus<br />

Kemialliset ja mekaaniset prosessit, joiden<br />

avulla painoväri erotetaan kuiduista<br />

valmistettaessa massaa keräyspaperista.<br />

SO 2<br />

Rikkidioksidi. Kaasu, jota muodostuu<br />

rikkipitoisia polttoaineita, kuten öljyä<br />

ja hiiltä, poltettaessa. Rikkidioksidi<br />

lisää maaperän ja vesistöjen happamoitumista.<br />

Typpi<br />

Ilmakehässä yleisesti esiintyvä kaasu.<br />

Liiallinen typpipitoisuus vesistöissä voi<br />

lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa<br />

rehevöitymistä.<br />

Uusiokuitu<br />

Keräyspaperista valmistettu kuitu<br />

Yritysvastuu<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tarkoittaa yritysvastuuta laajassa<br />

merkityksessä, sisältäen taloudellisen<br />

vastuun sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun.<br />

STORA ENSO YRITYSVASTUU 2005 • 51

csrnetwork on yritysten yhteiskuntavastuun konsultointiorganisaatio. Sen palveluksessa<br />

on ympäristöjohtamisen, yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijoita.<br />

www.csrnetwork.com<br />

LAAJUUS JA TAVOITTEET<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on antanut csrnetworkille toimeksi varmentaa konsernin vuoden 2005<br />

yritysvastuuraportin yritysvastuuta koskevat tiedot. Varmennusprosessin tavoitteena<br />

oli tarkastaa raportin sisältämät väittämät ja käydä läpi yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasioiden<br />

johtamis- ja tiedonkeruujärjestelmät. csrnetwork on soveltanut varmennusprosessin<br />

suunnittelussa AA1000- varmennusstandardin periaatteita. Raportin sisältämiä<br />

case-esimerkkejä ei ole varmennettu. Raportin sisältämät taloudelliset tulostiedot,<br />

mukaan lukien taloudellisistä tiedonkeruujärjestelmistä saadut henkilöstöä<br />

koskevat tiedot, eivät myöskään ole olleet varmennuksen piirissä, lukuun ottamatta<br />

ympäristöinvestointeja ja -kustannuksia. Olemme käyneet läpi näiden tietojen keruujärjestelmän,<br />

mutta ympäristöön liittyvien taloudellisten vastuiden läpikäynti ei ole<br />

kuulunut tämän varmennuksen piiriin. Kasvihuonekaasupäästöjen tarkastamiseksi<br />

päästökauppaa varten on luotu erillinen valvontaprosessi, eikä se sisälly tämän varmennuksen<br />

piiriin.<br />

STORA ENSON JOHDON JA VARMENTAJAN VASTUUT<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n johto vastaa yritysvastuuraportin laatimisesta. Tämä lausunto edustaa<br />

csrnetworkin puolueetonta mielipidettä. Emme ole osallistuneet raportin laatimiseen,<br />

eikä meillä ole muita toimeksiantosopimuksia <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa. Varmennustoimeksiannon<br />

saimme heiltä nyt kolmannen kerran. Toimitamme pyydettäessä puolueettomuuslausunnon<br />

koskien toimeksiantosopimustamme <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa. Antamaamme<br />

varmennuslausuntoa ei tule pitää perusteena rahoitus- tai sijoituspäätöksiä<br />

tehtäessä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuuraportin varmennusryhmään kuuluivat Mark Line,<br />

Katy Anderson ja Vicky McAllister. Lisätietoja sekä tiedot varmentajien pätevyydestä<br />

löytyvät osoitteesta www.csrnetwork.com.<br />

MENETELMÄ<br />

Varmennusprosessi toteutettiin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimitiloissa Suomessa ja Ruotsissa sekä<br />

operatiivisissa yksiköissä Virossa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Varmennuksessa käytettiin<br />

tämän raportin englanninkielistä versiota. Tapasimme konserni- ja tulosryhmätason<br />

johtoa, joka on vastuussa raportin kattamista aihealueista ja sidosryhmäsuhteista<br />

sekä raportin tekstin pohjana olevan tiedon keruusta. Näissä tapaamisissa keskusteltiin<br />

raportin sisältämistä väittämistä ja käytiin läpi tiedon keruuseen ja<br />

analysointiin käytettyjä järjestelmiä ja prosesseja. Vierailimme Baltian puunhankintaorganisaatiossa,<br />

Langerbruggen tehtaalla Belgiassa sekä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Timber UK:ssa<br />

Iso-Britanniassa. Käyntien yhteydessä keskustelimme paikallisista johtamisjärjestelyistä<br />

sekä tarkastimme valikoituja tietoja paikallisen johdon edustajien kanssa. Emme<br />

ole olleet suoraan yhteydessä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n sidosryhmiin, mutta olemme tehneet<br />

rajallisen Internet-pohjaisen selvityksen siitä, mitkä asiat ovat sidosryhmien mukaan<br />

keskeisiä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Baltian puunhankintaorganisaatiolle. Selvityksen toteutti professori<br />

Aleg Cherp Unkarin Central European University -yliopistosta.<br />

LAUSUNTO<br />

Tietojen oikeellisuus<br />

Oman työmme sekä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n antamien tietojen perusteella havaintomme on, että<br />

tietojen keruuseen käytetyt järjestelmät ovat yleisesti ottaen luotettavat. Tietoomme<br />

ei tullut mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta epäillä raportoitujen tietojen todenperäisyyttä<br />

tai toiminnan kehityksen todenmukaista esittämistä.<br />

Ympäristöinvestointeihin liittyvien tietojen tarkastamista on vahvistettu tänä vuonna,<br />

parantaen tiedon luotettavuutta. Internet-pohjaisten henkilöstötietojen tarkastamista<br />

on myös systematisoitu. Henkilöstön vähennyksiä koskevat tieto kerättiin<br />

tänäkin vuonna manuaalisesti. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on kuitenkin sitoutunut kehittämään<br />

tietojärjestelmän tämän tiedon keräämiseen.<br />

Viime vuoden tapaan jatkuneet investoinnit tietojärjestelmien kehittämiseen <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n puunhankintaorganisaatiossa lisäävät puun jäljitettävyyden luotettavuutta.<br />

Kahdella kolmesta Baltian maista on puun alkuperään liittyvä tieto täysin sisällytetty<br />

hankinnan tietojärjestelmään.<br />

Tietojen kattavuus<br />

Tietoomme ei tullut mitään sellaista, mikä antaisi aihetta epäillä, että raportista on<br />

jätetty pois olennaista tietoa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on asianmukaiset järjestelmät johtamisjärjestelyjä<br />

ja toimintaa koskevan tiedon keräämiseen ja seurantaan.<br />

Yritysvastuun sisällyttämisen due diligence –ohjeistuksiin ja Ympäristö- ja sosiaalisten<br />

vaikutusten arvointien käytön pitäisi antaa luotettavaa tietoa sijoitusten ja kehittyville<br />

markkinoille suunnattujen hankkeiden yritysvastuuasioista.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on määrittänyt uudet toimittajien yhteiskuntavastuu- ja ympäristövaatimukset,<br />

jotka jalkautuessaan antavat pohjan toimittajien toiminnan arviointiin ja<br />

raportointiin. Lisäksi konserni on tutkinut ilmastomuutokseen liittyviä vaikutuksia<br />

tietyissä toimitusketjuissa, mikä auttaa tunnistamaan tulevia johtamiseen ja raportointiin<br />

liittyviä vaatimuksia tällä alueella. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n jäsenyys Columbian yliopisto<br />

Global Roundtable on Climate Change -verkostossa on myös positiivinen askel pitkän<br />

tähtäimen ilmastostrategian määrittämisessä.<br />

Sekä tarkistamissamme yksiköissä että Pohjois-Amerikan toiminnoissa havaitsimme<br />

hyviä esimerkkejä tietoisuudesta eettisiä liiketoiminnan periaatteita koskien. Konsernitasolla<br />

emme kuitenkaan havainneet järjestelmällisiä tapoja seurata periaatteiden<br />

toteutumista.<br />

Suosituksia tulevaan raportointiin<br />

Viime vuonna totesimme, että kerättyjen tietojen laatua voitaisiin edelleen parantaa<br />

kehittämällä ohjeistusta, jolla vähennetään kansallisten raportointikäytäntöjen eroja.<br />

Vaikka edistystä on tapahtunut, tämä suositus pätee edelleen joihinkin työterveyshuoltoa<br />

ja työsuojelua sekä henkilöstöä koskeviin tietoihin, erityisesti henkilöstön<br />

vähentämisiin.<br />

Ottaen huomioon toiminnon merkittävyyden ja sidosryhmien suuria puuviljelmiä<br />

kohtaan kohdistaman jatkuvan mielenkiinnon, suositamme että 50%:sti omistetun<br />

yhteisyritys Veracelin tiedot raportoidaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n koottujen lukujen rinnalla<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n raportissa, kunnes Veracel julkaisee oman yritysvastuuraporttinsa.<br />

Viime vuoden tapaan suosittelemme, että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> alkaa järjestelmällisesti analysoida<br />

sidosryhmiltä saatua palautetta ja käyttää sitä hyväksi tulevien raporttien sisältöa<br />

kehitettäessä.<br />

Suosituksia tulevaan johtamiseen<br />

Yritysvastuun huomioiminen due diligence –ohjeistuksissa sekä Business Excellence<br />

–ohjelmassa ovat edistysaskeleita yritysvastuun sisällyttämisessä liiketoimintaan.<br />

Suositamme että konsernin ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka tarkistetaan<br />

ja päivitetään vastaamaan tulevia haasteita.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> vastaa sidosryhmien huolenaiheisiin kuidunhankintaa koskien. <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n uusien kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteiden<br />

kehittäminen sekä jäljitettävyysjärjestelmien riippumattoman tahon sertifioinnin<br />

edistäminen ovat molemmat hyviä askeleita eteenpäin. Hyvä esimerkki konsernin<br />

jatkuvasta sitoutumisesta puun jäljitettävyyden edistämiseen on ollut nopea<br />

Controlled Wood -sertifikaatin käyttöönotto. Sertifikaatti lanseerattiin vuonna<br />

2004 ja se koskee metsiä, joissa ei ole FSC-sertifiointia.<br />

Suositamme, että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hyödyntää hankkimaansa osaamista konsernitason ympäristö-<br />

ja yhteiskuntavastuutavoitteiden edelleen kehittämisessä. Johtuen tavoitteita<br />

tukevien vertailutietojen saamisen vaikeudesta tietyistä maista, suositamme työterveyshuollon<br />

ja työsuojelun tavoitteiden tarkistamista.<br />

Toteamme, että edistyminen sisäisten turvallisuusauditointien toteuttamisessa on<br />

positiivinen askel kohti turvallisuustason parantamista. Pidämme tätä erityisen tärkeänä<br />

kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrän säilyessä ennallaan.<br />

csr network ltd<br />

Iso-Britanniassa helmikuussa 2006<br />

Mark Line, johtaja<br />

Katy Anderson, projektipäällikkö

PRIORITY/PRIORITAIRE<br />

BY AIRMAIL/PAR AVION<br />

IBRS/CCRI<br />

Code 5015291<br />

REPLY PAID / RÉPONSE PAYÉE<br />

FINLAND / FINLANDE<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj<br />

Corporate Communications<br />

Sustainability<br />

P. O. BOX 309<br />

FI–00101 HELSINKI<br />

FINLAND<br />

NO STAMP<br />

REQUIRED<br />

NE PAS<br />

AFFRANCHIR<br />

Taita tästä ja niittaa

Palaute Yritysvastuu 2005 -raporttiin<br />

Täytä lomake ja kerro meille kommenttisi Yritysvastuu 2005<br />

-raportista. Voit myös täyttää sähköisen lomakkeen osoitteessa:<br />

www.storaenso.com/sustainability/feedback<br />

1. Kuinka hyvin raportti mielestäsi käsittelee seuraavia<br />

asioita?<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n lähestymistapa yritysvastuuseen<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yritysvastuutavoitteet ja -tulokset<br />

Yritysvastuun taloudellinen ulottuvuus<br />

Kuitustrategian yritysvastuunäkökohdat<br />

Raaka-aineiden hankintaan liittyvät yritysvastuuasiat<br />

Ilmastonmuutos<br />

Työterveyshuolto ja työsuojelu<br />

Henkilöstön hyvinvointi<br />

Tuotteisiin ja asiakkaisiin liittyvät yritysvastuuasiat<br />

Asteikko: 5=Erittäin laajasti 4=Laajasti 3=Riittävästi 2=Puutteellisesti<br />

1=En osaa sanoa<br />

2. Kuinka hyvin seuraavat väittämät pitävät mielestäsi<br />

paikkansa?<br />

Raportin rakenne on selkeä.<br />

Raportin sisältö kattaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tärkeimmät<br />

yritysvastuukysymykset.<br />

Eri osa-alueet ovat tasapainossa toistensa kanssa.<br />

Sisältö on uskottavaa.<br />

Sisältö on ymmärrettävää.<br />

Asteikko: 5=Täysin samaa mieltä 4=Samaa mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä<br />

2=Eri mieltä 1=Täysin eri mieltä<br />

3. Luettuasi raportin, miten mielipiteesi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>sta on<br />

muuttunut?<br />

Myönteisesti<br />

Ei muutosta<br />

Kielteisesti<br />

4. Miten toivoisit raportin kehittyvän tulevaisuudessa?<br />

5. Mihin sidosryhmään kuulut?<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n työntekijät tai alihankkijat<br />

Asiakkaat<br />

Osakkeenomistajat<br />

Eettiset sijoittajat<br />

Julkishallinto<br />

Kansalaisjärjestöt<br />

Yritysvastuun ammattilaiset<br />

Media<br />

Yliopistot tai korkeakoulut<br />

Jokin muu, tarkenna

Varmennettujen hallintajärjestelmien<br />

piirissä olevat<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tuotantoyksiköt<br />

ISO 14001,<br />

EMAS ja OHSAS<br />

18001 tai AUVA<br />

Alankomaat<br />

Berghuizerin tehtaat<br />

Itävalta<br />

Bad St. Leonhardin saha<br />

Portugali<br />

Celbin sellutehdas<br />

Ruotsi<br />

Forsin tehtaat<br />

Hylten tehtaat<br />

Saksa<br />

Baienfurtin tehtaat<br />

Kabelin tehtaat<br />

Suomi<br />

Anjalankosken tehtaat<br />

Kotkan saha<br />

Kotkan tehtaat<br />

Oulun tehtaat<br />

Summan tehtaat<br />

Veitsiluodon tehtaat<br />

ISO 14001 ja<br />

OHSAS 18001<br />

tai AUVA<br />

Itävalta<br />

Brandin saha<br />

Sollenaun saha<br />

Kiina<br />

Suzhoun tehtaat<br />

Puola<br />

Ostrołękan tehtaat<br />

Puola ja Serbia<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Poland,<br />

Łódźin, Tychyn ja<br />

Šabacin tehtaat<br />

Ranska<br />

Corenso France<br />

Yhdysvallat<br />

Stevens Pointin tehtaat<br />

ISO 14001 ja<br />

EMAS<br />

Espanja<br />

Barcelonan tehtaat<br />

Ranska<br />

Corbehemin tehtaat<br />

Ruotsi<br />

Alan saha<br />

Falu Rödfärg<br />

Gruvönin saha<br />

Grycksbon tehtaat<br />

Kopparforsin saha<br />

Kvarnsvedenin tehtaat<br />

Linghedin saha<br />

Norrsundetin<br />

sellutehdas<br />

Nymöllan tehtaat<br />

Skoghallin tehtaat<br />

Skutskärin sellutehdas<br />

Saksa<br />

Maxaun tehtaat<br />

Reisholzin tehtaat<br />

Sachsenin tehtaat<br />

Uetersenin tehtaat<br />

Wolfsheckin tehtaat<br />

Suomi<br />

Enocellin sellutehdas<br />

Heinolan flutingtehdas<br />

Honkalahden saha<br />

Imatran tehtaat<br />

Kemijärven sellutehdas<br />

Kiteen saha<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging,<br />

Lahden, Heinolan,<br />

Ruoveden ja Tiukan<br />

tehtaat<br />

Pankakosken tehtaat<br />

Tolkkisten saha<br />

Uimaharjun saha<br />

Varkauden saha<br />

Varkauden tehtaat<br />

Veitsiluodon saha<br />

Corenso Finland,<br />

Porin kartonkitehtaat<br />

ISO 14001<br />

Belgia<br />

Langerbruggen tehtaat<br />

Kanada<br />

Port Hawkesburyn<br />

tehtaat<br />

Latvia<br />

Launkalnen saha<br />

Malesia<br />

Pasir Gudangin tehtaat<br />

Saksa<br />

Pfarrkirchenin tehtaat<br />

Corenso Elfes, Jülich<br />

Corenso Elfes, Krefeld<br />

Ruotsi<br />

Corenso Sweden<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Packaging,<br />

Jönköpingin,<br />

Vikingstadin ja<br />

Skenen tehtaat<br />

Suomi<br />

Corenso Finland<br />

Keräyskuitu<br />

Unkari<br />

Pátyn tehtaat<br />

Viro<br />

Imaveren saha<br />

Näpin saha<br />

Paikusen saha<br />

Saugan saha<br />

Viljandin komponenttitehdas<br />

Yhdysvallat<br />

Bironin tehtaat<br />

Duluthin tehtaat<br />

Kimberlyn tehtaat<br />

Niagaran tehtaat<br />

Whitingin tehtaat<br />

Wisconsin Rapidsin<br />

tehtaat<br />

Corenso North America<br />

Puunhankintayksiköt<br />

Wood Supply Baltic<br />

Wood Supply Finland<br />

Wood Supply Russia*<br />

Wood Supply Sweden<br />

Wood Supply U.S.<br />

Port Hawkesbury<br />

Woodlands Unit<br />

Puuviljelmät<br />

Veracel, Brasilia<br />

Celbi, Portugali<br />

*EMAS ja ISO 14001 kuidun<br />

alkuperän seurantajärjestelmälle<br />

Wood Supply Finlandin toimittaja<br />

vaatimusten mukaisesti<br />

www.storaenso.com/mills<br />

Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat sekä<br />

lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla “uskoo”, ”olettaa”, ”odottaa”, ”ennustaa” tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain vuoden 1995<br />

Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. Koska nämä lausumat<br />

perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi niitä koskevista<br />

arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva<br />

menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, Konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita,<br />

voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset Konsernin patenttien tai<br />

muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus,<br />

Konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, Konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen<br />

tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu Konsernin tärkeimmillä<br />

markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj<br />

PL 309<br />

00101 Helsinki<br />

Katuosoite: Kanavaranta 1<br />

Puh. 02046 131<br />

Fax 02046 21471<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> AB<br />

Box 70395<br />

SE-107 24 Stockholm, Sverige<br />

Katuosoite: World Trade Center,<br />

Klarabergsviadukten 70<br />

Puh. +46 1046 46000<br />

Fax +46 8 10 60 20<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> International Office<br />

9 South Street<br />

London W1K 2XA, UK<br />

Puh. +44 20 7016 3100<br />

Fax +44 20 7016 3200<br />

www.storaenso.com<br />

corporate.communications@storaenso.com<br />

Graafinen suunnittelu: Incognito<br />

Valokuvat: Patrik Leonardsson, Bill Nieman, Timo Tontti ja<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kuva-arkisto<br />

Painatus: Libris Oy<br />

Kannet: Aurocard 240 g/m 2 , <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>, Baienfurtin tehtaat<br />

(ISO 14001 -sertifikaatti ja EMAS-rekisteröinti D-165-00032)<br />

Sisäsivut: Lux Cream 90 g/m 2 , <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>, Anjalankosken tehtaat<br />

(ISO 14001 -sertifikaatti ja EMAS-rekisteröinti FI-000018)

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!