PIPPURISET PIKKULASERIT - MikroPC

MPC-TESTI
MUSTAVALKOLASERIT
Brother HL-1430 Canon LaserShot LBP3200 HP Laserjet 1010
Konica-Minolta 1300W Lexmark E220 Samsung ML-1710P
Henkilökohtaiset laserit ovat kutistuneet ja
tehostuneet. Vauhtia ja tarkkuutta riittää, ja
laite istuu hyvin myös mustesuihkun rinnalle.
PIPPURISET
PIKKULASERIT
38 MikroPC 2 / 2004 W W W . M I K R O P C . N E T

TEKSTI: ARI HAAPALAINEN KUVAT: MATTI SULANTO GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN
Lasertulostimen perinteiset edut halvempiin
mustesuihkutulostimiin nähden ovat nopeus
ja pienemmät tulostuskustannukset.
Kun edullisimmat pikkulaserit ovat rutistaneet
ostohinnan alle parinsadan, ei hintaerokaan
keskiluokan mustesuihkuihin ole suuri.
Mustavalkolaser ei välttämättä ole mustesuihkutulostimen
kilpailija. Laser voi olla työntynyt mustesuihkun
rinnalle saman työaseman kylkeen:
mustesuihkulla hoidetaan värityöt, erityisesti
valokuvatulostus, kun taas laserille
ohjataan tekstidokumentit ja webistä
napatut sivut lähempää tarkastelua
varten. Esimerkiksi
teknistä tietoa sisältävät
taulukot on helpompi
tutkia paperilta
kuin kuvaruudulta.
Pikkulaser on
erinomaisen ergonominen
työväline. Tulostus käynnistyy
hetkessä ja vaimeat tulostusäänet
häipyvät lepotilassa olemattomiin.
Huolto on yksinkertaista
ja huoltoväli pitkä, koska
väriaineet riittävät tuhansien sivujen
tulostukseen.
TIIVISTÄ TAVARAA
Lasereiden tuotekehitys on johtanut
tiiviiseen rakenteeseen. Pisimmällä
on Hewlett-Packard, jonka testilaite
Laserjet 1010 on ilmeisesti pienin tarjolla
oleva lasertulostin. Laitteella on
painoa värikasetteineen vain kuutisen
kiloa, ja 20 sentin korkuiselle laserille tarvitaan
pöytätilaa vain 37 x 23 senttiä eli
vain hieman enemmän kuin tämän lehden
kannen ala.
Miniatyrisoinnilla on tietenkin
kääntöpuolensa. Tulostuksessa
tarvittava paperipinkka
vaatii tilaa, ja niinpä
Laserjetinkin tilantarve kasvaa
kolmanneksen, kun arkien
syöttötason kääntää toimintaan.
Samanlainen syöttimen
kääntötoteutus on myös Konica-Minoltan
tuoreessa
1300W-mallissa, joka on mitoiltaan
muutaman sentin
Laserjetiä isompi ja parisen
kiloa painavampi.
Konican kanssa samaa kokoa
ovat myös Canon
LBP3200 ja Samsung ML-
1710P. Näissä on kiinteä 250
arkin paperinsyötin sijoitettuna
perinteisesti laitteen alle. Brother HL-1430 ja Lexmark E220
nousevat yhdeksän kilon sarjaan, vaikkei niidenkään vaatima pöytätila
tulostusvalmiina ole olennaisesti kevyempiä kilpailijoitaan
suurempi.
Testikuusikon tekniset ominaisuudet vaihtelevat mekaanisen
rakenteen mukana melkoisesti, vaikka kaikilla pystytään tekemään
olennaisin eli tulostamaan laadukkaita mustavalkoisia A4-
arkkeja kohtuullisen nopeasti. Testattujen tulostimien hintaskaala
vaihtele Samsungin 189 euron ja Canonin 259 euron välillä.
Paperinsyötön kolme tapaa. Lexmarkilla (kesk.)
paperi syötetään ylhäältä takaa ja HP:llä (oik.)
alhaalta edestä. Samsungissa (vas.) on kunnollinen
koneen sisään mahtuva paperikaukalo.
UUSI LAITE KASETIN HINNALLA?
Tulostinkaupassa on päässyt vakiintumaan hieman kyseenalainen
käytäntö, jossa laitteen hinta painetaan mahdollisimman alas
ja valmistaja ottaa todelliset katteensa väriaineiden kaupasta.
Mustesuihkutulostimen väriaineiden loputtua voi olla jopa viisaampaa
ostaa uusi tulostin kuin vaihtaa pelkät värikasetit.
Tämä ajatus saattaa nousta myös pikkulaserin käyttäjän mieleen:
investoidako sata euroa uuteen värikasettiin vai uusiako tuplahinnalla
koko tulostin? Ajatusta hillitsee hieman tieto siitä, että
uudessa laserissa on useimmiten vajaa aloituskasetti – näin väriai-
Kolmen
sentin sivut
Värikasettien kesto vaihtelee Laserjetin
2 000 sivusta Brotherin
ja Konica-Minoltan 3 000 sivuun,
riittokasetilla jopa 6 000 sivuun.
Konicassa ja Minoltassa väriaineen voi
vaihtaa myös erikseen, jolloin samaa
rumpua käytetään useamman väritankkauksen
ajan. Värikasetin erillisvaihto
on hieman vaivalloisempaa, mutta ekologisesti
järkevämpää. Tuhlausta välttää
myös kasettien kierrätysjärjestelmä,
jossa sama kasetti palautetaan uudelleen
käyttöön puhdistettuna ja tankattuna.
Kasettikierrätykseen on Lexmarkilla
ohjeet mukana jo tulostinpaketissa.
Värikasetille ilmoitetut tulostusmäärät
tarkoittavat normaalitarkkuudella
ja -tummuudella tulostettua tekstisivua,
jossa väriaine peittää pintaalasta
viisi prosenttia. Tällainen tieto on
suuntaa antava, sillä todellinen tulostus
vaihtelee muutaman sivun testitulosteesta
koko sivun grafiikkaan tai valokuvaan,
jolloin väriainetta kuluu ainakin
kymmenkertaisesti.
Lasereiden tulostuskustannukset
lasketaan yksinkertaisesti jakamalla värikasetin
ja mahdollisen rummun hinta
sivumäärällä. Halvimmiksi tulevat Brotherin
riittokasetilla tulostetut sivut,
joille jää hintaa 2,4 senttiä sivulta. Alle
kolmen sentin laskennallisiin kustannuksiin
pystyvät myös Konica-Minolta,
Samsung, Canon sekä Lexmark. Selvästi
kallein on HP Laserjet, jolla tulostettu
sivu maksaa 3,9 senttiä. ■
W W W . M I K R O P C . N E T MikroPC 2 / 2004 39

MPC-TESTI
MUSTAVALKOLASERIT
ARVIOT
nekauppa pääsee nopeammin vauhtiin.
Testikuusikosta Canonilla, HP:lla ja Brotherilla
on uudessa laserissa normaali kasetti,
muissa vajaatäyttöinen. Samsungin aloituskasetti
riittää vain tuhannen sivun tulosteisiin,
Konica-Minoltalla ja Lexmarkilla
1 500 sivuun.
Värikasetin vaihdon lisäksi ei lasereissa
ole juuri muita vaihdettavia tai täydennettäviä
osia, joten varsinaisia huoltotoimia pikkulasereille
ei yleensä tarvitse tehdä. Paperinsiirtomekanismi
voi ajan mittaan kulua
väljäksi ja kumitelat liiskaantua niin liukkaiksi,
etteivät arkit kulje oikein. Silloin voi
olla jo aika vaihtaa koko tulostin uudempaan.
HELPOT HALLITTAVAT
Pikkulaserin ylläpito ja käyttö on yksinkertaista.
Laitteista on karsittu lähes kaikki toiminnallisuus,
jäljellä on useimmissa vain
pari merkkivaloa sekä tulostuksen keskeytyspainike.
Painikkeilla voi olla muitakin
tehtäviä, kuten demo- tai konfiguraatiosivun
tulostus, tai kuten Samsungilla nopea
vaihto väriainetta säästävään tilaan. Sama
toiminto on kyllä myös tulostinajureissa.
Hallinta on keskitetty tulostinajurille,
jossa tukena on tulostimen tilasta kertova
statusruutu. Parhaimmillaan se kertoo tulostuksen
etenemisen ja virhetilanteiden lisäksi
tiedon tulostetuista sivumääristä ja jäljellä
olevan väriaineen määrän.
Tulostinajurissa pelaa automatiikka parhaimmillaan
niin, ettei käyttäjän tarvitse kokeilla
eri asetuksia parhaan tulostuslaadun
saavuttamiseksi. Tarkkuus on kaikissa vähintään
600 dpi. Sen lisäksi useimpien tulostinten
ajureissa on terävöinti, joka silottaa
merkkien reunojen portaikkuutta. Grafiikkatulosteissa
voi olla tarpeen säätää rasterointitapaa
tai tulostuksen tummuutta,
mutta niitä ei ole kaikissa ajureissa.
Tulostuksen muotoilumahdollisuudet
ovat monipuoliset. Paperia säästävä tiivistys
sovittaa yhdelle arkille 16 tai jopa 25 sivun
tulosteet. Toisessa ääripäässä on julisteasetus,
joka suurentaa dokumentin sisällön
useammalle arkille.
Kaksipuoleinen tulostus on myös hyödyllinen
vaihtoehto. Tämän hintaluokan
laitteet eivät käännä paperia automaattisesti,
vaan käyttäjä kääntää ruudulle ilmaantuvan
ohjeen mukaisesti paperipinkan toisin
päin.
Verkkoliitännän saa testikuusikosta Samsungiin,
Lexmarkiin sekä Brotheriin. Toisen
arkinsyöttimen saa vain Lexmarkiin, johon
saa myös lisää muistia. ■
Brother on käyttänyt samaa runkoa pikkulasereidensa
pohjana jo jonkin aikaa,
eikä päällimmäisenä tavoitteena ole
minimiin puristetut fyysiset mitat.
HL-1430:ssa on kunnollinen laitteen sisään
piiloutuva 250 sivun arkinsyötin. Tulosteen
hinnaksi tulee noin 2,4 senttiä, kun käyttää
6 000 sivun riittokasettia.
Brotherilla merkkien reunaterävyydessä
näkyy hienoinen portaittaisuus. 600 dpi:n tulostustarkkuus
tuottaa oletusasetuksilla mustan
ja terävän jäljen, jossa kahden pisteen
Brother HL-1430
Canon LaserShot LBP3200
Canonissa on 250 arkin syöttökotelo,
joka työntyy kapean laitteen takaa
reilusti ulos. Papereiden päälle tulee
irtonainen pölykansi. Mekaaninen arkkimäärän
tunnistin puuttuu. Arkkien ohisyöttöön
on aukko laitteen etupuolella. Tarvittaessa
tulosteet saa ohjattua laitteen taakse, kun ne
normaalisti kertyvät laserin päälle.
LaserShot on vertailun nopein. Ensimmäinen
sivu tulee parhaimmillaan noin 10 sekunnissa
ja jatkuvassa työskentelyssä valmistajan
lupaama 18 sivun minuuttivauhti toteutuu.
Jopa kahden pisteen
fonttikin on luettavaa.
fonttikin on luettava. Myös sävytulosteissa
jälki on yllättävän hyvä, vaikka rasterointi on
yksinkertaisempi kuin esimerkiksi HP:lla.
Nopeudessa Brother sijoittuu keskikastiin
noin neljän sekunnin sivuvauhdillaan. Lepotilasta
laite ei herää kovin nopeasti ja ensimmäistä
sivua saa odottaa puoli minuuttia.
Lämpimänä sivu tulee alle viidentoista sekunnin.
Brotherin ohjelmisto on suomenkielinen.
Ajurissa on mukavasti paperiasetteluun liittyviä
valintoja ja erikoisuutena siitä löytyy sivulle
tulostuva aikaleima. Kaksipuoleisuuskin
on tarjolla eri nidontavaihtoehtoineen. Asetusten
tallennusmahdollisuus sekä sävysäädöt
ajurista puuttuvat.
+
–
HALVIMMAT SIVUT
HIDAS HERÄÄMÄÄN
Tulostuslaadussa oletusasetuksilla jälki on
liian vaaleaa, joten ajurin tummuus- tai kirkkaussäätöjä
on pakko muuttaa. Rasteroinnissa
on kolme asentoa, joilla sävygrafiikasta saa
kohtuuhyvän. Ajurissa ei ole mahdollisuuksia
säätöjen taltiointiin, joten asetukset joutuu
seuraavalla käynnistyskerralla muistelemaan
uudelleen.
Ajuri voisi olla monipuolisempi. Vesileimat
ja julistetulosteet puuttuvat kuten myös
usean sivun sovituksessa sivujen väliset reunukset.
Duplex-kääntöön ei Canon tarjoa
mahdollisuuksia.
Tulostuksen parasta tarkkuutta heikentää
samantapainen värin lievä "roiske" kuin samaan
koneistoon pohjautuvalla HP:n Laserjetillä.
Virtakytkintä lukuun ottamatta käyttönappuloita
ei ole. Tulostus keskeytetään tilaikkunasta,
joka kertoo myös tiedot tulostetuista
töistä. Sen muisti nollautuu, kun ohjelman
sammuttaa, eikä tulostusmääriä tai jäljellä
olevan väriaineen riittoisuutta näe mistään.
+
–
NOPEA
PUUTTEELLISET AJURIT
40 MikroPC 2 / 2004 W W W . M I K R O P C . N E T

MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä
osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi.
MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu,
joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon.
>
HP Laserjet 1010
Lexmark E220
HP-lasermalliston pienin laite kasautuu
tarvittaessa tiiviiksi paketiksi samaan
tapaan kuin Konica-Minolta.
Arkinsyöttö on toteutettu alas käännettävällä
muovitasolla, jonka vetoisuus rajoittuu 150
paperiin. Paperimäärän tunnistinta ei tarvita,
koska arkit ovat kaiken aikaa näkyvissä.
Ohisyöttö on, muttei suoraa paperirataa laitteen
taakse.
Hallintanäppäimiä on tulostuksen keskeytykseen
sekä status- ja testitulosteen ottamiseen.
Konica-Minolta 1300W
Laserjetin tulostinajuri keskittyy perustoimintoihin
eikä rasterointi- tai muitakaan tulostuksen
laatuun vaikuttavia asetuksia ole.
Kaksipuoliset tulosteet ajuri osaa tehdä myös
kirjaseksi. Käytössä ovat myös sivun sovitus,
skaalaus ja vesileima.
Laserjet on hidas. Nopeustestissä se jää
12 sivun koneistollaan testin peränpitäjäksi.
Laite lämpenee tulostusvalmiiksi muutamassa
sekunnissa ja ensimmäinen sivu tulee sukkelasti
noin 13 sekunnissa lepotilastakin,
mutta 36-sivuisessa pfd-dokumentissa ero
Canoniin venähti jo minuuttiin. Yhteys mikrolle
hoituu usb 2 -linjalla, joten datan siirtovaiheessa
vauhtia ei jarrutella.
Laserjetin piirtokyky on kohtuullinen. Terävöinti
tasoittaa merkkien portaittaisuutta,
mutta väriaineen huntumainen leviäminen
merkkien reunoilla heikentää pienen tekstin
tarkkuutta. Sävyjen tasaisuudessa Laserjet tekee
hyväksyttävää työtä, vaikka sävyskaala
onkin rajallinen. Raitaisuutta ei tulosteisiin ilmaannu
laajoillakaan sävypinnoilla.
+
–
Konica-Minoltan koneistossa rummun
ja värikasetin voi vaihtaa erikseen. Laserin
koneistonopeus on ”vain” 16 sivua
minuutissa, mutta todellisuudessa laite
ei jää Canonin kärkivauhdista. Nopeus on
käytännössä sama Samsungin kanssa, kun
tarkkuudeksi asettaa 600dpi:tä.
FineArt terävöinnillä 1300W yltää
1200 x 1200 pisteeseen, mikä näkyy nopeudessa
noin 10–15 sekunnin viiveenä grafiikkasivua
kohti. Maksimitarkkuudella laite piirtää
erinomaisella terävyydellä ja nousee testijoukon
kärkeen. Myös alemmilla tarkkuuksilla
jälki kestää vertailun.
Sävytulostuksessa Konica-Minoltassa
esiintyy hienoista raitaisuutta ja pientä tukkoisuutta
tummassa päässä, mutta kokonaisuutena
sävytulostus on vähintään tyydyttävää.
Konica-Minoltassa arkinsyöttö on järjestetty
edestä alas taittuvalle muovitasolle samaan
tapaan kuin Laserjetissä ja normaaliarkkeja
mahtuu 150. Valmiit arkit ohjautuvat
laitteen päälle muovituen varaan. Tästä
aiheutui pientä harmia, kun kuumassa koneistossa
käpristyvä kopioarkki tarttui muovituen
alareunaan ja aiheutti tukosvaaran.
Tämän ehkäisee jättämällä tasolle yhden arkin
valmiiksi. Erillistä kirjekuorten ohisyöttöä
tai suoraa syöttörataa taakse ei ole.
Tulostinajurissa on julistetoiminnon puuttumista
lukuun ottamatta kutakuinkin kaikki
tarpeelliset toiminnot. Myös käsikäyttöinen
duplex-kääntö pelaa vaivatta. Ajuri ja joukon
monipuolisin statusruutu jäävät kaipaamaan
vain suomen kieltä ja tilannekohtaisia avustuksia.
+
–
TIIVIS RAKENNE
PIENI ARKINSYÖTIN
TARKKUUS
ARKINSYÖTTÖ
Lexmark käyttää pcl-ohjausta Windowsin
gdi:n sijaan. Mac-käyttäjille on postscriptemulointi.
Pcl ei välttämättä anna nopeusetua
gdi-tulostimiin verrattuna, koska nykymikrot
ovat riittävän tehokkaita prosessoimaan
dataa printterille.
Tekstitulosteet korostavat koneiston nopeutta,
ja niissä Lexmark nousee kärkikastiin.
Hankalammissa tulostustöissä vauhti sen sijaan
hyytyy selvästi.
Ajurissa on mukavasti muotoiluvaihtoehtoja
rasterointitapaan, kontrastiin ja tummuussäätöön
asti. Lexmarkin ajurilta onnistuu tulostus
käsisäätöisesti kaksipuoliseksi tai vihkoseksi.
Monimutkaisemmissa töissä pitää olla tarkkana,
sillä sivumäärien määrittely johtaa helposti
väärään tulostusjärjestykseen ja papereiden
staattinen sähköistyminen saa tulosteet
toisella kierroksella tarttumaan yhteen. Tämä
on lähinnä arkinsyöttimen ongelma ja ilmenee
vain kaksipuoleisessa tulostuksessa. Normaalityöskentelyssä
syöttö pelaa ongelmitta.
Perussyöttimeen laitteen takaosassa mahtuu
150 sivua ja myös poistolokero on pystyasennossa
laserin päällä. Tulosteet saa myös
tulostimen eteen. 250 arkin syöttölaatikko on
lisävaruste kuten ulkoinen tulostinpalvelin
verkkokäyttöön.
Lexmarkin paras tarkkuus on 1200image,
joka tuottaa – dokumentista riippuen – sävykkäämmän
jäljen nopeammin kuin 600 dpi:n perusasetus.
Valokuvissa Lexmark antaa sävykkään
jäljen, mutta laajoissa sävypinnoissa tiuha
raidoitus heikentää jälkeä. Pienestäkin fontista
saa tummuutta säätämällä kohtuullisen hyvän.
Lexmarkin asennusopastus on suomeksi,
mutta ajurissa ei suomivalintaa ole.
+
–
LAAJENNUKSET
NOPEUS VAIHTELEE
W W W . M I K R O P C . N E T MikroPC 2 / 2004 41

MPC-TESTI
MUSTAVALKOLASERIT
ARVIOT
Samsung ML-1710P
PISTEET
LAITE Samsung HP Laserjet KonicaMinolta Brother Lexmark Canon
ML-1710P 1010 1300W Hl-1430 E220 LBP3200
Nopeus 4 3 4 3 4 5
Terävyys 4 4 5 4 4 4
Sävykkyys 4 3 3 4 3 2
Paperinkäsittely 4 3 2 5 3 4
Hallinta 3 4 4 3 3 3
Ajurin toiminnot 3 3 3 3 3 2
Vakiovarustus ja 2 1 2 2 4 1
laajennettavuus
Hinta 4 4 4 3 2 2
YHTEENSÄ 28 25 27 27 26 23
Pienen näköinen Samsung vaatii pöytätilaa
saman verran kuin useimmat muutkin
pikkulaserit. Koneisto mahtuisi pienempäänkin
tilaan, mutta 250 sivun arkinsyötin
työntyy takaa ulos. Samsungin edessä on
aukko yksittäisille kalvoille tai kirjekuorille ja
takana luukku, josta paksut materiaalit saa ohjattua
suoraa reittiä ulos.
Samsungin ohjauspaneelissa on vain kaksi
lediä sekä tulostuksen keskeytyspainike. Samalla
napilla saa myös tulostettua perustiedot
kertovan sivun, jolta ilmenee tulostettujen sivujen
määrä. Lyhyellä painalluksella tulostimen
saa väriainetta säästävään tilaan, mikä haalentaa
tekstiä muttei heikennä tarkkuutta.
Ajuri on suomenkielinen. Sen tilaruutu voisi
olla monipuolisempikin ja kertoa esimerkiksi
värikasetin tilan. Ajuri on toiminnoiltaan riittävä,
mutta kaksipuoleista tulostusta ei ole huomioitu.
Sen tosin saa toteutettua tulostamalla
parittomat ja parilliset sivut erikseen, mutta
vihkoa ei saa syntymään.
Tulostusnopeudessa Samsung ei oikkuile.
Lepotilasta ensimmäisen sivun saa reilussa
puolessa minuutissa, lämpimänä noin 12 sekunnissa.
Pitkässä tulostuksessa sivua tulee
neljän sekunnin välein eli jotakuinkin luvattua
16 sivun minuuttivauhtia.
Tulostustarkkuudessa Samsung jää 600 pisteeseen
tuumalle ilman terävöintejä. Käytännön
piirtotarkkuus ei anna aihetta moitteisiin
ja värin tummuus sekä tasaisuus ovat kohdallaan.
Sävytulosteissa erottuu lievä vaakasuuntainen
raitaisuus.
Samsung on hinnoiteltu testijoukon halvimmaksi
ja takuuaikaa laitteelle annetaan
kaksi vuotta.
+
–
EDULLINEN
VASTAANOTTOTASO
Nopeus: Tulostuksen nopeus mittausten mukaan.
Terävyys: Tulostuksen merkkipiirron terävyys ja puhtaus eri kokoisissa tekstimerkeissä ja grafiikassa.
Sävykkyys: Tulostuksen sävytoisto valokuva- ja liukusävytulosteissa.
Paperinkäsittely: Arkinsyöttö ja vastaanotto.
Hallinta: Tulostimen käyttönäppäimet sekä hallinta ohjelmallisesti, tilaseuranta, sivulaskuri ja väriaineen
tarkkailu.
Ajurin toiminnot: Ajuriin toteutetut toiminnot ja tulostuksen säätömahdollisuudet
Vakiovarustus ja laajennettavuus: Vakioliitännät, muisti, lisäoptiot
MUSTAVALKOLASERIT
MERKKI Samsung Konica Minolta HP
Malli ML-1710P PagePro 1300W Laserjet 1010
Valmistaja Samsung Electronics Konica Minolta HP
Business Technologies Inc.
Koneiston valmistaja Samsung Electronics Konica Minolta Business Tech. Canon
Hinta 189 € 199 € 199 €
Takuu 2 v (korjaamotakuu, 1 v vaihtotakuu 1 v korjaamotakuu
sis. nouto/palautus)
Tarkkuus 600 x 600 dpi 1200 x 600 dpi 600 x 600 dpi
Terävöinti ei FineArt (1200x1200) Ret (1200x600)
1. sivun tulostusnopeus 12 sek 13 sek 10 sek
Nopeus 16 s / min 16 s / min 12 s / min
Kustannukset senttiä/sivu 2,7 snt 2,7 snt 3,9 snt
Värikasetti 3000 s / 80 € 3000 s / 80 €, 2000 s / 79 €
6000 s / 134 €
Tulostusmäärä /kk 15 000 s 15 000 s 5 000 s
Paperikaukalo 250 s 150 s 150 s
Ohisyöttö 1 kerrallaan ei on max 10s
Suora läpisyöttö on ei ei
Vastaanottotaso 50 s 100 s 100 s
Paperimäärän tunnistin on näkyvissä näkyvissä
Kaksipuoleinen tulostus käsin (rajoitetusti) käsin käsin
Melutaso max dB(A) 52 dB 54 dB 62 dB
Mitat (l x k x s) 348 x 193 x 355 mm 385 x 340 x 405 mm 370 x 208 x 230 mm
Paino 7 kg 7,8 kg 5,9 kg
Liitännät: rinnakkais/usb on / on on / on ei / on 2.0
Käyttöjärjestelmät Win98/Me/2000/XP, Win98Se/Me/2000/XP Win95/98/Me/2000/
Linux, MacOS8.6>
XP, MacOS9, OSX
42 MikroPC 2 / 2004 W W W . M I K R O P C . N E T

Näin testasimme
Ensimmäinen sivu tulostuu kaikissa tulostimissa
lähes yhtä nopeasti. Suurimmat
nopeuserot näkyvät pitkissä pdf-tulostuksissa,
joissa Canon nappaa selvän ykköspaikan.
Vaikka HP sylkee ensimmäisen pdf-sivun
nopeimmin, sen vauhti hyytyy pidemmissä
tulostuksissa.
Testiasemaksi valjastettiin Windows
2000 -mikro, johon laserit kytkettiin
usb-kaapelilla. Tulostussovelluksina käytettiin
pääasiassa Microsoft Office -paketin
Wordia ja Powerpointia sekä Adoben Photoshop-kuvankäsittelyä.
Pdf-tulosteita lasereille
ohjattiin Acrobat Readerista ja html-dokumentteja
Explorer-selaimesta.
Lasereiden tulostuslaatua tarkkailtiin kaikista
sovelluksista erilaisilla laatuun vaikuttavilla
asetuksilla. Selvän dpi-tarkkuusasetuksen
lisäksi tulostuksen terävyyteen ja sävytoistoon
vaikuttavat rasterointitapa, jäljen tummuus
sekä kontrasti- ja kirkkausasetukset. Kaikissa
laitteissa ei ole tarjolla viritysmahdollisuuksia,
mutta hyvin toteutettuna automaattinen oletusasetus
antaa parhaan mahdollisen tuloksen
eri tyyppisissä tulostustöissä.
600 dpi:n tarkkuutta on hankala oleellisesti
parantaa terävöintimenetelmillä. Sovelluskohtaisesti
eroja saa näkyviin, mutta pelkästään
600 dpi:n perustarkkuuden tarjoavat Samsung
ja Brother tuottavat tarkkuudeltaan ja sävykkyydeltään
muiden kanssa täysin vertailukelpoista
jälkeä.
Tulostusnopeutta mitattiin useiden tehtävien
avulla lepotilasta herätetystä tulostimesta
ja lämpimäksi ajetusta. Oheisessa graafissa
on esitetty laitteiden tulostusnopeudet
36-sivuiselle pdf-dokumentille, jossa sivuja
täyttivät tekstit, taulukot, graafit ja valokuvat.
Tulostustarkkuus oli 600 pistettä tuumalle, mikä
löytyy kaikista testilaitteista. Canonin tulostusaika
2 minuuttia 11 sekuntia oli testin
nopein. Hitain oli HP Laserjet, jolla tulostus venyi
hieman yli kolmen minuutin.
Toisena nopeustestinä oli kymmensivuinen
Word-dokumentti. Sen kaikki laserit tulostivat
alle minuutissa. Nopein oli Canon kannassaan
Lexmark, Samsung ja Konica-Minolta. ■
Pdf-tulostus
MIKROPC 2/2004
Canon
0:15
2:11
Samsung
KonicaMinolta
Lexmark
0:15
2:27
0:17
2:27
0:20
2:38
0:20
Brother
2:46
HP
0:13
3:04
0 1 2 3
36 s, 600 dpi
MINUUTTIA
1. sivu
valmis
Word-tulostus
MIKROPC 2/2004
Canon
14
44
Lexmark
15
46
Samsung
15
49
KonicaMinolta
Brother
16
14
50
52
HP
16
59
0 20 40 60
10 s, 600 dpi
SEKUNTIA
1. sivu
valmis
ASIAN YDIN
Brother Lexmark Canon
HL-1430 E220 LBP3200
Brother Lexmark Canon
International Inc.
Brother Sindo Ricoh Canon
219 € 249 € 259 €
1 v 1 v vaihtotakuu 1 v
600 x 600 dpi 600 x 600 dpi 600 x 600 dpi
ei IET (1200 IQx600) AIR (2400x600)
15 sek 9,4 sek 10 sek
14 s / min 17 s / min 18 s / min
2,4 snt 3,0 snt 2,8 snt
3000 s / 69 €, 2500 s / 76 € 2500 s / 69 €
6000 s / 94 €
15 000 s 10 000 s 10 000 s
250 s 150 s 250 s
1 kerrallaan 1 kerrallaan 1 kerrallaan
on ylhäältä eteen on
150 s 100 s 100 s
on ei ei
käsin käsin ei
50 dB 49 dB 55 dB
360 x 235 x 370 mm 391 x 221 x 361 mm 367 x 245 x 396 mm
9,2 kg 9,0 kg 6,9 kg
on / on on / on ei / on
Win95/98/Me/NT4.0/ Win95/98/Me/NT4.0/2000/ Windows 98/me/
2000/XP, MacOS8.6> XP/Server 2003, iMac OS 8.6>, 2000/XP
Linux Red Hat ja SuSE 7.2>,
Novell, AS/400
Nopeutta ja hyvää jälkeä
Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulta laserilta
vaaditaan nopeutta ja hyvää jälkeä
edullisessa paketissa, eivätkä nämä perusominaisuudet
ole pahitteeksi pienen työryhmän
kesken jaettavalle tulostimellekaan.
Testikuusikon parhaan pistesaaliin keräsivät
Samsung ja Konica-Minolta. Konica-Minolta on
tarkempi, mutta Samsungilla on tarjota parempi
paperinsyöttömekaniikka, halvin lähtöhinta ja joukon
pisin takuu. Nämä toivat Samsungille testivoittajan
leiman.
Kolmas erikoismaininnan ansaitseva tulostin on
Brother. Sen nopeus ei riitä kärkisijoille, mutta perustekniikka
on kunnossa, ja tulostuskustannukset
ovat joukon alhaisimmat.
HP Laserjet on mukavan pieni ja hiljainen, mutta
isommissa tulostustöissä hitaanlainen. Vertailun
nopeimmalla laserilla Canonilla olisi potentiaalia
parempaankin menestykseen, jos ohjelmisto olisi
monipuolisempi. Hintaa Canonilla on hieman liikaa
samoin kuin Lexmarkilla, jonka etu on testin monipuolisimmat
käyttöympäristö- ja laajennusmahdollisuudet.
■
W W W . M I K R O P C . N E T MikroPC 2 / 2004 43