Peltojen rikkitase on negatiivinen, Jouko Kleemola ja Jari Peltonen
Peltojen rikkitase on negatiivinen, Jouko Kleemola ja Jari Peltonen
Peltojen rikkitase on negatiivinen, Jouko Kleemola ja Jari Peltonen
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ikkiä saaneet koejäsenet ovat tuottaneet rikitöntä korkeamman sad<strong>on</strong> (Kuva 4). Koesar<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong>tketaan, jotta<br />
nähdään, <strong>on</strong>ko tämä satoero pysyvä.<br />
100 %<br />
Suhteellinen sato<br />
95 %<br />
90 %<br />
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006<br />
Vuosi<br />
Lannoitteen S % = 0 Lannoitteen S % = 3 Lannoitteen S % = 6<br />
Kuva 4. Rikin lisäyksen vaikutus sato<strong>on</strong> Vihdissä vuosina 2000 - 2005. Kunakin vu<strong>on</strong>na verranteena (100 %) <strong>on</strong><br />
kokeen sen vuoden maksimisato.<br />
Tarvittavat toimenpiteet kasvien riittävän rikinsaannin turvaamiseksi<br />
Edellä todetun perusteella voi ennustaa, että rikin merkitys seurattavana kasviravinteena kasvaa<br />
lähivuosina. Koska rikki poikkeaa lu<strong>on</strong>teeltaan normaalin vil<strong>ja</strong>vuusanalyysin muista ravinteista, nykyiseen<br />
vil<strong>ja</strong>vuusanalyysiin perustuva lannoitussuositus vaatii todennäköisesti hieman täydennystä, jotta kasvien<br />
rikin saannista saataisiin riittävän tarkka kuva. Rikkisuosituksen laskentaa voisi tukea esimerkiksi<br />
taselaskelmalla, joka arvioisi rikkilannoitustarvetta nykyisten suositusperusteiden lisäksi hyödyntämällä<br />
paikkatietoa säästä, rikkilaskeumasta <strong>ja</strong> maan vedenpidätysominaisuuksista. Pellolta huuhtoutumalla<br />
poistuvan rikin seuranta <strong>on</strong> erityisen tärkeää kasvukauden ulkopuolella, kun pellolla ei ole kasve<strong>ja</strong> rikkiä<br />
ottamassa. Lisäksi kasvien rikkitilanne pitäisi ainakin riskialueilla <strong>ja</strong> – kasveilla selvittää kasvukauden<br />
aikana nykyaikaisilla menetelmillä, jotta mahdolliset puutokset pystyttäisiin kor<strong>ja</strong>amaan ennen kuin<br />
satotappioita syntyy. Riskialueilla tarkoitetaan tässä alueita, joilla huuhtoumariski <strong>on</strong> joko maalajin <strong>ja</strong>/tai<br />
vallinneen sään takia suuri. Riskikasvit taas ovat kasve<strong>ja</strong>, joilla rikintarve <strong>on</strong> muita suurempi eli lähinnä<br />
ristikukkaisia.<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuus<br />
Blake-Kalff, M.M.A, Hawkesford, M.J., Zhao, F.J. & McGrath, S.P. 2000. Dianosing sulphur deficiency in field<br />
grown oilsee rape (Brassica napus L.) and wheat (Triticum aestivum L.). Plant and Soil 225, 95-107.<br />
EMEP. EMEP Programme is Co-operative Programme for M<strong>on</strong>itoring and Evaluati<strong>on</strong> of the L<strong>on</strong>g-range<br />
Transmissi<strong>on</strong> of Air pollutants in Europe. www.emep.int.<br />
FINFOOD. Tietovakka, Finfood - Suomen Ruokatieto ry, Vantaa.<br />
Jaakkola, A. & Turtola, E.1986. Viljelykasvin, lannoituksen <strong>ja</strong> sadetuksen vaikutus kaliumin, kalsiumin,<br />
magnesiumin, natriumin, sulfaattirikin sekä kloridin huuhtoutumiseen savimaasta. Maatalouden tutkimuskeskus,<br />
tiedote 17/86.<br />
Maataloustieteen Päivät 2006. www.smts.fi 5
Change language