VOIMANOTOT JA HYDRAULIPUMPUT - Volvo

VOLVO 

VOIMANOTOT JA 

HYDRAULIPUMPUT 

Käyttöalat 

Laskelmaohjeet

SISÄLTÖ 

VOLVON VOIMANOTOT JA HYDRAULIPUMPUT 

KYTKIMESTÄ RIIPPUVA VOIMANOTTO 

KYTKIMESTÄ RIIPPUMATON VOIMANOTTO 

VOIMANOTOT ERI KÄYTTÖALOILLE JA TEHONTARPEISIIN 

KÄYTTÖASTE JA TEHONTARVE 

VOIMANOTON VALINTA 

MENETTELY VOIMANOTTOA VALITTAESSA 

HYDRAULIPUMPUN VALINTA 


ESIMERKKI – PUUTAVARANOSTURI 

VOIMANOTTOJEN VÄLITYSSUHTEET (Z) VOLVO FH JA FM 

VOIMANOTTOJEN VÄLITYSSUHTEET (Z) VOLVO FL 

3 

4 

5 

6 

7 

11 

12 

14 

16 

17 

18 

19 

2 • Sisältö

Volvon voimanotot 

ja hydraulipumput 

Järkiperäiset ja tuottoisat kuorma-autokuljetukset edellyttävät kuljetustehtävään 

sopivia kuormankäsittelylaitteita. 

Auton kuormankäsittelylaitteiden käyttö edellyttää voimansaantia eli voimanottoa. 

Voimanotot siirtävät moottorista otetun voiman työkalun tai kuormankäsittelylaitteiden 

käyttöön. Voimanotto on tärkeä lenkki voimanlähteen ja 

toiminnon välillä. 

LISÄVARUSTE RATKAISEE 

Useista syistä on tärkeää, että oikea voimanotto eritellään ja tilataan kuormaauton 

kanssa tehtaasta. Neljä tärkeintä syytä ovat optimaalinen käyttö, tasokkaampi 

laatu, yksinkertaisempi asennus ja alhaisempi kokonaishinta. 

Kuorma-auton käyttöalan mukaan kytketään erilaisia lisälaitteita voimanottoon, 

joka siirtää voiman käytettävään toimintaan. Lisävarusteen suoritustehon 

tarve ratkaisee, mikä voimanotto on sopivin. 

Volvon valmistamat voimanotot on suunniteltu siten, että ne takaavat 

mahdollisimman hyvän laadun ja vastaavat täydellisesti kuljetusalan asettamia 

ankaria vaatimuksia. Koska voimanoton ja voimansiirtolinjan yhteistyöllä on ratkaiseva 

merkitys laadun kannalta, on Volvon voimanotot suunniteltu kokonaan 

Volvon moottorien ja vaihteistojen mukaan. Niissä on luotettavuuden lisäksi 

monia muita etuja, esimerkiksi pieni massa ja helppo huolto. 

VALMIITA VOIMANOTON ASENNUKSEEN 

Kaikki autot saavat jo tehtaassa ohjausjärjestelmän voimanottoa varten. 

Autoihin, joissa tarvitaan kaksi pumppua tai muita tasokkaita voimanoton 

ohjauslaitteita, voidaan tilata erikseen sähköliitännät päällirakenteille. Johtimet 

lisävirtakytkimille tarvitaan useimpiin voimanotolla varustettuihin autoihin. 

Myyjäsi auttaa valitsemaan autoon oikean ohjausjärjestelmän. 

TÄYDELLISET HYDRAULIJÄRJESTELMÄT 

Voimanottoihin on myös täydellisiä hydrauliikkajärjestelmiä, joihin kuuluu 

hydraulipumput, säiliöt, putket, liitäntäosat ja ripustukset, jotka on suunniteltu 

Volvon alustan mukaan. 

Valitsemalla Volvon täydellinen hydrauliikkajärjestelmä saadaan hyvä 

käyttökuntoisuus Volvon tehokkaan huoltoverkoston ansiosta. Sillä on käytettävissään 

varaosat ja koulutettu huoltohenkilöstö. 

3 • Volvon voimanotot ja hydraulipumput

KYTKIMESTÄ RIIPPUVA VOIMANOTTO 

Kytkimestä riippuva voimanotto asennetaan manuaalisiin vaihteistoihin mukaan lukien I-Shiftiin. 

Sitä voidaan käyttää vain auton seisoessa paikallaan. Asentaminen on helppoa ja voimanotto on 

painoltaan kevyt. 

Voimanotto saa käyttövoimansa vaihteiston sivuakselilta 

ja se asennetaan vaihteiston takapäähän. Moottorin 

käyntinopeus ja vaihteiston välityssuhde ohjaavat voimanoton 

kierroslukua ja tehoa. Kytkimestä riippuvaa 

voimanottoa voidaan käyttää auton seisoessa paikallaan 

ja voimanoton kytkentä tapahtuu paineilmalla. 

MONIA ETUJA 

Kytkimestä riippuvan voimanoton massa on pieni verrattuna 

kytkimestä riippumattomaan. Lisäksi se ei alenna 

moottoritehoa, koska järjestelmä ei koko ajan pumppaa 

hydrauliöljyä, niin kuin kytkimestä riippumattomassa 

järjestelmässä. Rakenne on yksinkertainen ja vahva. 

Sen huollontarve on vähäinen ja asennuskustannukset 

voidaan pitää alhaisina. Kun voimanottoa ei voida kytkeä 

toimintaan ajon aikana, voi se olla eduksi turvallisuuden 

kannalta. 

Kytkimestä riippuva voimanotto on ensisijainen valinta, 

jos autossa on käsikäyttöinen vaihteisto eikä voimanottoa 

tarvitse käyttää ajon aikana. 

Kytkimestä riippuva voimanotto ja hydraulipumppu 

asennettuna. 

4 • Kytkimestä riippuva voimanotto

KYTKIMESTÄ RIIPPUMATON VOIMANOTTO 

Kytkimestä riippumattomasta voimanotosta on useita eri muunnoksia ja se voidaan asentaa riippumatta 

siitä, minkä tyyppinen voimansiirtolinja autossa on. Voimanottoa voidaan käyttää sekä 

ajon aikana että auton seisoessa. Kytkimestä riippumaton voimanotto voidaan myös kytkeä toimintaan 

ja toiminnasta auton ulkopuolelta. Autoihin, joissa voimanotto pitää aina olla saatavissa, 

on kytkimestä riippumaton ainoa vaihtoehto. 

KYTKIMESTÄ RIIPPUMATON 

VOIMANOTTO KÄSIKÄYTTÖISIIN 

VAIHTEISTOIHIN 

Moottorin vauhtipyörä käyttää voimanottoa ja se asennetaan 

moottorin ja vaihteiston väliin. Vain moottori ohjaa 

kierroslukua ja tehoa. 

Voimanotossa on sähköpaineilmatoiminen/hydraulinen 

kytkentäjärjestelmä, jossa on levykytkin. 

Kytkimestä riippumaton voimanotto käsikäyttöisiin 

vaihteistoihin. 


VOIMANOTTO 

AUTOMAATTIVAIHTEISTOIHIN 

Voimanotto asennetaan vaihteiston etupään yläosaan. Se 

saa käyttövoimansa moottorin vauhtipyörältä momentinmuunninkotelon 

kautta, joka siirtää vahvan käyttöpyörän 

avulla vetovoiman voimanottoon. Sen vuoksi momentinmuuntimen 

käyntinopeus ei vaikuta voimanottoon, vaan 

yksinomaan moottorin käyntinopeus ohjaa sitä. 

Voimanoton kytkentä tapahtuu sähkötoimisella ja 

hydraulisella järjestelmällä, joka mahdollistaa kytkemisen 

toimintaan myös ajon aikana. 

Kytkimestä riippumaton voimanotto Powertronic-vaihteistoon 

asennettuna. 

KYTKIMESTÄ RIIPPUMATTOMAT, 

MOOTTORIIN ASENNETUT 

VOIMANOTOT 

Voimanotto asennetaan moottoriin. Moottorin jakopää 

käyttää sitä. Siitä seuraa, että voimanotto on aina kytkettynä, 

kun moottori on käynnissä riippumatta siitä, 

onko auto ajossa vai seisooko se paikallaan. 

Hydraulipiirin kytkeminen tapahtuu hydraulipumppuun 

asennetulla ohitusventtiilillä. Voimanotto voidaan 

sijoittaa moottorin takaosaan tai D12-moottorin yhteydessä 

moottorin vasemmalle puolelle. Asennus D9A-, 

D13- ja D16-moottoriin voi olla joko DIN-liitännällä tai 

laipalla. 

Moottoriin asennettu voimanotto hydraulipumpulla, 

tässä D13-moottori. 

5 • Kytkimestä riippumaton voimanotto

VOIMANOTOT ERI KÄYTTÖALOILLE 

JA TEHONTARPEISIIN 

Voimanoton käyttöaika vaihtelee käyttöaloittain ja samalla 

tehontarpeessa on suuria eroja jokaisella käyttöalalla. 

Seuraavalla sivulla olevasta kaaviosta saa yleiskäsityksen 

siitä miten usein voimanottoa hyödynnetään käyttöalan 

mukaan ja mikä on tehontarve käyttöalalla. 

Esimerkiksi irtotavaran säiliöautossa voimanoton 

käyttöaika on 1000-4000 tuntia viisivuotiskauden aikana 

ja siinä tarvitaan suhteellisen suurta tehoa. Kippiautossa 

voimanottoa käytetään sensijaan vain noin 600 tuntia 

saman ajanjakson aikana ja siinä tarvitaan huomattavasti 

pienempi teho. 

Seuraavilla sivuilla on tiivistetysti tietoja tavallisimmista 

käyttöaloista, joilla Volvon voimanotto on luotettava 

yhdyslenkki voimanlähteen ja toiminnan välillä. Ilmoitetut 

tehot ja vääntömomentit ovat ohjearvoja. Eri käyttöalat 

asettavat erilaisia vaatimuksia hydraulijärjestelmille.Eri 

voimanotoista on lisätietoja Tekniset tiedot -lehtisissä. 

Ota yhteyttä omaan Volvon jälleenmyyjääsi. 

Voimanottoa ja hydraulijärjestelmää valittaessa on 

tärkeää tuntea seuraavat seikat: 

PAKOKAASUJÄRJESTELMÄN 

TUOTTAMA KUUMUUS 

Kun voimanottoa ja moottoria käytetään suurella kuormalla, 

pakokaasujen ja pakokaasujärjestelmien tuottama 

kuumuus on suuri. Voimanoton jatkuva käyttö lämmittää 

sekä ajoneuvoa että maata ajoneuvon alla. 

Euro 3:n (tavanomainen äänenvaimennin ja Euro 4/5: 

n (katalysaattori-äänenvaimennin) välillä ei ole suuria 

eroja tässä suhteessa, mutta jälkimmäinen pysyy kauemmin 

kuumempana suuremmasta massastaan johtuen. 

Eri suuntauksilla olevia pakoputkia on saatavissa 

lisävarusteina. Ohjeet pakoputken suuntaamiselle suurta 

voimanottokuormitusta käyttäviin ajoneuvoihin löytyvät 

alla olevassa taulukossa (vihreä väri). 

Mikäli pakoputken suuntaus ja voimanoton teho 

poikkeavat edellä esitetyistä ohjeista, erityistä huomiota 

on kiinnitettävä maahan kohdistuvaan kuumuuteen 

käytettäessä voimanottoa täydellä teholla. 

• Käyttämällä korkeampaa järjestelmäpainetta voidaan 

käyttää pienempiä putkikokoja ja hydraulipumppuja. Ne 

vievät vähemmän tilaa ja ovat kevyempiä. 

• Hydraulipumpun kytkeminen suoraan voimanottoon 

alentaa asennuskustannuksia. 

• Suurempi välityssuhde voimanotossa mahdollistaa 

alhaisemman moottorin käyntinopeuden, mikä alentaa 

melutasoa ja vähentää polttoaineenkulutusta. 

CHH-STD 

CHH-MED 

CHH-LOW 

CHH-XLOW 

60 kW 80 kW 100 kW 120 kW 160 kW >160 kW 

ESH-VERT / ESV-VERT 

ESH-LEFT 

ESH-REAR 

ADR1/-2, ESH-LEFT/REAR 

ESH-RIGH 

ESH-VERT / ESV-VERT 

ESH-LEFT 

ESH-REAR 

600 rpm:n tyhjäkäynnillä ei merkittävää kuumuutta synny voimanoton tehosta tai alustan korkeudesta riippumatta. 

1000 rpm:n tyhjäkäynnillä lämpötila voi olla liian korkea, mikä yllä olevista voimanoton asennusohjeista poiketaan. 

6 • Voimanotot eri käyttöaloille ja tehontarpeisiin

KÄYTTÖASTE JA TEHONTARVE 

17. Betonipumppu 

16. Betoninsekoitin 

15. Pesuauto/Lokaimuri 

14. Irtosäiliökompressori 

13. Tikasauto 

12. Vaihtolavalaite 

11. Nostodumpperi 

10. Jätteidenkeräilyauto 

9. Puutavaranosturi 

8. Kappaletavaranosturi 

7. Konttinosturi 

6. Säiliökuljetus kemikaalisäiliö 

5.Kylmä- ja pakastekuljetus 

4. Nostolava-auto 

3. Kippiauto 

2. Autojenkuljetus 

1. Maidonkuljetus 

Kaaviosta näkyy pääpiirteissään, miten usein voimanottoa käytetään ja käyttöalan vaatima 

teho. 

kW = tehonotto, h = käyttöaika tuntia viiden vuoden aikana. 

7 • Sovellutukset

MAITOSÄILIÖ 

Maitosäiliökäytössä voi olla hidas virtaus, koska maito pumputaan hitaasti. 

Maitosäiliöiden tehontarve on noin 10 kW. Hydrauliikkajärjestelmää käyttää 

usein kytkimestä riippuva voimanotto mutta myös kytkimestä riippumatonta 

voimanottoa esiintyy. 

AUTOJENKULJETUKSET 

Autojenkuljetuksissa tarvitaan suhteellisen pieniä tehoja, 15–20 kW. 

Hydrauliikka käyttää kytkimestä riippuvaa voimanottoa, koska voimanottoa 

tarvitaan vain auton seisoessa. 

KIPPI 

Kippi on yleisin voimanoton käyttöala. Kaikista käyttöoloista Euroopan 

alueella on kipin osuus 60 prosenttia. Hydraulijärjestelmässä on yksitoiminen 

hydraulisylinteri, jonka hydraulipumppu täyttää ja kuormakorin paino 

tyhjentää. Voimanoton käyttöaika on lyhyt ja järjestelmän vaatima teho on 

20–60 kW. 

Kipillä varustetuissa maansiirtoautoissa on yleensä voimanottona suoraan 

asennettu hydraulipumppu. Kun kippiautossa on lumiaura tai suolanja 

hiekanlevitin, tarvitaan kytkimestä riippumaton voimanotto, koska niitä 

käytetään ajon aikana. 

NOSTOLAVA-AUTO JA TIKASAUTO 

Keskiraskaisiin autoihin tarvitaan suhteellisen alhaisia tehoja, 

18–30 kW. Tikasautoissa tarvitaan suhteellisen suuria tehoja, 65 kW lyhyitä 

käyttöaikoja. 

Hydrauliikkaa käyttää kytkimestä riippuva voimanotto, koska käyttöala 

vaatii, että auto on paikallaan, mutta usein käytetään myös kytkimestä riippumatonta 

voimanottoa. Raskaan luokan autoissa käytetään nostolavaa 

palontorjunta-autoissa. 

KYLMÄ- JA PAKASTEKULJETUKSET 

Ajoneuvon kuormatilan jäähdyttää jäähdytyslaite, jota käyttää 380 voltin generaattori 

tai erillinen moottori. Generaattori saa käyttövoimansa moottorin 

jakopyörästöstä joko suoraan tai vaihtelevan hydraulipumpun välityksellä. 

Tehontarve on tällä käyttöalalla yli 20 kW. Hydraulijärjestelmä saa useimmiten 

käyttövoimansa kytkimestä riippumattomasta moottorivoimanotosta. 

KEMIKAALISÄILIÖ 

Säiliöautojen virtaustarve vaihtelee nesteen ominaispainon mukaan. Kysymyksessä 

voi olla öljy, bensiini, petroli tai muut nesteet. 

Kemikaalisäiliön tehotarve on 20–30 kW. Hydraulijärjestelmää voi käyttää 

sekä kytkimestä riippuva että kytkimestä riippumaton voimanotto. 

8 • Sovellutukset

KONTTINOSTURI 

Konttinostureissa hydraulipumpulta vaaditaan keskisuurta tai suurta tuottoa. 

Voimanotto, joka käyttää neljää suurta sylinteriä, on käytössä lyhyitä aikoja ja 

järjestelmän vaatima teho on 30–60 kW. Hydraulijärjestelmä saa useimmiten 

käyttövoimansa kytkimestä riippuvalla voimanotolla. 

KAPPALETAVARANOSTURI 

Kappaletavaranosturit toimivat yleensä kaksipiirijärjestelmällä hallittavuuden 

parantamiseksi. Se vaatii kaksipiiristä hydraulipumppua tai kahta hydraulipumppua, 

joilla on vaihteleva tuotto. Kappaletavaranosturilla varustetuissa 

autoissa on usein yksi voimanotto ja kaksipiirinen hydraulipumppu. Tätä voimanotto- 

ja pumppuyhdistelmää käytetään kun autossa on kappaletavaranosturi 

ja kippi. Kappaletavaranosturien tehontarve on 35–70 kW. Hydrauliikkaa 

käyttää usein kytkimestä riippuva voimanotto, mutta kytkimestä riippumattomiakin 

voimanottoja esiintyy. 

PUUTAVARANOSTURI 

Puutavaranosturit asettavat kovat vaatimukset voimanotolle, koska kuormitus 

vaihtelee paljon. Puutavaranostureissa on useimmiten yksipiirijärjestelmä, 

jossa on kiinteä tai vaihteleva virtaus. 

Puutavaranosturien tehontarve on 40 – 65 kW. Hydrauliikka saa useimmiten 

käyttövoimansa kytkimestä riippuvasta voimanotosta. 

JÄTTEIDENKERÄILYAUTO 

Jätteidenkeräilyautojen käyttöaste on korkea ja niissä on monimutkaiset hydrauliikkapiirit. 

Se vaatii voimanotolta hyvää luotettavuutta sekä voimanotolta 

ja hydrauliikalta hiljaista käyntiääntä. 

Koska joillakin markkina-alueilla sallitaan jätteidenkeräilyautoissa hydrauliikan 

käyttö ajon aikana, tarvitaan kytkimestä riippumaton voimanotto. 

Jätteidenkeräilyautojen tehontarve on 30–40 kW. 

NOSTODUMPPERI 

Nostodumpperien hydrauliikka vaatii suurta pumpun tuottoa ja noin 45–55 kW:n 

voimanottoa. Kuorma-autot suunnitellaan yhä useammin siten, että niihin 

voidaan vaihtaa nostodumpperi ja vaihtolava. Silloin mitoitetaan voimanotto 

vaihtolavajärjestelmän mukaan, koska se vaatii suurempaa tehoa. Hydrauliikka 

saa useimmiten käyttövoimansa kytkimestä riippumattomalla voimanotolla. 

VAIHTOLAVALAITE 

Vaihtolavalaitteen hydrauliikka vaatii suurta pumpun tuottoa ja voimanottoa, 

jonka teho on 50–65 kW. Koska useimpien vaihtolavajärjestelmien pitää 

liikuttaa vaihtolavan koukkua autoa peruutettaessa, tarvitaan kytkimestä riippumaton 

voimanotto. 

9 • Sovellutukset

JAUHESÄILIÖ 

Jauhesäiliöautoissa käytetään nopeakierroksisia nivelakselikäyttöisiä kompressoreja, 

jotka vaativat voimanotolta suurta välitystä ja tehoa. Jotta vältyttäisiin 

vaihteiston äkkikuormituksilta, kun irtotavaraa pumpataan, valitaan hihnakäyttö 

ja suoraan asennettu pumppu säiliön kippaamiseen. Kompressori 

voi silloin saada käyttövoimansa nivelakselilla nopeasta taaksesuunnatusta 

liitännästä ja kippi vastaavasta eteensuunnatusta liitännästä suoraanasennetulla 

hydraulipumpulla. 

Jauhesäiliön tehon tarve on 40-60 kW. Hydrauliikka saa useimmiten 

käyttövoimansa kytkimestä riippuvasta voimanotosta. 

PESUAUTO/LOKAIMURI 

Nämä käyttöalat asettavat erilaiset vaatimukset voimanottotehoille. Tehontarve 

riippuu siitä, onko autossa vain lokaimuri vai onko siinä sekä lokaimuri 

että painepesulaitteet. Lisäksi tarvitaan joskus tavallista suurempia voimanottotehoja 

säiliön kippaamiseen sekä raskaiden luukkujen ja letkukelojen 

käyttöön. Lokaimurin tehontarve on 30–80 kW kun taas painepesulaite 

vaatii noin 110 kW. 

Volvon voimanottojen teho on usein riittävän suuri, mutta kun auto varustetaan 

eniten tehoa vaativilla laitteilla, pitää niiden käyttö järjestää jakovaihteistolla, 

jossa on voimanotto imu- ja pesulaitteille. Tavallisimmat pesulaitteiden 

ja lokaimurien voimanotot ovat kytkimestä riippuvia kaksoisvoimanottoja. 

BETONINSEKOITIN 

Betoninsekoittimien kokoluokka on 4-10 m 3 . Tehontarve on 

40–90 kW. Betoninsekoitin toimii kahdella eri teholla. Suurempaa tehoa 

tarvitaan tyhjennettäessä ja pienempää pyöritykseen kuljetuksen aikana. 

Betonirummun pyöritykseen ajon aikana tarvitaan tehoa 

15–20 kW mutta tyhjennysvaiheen alkaessa– jolloin rummun pyörimissuuntaa 

muutetaan – tarvitaan 40–90 kW betonisäiliön koon mukaan ja sen 

jälkeen tehontarve palautuu 15–20 kW:iin tyhjennysvaiheen loppuun asti. 

Siitä seuraa, että koko tehontarve on käytössä vain lyhyitä jaksoja. Joskus 

tarvitaan vielä lisää voimanottotehoa kuljetushihnan käyttämiseen ja hallintaan. 

Betoninsekoittimien yleisin voimanottotyyppi on kytkimestä riippumaton 

voimanotto, koska hydrauliikka on käytössä ajon aikana. 

BETONIPUMPPU 

Betonipumput vaativat suuria tehoja, jopa 160 kW ja poikkeustapauksissa 

jopa 220 kW. Yli 100 kW tehot vaativat jakovaihteistoa. Hydrauliikka saa 

useimmiten käyttövoimansa kytkimestä riippuvalla voimanotolla, koska käyttöala 

vaatii, että auto seisoo paikallaan, mutta myös kytkimestä riippumattomia 

voimanottoja voi esiintyä. 

10 • Sovellutukset

VOIMANOTON VALINTA 

OIKEA VOIMANOTTO 

Useista eri syistä on tärkeää, että valitaan oikea voimanotto 

ja tilataan se autoon tehtaassa asennettuna. 

Seuraavassa tärkeimmät syyt: 

• Optimaalinen käyttö voidaan taata ennenkaikkea 

käyttöäänen, polttoaineen kulutuksen, pakokaasupäästöjen 

ja toimivuuden osalta. 

• Paremmat mahdollisuudet varmistaa laatu, koska 

jälkeenpäin ei tarvitse tehdä muutoksia esim. vaihteistoon. 

Tiiviys ja puhtaus voidaan taata. 

• Lyhyempi asennusaika, koska auton alustassa on 

parempi valmius päällirakenteen asennusta varten. 

• Edullisempi kokonaishinta, koska voimanoton sekä 

sen käyttöputkien ja johtimien asennus voidaan tehdä 

auton kokoonpanon yhteydessä. 

PÄÄLLIRAKENTEEN TEHTÄVÄ 

Voimanoton tehtävänä on usein käyttää hydraulipumppua, 

joka kuuluu päällirakenteen toimintaan liittyvään hydraulijärjestelmään. 

Päällirakenne ratkaisee voimanoton 

valinnan. Asiakkaan tarpeet auton tulevalla käyttöalalla 

määräävät mitä toimintoja tarvitaan, joten monet päällirakenteet 

ovat asiakaskohtaisesti täysin ainutlaatuisia. 

Siksi päällirakenteen asentajan tehtävänä on suunnitella 

rakenne siten, että se vastaa täysin asiakkaan tarpeita. 

Samat tarpeet täyttävät päällirakenteet voivat olla rakenteeltaan 

erilaisia päällirakenteen asentajasta riippuen. 

TEKNISET MUUTTUJAT 

Voimanottoa valittaessa on tärkeä valita oikea moottorin 

vaihteiston, voimanoton ja hydraulipumpun yhdistelmä. 

Oikein valittu järjestelmä on edullinen suoritustehon, 

käyntiäänen, painon ja kustannusten osalta. Jos hydraulijärjestelmän 

teknisiä muuttujia ei tunneta on mahdotonta 

valita oikea voimanotto. 

Esimerkkejä tärkeistä muuttujista: 

• Tarvittava tuotto 

• Suurin hydraulipaine eri piireissä 

• Tarvitaanko kytkimestä riippuvaa voimanottoa 

• Voimanoton sijainti 

• Moottorin työkäyntinopeus 

Joidenkin näiden muuttujien määrittely edellyttää, että 

tiedetään mikä päällirakenne autoon tulee. Ei riitä, että 

tiedetään, mille käyttöalalle päällirakenne on suunniteltu, 

koska eri päällirakentajilla on eri rakenneratkaisut 

samalle käyttöalalle. Voimanottoa eriteltäessä on siksi 

erittäin tärkeää hankkia tiedot kyseiseltä päällirakenteen 

asentajalta. 

11 • Voimanoton valinta

MENETTELY VOIMANOTTOA VALITTAESSA 

Seuraavassa on kaksi ehdostusta menettelystä voimanoton valitsemiseksi. Ensimmäinen ehdotus 

perustuu siihen, että voimanotto käyttää hydraulipumppua. Toinen ehdotus perustuu siihen, että 

voimanotto käyttää kompressoria, pumppua tai muuta laitetta nivelakselin välityksellä. Laskuesimerkki 

on sivulla 17. 

SUORAANASENNETUN 

HYDRAULIPUMPUN KÄYTTÖ 

Tämä menettely perustuu oletukseen, että voimanotto 

käyttää hydraulipumppua. Voimanotto tulee aina eritellä 

yhdessä hydralipumpun kanssa. Pumpun valitsee joko 

päällirakentaja tai myyjä. 

1. Ota selville käyttöolot keskustelemalla päällirakentajan 

ja asiakkaan kanssa seuraavista 

seikoista: 

• Tuotto, Q (l/min) ja kun päällirakentaja valitsee hydraulipumpun, 

hydraulipumpun tilavuus D (cm 3 /r). 

• Suurin järjestelmäpaine, p (baari). 

• Dieselmoottorin käyntinopeus (täytyy olla mahdollisimman 

alhainen), n eng 

(rpm). 

• Vaaditaanko kytkimestä riippumaton vai ei. 

• Muita vaatimuksia esim. sijainti, kaksoisvoimanotto, 

kaksi hydraulipumppua tai säätötilavuushydraulipumput. 

• Vaihteisto- tai moottorityyppi. 

2. Valitse todennäköisesti sopiva voimanotto 

edellisen kohdan 1. ja voimanoton Tekniset tiedot 

-lehtisten avulla. 

Kohtien tietojen avulla tulee voimanottovalikoimaa voida 

rajoittaa huomattavasti. Voimanoton välityssuhteen valinta 

riippuu moottorin käyntinopeudesta ja tarvittavasta 

pumpun tuotosta. Nyrkkisääntönä on, että valitaan voimanoton 

suurin välityssuhde ylittämättä hydraulipumpun 

rajoituksia. 

3. Katso valitun voimanoton välitys z taulukosta 

“Voimanottojen välityssuhteet (z) sivuilta 18 

ja 19. 

4. Valitse pumppu laskemalla vaadittava hydraulipumpun 

tilavuus käyttämällä seuraavaa kaavaa: 

D req 

= Q × 1000 Q = D req 

× z × n eng 

/ 1000 

z × n eng 

Katso hydraulipumpun teknisiä tietoja ja valitse pienin 

hydraulipumppu, joka täyttää ehdon D > D req 

. 

5. Tarkista, että hydraulipumpun suurinta sallittua 

kierroslukua n (r/min) ei ylitetä käyttäen kaavaa: 

n eng 

× z < n 

Moottorivoimanottoa eriteltäessä on tärkeä muistaa, 

että voimanottoa ja suoraan kytkettyä pumppua ei voida 

kytkeä toiminnasta. Siitä seuraa, että hydraulipumpun 

on myös siedettävä käyntinopeus, jota käytetään autoa 

ajettaessa. 

6. Tarkista, että voimanoton suurin sallittu vääntömomentti 

M perm 

(Nm) ei ylity käyttäen seuraavaa 

kaavaa: 

M = Dp × p < M perm 

63 

Jos vääntömomentti ylitetään, pitää valita toinen voimanotto. 

Joko suurempi välitys tai suurempi sallittu 

vääntömomentti. Aloita edeltä kohdasta 2. 

7. On myös tärkeää, että moottori selviytyy vaadittavasta 

kuormituksen vääntömomentista valitulla 

käyntinopeudella. 

Tarkista, että moottorista saadaan vääntömomentti M 

(Nm) kerrottuna voimanoton välityksellä z käyntinopeudella 

n eng 

(rpm). Jos käytetään useita voimanottoja 

samanaikaisesti, pitää moottorin tuottaa niiden yhteenlaskettua 

kuormitusta vastaava vääntömomentti. On 

erityisen tärkeää tarkastaa moottorin sietämä suurin 

vääntömomentti, kun pieniä moottoreita käytetään tehoa 

vaativien laitteiden voimanlähteenä. 

8. Tarkista, että voimanoton suurinta sallittua tehoa 

P perm 

(kW), ei ylitetä käyttäen kaavaa: 

P = M × z × n eng × 3.14 

30000 

Jos teho P (kW) on suurempi kuin P perm 

(kW) pitää valita 

toinen voimanotto, joka selviytyy saadusta tehosta. Aloita 

uudelleen edeltä kohdasta 2. 

9. Ota yhteys kyseiseen päällirakentajaan, kun 

voimanotto on valittu. Ilmoita voimanoton ominaisuudet 

ja mihin hydraulipumppuun voimanoton 

valinta perustuu. 

12 • Voimanoton valinta

NIVELAKSELIKÄYTTÖ 

Tämä menettely perustuu oletukseen, että voimanoton 

käyttö tapahtuu nivelakselin kautta. 

1. Ota selville käyttöolot keskustelemalla päällirakentajan 

ja asiakkaan kanssa seuraavista 

seikoista: 

• Laitteen tehontarve P (kW). 

• Dieselmoottorin käyntinopeus n eng 

(r/min). 

• Vaaditaanko kytkimestä riippumaton vai ei. 

• Muut vaatimukset, esim. sijainti, kaksoisvoimanotto, 

kaksi hydraulipumppua tai vaihtelevatuottoiset hydraulipumput. 

• Vaihteisto- tai moottorityyppi. 

2. Valitse todennäköisesti sopiva voimanotto edellisen 

kohdan 1. ja voimanottojen Tekniset tiedot 

-lehtisten avulla. 

Kohtien tietojen avulla tulee voimanottovalikoimaa voida 

rajoittaa huomattavasti. 

3. Tarkista, että voimanoton suurinta sallittua 

vääntömomenttia M perm 

(Nm) ei ylitetä käyttämällä 

kaavaa: 

M = P × 9550 < M perm 

(z × neng ) 

jossa z on voimanoton välityssuhde. Katso taulukosta 

”Voimanottojen välityssuhteet (z) sivuilta 18 ja 19. 

4. On tärkeää, että moottori selviytyy vaadittavasta 

kuormituksen vääntömomentista valitulla 

käyntinopeudella. 

Tarkista, että moottorista saadaan vääntömomentti M 

(Nm) kerrottuna voimanoton välityksellä z käyntinopeudella 

n eng 

(rpm). Jos käytetään useita voimanottoja 

samanaikaisesti, pitää moottorista saada niiden yhteenlaskettua 

kuormitusta vastaava kokonaisvääntömomentti. 

On erityisen tärkeää tarkistaa moottorin sietämä 

suurin vääntömomentti, kun pieniä moottoreita käytetään 

tehoa vaativien laitteiden voimanlähteenä. 


tehoa P perm 

(kW) ei ylitetä. 

Jos teho P (kW) on suurempi kuin P perm 

(kW), pitää 

valita toinen voimanotto, joka selviytyy saadusta tehosta. 

Aloita silloin uudelleen edeltä kohdasta 2. 

6. Ota yhteys kyseiseen päällirakentajaan, kun 

voimanoton valinta on tehty. Ilmoita voimanoton 

ominaisuudet ja sijainti. 

13 • Voimanoton valita

HYDRAULIPUMPUN VALINTA 

Jos voimanotto on kuorma-auton kuormankäsittelyjärjestelmän sydän voidaan hydrauliikkaa verrata 

verenkiertoon. Ilman sopivia pumppuja, säiliöitä ja letkuja ei saada parasta hyötysuhdetta ja 

käyttövarmuutta. 

Hydrauliikkajärjestelmään kuuluu voimanotto, nivelakseli, hydraulipumppu, hydraulinestesäiliö suodattimineen, kannattimet 

ja letkut. Pumppu valitaan yhdessä päällirakenteen asentajan kanssa. 

On erittäin tärkeää, että päällirakenteen asentajalla ja myyjällä on oikeat työkalut, joilla voidaan eritellä oikeinmitoitettu 

hydrauliikka niin, että se sopii kyseiseen tehtävään. 

Volvon päällirakenteen asentajan ohjeiden (Volvo Body Builder Instructions ,VBI) kotisivulla on kuorma-auton pumppu- 

ja voimanottojärjestelmän laskukaava “Truck pump/PTO system calculator” . 

Internet osoite: http://vbi.truck.volvo.com/ (salasana tarvitaan) 

Näpäytä “Introduction / Software requirement / Parker Truck diesel engine speed calculator”. 

Käytä aina laskukaavaa, niin saat oikein mitoitetun hydrauliikan. Laskukaavan avulla saadaan suurin sallittu 

moottorin käyntinopeus kun hydraulipumppu on käytössä. 

Ajoneuvoissa, joihin on eritelty varusteeksi voimanotto ja pumppu (lukuunottamatta vaihtelevia pumppuja) on aina 

tehtaassa valmiiksi asennettuna suurin sallittu moottorin käyntinopeus (r/min.) Kun voimanotto on käytössä ei moottoria 

saada ylittämään suurinta asetettua käyntinopeutta painamalla kaasupoljinta: 

• Asetukset ajoneuvoihin, joihin on eritelty UELCEPK ilman 

päällirakenteen modulia BBM (Body Builder Module):* 

Hydraulipumppu 

HPE-F41 /-F51/-F61/-F81 

HPE-F101 

HPE-T53 /-T70 

HPE-V45 

HPE-V75 /-V120 

Voimanotto ja hydraulipumppu 

PTES-F41 /-F51 /-F61 /-F81 

PTES-F10 

Suurin moottorin rpm, kun pumppu on käytössä 

2000 rpm 

1700 rpm 

1700 rpm 

2000 rpm 

1700 rpm 

2000 rpm 

1700 rpm 

* 

Vaihteistoon asennettuihin voimanottoihin, joissa on DIN-liitäntä (PTR-D, PTR-DM, PTRD-D1 jne.), ei ole suurinta moottorin 

käyntinopeutta asetettuna. 

• Asetukset ajoneuvoihin, joihin on eritelty ELCE-CK 

ja päällirakentajan moduuli BBM (Body Builder Module): 

Voimanotto ja hydraulipumppu 

Kaikki voimanotot ja pumput 

(lukuun ottamatta säätötilavuuspumppuja) 

Suurin moottorin rpm, kun voimanotto/ 

pumppu ovat käytössä 

2500 rpm 

VCADS Pro -työkalua voidaan käyttää valmiiksi asetetun suurimman käyntinopeuden muuttamiseen. 

Hydrauliikan mittatiedot, käyttöohjeet ja huolto-ohjeet toimitetaan aina ajoneuvon mukana. 

Päällirakenteen lopullinen luovutustarkastus pitää aina tehdä Volvo Truck Corporationin ohjeiden mukaan. 

14 • Hydraulipumpun valinta

Käytössä olevat pumppputyypit: 

• Yksipiiripumppu, jossa vakiotuotto 

• Kaksipiiripumppu, jossa vakiotuotto 

• Vaihtelevatuottoinen pumppu 

Käytössä olevat pumpun käyttötavat: 

• Suorakäyttöinen pumppu 

• Nivelakselikäyttöinen pumppu 

• Nivelakselikäyttöinen kaksoispumppu 

YKSIPIIRIPUMPPU 

Tämä hydraulipumppu on tarkoitettu yksipiirijärjestelmään, 

jonka tilavuus on vakio. Yksipiiripumpussa on yksi 

ainoa piiri pumpun paineaukosta imuaukkoon. Hydraulipumput 

F1 Plus ovat yksipiiripumppuja. 

KAKSIPIIRIPUMPPU 

Tämä hydraulipumppu on tarkoitettu kaksipiirijärjestelmään, 

jonka tilavuus on vakio. Kaksipiiripumpussa 

on kaksi täysin eri piiriä, joita säädellään erikseen. 

Pumpussa on yhteinen imuaukko ja kaksi erillistä paineaukkoa. 

Hydraulipumppu F2 on kaksipiiripumppu. 

VAIHTELEVATUOTTOINEN PUMPPU 

Tämä hydraulipumppu on tarkoitettu yksipiirijärjestelmään, 

jonka tilavuus vaihtelee. Vaihtelevatuottoisissa 

pumpuissa on samoin kuin yksipiiripumpuissa vain yksi 

piiri painepuolelta imupuolelle, mutta tuottoa voidaan 

vaihdella. Tuoton vaihtelun avulla voidaan paine pitää 

vakiona vaikka moottorin käyntinopeus vaihtelee. Hydraulipumppu 

VP1 on vaihtelevatuottoinen pumppu. 

SUORAKÄYTTÖINEN PUMPPU 

Suorakäyttöiset pumput asennetaan suoraan voimanottoon 

DIN 5462/ISO 7653 vakioliitännällä. Kaikki pumput 

voidaan asentaa suoraan voimanottoon. 

PUMPPU NIVELAKSELEIN 

Hydraulipumppuja voidaan myös käyttää nivelakselilla, 

joka kytketään voimanottoon. Kytkentä tapahtuu vääntiöllä 

SAE 1300 vakio. Kaikkia pumppuja voidaan käyttää 

nivelakselilla voimanotosta. 

NIVELAKSELIKÄYTTÖINEN 

KAKSOISPUMPPU 

Hydraulipumppuja voidaan myös käyttää pareittain 

voimanottoon kytketyn jakovaihteiston ja nivelakselin 

avulla. Kytkentä vääntiöllä SAE 1400 on vakio. 

Hydraulipumput VP1-45 ja VP1-75 voidaan myös 

asentaa kaksoiskäyttöön vain yhden nivelakselin avulla, 

koska siinä on läpimenevä akseli. Kaikkia pumppuja 

voidaan myös käyttää pareittain nivelakselilla voimanotosta. 

KÄYTTÖALAT 

Jokaisesta pumpusta on useita eri kokoja, joten niiden 

tuotto ja paine sopivat useimmille käyttöaloille. 

Seuraavilla sivuilla on lyhyet kuvaukset eri pumppumalleista. 

15 • Hydraulipumpun valinta


F1 PLUS YKSIPIIRIPUMPPU 

F1 Plus on kehitetty F1-pumpusta. Mäntien työkulma on lisätty 45 

asteeseen ja pumpussa on uusi laakerointi. F1 Plus -sarjan pumppujen 

käyttövarmuus on hyvä ja pienen koon ansiosta niiden asentaminen on 

helppoa. Ne ovat myös hinnaltaan edullisia. 

F1 Plus -sarja käsittää viisi eri pumppukokoa. Kaikissa viidessä pumpussa 

on samat kiinnitysvääntiön ja akselitapin mitat ISO-standardin mukaisesti. 

F2 PLUS KAKSIPIIRIPUMPPU 

F2 on kaksipiirinen F1-pumppu. Kaksipiiripumpulla voidaan vain yhdellä 

pumpulla käyttää kahta piiriä täysin toisistaan riippumatta. Kaksipiiripumpun 

etuna on että tietyllä hydrauliikkajärjestelmän rakenteella voidaan saada 

kolme erisuuruista tuottoa samalla kuorma-auton moottorin käyntinopeudella. 

Kaksipiiripumpulla voidaan hydrauliikkajärjestelmä optimoida paremmin, 

mikä vähentää energiankulutusta, vähentää kuumenemisen vaaraa, 

alentaa painoa, helpottaa asennusta ja edistää vakiojärjestelmien käyttöä. 

Kaksipiiripumpulla voidaan käyttää kahta piiriä toisistaan riippumatta, 

mikä lisää nopeutta ja tarkkuutta. Vaatimuksena voi myös olla suuri tuotto 

samanaikaisesti pienen tuoton kanssa tai kaksi yhtä suurta tuottoa. Kaikki 

vaihtoehdot voidaan ratkaista kaksipiiripumpulla. On myös mahdollista 

käyttää pumpun toista piiriä suurella järjestelmäpaineella ja myöhemmin, 

kun paine järjestelmässä on laskenut, käyttää molempia piirejä. Se estää 

voimanoton kuumenemisen ja käyttö saadaan samalla optimaaliseksi. 

Akseli ja kiinnitys ovat ISO-standardin mukaisia ja suunniteltu asennettavaksi 

suoraan voimanottoon. F2 Plus on sopiva valinta suuriin kappaletavaranostureihin, 

puutavaranostureihin, vaihtolavalaitteisiin, kippeihin nosturin 

kanssa ja jäteautoihin. 

Moottoriin asennettava yksipiiripumppu F1 

Plus, jossa on ohitusventtiili. 

Moottoriin asennettava kaksipiiripumppu F2. 

SÄÄTÖTILAVUUSPUMPPU VP1 

VP1-pumppu voidaan asentaa suoraan vaihteistovoimanottoon tai kytkimestä 

riippumattomaan voimanottoon moottorin vauhtipyörään tai 

moottorin jakopyörästöön. VP1-säätötilavuuspumppu sopii erittäin hyvin 

laitteisiin, joissa on kuormituksen tunteva hydraulijärjestelmä, esim. kuorma-autonostureihin. 

Pumppu toimittaa hydrauliikkajärjestelmään oikean 

tuoton oikealla hetkellä, mikä vähentää tehokkaasti sekä energian kulutusta 

että kuumenemista. Se vaimentaa käyttöääntä ja alentaa polttoainekulutusta. 

VP1-pumpulla on hyvä hyötysuhde, pienet ulkomitat ja alhainen 

paino. Se on luotettava, taloudellinen ja helppo asentaa. Pumpun 

rakenteessa on 20 asteen kulma männän ja vipulevyn välillä, mikä tekee 

pumpusta pienikokoisen. 

VP1-45:ssä ja VP1-75:ssä on läpimenevä akseli, mikä mahdollistaa lisäpumpun 

asennuksen kaksoispumppujärjestelmällä, esimerkiksi F1-pumpun, 

jonka tuotto on vakio. 

Kaikkien kolmen pumpun asennusmitat ovat pienet. Akselit ja asennusvääntiöt 

ISO-standardin mukaan. 

Säätötilavuuspumppu VP1-120. 

16 • Hydraulipumput

ESIMERKKI – PUUTAVARANOSTURI 

Tämä esimerkki kuvaa menettelyä valittaessa voimanotto ja hydraulipumppu FH-autoon, jossa on 

puutavaranosturi. 

KÄYTTÖOLOT 

1. Keskustelemalla asiakkaan ja päällirakentajan 

kanssa sovittiin seuraavista käyttöoloista 

• Nosturin vaatima hydraulinestetuotto, Q =95 l/min. 

• Hydraulijärjestelmän suurin järjestelmäpaine, p =250 

baaria. 

• Asiakas ja päällirakentaja uskovat, että sopiva käyntinopeus 

on; n eng 

=900 r/min . 

• Puutavaranosturia käytettäessä auto on aina paikallaan. 

Siksi ei tarvita kytkimestä riippumatonta voimanottoa.. 

• Päällirakenteen asentaja suosittaa suoraan asennettua 

hydraulipumppua. 

• Tähän puutavaranosturiin suositetaan vaihtelevatuottoista 

pumppua. 

• Moottori on D13 ja vaihteisto V2514. 

2. Edellä mainittujen käyttöolojen perusteella 

voidaan valita sopiva voimanotto. 

Kytkimestä riippumatonta voimanottoa ei tarvita, voidaan 

siis valita vaihteistovoimanotto. Voimanoton tulee 

lisäksi sopia suoraan asennettuun hydraulipumppuun. 

Nyrkkisääntönä on, että ensisijassa tulee valita voimanotto, 

jonka välityssuhde on suuri. Voimanottojen 

Tekniset tiedot -lehtisistä voidaan todeta, että PTR-DH 

voidaan valita sopivaksi voimanotoksi. 

3. Seuraavalta sivulta taulukosta ”Voimanottojen 

välityssuhteet (z)”, näkyy, että vaihteistolla V2514 

nopealla jakovaihteella ja PTR-DH -voimanotolla 

saadaan välityssuhde z =1.53. 

4. Valitse pumppu laskemalla ensin tarvittava 

tilavuus: 

D 

Q × 1000 95 × 1000 

= = req 

69 cm 3 /varv. 

z × n eng 

1.53 × 900 

Valitse Tekniset tiedot -lehtisten avulla pienin, riittävällä 

tilavuudella varustettu pumppu, D > D req 

. 

Tekniset tiedot -lehtisistä selviää, että VP1-75 on 

pienin säätötilavuuspumppu, joka täyttää tämän 

kriteerin, D = 75 moottorin käyntinopeudella 900 rpm. 

Tämä käyntinopeus on alhaisin mahdollinen tällä käyttöalalla. 

5. Tarkista, että hydraulipumpun suurinta sallittua 

kierrroslukua n (r/min) ei ylitetä. 

Kaavan; 

n eng 

× z =900 × 1.53 =1377 r/min 

avulla nähdään, että kierrosluku on pienempi kuin 

pumpun suurin sallittu kierrosluku n =1700 (katso 

pumpputiedoista) Se merkisee, että hydraulipumpun 

kierroslukua ei ylitetä. 

6.Tarkista, että voimanoton suurinta sallittua vääntömomenttia 

M perm 

(Nm) ei ylitetä. 

M = D × p = 75 × 250 = 298 Nm 

63 63 

M =298 Nm on pienempi kuin voimanoton suurin 

sallittu vääntömomentti M perm 

= 400 Nm (katso voimanoton 

Tekniset tiedot -lehtisestä) mikä merkitsee, 

että valittu voimanotto täyttää vaatimukset. On 

myös tärkeää, että moottori täyttää vääntömomentin 

vaatimukset valitulla käyntinopeudella. Saadaanko 

moottorista vääntömomentti M kerrottuna voimanoton 

välityksellä z moottorin käyntinopeudella n eng 

. 

Tässä tapauksessa pitää moottorista saada; 

298 × 1.53 =456 Nm, vid 900 r/min. 


tehoa P perm 

(kW), ei ylitetä. 

P = M× z× n eng × 3.14 = 298× 1.53× 900× 3.14 = 43 kW 

30000 30000 

Voimanoton PTR-DH suurin sallittu teho on 65 kW 

(katso Tekniset tiedot -lehtisestä). Se merkitsee, että 

voimanotto täyttää laitteen tehovaatimuksen. 

8. Ylläolevat laskelmat osoittavat, että voimanotto 

PTR-DH on sopiva yhdessä vaihtelevatuottoisen 

pumpun VP1-75 kanssa. Ilmoita kyseiselle päällirakenteen 

asentajalle mikä voimanotto autoon 

asennetaan ja mihin hydraulipumppuun laskelma 

perustuu. 

17 • Laskelmaesimerkki

VOIMANOTTOJEN VÄLITYSSUHTEET (Z) VOLVO FH JA FM 

VAIHTEISTOVOIMANOTOT VOLVO FH- JA FM-AUTOIHIN 

PTR- 

PTRD- 

D FL FH DH DM F D / D1 D2 

1 ulompi 2 ulompi 2 ulompi 1 sisempi 

V2009 0.70 0.73 1.23 1.23 1.06 1.30 1.30 1.30 0.60 

V2214 Hidas jakovaihde 0.70 0.73 1.23 1.23 1.06 1.30 1.30 1.30 0.60 

Nopea jakovaihde 0.88 0.91 1.53 1.53 1.32 1.62 1.62 1.62 0.75 

VO2214 Hidas jakovaihde 0.88 0.91 1.53 1.53 1.32 1.62 1.62 1.62 0.75 










V2412IS / V2412AT / Hidas jakovaihde 0.70 0.73 1.23 1.23 1.06 1.30 1.30 1.30 0.60 

V2512AT / V2812AT Nopea jakovaihde 0.90 0.93 1.57 1.57 1.35 1.65 1.65 1.65 0.77 

VO2512AT / 

VO3112AT 

Hidas jakovaihde 0.90 0.93 1.57 1.57 1.35 1.65 1.65 1.65 0.77 


MOOTTORIVOIMANOTOT 

D9A D9B D12D D12F D13A D16C D16E 

Taakse asennettu: 

PTER-DIN / PTER1400 1.08 1.08 - - 1.26 1.26 1.26 

PTER1300 1.08 1.08 - - - 1.26 - 

Sivulle asennettu: 

PTES-xxx (F41 / F51 / F61 / F81 / F10) - - 0.97 0.97 - - - 


VOIMANOTTO KÄSIKÄYTTÖISIIN 

VAIHTEISTOIHIN 

PTOF-DIF 1.0 

PTOF-DIH 1.0 


VOIMANOTTO POWERTRONIC- 

VAIHTEISTOON 

PTPT-D 1.0 

PTPT-F 1.0 

18 • Taulukko voimanottojen välityssuhteet (z) Volvo FH ja FM

VOIMANOTTOJEN VÄLITYSSUHTEET (Z) VOLVO FL 

VAIHTEISTOVOIMANOTOT FL-AUTOIHIN, KÄSIKÄYTTÖISET VAIHTEISTOT 

BKT6057 BKHT6057 BKT6091 BKHT6091 BKR8061 BKR8081 BKHR8081 BKR8121 BKHR8121 

T600A 0.57 0.57 0.84 0.84 

T600B 0.68 0.68 1.00 1.00 

T700A 0.57 0.57 0.84 0.84 

T700B 0.68 0.68 1.00 1.00 

TO800 0.84 0.84 1.25 1.25 

R800 0.61 0.81 0.81 1.21 1.21 

AUTOMAATTIVAIHTEISTOJEN SUORAVOIMANOTTO 

SKMD100 SKMDH100 SKMD140 

MD3060P5 0.93 0.93 1.4 

MD3560P5 0.93 0.93 1.4 

KYTKIMESTÄ RIIPPUMATTOMAT VOIMANOTOT FL-AUTOIHIN 

KOBL85 KOBLH85 

T600B 0.85 0.85 

T700A 0.85 0.85 

R800 0.85 0.85 

19 • Taulukko voimanottojen välityssuhteet (z) Volvo FL

2006-01-16 FIN Version 06 

Volvo Truck Corporation 

www.volvo.com

VOIMANOTOT JA HYDRAULIPUMPUT - Volvo

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?