Rahoitustarkastus tiedottaa 4/2008 6.5.2008 1 (7 ... - Finanssivalvonta

Rahoitustarkastus tiedottaa 4/2008 6.5.2008 1 (7) 

MITEN SUOMALAINEN SIJOITUSRAHASTO TOIMII? 

Sijoitusrahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön hallitus tekee sijoitusrahastoa 

koskevat päätökset. Osuudenomistajat valitsevat vähintään kolmannek- 

sen hallituksen jäsenistä. Päivittäisistä sijoituspäätöksistä vastaa rahas- 

toyhtiön nimeämä salkunhoitaja. 

MITEN RAHASTOYHTIÖN JA SIJOITUSRAHASTON TOIMIN- 

TAA VALVOTAAN? 

Sijoitusrahaston ja rahastoyhtiön valvonta on monitasoista. Valvovia taho- 

ja on useita ja valvonta-alueet voivat olla osin päällekkäisiä. Valvonta voi 

kohdistua sijoitusrahastotoiminnassa rahaston päivittäiseen toimintaan 

yleensä, rahastoyhtiön tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen, markki- 

nointitoimenpiteisiin, keskeisiin rahaston hallinnointiin liittyviin toimiin, ra- 

haston elinkaaren kannalta käänteentekeviin kohtiin tai valvonta voi olla 

myös toiminnan jälkikäteistä seurantaa. 

KILPAILU KOTITALOUKSIEN LUOTOISTA JA TALLETUKSIS- 

TA ON KOVAA 

Pankit kilpailevat aktiivisesti kotitalouksien talletuksista ja asuntoluotoista 

kotitalouksille. Asiakkaat kilpailuttavat asuntoluottonsa tehokkaasti, mutta 

säästämis-, sijoitus- ja vakuutuspalveluissa kilpailuttaminen on yleisesti 

ottaen vähäisempää. 

RATA INFORMOI EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNTAA 

SAMPO PANKIN VALVONNASTA 

Rata, useat muut viranomaiset ja Sampo Pankki olivat talousvaliokunnan 

kuultavina Sampo Pankin tietojärjestelmäongelmista asiakkaansuojan 

kannalta. 

RAHOITUSTARKASTUS TARKASTI JULKISET SISÄPIIRI- 

REKISTERIT JA SISÄPIIRI-ILMOITUSVELVOLLISUUDEN 

NOUDATTAMISTA 

Rata tarkasti listayhtiöiden, sijoituspalveluyritysten, arvopaperinvälitystä 

harjoittavien luottolaitosten ja rahastoyhtiöiden julkisen sisäpiirirekisterin 

luotettavaa pitämistä ja ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Tarkastuk- 

sessa ilmeni, että ilmoitusvelvollisilla oli huomattava määrä myöhässä 

sisäpiirirekisteriin annettuja sisäpiiri-ilmoituksia. Ilmoitusvelvollisella on 

vastuu siitä, että sisäpiiri-ilmoitus on annettu määräajassa. Rekisterinpi- 

täjä on vastuussa sisäpiirirekisterin luotettavasta pitämisestä. 

TAPAHTUMAKATSAUS 

• 

• 

• 

• 

Ovatko sijoitusneuvojasi toimilupa-asiat kunnossa? 

Tutkimus; Rahoitusvalvontaviranomaisten toimintaa eri maissa oh- 

jaavien lainsäännösten ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen välillä 

vallitsee korrelaatio 

Ratan tutkimat arvopaperimarkkinoiden valvontatapaukset 

2003–2008 

Rata julkaisi tulkintarekisterin internetsivuillaan 

MITEN SUOMALAINEN SIJOITUSRAHASTO 

TOIMII? 

Keskeiset sijoitusrahaston hallinnointiin liittyvät toimet ovat 

sijoitustoiminnan hoitaminen eli salkunhoito, osuusrekiste- 

rin ylläpito ja sijoitusrahaston arvonlaskenta. 

Sijoitusrahastoa koskevat päätökset tekee rahastoyh- 

tiön hallitus 

Sijoitusrahasto ei ole Suomessa itsenäinen oikeushenkilö, 

joten sitä koskevat päätökset tekee sijoitusrahastoa hal- 

linnoiva rahastoyhtiö. Rahastoyhtiön päättävä elin on sen 

hallitus. Sijoitusrahastolain mukaan osuudenomistajat va- 

litsevat vähintään kolmanneksen hallituksen jäsenistä. 

Hallitus tekee päätöksen sijoitusrahaston 

• perustamisesta 

• perustettavan rahaston säännöistä 

• sääntömuutoksista 

• sijoitusrahaston lakkauttamisesta 

• fuusioimisesta johonkin toiseen rahastoon sekä 

• sijoitusrahaston hallinnon luovutuksesta. 

Rahastoyhtiön hallitus valitsee säilytysyhteisön, joka säi- 

lyttää sijoitusrahaston varat. Sijoitusrahastolla tulee olla 

myös tilintarkastaja. 

Sijoitusrahaston päivittäiset sijoituspäätökset tekee 

salkunhoitaja 

Sijoitusrahaston päivittäiset sijoituspäätökset tekee ra- 

hastoyhtiön nimeämä salkunhoitaja. Salkunhoitaja voi olla 

rahastoyhtiön palveluksessa oleva henkilö tai tiimi tai sal- 

kunhoito voi olla annettu yhtiön ulkopuolisen omaisuuden- 

hoitajan tehtäväksi. Salkunhoitaja tekee sijoituspäätöksensä 

sijoitusrahaston säännöissä määrätyissä rajoissa. Laki sallii 

rahaston sijoituspolitiikan rajaamisen säännöissä tiukasti tai 

väljästi. Väljä sääntömuotoilu jättää salkunhoitajalle suu- 

remman liikkumavaran sijoituspäätösten osalta kuin tiukka 

rajaus. Salkunhoitajan vaihtuminen voi heijastua rahaston 

sijoituspolitiikkaan, vaikka varsinaisia sääntömuutoksia ei 

tehtäisikään. 

Rahaston kannattavuus ja elinkaari 

Uusia sijoitusrahastoja perustetaan eri syistä: täydentämään 

rahastoyhtiön sijoitusrahastovalikoimaa, vastaamaan sijoit- 

tajien kiinnostukseen johonkin maantieteelliseen alueeseen 

tai toimialaan, vas- 

taamaan paremmin 

muuttuneisiin talou- 

den näkymiin jne. Jo 

rahaston perustami- 

sesta lähtien voi olla 

ennakoitavissa, että 

jonkin sijoitusra- 

haston elinkaari jää 

lyhyemmäksi kuin 

toisen. Rahastoyhtiöiden 

rahastovali- 

Rahastoyhtiöiden rahastovalikoimasta löytyy lyhyen 

tai pitkän koron-, osake-, indeksi- ja yhdistelmärahas- 

koimasta löytyy ns. 

toja sekä trendirahastoja. 

perusrahastoja; lyhy- 

en tai pitkän koron-, osake-, indeksi- ja yhdistelmärahastoja. 

Näiden lisäksi valikoimaan kuuluu erityisiä sijoitustarpeita 

palvelevia ns. trendirahastoja. Niihin kohdistuva kiinnostus 

voi olla jossain vaiheessa suuri mutta voi sammua myöhem- 

min kun taas perusrahaston elinkaari voi olla pitkä.


Rahastoyhtiö joutuu harkitsemaan sijoitustoiminnan me- 

nestyksellisyyttä ja tulevaisuuden näkymiä, suhteessa 

sijoittajien osoittamaan kiinnostukseen ja voi päätyä ratkaisuun, 

jossa sijoitusrahaston sääntöjä muutetaan, sijoitusrahasto 

fuusioidaan toiseen sijoitusrahastoon tai rahas- 

to päätetään lakkauttaa. 

Lisätietoja antaa 

markkinavalvoja Paula Kirppu, puhelin 010 831 5338. 

MITEN RAHASTOYHTIÖN JA SIJOITUSRA- 

HASTON TOIMINTAA VALVOTAAN? 

Rahastoyhtiön sisäinen valvonta 

Rahastoyhtiön luotettavan hallinnon järjestäminen edellyttää 

yhtiön sisäistä, keskeisten toimintojen, kuten arvonlas- 

kennan, osuusrekisterin pidon ja salkunhoidon valvontaa. 

Yhtiön sisäinen valvonta on ensiarvoisen tärkeä yhtiön päi- 

vittäisen toiminnan valvonnassa ja sen varmistamisessa, 

että yhtiössä noudatetaan sitä koskevia säännöksiä, vi- 

ranomaisohjeita, yhtiön omia sisäisiä ohjeita ja hallituksen 

päätöksiä. Luotettavan hallinnon järjestäminen on keskei- 

nen kysymys jo yhtiön toimilupaa myönnettäessä. Rata 

myöntää rahastoyhtiön toimiluvan ja käsittelyssä käydään 

läpi mm. yhtiön keskeisten prosessien järjestäminen, ra- 

hastoyhtiön sisäinen ohjeistus ja valvonta. 

Säilytysyhteisön valvonta 

Sijoitusrahastolaki edellyttää, että jokaisella sijoitusrahastolla 

pitää olla säilytysyhteisö. Säilytysyhteisö toimii lähei- 

sesti yhteistyössä rahastoyhtiön kanssa. Säilytysyhteisön 

tehtävät on lueteltu laissa. Varsinaisen omaisuuden huolellisen 

säilyttämisen ja sitä koskevien ohjeiden täytäntöön- 

panon lisäksi säilytysyhteisön tehtävänä on valvoa, että 

rahaston hallinnoinnissa noudatetaan lakia ja rahaston 

sääntöjä. Säilytysyhteisön tehtävänä on varmistua siitä, 

että rahasto-osuuksien arvo lasketaan lain ja sijoitusrahaston 

sääntöjen mukaisesti ja että liikkeeseenlaskuissa ja lu- 

nastuksissa noudatetaan lakia ja sijoitusrahaston sääntöjä 

ja että rahaston tuotot käytetään lain ja rahaston sääntöjen 

mukaisesti. Lakiin on nimenomaisesti kirjattu, että säilytysyhteisön 

on hoidettava tehtävänsä itsenäisesti rahasto- 

osuudenomistajien eduksi. Rata valvoo säilytysyhteisöjen 

toimintaa. 

Tilintarkastajan valvonta 

Rahastoyhtiön tilintarkastajat tarkastavat sekä rahastoyh- 

tiön että sijoitusrahaston tilinpäätöksen. Sijoitusrahastolaki 

velvoittaa tilintarkastajan tarkastamaan rahasto-osuuden 

arvon laskennan oikeellisuuden vähintään kuusi kertaa 

vuodessa. Tarkastusten väli on vähintään yksi kuukausi ja 

enintään kolme kuukautta. KHT-yhdistys julkaisi vuoden 

2008 alussa suosituksen arvonlaskennan oikeellisuuden 

tarkastamisesta. Suosituksessa korostetaan yhtiön pro- 

sessien ja sisäisten kontrollien merkitystä, joihin tilintarkas- 

tajan tulisi kiinnittää huomiota. 

Ratan valvonta 

Ratan valvonta on kahden tyyppistä: ns. jatkuvaa valvontaa 

ja tarkastuksia. Jatkuva valvonta käsittää myös hake- 

musasioiden käsittelyn. 

Hakemusasiat 

Rata mm. myöntää ja peruuttaa rahastoyhtiön toimiluvan, 

vahvistaa sijoitusrahaston säännöt, hyväksyy sääntömuutokset, 

fuusiot, diffuusiot, hallinnon luovutukset ja säilytys- 

yhteisön vaihdon. 

Raportointi 

Rahastoyhtiöt ovat velvollisia lähettämään Ratalle tiedoksi 

vuosikertomuksensa ja puolivuotiskatsauksensa, ra- 

hastoesitteensä ja niihin tehdyt 

muutokset, tiedot yhtiön johdossa 

tapahtuvista henkilömuutoksista, 

sijoitusrahaston pääomassa ja 

osuudenomistajamäärissä tapah- 

tuvat vähimmäisrajojen alitukset 

ja ylitykset sekä arvonlaskentavirheet. 

Laki velvoittaa rahasto- 

yhtiöt ilmoittamaan Ratalle myös 

esim. merkittävät ulkoistamisjär- 

jestelynsä, rahaston väliaikaisen 

sulkemispäätöksen ja sijoitusra- 

haston lakkauttamispäätöksen. 

Rahastoyhtiöt raportoivat kuu- 

Rahastoyhtiöt ovat velvollisia lä- 

hettämään Ratalle tiedoksi mm. 

kausittain jälkikäteen sijoitusravuosikertomuksensa 

ja puolivuohaston 

salkun koostumuksen Ratiskatsauksensa, 

rahastoesitteen- 

sä ja niihin tehdyt muutokset. 

talle. Rata valvoo jälkikäteisesti 

sijoitusrajojen noudattamista. 

Ratan jatkuvassa valvonnassa voidaan ottaa tarkemman 

tarkastelun kohteeksi tällaisiin ilmoituksiin liittyviä havain- 

toja tarpeen mukaan. 

Muu jatkuva valvonta 

Osa jatkuvaa rahastovalvontaa on yhteydenpito yhtiön 

kanssa käytännön menettely- ja tulkintakysymyksistä sekä 

asiakasyhteydenottojen perusteella esiin nousevien yksit- 

täisten kysymysten selvittely, liittyvät ne sitten merkintä- tai 

lunastustoimeksiantojen toteutukseen, arvon julkistamisiin, 

markkinointiin tai muihin menettelyllisiin seikkoihin. Rata 

seuraa myös tiedotusvälineissä esiin nousevia aiheita. Valvontakäynnit 

rahastoyhtiöissä kuuluvat jatkuvaan valvontaan. 

Valvontakäyntien tiheys yhtiössä vaihtelee sen mu- 

kaan onko valvottavaan liittynyt esim. erityisiä järjestelyjä 

vai onko kyseessä säännöllinen vuosittainen tapaaminen.


Tarkastukset 

Jatkuvan valvonnan lisäksi Rata tekee tarkastuksia. Tar- 

kastus voidaan toteuttaa joko käymällä yhtiössä paikan 

päällä tai se voidaan toteuttaa ns. kirjoituspöytätarkastuk- 

sena pyytämällä asiaan liittyvä aineisto Rataan. Tarkastus 

voi olla teematarkastus jostain ajankohtaisesta kysymyk- 

sestä ja kohdistua kaikkiin rahastoyhtiöihin tai se voi olla 

yhden yhtiön kokonaisvaltaisempi tarkastus. 


markkinavalvoja Paula Kirppu, puhelin 010 831 5338. 

KILPAILU KOTITALOUKSIEN LUOTOISTA JA 

TALLETUKSISTA ON KOVAA 

50 

45 

40 

35 

30 

25 

20 

15 

10 

5 

0 

Kotitalouksien talletuskannan ja enintään 2 vuoden 

määräaikaistalletusten vuosimuutos-% 

Nykyisin pankit kilpailevat aktiivisesti kotitalouksien talle- 

tuksista ja asuntoluotoista kotitalouksille. Kotitalouksien 

asema talletus- ja luottomarkkinoilla onkin muuttunut vuosi- 

en myötä oleellisesti. Tänä päivänä asiakkaat kilpailuttavat 

asuntoluottonsa tehokkaasti, mutta säästämis-, sijoitus- ja 

vakuutuspalveluissa kilpailuttaminen on vähäisempää. 

Lähes kaikki pankit keskittyvät nykyisin kokonaisvaltaiseen 

palveluun: luotonmyönnön yhteydessä pankit markkinoivat 

ja pyrkivät myymään asiakkaalle myös muita tarjoamiaan 

palveluja. Asuntolainan lisäksi asiakkaalle myydään mm. 

kulutusluottoa ja kotivakuutuksia. 

Säästämis- ja sijoituspuolella markkinoidaan yhdistelmä- 

tuotteita, joissa asiakas tekee talletuksen lisäksi sijoituksen 

rahastoon ja mahdollisesti myös vakuutukseen. Asiakkaalta 

vaaditaankin valppautta ja melkoisesti vaivannäköä, jotta 

hän pystyy vertailemaan eri tuotteiden hintoja ja valitse- 

maan hänelle edullisimman paketin. Keskittäminen ei aina 

välttämättä ole asiakkaan kannalta edullisin vaihtoehto. 

Kilpailu talletuksista kiristynyt 

Pankkien välinen kilpailu alkoi kiristyä talletusmarkkinoilla 

vuoden 2007 loppupuolella. Sekä kysyntä- että tarjontapuoli 

aktivoituivat. Asiakkaiden kiinnostusta määräaikais- 

talletuksiin lisäsi markkinakorkojen nousu. Markkinoiden 

epävarmuus lisäsi myös osaltaan vähäriskisten sijoitusten 

suosiota. Asiakkaat hakivat sijoituksilleen turvallisuutta ja 

ennakoitavuutta. 

Tarjontapuolella uudet toimiluvan saaneet pankit sekä is- 

lantilaiset pankit toivat syksyllä näkyvästi markkinoille uusia 

korkotarjouksia. Markkinaehtoisen varainhankinnan kallis- 

tuminen toi talletuskilpailuun mukaan myös muut pankit. 

Erityisesti määräaikaisten talletusten suosio on kasvanut. 

Maaliskuussa 2008 kotitalouksien talletuskanta (67,4 mrd. 

euroa) oli 14,2 prosenttia edellisen vuoden maaliskuuta 

korkeampi. Enintään 2 vuoden määräaikaisten kotitalouk- 

sien talletusten määrä on kasvanut huikeat 48,8 % viime 

vuoden maaliskuusta (kanta 3/08 21,3 mrd.euroa). 

Kotitalouksien talletuskannan kasvu 

Kotitalouksien enintään 2 vuoden määräaikaistalletusten vuosikasvu 

Lähde: Suomen Pankki. 

Perinteisten määräaikaistalletusten lisäksi myös erilaisten 

sijoitustalletusten ja yhdistelmätuotteiden suosio on kas- 

vanut. Korkokilpailu on nostanut luvattujen korkojen tason 

selvästi yli tavanomaisten pankkitalletuskorkojen. Yhdis- 

telmämarkkinointi kiinnittää helposti asiakkaan huomion 

pelkästään luvattuun korkotuottoon ja saa unohtamaan 

rahastosijoitukseen liittyvät riskit. 

Asiakkaan onkin hyvä pitää mielessään säästämisen ja 

sijoittamisen ero. Sijoittaminen (esim. sijoitusrahastot, 

osakkeet) sisältää aina riskin pääoman menettämisestä 

kun taas talletuksissa pääoma on turvattu niin kauan kuin 

pankin toiminta jatkuu. Talletuksia suojaa kuitenkin talle- 

tussuoja sen enimmäismäärään asti (Suomessa 25 000€) 

pankin maksukyvyttömyystilanteita varten. Suomen talle- 

tussuojasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.vm.fi / 

vm/fi /11_rahoitusmarkkinat/05_vakaus_ja_valvonta/03_ 

talletussuoja/index.jsp.) ja pohjoismaiden talletussuojasta 

löytyy lisätietoa Ratan kotisivulta osoitteesta: http://www. 

rahoitustarkastus.fi /Fin/Tiedotus/Rata_tiedottaa/2007/6_ 

2007/1.htm. 

Talletuksia lukuun ottamatta säästämis- ja sijoitustuot- 

teisiin liittyy kuluja. Sijoitusrahastoihin liittyvät merkintä-, 

hallinnointi- ja lunastuspalkkiot voivat kokonaisuudessaan 

viedä useita prosentteja sijoitetusta pääomasta. Erilaiset 

palkkiot veloitetaan, vaikka sijoitus ei tuottaisikaan. Osakesäästäjä 

puolestaan maksaa arvo-osuustilin ylläpitämi- 

sestä. 

Eri säästämis- ja sijoitustuotteisiin liittyvistä riskeistä ja 

tuotoista löytyy tietoa esim. Ratan kotisivuilta osoitteesta 

http://www.rahoitustarkastus.fi /Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/Tuotteet_ja_palvelut/Saasto-_ja_sijoitustuotteet/Ris- 

kit/etusivu.htm.


Markkinaepävarmuuden vuoksi rahasto-osuuksien lunas- 

tukset jatkuivat alkuvuonna 2008 kiihtyvinä. Rahastoista 

lunastettu raha on mennyt pääosin talletustileille. Talletuk- 

set ovat subprime-kriisin aikana lisääntyneet keskimäärin 

1,8 mrd. eurolla kuukaudessa, kun kriisiä edeltävän kah- 

den vuoden aikana keskimääräinen kuukausilisäys oli vain 

0,3 mrd. euroa. Yhteensä muissa muodoissa (esim. osake- 

sijoitukset) olevaa varallisuutta on siis siirretty talletuksiin 

noin 1,5 mrd. euron kuukausitahdilla. 

8 000 milj. 

6 000 milj. 

4 000 milj. 

2 000 milj. 

Rahalaitosten talletuskannan muutos ja 

suomalaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnät 

Epävarmuus asuntomarkkinoilla on viime kuukausina kas- 

vanut ja korkojen nousu on hidastanut asuntoluottokannan 

kasvua. Asunnon ostajien hintatietoisuus ja varovaisuus on 

lisääntynyt, mikä on pidentänyt asuntojen keskimääräisiä 

myyntiaikoja. Asuntomarkkinoiden hiljenemistä kuvaavat 

myös joillakin alueilla laskeneet hintapyynnöt ja myyntihin- 

nat sekä myymättömät uudet asunnot kasvukeskuksissa. 

Ostajien käyttäytymiseen saattavat vaikuttaa myös Yhdys- 

valtain asuntomarkkinakriisin laajentuneet seuraukset ja 

osakemarkkinoiden vauhdin hiipuminen. 

Asuntoluottojen määrä oli maaliskuun 2008 lopussa 63,5 

miljardia euroa. Vaikka asuntoluottokanta on edelleen kasvanut, 

vuoden 2005 lopun lähes 17 prosentin kasvuvauh- 

dista on pudottu alle 12 prosentin tasolle. 

Asuntoluottojen kanta (pylväs) sekä 

vuosimuutos-% (viiva) 

0 milj. 

-2 000 milj. 

-4 000 milj. 

-6 000 milj. 

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 

2007 2008 

Rahalaitosten talletuskannan muutos 

Sijoitusrahastojen it t j nettomerkinnät 

Lähteet: Suomen Pankki ja Suomen Sijoitusrahastoyhdistys. 

Asuntoluottojen kasvu hidastunut 

70 000 

60 000 

50 000 

40 000 

30 000 

20 000 

10 000 

0 

18 

16 

14 

12 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

Viime vuosien aikana kotitalouksien aktiivisuus asuntomarkkinoilla 

on ollut vilkasta, mikä on kasvattanut asunto- 

luottojen kysyntää ja nostanut asuntojen hintoja. Lainaa on 

otettu suuria määriä, pitkäksi aikaa ja hyvin pienellä pus- 

kurilla. Ison asuntolainan lisäksi kotitaloudet ovat ottaneet 

myös kulutusluottoa. 

Toistaiseksi hoitamattomien kotitalousluottojen osuus luottokannasta 

on vielä vähäinen. Osa kotitalouksista voi kui- 

tenkin ajautua lainan takaisinmaksun kanssa ongelmiin 

korkojen noustessa tai omassa taloudellisessa tilanteessa 

tapahtuneen muutoksen vuoksi. Koron nousu ja pitkät laina-ajat 

ovat johtaneet siihen, että luoton hoidon kuukausi- 

erää ei välttämättä voida aina pitää ennallaan laina-aikaa 

pidentämällä. Asiakkaiden tulee näin ollen varautua mah- 

dollisiin kuukausierien nousuihin. 

Lainanottajan kannattaa lainaa ottaessaan arvioida huo- 

lellisesti eri lainavaihtoehtoja ja tehdä mahdollisimman 

pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia laskelmia taloudellisesta 

tilanteestaan. Tietoa lyhennystapojen vaikutuksesta kor- 

kokustannuksiin ja lainaan liittyvistä riskeistä löytyy Ratan 

kotisivuilta http://www.rahoitustarkastus.fi /Fin/Tiedotus/ 

Rata_tiedottaa/2006/5_2006/2.htm. 


Asiakasmarginaali pysynyt hyvin kapeana 

Kovan kilpailun seurauksena pankkien perimät marginaalit 

asuntolainoista ovat kaventuneet useamman vuoden ajan. 

Asiakasmarginaalin suuruutta voi tilastoaineiston perusteella 

arvioida, jos uusien euriborsidonnaisten asuntoluottosopimusten 

keskikorosta vähentää 12 kuukauden euri- 

borkoron. Näin laskettu keskimääräinen asiakasmarginaali 

on laskenut melko jyrkästi vuoden 2005 ja 2006 aikana, 

mutta vuoden 2007 se on ollut melko tasaisesti 0,3-0,4 

prosenttiyksikköä. Asuntoluottomarkkinoilla 

marginaalit 

onkin kilpailtu niin kapeiksi, ettei laskuvaraa juuri enää ole. 

Kilpailua käydään marginaalin lisäksi myös muilla keinoin 

kuten tarjoamalla oheistuotteita ja tuotepaketointeja.


1.00 

0.75 

0.50 

0.25 

0.00 

1/2005 

Uusien asuntoluottosopimusten asiakasmarginaali 

7/2005 

1/2006 


7/2006 

1/2007 

7/2007 

Uusien euriborsidonnaisten luottojen korko - euribor 12 kk 

1/2008 

RATA INFORMOI EDUSKUNNAN TALOUSVA- 

LIOKUNTAA SAMPO PANKIN VALVONNAS- 

TA 

Rata, useat muut viranomaiset ja Sampo Pankki olivat 

25.4. talousvaliokunnan kuultavina Sampo Pankin tietojärjestelmäongelmista 

asiakkaansuojan kannalta. Kuulemisessa 

oli erityisesti esillä mahdollinen palvelun keskey- 

tymisestä syntyvän vakiokorvauskäytännön ulottaminen 

pankkipalveluihin. Vastaava käytäntö on aikaisemmin 

omaksuttu mm. energiayhtiöiden asiakkaansuojassa. 

Rata informoi samassa yhteydessä mm. järjestelmämuutoksen 

valmistelun seurannasta sekä pankilta vaatimas- 

taan päivittäisestä ongelmien, niiden vakavuusasteen ja 

asiakkaille aiheutuneiden seurausten raportoinnista. Jär- 

jestelmämuutoksessa ei lukuisista, asiakkaan kannalta 

vakavista pankkipalveluiden käytettävyysongelmista huo- 

limatta ollut kyse pankin vakautta vaarantavista tekijöistä. 

Ratan saaman tiedon mukaan asiakasvarojen ja asiakkai- 

den tilitietojen säilyminen on myös ollut turvattu. 

Kokonaismarginaali kääntynyt laskuun 

Kiristynyt kilpailu asiakkaista on johtanut siihen, että pan- 

kit ovat joutuneet tinkimään uusien luottojen ja talletusten 

korkomarginaaleista. Laina- ja talletuskantojen keskikorko- 

jen välinen kokonaismarginaali kääntyi laskuun elokuussa 

2007. Pankit ovat saaneet korvattua marginaalien kape- 

nemisen muun muassa luottovolyymien ja palkkiotuottojen 

kasvulla, mikä ei välttämättä samassa määrin onnistu enää 

lähivuosina. 

3.00 

2.75 

2.50 

Rahoituslaitosten kokonaiskorkomarginaali 

(lainkannan keskikorko – talletuskannan keskikorko) 

Ratan ensisijaisena tehtävänä on rahoitusmarkkinoiden 

vakauden ja luottamuksen säilyttäminen. Rata edistää 

myös hyvien menettelytapojen noudattamista. Pankkien 

on noudatettava lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä 

sekä toimittava huolellisesti suhteessa asiakkaisiin. Rata 

saa valvontatyössään liikesalaisuuden alaista tietoa, eikä 

voi näitä tietoja referoida julkisuudessa. 

Rata on edellyttänyt Sampo Pankilta ongelmien priori- 

sointia ja niiden järjestelmällistä ratkaisemista, huolellista 

tiedottamista asiakkaille, asiakaspalautteiden nopeaa hoi- 

tamista ja korvausvaatimusten asianmukaista käsittelyä. 

Lisäksi Rata on muistuttanut pankkia, että asiakkaan siir- 

tymistä toiseen pankkiin ei saa vaikeuttaa. 

Pankkipalveluun tyytymätön asiakas voi kääntyä Ratan, 

Pankkialan Asiakasneuvontatoimiston tai Kuluttajaviraston 

puoleen. Asiakkaan ja pankin välisen riita-asian voi asian- 

osaisia sitovasti ratkaista kuitenkin vain tuomioistuin. 

2.25 

Valvonnassa ollaan säännöllisesti yhteydessä Danske 

Bank –konsernin tanskalaiseen valvojaan, Finanstilsyne- 

tiin. 

2.00 

1/2005 

7/2005 

1/2006 

7/2006 

1/2007 

7/2007 

1/2008 

Uusien euriborsidonnaisten luottojen korko - euribor 12 kk 

Rata antoi 18.4. vastaavansisältöisen raportin pankkivaltuustolle. 

Eduskunnan pankkivaltuusto valvoo Ratan toi- 

mintaa. 



toimistopäällikkö Jaana Rantama, puhelin 010 831 5281. 


apulaisjohtaja Jukka Vesala, puhelin 010 831 5374 tai 

apulaisjohtaja Jarmo Parkkonen, puhelin 010 831 5255.


RAHOITUSTARKASTUS TARKASTI JULKI- 

SET SISÄPIIRIREKISTERIT 

JA SISÄPIIRI-ILMOITUSVELVOLLISUUDEN 

NOUDATTAMISTA 

Tarkastuksen tavoitteena rekisterien ajantasaisuus 

Tarkastuksen ensisijaisena tavoitteena oli kiinnittää huomiota 

luotettavaan rekisterinpitoon ja saada sisäpiirirekistereissä 

olevat tiedot ajan tasalle. Tarkastuksen yhteydes- 

sä käytiin läpi 830 ilmoitusta. Rata on 17.1.2008 antanut 

RataL 24 b §:n nojalla yhteensä 14 rikemaksua ilmoitusvel- 

vollisuuden laiminlyönnistä. 

Ajantasainen sisäpiirirekisteri lisää sijoittajien luotta- 

musta arvopaperimarkkinoihin 

Julkisen sisäpiirirekisterin pitämiseen liittyvän omistuksen 

julkisuutta koskevan sääntelyn tavoitteena on lisätä sijoit- 

tajien luottamusta arvopaperimarkkinoihin sekä se, että 

arvopaperimarkkinoilla ja niillä toimivilla sijoittajilla on mah- 

dollisimman ajantasaisesti tieto sisäpiiriläisten ja heidän 

lähipiirinsä tekemistä arvopaperikaupoista, jotta sijoittajat 

voivat arvioida kauppojen merkitystä suhteessa omiin sijoi- 

tuspäätöksiinsä. Nämä tavoitteet vaarantuvat, jos yhtiöiden 

sisäpiiriläisistä ei ole varmuutta tai arvopaperiomistukset tai 

niiden muutokset ilmoitetaan myöhässä sisäpiirirekisteriin. 

Ilmoitusvelvolliset ovat henkilökohtaisesti vastuussa 

sisäpiiri-ilmoituksen antamisesta määräajassa 

Rata korostaa, että ilmoitusvelvollisella (sisäpiiriläinen) on 

henkilökohtainen vastuu siitä, että hänen sisäpiiri-ilmoi- 

tuksensa on annettu määräajassa. Ilmoitusvelvollisuuden 

alkaessa perusilmoitus tulee antaa 14 päivän kuluessa 

tehtävässä aloittamisesta ja perusilmoituksessa annettujen 

tietojen muuttuessa, muutosilmoitus tulee tehdä seitsemän 

(7) päivän kuluessa muutostapahtumasta. 

Ainoastaan rekisterinpitäjällä on oikeus tehdä merkin- 

töjä rekisteriin 

Rekisterinpitäjällä puolestaan on vastuu siitä, että sisäpiirirekisteriä 

pidetään luotettavasti. Rekisterinpito on järjestet- 

tävä siten, että rekisterin tietoja ei voi jälkikäteen muuttaa 

tai poistaa ja että ainoastaan rekisterin pitämiseen oikeutetut 

voivat tehdä merkintöjä rekisteriin. Sisäpiiriläisten ilmoittamat 

tiedot tulee merkitä sisäpiirirekisteriin ilman ai- 

heetonta viivytystä. 

Tarkastuksen yhteenveto 

Tarkastus osoitti, että sisäpiirirekisterin pitämistä ja sisä- 

piiri-ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä koskevat sisäiset 

ohjeet ovat listayhtiöissä pääsääntöisesti kunnossa. Noin 

80 %:lla listayhtiöistä on oma kirjallinen ohjeistus ja tämän 

lisäksi osa yhtiöistä järjestää säännöllisesti sisäpiiriläisille 

koulutustilaisuuksia. 

Sijoituspalveluyrityksistä, luottolaitoksista ja rahastoyhti- 

öistä vain henkilöstömäärältään isoimmissa yhtiöissä on 

oma kirjallinen ohjeistus. Yhtiöt, joilla ei ole omaa kirjallista 

ohjeistusta, järjestävät joko säännöllisesti tai tarvittaessa 

koulutusta sisäpiiriläisille. 

Ratan tekemässä tarkastuksessa ilmeni, että monet myöhässä 

sisäpiirirekisteriin ilmoituksensa toimittaneet katsoi- 

vat myöhästymisen johtuneen ongelmista tiedonkulussa 

organisaation sisällä tai ohjeistuksen puutteellisuudesta. 

Rata totesi rekisterinpitäjille lähettämissään tarkastuskirjeissä, 

että ilmoitusvelvollisille tulisi antaa riittävät ohjeet il- 

moituksen tekemisestä sekä tarvittavat ilmoituslomakkeet. 

Rata pitää myös tärkeänä, että ilmoitusvelvolliset saavat 

tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta sisäpiiri-ilmoitus- 

velvollisuuden täyttämisessä ja että uusille sisäpiiriläisille 

kerrotaan ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä heti työsuhteen 

alkaessa. 

Tarkastuksessa ilmeni, että lähes kaikki listayhtiöt käyttä- 

vät ulkopuolista palveluntarjoajaa julkisen sisäpiirirekisterin 

tietojen julkistamiseen yhtiön kotisivuilla. Pääsääntöisesti 

tiedot on yhtiöiden kotisivuilla julkistettu lain ja Ratan stan- 

dardin edellyttämällä tavalla. Joissakin tapauksissa tiedot 

ovat olleet vaikeasti löydettävissä yhtiön kotisivuilta. Rata 

on kehottanut listayhtiöitä kiinnittämään huomiota siihen, 

että tiedot olisivat sijoittajien helposti löydettävissä. 


lakimies Pia Ovaska, puhelin 010 831 5296. 

TAPAHTUMAKATSAUS 

Ovatko sijoitusneuvojasi toimilupa-asiat kunnossa? 

Sijoitusneuvonta tuli luvanvaraiseksi 1.11.2007 ja sen val- 

vonta kuuluu Ratalle. Vappuun 2008 mennessä kaikkien 

aiemmin Ratan valvonnan ulkopuolella toimineiden sijoitusneuvontaa 

tarjoavien on tullut hakea toimilupa tai lopet- 

taa toimintansa. 

Rata kehottaa sijoitusneuvonta-asiakkaita tarkkuuteen. 

Jos asiakkaalle herää epäilys siitä, ovatko sijoitusneuvojan 

toimilupa-asiat kunnossa, on asiaa syytä tiedustella palve- 

luntarjoajalta. Tässä vaiheessa vähimmäisvaatimuksena 

on, että toimilupahakemus on jätetty Ratalle. 

Mitä on toimiluvanvarainen sijoitusneuvonta? 


lakimies Katarina Pesola, puhelin 010 831 5243.


Tutkimus; Rahoitusvalvontaviranomaisten toimintaa 

eri maissa ohjaavien lainsäännösten ja rahoitusmark- 

kinoiden kehityksen välillä vallitsee korrelaatio 

Tuore Suomen Pankin tutkimus (keskustelualoite 1/2008) 

osoittaa, että rahoitusvalvontaviranomaisten toimintaa eri 

maissa ohjaavien lainsäännösten ja rahoitusmarkkinoiden 

kehityksen välillä vallitsee korrelaatio. 

Rahoitusmarkkinatutkimuksissa julkisella valvonnalla on 

harvoin todettu olevan vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden 

kehitykseen, vaikka valvontalainsäädännön ensisijainen 

tavoite on markkinahäiriöiden ja nk. externaliteettien rajoit- 

taminen. Monista tutkimuksista ilmenee, että siinä missä 

rahoitusmarkkinasektorin oma sääntely edistää markkinoiden 

kehitystä, julkisen valvonnan myönteisistä vaikutuksis- 

ta ei ole olemassa näyttöä. 

Rata julkaisi tulkintarekisterin internetsivuillaan 

Rata julkaisi internetsivuillaan tulkintarekisterin, johon kerä- 

tään Ratan yksittäistapauksissa tekemiä ja teknisluonteisia 

yksityiskohtia koskevia tulkintoja eri säännösten ja Ratan 

standardien sisällöstä. 

Tutustu tulkintarekisteriin osoitteessa http://www.rahoitus- 

tarkastus.fi /Fin/Saantely/Tulkintarekisteri 

Suomen Pankin keskustelualoite: Regulatory choices in 

global fi nancial markets – restoring the role of aggregate 

utility in the shaping of market supervision 


lakimies Peik Granlund, puhelin 010 831 5236. 

Ratan tutkimat arvopaperimarkkinoiden 

valvontatapaukset 2003–04/2008 

2003 2004 2005 2006 2007 1.4.2008 

Tutkittu yhteensä 57 61 41 62 65 36 

Keskeneräisiä 27 22 

Sisäpiirintiedon väärinkäyttö 28 24 18 29 45 21 

Kurssimanipulaatio 11 12 6 10 5 6 

Tiedonantovelvollisuus 18 21 13 21 12 6 

Muut 0 4 4 2 3 3 

Tutkintapyyntö poliisille 7 5 1 3 2 

Julkinen huomautus - - 2 - 1 1 

Julkinen varoitus - - - - - 1 

Ratalla on ollut vuoden 2008 aikana tutkinnassa yhteensä 

36 valvontatapausta, joista 22 tutkinta on kesken. 

Alkuvuoden 2008 aikana Rata on antanut yhden julkisen 

huomautuksen ja yhden julkisen varoituksen. 

Rahoitustarkastus on antanut 14 rikemaksua sisäpiiri-ilmoi- 

tusten laiminlyönnistä määräajassa. 

Rata on alkuvuoden aikana saanut markkinoilta yhden 

ilmoituksen epäilyttävistä arvopaperikaupoista tai muista 

liiketoimista. 

Julkaisun tiedot 

ISSN 1459-644X 

Kuvat: iStock 

Päätoimittaja 

Anneli Tuominen 

Toimitus 

Rahoitustarkastuksen viestintä 

Toimitusneuvosto 

Terhi Lambert-Karjalainen 

Pirjo Kyyrönen 

Anu Ranta 

Juha Savela 

Seuraava Rata tiedottaa -tiedote ilmestyy 17.6.2008

Rahoitustarkastus tiedottaa 4/2008 6.5.2008 1 (7 ... - Finanssivalvonta

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?