Tilipaatos2011.pdf - Jakobstad

SISÄLLYSLUETTELO 

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET ................................................................................................................................... 1 

2 TOIMINTAKERTOMUS ............................................................................................................................................... 3 

2.1 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET ...................................................................................................... 3 

2.2 TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT ............................................................................... 3 

2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus ........................................................................................... 3 

2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ........................................................... 6 

2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella .................................... 6 

2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen ........................................................................................................................... 6 

2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen ....................................................................................................................... 7 

2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset .................................................... 9 

2.2.5. Kunnan henkilöstö ........................................................................................................ 9 

2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen 

vaikuttavien tekijöiden arviointi ........................................................................................... 10 

2.2.7 Ympäristötekijät ........................................................................................................ 10 

2.3 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ ............................................................................... 10 

2.4 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ..................................................................... 11 

2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut ..................................................................................... 11 

2.4.2 Tuloslaskelman tuotot ................................................................................................. 12 

2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset ..................................................................... 13 

2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) ................................................................... 14 

2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos .............................................................................. 14 

2.4.6 Toiminnan rahoitus ..................................................................................................... 15 

2.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ....................................................................................................................... 16 

2.6 KOKONAISTULOT - JA MENOT................................................................................................................................... 18 

2.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................................................. 19 

2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä .......................................... 19 

2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus ........................................................................................ 19 

2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat .................................................................. 20 

2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ...................................................................... 20 

2.8 TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVAT TOIMENPITEET ...................................................................................................... 24 

2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely ....................................................................................... 24 

3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ................................................................................................................. 25 

3.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ............................................................................................................................. 25 

3.2 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN ....................................................................................... 27 

3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen .................................................................................. 28 

KAUPUNGINHALLITUS ................................................................................................................................................... 28 

KESKUSVAALILAUTAKUNTA ....................................................................................................................................... 51 

TARKASTUSLAUTAKUNTA .......................................................................................................................................... 53 

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ........................................................ 60 

SIVISTYSLAUTAKUNTA ................................................................................................................................................. 64 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA .......................................................................................................... 121 

TEKNINEN LAUTAKUNTA ........................................................................................................................................... 134 

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ................................................................................................................... 168 

3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen .......................................................................... 288 

3.2.3 Investointien toteutuminen ..................................................................................... 289 

0

3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen ................................................................................... 296 

3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ......................................... 297 

4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT .................................................................................................................................. 298 

5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ....................................................................................................................... 306 

6. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET ............................................................................................................... 315 

LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA ...................................................................................... 315 

PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA .......................................................................................................... 331 

PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA ..................................................................................... 345 

Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostamiseen ............................................... 365 

7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT .............................................................................................................. 366 

1

1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET 

Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja 

asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 §). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. 

Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 

8:5 §). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 

(KuntaL 67 §). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin 

kirjanpitolakia (KuntaL 68 a §). 

Tilinpäätöksen sisältö 

Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, 

tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion 

toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 §). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen 

muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. 

Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan 

kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen 

laatimisesta. 

Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin 

kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. 

Yleiset tilinpäätösperiaatteet 

Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita 

(KPL 3:3 §). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden 

tilinavausperiaatteen. 

- Oletus toiminnan jatkuvuudesta 

- Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen 

- Sisältöpainotteisuus 

- Varovaisuuden periaate 

- Tasejatkuvuuden periaate 

- Suoriteperusteisuus 

- Erillisarvostusta koskeva periaate 

Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen 

Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen 

tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä 

tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle 

valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, 

voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1 §, 75.1 §). 

Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten 

selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä 

muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 

§). 

1

Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen 

valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä 

(KuntaL 68 §). 

Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen 

siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 §). Jos 

kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden 

tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja 

toimenpideohjelman riittävyyttä. 

Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä 

asiakohtana. 

2

2 TOIMINTAKERTOMUS 

2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 

Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 

69 §). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä 

seikoista (KPL 3:1§). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston 

talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja 

kuntakonsernissa (KuntaL 69 §). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista 

kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa 

kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen 

on lisäksi tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan 

taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden 

tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja 

toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 §). 

Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain 

mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden 

liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 

2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 

2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus 

Vuotta 2011 voi vielä luonnehtia vuosien 2008–2009 rahoituskriisistä toipumisen vuodeksi. 

Rahoituskriisin aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 

1930-luvun. Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, 

mikä on syvin sukellus sitten vuoden 1918. Teollinen tuotanto ei vähentynyt Suomessa edes 

sotavuosina 1940-luvulla niin paljon kuin tuolloin. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna 2009. 

Laman aikaan 1990-luvulla yksittäinen suurin vähennys oli 6 % vuonna 1991. Tuo on hyvä pitää 

mielessä taloustilannetta analysoitaessa. 

Talous toipui edelleen vuoden 2011 aikana, vaikkakin selviä merkkejä talouden taantumasta oli 

havaittavissa vuoden loppua kohden. BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan 2,9 % vuoden 2011 

aikana. 

Kokonaisuutena ottaen maailmantalous on kasvulinjalla, vaikka horisontissa näkyykin tummia 

pilviä. Uuden taantuman vaara on Euroopassa aikaisempaa vähäisempi, mutta se on edelleen 

realistinen vaihtoehto. Aasian rooli maailmantalouden painoalueena vahvistuu vuosi vuodelta. 

Varsinkin Intiassa ja Kiinassa tapahtuva vahva kasvu osoittaa kuitenkin selviä heikentymisen 

merkkejä ja on uusi maailmantalouden toipumisen riskitekijä. USA:sta tulee sen sijaan myönteisiä 

talousviestejä. 

3

Pietarsaaren seudun kehitys oli rahoituskriisin aikana poikkeuksellinen, myös historialliselta 

kannalta. Rahoituskriisin aikaista syväsukellusta on seurannut suhteellisen pikainen toipuminen. 

Tuota toipumista nopeuttaa myös se, että Pietarsaaren elinkeinorakenne on perinteisesti 

etusyklinen, ts. talouden nousu- ja laskusuhdanteet näkyvät tavallisesti maassamme 

ensimmäiseksi Pietarsaaren seudulla. On syytä muistaa, että tilanne on edelleen mosaiikkimainen. 

Eri toimialojen välillä on isoja eroja, ja myös saman toimialan sisällä voi toipumisasteessa olla 

eroja eri yritysten välillä. Erityisesti metsä-, metalli-, elintarvike- ja turkisaloilla ovat suhdanteet 

tällä hetkellä hyvin suotuisat. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 8,8 % edellisvuodenvaihteen 9,6 

%:n sijasta. Koko seudulla työttömiä oli 5,7 % edellisvuoden 6,5 %:iin verrattuna. 

Pietarsaaren asukasmäärä väheni 40 asukkaalla vuonna 2011, ja vuoden 2011 lopussa asukkaita 

oli yhteensä 19.623. Koko alueella väki oli lisääntynyt 111 henkilöllä. 

Pietarsaaren kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös on 1,353 M€ alijäämäinen. Vuonna 2010 

kaupungilla oli 1,79 M€ ylijäämää. Kaupunki tarkisti poistosuunnitelmansa vuonna 2010, mikä 

lisäsi poistojen määrää 2,4 M€ edellisiin verrattuna, mikä on huomioitava tehtäessä vertailuja 

edellisvuosiin. Vuosikate pienenee 7,7 M€ vuoden 2010 11,1 M€:oon verrattuna. Huonontunut 

vuosikate johtuu lähinnä liikelaitosten huonontuneesta tuloksesta. Kuitenkin on muistettava, että 

vuosi 2010 oli liikelaitoksille poikkeuksellisen hyvä vuosi. 

Käyttötalouden nettomenot olivat 95 M€, missä on lisäystä 9,8 % edellisvuoteen verrattuna. 

Nettomenojen lisäys johtuu energialaitoksen huonontuneesta tuloksesta. Energialaitoksen 

liikeylijäämä väheni 3,1 M€, mutta myös vuonna 2010 toteutetulla 3 %:n säästöhankkeella on ollut 

ratkaiseva vaikutus nettomenojen lisääntymiseen vuonna 2011. 

Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 5,37 M€ alijäämäinen liikelaitosten tehdessä 

puolestaan 4,02 M€:n ylijäämän. Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat -5,1 M€ kaupungin osalta 

ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli puolestaan yhteensä 6,90 M€. 

Valopilkkuna voi pitää sitä, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia oli vuonna 2011 

suunnilleen vuoden 2010 tasoa (jossa 3 %:n hanke paransi vuosikatetta). Tuo tarkoittaa sitä, 

että tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen tähdänneet toimenpiteet alkavat tuottaa 

tulosta. 

Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen 

ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollatasoa. Vasta kun päästään tuohon tilanteeseen, 

voidaan kaupungin talouden tilaa luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. 

Tuo seikka on pidettävä selkeästi mielessä tulevia riskejä arvioitaessa, ja se on Pietarsaaren 

kaupungin talouden perusongelma. 

Vuoden 2011 yhteenlasketut verotulot lisääntyivät 4,5 %, ja ovat 68,5 M€ eli 2,95 M€ suuremmat 

kuin vuonna 2010. Kunnallisvero lisääntyi 2,3 M€ (+4,1 %), ja yhteisövero 0,5 M€ (+12,2 %). 

Vuoden 2010 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 87 %, yhteisöveron osuus 

6,8 % ja kiinteistöveron osuus 6,2 %. Kunnallisverotuloissa huolestuttaa se, että verotettavan tulon 

lisäys on ollut Pietarsaaressa koko 2000-luvun pienempi kuin muualla maassa keskimäärin. Eräänä 

syynä verotulojen vähäisempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäsuotuisampi huoltotase. 

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja 

tonttipolitiikkaan. 

4

Vuoden aikana tehdyt investoinnit (netto) olivat 18,8 M€ edellisvuoden 9,1 M€:oon nähden. 

Suurimmat vuoden mittaan tehdyt investoinnit olivat väylän kulkusyvyyden syventäminen 

Pietarsaaren satamaan, paloaseman rakentaminen, Tapaninniemen varikon hankkiminen sekä 

Kytömäen päiväkodin korjaustöiden aloittaminen. Kaikista investoinneista oli kaupungin oma 

osuus 8,7 M€ netto liikelaitosten investointien oltua yhteensä 9,4 M€. Sosiaali- ja terveysviraston 

investoinnit olivat 0,7 M€. 

Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2011 aikana 101 M€:oon eli 5154 

€:oon/asukas. Velkakanta oli 4 633 €/asukas vuonna 2010. Pitkän aikavälin investointitaso on 

vuosikatteeseen nähden kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. 

Vaihtoehtoisesti on käyttötaloutta saneerattava. Velkaantumiskehitys on kestämätöntä ajan 

mittaan. 

Erityisesti sosiaalija terveydenhuollon menot ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat selvän 

vaaratekijän tulevaisuudessa, ellei kasvutahtia voida hillitä. Vuoden 2012 aikana laaditaan sosiaalija 

terveydenhuollon strategia, jolla tavoitellaan Pietarsaaren ikävakioitujen kustannusten saamista 

enintään maan keskiarvoa vastaavalle tasolle vuoteen 2015 mennessä. Tuo on 

kaupunginvaltuuston päätöksen mukainen tavoite. 

Uusien asuntoalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2012 aikana, kun Uusipellon asuinalue ja 

Pedersin teollisuusalue otetaan käyttöön. Kaupungin tonttipoliittisen ohjelman mukaan lähimmän 

kymmenvuotiskauden aikana valmistuu n. 550 uutta tonttia. 

Kokoavasti voi sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja joko seudulla on kaikki tulevaisuuden 

kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä 

strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Seudun 

elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on myös jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta 

osaamisintensiiviseen palvelualaan. Tuossa työssä Allegro-kampus on tärkeä kulmakivi. 

Sekä kaupungissa että koko seudulla on tällä hetkellä lukuisia teollisuuden ja kaupan 

investointihankkeita, jotka osoittavat selvästi, että seudulla on tulevaisuudenuskoa. 

Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkoston ja -rakenteiden tarkistamista, jotta 

käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. 

Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, 

jossa oma menorakenne on sopeutettava mainitulta alalta tulevien verotuottojen vähenemiseen. 

Tuossa työssä on tärkeällä sijalla Pietarsaaren tarkistettu strategiasuunnitelma Pietarsaari - 

elinvoimainen ja hyvinvoiva kaupunki 2010–2020. Kaupunginvaltuuston päätös sosiaalija 

terveydenhuollon ikävakioitujen kustannuksen pienentämisestä maan keskiarvoon vuoteen 2015 

mennessä on sosiaalija terveydenhuollossa tällä hetkellä tehtävän strategiatyön keskeinen 

tavoite. 

Lopuksi haluan varoittaa offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen 

vastakkainasettelusta. Aktiivi panostus tontti- ja elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan 

huomattavasti peruspalveluihin panostamisesta selviytymistä tulevaisuudessa. 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

5

2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 

Kaupunginvaltuusto 

Kausi 2009–2011 

Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson 

I varapuheenjohtaja Ulla Hellén 

II varapuheenjohtaja Markus Karlsson 

Puolue 

Paikkoja 

1988 1992 1996 2000 2004 2008 

RKP 16 16 15 15 17 18 

SDP 14 14 11 9 8 10 

Vasemmistoliitto 8 8 7 5 6 4 

Kokoomus 2 1 3 1 1 1 

Keskusta + 

2 2 2 6 2 2 

sitoutumattomat 

Vihreät 1 2 2 1 - - 

KD 2 5 4 4 

PRO-Pietarsaari- 

5 4 

Jakobstad 

Oma valtuustoryhmä 1 1 - - 

YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 

Kaupunginhallitus 2009–2011 

11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vl 1, PRO 1, KD 1 

Puheenjohtaja Peter Boström 

Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson 

Organisaatiokaavio liitteenä. 

2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella 

2.2.3.1 Talouden yleinen kehittyminen 

Vuoden 2011 alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin 

kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä lisääntynyt epävarmuus, joka koski 

erityisesti euroaluetta, on välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä lähtien 

julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti aktiviteetin hidastumisen niin Suomessa 

kuin muuallakin Euroopassa. Myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa. 

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen 

ennakkotietojen mukaan. Eniten kysyntää lisäsivät yksityinen kulutus ja investoinnit. 

Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja yksityinen kulutus 3,3 prosenttia. Julkinen kulutus 

lisääntyi 0,8 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 1,4 prosenttia. 

6

Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on huomattavasti huonompi vuonna 2011 

vuoteen 2010 verrattuna, ja 22 kunnan vuosikate on negatiivinen. Vuodesta 1997 lähtien kuntaalan 

vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kattamaan käyttöomaisuuden investointimenoja. 

On syntynyt nk. tulorahoitusalijäämä, jonka kunnat ovat kattaneet myymällä omaisuutta, mutta 

ennen kaikkea ottamalla lainaa. Tulorahoituksen kertynyt alijäämä vuosina 1997–2011 on yli 10 

miljardia euroa. Kunta-alan velkakanta on samana jaksona lisääntynyt 8,5 miljardia euroa. 

2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen 

Väestönkehitys 

Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49.665 asukasta vuodenvaihteessa 2011/2012 

eli asukasmäärä on lisääntynyt +111 henkilöllä vuoden 2011 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos 

oli kuitenkin negatiivinen, eli se väheni 46 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 

19.610 asukasta 31.12.2010. 

Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -26 henkilöä vuonna 2011 ja myös 

maassamuutto oli -181 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli 

positiivinen vuonna 2011, eli +161 henkilöä. 

7

Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on 

tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja 

työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja 

koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä 

kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa 

selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asuntoja 

tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on 

myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. 

Työllisyystilanne 

Vuodenvaihteessa 2011/2012 alueella oli 5,7 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua 

edellisvuoden vaihteessa 6,5 %. Koko maassa oli 31.12.2011 työttömiä työnhakijoita 9,7 % heidän 

määränsä oltua 10,3 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 8,8 vuoden 

2011 lopussa sen oltua 9,6 % vuoden 2010 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 93 

joulukuussa 2011 (105 v. 2010), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 40,2 %. 

Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 215 joulukuussa 2011 (v. 2010 luku oli 233). 

Tammikuussa 2012 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 8,9. 

16,0 

Andelen arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i procent‐ 

Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa , % 

14,0 

12,0 

10,0 

8,0 

6,0 

4,0 

2,0 

0,0 

2011 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 

2008 

2009 

2010 

8

2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset 

Vuoden aikana tehtiin muutamia organisaatiomuutoksia. Päivähoito- ja koulutuslautakunta muuttui 

sivistyslautakunnaksi. Lautakunnan alaisuudessa ovat ruotsinkielinen koulujaosto ja 

suomenkielinen koulujaosto, kulttuurijaosto ja liikuntajaosto ja 4 johtokuntaa. 

Myös teknisissä palveluissa tapahtui muutos siten, että entinen ”tekninen virasto” muodostaa 

nykyisin teknisen palvelukeskuksen (pieni hallinnollinen kanslia ja kaavoitus-, mittaus- ja 

kunnallistekninen osasto) sekä sisäisen tukipalvelukeskuksen (tilahallinto, ruokapalvelu, 

siivouspalvelut ja it-palvelut). Koska sosiaali- aja terveysviraston alaisuudessa ennen olleet monet 

sisäiset tukipalvelut siirrettiin vuonna 2011 sisäisen tukipalvelukeskuksen alaisuuteen, lisääntyi 

keskuksen ja sosiaalija terveysviraston sisäinen laskutus tuntuvasti. 

Vuoden aikana vahvistettiin myös konsernihallinnon uusi toimintasääntö. 

2.2.5. Kunnan henkilöstö 

Työntekijämäärän suuret muutokset v. 2010 johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, 

Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaalija terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla 

tehdyn sopimuksen mukaan 1.1.2010 lukien. 

Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä 

vuodesta 2010 lukien. 

Henkilötyövuosien määrä toimialoittain vuosina 2007‐2011 

2007 2008 2009 2010 2011 

Sosiaali‐ ja terveystoimi 214 219 219 1370 1387 

Päivähoito‐ ja koulutustoimi 534 562 557 547 588 

Tekninen virasto 202 207 211 260 325 

Muut 198 200 195 160 170 

Henkilötyövuosia yhteensä 1150 1188 1182 2337 2470 

Työllistämisvaroilla työllistetyt eivät sisälly lukuihin. 

Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä 

2007 2008 2009 2010 2011 

1431 1440 1425 2831 2948 

2011 2010 

Palkat, yhteensä 83.776.827 79.307.070 

Luottamushenkilöiden palkkiot 307.024 258.014 

9

2.2.6 Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen 

vaikuttavien tekijöiden arviointi 

Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- keskeytysvakuutus). Lisäksi 

kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat 

kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen 

vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen 

kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, 

jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,04 milj. euroa 

31.12.2011. 

Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2010 ja samassa yhteydessä kartoitti kaupungin 

riskienhallintatoimikunta ulkopuolisen vakuutusvälitystoimiston kanssa myös kaupungin riskit ja 

vakuutusturvan. 

Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin 

erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään 

korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. 

2.2.7 Ympäristötekijät 

Vuodesta 2009 eteenpäin on laadittu erillinen ympäristötilinpäätös. 

2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja 

tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, 

viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. 

Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa 

riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. 

Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevien johtosääntöjen laatimistyö on käynnissä. 

Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan 1.7.2010, ja korvasi lukuisat hallintokuntakohtaiset 

johtosäännöt. Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja 

valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin 

KuntaToimisto-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. 

Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja 

oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Kaupungin sosiaalija terveydenhuollon on 

välillä ollut vaikea pysyä Valviralle potilasvalituksista annettavien laajojen lausuntojen määräajoissa 

asioiden suuren määrän takia. 

Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan 

osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. 

Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on 

parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa 

varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja 

arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa 

10

seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin 

toimenpiteisiin. 

Kaupungin strategiasuunnitelman 2004–2015 yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden 

kartoitus. Strategiasuunnitelma on päivitetty v. 2010 ja kattaa nyt kauden 2010–2020. Nuo tekijät 

on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten 

tavoitearvioinnissa. Kaupungin riskienhallintatoimikunta kartoitti ulkopuolisen 

vakuutusvälitystoimiston kanssa kaupungin riskit ja vakuutusturvan vuoden 2010 aikana samassa 

yhteydessä, kun kaupungin vakuutukset käytiin läpi. 

Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin 

toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää 

toiminnassa sattuneiden vaarallisten tilanteiden raportointiin. Satamalaitos tekee 

riskienkartoitukset Internationas Ship ja Port Facility Secure Coden mukaan. Uusi riskienkartoitus 

on tulossa ajankohtaiseksi. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja 

vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. 

Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on 

kilpailutettava. 

Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. 

Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin 

vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 

2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 

2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut 

TULOSLASKELMA 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 

Muut toimintatuotot 4 595 

TOIMINTATUOTOT 110 947 109 922 

Valmistus omaan käyttöön 1 971 1 710 

TOIMINTAKULUT -208 449 -198 660 

TOIMINTAKATE -95 530 -87 028 

Verotulot 68 555 65 615 

Valtionosuudet 35 648 33 518 

Rahoitustuotot ja -kulut -922 -1 004 

VUOSIKATE 7 751 11 100 

Satunnaiset kulut 

TILIKAUDEN TULOS -1 357 1 792 

Rahastojen lisäys (-) vähennys (+) 0 

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 357 1 792 

11

Tuloslaskelman tunnusluvut 2011 2010 

Toimintatuotot/-kulut, % 53,23 % 55,33 % 

Vuosikate/poistot, % 85,10 % 119,25 % 

Vuosikate euroa/asukas 395 565 

Asukasluku 31.12. 19 610 19 650 

2.4.2 Tuloslaskelman tuotot 

Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 216,7 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) 

olivat määrältään yhteensä 104 milj. euroa eli 48 %. 

Milj. € 2011 osuus 2010 muutos 

Toimintatuotot 110,9 51,2 % 109,9 0,9 % 

Verotulot 68,6 31,6 % 65,6 4,5 % 

Valtionosuudet 35,6 16,4 % 33,5 6,4 % 

Rahoitustuotot 1,6 0,7 % 1,0 50,4 % 

YHTEENSÄ 216,7 100,0 % 210,1 3,2 % 

Toimintatuotot 

Milj. € 2011 osuus 2010 muutos 

Myyntituotot 92,0 82,9 % 91,7 0,3 % 

Maksutuotot 11,7 10,6 % 11,5 2,4 % 

Tuet ja avustukset 3,0 2,7 % 2,1 38,5 % 

Muut toimintatuotot 4,2 3,8 % 4,6 -7,6 % 

YHTEENSÄ 110,9 100,0 % 109,9 0,9 % 

Toimintatuotot olivat 110,9 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (0,9 %). Syynä siihen, etteivät 

toimintatuotot ole kasvaneet enemmän, on se, että energialaitoksen liikevaihto on pienentynyt 3,5 

milj. eurolla. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 92 miljoonaa euroa, ja maksutuotot, 11,7 

miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat 

sosiaalija terveydenhuollosta. 

Verotuotot 

Verotulot milj.€ 2011 osuus % 2010 muutos 

Kunnallisvero 59,7 87,0 % 57,3 4,1 % 

Yhteistövero 4,7 6,8 % 4,1 12,2 % 

Kiinteistövero 4,2 6,2 % 4,2 1,4 % 

YHTEENSÄ 68,6 100,0 % 65,6 4,5 % 

12

Verotuotot kasvoivat yhteensä 4,5 % (3 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 4,1 % (2,4 milj. euroa). 

Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 2,5 % vuodesta 2009 

vuoteen 2010 kasvun oltua koko maassa 3,1 %. Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa samaan 

aikaan 6,5 % kasvun ollessa koko maassa 3,5 %. Tuo johtui siitä, että Pietarsaaren 

tuloveroprosenttia korotettiin 1 prosenttiyksiköllä vuodesta 2009 vuoteen 2010. 

Yhteisövero kasvoi 12,2 % (0,6 milj. euroa). Yhteisöveron kuntaosuus lisääntyi yhteensä 16,9 %. 

Kiinteistöveron määrä lisääntyi 1,4 %. 

Valtionosuudet 

Valtionosuudet milj. € 2011 2010 muutos 

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman 

tasauksia) 36,9 35,5 3,9 % 

Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4 -0,9 -51,6 % 

Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2 -0,2 18,5 % 

Koulutus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -0,6 -0,9 -36,9 % 

YHTEENSÄ 35,6 33,5 6,4 % 

Valtionosuuksiin tehtiin 1,6 %.n indeksitarkistus vuonna 2011. Lisäksi kunnallisveron 

veroperusteisiin tehdyistä muutoksista saatiin täysi korvaus. 

2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset 

Ulkoiset toimintakustannukset 2011 osuus % 2010 muutos 

Henkilöstökustannukset 107,3 51,5 % 102,1 5,0 % 

Palvelujen osto 53,1 25,5 % 49,7 6,9 % 

Aineet ja tarvikkeet 31,4 15,1 % 30,9 1,7 % 

Avustukset 7,2 3,5 % 6,7 7,2 % 

Muut toimintakustannukset 9,5 4,5 % 9,3 2,0 % 

YHTEENSÄ 208,4 100,0 % 198,7 4,9 % 

Toimintakustannukset lisääntyivät yhteensä 4,9 % (9,8 milj. euroa). Euromääräisesti suurin lisäys 

tapahtui henkilöstökustannuksissa (5,2 milj. euroa). Tuolloin on kuitenkin muistettava, että 

vuonna 2010 toteutettiin 3 %:n hanke, joka vähensi henkilöstökustannuksia 3,2 milj. euroa sinä 

vuonna. Lisäksi lomapalkan jaksotuksen laskentaohjeet muuttuivat vuodeksi 2011, mikä aiheutti 

0,8 milj. euron jaksotuksen. Ostopalvelut lisääntyivät 6,9 % (3,4 milj. euroa). Niissä oli eniten 

lisäystä sosiaalija terveysvirastossa sekä kaupungin ostopalveluissa Vaasan sairaanhoitopiiriltä. 

13

2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) 

Käyttötalouden nettomenot olivat 95,5 milj. euroa, siis lisääntyivät 9,8 % (8,5 milj. euroa) 

edellisvuoteen verrattuna. Nettomenojen lisääntyminen johtuu toisaalta 3 %:n hankkeesta, joka 

vähensi vuoden 2010 kustannuksia, ja toisaalta energialaitoksesta joka teki 3 milj. euroa 

huonomman tuloksen kuin vuonna 2010, sillä sähkökauppa pörssissä tuotti huomattavasti 

huonomman tuloksen. Lisäksi ei saavutettu 1,5 milj:n tehostamisvaatimusta lähinnä 

terveydenhuollon lisääntyneiden kustannusten vuoksi. 

Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 91,7. Rahoituskustannukset 

vähenivät 8,2 % (0,1 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta 

huolimatta johtuu edelleen alhaisesta korkotasosta ja osinkotulojen kasvusta. 

2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos 

Vuosikate oli 7,8 milj. euroa vuonna 2011 sen oltua 11,1 milj. euroa vuonna 2010. Tuo on siis 

investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2011 todelliset nettoinvestoinnit olivat 

määrältään 18,7 milj. euroa, ja poistot 9,1 milj. euroa. Vuosikate kattoi 85,1 % poistoista. Jotta 

talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan 

ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. 

Tilikauden tulos osoittaa -1,36 milj. euron alijäämää. Vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio oli - 

2,48 milj. euroa alijäämäinen ja oikaistu talousarvio - 4,53 milj. euroa. 

14

2.4.6 Toiminnan rahoitus 

Rahoituslaskelma 1000 euro 2011 2010 

VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN 

KASSAVIRTA 

Vuosikate 7 751 11 100 

Korjauserät -684 -376 

TULORAHOITUS 7 067 10 724 

Käyttöomaisuusinvestoinnit -19 779 -10 914 

Rahoitusosuudet investointimenoihin 223 1 153 

Käyttöomaisuuden myyntitulot 745 676 

INVESTOINNIT, NETTO -18 811 -9 085 


NETTOKASSAVIRTA -11 744 1 639 

RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA 

Lainaus 750 33 

* Antolainasaamisen vähennykset 750 33 

* Antolainasaamisen lisäykset 0 

Lainakannan muutokset 10 032 5 764 

* Pitkäaikaisten lainojen lisäys 19 000 12 000 

* Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 832 -10 436 

* Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 864 4 200 

Muut maksuvalmiuden muutokset 7 329 -5 567 

RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 18 111 229 

KASSAVAROJEN MUUTOKSET 6 367 1 869 

Kassavarat 01.01 11 404 9 535 

Kassavarat 31.12 17 770 11 404 

Muutos 6 367 1 869 

Tunnusluvut 2 011 2010 

Investointien tulorahoitus 39,63 % 113,72 % 

Pääomamenojen sisäinen rahoitus 23,93 % 54,96 % 

Lainanhoitokate 0,66 1,07 

Kassapäiviä 27 19 

15

Investointimenojen määrä oli 19,8 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,2 milj. euroa. 

Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 0,7 milj. euroa. Tulorahoituksen määrä oli 7,1 milj. euroa, 

mikä tarkoitti sitä, että investoinnit pystyttiin rahoittamaan omin varoin ainoastaan 40- 

prosenttisesti. Kokonaispääomamenot rahoitettiin vain 24-prosenttisesti. 

Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-Vuosikate, poistot ja investoinnit 

20,0 

18,0 

16,0 

14,0 

12,0 

10,0 

8,0 

6,0 

4,0 

2,0 

0,0 

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 

Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit netto 

Poikkeuksellisen korkean investointitason johdosta velkakanta kasvoi n. 10 milj. euroa ja oli 

vuoden 2011 lopussa 101,1 milj. euroa. 

2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 

Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 

16

Kaupunki 1000 euro 2011 2010 2011 2010 

216 970 202 174 VASTATTAVAA 216 970 202 174 

PYSYVÄT VASTAAVAT 174 726 165 097 OMA PÄÄOMA 73 315 74 671 

Peruspääoma 61 026 61 026 

Aineettomat hyödykkeet Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) 1 037 1 037 

Edellisten tilikausien ylijäämä 12 607 10 816 

Aineelliset hyödykkeet 137 440 128 078 Tilikauden yli/alijäämä -1 356 1 792 

1 Maa- ja vesialueet 7 676 7 410 

2 Rakennukset 52 301 48 614 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 

3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 63 197 60 905 

4 Koneet ja kalustot 2 073 2 064 PAKOLLISET VARAUKSET 543 552 

5 Muut aineelliset hyödykkeet 6 366 5 963 1 Eläkevaraukset 543 552 

7 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 

hankinnat 5 827 3 122 2 Kaatopaikanvaraus 0 

Sijoitukset 37 286 37 019 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3 372 3 248 

1 Osakkeet ja osuudet 33 930 32 913 1 Valtion toimeksiannot 18 42 

3 Muut lainasaamiset 3 356 4 106 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 3 323 3 182 

4 Muut saamiset 0 0 3 Muut toimeksiantojen pääomat 31 24 

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 341 3 224 VIERAS PÄÄOMA 139 740 123 703 

1 Valtion toimeksiannot 18 42 Pitkäaikainen 69 099 62 147 

1 Lainat rahoitus- ja 

2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 3 323 3 182 vakuutuslaitoksilta 58 209 51 141 

3 Muut toimeksiantojen varat 0 0 2 Lainat julkisyhteisöiltä 3 300 4 200 

6 Muut velat 7 590 6 806 

VAIHTUVAT VASTAAVAT 38 902 33 853 7 Siirtovelat 0 0 

Vaihto-omaisuus 1 581 1 545 Lyhytaikainen 70 642 61 556 

1 Aineet ja tarvikkeet 1 547 1 539 1 Joukkovelkakirjalainat 22 000 20 350 

2 Ennakkomaksut 34 5 

2 Lainat rahoitus- ja 

vakuutuslaitoksilta 16 668 12 203 

3 Lainat julkisyhteisöiltä 900 900 

Saamiset 19 551 20 905 4 Lainat muilta luotonantajilta 0 2 250 

Pitkäaikaiset saamiset 2 447 2 741 5 Saadut ennakot 116 89 

1 Myyntisaamiset 750 750 6 Ostovelat 11 621 7 454 

2 Lainasaamiset 376 376 7 Muut velat 4 084 4 523 

3 Muut saamiset 1 320 1 615 8 Siirtovelat 15 253 13 786 

Lyhytaikaiset saamiset 17 104 18 163 

1 Myyntisaamiset 14 709 13 031 Tunnusluvut 

2 Lainasaamiset 1 52 

3 Muut saamiset 2 365 5 074 2011 2010 

4 Siirtosaamiset 28 7 Omavaraisuusaste % 33,81 % 36,95 % 

Suhteellinen velkaantuneisuus % 64,90 % 59,13 % 

Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä 1000 € 12 607 10 816 

Kertynyt ylijäämä/asukas 643 550 

Rahat ja pankkisaamiset 17 770 11 404 Lainakanta 1000 € 101 076 91 044 

Lainat euro/asukas 5 154 4 633 

Lainasaamiset 1000 € 3 356 4 106 

Asukasmäärä 19 610 19 650 

Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 137,4 milj. euroa 

ja sijoitukset, arvoltaan 37,3 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 19,5 

milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 17,8 milj. euroa. 

Vastattavissa on oma pääoma 73,3 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 12,6 milj. euroa ja 

kuluneen vuoden alijäämä 1,4 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 

määrältään 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 139,7 milj. 

euroa. 

17

Vakavaraisuus on 34 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä 

ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan 

pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa 

velkakantaa. 

Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden 

toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman 

takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 65 % vieraan pääoman poismaksamiseen. 

Kertynyttä ylijäämää on 12,6 milj. euroa (643 €/asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 3,4 milj. 

euroa. Kaupungin velkakanta nousee 101 milj. euroon eli 5.154 euroon asukasta kohden. Koko 

maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan 2.085 euroa asukasta kohden vuonna 2011. 

2.6 Kokonaistulot - ja menot 

Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka 

sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi 

riviltä. 

18

2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 

2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä 

Seuraavat tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt kuuluvat kaupungin 

konsernitilinpäätökseen. 

TYTÄRYHTEISÖ 

Kaupungin 

osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ 

Kaupungin 

osuus 

Jakobstads Företagsfastigheter Ab 100,00 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % 

Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,00 % Malmin kiinteistöjen ky 67,69 % 

Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,00 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % 

Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,00 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % 

Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,00 % Optima samkommun 36,03 % 

Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,00 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 12,90 % 

Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,00 % Kronoby Folkhögskola 9,52 % 

Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,00 % 

Svenska Österbottens Förbund för 

bildning och kultur 4,47 % 

Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,00 % Pohjanmaan Liitto 12,35 % 

Bostads Ab Skatahem Asunto Oy, 100,00 % 

Fast. Ab Lappnäsvägen 35 100,00 % OSAKKUUSYHTEISÖT 

Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,00 % 

Kaupungin 

osuus 

Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint. Oy, 100,00 % Oy Katternö Ab, 40,32 % 

Fast. Ab Andante Kiinteistö Oy, 60,00 % Ekorosk Ab - Oy, 16,78 % 

Bostadsandelslaget Masken, 96,00 % 

Ab Jakobstadsregionens 

näringscentral-Concordia- 

Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus 

Oy 47,32 % 

Fastighets Ab Kalapuro Kiint. Oy, 100,00 % Oy Timberpak Ab 33,33 % 

Bost. Ab Rivipietari Asunto Oy, 100,00 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,50 % 

Bostads Ab Tunvägen 100,00 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,40 % 

Asunto Oy Fregatten Bostads AB 100,00 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,05 % 

J:stads Gamla Hamn Ab,- 51,62 % Aspegrenin Puutarhasäätiö 40,00 % 

P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 aktier 

Baltic Boat Yard Ab 62,50 % 

Nuo tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhtiöt ja säätiöt on koottu kaupungin 

konsernitilinpäätökseen niiden vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan. 

2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 

Kevään 2012 aikana tullaan hyväksymään sisäistä valvontaa koskeva uusi johtosääntö, jossa 

konserniohjauksella on olennainen sija. Tuo johtosääntö tulee korvaamaan konserniohjeet 

vuodelta 2001. 

19

2.7.3 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat 

Strengbergin tupakkatehtaan Koulukatu 25–27 peruskorjaustyö on jatkunut ja valmistuu 

heinäkuussa 2012. Kun uudet vuokralaiset ovat muuttaneet tiloihin vuoden 2011 aikana ja 

muuttavat vuoden 2012 aikana, jää pari liiketilaa keltaisesta osasta vapaaksi ja lisäksi kellarin 

varastotilat. Pietarsaaren yrityskiinteistöt Oy myi vuoden 2011 aikana Kaarilahdenhallin eräälle 

kiinteistössä toimineelle vuokralaiselle. 

Vuoden aikana myönnettiin 190.000 käyttöavustusta asuntoyhtiöille. 

2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 

20

2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet 

2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely 

Tilikauden tulos osoittaa 1.355.871,91 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan 

pääomaan tilikauden yli-/alijäämää osoittavalle tilille. 

24

3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 

3.1 Tavoitteiden toteutuminen 

Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi 2011– 

2013: 

o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen v. 2012. 

Kertyneen ylijäämän määrä on 11,25 milj. euroa vuoden 2011 tilinpäätöksessä (vuoden 

2011 alijäämä mukaan luettuna). 

o 

Vuonna 2013 on kaupungin sosiaalija terveydenhuollon ikävakioitujen kustannusten 

oltava enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Siihen päästään alulle pannun 

strategiaprosessin avulla. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten on oltava sosiaalija terveyslautakunnan sekä 

vuoden 2012 että 2013 tavoitteiden mukaan 120 miljoonan euron tasoa. Vuotuisen 2 %:n 

otaksutun inflaation huomioiden tuo tarkoittaa kustannusten vähenemistä kahden vuoden 

aikana n. 4,8 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2011 kustannustasoon. Syksyllä 2010 

aloitetun strategiaprosessin on määrä luoda pohja valtuuston ja yhteistyökuntien päätösten 

toteuttamiselle. 

Kaupunginhallitus katsoo, että ennen kuin sitovia päätöksiä voidaan tehdä sosiaalija 

terveydenhuollon toimialan vuosien 2012 ja 2013 lopullisesta kustannustasosta, tarvitaan 

perusteellinen vaikutusselvitys. Sosiaali- ja terveyslautakunnan strategiatyön odotetaan 

antavan selventävän kuvan siitä. 

Sosiaali- ja terveysviraston strategia hyväksyttiin lautakunnassa kesäkuussa. Päätöksen mukaan 

koko toiminta jatkuu entisellään ja ehkäisevään työhön panostetaan entistä enemmän. 

Päätös poikkesi alkuperäisestä toimeksiannosta, johon sisältyi strategisia toimenpiteitä, 

joiden avulla oli määrä saada aikaan toimintakustannusten hallittu kehitys kohti maan 

keskitasoa vuoteen 2013 mennessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 

tammikuussa 2012 kiirehtiä toiminnan rakennemuutosehdotuksen laatimista. 

Vuoden 2011 aikana on erityistä painoa pantava sisäisten tukipalvelujen kehittämiseen sekä 

kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamiseen. Talousarvio- ja 

taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty kustannusten vähentäminen 1,5 milj. eurolla vuosina 

2011 ja 2012. 

o 

o 

o 

Tuo tehdään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoitukset. 

Mainitun työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat ja työnantajan on 

kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten avulla. 

Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava. 

Vuoden 2011 aikana laaditaan palvelustrategiaa. Siinä ilmoitetaan kaupungin 

palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. 

25

Investointien toteuttamistapaa on muutettu siten, että suurin osa uustuotannon 

projekteista kilpailutetaan kokonaisurakalla. Tämän on mahdollistanut mm. se, että 

osaston uusi rakennuttajainsinööri on pystynyt voimakkaasti keskittymään projektien 

kilpailuttamisen ja toteuttamisen kehittämiseen ja projektien ohjaamiseen. 

Ns. omajohtoisella toteutustavalla, joka perustuu yksityisten koneurakoitsijoiden käyttöön 

tuntiveloituksella, toteutetaan aivan pieniä projekteja sekä Pietarsaaren Veden ja 

Energialaitoksen kanssa yhteistyönä toteutettavat saneerauskohteet. Omajohtoinen oma 

rakentajaorganisaatio on muutettu siten, että toiminnassa on vain kaksi yhtä aikaa 

työskentelevää työryhmää, joiden tarvittava henkilöstömäärä on mitoitettu. Kehitystyötä 

jatketaan. 

Sisäisessä tukipalvelukeskuksessa kehitystyö jatkuu: 

1) Tilahallinnossa on mitoitettu kiinteistöhoidon tehtävät ja henkilöstötarve. 

Yksikkö on jatkanut kehitystyötä aloittamalla mitoituksen viemisen käytännön työhön ja 

kouluttamalla sisäisesti henkilöstöä mitoituksen vaatimiin muutoksiin. 

2) Siivouspalvelussa on tarkennettu vanhaa mitoitusta ja aloitettu mittava Malmin 

toimintojen mitoitustyö. 

Samalla on neuvoteltu ja sovittu Malmin sairaalan osastojen laitoshuoltajien siirrosta 

Sisäisen tukipalvelukeskuksen siivouspalvelujen alaisuuteen 1.1.2013 lähtien. 

Siivouspalvelut on laatinut yhdessä sosiaalija terveysviraston kanssa palvelusopimuksen. 

Sisäistä laskutusta on kehitetty. 

3) Ruokapalvelut on jatkanut valtuuston hyväksymän keittiöstrategian toteuttamista 

koulujen ja päiväkotien keittiötoimintojen järjestelyjen osalta mm. siirtämällä henkilöstöä 

strategian toteuttamisen hengessä. 

Malmin keittiön mitoitus on laadittu konsultin toimesta ja konsulttityön tuloksia on osittain 

toteutettu ja osittain suunnitellaan edelleen. 

Koivurinteen palvelukodin keittiön strateginen malli ja mitoitus tullaan vahvistamaan 

keittiön saneerausprojektin suunnittelun edetessä vuoden 2012 aikana. 

Ruokapalvelut on ensimmäisen kerran kilpailuttanut osan hankinnoistaan seudun kuntien 

kanssa yhdessä. 

Päivähoitotoimen kanssa on kehitetty kokeiluluontoisesti ns. suoriteperusteiseen 

budjetointiin pohjautuva toimintamalli. 

Ruokapalvelut on kehittänyt myös asiakaskyselyn toimintatapojaan kyetäkseen ohjaamaan 

palvelun laatua. 

Ruokapalvelussa on myös päätetty siirtyä tietokonepohjaiseen keskitettyyn reseptiikkaan 

sekä tavarantilaukseen (AIVO -toiminnanohjausjärjestelmä). Kyseinen kehitysprojekti alkaa 

keväällä 2012. 

Sisäistä laskutusta on tarkennettu. 

4) IT-palvelut on käynnistänyt oman toimintansa tuotteistamisen, jotta sisäinen laskutus 

saataisiin täysin kattavaksi vuoden 2013 alusta lukien. Tällöin myös IT-palvelut olisi 

muiden tukipalveluyksiköiden tavoin ns. nollabudjetoitu yksikkö, joka pystyisi sisäiseen 

asiakaslaskutukseen perustuvilla tuloilla kustantamaan toimintansa. 

Työ palvelustrategian parissa jatkui vuoden aikana ja sen valmistuu vuoden 2012 aikana. 

Eri lautakuntien tavoitteiden arviointi on esitetty kohdassa käyttötalouden toteutuminen 3.2.1. 

26

3.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 

Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja 

nettomäärärahaltaan. 

Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: 

sosiaalija terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 2,5 milj. euroa, 

sivistyslautakunnalle 0,369 milj. euroa ja tekniselle lautakunnalle 0,1 milj. euroa. Lisäksi 

talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin 

asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta 

(nettovaikutus tuosta on 0). Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 98,9 % (pl. 

liikelaitokset). 

Talousarviossa oli 1,5 milj. euron tehostamisvaatimus, joka piti saavuttaa toiminnan 

tehostamisella. Tuota ei saavutettu lähinnä sosiaalija terveydenhuollon kustannusten 

lisääntymisen vuoksi (sosiaalija terveysvirastolta ostetut palvelut pakolaistoiminnasta saadut tulot 

mukaan luettuina ylittivät talousarvion 0,9 milj. eurolla ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostetut 

palvelut n. 1,5 milj. eurolla). Lisäksi lomapalkkajaksotuksesta muodostui n. 0,5 milj. euroa arviota 

suurempi summa kirjanpitolautakunnan muuttuneiden ohjeiden vuoksi. Muut lautakunnat alittivat 

talousarvio n. 1,3 milj. eurolla. 

Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion alhaisen korkotason seurauksena 1,1 milj. 

eurolla. 

Liikelaitoksista energialaitoksen tulos on 1,3 milj. arviota parempi, mutta 2,9 milj. euroa 

huonompi kuin vuonna 2010. Pietarsaaren veden tulos oli 0,35 milj. euroa arviota huonompi ja 

Pietarsaaren sataman tulos 0,18 milj. arviota parempi. 

Verotulot ylittävät arvion 3,4 milj. eurolla ja valtionosuudet ovat suunnilleen talousarvion 

mukaiset. 

27

3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 

KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, 

KONSERNIHALLINTO 

KAUPUNGINHALLITUS 

Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson 

Hallinto ja talousasiat 

- asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle 

- kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu 

- talousarvion ja – suunnitelman valmistelu ja toimeenpano 

- tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta 

- sosiaaliasiamiestoiminta 

Henkilöstöasiat 

Kehittämisyksikkö 

Kaupunginsihteeri: Niklas Talling 

TOIMIALA: Kaupunginkanslia 

TOIMINTA-AJATUS 

Kaupunginkanslia toimii konsernihallinnon hallinnollisena ja lainopillisena yksikkönä. 

Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, 

valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, hoitaa sivistysviraston ja teknisen viraston asiainhallinnan ja 

asiakirjahallinnon. Kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa ja koordinoi toimintaa kaupungin 

hallinnossa ja vastaa myös kaupungin lakipalveluista, käännös- ja tulkkauspalveluista, yleisestä 

tiedotus- ja puhelintoiminnasta ja kirja-painopalveluista. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 

Kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymässä kaupungin konsernihallinnon 

toimintasäännössä on täsmennetty jonkin verran kaupunginkanslian tehtäviä. Kaupungin ja 

Malmin puhelinvaihteiden sekä kutsuvälitteisen Vippari-joukkoliikenteen yhteensovittamistyö 

jatkuu. Vuoden 2012 aikana aloitetaan kaupunginhallituksessa kokeilla paperittomia 

kokouksia. 

28

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 

ASIAKAS JA KUNTALAINEN 

Palveluiden saatavuus ja laatu 

Tavoite/Mittari 

Tavoitetaso 2011 

min - real - max 

Toteutustapa 

Vastuussa oleva 

Arviointi (Tilinpäätös) 

Kaupunginkanslian tavoitteena 

on asiainhallinta, joka on 

laadukasta, nopeaa, joustavaa 

ja kustannustehokasta. 

Saapunut asia kirjataan ja 

toimitetaan edelleen 

saapumispäivänä, että se 

valmistellaan ja viedään 

kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 

kuukauden kuluessa (lausunnot 

pyydetyssä määräajassa) ja päätös 

asiasta tehdään 

kaupunginvaltuustossa 1 vuoden 

kuluessa. 

Kaupunginsihteeri 

Vuoden 2011 aikana on asianhallintaohjelma 

KuntaToimistoon rekisteröityjä asioita tullut 

257 (216 v. 2010) kaupungin 

keskushallintoon, 153 (126 v. 2010) 

päivähoito- ja koulutusvirastoon ja 205 (213 v. 

2010) tekniseen palvelukeskukseen). 

Periaatteessa kaikki asiat on rekisteröity ja 

toimitettu edelleen 1. päivänä (paitsi 

heinäkuussa, jolloin useimmat kansliat ovat 

kiinni lomien vuoksi). 394 (368 v. 2010) asiaa 

on otettu kaupunginhallituksen käsiteltäviksi, 

ja lähes kaikki on viety kaupunginhallituksen 

käsiteltäviksi 1 kuukauden kuluessa 

(lausunnot pyydetyssä määräajassa, 78 (77 v. 

2010) noista asioista on viety 

kaupunginvaltuuston päätettäviksi, ja niistä 

kaikki on käsitelty 1 vuoden kuluessa 

muutamia aloitteita lukuun ottamatta. 222 

asiaa on otettu käsiteltäviksi (261 v. 2010) 

sivistyslautakunnassa (ml. sen kahdessa 

jaostossa ja ruotsin- ja suomenkielisten 

työväenopistojen johtokunnissa ja 261 (256 v. 

2010) asiaa teknisessä lautakunnassa. 

29



Tavoite/Mittari 

Tavoitetaso 2011 


Toteutustapa 



Kanslian lakipalvelut takaavat 

sen, että kaupunki toimii 

palveluja tarjotessaan lakien 

mukaan asukkaiden parhaaksi. 

Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin 

tai valituksiin johtavia 

virheellisyyksiä. 

Kaupunginlakimies 

Tehdyt oikaisuvaatimukset ja valitukset eivät 

ole johtuneet päätöksistä, jotka ovat olleet 

lainmukaisuuden puolesta virheellisiä. 

Puhelinvaihde on kaupungin 

kasvot ulospäin. Sen vuoksi 

palvelun tulee olla helposti 

saatavilla, osaavaa, ystävällistä 

ja kaksikielistä. 

Ei valituksia odotusajoista tai 

huonosta palvelusta. 


Kaupunginkanslia ei ole saanut valituksia 

odotusajoista tai huonosta palvelusta. 

30

HENKILÖSTÖ 

Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus 

Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2011 


Toteutustapa 



Työpaikkakokouksia pidetään 

säännöllisesti ja 

kehittämiskeskusteluja jokaisen 

työntekijän kanssa. 

Työpaikkakokouksia pidetään 

vähintään 8 kertaa vuodessa ja 

kehittämiskeskusteluja kerran 

vuodessa. 


Työpaikkakokouksia on pidetty 

säännöllisesti, vähintään 

kahdeksan kertaa v. 2011. 

Kehittämiskeskusteluja ei ole 

pidetty suunnitellussa määrin. 

Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö 



Toteutustapa 



Osallisuudella työyhteisöön - 

mahdollisuus vaikuttaa omaan 

työhön, osallistumalla Tyhyyn, 

Tykyyn, ulkoiluiltapäivällä jne. 

Kaikki työntekijät osallistuvat. 

Työpaikkakokouksissa ja 

kehittämiskeskusteluissa 

tehtyjen ehdotusten/päätösten 

seuranta. 


Työpaikkakokouksessa on 

seurattu päätösten 

toteutumista. Henkilöstölle on 

annettu mahdollisuus vaikuttaa 

työpaikkakokousten 

käsittelyjärjestykseen. 

31

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Tilinpäätös 

-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 

TS -12 

Työvuodet 14,25 13,4 13,4 17,4 17,7 19,5 

Perustelut 

Työvuosien määrä on lisääntynyt, sillä Vippari-liikennevälityksen kaksi työvuotta on 

siirretty kaupunginkansliaan/puhelinvaihteeseen. 

Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: 

Aila Kronqvist 

TOIMIALA: 

Talous- ja velkaneuvonta ja sosiaaliasiamiestoiminta 


Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka 

yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki 

huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi 

Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on 

antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen 

hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten 

ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten 

maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen 

järjetelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa 

työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn 

hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja 

maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. 

Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja 

oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo 

asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii 

sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi 

Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu 

tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. 

Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien 

toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. 

Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. 

Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä 

etuuksia. 

32


Yhdistetyssä talous- ja velkaneuvojan virassa on toiminut KTM Aila Kronqvist. 

Virkavalinnasta on ollut käynnissä valitusprosessi, joka vuoden 2011 loppupuolella 

eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viranhaltija osallistui Kuluttajaviraston 

järjestämiin koulutuksiin ja suoritti myös Helsingin yliopiston Koulutus- ja 

kehittämiskeskus Palmenian toteuttamat oppisopimustyyppiset, 30 opintopisteen 

laajuiset Talous- ja velkaneuvonnan sekä ulosoton koulutusohjelmaopinnot. 

Velkaneuvonnan asiakasmäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 80 %:lla. 

Sosiaaliasiamiehen palveluja käytettiin edelleen melko vähän. 

Talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi on kaavailtu jo 

pitkään. Edellisen hallituksen aikana työskennelleen työryhmän loppuraportissa 

esitetty ehdotus, että velkajärjestelystä säädettäisiin kokonaan uusi laki, joka toisi 

huomattavia muutoksia nykyiseen järjestelmään, synnytti vilkasta keskustelua ja sai 

osakseen paljon painavaa kritiikkiä. Istuvan hallituksen hallitusohjelmasta voitaneen 

päätellä, ettei nyt kuitenkaan ole odotettavissa nykyjärjestelmän romuttamista vaan 

pikemmin täsmämuutoksia, kuten työryhmän alkuperäisessä asettamisessa 

tavoiteltiinkin. Oikeusministeri Henriksson asetti joulukuun 2011 alussa työryhmän 

valmistelemaan toimia pikaluotoista aiheutuvien velkaongelmien vähentämiseksi. 

Henriksson totesi, että lainsäädäntöä on tiukennettava ja että tarvitaan muitakin 

toimia. Erityisen tärkeää on kehittää sosiaalista luototusta sen turvaamiseksi, että 

kuluttajilla on mahdollisuus saada luottoa yllättäviin rahoitustarpeisiinsa. 

33

Suoritteet/ Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

TALOUS- JA 

VELKANEUVONTA 

Uusia asiakkaita 32 58 

Asiakastapaamisia 108 109 

Puhelinneuvontaa 91 55 

Sähköpostineuvontaa 12 15 

Velkajärjestelyhakemuksia 

2 7 

käräjäoikeuteen 

Maksuohjelmaehdotuk- 

4 4 

sia käräjäoikeuteen 

Kirjallisia lausumia 

4 6 


Lisäsuoritusvelvollisuuden 

8 8 

tarkistuksia ja esityksiä 

velkojille 

Maksuohjelman 

6 3 

muutosehdotuksia 

velkojille tai 


SOSIAALIASIAMIES- 

12 10 

KONTAKTIT 

Työvuodet 1 1 1 1 1 1 

Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik 

TOIMIALA: 

Henkilöstötoimisto 


Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo 

sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä 

työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen 

kaupungin tavoitteet. 

34


Vuoden 2011 aikana jatkui henkilöstötoimistoon kuuluvan palkkaosaston liittäminen 

siihen. Toimistotilojen kunnostuksesta saatiin suurin osa valmiiksi, ja Malmin 

palkanlaskijat muuttivat kaupungintaloon. Kaupungintalossa tehtiin myös sisäisiä 

muuttoja. Palkanlaskentatoiminnon kehittämistä koskeva selvitystyö alkoi syksyllä 

2011 ja päättyy helmikuussa 2012. 

Optiman kanssa yhteistyössä on aloitettu laaja johtamiskoulutus. 

Koulutuskokonaisuus jatkuu vuoteen 2013. Se sisältää sekä henkilöstöstrategiaan 

liittyvää tarvittavaa koulutusta että eräille esimiehille suunnattua koulutusta, joka 

johtaa johtamisen erityisammattitutkintoon tai työnjohtajan 

erityisammattitutkintoon. 

35


HENKILÖSTÖ 




Järjestetään hyvinsuunniteltuja 

johtaja- ja esimieskursseja ja 

luentoja. 

Kaikille johtajille ja esimiehille 

varataan tilaisuus osallistua. 

Toteutustapa 


Kursseja järjestetään sekä omin 

voimin että ostopalveluina. 


Johtamiskoulutus on 

meneillään Optiman kanssa 

yhteistyössä. 




Henkilöstöpolitiikan myönteinen 

harmonisointi yhteistuumin 

henkilöstöjärjestöjen kanssa. 

Harmonisointi on valmis vuoden 

2012 loppuun mennessä. 

Toteutustapa 


Keskustelut ja neuvottelut 

pääluottamusmiesten kanssa. 


Keskustelut palkkojen ja 

henkilöstöpolitiikan 

yhtenäistämisestä jatkuvat 

yhteisymmärryksessä. 




Hyvä vuorovaikutus esimiesten ja 

henkilöstön kesken. 

Kaupungin työntekijöiden 

työmotivaatio pysyy hyvänä. 

Toteutustapa 


Yksityisiä keskusteluja ja 

työpaikkakokouksia kaikesta 

työtä koskevasta. 


Esimieskoulutusta on pidetty 

mm. kehittämiskeskusteluista. 

36

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Työttömyysaste, määrä, 656 527 779 889 702 

touko-kesäkuu 

Pitkäaikaistyöttömät, 225 173 123 177 223 

määrä, touko-kesäkuu 

Alle 25-vuotiaat nuoret 38 29 101 124 80 

työttömät, määrä, 

touko-kesäkuu 

Työvuodet 16,3 16,7 16,0 21,6 23 22,8 

Perustelut 

Pietarsaaren kaupungin tarkka henkilöstötilanteen esittely on Henkilöstöraportissa 

2011. 

Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist 

TOIMIALA: 

Työsuojelu ja tyhy 


Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla 

terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. 

37


HENKILÖSTÖ 




Työpaikoilla tehdään 

riskienkartoituksia yhtenäisin 

perustein - tapaturmiin, 

ammattitauteihin ja työstä 

johtuviin sairauspoissaoloihn 

johtavat vaaratekijät vähenevät. 

Riskienkartoituksia tehdään 30 % - 

40 % - 50 % :lla työpaikoista 

(tehdään joka toinen vuosi) 

Toteutustapa 


Yhtenäiset lomakkeet, B.B., L.K., 

esimiehet 


Riskienkartoitukset tehty n. 

20 %:lla työpaikoista. 

Yhtenäiset lomakkeet 

käytössä. 




"Tuetaan yhdessä työkykyä" - 

ohjeita käytetään /kyselyt 


Kaikki esimiehet tuntevat ja 

käyttävät tarvittaessa päivitettyjä, 

xx.xx.2010 hyväksyttyä ohjeita 

50 % - 80 % - 100 % 

Toteutustapa 


Tietoa - kyselyjä esimiehille, 

B. B., P. S. 


Tehdyn webropol-tutkimuksen 

mukaan n. 70 % 

esimiehistä käyttää ainakin 

joskus ohjeita. 28 % 

esimiehistä vastasi, ettei 

käytä ollenkaan ohjeita. 



Vähentää siivoojien ja 

laitosapulaisten kuormitusta ja 

samalla sairauspoissaoloja / 

keskimääräiset 

sairauspoissaolot 

Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 

2009 tasosta 5 % - 10 % - 20 % 

Toteutustapa 


TYHY-hanke siivoojille ja 

laitosapulaisille 2010-2011. 

B. B., H. O., siivoustyönohjaajat, 

työterveyshuolto 


Siivoojien ja laitosapulaisten 

sairauspoissaolot ovat 

vähentyneet 16 %. 

38

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Sairauspoissaolot, 

kalenteripäiviä/työntekijä 

Tapaturmia, 

korvauspäiviä 

Tapaturmataajuus, 

tapaturmia / 1milj. 

työtuntia 

Pietarsaari/kunnat. 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

13,7 13,5 14,2 14,9 13,3 15,2* 

534 644 353 316 1000* 971 

11/28 12 ei 

valmis 

10/ei 

valmis 

12/ 12/ 13,8/ei 

valmis 

Työvuodet 1,6 1,6 1,6 2,8 3,0 2,8 

Perustelut 

* Peruskunnan sairauspoissaolot 12,8 kalenteripäivää/työntekijä, sosiaalija 

terveydenhuollossa 16,9. Tarkemmat tiedot henkilöstöraportissa. 

Kaupunginkamreeri: 

Marlene Byggmästar 

TOIMIALA: 

Rahatoimisto 


Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. 


Malmilla sijainneen taloushallinnon osan muutto siirtyi keväälle 2012, koska tilat eivät 

vapautuneet aikaisemmin. 

39


HENKILÖSTÖ 




Vuotuiset 

kehittämiskeskustelut 

henkilöstön kanssa 

Toteutustapa 



90%-95%-100% Kaupunginkamreeri Vuoden aikana ei pidetty 

kehittämiskeskusteluja. 

PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT 

Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio 



Vuoden 2010 aikana on 

aloitettu yhteisen 

taloushallinnon työprosessien 

ja organisaation läpikäyminen. 

Työ jatkuu vuoden 2011 

aikana. 

RESURSSIT JA TALOUS 

Tehokkuus on parantunut 

sujuvampien ja 

yhtenäisempien työprosessien 

avulla. 

3%- 5%- 7% 

Toteutustapa 


Kaupunginkamreeri 


Työ lykäytyi, sillä Malmilla ollut 

taloushallinnon osa muutti vasta 

keväällä 2012. Vuoden 2012 aikana 

käydään prosessit läpi sekä laaditaan 

myös uudet työnkuvaukset. 

Tuottavuuden lisääminen 

Tavoite Tavoitetaso 2011 


Sähköisten laskujen 

vastaanotto Finvoiceohjelmalla, 

mikä tehostaa 

toimintaa 

Kaupungille saapuvista 

laskuista tulee Finvoicemuodossa 

35%-45%-50% 

Toteutustapa 



Kaupunginkamreeri Ei päästy tavoitteeseen. Osuus on 23 

% vuonna 2011. 

40

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Työvuodet 12,5 12,89 11,39 19 21 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Kehittämisjohtajan 

sijainen: 

Christina Lind-Kangas 

TOIMIALA: 

Kehittäminen, hankinta ja joukkoliikenne 


Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista 

riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: 

TOIMINTATAVOITTEET 

Joukkoliikenne 

Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen 

käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään 

aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että myös yhä useampia työmatkoja 

voidaan tehdä Vippari-busseilla. 

Syöttöliikenne Pietarsaari-Kruunupyy jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta 

ja edistää yrityselämän etuja. 

Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 

kanssa yhteistyössä. 

Kaupunki valvoo jatkuvasti joukkoliikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, 

talous- ja muita ajankohtaisia asioita valtion viranomaisiin nähden. 

Liikenteen osalta on yleistavoitteena turvata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin 

toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti perusteltavissa olevat ratkaisut. 

Hankinnat 

Yksikkö toimii kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupungin hankintayksikkönä. 

Tavoitteena on avustaa kaupungin hallintokuntia hankintojen tekemisessä. 

Hankintarakennetta järkeistämällä ja muuttamalla osasto pyrkii käyttämään kaupungin 

resursseja säästäväisesti ja kohtelemaan tavarantoimittajia tasavertaisesti ja siten 

vähentämään hankintojen käyttökustannuksia. 

Hankkeet 

Osastolla on vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai 

kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. 

Osasto tekee kaupunginjohtajalle ehdotuksia uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi 

osallistua. 

Ulkoisen imagon luominen 

Kaupungin imagoa parannetaan osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja 

muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. 

Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja 

voidakseen sekä osallistua mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. 

Kaupungin etua ajatellen valvotaan eri hankkeita ja tempauksia. 

41

Hallinnon kehittäminen 

Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen 

ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. 

Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti 

pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja 

selkeäksi. 

Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano 

palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta 

läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman 

osuuden kokonaistaloudellisesta ”kakusta”. 

42






Osallistuminen kaupungin 40% / 50% / 60% 

hankkeisiin. 

Ohjeiden mukaan. 

Syöttöliikenne kaikkiin 

Joukkoliikenne 

säännöllisiin juna- ja 

lentoliikenneyhteyksiin 

Pännäisistä ja Kokkola- 

Pietarsaaren lentoasemalta. 

35 000 matkustajaa Vippariliikenteessä 

v. 2011. 

Kaupunki on mukana 

seutulippujärjestelmässä. 

Toteutustapa 


Kehittämisjohtaja 

Kehittämiskoordinoija 


Hankinta 

Toiminta kaupungin 

hankintayksikkönä kaikissa 

hankinnoissa. 

Kehittämiskoordinoija ja 

kehittämisassistentti. 

Puhelinliikenteen ja 

kopiointijärjestelmän 

tehostaminen 

Koko kaupungin kattava 

yhtenäinen järjestelmä 

Kehittämisassistentti 

43

HENKILÖSTÖ 




Osaava ja motivoitunut 

henkilöstö 

Toteutustapa 


2 - 5 - 10 Täydennyskoulutuskursseja ja 

Internet-kursseja 


4 



Toteutustapa 


Hyvinvoiva henkilöstö 1 - 2 - 3 Kaupungin tyhy-toiminta, 

ulkoilupäivät ja 

kehittämiskeskustelut 

Kehittämiskoordinoija 


7 työpaikkakokousta, yksi 

ulkoiluiltapäivä 

44

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 

Joukkoliikenne - 

43000 45000 46000 64777 45000 

Matkustajamäärä 



Matkailupäällikkö: 

Tiina Pelkonen 

TOIMIALA: 

Matkailutoimisto ja infopiste 


Kehitysyksikön alainen matkailutoimisto vastaa kaupungin matkailutiedotuksesta, - 

markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten 

matkailujärjestöjen kanssa. Osasto hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin 

palveluihin liittyvää neuvontaa. 

Matkailutoimisto: 

- toimii matkailuneuvontapisteenä ja hoitaa myös yleistä, Pietarsaaren kaupungin 

palveluihin liittyvää neuvontaa. 

- vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. 

- harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. 

- edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhteistyössä kaupungin 

matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa. 

- harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa. 

- edustaa kaupunkia matkailuprojekteissa ja niiden hallinnossa. 

- osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille 

jne. 

- hoitaa ennakkoäänestyksen järjestämisen Pietarsaaressa. 


Kaupungin henkilöstön työmatkustukseen tarvittavien junalippujen välittäminen 

aloitettu syksyllä 2011. 

on 

45






Palveltujen asiakkaiden nykyinen määrä/lisäys 5 %/lisäys 10 % 

määrä 

Toteutustapa 


Asiakasseuranta 

Neuvontasihteerit 


Todellinen asikasmäärä (- 

ennakkoäänestys) kasvoi n. 10 % 

Palvelutason ja palvelujen 

saatavuuden parantaminen 

matkailutoimiston ja infopisteen 

nykyinen henkilökuntamäärä ja 

nykyiset 

aukioloajat/henkilökuntamäärän lisäys 

yhdellä ja aukioloaikojen lisäys 5 h 

viikossa/henkilökuntamäärän lisäys 

kahdella ja aukioloaikojen lisäys 5 h 

viikossa. 


Matkailupäälikkö 

Henkilökuntamäärä 3, 

aukioloajoissa ei muutoksia 

Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus 



Kaupunkiin muuttavien 

uusien asukkaisen 

tavoittaminen 

Toteutustapa 


50%/75%100% Tulokaspostitus 

Kansliasihteeri, 

neuvontasihteerit 


Postitus 2 kertaa, kaikille uusille 

asukkaille 

46

Seudun kilpailukyvyn parantaminen 



Uutiskynnyksen ylittäminen 

positiivisesti 

Toteutustapa 


5 krt/8 krt/10 krt Tiedotusväline- ja 

lehdistöseuranta 

Matkailupäällikkö 


Vähintään 9 artikkelia 

kansallisissa ja kansainvälisissä 

julkaisuissa 

HENKILÖSTÖ 




Henkilöstön kanssa käytävät 

kehityskeskustelut 

kerran vuodessa/2 krt 

vuodessa/4 kkrt vuodessa 

Toteutustapa 


Kehityskeskustelu 

Matkailupällikkö 


Toteutettu kerran vuodessa 

Yhteiset työpaikkakokoukset koko 


6 krt vuodessa/8 krt 

vuodessa/12 krt vuodessa 

Työpaikkakokous 


Toteutettu 7 kertaa 




Koulutettu ja osaava henkilöstö 

koulutuspäiviä/työntekijä/vuosi 

Toteutustapa 


2 pv/3 pv/5 pv Kaupungin 

henkilöstökoulutus ja 

ulkoinen koulutus 



12 koulutuspv/työntekijä 

47

Onnistunut henkilöstön rekrytointi 



Henkilöstön laatu- ja 

työtyytyväisyysmittaus osana virallista 

laatujärjestelmää 

kerran vuodessa/2 krt 

vuodessa/4 krt vuodessa 


Toteutustapa 


Laatutonnikysely 



Toteutettu kerran vuodessa 




Riittävä henkilökuntavahvuus 

3 + 2 sesonkityöntekijää/4 

+ 2 sesonkityöntekijää/5 + 

2 sesonkityöntekijää 

Toteutustapa 



Matkailupäällikko 


3 + 2 sesonkityöntekijää 

Toiminnan laatujärjestelmät 

10 sähköistä 

asiakaspalautetta 

vuodessa/ 20 sähköistä 

asiakaspalauteta 

vuodessa/ 30 sähköistä 

asiakaspalautetta 

vuodessa 

Laatutonniasiakaspalaute ja - 

kysely, Tour Quality ja Visit 

Kvarken kysely 


22 sähköistä vastausta 

48

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Asiakaskäynnit 9778 9156 - - 10000 6771 

Välitetyt opastetut 75 78 64 95 75 65 

kiertoajelut 

Pietarsaaressa 

Osallistumiset 

54 56 43 60 50 62 

markkinointi- ja 

myyntitilaisuuksiin 

Työvuodet 4,2 4,2 3,8 3,6 3,6 3,8 

49

KESKUSVAALILAUTAKUNTA 

Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand 

TOIMIALA: 

Valtiolliset ja kunnalliset vaalit 


Lautakunta hoitaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien käytännön järjestelyjä. 

Eduskuntavaalit toimitetaan huhtikuun kolmantena sunnuntaina 2011. 

51

TARKASTUSLAUTAKUNTA 

Puheenjohtaja: 

Bengt Ekman 

TOIMIALA: 

Tilintarkastus 


Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi 

vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset 

tavoitteet toteutuneet. 

Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan 

arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan 

taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. 

53






Lautakunta kokoontuu 

6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi 

riittävän monta kertaa 

Lautakunta käy 

tutustumiskäynneillä 

hallintokunnissa 

Hallintokunnat esittelevät 

toimintansa lautakunnalle 

Vähintään kaksi 

hallintokuntaa /työvuosi 

Vähintään kaksi 

hallintokuntaa / työvuosi 

Toteutustapa 


Vahvistettu kokousaikataulu 

Puheenjohtaja 


Lautakunta on pitänyt kaksi kokousta 

sosiaalija terveysviraston edustajien 

kanssa ja erikseen tkk:n kanssa ja 

seurannut sitä, miten sisäisen 

valvonnan ohjeiden laatimistyö 

edistyy. Lautakunta on käynyt 

satamavirastossa erään kokouksen 

yhteydessä. 

JHT-tilintarkastaja raportoi 

Vähintään viisi 

raporttia/työvuosi 

Kirjalliset raportit 

Tilintarkastaja 

JHT-tilintarkastaja on toimittanut 

neljä raporttia ja viides on tekeillä. 

54

Valtuusto on valinnut JHTT-yhteisö Ab Vist Oy:n tarkastamaan vuosittain hallinnon ja 

talouden toimikautena 2009-2012, ja JHTT Bjarne Norrgrann toimii vastuunalaisena 

tilintarkastajana. 

55

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) 

Kaupunki ostaa tällä hetkellä koko sosiaalija terveydenhuoltonsa joko sosiaalija 

terveysvirastolta tai Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja tietyn osan muilta palveluntuottajilta. 

Kokonaisuutena ottaen alkuperäinen talousarvio ylittyi 2,47 milj. eurolla. 

Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana 2,5 milj. euron lisämäärärahan. Oikaistu 

talousarvio alitettiin 0,029 milj. eurolla. Lisämääräraha jakaantui siten, että sosiaalija 

terveysvirastolta ostettuihin palveluihin myönnettiin 0,9 milj. euroa ja Vaasan 

sairaanhoitopiiriltä ostettuihin palveluihin 1,6 milj. euroa. 

Sosiaali- ja terveysvirastolta ostetuista palveluista lisääntyivät sosiaalihuollon palvelut 

eniten vuoteen 2010 verrattuna. Lisäys on 16, 8 % eli 1,5 milj. euroa. Sen aiheuttivat 

lähinnä lastensuojelu (0,4 milj. euro) sekä vammaishuolto (0,4 milj. euroa) sekä se seikka, 

että pakolaistoiminnasta vuonna 2010 saadut tulot (0,4 milj. euroa) kirjattiin sosiaalija 

terveysvirastolle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lisäys on 5,9 % (1,1 milj. euroa). 

Suurimmat lisäykset ovat perusterveydenhuollossa, 7 %, (0,5 milj. euroa) ja 

konservatiivisissa erikoisaloissa 6 % (0,25 milj. euroa). Vanhushuollossa lisäys on 5,2 % 

(0,8 milj. euroa). Vuoteen 2010 verrattuna lisäys on yhteensä 7,8 % (3,4 milj. euroa). 

Vaasan sairaanhoitopiirin ostopalvelut ylittävät alkuperäisen talousarvion 1,47 milj. eurolla 

ja alittavat oikaistun talousarvion 0,1 milj. eurolla. Lisäys vuoteen 2010 verrattuna on 9,5 

% (1 milj. euroa). Suurimmat lisäykset ovat DGR-paketissa (0,9 milj. euroa) sekä 

yliopistosairaaloiden hoitopäivissä (0,25 milj. euroa). 

Pakolaistoiminnan tulot kirjattiin vuonna 2010 sosiaalija terveysvirastolle (0,4 milj. 

euroa). Talousarvioon verrattuna tuloja saatiin 0,55 milj. euroa enemmän. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisnettotulojen lisäys vuoteen 2010 verrattuna on 5,2 

% (3,03 milj. euroa). 

Tavoitteet ja niiden arvioinnit ovat sosiaalija terveyslautakunnan toimintakertomuksessa. 

57

Ostopalvelut sosiaalija terveysvirastolta 

Tilinpäätös 2010 Talousarvio 2011 Korjattu TA 2011 Tilinpäätös 2011 Muutos 2011-2010 

Hallinto -653 769 -931 633 -931 633 -685 573 4,86 % 

Vanhushuolto -14 926 385 -15 538 321 -15 538 321 -15 697 390 5,17 % 

Sosiaalihuolto -9 039 626 -9 212 538 -10 082 538 -10 555 122 16,77 % 

Terveydenhuolto -19 337 048 -20 452 157 -20 302 157 -20 474 738 5,88 % 

Ympäristoterveydenhuolto -294 430 -279 333 -279 333 -279 864 -4,95 % 

Sosiaali- ja terveysvirasto yhteensä -44 251 258 -46 413 982 -47 133 982 -47 692 687 7,78 % 

Eläkemenoperusteiset eläkemaksut -1 968 777 -1 320 000 -1 320 000 -1 455 909 -26,05 % 

Muu hoito -414 536 -180 000 -267 084 -197 232 -52,42 % 

Työmarkkinatuki -358 278 -350 000 -350 000 -380 618 6,24 % 

Tulot Pakolaistoiminta 175 000 175 000 729 471 

Totalt -46 992 849 -48 088 982 -48 896 066 -48 996 975 4,26 % 

Vaasan sairaanhoitopiiri 

Oma tuotanto -6 528 266 -6 592 283 0 -7 222 026 10,63 % 

Hoito muissa laitoksissa -3 678 633 -3 490 276 0 -4 130 947 12,30 % 

Yhteiset maksuosuudet -663 847 -820 653 0 -551 342 -16,95 % 

Vaasan sairaanhoitopiiri yhteensä -10 870 747 -10 903 213 0 -11 904 315 9,51 % 

Oikaisu Malmin lisääntynenne 468 763 

toiminnan vuoksi 

Vaasaan sairaanhoitopiiri yhteensä -10 870 747 -10 434 450 -12 034 450 -11 904 315 9,51 % 

Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä -57 863 595 -58 523 432 -60 930 516 -60 901 290 5,25 % 

58

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN 

PELASTUSLAITOS 

Vt. Pelastuspäällikkö / aluepäällikkö: 

Vesa Berg 

TOIMIALA: 

Pelastustoiminta 

Palonehkäisytyö 

Neuvonta ja valistus 

Sairaankuljetuspalvelut 

Öljyntorjunta 


Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toiminta-alueena on 

Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, 

Lestijärven, Luodon Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Pelastustoimen toimintaajatuksena 

on Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen palo- ja henkilöturvallisuudesta 

vastaaminen lainsäädännön, johtosäännön ja toimintasäännön mukaisesti. 

Pelastustoimi on yhteiskunnan perusturvan olennainen osa. Pelastustoimeen kuuluvat 

ennakoiva palontorjunta sekä sammutus- ja muut toimenpiteet tulipalon sattuessa. 

Pelastustoimeen kuuluvat myös onnettomuudesta, luonnontapahtumasta tai muusta niihin 

verrattavasta onnettomuudesta aiheutuvat toimenpiteet, jotka suoritetaan ihmisten, 

eläinten tai omaisuuden pelastamiseksi ja joista pelastustoimen viranomaisten 

toimenpiteillä voidaan tarkoituksenmukaisesti huolehtia. 

Lisäksi pelastuslaitos voi huolehtia terveyden ja sairaanhoidon viranomaisten 

toimeksiannosta sairaankuljetustoiminnasta. 

60






Tehokas pelastustoiminta Toimintavalmiusaika 

Palvelutasopäätös 

Palonehkäisytyö 


Lakisääteiset palotarkastukset 

Toteutustapa 


Pelastusjohtaja 


100%, keskimääräinen toimintavalmiusaika 

5min 6sek 

100% suoritettu 

Neuvonta 3 % 

Valistus 3000 kpl 

Pro Center 500 kpl 

n. 30% 

5984 kpl 

600 kpl 

Sairaankuljetustoiminta 

Hoitotaso ja perustaso 

yhteensä 3257 kpl 

Öljytorjunta 


Lakisääteinen toiminta 

100 % 

61

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 

Tilin 

päätös 

-08 


- 09 


-10 

Talousar 

vio 

-11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Pelastustoimi 459 418 425 450 450 485 

Sairaankuljetuksia 3194 3374 3841 3600 3800 3257 

Palotarkastukset, kpl 789 671 696 600 600 771 

Palokunnan sisäinen 1464 1482 1560 1500 1500 1906 

koulutukset (h) 

Pro-Centerin koulutus, 1035 715 760 700 700 600 

kpl 

Tiedotustoiminta, kpl 4457 5468 4389 4000 4000 5495 

Työvuodet 36+2 37+2 37+2 37+2 37+2 37+2 

Perustelut 

OPERATIIVINEN TOIMINTA: 

Palo- ja pelastustoimen suoritemäärä on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisemmin. 

Tehtäviä oli 485 kpl. Sairaankuljetusten määrä oli 3257 kpl. Sairaankuljetustehtävien 

osalta pelastuslaitos joutui antamaan pois suuren määrän kuljetuksia johtuen 

miehistövajeesta kesän sairaalan osastojen sulkemisten aikana. Pitkien 

siirtosairaankuljetusten kokonaisnousu onkin melkoinen tulevaisuudenhaaste 

pelastustoimelle. 

PALONEHKÄISYTYÖ / TIEDOTUS / VALISTUS / VÄESTÖNSUOJELU 

Suoritettujen palotarkastusten kokonaismäärä on noussut ja kaikki lakisääteiset 

palotarkastukset on tehty 100 %:sti. Kuluvana vuonna pelastuslaitoksen 

valistustoiminta tavoitti 5495 kuntalaista. Näin ollen palvelutasomääritteen 

mukainen tavoite ylitettiin selvästi. 

Palotarkastustoiminnan tulevaisuus tulee muuttumaan ja lakisääteisten vuosittaisten 

tarkastusten osalta auditoidaan uusi järjestelmä asteittain käyttöön vuodesta 2012 

alkaen. 

KOULUTUS 

Pelastuslaitoksen sisäinen koulutustuntimäärä oli 1906 tuntia. Tuntimäärä on 

suurinpiirtein se mitä etukäteen oli arvioitu. Koulutuksen pääpaino on suuntautunut 

palomies- ja sairaankuljetustaitojen kehittämiseen. Myös ulkoiseen koulutukseen on 

vuoden aikana panostettu merkittävästi. Henkilökunta on aktiivisesti osallistunut mm 

sairaankuljetuksen koulutukseen. 

Pro Centerissä pidetyt kurssit ovat etupäässä keskittyneet erilaisiin sammutus-/ 

pelastuskursseihin. 

UUDEN PALOASEMAN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 

Uusi paloasema valmisui loppuvuodesta 2011. 

62

SIVISTYSLAUTAKUNTA 

o 

o 

o 

o 

o 

o 

o 

o 

o 

o 

Hallinto 

Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus 

Päivähoito 

Pietarsaaren seudun musiikkiopisto 

Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen 

työväenopisto 

Nuorisotyö 

Kirjastotoiminta 

Museotoiminta 

Yleinen kulttuuritoiminta 

Liikunta ja urheilutoiminta 

Sivistysjohtaja: 

Jan Levander 

TOIMIALA: 

Hallinto 


Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja kouluun 

liittyvissä asioissa. 

Toimintamme on asiakaskeskeistä, laadukasta ja kaksikielistä. Haluamme edistää 

lapsiperheiden viihtyvyyttä sekä tukea perheen ja viraston välistä 

kasvatuskumppanuutta. 


Uudessa hallintosäännössä sivistyslautakunta on uusi, sen alaisuuteen kuuluu yksi 

ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen jaosto, kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja 4 

johtokuntaa. Johtokuntia ovat Jungmanin koulun johtokunta, musiikkiopiston 

johtokunta ja työväenopistojen johtokunnat. Johtavat viranhaltijat ja kaksi 

henkilöstön edustajaa muodostavat sivistyslautakunnan johtoryhmän, joka 

kokoontuu säännöllisesti yhteisiin kokouksiin voidakseen organisoida, tehostaa ja 

kehittää uutta yksikköä. Tuo on tärkeää, jotta tieto eri hallinnonhaarojen toiminnasta 

ja tarpeesta lisääntyisi. Johtoryhmässä on myös henkilöstön edustajia. Tuo on 

tärkeää tiedon lisäämiseksi eri hallinnonhaarojen toiminnasta ja tarpeista sekä koko 

sivistyksen toimialan synergiavaikutusten löytämiseksi. 

Juha Paasimäki aloitti suomenkielisen koulutoimenjohtajan viran hoidon 1.1.2011. 

Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös molempien kieliryhmien kehittämistyö mm. IKTstrategioissa. 

Annika Rajakangas on Tom Enbackan sijaisena päivähoidon johtajana. 

Talouspäällikkö Ole Röyksin fyysinen sijaintipaikka on nyt päivähoito- ja 

koulutusvirastossa ja hän työskentelee osa-aikaisesti. Helena Rintaniemi on tullut 

Nina Peltomaan tilalle. Päivähoidon ja perusopetuksen uusi johtoryhmä aloittanut 

toimintansa, samoin lukiokoulutuksen johtoryhmä. 

64


HENKILÖSTÖ 




Kehityskeskustelut henkilöstön 

kanssa 

Toteutustapa 


80 % - 90 % - 100 % Keskustelut 

Esimiehet 


Kehittämiskeskusteluissa ei 

ole päästy tavoitetasolle. 

Keskustelut jatkuvat kevään 

aikana. 




Toteutustapa 


Henkilöstö viihtyy työssään 80 % - 90 % - 100 % Kysely 

Sivistysjohtaja, 

henkilöstötoimisto 


Työviihtyvyyttä ei ole 

arvioitu. 





Toimiva uusi hallinto sivistysalalla. 

Hallintoa organisoidaan ja 

tehostetaan tiiviimmän yhteistyön 

avulla. 

Toteutustapa 


15 - 20 - 25 kokousta Johtoryhmän kokoukset 

Sivistysjohtaja 


Kokouksia on pidetty 

säännöllisesti joka toinen 

keskiviikko. 

Kaikkien työtekijöiden 

työtehtävät on käyty läpi 

ja tarkastettu. 

65

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Työvuodet 8,8 9 9 10,5 10,5 10,5 

Sivistysjohtaja: 

Jan Levander 

TOIMIALA: 

Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, 

lukio-opetus 


Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen 

periaatteita edistävä organisaatio, joka kasvatuksen ja koulutuksen avulla antaa kaikille 

oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä ja jatkoopinnoissa 

nopeasti muuttuvassa maailmassa. 

Toiminnassamme korostuvien yhteistoiminnallisuuden, kaksikielisyyden, 

kansainvälisyyden ja yhteistyön avulla takaamme laadukkaat palvelut ja edistämme hyvää 

elämänlaatua sekä tuemme yksilön mahdollisuuksia kasvaa turvalliseksi yhteiskunnan 

jäseneksi. 


Esiopetus-, perusopetus- ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä lukiokoulutus ovat 

jatkuneet suunnilleen edellisvuosien tapaan. 

Ruotsinkielisen lukion monivuotinen rehtori Richard Sjölund siirtyi syksyllä eläkkeelle. 

Jakobstads gymnasiumin uudeksi rehtoriksi valittiin Gunnevi Kiiskinen. Myös Ruusulehdon 

rehtori Olavi Näntö siirtyi eläkkeelle viime vuonna. Uudeksi rehtoriksi valittiin Jyrki 

Mikkonen. 

Pietarsaaren lukion / Etelänummen koulun suunnittelu on jatkunut, ja tällä hetkellä hanke 

on Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vuoden 2015 perustamishankkeiden 

rahoitussuunnitelmassa. Kaupunginvaltuusto on sitonut Pietarsaaren lukion 

uudisrakentamispäätöksen huomattavan valtionavustuksen saamiseen. 

Keväällä 2009 Pietarsaaressa avattiin Oravaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipaikka, 

mikä on näkynyt sivistystoimessa. Turvapaikanhakijoille on järjestetty valmistavaa 

opetusta perusopetuksessa. Valmistavaa opetusta on järjestetty suomenkielisessä 

koulutoimessa ja opetusryhmät on sijoitettu Itälän, Länsinummen ja Etelänummen 

kouluihin. Vuoden mittaan on maahanmuuttajavirta suomenkieliseen opetustoimeen 

laantunut. 

Kaupunki päätti ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuoden 2011 aikana. Pakolaiset tulivat 

Afganistanista. Heille on järjestetty valmistavaa opetusta Lagmanin ja Oxhamnin 

kouluissa, yhteensä 25 oppilaalle. Kiintiöpakolaisia muutti syksyn aikana kaupunkiin myös 

naapurikunnista. 

66

Opetuksen laadun kehittämistyö on jatkunut. 

- Kaupunki on valinnut omaksi teemakseen viestinnällisten valmiuksien kehittämisen sekä 

suomen että ruotsin kielten opetuksessa. Kielikylpykoulun opettaja Mira Tallgren on 

ohjannut asiasta kiinnostuneita opettajia vuoden mittaan. 

Kaupungin ruotsinkieliset asukkaat ovat olleet hyvin kiinnostuneita kielikylpyopetuksesta. 

Vuonna 2011 haki 33 % ruotsinkielisten lasten vuosiluokasta kielikylpyyn. 

- Lagmanin koulu on aloittanut yhteistyöhankkeen musiikkiopiston kanssa. Mikael Frödö 

vastaa hankkeesta. 

Pietarsaaren opetustoimi on hakenut aktiivisti ja laaja-alaisesti tukea opetuksen laadun 

kehittämishankkeeseen opetusministeriön ja opetushallituksen kautta. 

Vuonna 2010 toimineet hankkeet ovat jatkuneet myös vuonna 2011: 

- Kelpo 

- kerhotoiminnan kehittäminen 

- romanilasten opetuksen tukeminen. 

- Kaupunki osallistuu myös Osaava-hankkeeseen. Se on Pohjois-Pohjanmaan kuntien 

yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on lyhyesti kartoittaa opetushenkilöstön 

pedagogista osaamista ja laatia yksilöllisiä kehittämissuunnitelmia. Täydennyskoulutusta 

järjestetään sitten omana toimintana tai ostopalveluina. Länsi- ja Sisä-Suomen 

aluehallintovirasto rahoittaa hankkeen. Hanke on saanut lisärahoitusta vuodeksi 2012. 

- Kaupunki osallistuu myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien yhteistyöhankkeeseen, jossa on 

tarkoitus laatia perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriö tukee hanketta. Kaikessa 

kehittämistoiminnassa pyritään kehittämään uusia ja parempia toimintamalleja opetuksen 

laadun parantamiseksi. Myös tuo hanke on saanut lisärahoitusta vuodeksi 2012. 

Lukiokoulutuksessa on painotettu verkkokurssien kehittämistä. Jakobstads gymnasium 

osallistuu Team Nordin yhteistyöverkostoon. Team Nordiin kuuluvat seudun 

ruotsinkieliset lukiot. Yhteistyöllä pyritään laatimaan yhteinen, virtuaalinen 30 kurssia 

käsittävä kurssitarjotin syksyllä 2011. 

Pietarsaaren lukio osallistuu verkko-opetuksen kehittämiseen Keski-Pohjanmaan ja Etelä- 

Pohjanmaan yhteistyöverkossa. Pietarsaaren lukio ja Jakobstads gymnasium osallistuvat 

Comenius-hankeeseen, johon on osallistujia mm. Romaniasta, Saksasta, Turkista, 

Latviasta, Portugalista ja Kreikasta. Hankkeen aikana opettajat ja oppilaat vierailevat 

toistensa luona. 

67






Peruskoulutus: 

Toteutustapa 



1. Erityisopetuksen 

kehittäminen 

Kollegiaalista ja 

moniammatillista yhteistyötä 

tukea tarvitsevia oppilaita 

varten: 

- oppilashuoltotiimejä 

- pedagogisia tiimejä 

Tiimien toiminta kuvataan ja 

kirjataan (arvioidaan 

kesäkuussa) 

Arviointiraportti 

Koulutoimenjohtaja 

Raportti kootaan kesäkuussa 2012 

Raportti valmis 

Opetusryhmien koko 

Seudun keskitasoa 

Kysely kouluille 


Lukio-opetuksen 

markkinoinnin tehostaminen 

Kysely rehtoreille 


Seudun lukioiden markkinointi 

yhdessä; messuilla, ilmoituksilla. 

68

HENKILÖSTÖ 




Kehityskeskustelut 


Toteutustapa 


80 % - 90 % - 100 % Keskustelut 

Esimies 


Tavoitteeseen ei ole päästy. 

Keskustelut jatkuvat keväällä. 





Johdon raportointijärjestelmän 

tehokas käyttö 

Toteutustapa 


100 % Koulutus + seuranta 



Koulutus on pidetty. 


Tasapainoinen talous 



Toteutustapa 



Oppilaskohtaiset kustannukset 

ovat lähellä 

kotikuntakorvausta 

90 % - 95 % - 100 % Valtion raportti 


Raportti liitteenä. 

69

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Esiopetuksen 

oppilasmäärä 

- ruotsinkieliset 

- suomenkieliset 

Perusopetuksen 

oppilasmäärä 



Aamu- ja 

iltapäivätoiminta 




-07 

130 

94 

1360 

949 

129 

59 

Lukiokoulutus 

- Jakobstads gymnasium 

- Pietarsaaren lukio 310 

152 


-08 

138 

88 

1339 

923 

134 

68 

323 

149 


- 09 

143 

75 

1307 

880 

151 

63 

329 

148 


-10 

145 

77 

1293 

862 

155 

61 

332 

141 

Talousarvio 

- 

11 

127 

72 

1270 

779 

160 

60 

346 

145 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Työvuodet 290 303 300 267 280 269 

126 

90 

1296 

812 

190 

60 

318 

126 

Vt. päiivähoidonjohtaja: 

Annika Rajakangas 

TOIMIALA: 

Päivähoito 


Tuotamme kustannustehokkaita, laadukkaita päivähoitopalveluja kaupungin 

lapsiperheille. Palvelumme ovat haluttuja ja tarjoavat vaihtoehtoja perheiden ja lasten 

tarpeiden mukaan. 


Tammikuussa aloitti uusi ruotsinkielinen, kahden osaston päiväkoti toimintansa 

Pursisalmen koulussa. Kytömäen päiväkodissa todettiin kosteus-ja homeongelmia. 

Tämän seurauksena osastot muuttivat muihin kiinteistöihin. Suomenkielinen osasto 

"Pikku Kirkkorannan kouluun" maaliskuussa, ruotsinkielinen osasto vanhaan Bambiin 

ja kaksi suomenkielistä osastoa Pursisalmen koululle heinäkuussa. Suuren kysynnän 

ja sitä seuranneen poliittisen päätöksen seurauksena perustettiin uusi 

ruotsinkielinen kielikylpyryhmä Isokatu 5. Tässä ryhmässä on 25 lasta, jotka kylpevät 

ruotsinkielellä. 

70






Toteutustapa 


Huoltajat tyytyväisiä laatuun 90 % - 92 % - 95 % Kyselytutkimys 

Esimiehet 


Kyselyssä, joka tehtiin kahdeksan 

päiväkodin huoltajille, olivat huoltajat 

sitä mieltä, että oli asioita johin he 

olivat tyytyväisiä, mutta myös asioita 

joita voisi parantaa 

HENKILÖSTÖ 




Määräaikaisten työsopimusten 

määrä vähenee 

Toteutustapa 


5 kpl:lla - 9 kpl:lla - 12 kpl:lla Sivistyslautakunta 

Päivähoidon johtaja 


Toiminnan laajenemisen takia, emme 

ole saavuttaneet tavoitetasoa 




Henkilöstön kanssa käydään 

kehityskeskusteluja 

Toteutustapa 


80+ % - 90 % - 100 % Keskustelut 

Esimiehet 


Minimitavoite saavutettiin 

71


Sujuva päätöksentekoprosessi 



Sähköisesti vastaanotettujen 

hakemuslomakkeiden osuus 

Toteutustapa 



20 % - 30 % - 40 % Päivähoidon johtaja n. 30% hakemuksista on sähköisesti 

vastaanotettuja 





Toteutustapa 


Päiväkotien käyttöaste 80 % - 82 % - 84 % Läsnäolotilasto 

Päivähoidon johtaja 

Esimiehet 


Minimitavoite saavutettu 

72

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Hoitopäivät, päiväkodit 93 900 97 300 93 700 98 000 98 000 107300 

Hoitopäivät, perhepäivähoito 

29 100 27 100 25 000 25 000 22 000 25400 

Nettohinta/koko päivä, 52,55 55,13 57,87 52,00 56,00 

päiväkodit 

Nettohinta/koko päivä, 46,79 55,53 53,76 52,00 54,00 

perhepäiväh. 

0-6-vuotiaat 31.12. 1506 1474 1498 1294 

0-6-vuotiaat päivähoidossa 

51,7 54% 

Työvuodet 192 190 177 181 180 190 

Rehtori: 

Bo-Anders Sandström 

TOIMIALA: 

Pietarsaaren seudun musiikkiopisto 


Musiikkiopiston peruskoulutus: 

- antaa musiikin peruskoulutusta seudun lapsille ja nuorille 

- antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin 

- järjestää kaupungin ja jäsenkuntien kulttuurielämää rikastuttavaa toimintaa 

- toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden 

kulttuurilaitosten kanssa 

- ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurilaitoksiin. 

73






Tyytyväiset oppilaat, 

hyvälaatuinen koulutus ja 

jatkuvia panostuksia 

yhtyesoittoon 


Toteutustapa 


Rehtori suunnittelee 

yhdessä opettajien kanssa 

lukuvuoden tavoitteet ja 

panostukset 


Johtokunta päätti, että Pmo tekee 

oppilaiden tyytyväisyystutkimuksen. 

Tulos saadaan keväällä 2012. Pmo:ssa 

alkoi lapsikuorotoiminta, 

kamarimusiikkiorkesteri perustettiin ja 

se jatkoi olemassa olevien yhtyeiden 

kehittämistä. 



Monipuoliset, rajat ylittävät 

konsertit, jotka rikastuttavat 

Pietarsaaren, Pedersören, 

Uudenkaarlepyyn ja Luodon 

kulttuurielämää. 


N. 50 konserttia, joista vähintään 

10 pidetään jäsenkunnissa 

Toteutustapa 


Rehtori asettaa tavoitteet ja 

suunnittelee opettajien 

kanssa 

opettajainkokouksessa. 

Opettajat toteuttavat. 


Pmo piti n. 65 konserttia, joista 12 

Pietarsaaren ulkopuolella. 



Motivoituneet, osaavat ja 

luovat opettajat luovat houkuttavan 

musiikkiopiston 

Henkilöstökoulutus ja yhteisiä 

viihtymistä edistäviä ohjelmia. 

Uusia työntekijöitä erityisesti 

rytmimusiikin puolella. 

Toteutustapa 


Rehtori suunnittelee 

koulutuspäivät 


Järjestettiin 3 isoa koulutustilaisuutta. 

2 vapaaehtoista keskusteluiltaa. 

Bassonsoitonopettajan virka käytettiin. 

74

HENKILÖSTÖ 




Koko musiikkitalon toimintaa 

hoitavan ja johtoryhmän 

kokouksia vetävän musiikkipäällikön 

käsittävää järjestelmää 

jatketaan ja se on 

toiminut hienosti. 

Musiikkiopistoa johtaa 

vakinainen rehtori. 


Yhteistyön kehittämistä eri 

koulutusten kesken pyritään 

jatkamaan, samoin aktiivisen 

opettajakunnan kehittämistä 

Toteutustapa 


Keskusteluja käydään 

Musiikkitalon muiden 

koulutusten ja kaupungin 

virkamiesten kanssa. 

Rehtorilla vastuu. 


Yhteistyö koulutusalojen kesken 

toimii hyvin. Musiikkitalon 

taiteellisen neuvoston 

toimintamuodosta keskusteltiin 

Sören Lillkungin toimiessa 

puheenjohtajana. 



Henkilöstökoulutus ja 

täydennyskoulutus sekä 

yhteiset virkistystilaisuudet 


Henkilöstöpäiviä luennoineen ja 

henkilöstön vuorovaikutusta, 

sosiaalista - ja tunneosaamista 

käsittelevine luennoineen ja 

keskusteluineen pidetään 

säännöllisesti. 

Toteutustapa 


Rehtori tekee yhdessä 

opettajakunnan kanssa 

ehdotuksia luennoitsijoista ja 

virkistystilaisuuksista. 


Muutos ja uusiin tiloihin 

totuttautumisen vuoksi ei 

panostettu erityisemmin 

virkistykseen ja viihtymiseen. Uudet 

tilat, joissa on yhteinen 

opettajainhuone, lisäsivät 

henkilöstön viihtyvyyttä. 



Jatkuva aktiivinen henkilöstöpolitiikka, 

jossa etsitään 

omaan kokonaisuuteemme 

sopivia opettajia. 

Rehtorin viran haettavaksi julistaminen 

ja avointen ja täyttämättä 

olevien virkojen täyttäminen. 

Toteutustapa 


Rehtori tekee yhteistyötä 

lähimmän esimiehen ja 

johtokunnan kanssa. 



Johtokunta päätti pidentää 

nykyisen rehtorin vt. rehtoriutta 

sillä perusteella, että nykyinen 

kampushanke tarvitsee 

75

jatkuvuutta johtajuudessa. 

Bassonsoiton opettajanvirka 

julistettiin haettavaksi ja 

täytettiin. 





Opettajainkokoukset. 

Vanhempien tapaamiset ja 

kehittämiskeskustelut. 


Opettajainkokoukset kerran 

kuukaudessa. 

Kehittämiskeskusteluja 

oppilas/opettaja, rehtori/opettaja 

kerran /lukukausi. Tietoa postitse 

ja verkon kautta. 

Toteutustapa 


Opettajainkokouksia pidetään 

säännöllisesti 1/kuukausi. 



Opettajainkokouksia pidettiin 

säännöllisesti 1 kerran 

kuukaudessa. Opettajia 

kehotettiin järjestämään 

vanhempaintapaamisia 

oppituntien yhteydessä. Niitä 

järjestäneet olivat tyytyväisiä. 

Kehittämiskeskusteluja pidettiin 

halukkaille. Seuraavaksi pitäisi 

kokeilla pakollisia 

kehittämiskeskusteluja. 



Opettajat ja instrumenttikollegiot 

tekevät aloitteita ja 

esittävät ideoita opettajainkokouksille 

ja rehtorille, joka 

ottaa aiheet esille Musiikkitalon 

johtoryhmässä. 

Suuremmat asiat menevät 

edelleen johtokunnalle. 

Saada henkilöstö esittämään 

ideoita, tekemään aloitteita ja 

uudistamaan opetusta. 

Toteutustapa 


Opettajilta tulevat aloitteet 

kanavoidaan intranetin/opettajainkokousten 

kautta. 

Johtoryhmän päätökset lähetetään 

sähköpostina henkilöstölle. 


Henkilöstö toivoo myös 

jatkossa suoraa yhteydenpitoa 

rehtorin ja muun Musiikkitalon 

johdon kanssa. Tuosta 

huolimatta ovat intranet ja 

sähköposti hyvää täydennystä. 

76





Verkonkäytön lisäämistyö 

jatkuu ja se on tullut korostetummin 

esille ulkoistamisen 

vuoksi. Musiikkitalon näkyvyyden 

kehittäminen verkon 

kautta. 

Tiedotteita, esityslistoja ja 

pöytäkirjoja lähetetään 

opettajille sähköpostilla. 

Vaihtoehtoiset tavat ihmisten 

saavuttamiseen verkon kautta 

lisäävät näkyvyyttämme. 

Toteutustapa 


Rehtori kokoaa tiedon, joka 

lähetetään sähköpostilla 

henkilöstölle. Hän järjestää 

koulutustilaisuudet. 


Sisäisiä koulutuksia järjestettiin 

henkilöstölle oman kotisivun 

käytön lisäämiseksi. 




Tuntien kokonaismäärä ei saa 

ylittää 390 h/viikko. 

Lukukausimaksuja korotetaan 

maltillisesti. 

Talousarviossa pysyminen vaikka 

kustannuksia on hankala 

arvioida ulkoistamisen vuoksi. 

Toteutustapa 


Rehtori suunnittelee talousarvion 

ja tekee yhteistyötä kaupungin 

taloushallinnon kanssa. Rehtori 

vastaa talousarviosta. 


Oppituntien yhteismäärä pysyi n. 

380:ssä/vk, mutta muuttoon ja 

uuden paikan vuokriin ja 

Suomen musiikkiopistojen 

liittopäivien järjestämiseen 

liittyvät ennakoimattomat menot 

aiheuttivat pienen 

menoylityksen. 

77

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Työvuodet 22,65 25,16 21,62 21,12 

Tilin- 

Päätös 

-12 

Rehtori: 

Marie-Louise Björndahl 

TOIMIALA: 

Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto 


Työväenopiston on luotava oppimisympäristöjä, ja siten oltava kehittämässä 

kurssilaisten yleissivistystä, kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. 

Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston 

toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii herättämään 

osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan 

elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) 

opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan 

osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Opistolla on 

toimintaa myös Luodossa. 


Opiston vakinainen kanslisti Benita Troberg on ollut vuorotteluvapaalla maaliskuusta 

2010 lähtien maaliskuuhun 2010 asti. Hänen sijaisenaan oli Helena Rintaniemi 

liikuntatoimistosta, jonne on palkattu työnhakija vuorotteluvapaaehtojen 

täyttämiseksi. 

Kanslian henkilöstötilanne on edelleen hyvin vaikea (ainoastaan rehtori + kanslisti). 

Kumpikin opettajan virka pidetään edelleen täyttämättä säästösyistä. Ainekohtainen 

suunnittelu ja kehittäminen kärsivät tuosta seikasta. Kanslian työtaakka on 

ylivoimainen kahdelle henkilölle. Henkilöstön vähyys vaikeuttaa / tekee 

mahdottomaksi myös eräiden hanketukien hakemisen ja saamisen. Alituiset 

leikkaukset vaikuttavat äärimmäisen kielteisesti myös tuntiopettajien työ- ja 

kehittymismotivaatioon. 

100-vuotisjuhlavuoden 2012 valmistelut ovat leimanneet koko toimintavuotta. Ulf 

Överfors on toimittanut mm. opiston 100-vuotishistoriikin. 

Kaarilahdenhalli, jossa opistolla on toimintatiloja, on vuoden aikana siirtynyt 

kaupungin omistuksesta yksityisomistukseen (Fluid-Bag). Tuo lisää vuokramenoja. 

78






Pystyä palvelemaan 4.500 

kurssilaista 

Toteutustapa 


4.000 - 4.500 - 5.000 tilastot 

rehtori, kanslisti 

Tyytyväiset kurssilaiset Melko hyvä / Hyvin hyvä / 

Erinomainen 

Kurssiarviointi 

Rehtori 


5.824 

4,22 asteikolla 1–5 

Myönteinen ulkoinen kuva 



Medianäkyvyys 2 - 4 - 6 krt tilastot 

rehtori 

Toteutustapa 



49 krt 




Yleisötapahtumat 4 - 6 - 8 krt vuodessa tilastot 

rehtori 

Toteutustapa 



15 krt 

79

HENKILÖSTÖ 




Työilmapiirin kartoitus 

Opisto osallistuu kaupungin 

arviointiin joka toinen vuosi 

Toteutustapa 


Kaupungin arviointi 

rehtori 


Kaupunki ei ole tehnyt arviointia v. 

2011 




Henkilöstö viihtyy työssään 1 vuosittainen virkistyspäivä 

Toteutustapa 


rehtori 


Yksi virkistyspäivä on pidetty. 




Henkilöstö osallistuu 

täydennyskoulutukseen 

1 - 2 - 3 tilaisuutta henkilöä 

kohden vuodessa 

Toteutustapa 


rehtori 


3 tilaisuutta/henkilö/vuosi 

80





Pystyä pitämään 7.500 

oppituntia talousarvion 

rajoissa 

7.200 / 7.500 / 7.700 tilastot 

rehtori 

Toteutustapa 



7.785 

81

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Oppitunteja 8.479 8.693 8.488 8.034 7.500 7.785 

Kurssilaisia, brutto 5.657 5.885 5.456 5.531 4.500 5.824 

Kurssilaisia, netto 2.879 3.043 3.147 3.081 2.250 3.293 

Kurssilaisia/asukkaita (ml. 

Luoto) % 

Kurssilaisia/asukkaita % 

(ainoastaan Pietarsaaren 

ruotsinkieliset) 

Menot yhteensä, € 

Tulot yhteensä, € 

Netto 

Valtionosuus 

36,6 37,5 34,5 35,7 22/25/ 

28 

51,96 53,19 49,2 50,0 37/40/ 

43 

-506.426 

116.567 

-389.859 

348.029 

-591.433 

116.667 

-474.766 

370.005 

-606.934 

127.411 

-479.523 

371.623 

-592.685 

130.009 

-464.676 

374.183 

-631.379 

104.000 

-527.379 

Työvuodet 2 / 15 2 / 15 2 / 15 4 / 14 9,27 

-706.639,51 

135.787,67 

-570.851,84 

370.781 

Rehtori: 

Jaana Vainionpää-Tahvanainen 

TOIMIALA: 

Suomenkielinen työväenopisto 


Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, 

jonka tehtävänä on vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa 

toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäisen 

oppimisen edellytyksiä. 

Edellä olevan toteuttamiseksi opisto järjestää koulutusta mm. seuraavilla osa-alueilla: 

taito- ja taideaineet, kielet, tietotekniikka, kotitalous ja tanssi & liikunta. Tämän 

lisäksi vastataan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien 

lyhyempiä opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia. Tiedollisen tarjonnan lisäksi 

opisto pyrkii ylläpitämään kaupunkilaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. 


Vapaan sivistystyön rahoitusmallia uudistetaan yhä edelleen osana vapaan 

sivistystyön kehittämisohjelmaa 2009-2012. Tällä hetkellä valtionapua maksetaan 

pidettyjen tuntien perusteella. Kentän mukaan tämä malli on säilytettävä, koska se 

tukee myös pienempien opistojen toimintaedellytyksiä. 

Mahdollisuudet erilaisten avustusten hakemiseen ovat vähentyneet. Tämä tarkoittaa 

sitä, että tulostavoitteen saavuttamiseksi opiston on yhä aktiivisemmin tehtävä 

toimintaansa tunnetuksi kaupunkilaisille ja tehostettava ammattitaitonsa 

markkinointia yhdistyksille, yrityksille sekä julkisyhteisöille. 

Opisto on aina toiminut tärkeänä suomenkielisten ja kaupunkiin muuttavien uusien 

asukkai-den kohtaamispaikkana. Nykyisin opistolla on myös aiempaa suurempi rooli 

maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttajana. 

82






Pystyä palvelemaan 2.600 2.500/2.600/2.700 

kurssilaista 

Toteutustapa 


tilastot 

rehtori, kanslisti 


2.666 

Tyytyväiset kurssilaiset 

tyydyttävä/hyvä/erinomainen 

kurssiarviointi 

rehtori 

Erinomainen 




Medianäkyvyys 

4/6/8 krt vuodessa 

Toteutustapa 


tilastot/rehtori 


Yli 8 krt 

Julkiset tapahtumat 


tilastot/rehtori 

6 krt 

83

HENKILÖSTÖ 





Päätoimisen henkilöstön 

kanssa 1 krt/vuosi 

Toteutustapa 


rehtori 


Siirretty keväälle 2012. 

Tuntiopettajien kanssa 

tarvittaessa 

rehtori 

Pidetty 4. 




Henkilöstö viihtyy työssään Vuosittainen henkilöstön 

kehitys- ja virkistyspäivä 

Toteutustapa 


rehtori 


Siirretty keväälle 2012. 

Työilmapiirin kartoitus 

Opisto osallistuu kaupungin 

arviointiin joka toinen vuosi 

Kaupungin arviointi/rehtori 

Kaupunki ei ole suorittanut arviointia. 

Henkilöstö osallistuu 

ammattitaitoa edistävään 

koulutukseen 

1/2/3 pv per hlö 

rehtori 

1 pv/hlö 

84





Henkilöstökokoukset 

Opettajakokoukset 



Toteutustapa 


rehtori 

rehtori 


7 krt 

2 krt 





Järjestää opetusta talousarvion 

puitteissa 

4.900 oppituntia 

4.800/4.900/5.000 tilastot 

rehtori 

Toteutustapa 



4.998 

85

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Tunnit 5128 4943 4938 4708 5000 4998 

Brutto-opiskelijat 2365 2503 2708 2745 2700 2666 

Netto-opiskeijat 1418 1410 1466 1399 1400 1345 

Osallistuija/suomenkielinen 

väestö, % 

29,5 29,5 34,0 33,5 30/32/3 

4 

Toimintamenot 387363 424955 452108 438989 467071 494377 

Tulot 71873 80538 80992 69913 72000 74260 

Netto 315490 344417 371116 369076 395071 420117 

Valtionosuus 192418 207141 222249 201591 204388 204388 

Työvuodet (5)14 (5)14 (5)14 8,68 7,45* 8,73* 

*Työvuodet palkkajärjestelmästä 

34,0 

Nuorisosihteeri: 

Tiina Höylä-Männistö 

TOIMIALA: 

Nuorisotyö 


Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää 

toimivaa nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. 

Nuorisotoimi järjestää toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa 

toiminnassa korostuvat yhteistyö, tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, 

kansainvälisyys ja päihteettömyys. Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten 

sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän itsenäistä kasvua. 


Toimintaympäristö muuttui 2011 siten, että talonmiehen tehtäviä hoitanut henkilö jäi 

eläkkeelle keväällä. Tekninen virasto hoitaa jatkossa talon teknisen kunnossapidon. 

Pihatöitä on tehty talon muun henkilökunnan voimin. Syksyllä talolle saatiin uusi EVSharjoittelija, 

tällä kertaa Unkarista. Kaksi nuoriso-ohjaajaa jatkoivat koulutyössä (Fixluokka 

ja Resurssikoulu). Maahanmuuttajanuoria näkyy talolla iltatoiminnassa ja 

koulujen lomaviikoilla. 

Nuorten Palvelu ry:n kanssa aloitettiin kesällä ABC -yhteistyö. Yhdessä nuorten 

kanssa suunniteltiin nuorten pelisäännöt Pietarsaaren ABC:lle. Nuorten ja ABC:n 

kokoukset jatkuvat myös vuonna 2012. 

86






Tupakkamakasiinilla on riittävästi 

ohjattua kerhotoimintaa 1.-9. 

luokkalaisille. 

6 kerhoa/ 9 kerhoa/ 12 

kerhoa 

Toteutustapa 


Eri kerhojen tilastoinnit 

Nuoriso-ohjaajat 


Tavoite toteutui maksimissaan, 

keväällä ja syksyllä pyöritettiin 16 

eri kerhoa alakoulujen oppilaille 




Rohkaista nuoria aktiiviseen 

kansalaisuuteen osallistumalla 

nuorisovaltuustovaaleihin 

Nuorisovaltuuston 

haluavien nuorten määrä 

14/ 20 / 28 nuorta 

Toteutustapa 


Nuorisovaltuustovaalit 

Nuorisosihteeri 


Tavoite saavutettiin 

reaalitasoisena, ehdokkaita löytyi 

21 nuorta 




Tupakkamakasiinin ja nuorisotoimen 

työkentän ja siihen liittyvien 

kysymysten tekeminen tunnetuksi 

kaupungissa. 

Nuorisotoimintaan liittyvät 

asiat ovat esillä 

paikallisessa mediassa 4 / 

6 / 10 kertaa vuoden 

aikana 

Toteutustapa 


Tilastot 

Nuoriso-ohjaajat 


Tavoite saavutettiin 

maksimissaan.Median 

kiinnostusta herätti mm. 

nuorisovaltuustovaalit, kesäleirit 

ja kerhotoiminta. 

87

HENKILÖSTÖ 




Toimivat työpaikkakokoukset 

ovat osa henkilöstön 

työhyvinvointia 

Työpaikkakokoukset 

järjestetään 8 / 10 / 12 

kertaa vuodessa. 

Toteutustapa 



Nuorisosihteeri Tavoite toteutui reealitasoisena (10 

kokousta) 

Kehittämiskeskustelut 

kuuluvat jokaiselle 

työntekijälle 

80%/90%/100% Keskustelu 


Kehittämiskeskustelut käytiin 

kaikkien vakituisten työntekijöiden 

kanssa (100%) 




Henkilöstö osallistuu alan 

koulutukseen 

Toteutustapa 



1/2/4 pv/hlö Nuorisosihteeri Tavoite saavutettiin reaalitasoisena 

(2,9 pv/ hlö) 





Nuorisotoimessa panostetaan 

toimintojen arviointiin ja 

kehittämiseen 

Kerhot/ muut toiminnot 

arvioidaan niiden aloittamisen 

jälkeen. Arviointeja 

järjestetään 1 / 2 / 5 kertaa 

vuodessa 

Toteutustapa 


Tilastot 



Tavoite toteutui reaalitasoisena (3 

arviointia) 

88





Nuorisotoimen taloutta 

tasapainoitetaan hankkimalla 

lisäresursseja erilaisten 

hankkeiden/ 

projektirahoitusten kautta 

Tavoitteena hakea rahoitusta 

1 / 2 / 3 hankkeelle vuoden 

aikana 

Toteutustapa 


Nuorisosihteeri ja nuorisoohjaajat 


Tavoite toteutui reaalitasoisena (2 

lisärahoitusta) 

89

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Ryhmäkoko/ ohjattu 

kerho/ T 


-07 

10 

hlöä/ 

ryhmä 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

8 8 7 10 8 

Kävijämäärä/ 

926 736 1109 1040 900 936 

mittausviikko / T 

Tupis-kortin haltijoiden - - - 20 60 3 

määrä 

Työvuodet 9,3 8 (+2) 9,4 8,6 10 9,2 

TS -12 

Perustelut 

Yhteistyö koulujen kanssa jatkui 2011. Oxhamnilla ja Rådmanilla nuoriso-ohjaaja on 

ollut paikalla kerran viikossa mahdollistaen pingiksen pelaamisen välituntisin. 

Etelänummella nuoriso-ohjaajien pitämä Parkki-toimintaa oli käynnissä tiistaisin ja 

torstaisin. 

Tupakkamakasiinin toiminta on jaettu eri-ikäisten nuorten kesken. Maanantait ja 

tiistait on suunnattu vuosiluokille 1-6, loppuviikko vanhemmille nuorille. Maanantaiiltaisin 

talo suljetaan klo 18. Viikonloppujen aukioloajat pyörivät talvikuukausina 

siten, että Tupakkamakasiini oli avoinna nuorille vähintään kahtena viikonloppuna 

kuukaudessa. Tupakkamakasiinin toiminnan pyörittämisessä koko henkilökunnan 

työpanoksella on ollut merkitystä. Ohjattua kerhotoimintaa on järjestetty 

vuosiluokille 1-6. 

Kesän leiritoiminta järjestettiin tänä vuonna Tupakkamakasiinilla. Lapsille oli tarjolla 

niin liikuntaleiriä kuin kesäkokkausta. Elokuvia ja elämyksiä-leiri järjestettiin Elykeskuksen 

rahoituksen turvin. Heinäkuussa Tupakkamakasiinilla oli auki vain 

nuorisotoimisto ja bänditilat. Skatealue on aktiivinen kesäisin. Koulujen loma-aikoina 

järjestettiin erilaisia aktiviteettejä nuorille. 

Nuorisovaltuusto kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 69 §. 

Nuorisovaltuuston edustajia osallistui aktiivisesti erilaisiin koulutustilaisuuksiin. 

Nuorisovaltuustolla on ollut edustaja vuoden 2011 aikana seuraavien lautakuntien 

kokouksissa: sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristö- ja 

rakennuslautakunta, kulttuurijaosto ja liikuntajaosto. Syksyllä järjestettiin nuorten ja 

päättäjien välinen keskustelutilaisuus. Nuorisovaltuustovaaleilla valittiin uudet 

jäsenet neljännelle kaudelle 2012-2013. Muutama nuorisovaltuuston jäsen osallistui 

kesällä Slovakiassa pidettyyn nuorisovaihtoon "Let´s discover the mysteries". 

Pietarsaaren nuoret jatkoivat aktiivisesti tutustumista myös nuorisoportaali 

Decibel.fi:n sivuilla. Syksyllä portaalia esiteltiin Etelänummen koululla. Oxhamnin 

koulu on vuorossa keväällä 2012. Vuoden aikana Pietarsaaresta tehtiin "Kysy pois"- 

osioon yhteensä 162 kysymystä. 

90

Kirjastotoimenjohtaja: 

Leif Storbjörk 

TOIMIALA: 

Kirjastotoiminta (Kirjasto- ja tietopalvelut) 


Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä 

kirjastona siten, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. 

Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja 

neuvontatehtävään. Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja 

kirjastoasetukseen. 

Visio on seuraava: Kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä 

asiakas on kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. 

Kaupunginkirjastomme on kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja 

kaksikielisten kirjastojen parhaisiin. 


Toimintavuonna ei tapahtunut erityisempiä muutoksia. Kehittämishanke on 

meneillään ja se on puolestaan tuottanut joukon uusia palvelumuotoja. Hanketyön 

pohjalta tullaan toteuttamaan perusteellisempi muutos ensi vuonna. 

91






Kirjaston tilojen 

saavutettavuus ja kirjaston 

kokoelmien, sekä fyysisen että 

sähköisen aineiston, 

käyttömahdollisuus. 

Hakuvälineiden tietokannan 

käyttömahdollisuus. Tarpeeksi 

henkilöstöä. (mitta: per 1000 

as.) 

Paljon kirjastokäyntejä, sekä 

fyysisiä että verkon kautta. 

Hyvä lainaus. 

Riittävä hankinta 

min: KP:n mukaisesti 

real: selvitä vertailusta 

Pohjanmaan maankunta 

max: yksi maan parhaista 

Henkilöstö: min 0,70 - 0,84 / real: 

0,85 - 0,99 / max: >=1 

Toteutustapa 


Asiakasystävälliset 

säännölliset ja kiinteät 

aukioloajat. 

Jatkuva hankinta. 

Tarpeeksi henkilöstöä, joka 

antaa hyvää palvelua. 

Kirjastotoimenjohtajalla on 

vastuu. 


Aukioloajat, jotka olivat lyhempiä 

säästövuonna 2010, ovat 

palautuneet normaaleiksi vuonna 

2011 sen mukaan mitä vuonna 

2009 päätettiin (KL 22.4.2009, 24 

§). Kirjasto on auki myös kesällä. 

Kirjastoaineistoa uudistettiin 8697 

kirjalla ja 1320 muuhun mediaan 

kuuluvalla kappaleella. Mediakanta 

oli 31.12.2011 määrältään 

yhteensä 216262 kappaletta. 

Henkilöstö: 1(per 1000 as.) hanke 

mukaan luettuna, 0,95 ilman 

hanketta. 

Pietarsaari 2011: 

17,1 lainaa/as. 

9 fyysistä käyntiä/as. 

Pohjanmaan maakunta 2010: 

17,14 lainaa 7as. 

9,22 fyysistä käyntiä / as. 

Koko maa 2010: 

18,08 lainaa/as. 

9,89 fyysistä käyntiä / as. 

92




Markkinointi ja PR. 

Näkyvyys verkossa. Tyytyväiset 

asiakkaat. Edustava talo Pietarsaaren 

kaupungin keskustassa. 

Myönteinen palaute 

uutisoinnissa, myös maan 

laajuisesti. 

Toteutustapa 


Kirjastontoimenjohtaja on 

vastuussa. 


Kirjaston e-kirjat ja tabletit saivat 

huomiota uutisissa sekä 

paikallisesti että valtakunnallisesti. 

Kirjaston paikallinen 

chattipalvelukokeilu ja sen 

osallistuminen vastaaviin 

kansallisiin kokeiluihin on saanut 

huomiota. Kirjaston laajaa 

palvelutarjontaa on markkinoitu 

vapaa-ajanmessuilla ja 

seminaareissa. Kirjastoon on 

järjestetty erilaisia 

ohjelmaosuuksia, kuten 

teematorstait ja lasten aamu. 

Kaupunkiin hiljattain muuttaneista 

on pidetty huolta vapaalla 

ohjelmalla. Tutkijat ja 

korkeakouluopiskelijat ovat 

löytäneet kirjaston tutkijahuoneen 

ja ryhmähuoneen tarjoamat 

mahdollisuudet. 

93

HENKILÖSTÖ 




Aktiivinen, motivoitunut, 

hyvinkoulutettu ja osaava 

henkilöstö, jolla on ammattiylpeyttä 

ja joustava asenne ja 

joka pystyy osallistumaan 

kirjaston eri kehittämishankkeisiin. 

Pyritään henkilöstöön, jolla 

on melko tasainen 

ikäjakauma erilaisissa 

tehtäväryhmissä. 

Tarpeeksi paljon 

koulutuspäiviä 

henkilötyövuotta kohden. 

min: 4 päivää 

real: 5 päivää 

max: 6 päivää 

Toteutustapa 


Helpottaa osallistumista 

sopiviin kursseihin ja 

konferensseihin kotimaassa ja 

myös ulkomailla. 

Vaikuttaa siihen, että kursseja 

järjestetään myös paikallisesti 

ja alueellisesti. 

Kirjastotoimenjohtaja on 

vastuussa. 


Sisäistä koulutusta on järjestetty. 

Kursseja on järjestetty Fredrika-verkossa. 

It-vastaava henkilöstö on voinut osallistua 

myös kansanvälisiin kokouksiin. 

Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus 

osallistua sopiviin jatkokoulutuspäiviin, 

kuten kirjastoseuran (FSBF:n) 

vuosikokoukseen ja aluehallintoviraston 

ja ELY-keskuksen järjestämiin 

koulutustilaisuuksiin. Ainoastaan 2,5 

koulutuspäivää/henkilötyövuosi. 

Koulutuspäiviä pitäisi olla enemmän, 

mutta nykyisellä henkilöstömäärällä on 

vaikea antaa henkilöstölle mahdollisuutta 

osallistua koulutustilaisuuksiin. 

Kirjastoalan laatusuositukset tähtäävät 

tuntuvasti enempään. (Huom! 

kehittämishanke on myös eräänlaista 

päivittäistä sisäistä koulutusta, mutta sitä 

ei tilastoida.) 

94




Henkilöstörakenne, joka 

noudattelee lain vaatimaa 

koulutusta ja joka ottaa huomioon 

Pietarsaaren ja 

seudun kaksikielisyyden, 

nykyisin myös 

monikielisyyden. 

Pystyttävä täyttämään juuri 

vapautuneet virat ja toimet 

sekä sellaiset, jotka pian 

vapautuvat pääasiassa 

eläkkeelle siirtymisien 

vuoksi kaupungin 

henkilöstöstrategian 

mukaisesti. 

Toteutustapa 


Ennakoiva ja toimintaa 

kehittävä henkilöstöpolitiikka. 

Vastuussa olevat: 

Kaupunginhallituksen 

henkilöstöjaosto 

Kulttuurijaosto 

Kirjastotoimenjohtaja 


Toimintavuoden aikana on saatu yhden 

eläkkeelle siirtymisen jälkeen vuonna 

2011syntynyt akuutti alimiehitys 

kaupungin sisäisesti ratkaistuksi. 

95


Palvelustrategian toteuttaminen 



Kirjasto- ja tietopalvelujen 

puitteissa tuotetaan 

volyymipalveluja kuten lainausta 

suuruusluokassa 350000 

lainausta vuodessa ja 

kirjastokäyntejä (fyysisiä + 

verkkossa) suuruusluokassa 

300000 käyntiä vuodessa. 

Vastauspalvelu, tiedotustyö, 

neuvonta ja opastaminen tiedonhaun 

prosesseissa lukemista 

edistävän toiminnan ohella 

edustaa annettavaa laadullista 

henkilökohtaista palvelua. 

Vakaat volyymiluvut 

Kirjaston erikoisosaamisen ja 

erikoispalvelun edelleenkehittely. 

Toteutustapa 


Asiakasystävälliset 

säännölliset ja kiinteät 

aukioloajat. 

Jatkuva hankinta. 

Tarpeeksi henkilöstöä. 

Jossain määrin itsepalvelua. 

Hyvää palvelua antava 

henkilöstö, joka haluaa ja 

pystyy antamaan entistä 

parempaa palvelua. 

Henkilöstölle annetaan 

tarvittavat työkalut tavoitteiden 

toteuttamiseen. 





Aukioloajat ovat palautuneet 

normaaleihin kiinteisiin 

aukioloaikoihin (KL 22.4.2009, 24 

§). 

Hankintarutiinit toimivat hyvin. 

Henkilöstötilanne tuottaa huolta, 

sillä työtehtäviä on jo siirretty ja 

jaettu edellisten eläköitymisten 

jälkeen. 

Lisää mahdollisuuksia 

itsepalveluun ja uusiin parempiin 

palvelumuotoihin verkon kautta 

on tulossa meneillään olevan 

kehittämishankkeen myötä. 

Kirjaston vastauspalvelun 

aktivointi ja laajennus ja 

uudistettu kirjastoverkko täydessä 

2.0 ympäristössä -hanketta on 

jatkettu ja se kestää vielä ensi 

vuoden. 

Oma osuutemme 

kaunokirjallisesta kansallisesta 

Kirjasampo-hankkeesta hoidetaan 

Fredrika-kirjastojen kautta. 

96




Toteutustapa 



Kirjastot työskentelevät aktiivisesti 

verkoissa. Nykyisin siirrytään kohti 

suurempia yksikköjä sekä hallintokysymyksissä 

että asiakkaillemme 

tarjoamiemme palvelukokonaisuuksien 

sisällöissä. 

Ruotsinkielisten kirjastopalvelujen 

järjestäminen Suomessa vaatii sen 

lisäksi usein erikoisratkaisuja. 

min: On mahdollista antaa 

palvelua sekä ruotsiksi että 

suomeksi 

real: hyvää palvelua annetaan 

yleensä aina sekä ruotsiksi että 

suomeksi ja jossakin määrin 

myös englanniksi. 

max: erinomaista plavelua 

pystytään antamaan ruotsiksi, 

suomeksi ja englanniksi. 

Hyvin koulutetun 

henkilöstön rekrytointi. 

Toimiva, tarkoituksenmukainen 

organisaatio. 

Kaupunginkirjasto osallistuu 

aktiivisesti eri 

kirjastoverkostoihin. 

Kirjastotoimenjohtaja on 

vastuussa 

Pietarsaaren kaupunginkirjasto 

on aktiivinen ja luotettava 

yhteistyökumppani 

rakennettaessa maanlaajuisia 

ratkaisuja kirjastopalvelujen 

tarjoamiseksi. 

Kaupunginkirjasto työskentelee 

arjen toimiva kaksikielisyys 

-periaatteen mukaan, ja 

valmiutta on myös antaa 

palvelua myös englanniksi. 

97





Kaupungin kirjastotoimi tarjoaa 

kunnan käyttökustannusten vaatimattomalla 

osalla peruspalvelua, 

joka vastaa lain vaatimuksia 

kunnan järjestämistä kirjasto- ja 

tietopalveluista. 

Myös muut kaupungin 

hallintokunnat hyötyvät suoraan 

voidessaan käyttää kirjaston 

palveluja. 

Myös muut kaupungin ja seudun 

toimijat hyötyvät kirjaston 

palvelutarjonnasta. 

min: "säästötalkoot-taso" = vain 

pelkkää ydintoimintaa 

real: suunnilleen nykyhetkinen 

max: saadaan laajempi 

maksuperusta kirjasto- ja 

tietopalveluiden kustannuksia 

varten. Pystytään myymään 

erikoispalveluja erikoisryhmille. 

Vedetään erilaisia 

kehityshankkeita ulkopuolisella 

rahoituksella. 

Toteutustapa 


Realista maxiin 

toteutetaan 





Kirjaston aloitetta palkata 

pedagoginen informaatikko 

yhteistyössä kaupungin 

perusopetuksen kanssa ei voitu 

toteuttaa tänä toimintavuonna. 

Kirjaston vastauspalvelun 

aktivointi ja laajennus ja 

uudistettu kirjastoverkko täydessä 

2.0 ympäristössä -hankkeen 

rahoituksesta on suuri osuus 

ulkopuolista. 

Fredrika-kirjastojen verkoston 

kautta hoidettavan 

kaunokirjallisen kansallisen 

Kirjasampo-hankkeen 

rahoituksesta on suuri osa 

ulkopuolista. 

98

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Lainaus 348488 347198 348325 330801 370000 335801 

Lainaajia vuoden aikana 9294 9269 9103 8313 10800 8249 

Fyysisiä käyntejä 230842 211830 214857 180650 250000 177497 

Verkkokäyntejä 52733 57828 64143 62898 110000 84806 

Työvuodet 19,3 19,8 18,6 18,2 19 (20) 18,7(20) 

Perustelut 

Lainaus lisääntyi hieman. Verkkokäyntien määrä lisääntyi voimakkaasti. Vuotuinen 

lainaajien määrä lasketaan aktivoitujen lainakorttien perusteella, ts. vuoden mittaan 

lainattaessa käytettyjen kirjastokorttien mukaan. Kirjaston monipuolista palvelutarjontaa 

käytetään myös suoraan paikan päällä. Tilastotietojen keräämistä muista 

kirjastotapahtumista tullaan suunnitelmien mukaan parantamaan jo ensi vuoden aikana. 

Henkilöstötilanne ei ole hyvä. Jo nyt se on minimissä ja piakkoin siirtyy lisää työntekijöitä 

vanhuuseläkkeelle. Kirjaston kehittämishanke näkyy suluissa edellä olevissa työvuosien 

tunnusluvuissa. 

KP = Kirjastopoliittinen ohjelma ISBN 952-442-202-6 

Virallinen vertaileva kirjastotilasto osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi 

Kirjastoaineistoa on 31.12.2011 yhteensä 216262 kappaletta, josta kirjojen osuus on 

89,8 %. Edustava valikoima viite- ja kokotekstitietokantoja tietopalvelua ja asiakkaita 

varten on käytettävissä. Kirjastolla on myös e-kirjoja ja e-musiikkia ja tabletteja. Lisäksi 

on tilattu aikakauslehtien ja päivälehtien vuosikertoja ja varastossa on laaja valikoima 

vanhempia vuosikertoja. Asiakaslähtöinen palvelu ja nopeat tilausrutiinit helpottavat 

käyttöä. - Lukeminen on tärkeää. Kirjasto tekee koko ajan lukemista edistäviä 

toimenpiteitä. 

Kouluista ja päiväkodeista ja aikuiskoulutuksesta ja kursseilta on tehty ryhmäkäyntejä 

vuoden mittaan. Kulttuuritapahtumat, kuten Runeberginviikko talvella ja Kulttuurin yö 

(Spotlight) loppukesällä sekä syksyn Aamunsarastuksessa (Pohjoismainen kirjastoviikko) 

ovat löytäneet paikkansa kirjastosta, samoin arvostetut kirjallisuuspiirit (yksi ruotsin- ja 

yksi suomenkielinen) ja aktiivinen ääneenlukuryhmä. Ahkerasti tehtävällä PR-työllä on 

lisäksi huomioitu lukuisia ajankohtaisia teemapäiviä ja tapahtumia pitämällä kirjastossa 

kirjanäyttelyjä, ja myös verkossa, esim. esittelemällä eri kirjallisuuspalkintoehdokkaita. 

Kirjanvaihtopäivät Jaakonpäivillä ovat tulleet jäädäkseen. Tietokirjoja esitteleviä 

teematorstaita on pidetty myös. Yhteistyöhanke Vi läser tillsammans /Luetaan yhdessä 

(maahanmuuttajille) on saanut jatkua. Monet erilaiset isot teemanäyttelyt ovat 

seuranneet toistaan, ja taidenäyttelyjä on kuukausittain. 

(Tarkempia tietoja on kaupunginkirjaston vuosikertomuksessa.) 

99

Muuta: 

Kaksikielisyys, nykyisin myös monikielisyys, on osa kaupunginkirjaston toimintaa. Se 

maksaa melkoisesti varastonpitona ja "kaksinkertaisina" hankintoina, kun monista 

nimikkeistä on hankittava sama teos sekä ruotsiksi että suomeksi. Alan teknisten 

apuvälineiden avulla voidaan toiminta kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä että 

suhteellisen kustannustehokkaana. 

Museonjohtaja: 

Guy Björklund 

TOIMIALA: 

Museotoiminta 


Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun 

historian pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille. Sen on 

luotava ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta kaupungin asukkaiden kesken ja annettava 

heille terve kiinnittymiskohta yhteisöönsä. 

Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja 

aineellista kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia 

esinekokoelmia ja arkistoja. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon 

toimialalla ja se avustaa kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja. 

Museotoiminnan on oltava elävä lenkki seudun historian ja tulevaisuuden välillä. 

Kaikkien kaupungin asukkaiden on voitava kokea Pietarsaaren kaupunginmuseo omaksi 

museokseen kielestä, poliittisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. 

Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin 

Pohjanmaan laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko 

maan erikoismuseoksi ja tärkeimpiin kuuluvaksi Euroopassa. 

Tulevaisuuden Pietarsaaressa museo on itsestään selvä toimija kaupungin 

kulttuurielämässä, kaupunginrakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa. 


OSALLISTUMINEN JÄRJESTÖIHIN 

Yhteistyö naapurikuntien kanssa jatkui vuonna 2010 työnsä aloittaneessa museo- ja 

kotiseutuyhteistyöryhmässä, ja Uudenkaarlepyyn kaupungin museotoiminnan kanssa 

tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan. Yhteistyö sai ilmentymänsä yhteisessä 

museotapahtumassa, museokarnevaaleissa (ks. jäljempänä). 

Museo on osallistunut myös muihin alueellisiin hankkeisiin, ja mm. Nanoqin ja 

Pedersören kotiseutuyhdistyksen hallituspaikkojen välityksellä ollaan läheisessä 

yhteistyössä. Museolla on jäsenpaikka Museoviraston perinnelaivojen 

asiantuntijalautakunnassa ja ELY-keskuksen kulttuuriympäristön yhteistyöryhmässä. 

100

Kaupunki lunasti Moottorimuseon 257 venemoottorin kokoelman. Vastuu siitä on 

museolla, mikä tulee vastaisuudessa tuottamaan lisätyötä. 

Vuoden lopulla Amer Sports (Amer-Tupakka Oy) lahjoitti n. 200 esineen 

tupakkahistorillisen kokoelmansa sekä julisteita, mainoslehtisiä, kirjallisuutta ym. Ne 

ovat hyvä täydennys Tupakkamuseoon. 

TUTKIMUS 

Kunnan ja valtion kaavoituksen, rakentamisen ja maankäytön eri laitokset ovat 

konsultoineet museota ja se on antanut lausuntoja pyydetyistä asioista. Museo on 

avustanut yksityishenkiöitä, mm. sukututkijoita, tutkijoita ja yhdistyksiä erilaisissa 

tutkimushankkeissa. Yhdessä Raahen, Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan museoiden kanssa 

on aloitettu tutkimushanke noiden seutujen välisistä verkostoista. 

TIEDOTUS- ESITELMÄ- JA SEMINAARITOIMINTA 

Eri ryhmien erityisopastusten määrä Malmin talossa ja Tupakkamakasiinissa lähes 

kaksinkertaistui vuodesta 2010, ja oli 358 ryhmää. Museon henkilöstö on edellisvuosien 

tapaan pitänyt n. 30 esitelmää kansalaisopistossa eri ryhmille. 

Vuoden 2011 aikana museo julkaisi 27:nnen teoksensa Johan Backlundin vanavedessä. 

Museon ulkopuolella järjestettiin kaksi pienempää näyttelyä. 

NÄYTTELYTOIMINTA 

Museo järjesti vuoden 2011 aikana 22 eri näyttelyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 

Niistä 5 tuotti museon oma henkilöstö. Järjestettyjä näyttelyjä oli enemmän kuin koskaan 

aikaisemmin. Näyttelyissä kävi n. 8.000 henkilöä, joista puolet Tupakkamakasiinin 

näyttelyhallissa. Marimekkoelämää - 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja -näyttely kokosi 

2243 kävijää. Opastettujen ryhmien määrä nousi 72:een. 

Kaupungin ensimmäistä arkeologista kaivausta esiteltiin Malmin talossa Museoviraston 

ja Oulun yliopiston kanssa pidetyssä näyttelyssä. 

TAPAHTUMAT 

Museo on osallistunut jo perinteisiin Spotlight- ja Etelänummen joulu -tapahtumiin. 

Niissä kävi yhteensä n. 1500 henkilöä. 

Museon oman lastentapahtuman aiheena oli tänä vuonna suomalainen Afrikan tähti -peli. 

Kävijöitä oli tapahtumassa 100 koululaisryhmää, joista 35 % oli naapurikunnista ja loput 

65 % Pietarsaaresta. Tapahtuma näkyi myös Suomen televisiossa Kymmenen uutiset - 

Katsomon inserttinä. 

Museot yhteistyössä -työryhmän kanssa vietettiin kansainvälistä museopäivää 21.5.2011 

yhteisellä tapahtumalla nimeltään Museokarnevaalit. Siihen osallistui alueelta 

nelisenkymmentä kotiseutu- ja museoyhdistystä omilla ohjelmillaan, näytöksillään ja 

tiedotteillaan. Malmin talon pihalla järjestetty tapahtuma keräsi viiden tunnin aikana n. 

1.000 kävijää. Ilta-Sanomat-sanomalehti oli löytänyt tapahtuman ja raportoi siitä. 

Tapahtuma oli edelläkävijä, ja monet ovat nyt ottaneet siitä mallia. 

101






Museon esine-, taide-, 

valokuva- ja kirjakokoelmien 

sekä arkistojen saavutettavuus 

toimivissa ja tarkoitukseen 

soveltuvissa tiloissa. 

min 10 000 

real 12 000 

max 15 000 kävijää 

Toteutustapa 


Säännölliset ja kiinteät 

aukioloajat. Hyvä tiedotus 

joukkotiedotusvälineiden ja 

Internetin kautta. 


Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 

ja oli yli 11000. 

Museon kirja-, 

esinekokoelmien ja valokuvien 

digitalisointi jatkuu. 

Yhteistyössä kaupunginkirjaston 

kanssa 

Hanketyö aloitetaan vuoden 

2011 aikana yhteistyössä 

Uudenkaarlepyyn kanssa 

Museon kokoelmien digitointi 

jatkuu. 

Negatiivikokoelmien digitointia ja 

valokuvien rekisteröintiä on voitu 

toteuttaa hankevaroilla. 




Toimintaa museon 

ulkopuolella: luentoja ja 

näyttelyjä kouluissa ja 

vanhainkodeissa. 

Itseopiskelumateriaalia. 

luentoja 25 - 30 - 35 

näyttelyjä 2 - 3 - 4 

Toteutustapa 


henkilökunta 


N. 30 luentoa ja erikoisopastusta 

4 näyttelyä omana tuotantona 

102




Osallistua erilaisiin kaupungin 

ja alueen asukkaille 

suunnattuihin tapahtumiin 

yhteistyössä seudun muiden 

kulttuurituottajien kanssa. 

Pedagoginen toiminta sekä 

lapsille että aikuisille: 

lastentapahtumia päiväkodeille 

ja kouluille 

Osallistuminen julkisiin 

tapahtumiin: Etelänummen 

jouluun, Jaakon päiviin, 

Spotlightiin jne. 

2 - 4 - 6 

min 1 000 

real 1 500 

max 2 000 kävijää 

real 1 500 kävijää 

Toteutustapa 


Mukana järjestämässä ja 

osavastuu 

Kiinnostavat ja opettavaiset 

aikamatkat historiaamme 

Yhteistyössä muiden 

organisaatioiden kanssa 


4 isoa tapahtumaa 

Museokarnevaali 21.5., osallistui 

seudulta n. 40 yhdistystä ja kävijöitä 

oli n. 800. 

Yhteensä 358 ryhmäkäyntiä. 

N. 2000 tapahtumissa kävijää. 

103

HENKILÖSTÖ 




Kehittämiskeskustelut 


Toteutustapa 


50%-70%-100% museonjohtaja 0 % 





TYHY-toiminta, osallistuminen 

täydennyskoulutukseen 

real: 1-2 

täydennyskoulutuspäivää 

Toteutustapa 


museonjohtaja 


Yhteinen ulkoilupäivä, 4 työntekjiää 

on osallistunut 4 eri kurssiin, 1 

kansallisille museopäiville. 




Toteutustapa 


Henkilöstö viihtyy työssään 80%-90%-100% Kysely, henkilöstötoimisto 

museonjohtaja 


104





Henkilökohtaisten yhteyksien 

pitäminen kaupungin ja seudun 

asukkaisiin tiedottavilla, 

korkealaatuisilla, pedagogisilla 

ja kiinnostavilla näyttelyillä, 

erikoisopastuksilla, luennoilla, 

tapahtumilla ja julkaisuilla. 

näyttelyt yhteistuotannossa: 

real - 12 

näyttelyt omaan tuotantoon: 

max - 4 

Toteutustapa 


osaava ja kiinnostunut 

henkilöstö 

yhteistyössä koulujen, 

kansalaisopistojen ja 

yhdistysten kanssa 


Tarjota tietoa yksityishenkilöille, 

joukkotiedotusvälineille, kunnan 

ja valtion toimielimille. 

henkilökohtaista tietoa, 

asiantuntevia lausuntoja jne. 


Tavoite/MittariI Tavoitetaso 2011 


Jatkaa museon toiminnan 

keskittämistä Isokatu 2:een ja 

4:ään. 

Keskittää varastotilat 

tarkoituksenmukaisempiin 

tiloihin. 

Aloittaa Nygårdin verstaan 

sisätilojen kunnostaminen. 

Siirtää osa varastosta museon 

keskusvaraston yhteyteen. 

Toteutustapa 


Siirtää tilapäinen 

näyttelytoiminta Nygårdin 

verstaaseen 


Ei ole aloitettu. 

Suunnittelu aloitettiin 2011 ja 

toteutetaan 2012. 

105





Museon aseman säilyttäminen real 9 työvuotta 

valtion tukemana museona 

pitämällä työvuosien määrät 

ennallaan. 

Toteutustapa 


Työntekijöiden määrän 

ennallaan pitäminen. 


Ei muutoksia. 

106

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

kävijämäärä, yksityiset 11 763 12 073 12 689 9258 12 000 11065 

kävijämäärä, ryhmät 295 285 303 180 358 

näyttelyitä, mukana 15 12 14 14 10 22 

järjestämässä 

näyttelyjä, omia 5 6 7 3 4 5 

Valtionosuudet euroina 111 250 142 698 197 442 234995 238 754 

Työvuodet 8,6 8,9 8,9 8,7 9,6 8,8 

Perustelut 

Muuta 

Kävijämäärä perustuu vieraskirjojen nimimäärään, mikä ei anna täysin oikeaa kuvaa 

kävijämäärästä. 

KOKOELMAT (luetteloitujen ja merkittyjen esineiden määrä) 

Museo on vastaanottanut vuoden 2011 aikana erilaisia esine-, valokuva- ja 

asiakirjalahjoituksia. 

2007 2008 2009 2010 2011 

Esinekokoelma 28 570 28 899 29 427 29634 29 994 

Taidekokoelma 2 453 2 455 2464 2505 2 643 

Tekstiilikokoelma 9 549 9 572 9 746 9835 10 063 

Kirjallisuus 11 205 11 389 11 421 11591 11 980 

Valokuvat N. 52 000 N. 52 000 N. 52 000 N. 52 000 

- negatiivit 207 371 207 785 207 884 235 000 

- diapositiivit 11 920 11 993 12 027 * 

Tupakkamuseo, isot esineet 319 319 319 519 

- tupakkatuotteet N. 6 000 N. 6 000 N. 6 000 N. 6 000 

*Valokuvakokoelmissa on tapahtunut iso muutos. Valokuvien digitaalinen osuus ja 

kokoelmien kanssa tehtävä työ on siirtynyt lähes kokonaan digitaaliseen 

muokkaukseen. 

107

Vt. kulttuurisihteeri: 

Päivi Rosnell 

TOIMIALA: 

Yleinen kulttuuritoiminta 


Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös kulttuuritoimessa. Kulttuuri on merkittävä 

alueen vetovoimatekijä ja sitä kautta osa laajaa elinvoimakäsitettä. Kulttuuripalvelut 

monimuotoisuuden arvostajana täytyy nähdä alueen edistystekijänä. Pietarsaaresta 

muodostuu monipuolinen kulttuurikaupunki, jolla omat kulttuuriperinteet sekä 

kaksikielisyys. Yleien kulttuuritoiminta antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden 

monipuolisiin kulttuuripalveluihin. Se järjestää, edistää ja tukee kulttuuritoimintaa 

Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain mukaan sekä Järjestää asukkaille 

mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta ja muuta harrastajia tukevaa opetusta. 

Kulttuuritoimisto vaalii ja edistää kaupungissa yhdistys- ja kulttuurielämän runsautta. 


Toimintaa on toistaiseksi hoidettu väliaikaisen henkilöstön voimin. 

Kulttuuritoimihenkilö/kanslistin työt on jaettu kahden henkilön kesken 50-50%. 

Malin Simons on palkattu vuodeksi 50%:na projektiokoordinaattorina LEADER/EUhankkeeseen, 

jonka kulttuuritoimisto omistaaa 01.09.2009- 30.6.2012. 

108






Vaihtelevat ja monipuoliset Osallistujamäärä 20 /60/100 

tapahtuma - ja 

ohjelmapalvelut. 

Toteutustapa 


Palvelutuotannon arviointi 

(määrä/laatu) 

Yksikönjohtaja 


kulttuuritapahtumia 18 kpl 

Osallistumisen kasvu 60 hlöä. 

Ylläpitää kulttuurielämysten 

laatua ja tasoa. 

Oman palvelun seuranta, 

vuosittain. 


Lastentapahtumia 7 kpl 

Täydet kurssit 650 hlöä. 

Uusia kursseja 10 kpl 

109




Asukkaiden osallisuuden 

kasvattaminen kulttuurielämyksissä 

sekä kiinnostus 

kulttuurielämää kohtaan. 

Tapahtumakalenteriin 

osallistujat sekä muuta 

tapahtumaan osallistujat 

60 /125/150/ hlöä/vuosi 

Toteutustapa 


Osallistujamäärän arviointi, 

vuosittain. 



Uusia tapahtumanjärjestäjiä , käyttäjiä 

n. 140 kpl 

Kaupungin omien tapahtumatuottajien 

tukeminen. 

Kolmannen sektorin aktivointi 

sekä uusien kulttuuripalveluiden 

luominen eri 

kohderyhmille. Uutta luovan 

ja innovatiivisen kulttuurin 

tukeminen. 

Kulttuurin merkitys 

maahanmuuttajien 

integroitumisessa. 

Uudet yhteistyökontaktit ja - 

ideat. 

2/5/10 

Kolmannen sektorin 

yhteistyökontaktien määrän 

arviointi. 


Uudet yhteistyökontaktit: 

Kulttuurikahvilatoiminta,nuorisotoimisto 

Keski-Pohjanmaan kulttuurirahasto 

Satubaletti/balettiyhteistyö,Arbis 

Näyttämötaide, Arbis ja Musiikkiopisto 




Markkinoinnin ja 

kulttuuritiedottamisen 

parantaminen. 

Uudet tiedottamiskanavat 

1/1/1 

Toteutustapa 


Runebergin viikon www-sivut. 

Kulttuuritukilomake 

elektroniseksi. 



Oman esitteen suunnittelutyö aloitettu 

2011 

E-lomakkeiden uusimisen vastuu/oikeus 

epäselvä 

110

HENKILÖSTÖ 




Suunnitteluvaiheen selvät ja Arviointi /real 1krt/vuosi 

konkreettiset tavoitteet. 

Toteutustapa 


Vuosittainen tavoitteiden ja 

työn vaativuuden arviointi 

yhdessä henkilöstön kanssa. 

sekä kehityskeskustelut 



Kehityskeskustelu 1krt/ v 




henkilöstön osallisuus 

arviointi 1/2/2 krt /vuosi 

suunnittelussa ja tavoitteiden 

asettamisessa. 

Toteutustapa 


Suunnittelutyö delegointi, 

suunnittelupäivät 2 krt/vuosi 



Suunnittelupäivät 2 krt/ 4 t 

111





Kulttuurikasvatuksen 

Arviointi 

kehittäminen. 

Verkottuminen ja yhteistyö. 

Kulttuuripalvelupakettien 

kehittäminen yhteistyössä 

elinkeinoelämän kanssa. 

Säännöllinen seudullinen 

yhteistyö. 


Yhteistyökokoukset, yhteiset 

palvelut 

1/2/3 v 

Toteutustapa 


Lastenkulttuurin ja sen 

osaamisen kehittäminen ja sen 

arviointi. 

Säännölliset tapaamiset ja 

kokoukset. 

Selvitetään kulttuuripalvelujen 

laatu ja kysyntä. 

Palvelut tuotetaan eri asiakasryhmien 

tarpeet huomioiden 

sekä heille kohdennettuina. 



Osallistuminen Pohjanmaan 

lasten kulttuuriverkoston 

BARK:iin (jäsenyys ohjaus- ja 

johtoryhmässä). 

Yhteistyökokoukset 2 krt 

Pohjanmaan liitto 

Kulttuurifoorumin 1 krt/v 

Keski-Pohjaanmaan 

kulttuurirahasto 

Tuotteistaminen ja 

tuotteistusajattelu 




Yleisen kulttuuritoimen taloutta 

tasapainotetaan ulkopuolisen 

lisärahoituksen avulla. 

Toteutustapa 


1/1/1 Hankerahoitukset 



1 hanke 

112

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Runeberginviikon 

osallistujamäärä 

Taidetoiminta, kurssien 

määrä 

Satubaletti, 

osallistujamäärä. 

Koulupuiston lavan 

vuokraus, 

vuokrauspäivät 

VKP, Vanhan sataman 

juhlapaikka, 

vuokrauspäivät 

Tapahtumakalenteri, 

käyttäjämäärä 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

3870 4833 4556 2520 4000 3000 

4 4 6 9 6 15 

28 35 37 36 36 64 

17 17 33 41 30 30 

39 30 40 34 30 40 

134 140 140 

Työvuodet 2 2 2 2,5 2,5 2,5 

Perustelut 

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kaupungin voimavarojen käytössä on vähäinen, ja 

sen asemaa kaupungin tehtävissä on kehitettävä jatkuvasti. Yleisen kulttuuritoimen 

budjetin tulee seurata vähintään kustannusten nousua. Ongelmana on voimavarojen 

suuntautuminen suurimmalta osalta kiinteistöjen vuokriin ja ylläpitoon sekä 

palkkoihin, jolloin uutta innovoivalle kehittämistyölle jää vähän mahdollisuuksia. 

Kolmannen sektorin toiminnan tukeminen vahvistaa osallistuvaa kulttuuritoimintaa. 

Järjestöjen roolia palvelujen tuottajana jarruttaa kuitenkin rahoituksen epävarmuus 

sekä järjestöväen ikääntyminen ja aktiivisten toimijoiden vähäinen määrä erityisesti 

suomenkielisessä yhdistystoiminnassa. 

Taiteen perusopetuksen asema Suomen taidekasvatusjärjestelmässä on keskeinen ja 

kaupungin on sen vuoksi velvollisuus turvata lasten ja nuorten monipuoliset 

harrastusmahdollisuudet. Kulttuuritoimi on saanut Aktion Österbottenin (EU) 

avustuksen kehittämään ja laajentamaan lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin 

harrastustarjontaa. Kolmen vuoden aikana etsitään keinoja yhteistyöhön, jolla 

voitaisiin saada aikaan kuvataidekoulu. Uudenlaiseksi toimintamalliksi on kehittynyt 

musiikkiopiston alaisuuteen perustettava lasten ja nuorten kuvataidekoulu, joka 

testaa toimintaansa seuraavan kolmen vuoden ajan. 

Kulttuuritoimistolla on haasteita saavuttavuuden kehittämisessä. Asukkailla on 

vaikeuksia saada tietoa kulttuurielämyksistä sekä ostaa lippuja nykyisistä 

toimitiloista, joita ei löydetä tai sinne on vaikea kulkea. 

113

Vt.liikuntatoimenjohtaja: Ronny Brännbacka 

TOIMIALA: 

Liikunta ja urheilutoiminta 


Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja 

kuntoiluun turvallisessa, kaksikielisessä ympäristössä, johon pääsee helposti. 

1. KUNTOLIIKUNTA 

Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne 

vastaavat tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavarojen 

jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, 

nuorisotoimintaan ja liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen. 

2 .TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA 

Yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen 

terveysliikunnan aikaansaamiseksi. Terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan. 

3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA 

Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää 

päivittäin ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti 

saavutettavia ja turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin 

ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten tai kuulo-, näkö- ja 

vammaisten päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti siitä, että lähiympäristössä on 

kevytliikenneväyliä ja rakennuksia, joissa he voivat liikkua turvallisesti ja 

esteettömästi. 

4. KOULULIIKUNTA 

Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus 

moni-puoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 

5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU 

Liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun. 

Erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti 

huipputuloksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 


Länsikenttä tekonurmeineen on otettu käyttöön. Käyttöaste varsinkin keväällä ja 

syksyllä on ollut melko hyvä. Tekonurmi oli käytössä yhteensä 870 h ja Länsikentän 

tekonurmella pelattiin 91 kpl ottelua. 

Vt liikuntatoimenjohatajan on toiminut Ronny Brännbacka 27.6 alkaen. 

114






Hyvät liikuntapalvelut, 

yhteistyö seudun kuntien 

kanssa 

Min: 1 kokous/ vuosi 

Real: 2 kokousta/vuosi 

Max: 4 kokousta/vuosi 

Toteutustapa 


Yhteistyön kehittäminen 

lähikuntien kanssa. 

Liikuntajaosto ja lähikunnat 


Uusikaarlepyy on järjestänyt tämän 

vuoden 

liikuntatoimenjohatjien/sihteerien 

tapaamisen. . 

HENKILÖSTÖ 




Henkilökunta aktiivisesti 

mukana kehitystyössä. 

Toteutustapa 


6-8-10 kokousta/vuosi Henkilöstöinformaatiota ja - 

kokouksia. 

Liikuntatoimenjohtaja ja 

muiden palveluntuottajien 

päälliköt 


Työvuorokeskustelu käyty joka 

ammattiryhmän sekä yksittäisen 

työntekijän kanssa. 

10kpl työpaikkakokousta on 

pidetty johon sisältyy 

Trimmikoulutuspäivä. 

Sen lisäksi on keskusteltu 

pienryhmissä työtehtävien 

mukaisesti 

115




Ammattitaitoinen 

henkilökunta 

Min: Uinninvalvojat ovat 

suorittaneet hyväksyvästi SUH:n 

uintitestin. 

Real: Uinninvalvojilla on 

uimaopetus 1 suoritettu. 

Max. Uinninvalvojat ovat 

suorittaneet 

liikunnanohjaajatutkinnon. 

Toteutustapa 


Henkilökuntaa valittaessa 

priorisoidaan ammattitaito. 

Liikuntatoimenjohtaja ja - 

jaosto 


Jokainen uimavalvoja on 

hyväksyvästi suorittanut SUH:n 

uintitestin. Noin viikon mittaisille 

sijaisille on myös järjestetty SUH:n 

uintitesti. 




Osallistuva ja vastuunottava 

henkilökunta, 

kehityskeskustelut 

Toteutustapa 


50-75-100 % Työtehtävien läpikäynti. 

Kehityskeskusteluja. 

Liikuntatoimenjohtaja 


Kehityskeskusteluja käyty koko 

henkilökunnan kanssa.(100%) 

Työtehtävien kuvauksia on jokaisen 

työntekijän kanssa käyty läpi. 

116





Yhteistyö kunnan muiden 

yksikköiden kanssa, 

johtoryhmätyöskentely 

Min: Suullinen tiedote 

Real: Kirjallinen tiedote 

Max: Henkilökohtainen 

yhteydenotto 

Toteutustapa 


Tiedotusta, 

molemminsuntaista, kaupungin 

eri yksikköjen välissä 


Liikuntatoimenjohtaja on melkein 

säännöllisesti osallistunut teknisen 

palvelukeskuksen johtoryhmän 

järjestämiin kokouksiin. 

Liikuntatoimenjohtaja on myös 

osallistunut sivistysjohtajan 

järjestämiin Päivähoidon- ja 

perusopetuksen johtoryhmän sekä 

sivistyslautakunnan kokouksiin 




Osallistuminen kaikilla tasoilla. Min: kokouksen osallistujat 

saavat kirjallisen muistion 

kokouksesta. 

Real: kokouksista tehdään 

kokouspöytäkirja. 

Max: kokouksen pöytäkirja 

annetaan osapuolille tiedoksi. 

Toteutustapa 


Kaikista kokouksista tehdään 

pöytäkirjat ja tieto viedään 

kaikille. 

Liikuntatoimenjohtaja ja 

muiden palveluntuottajien 

päälliköt. 


Liikuntatoimenjohtajalle on 

toimitettu muistio eri johtoryhmien 

kokouksista sekä kokouspöytäkirja 

sivistyslautakunnan kokouksista 

117





Tyytyväisiä asiakkaita joka 

ikäryhmässä 

Min: 200 

Real: 400 

Max: 600 

henkilöä vastaavat 

kyselylomakkeeseen. 

Toteutustapa 


Palvelua ja palveluketjun 

seuraaminen kyselylomakkeella. 

Urheilutalon, urheilulaitosten 

henkilökunta. 


Ei kyselyä 2011 

118

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Uimahalli käyttäjät 116080 115852 109487 110409 120000 111549 

Salibandy, käyttäjät. 19957 23272 21463 22715 24000 27913 

Tanssi-, yläsali käytt. 13217 8827 18885 17607 15000 16267 

Tellus, käyttäjät 99087 116271 106671 114953 120000 88298/4 

8466 

Jalkapallo tunnit kent. 1855 1980,5 2573,5 2600 2000 1899 

Yleisurheilu, tunnit 332 236 378,5 460 1000 309,5 

Työvuodet 11 11 11 11,5 11 11 

Perustelut 

Jalkapalloharjoitustuntien sekä ottelumäärien jakautuma kentittäin: 

Keskuskenttä 81, 5 h 24 kpl 

Länsikenttä 870 h 91 kpl 

Ristikari 187 h 23 kpl 

Itälä ala 243 h 10 kpl 

Itälä ylä 238 h 11 kpl 

Oinaansaari 148 h 0 kpl 

Vestersundsby 50,5 h 0 kpl 

Messukenttä 37 h 0 kpl 

Pursisalmi 44 h 0 kpl 

119

120

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 

o 

o 

Ympäristönsuojelu 

Rakennusvalvontatoimisto 

Ympäristönsuojelupäällikkö: 

Curt Nyman 

TOIMIALA: 

Ympäristönsuojelu 


Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä 

luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnallisen 

ympäristönsuojeluviranomaisen käytössä olevilla lakisääteisillä oikeuksilla ja 

velvollisuuksilla sekä vankalla asiantuntemuksella. 


Ympäristönsuojelun erikoislainsäädäntö on muuttunut vuoden 2011 aikana mm. 

uudella ympäristönsuojelulain 3a luvulla, joka koskee jätevesien käsittelyä 

jätevesiverkoston ulkopuolella. 

Uusi vesilaki hyväksyttiin eduskunnassa vuoden aikana ja laki astui voimaan 

vuodenvaihteessa 2011 - 12. Uudessa vesilaissa muuttuvat mm. pieniä ruoppauksia 

koskevat säädökset, jolla on vaikutusta kuntien ja ELY-keskusten väliseen työnjakoon. 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta on edelleen toiminut kunnallisena 

ympäristönsuojeluviranomaisena sekä lupa- ja valvontaviranomaisena maaainesasioissa. 

Ympäristönsuojelutoimistossa ympäristötarkastaja Bertil Hällis siirtyi eläkkeelle 

helmikuussa ja hänen tilalleen palkattiin uudeksi kokopäivävirkaiseksi 

ympäristötarkastajaksi Elinor Slotte kesäkuun alusta alkaen. Kokoaikaiseksi 

palkkaaminen merkitsi sitä, että ympäristönsuojelutoimiston henkilöresurssit 

lisääntyivät 2 ½:sta kolmeen. 

121






Ympäristölupahakemusten 

keskimääräinen käsittelyaika 

Toteutustapa 


10 kk / 6 kk / 4 kk Uutta toimittaa koskevat 

hakemukset ovat erityisellä 

etusijalla 

Vastuuhenkilö: 

ympäristönsuojelupäällikkö 


ympäristölupahakemusten 

keskimääräinen käsittelyaika 

on vuonna 2011 (4 lupaa) ollut 

3,5 kuukautta 




Asiaankuuluvaa tietoa kaupungin 

ympäristöstä on helposti saatavilla 

ja sitä kerrotaan aktiivisesti 

min - nykytila 

real - 

ympäristönsuojelutoimiston 

kotisivuja kehitetään ja 

infotilaisuuksia järjestetään 

tarvittaessa 

max - kuten yllä sekä lisäksi 

aktiivisempi tiedotustyö 

Toteutustapa 


Ympäristötietoa kerätään ja 

tallennetaan järjestelmällisesti 




Kotisivut ovat päivitetyt, hajaasutusalueiden 

jätevesien 

käsittelyinformaatio tilaisuus 

järjestettiin keväällä, johon 

osallistui n. 70 henkilöä. 

Ympäristönsuojelutoimisto oli 

osallisena E-P:n ELY:n 

järjestämässä projektissa, 

jonka tarkoituksena oli 

pienten ruoppausten 

menettelyn parempi 

informoiminen. 

122




Läheinen yhteistyö seudun 

ympäristönsuojeluviranomaisten 

kanssa 

min - säännölliset kokoukset 

yhteisten toimintojen 

järjestämiseksi 

real - kuten yllä ja yhteiset 

projektit 

max - kuten yllä sekä 

samansisältöisten 

ympäristönsuojelumääräysten 

laatiminen 

Toteutustapa 


Aktiiviset yhteydet 

naapurikuntien 

viranhaltijoiden kanssa 


Säännöllisiä kokouksia on 

pidetty ja ympäristönsuojelun 

yhtenäinen taksa laadittiin 

yhteistyössä, Pedersören ja 

Kruunupyyn kanssa aloitettiin 

yhteistyössä EU-rahoitteinen 

projekti. Yhteistyössä 

naapurikuntien kanssa on 

aloitettu 

ympäristönsuojelumääräysten 

tekeminen. 

123

HENKILÖSTÖ 





real: Kehityskeskustelut 1 

kerta/vuosi/henkilö 

Henkilöstöpalaverit 

Henkilöstöpalaverit viikoittain 

yhdessä rakennustarkastuksen 

kanssa. 

Ympäristönsuojelutoimiston 

työtehtävien läpikäynti joka 

maanantai 


Toteutustapa 


Ympäristönsuojelupäällikkö 


Henkilöstökokouksia on pidetty 

yhdessä rakennustarkastustoimiston 

kanssa. Ympäristönsuojelutoimiston 

asioita käydään 

läpi joka maanantai. 

Kehityskeskustelut on pidetty. 



Pitkäjänteisyyttä ja 

viihtyvyyttä työpaikalla 

parannetaan selvemmällä 

työnjaolla ja rutiinien 

kehittävisellä 

min - henkilöstön työtehtävälistaa 

päivitetään 

real - kuten yllä sekä asiakirjojen 

kirjauskäsittelyn ja arkistoinnin 

kehittäminen 

Toteutustapa 





työjaosta on keskusteltu ja 

dokumentointi on työn alla. 

max - kuten yllä sekä 

tavanomaisia rutiineja koskevan 

käsittelykaavan tekeminen 

Määrä ja 

henkilöstökoulutuksen 

kohdentaminen 

Ammatillinen koulutus 2/4/6 

päivää vuodessa 

Ammattialakohtainen koulutus 

vuonna 2011 oli 3,7 päivää per 

henkilö 

124





Työrutiineja kehitetään min - real: 

ympäristönsuojelutoimiston 

työtehtäväjaon päivittäminen 

Toteutustapa 





työnjaosta on keskusteltu ja 

dokumentointi on työn alla. 

max - laatusysteemin laatiminen 





Toiminta hyväksytyn 

min - ei menojen ylityksiä 

talousarvion puitteissa 

real - optimaaliset kustannukset 

ja tulokset 

max - lisääntyneet tulot 

Toteutustapa 


jatkuva talousarvion 

tuteutumisen seuranta ja 

lisätulojen mahdollisuuksien 

etsiminen 




Toimintaa on sujunut hyvällä 

tavalla talousarvion raamien 

puitteissa. Tulojen lisäämiseksi 

on enin osa 

ilmanlaadunvalvonnan työstä 

tehty omana työnä, yhteistyötä 

Pohjanmaan vesi ja ympäristön 

kanssa on jatkettu ja EUrahoitteinen 

projekti yhteistyössä 

Pedersören ja Kruunupyyn 

kuntien kanssa on aloitettu. 

125

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 

Tilinpä 

ätös 

-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Käsiteltyjen 

12 6 10 6 7 13 

lupahakemusten ja 

ilmoitusten määrä 

Tarkastus- ja valvontaasiat 

3 2 3 5 10 8 

Lausunnot 11 10 12 10 10 12 

Työvuodet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,7 

Perustelut 

Ympäristönsuojelun tehtävät voidaan pääosin jakaa puhtaisiin viranomaistehtäviin, kuten 

lupien myöntämiseen ja valvontaan sekä kehitystyöhön, mistä mainitaan kuntien 

ympäristönsuojeluhallinnosta annetun lain 6 §:ssä. Siihen kuuluvat mm. 

ympäristönsuojelun suunnittelu ja kehittäminen, ympäristön tilan seuranta, 

ympäristöneuvonnan ja -tietouden jakaminen. 

Viranomaistehtävinään teki ympäristö- ja rakennuslautakunta neljä ympäristölupapäätöstä 

vuoden 2011 aikana, Snellman Oy:n laitos Skatassa, Lateshift Moon Oy:n 

pieneläinkrematorio ja Håkan Södergårdin turkistarhan laajennus kaupungin tarhaalueella. 

Yksi toimintansa lopettaneen laitoksen ympäristölupa lakkautettiin. Lisäksi 

käsiteltiin ympäristönsuojelulain 30 §:n mukainen rekisteröinti-ilmoitus, ABC:n 

polttoaineenjakeluasemalle. Lautakunta antoi lausuntonsa aluehallintovirastolle Mässkärin 

luontoaseman jätevedenkäsittelylaitoksen lupaehtojen tarkistamisessa. Kahdeksan 

tilapäisestä toiminnasta aiheutuvaa meluilmoitusta ja seitsemän ruoppausilmoitusta 

käsiteltiin. Lisäksi tarkastettiin suuri määrä eri toiminnoista annettuja päästö- ja 

tarkkailuraportteja. Ympäristötoimisto osallistui yhdessä rakennustarkastuksen kanssa 

kaupungin ympäristökatselmukseen ja kiinnitti huomiota moniin roskaamistapauksiin. 

Uuden ympäristötarkastajan palkkaaminen kokopäiväsenä on lisännyt 

ympäristönsuojelutoimiston henkilöresurssia 2 ½:sta 3:een. Henkilöstöjaosto edellytti 

rekrytointipäätöksen yhteydessä, että ryhdytään toimenpiteisiin ympäristönsuojelun 

tulojen kasvattamiseksi. Osittain tämän johdosta on ympäristötoimen yhteistyö 

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa lisääntynyt siten, että ympäristötoimi myy 

palveluitaan yhdistykselle. ERUF-rahaston rahoittama projekti, koskien muutamaa seudun 

pienvesistön kunnostusta, on aloitettu yhteistyössä Pedersören ja Kruunupyyn kuntien 

kanssa. Elinor Slotten työajasta on osa varattu projektia varten, jonka myötä EU:n 

osarahoitus oli mahdollinen. 

Ilmanlaadun mittaustoimintaa koskeva sopimus uusittiin ja toiminta jatkui kahdessa 

paikassa yhteistyössä teollisuuden ja naapurikuntien kesken. Ympäristötarkastajan 

kokoaikainen palkkaaminen mahdollisti suuremman osan töistä tehtäväksi omana työnä 

ostopalveluiden sijaan. Ilmanlaadunmittaus on liitetty Ilmatieteenlaitoksen ilmaportaaliin, 

joka mahdollistaa sen, että mittaustulokset on saatavissa lähes reaaliajassa. Vuoden 

aikana valmisteltiin myös uutta bioindikaattoritutkimusta, jonka avulla mitataan 

ilmanlaadun vaikutuksia ympäristöön. 

126

Ympäristönsuojelutoimisto kokosi yhteistyössä kaupunhallituksen asettaman työryhmän 

kanssa kaupungin ympäristötilinpäätöksen. Ympäristönsuojelutoimisto osallistui 

kuntaliiton projektiin Kuntajälki 2010. Projektin raportti kaupungin ekologisesta 

jalanjäljestä julkaistiin ja löytyy kaupungin kotisivuilta. 

Toukokuussa järjestettiin työväenopiston kanssa yhteistyössä haja-asutusseudun 

jätevesikysymyksiä koskeva tiedotuspäivä, johon osallistui seitsemisenkymmentä henkeä. 

Ympäristönsuojelutoimisto osallistui vuosittaiseen energiansäästöviikkoon organisoimalla 

kouluille suunnatun materiaalin hankinnan. 

Vuoden loppupuolella oli ympäristönsuojelutoimisto osallisena Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen 

järjestämässä projektissa, joka koski viranomaisten menettelyä pienempien 

ruoppausten yhteydessä. Projektin tulokset on nähtävissä kotisivuilla 

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=3457&lan=fi 

Johtava rakennustarkastaja: 

Rolf Nilsson 

TOIMIALA: 

Rakennusvalvontatoimisto 


Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että 

rakentamisessa lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että 

kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. 

Suorittaa ne tehtävät jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokraasuntojen 

välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja 

peruskorjaukseen myöntää korjaus- ja energia-avustuksia, myöntää 

maksuhelpotuksia valtionlainoihin, valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä. Yleinen 

neuvonta asuntoasioissa. Seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa. 


Rakentaminen on vuoden aikana jatkunut suurinpiirtein samaan tahtiin kuin 

edellisenä vuonna. Yksi ero pientalotuotannossa voidaan todeta. On myönnetty ja 

rakennettu enemmän paritaloja kuin aikaisempina vuosina. Päätös uudesta 

tietokoneohjelmasta on tehty. Ohjelma tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2012 

aikana. 

127






Tyytyväisten asiakkaiden osuus / 

Asiakaskysely joka kymmenennelle 

valmistuneelle tai käyttöönotetulle 

projektille 

Toteutustapa 


50 % / 70 % / 90 % Hyvä asiakaspalvelu 

Rolf Nilsson 


Yhteistyökumppanit 96 % 

Asiakkaat 96 % 




Asuntojen kysyntä ja tarjonta tasapainoon 

tekemällä vuokratalot halutuiksi 

Tyhjien asuntojen 

vähentyminen ja 

pitkäaikaisia vuokralaisia. 

Toteutustapa 


Ulla Lundell-Muittari 


Tyhjien asuntojen määrä on 

suunnilleen samalla tasolla kuin 

vuonna 2010 




Vuokra-asumisen arvostuksen lisääminen. Lisääntynyt viihtyvyys 

Asukkaiden osallistuminen 

asukasdemokratiaan. 

Toteutustapa 


Asukkaiden osallistuminen 



68 taloutta, joista 33 opiskelijaa, 

on muuttanut toiselta 

paikkakunnalta 

valtionlainoittamiin asuntoihin. 

128




Houkuttelevat vuokratalot. Kaikki 

asuntoalueet tasavertaisiksi. 

Omistajien suurempi panostus 

vuokratalojen ylläpitoon. 

Toteutustapa 


Vuokratalojen 

kunnossapito 



Kaupunki ei ole panostanut 

vuokratalojensa ylläpitoon 

HENKILÖSTÖ 





Kehityskeskustelut: 1 kerta per 

2 v / 1,5 v / 1 v per henkilö 

Toteutustapa 


Rolf Nilsson 


Kehityskeskustelut 1 kerta per 1,5 

v per henkilö 

Henkilöstökokoukset 

Henkilöstökokous: 1 kerta per 

kk / joka toinen viikko / viikko 

Rolf Nilsson 

Henkilöstökokous 1 kerta per 

viikko 

129





Toteutustapa 


Lupien käsittelyajat keskimäärin 3 kk / 2 kk / 1,5 kk Nopea käsittely 

Rolf Nilsson 


1,2 kk 





Asiakkaiden osuus kustannusten kattamiseen 

viiden vuoden aikajaksolla 

Toteutustapa 


35 % / 45 % / 90 % Maksujen tarkistukset 

Rolf Nilsson 


39,67 % 

130




Kaupungin oman 

asuntokannan jatkuva ylläpito 

Omaisuuden arvon 

säilyttäminen. Hyvässä 

kunnossa olevat ja viihtyisät 

vuokra-asunnot. 

Toteutustapa 


Asuntojen kunnossapito 



Ei toteutunut, koska asuntoja ei voida 

ylläpitää riittävästi taloyhtiöiden 

huonon talouden vuoksi 

---Valitse tavoite--- 



Jokaiselle asukkaalle 

kaupungissa kohtuullinen 

asunto. Vaikeasti sijoitettaville 

asunnonhakijoille hankitaan 

asuntoja. 

Toteutustapa 



Vähemmän asunnottomia Ulla Lundell-Muittari Ei toimenpiteitä. Asunnottomien 

määrä pysynyt vakaana. 

Todennäköisesti johtuen vapaarahoitteisten 

asuntojen runsaasta 

määrästä 

131

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Myönnetyt 

278 213 189 194 250 178 

rakennusluvat 

(lautakunta + 

rak.tarkastaja) 

Rakennustarkastajan 495 433 419 388 450 557 

luvat + muut päätökset 

Ilmoitusasiat 8 1 5 6 5 7 

Valmistuneet asunnot 65 83 52 33 65 46 

Tarkastukset 796 785 698 702 650 947 

Vapautuvat asunnot 270 352 214 211 300 204 

Tyhjät asunnot 15 85 119 70 90 74 

Asunnonhakijat 400 402 353 383 300 322 

" alle 25vuotiaat 80 64 80 99 90 74 

" eläkeläiset 78 82 58 64 80 62 

Asunnon vaihtajat 68 48 40 32 55 26 

Puutteellisesti asuvat ja 10 17 18 20 20 21 

ilman asuntoa 

Työvuodet 6,82 6,48 5,72 5,52 6 6,83 

132

133

TEKNINEN LAUTAKUNTA 

Tekninen palvelukeskus 

Sisäinen tukipalvelukeskus 

Tekninen johtaja: 

Heimo Toiviainen 

TOIMIALA: 

Tekninen palvelukeskus 


Tekninen virasto 

- valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri 

toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi. 

- hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten 

yhteistä omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja, venesatamia ja 

liikuntapaikkoja sekä hoitaa metsäomaisuutta. 

- hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi 

kokonaisuudeksi 

- kehittää kaupungin yhdyskuntatekniikkaa ja julkisia ulkotiloja siten, että ne 

edistävät elinvoimaista kaupunkielämää. 

Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, 

yksityisten kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja 

taloudellisten yhteisöjen kanssa. 


Toimialan nimi muutettiin tammikuussa 2011 teknisen lautakunnan alaisen 

toiminnan toimintasäännön hyväksymisen yhteydessä, jolloin tekninen virasto 

muuttui tekniseksi palvelukeskukseksi. 

Teknisessä palvelukeskuksessa on pienen hallinnollisen kanslian lisäksi kolme 

osastoa: 

Kaavoitusosasto, mittausosasto ja kunnallistekninen osasto. 

Vuoden 2011 toimintaa kaikilla kolmella osastolla sävytti kaupungin uuden 

kasvuohjelman suunnittelu. Ohjelman mukaan kaupunki nostaa omaa 

tonttituotantoaan siten, että vuosittain jaettaisiin noin 50 omakotitonttia rakentajille. 

Tuotannon vauhtia tullaan seuraamaan ja säätämään kysynnän mukaan. 

Teknisen toimialan varikko-, verstas- ja varastotoimintojen siirron suunnittelu 

Pohjanlahdentien varrelta Karvikin hallista ja varastotontilta kaupungin hankkimalle 

Staffansnäsin varikkoalueelle on aloitettu keväällä 2011. Muuton suunnittelutyö 

134

vaatii toimintojen perusteellista läpikäyntiä ja tarkistamista. Toimintojen muutto 

Staffansnäsiin toteutetaan vaiheittain ilmeisesti kolmen vuoden kuluessa 

määrärahojen sallimassa tahdissa. Sisäisen palvelukeskuksen tilahallinto tulee 

toimimaan hankkeessa rakennuttajana. 

Katuvalaistus vuorokauden kaikkina pimeinä tunteina on talousarvioon kirjatun 

kaupunginhallituksen päätöksen vuoksi ollut päällä normaalisti koko kaupungissa jo 

22.12.2010 lähtien: 

Kaupunginhallitus pitää lähtökohtana sitä, että palvelutasoa korotetaan vuonna 2011 

siten, 

että kadut valaistaan vuorokauden kaikkina pimeinä tunteina myönnettyjen 

määrärahojen rajoissa. 

135






Palveluiden saatavuuden ja 

laadun paraneminen 

Kriittistä itsearviointia 

jatketaan ja itsearvoinnin 

tulosta verrataan vuoden 

2010 tulokseen 

Min: 

Itsearvioinnin tulos on samalla 

tasolla kuin vuonna 2010 

Real: 

Itsearvioinnin tulos on hiukan 

parantunut 2010 tasosta 

Max: 

Itsearvioinnin tulos on selvästi 

parantunut 2010 tasosta 

Toteutustapa 


Itsearviointi suoritetaan 

joulukuussa 2011 

kyselylomakkeella/ 

Webropolilla koko 

henkilöstölle. 

Tekninen johtaja. 


Itsearvioinnin tulokset asteikolla 1-4 

olivat: 

Vuonna 2007: 2,933 

Vuonna 2008: 2,974 

Vuonna 2009: 3,102 

Vuonna 2010: 2,962 

Vuonna 2011: 3,010 

Tulos parani hiukan vuoden 2010 

luvusta. 




Teknisen toimialan 

tehokkuutta, tuottavuutta, 

palvelujen saatavuutta ja 

laatua lisätään seudulla 

kuntien kanssa yhteisten 

kehittämishankkeiden ja 

lisääntyvän yhteistyön avulla. 

Min: 

Yhteistyö pysyy nykyisellä 

tasolla. 

Real: 

Yhteistyö kasvaa nykyisestä ja 

aloitetaan jokin uusi 

yhteistyöhanke 

Max: 

Yhteistyö kasvaa 

merkittävästi. 

Toteutustapa 


Yhteistyömuotoja ja - 

hankkeita etsitään 

aktiivisesti 

osastokohtaisesti. 

Tekninen johtaja, 

asemakaava-arkkitehti, 

kaupungingeodeetti, 

kaupungininsinööri 


Uutena yhteistyönä on 

yhdyskuntasuunnittelun toimialalla 

vuoden 2011 aikana tehty merkittävää 

yhteistyötä seudun kuntien kanssa MALhankkeen 

(maankäyttö, asuminen 

liikenne) osalta ja Pedersören kunnan 

kanssa Kuusisaaren lähialueiden 

osayleiskaavoituksen osalta.Yhteistyö 

on siis kasvanut. 

136

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Työvuodet 99,6 104,9 103,67 101,67 100,17 98,24 

Asemakaavaarkkitehti: 

Ilmari Heinonen 

TOIMIALA: 

Kaupunkisuunnittelu 


Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri 

toimintojen kehittymisedellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy 

kiinteänä, sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja 

viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että 

rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johta kanssakäymistä edistävään ja 

esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan. 


Vuonna 2011 kaavoitusosasto toimi pienemmällä henkilökunnalla, vain kolmen 

hengen vahvuisena. Tällä oli vaikutuksena myös toimintaan. 

137



Tiivis ja kestävä yhdyskuntarakenne 



Kaavoituksellinen valmius 

vastaa yhdyskunnan 

rakentamistarvetta, reservien 

riittäessä sekä 

asuntorakentamisen että 

elinkeinoelämän tarpeisiin 

min: kaavareservit pysyvät 

nykyisellä tasolla. 

real: kaavareservit kasvavat 

toimintavuoden aikana 

max: Kaavoitustoiminta kattaa 

myös kaupunkiympäristön 

olennaista laadullista parantamista 

palvelevia suunnitelmia. 

Toteutustapa 



minimitavoite saavutettiin. 




Asukkaiden tietoisuutta 

kaavoituksen merkityksestä 

yhdyskunnan kehityksessä 

sekä yksittäisen kansalaisen 

roolista ja oikeuksista 

prosesseissa kehitetään. 

Toteutustapa 



Tiedotustoimintaa parannetaan. Tavoitetta ei saavutettu, 

tiedotustoiminta pysyi kuitenkin 

aikasemmalla tasollaan. 

138




Yhteinen näkemys 

seudullisista maankäytön 

tavoitteista 

MAL-työ tehdään (JASU:n jatko). 

Osasto osallistuu ns. Pietarsaari- 

Kokkola 

kehityskäytävähankkeeseen 

yhdessä muiden seudun kuntien 

kanssa. 

Toteutustapa 



MAL- ja kehityskäytävätyötä tehtiin, 

mutta työ jatkuu edellen. 

HENKILÖSTÖ 




Riitttävät henkilöresurssit 

(määrä) 

.Henkilöstö lisääntyy 0,5 htv, 

tilanteesta 1.10.2010 

Toteutustapa 



tavoitetta ei saavutettu 

139

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Työvuodet 4,77 5,27 4,5 5 4,5 3,07 

Kaupungingeodeetti 

: Anders Blomqvist 

TOIMIALA: 

Mittaus ja maankäyttö 


Mittausosasto: 

- valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen 

kehittymisen edellytysten turvaamiseksi 

- kehittää ja ylläpitää kaupungin paikkatietojärjestelmää 

- pitää kaupungin kiinteistörekisteriä 

- hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta 

- vastaa kiinteistöjen osoitejärjestelmästä 

- hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä 

kaupungin omistamia metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti 


Maastopuolella on nyt kaksi satellittimittauslaitetta (GPS) käytettävissä. Vanha 

maasturiauto on vaihdettu uudempaan. 

Uudiskartoitus on suoritettu Hällanin ja Lammassaaren alueilla. 

Tämä kartoitus sekä lukuiset maastomallt ovat antaneet runsaasti työtä, 

pääasiallisesti maastohenkilöstölle. 

Suunnittelu Euref-koordinatistoon siirtymistä varten on aloitettu. 

140



Aktiivinen elinkeinopolitiikka 



Asumiselle ja yritystoiminnalle tarjolla 

tarvittava määrä tontteja. 

Kaupungin tonttitarjontaa 

parannetaan. 

Raakamaata hankitaan 

10 – 25 ha viiden vuoden sisällä, 

min: 2 ha vuodessa 

real: 5 ha vuodessa 

max 10 ha vuodessa 

Toteutustapa 


Yhteydet maanomistajiin 

ajankohtaisilla alueilla ja 

neuvotteluja heidän kanssa. 


Kaupunki on ostanut 3 

ha raakamaata 

Lammassaaressa ja 

Kilisaaressa sekä tehnyt 

tilusvaihdon Vallanissa. 

Realistinen taso on 

saavutettu. 

Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota 

jatkuvaan aktiiviseen tonttipolitikkaan 

asuntojen rakentamista ja 

elinkeinotoimintaa varten sekä että 

turvataan myös vanhojen toimivien 

yritysten mahdollisuuksia kehittyä. 

Uusia pientalotontteja tarjotaan: 

min: 20 kpl 

real: 30 kpl 

max: 40 kpl 

Oikeiden katurakentamishankkeiden 

priorisointi. 

Kunnallistekniset 

sopimukset yksityisten 

tontinomistajien kanssa. 

Kaupungin tonttitarjonnassa 

oli vuoden 

aikana 36 pientalotonttia, 

joista 18 oli 

uustuotantoa. Vain 7 

uutta vuokrasopimusta 

tehtiin vuoden aikana. 

Realistinen taso on 

saavutettu. 

141




Osoitejärjestelmän täydetäminen ja 

luotettavuus 


min: Osoiteilmoitukset läheteään 

kaikille vapaa-ajan kiinteistöille. 

real: Osoitteet käytössä kaikilla vapaaajan 

kiinteistöillä. 

max: Kuten edellinen + uuden 

osoitekartan painatus. 

Toteutustapa 


Työ priorisoidaan omalla 

osastolla. 

Mittausosasto yhteistyössä 

kunnallistekniikan ja 

katunimitoimikunnan 

kanssa. 


Osoiteilmoitukset on 

lähetetty, paitsi koskien 

Mässkäriä ja muutamia 

pikkuteitä. Muutostoivomusten 

käsittely 

on viivästyttänyt 

prosessia. 

Minimitaso saavutettiin 

yllämainituilla 

poikkeuksilla. 




Maapolitiikan tase positiivinen pitkällä 

aikavälillä 

Maanmyyntitulot ja tarkasteluvuoden 

uusien vuokrasopimusten pääomitetut 

(4 %) tulot ylittävät yhteensä maanostomenot 

5-10 vuoden tarkastelujaksolla. 

Toteutustapa 


Vankan maanhinnan tason 

säilyttäminen. Arvokkaiden 

kohteiden myynti tarjousten 

perusteella. 


Maanmyyntitulot 

ylittävät maanostomenot 

sekä tämän 

vuoden aikana että 

pitemmällä aikaperspektiivillä. 

Tavoite on saavutettu. 

142

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Myyty maata 1000 € 774 237 307 554 300 688 

Ostettu maata 1000 € 366 55 590 2 300 287 

Puunmyyntitulot 1000 € 81 68 152 69 70 114 

Rekisteröity tontteja kpl 81 63 87 67 80 56 

Rekisteröity yleisä 21 15 29 27 20 63 

alueita kpl 

Työvuodet 18 18,65 18,5 17 17 17,5 

Perustelut 

Vuoden arvokkaimmat maanmyynnit olivat ABC:n ja Karvikinhallin tontit. Suuret tulot 

johtuvat lähinnä näiden kahden kohteen myynnistä. 

Vuoden arvokkaiin maanhankinta oli Tapaninniemen varikkoalue. 

Suuri osa puunmyynnistä tulee kaava-alueilla suoriteuista hakkuista. 

Tonttikaupat ovat vuoden 2011 aikana jatkuneet vaatimattomalla tasolla, ja tämä on 

taas vaikuttanut tonttilohkomisten lukumäärään ja samalla myös toimitusmaksuista 

saatuihin tuloihin. Kiinteistömuodostuksessa on jatkettu panostusta yleisten 

alueiden lohkomisiin. 

Talonrakennussektorin lama on aiheuttanut sen, että kaupungin myytyjen ja 

vuokrattujen tonttien lukumäärä on pysynyt alhaisella tasolla vuoden 2011 aikana. 

Uusien rakennusten paalutusmittauksiakin on tehty vähemmän kuin yleensä. 

Kaupungininsinööri: Harri Kotimäki 

TOIMIALA: 

Kunnallistekniikka 


Kunnallistekninen osasto 

- hallitsee, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, 

kevyen liikenteen väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, 

venesatamat sekä urheilu- ja virkistyslaitokset 

- tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin 

tukipalveluja kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja 

- tuottaa kaupungin muille yksiköille tilaustöinä kunnallistekniikan suunnittelua ja 

rakentamista 

- hallinnoi pysäköinninvalvontaa 

143


Uusi rakennuttajainsinööri aloitti työnsä 16.5.2011. Rakentamisen työryhmiä on 

vähennetty kahteen. 

144






Asiakäsittelyn nopeuttaminen 

Valmisteltavana olevien 

asioiden määrän vähenemistä 

seurataan kuukausittain. 

Saapunut asia valmistellaan ja 

viedään teknisen lautakunnan 

käsittelyyn 1 kuukauden 

kuluessa (lausunnot 

pyydetyssä määräajassa). 

Toteutustapa 


Priorisointi 

Virkamiespäätöksiä tekevät ja 

asioita lautakuntaan 

valmistelevat 


Kiireelliset asiat on saatu nopeasti 

käsitellyksi. Vuonna 2011 kirjatuista 

asioista on vuoden aikana käsitelty 

37, palautettu 1, ei käsitelty 4. 

Vanhempia asioita on edelleen 

aktiivisena. 

HENKILÖSTÖ 




Kehityskeskustelujen pitämistä 

seurataan henkilötasolla 

Toteutustapa 



1 kerta/vuosi Osastopäällikkö Käytyjen keskustelujen ajat on 

kirjattu. Tulos vaihtelee 

työyksiköittäin. Puuttuvat keskustelut 

pyritään hoitamaan ensitilassa. 

145





Rakennuttaminen 

Rakennuttamisessa käytetään 

erilaisia urakkamuotoja 

Toteutustapa 


Eri tyyppisiä hankkeita 

tilataan esim. omana työnä, 

kokonais- ja osaurakkana. 

Rakennuttajainsinööri 


ABC-hanketta toteutettiin yhteistyössä 

ELY-keskuksen kanssa (ulkoinen 

projektinjohto). Läntistä Rengastietä 

rakennettiin tavalliseen tapaan 

kokonaishintaisena urakkana. 

Saneeraukset Itänummella tehtiin 

kokonaan omajohtoisena. 

Osaurakointia ei kauden hankkeissa 

toteutettu lukuun ottamatta yhtä 

Rengastien työvaihetta, joka oli 

edullisempaa tehdä omana työnä kuin 

urakoitsijan lisätyönä. 

146





Kunnossapitotarpeen 

vähentäminen rakenteen 

parantamista lisäämällä 

Katujen peruskorjaustarve 

otetaan huomioon 

investointiehdotuksessa 

vuodelle 2012 

Toteutustapa 


Inventointi ja informointi 

Tiemestari/lautakunta 


Vaurioinventointia ei ole vielä 

aloitettu. Käyttötalouden supistamisen 

takia asiantuntijapalveluiden 

ostamiseen ei ole varoja. Näin ollen 

kokonaistarpeen ja 

-kunnostusohjelman sijaan esitetään 

paikkauslinjan jatkamista. 

147

TUNNUSLUKUJA 

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 


-11 

Työvuodet 74 78,15 77,57 76,57 75,57 74,57 

Pysäköinninvalvonta: 

- maksukehotuksia 

- vastalauseita 

- saadut maksut € 

4002 

43 

77250 

3267 

32 

70150 

2860 

21 

58860 

2039 

23 

46545 

2021 

21 

65100 

1439 

9 

43197 

Katujen ylläpito: 

Liikennealueiden ylläpito 

€/asukas 

(19627as) 

- katujen kesähoito € 

(241 km) 

- katujen talvihoito € 

(252 km) 

- aurauskertoja 

133 € 

215688 

0,90 €/m 

318 266 

1,27€/m 

10 

141 € 

189824 

0,79 €/m 

372295 

1,48 €/m 

12 

150 € 

213205 

0,88 €/m 

396847 

1,57 €/m 

11 

186 € 

169032 

0,70 €/m 

288822 

1,61€/m 

16 

(145 €) 

278572 

416764 

186 € 

238890 

0,99 €/m 

652204 

2,59€/m 

16 

Venepaikkoja 

- tulot € 

- tulot/käyttömenot 

- tulot/kaikki kustannukset 

294 

ei käyt 

ei käyt 

ei käyt 

294 

37764 

1 

0,4 

294 

37080 

2,6 

0,6 

303 

36664 

0,6 

0,2 

303 

37000 

- 

- 

303 

38299 

2,3 

0,5 

148

Urheilu ja liikuntaalueiden 

ylläpito: 

- ylläpito €/asukas 

(19627as) 

- Keskusurheilukenttä € 

/kenttä 8250m² 

- Länsikenttä € 

/koko alue 18000 m² 

/kenttä 6732 m² 

- otteluruohokentät € (3) 

/koko alue 31500 m² 


- harj.ruohokentät € (2) 

/alue 14000 m² (koulul.) 

- sorakentät € (2) (+luistelu) 

/alue 22000 m² 

- Tellus € 


- valaistut ladut € 

/13 km 

- vaellusreitit € 

/25 km 

- jääkiekkokaukalot € (3) 

/kaukalo 

- uimarannat € (5) 

/ranta 

Puistojen ja 

viheralueiden ylläpito: 

- ylläpito €/asukas 

(19627as) 

Rakennettuja puistoja ja 

viheralueita ha 

- m²/asukas 

- kunnossapito €/m² 

- kunnossapito €/asukas 

Leikkipuistoja 

- asukasta/puisto 

- kunnossapito €/puisto 

- kunnossapito €/asukas 

30,5 € 

165304 

20 €/m² 

10186 

0,57€/m² 

1,5€/m² 

15008 

0,48€/m² 

0,79€/m² 

361 

0,03€/m² 

7916 

0,36€/m² 

52551 

8,3€/m² 

ei käyt 

ei käyt 

43555 

1,7€/m 

21581 

7194 € 

20370 

4074 € 

41,3 € 

37 

18,9 

0,73 

13,8 € 

42 

467 

2379 

5,21 € 

32,8 € 

146368 

18 €/m² 

11830 

0,66€/m² 

1,8€/m² 

22777 

0,72€/m² 

1,20€/m² 

880 

0,06€/m² 

6247 

0,28€/m² 

75977 

12€/m² 

40265 

3,10€/m 

49120 

2,0€/m 

20490 

6830 € 

20623 

4125 € 

44,0 € 

37 

18,9 

0,70 

13,1 € 

42 

467 

1971 

4,22 € 

36,0 € 

123115 

15 €/m² 

14316 

0,80€/m² 

2,1€/m² 

25819 

0,82€/m² 

1,35€/m² 

1087 

0,08€/m² 

5363 

0,24€/m² 

107750 

17€/m² 

36438 

2,80€/m 

62815 

2,5€/m 

30931 

10310 € 

18885 

3777 € 

45,6 € 

37,7 

19,2 

0,68 

13.0 € 

43 

456 

1750 

3,84 € 

36,8 € 

190237 

23 €/m² 

22471 

1,25€/m² 

3,34€/m² 

28623 

0,91€/m² 

1,50€/m² 

2323 

0,17€/m² 

9846 

0,45€/m² 

110044 

17,4€/m² 

40076 

3,08€/m 

41442 

1,66€/m 

38929 

12976 € 

22813 

4563 € 

46,6 € 

38 

19 

0,68 

14,0 € 

44 

446 

1796 

4,03 € 

36,0 € 

123115 

15 €/m² 

7000 

0,4€/m² 

2,1€/m² 

25819 

0,8€/m² 

1,3€/m² 

1087 

0,1€/m² 

5363 

0,2€/m² 

107750 

17€/m² 

33243 

2,6€/m 

62815 

2,5€/m 

20000 

6667 € 

18885 

3777 € 

46,6 € 

38 

19 

0,68 

14,0 € 

44 

446 

1750 

3,94 € 

35,5 € 

190237 

28 €/m² 

21913 

1,22€/m² 

3,26€/m² 

18412 

0,58€/m² 

0,97€/m² 

1020 

0,05€/m² 

4857 

0,22€/m² 

59895 

9,48€/m² 

37696 

2,90€/m 

50315 

2,01€/m 

22578 

7526 € 

19067 

3813 € 

46,2 € 

38 

19 

0,72 

14,0 € 

44 

446 

2732 

6,12 

149

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Konevarikko: 

Kaluston keski-ikä vuotta 

Keskimääräinen työaika 

- kuorma-autot (3) 

/1650h 

- tiehöylät (2) 

/1650h 

- traktorit (5,) (2011-> 4) 

/1650h 

- pyöräkuormaajat (2) 

/1650h 


-07 

6,0 5,5 


-08 

1545 h 

94% 

1040 h 

63% 

1339 h 

81% 

1482 h 

90% 


- 09 

6,5 

1541 h 

93% 

1035 h 

63% 

1273 h 

77% 

1399 h 

85% 


-10 

8,1 

1348 h 

79% 

954 h 

58% 

1155 h 

70% 

1323 h 

80% 

Talousarvio 

- 

11 

6,9 

1541 h 

93% 

1035 h 

63% 

1273 h 

77% 

1399 h 

85% 

Tilin- 

Päätös 

-11 

10 

1396 h 

85% 

1085 h 

66% 

1217 h 

74% 

1476 h 

89% 

Korjaamo: 

Laskutus €/työntekijä 23944 49965 60648 54350 60648 57349 

Varasto: 

Laskutus €/työntekijä 21797 35474 37039 26505 37039 40 603 

Rakentaminen ja 

rakennuttaminen: 

Saneerattuja katuja 

- rakennettu omajohtoisena 

- keskihinta/m 

Uusia katuja 

- rakennettu omajohtoisena 


- urakoitsijan rakentamaa 


3168 m 

239 € 

1813 m 

254 € 

350 m 

544 € 

2058 m 

246 € 

2219 m 

429 € 

296 m 

635 € 

1899 m 

381 € 

320 m 

767 € 

0 m 

0 € 

2058 m 

246 € 

2219 m 

429 € 

296 m 

635 € 

2058 m 

246 € 

2219 m 

429 € 

296 m 

635 € 

989 m 

360 € 

796 m 

362 € * 

871 m 

1262 € * 

Suunnittelu: 

Katusuunnitelmia 

-muistutuksia 

Kaivulupia 

15 

1 

107 

8 

0 

89 

7 

0 

124 

10 

0 

104 

7 

0 

124 

8 

0 

158 

150

Perustelut 

Kaluston keski-iän laskemistapa on muutettu koneryhmistä konekohtaisiin eli 

muutos vuonna 2011 on tarkennus. Uuden kuorma-auton toimittaminen vuoden 

2012 alussa vuoden 2011 lopun sijaan - kuten alun perin ajateltiin - vaikuttaa myös 

siihen, että konevarikon ikä 2011 (10 vuotta) on kaukana budjetoidusta (6,9 vuotta).. 

Talvikunnossapitoon sisältyy lumen siirto ja vastaanotto. Vuonna 2011 tehtiin 

aiempaa merkittävästi enemmän siirtoja risteysalueilta ja asuntoalueilta. 

Lumenkaatopaikalla otettiin vastaan myös yksityisten lumia, mikä sitoi koneita 

jatkuvasti. Enimmillään lunta saapui 40 kuormaa tunnissa. 

Tunnuslukuja on tarkistettu kunnossapidosta yleisemmäksi ylläpidoksi ottamalla 

kuluksi kaikkien vuosien osalta myös investointien poistot. 

*Keskihinnat (kohteet) eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 

151

SISÄINEN TUKIPALVELUKESKUS 

Tekninen johtaja: 

Heimo Toiviainen 

TOIMIALA: 




- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on 

mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin 

omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa 

- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja 

rakennukset. 

- siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset. 

- valmistaa ja tarjoaa päivähoitolapsille, koululaisille, vanhustenhuollon ja 

terveydenhuollon asiakkaille sekä kaikkien näiden laitosten henkilöstölle maukkaita 

ja ravitsemuksellisesti täyspainoisia aterioita. 

- tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset 

palvelut. 

Tämä tehdään kustannustehokkaaseen hintaan siten, että pidämme ensisijalla 

asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja kokonaistaloudellisuutta. 


Sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaa on 2010 toiminnan aloittamisen jälkeen 

vuoden 2011aikana kehitetty voimakkaasti. Tilahallinto on sisäisen koulutuksen 

avulla ottanut käyttöön kiinteistönhoidon mitoituksen, siivouspalvelut on tehostanut 

toimintaa ja Malmin siivoustyön mitoittaminen on aloitettu, ruokapalvelut on laatinut 

strategian toiminnan uudelleenorganisoinnista ja lähtenyt sitä jo toteuttamaan, ITpalvelut 

on ollut mm. alan jatkuvan voimakkaan kehityksen ja sosiaalija 

terveysviraston seutukunnallisen palvelun kehittämisen vuoksi suuren paineen alla. 

Kaikkien neljän palvelualueen osalta on kehitetty edelleen sisäistä laskutusta sekä 

kirjanpidon rakennetta ja suunniteltu palvelusopimuksia tilaajien kanssa. 

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Työvuodet 202,27 202,21 206,50 228,36 232,50 254,79 

152

Talonrakennuspäällikkö: 

Rune Hagström 

TOIMIALA: 

Tilahallinto 


Tilahallinto 

- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on 

mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin 

omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa 

- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja 

rakennukset 

153






Aikatauluseuranta: 

Hyväksytty/Toteutunut 

90% sisällöstä toteutunut, 95% 

toteutunut, 100% toteutunut 

Toteutustapa 


Hyväksytyn aikataulun vertailu 

toteutuneeseen. 

Kunnossapitävät investoinnit 

Leif Björkholm, suuret 

investoinnit Staffan Knif 


Tavoite on toteutunut 


--- Valitse tavoite --- 



Käyttöasteen seuranta 80% vuokrattu, 90% 

vuokrattu, 100% vuokrattu 

Toteutustapa 


Toteutuneen käyttöasteen 

seuranta. Marina Björk 



154

--- Valitse tavoite --- 



Ennakoiva pitkäntähtäimen 

kiinteistönhoito-ohjelma 

Mitoitus toteutuu 80%, 

mitoitus toteutuu 90%, 

mitoitus toteutuu 100% 

Toteutustapa 


Henkilökunnan ohjeistus. 

Henrik Kackur 




---Valitse tavoite--- 



Hyväksytyt tavoitehinta-arviot 

eivät ylity 

Toteutustapa 



Tavoitearviot pitävät 100% Tavoite on toteutunut 

155

Suoritteet/ 

Tunnusluvut (m2) 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Asuinrakennukset 1688 1254 1254 1254 1254 1200 

Hoitorakennukset 12463 11848 11848 11848 11848 12915 

Konttorirakennukset 12090 12065 12065 12065 12065 12035 

Museo ja yleiset 

7576 21872 21872 21872 21872 22529 

rakennukset 

Opetusrakennukset 45000 47303 47303 47303 48443 44952 

Maatalousrakennukset 390 390 390 390 390 390 

Muut rakennukset 13586 13586 13586 13586 16996 9418 

Yhteensä 92793 108318 108318 108318 112868 103439 

Työvuodet 100 98 98 98 69 60,06 

Ruokapalvelupäällikkö: 

Lisa Kniivilä 

TOIMIALA: 

Ruokapalvelut 


Valmistamme ja tarjoamme maukkaita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia aterioita 

päiväkotilapsille, koululaisille, vanhuksille sekä terveydenhuollon asiakkaille ja 

henkilöstölle kustannustehokkaaseen hintaan pitämällä ensisijalla 

asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja taloudellisuutta. 


Malmin keittiö mitoitettiin syksyllä 2011 ja sen suoritti konsultti Damico OY. 

Kytömäen päiväkodin saneerauksen ajaksi lapset siirrettiin kolmeen eri 

toimipisteeseen: Kirkkorannan pikkukouluun, Pursisalmelle ja Bambiin. Jokaiseen 

näistä kohteista on palkattu ruuanjakaja määräaikaiseen 50 %:n toimeen. Päiväkoti 

Viktor osoitteessa Isokatu 5 avattiin, ja sinne on palkattu 50 %:n toimeen 

ruuanjakaja. Nuo näkyvät myös henkilötyövuosissa 2011. 

156






Omavalvonta kaikissa yksiköissä 

parantaa laatua ja turvallisuutta / 

Virheettömät tarkastusraportit 

Toteutustapa 


10 % - 5 % - 1 % Perustarkastus 1 

kerta/yksikkö/vuosi 

Ruokapalvelupäällikkö/ravitsemist 

yönjohtajat 


Terveystark.toimisto on 

vastaanottanut ja hyväksynyt 

ruokapalvelun 

omavalvontasuunnitelman 

18.2.2011. Tarkastuksia on 

tehty 16 kpl ja kaikki 

virheettömiä ja hyväksyttyjä. 




Kaupungin kotisivuilla on tiedot 

aterioista, päivitystiheys 

Toteutustapa 


2 kk - 3 kk - 4 kk Aktiivinen seuranta 

Ruokapalveluosasto 


Kotisivut päivitetty 

huhtikuussa ja lokakuussa 

2011. Ruokalista on jatkuvasti 

nähtävissä kotisivuilla. 

157

HENKILÖSTÖ 




Ravitsemustyönjohtajat johtamiskoulutuksessa 

/valmistuminen 


Toteutustapa 


2011 - 2012 - 2013 Ravitsemistyönjohtajat ja 

Optiman aikuiskoulutus 


4 ravistemustyönjohtajaa saivat 

erikoistutkinnon joulukuussa 

2011 



Henkilöstön täydennyskoulutukseen 

osallistuminen: 

kerrat/hlö/vuosi 


Toteutustapa 


1 p. - 3 p. - 5 p /vuosi Työntekijöiden kannustaminen 

Ruokapalvelupäällikkö 


Täydennyskoulutusta kaikille on 

järjestetty 2 kertaa v. 2011, 

osallistujia 90 %. 

5 keittäjää osallistui "Operaatio 

kouluruokaan" keväällä 2011. 



Toteutustapa 


Tyhy-toimintaan osallistuminen 15 % - 25 % - 35 % Tyhy- ja Tyky-toiminta/työsuojelu 



Henkilökunta osallistui Tyhytilaisuuteen 

(virkistysiltapäivä) 

toukokuussa 2011, osallistujia 

50/70. 2 henkilöä osallistui 

"Kuntoremontti"- 

kuntoutukseen. 

Keittiöhenkilökunta osallistuu 

muutoinkin aktiivisesti erilaisiin 

kuntoutusohjelmiin, joita 

kaupunki järjestää. 

158





Toteutustapa 


Oikea henkilöstövahvuus Mitoitus saatetaan päätökseen Tuntikehys noudattaa 

annosmäärää 



Jatkuva seuranta, ja jokaisen 

luonnollisen poistuman 

yhteydessä toteutetaan 

mitoitusta. Esim. Malmilla yksi 

eläkkeelle 2011, ei 

uusrekrytointia. 




Valmistuskeittiöiden määrää 

vähennetään 

Toteutustapa 


12 - 10 - 5 Keittiöstrategia 

Tilapalvelut ja tekninen johtaja 


Vuoden lopussa 2011 oli 

valmistuskeittiöitä kuudessa 

koulussa ja kolmessa 

päiväkodissa sekä Malmilla ja 

Koivurinteessä. Vuoden 2011 

aikana kaksi keittiötä 

muutettiin palvelukeittiöiksi: 

Lagmans ja Viktoria. Näin 

ollen valmistuskeittiöiden 

lukumäärä väheni kahdella. 

159





Toteutustapa 


Annoshinta 2,76 - 2,70 - 2,50 Ruokalistan muuntelu, 

henkilöstön väheneminen 

luonnollisen poistuman kautta 



Annoshinta 2,96 €/kpl 




Toteutustapa 


Mitoitusta päivitetään jatkuvasti 70 % - 90 % - 100 % Kokonaisannosmäärän jatkuva 

seuranta 

Ruokapalveluosasto/tilaaja 


Jatkuva seuranta ja 

luonnollisen poistuman 

hyödyntäminen käynnissä. 

Malmin keittiö mitoitettiin 

syksyllä 2011. 

160

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Annosmäärä 

Kokonaisannosmäärä 747 700 788 350 1061951 1046751 1009285 

Päiväkodit, annoksia 

750 750 750 800 

päivässä 

Päiväkodit, annoksia 

165000 165000 165000 176000 

vuodessa 

Koulut, annoksia 

2942 2942 2862 2774 

päivässä 

Koulut, annoksia 

550350 558980 543780 527060 

vuodessa 

Koivurinne, annoksia 

200 200 200 222 

päivässä 

Koivurinne, annoksia 

73000 73000 73000 81020 

vuodessa 

Malmi, annoksia 

726 726 617 

päivässä 

Malmi, annoksia 

264971 264971 225205 

vuodessa 

Annoshinta 

Päiväkoti- ja 

2,86 2,76 2,76 2,96 

kouluaterian hinta 

/lapsi/päivä 

Malmi, potilaslounas 9,11 9,11 9,11 9,48 

Malmi, henkilöstölounas 6,28 6,28 6,28 6,48 

Malmi, kevytlounas 3,50 3,50 3,50 3,61 

Koivurinne, lounas 3,70 3,95 3,95 4,05 

Työvuodet 51 50 49,01 46,72 69,72 69,88 

- Päiväkodit 10,99 7,7 7,7 9,47 

- Koulut 31,29 31,29 29,29 25,59 

- Koivurinne 5,73 5,73 5,73 5,41 

- Malmi 25 25 27,41 

- Hallinto 1 2 2 2 

161

Siivoustyönjohtaja: 

Annika Stenvik 

TOIMIALA: 

Siivouspalvelut 


Siivouspalvelut tuottaa Pietarsaaren Kaupungin eri virastoille ja laitoksille puhtaat 

toimitilat. Siivoamme tilat tarkoituksenmukaisesti ja asiakastyytyväisyys on meille 

tärkeää. Työntekijämme on ammattitaitoisia alan ammattilaisia. 


Siivotut neliöt lisääntyvät tasaisesti. Uusia (osa vanhoja) tiloja otettiin käyttöön vanha 

Bambi ja Viktor (Isokatu 5). 2 henkilöä on jäänyt eläkkeelle, yksi osa-aikaeläkkeelle, 

yksi hekilö on lainattu Tekniseen palvleukeskukseen kanslistiksi/kahvinkeittäjäksi 

sekä yksi henkilö on jäänyt äitiyslomalle. Yksi henkilö on siirretty Sosiaali- ja terv. 

viraston instrumenttihuollosta meille kouluun siivoamaan, Työplussan toiminnan 

aloittamisen takia yksi 50% työnjohtaja menetti siivousaikansa siellä ja se aika on 

täytetty koko toiminnan laatuvastaavan työllä. 

Siivouspalvelut on myös budjetissa nyt erotettu vanhasta talo-osastosta ja tästä 

johtuen kaikki tulot näkyvät nyt suoraan menojen kanssa. 

162






Toteutustapa 


Parannettu tehokkuus M2/h: 170 – 190 - 220 Päivitetty mitoitus/esimiehet 199 m2/h 





Pitää kaikki sisäiset asiakkaat/mittari 

asiakaskysely joka toinen vuosi 

Toteutustapa 



20 reklamaatiota – 4 -0 Webropol 6 reklamaatiota 

HENKILÖSTÖ 

Aktiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö 



Työpaikkakokoukset/pienempien 

kokousten lukumäärä 

Toteutustapa 



6/vuosi – 8/vuosi – 10/vuosi Siivoustyöjohtaja/ohjaajat 13 työpaikkakokousta/ 2011 

Työkyvyn 

parantaminen/Sairaspoissaolot 

30 – 13,7 - 10 Yhteistyö ttyöterveyden 

kanssa. Tyhy-projektti ja 

koulutus. 

7,5% kalenteripäivistä. Vastaava 

summa vuodelle 2010 oli 11.1%. 

163

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

m 2 /h 164 165 185 189 199 

m 2 61 126 61 478 69 085 67 379 87 264,4 89 600 

Työvuodet 49,27 52,21 56,49 55,64 87,78 118,85 

Tietotekniikkapäällikkö:: Jaakko Kaivosoja 

TOIMIALA: 

IT-palvelut 


Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset 

tietotekniset palvelut. 


IT-yksikön keskeiset henkilöresurssit ovat pysyneet muuttumattomina 

toimintakauden aikana. Toimintakauden aikana käynnistettiin intranet-sivuston 

uudistaminen, jonka toteutusprojektia IT-yksikkö on koordinoinut. Matkalaskujen 

käsittelyjen kehittämiseksi päätettiin hankkia pilvipalveluna M2 järjestelmä. 

Järjestelmän käyttöönotto on toteutettu tiiviissä yhteistyössä henkilöstötoimiston ja 

rahatoimiston kanssa. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. 

164






Tavoitteena on toimintavarmat ja 

käytettävyydeltään hyvät 

tietojärjestelmät 

HENKILÖSTÖ 

Yli tunnin kestävät 

tietojärjestelmien 

käyttökatkokset: Alle 10 kpl - 

Alle 5 kpl - Ei katkoksia. 

Toteutustapa 


Toteutetaan kriittiset järjestelmät 

kahdennettuina ja vikasietoisina. 

Tietotekniikkapäällikkö vastaa. 


Ei katkoksia 




Henkilöstö voi osallistua 

riittävästi koulutustilaisuuksiin 

oman henkilökohtaisen 

osaamisen ylläpitämiseksi. 

Koulutukseen ei osallistuta - 2 

kurssia / henkilö - 5 kurssia / 

henkilö 





Yhteistyökumppanit ovat 

käytettävissä silloin kun oman 

henkilöstön resurssit eivät ole 

riittävät. 

Yhteistyökumppaneita ei ole 

käytettävissä. - 

Yhteistyökumppaneita käytetään 

täydentävänä resurssina. - 

Yhteistyökumppaneiden 

käytössä on pääpaino 

Toteutustapa 


Henkilöstön koulutustarve 

arvioidaan yksilöllisesti. 

Tietotekniikkapäällikkö suorittaa 

arvioinnin. 

Toteutustapa 


Ylläpidetään hyvää 

yhteistyökumppaneiden verkostoa. 

Tietotekniikkapäällikkö vastaa. 


Henkilöstö on osallistunut 

koulutuksiin 0,5 

päivää/henkilö. 


Yhteistyötä nykyisten 

kumppaneiden kanssa on 

syvennetty ja 

Kumppaniverkostoa on 

myös laajennettu. 

165

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 


-11 


Perustelut 

Isäntäkuntamalliin siirtyminen on nostanut esille sen, että tietojärjestelmien tietosisällön on 

oltava seudullisesti kattavat myös muilla toiminnan sektoreilla kuin sosiaalija 

terveyspalvelussa. Tämän vuoksi tietotekniikkayksiköltä on enenevässä määrin tilattu 

tietohallinnon johtamiseen liittyviä palveluita, jotka liittyvät peruspalveluiden järjestämisessä 

käytettävien järjestelmien kehittämiseen. Tietotekniikkayksikön tehtävissä pääpaino ei enää 

ole pelkästään teknisten haasteiden ratkaiseminen, vaan aktiivinen osallistuminen 

kaupungin yksiköiden kehittämiseen. 

166

167

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 

Hallinto 

Terveydenhuolto 

Vanhushuolto 

Sosiaalihuolto 

Ympäristöterveydenhuolto 

Sosiaali- ja terveysjohtaja: 

Pehr Löv 

TOIMIALA: 

Sosiaali- ja terveydenhuolto 


Sosiaali- ja terveysvirasto edistää toiminnallaan seudun väestön hyvää terveydentilaa 

iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. 

Sosiaali- ja terveydenhuolto lievittää ehkäisevän työn avulla sosiaalisen 

turvattomuuden, sairauden ja epäterveellisen elinympäristön kielteisiä vaikutuksia. 

Näin väestön elämänlaatu paranee ja työkyky pysyy hyvänä. 

Toiminta antaa turvallisuutta tarjoamalla tasapuolista ja asiakasta arvostavaa hoitoja 

hoivapalvelua kaikille sitä tarvitseville. 


Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. 

Laki lisää potilaan valinnanvapautta. Sosiaali- ja terveysvirasto on antanut ohjeet terveysaseman 

valintaa koskevasta oikeudesta. 

Laki velvoittaa samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat laatimaan 

terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Työ on aloitettu Vaasan kaupungin 

sosiaalija terveysjohtajan johdolla ja valmistelevana tahona on sairaanhoitopiirin 

perusterveydenhuollon yksikkö. Meidän yhteistoiminta-alueeltamme 

suunnitteluryhmän jäsenenä on sosiaalija terveysjohtaja ja hänen varajäsenenään 

on johtava lääkäri. Muita viranhaltijoita on eri työryhmien jäseninä. 

Vammaispalvelulain ja lastensuojelulain uudistukset ovat lisänneet velvoitteita ja kustannuksia. 

Suunnittelu työterveyshuollon siirtämiseksi Työplus-liikelaitoksen alaisuuteen saatiin 

päätökseen menetyksekkäästi. 

168

Sosiaali- ja terveysviraston strategia hyväksyttiin lautakunnassa kesäkuussa. 

Päätöksen mukaan koko toiminta jatkuu entisellään ja ehkäisevään työhön 

panostetaan entistä enemmän. Päätös poikkesi alkuperäisestä toimeksiannosta, 

johon sisältyi strategisia toimenpiteitä, joiden avulla oli määrä saada aikaan 

toimintakustannusten hallittu kehitys kohti maan keskitasoa vuoteen 2013 

mennessä. 

169






Täyttää hoitotakuumääräykset 

ja antaa hyvää palvelua 

voimassa olevien lakien ja 

asetusten mukaisesti. 

Hoitotakuu täyttyy 100- 

prosenttisesti vuoden lopussa. 

Sosiaalihuollossa päästään 

määräaikoihin 100- 

prosenttisesti koko vuoden 

ajan. 

Toteutustapa 


Lisää lääkäreitä 

perusterveydenhuoltoon. 

Tiimityötä ja toimivia 

hoitoketjuja kehitetään. 

Henkilöstörekrytointia 

tehostetaan siellä, missä tarve 

on suurin. 


Hoitotakuuta ei kyetty toteuttamaan 

hammashuollossa. 

Perusterveydenhuoltoon ei 

saatu lisää lääkäreitä. 

Muilta osin tavoitteet saavutettiin. 




Tiedotus, asiakaskyselyt, hyvä 

kohtalu kaikessa palvelussa. 

I 


80 % väestöstä kokee 

saaneensa riittävästi tietoa ja 

tulleensa hyvin kohdelluksi. 

Toteutustapa 


Ilmoittelu. Helppolukuiset 

kotisivut. Kyselyt. 


Kyselyn mukaan tavoitteet saavutettiin. 



Luottamus organisaatioon, 

joka toimii ja vaikuttaa 

väestön hyvän terveydentilan 

edistämiseksi. 

Toteutustapa 


80 % Kehittämishankkeet, 

järjestelmällinen 

henkilöstökoulutus ja hyvä 

henkilöstöpolitiikka. 


Tavoitteet saavutettiin. 

170

HENKILÖSTÖ 




Tyytyväinen, terve ja tehokas 

henkilöstö 

Henkilöstökyselyt kertovat, 

että >75 % on tyytyväisiä 

työnantajaan. 

Toteutustapa 


Johtajuuden kehittäminen ja 

tarkoituksenmukainen 

toiminta työkyvyn 

ylläpitämiseksi. 


Henkilöstökyselyn mukaan 

tavoitteet saavutettiin. 





Tehokas palvelutuotanto 

käyttämällä tehokkaampien 

työtapojen tuottamia 

mahdollisuuksia. 

Taloudellisesti ja 

toiminnallisesti kestävä 

palvelutuotanto. 

Toteutustapa 


Tuotantotapojen ja 

palveluprofiilin valvonta 

strategiaohjelman välityksellä. 


Palveluprosessien tehostamista 

on jatkettu järjestelmällisesti. 

171





Kustannustason laskeminen Ei talousarvion ylityksiä 

maan keskitasolle vuonna 

2013 kaupunginvaltuuston 

tekemän ja 

yhteistoimintakuntien 

hyväksymän päätöksen 

mukaisesti. 

Toteutustapa 


Strategiaprosessi, joka luo 

perustan valtuuston ja 

yhteistoimintakuntien 

päätöksen toteuttamiselle. 

Tämä merkitsee sitä, että sekä 

vuoden 2012 että 2013 

kustannustaso on 120 

miljoonaa €. Oletettu 2 %:n 

vuotuinen inflaatio huomioon 

otettuna kustannukset 

vähenevät kahden vuoden 

aikana n. 4,8 miljoonaa € 

verrattuna vuoden 2011 

kustannustasoon. 


Tavoitetta ei kyetty toteuttamaan, 

koska 

- lautakunta päätti kesäkuussa, että 

koko toiminta jatkuu entisellään ja 

ehkäisevän työn määrää lisätään 

- vammaishuollon ja lastensuojelun 

kustannukset lisääntyivät suunniteltua 

enemmän 

172

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

-11 


-11 

Työvuodet 

sosiaalija 

terveysvirasto 

yht. 1370,19 1245,80 1387,2 

Kansliapäällikkö: Stefan Näse 

TOIMIALA: 

Hallinto 


Hallinto johtaa, sovittaa yhteen ja tukee toimintaa siten, että tarvittavaa sosiaalija 

terveydenhuoltoa voidaan ylläpitää ja kehittää. 


Sosiaali- ja terveydenhuolto käsittää kustannustasolla 60 % kaupungin koko 

toiminnasta. Aikaisempien hallintokäytäntöjen yhteensovittaminen ja niiden 

sopeuttaminen Pietarsaaren kaupungin hallintoon on toteutunut suurimmaksi osin 

suunnitellusti ja voimassa olevien päätösten mukaisesti. Koko sosiaalija 

terveydenhuollon menettelytavat varmistetaan SHQS-ohjelman mukaisen laadunarviointityön 

avulla vuosina 2012 - 2014. Tulevan laatusertifioinnin johdosta hallinto 

tulee kuulumaan strategian mukaisesti maan parhaisiin. Kehittämisosastoa 

vahvistettiin tätä tarkoitusta varten asettamalla 1.3.2011 laatupäällikkö, jonka toimialueena 

on koko kaupunki. 

On tärkeää, että mittavan sosiaalija terveydenhuollon hallinto on voitu järjestää tarkoituksenmukaisesti 

ja saumattomasti siten, että se vaatii mahdollisimman vähäisen 

osan tiukoista resursseista. Samalla on turvattava sopimuskuntien valvonta- ja vaikutusmahdollisuudet 

yhteisessä toiminnassa luottamuksen ja 

kehittämismahdollisuuksien säilyttämiseksi. 

Sosiaali- ja terveysviraston johto työskentelee näiden aikomusten toteuttamiseksi. 

Kansliatoiminnot heikentyivät yhden kansliasihteereistä jäädessä osa-aikaeläkkeelle 

1.4.2011. 

173


HENKILÖSTÖ 




Toimiva johtajuus ja hyvä 

työilmapiiri / Kysely 

> 75 % tutkimuksen 

enimmäispistemäärästä 

Toteutustapa 


Kyselytutkimus 

Henkilöstöpäällikkö 


Kysely keväällä 2011, tulos oli 

3,7 asteikolla 1-5, mikä vastaa 

74 %. Kyselyyn vastasi 50 %. 





Oikea ja nopea hallintoasioiden 

käsittely 

Ei huomauttamista eikä 

muistuttamista viiveistä 

Toteutustapa 


Hyvä ammattitaito ja 

toimintavalmius kaikilla 

asianosaisilla 


Ei huomauttamista eikä 

muistuttamista viiveistä 

174

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Työvuodet 5 9,3 


-11 

Henkilöstöpäällikkö: 

Päivi Stenman 

TOIMIALA: 

Henkilöstöhallinto sosiaalija terveysvirasto 


Pietarsaaren kaupungin sosiaalija terveysviraston henkilöstöpäällikkö toimii läheisessä 

yhteistyössä kaupungin henkilöstöjohtajan ja henkilöstötoimiston kanssa. Sosiaali- ja 

terveysviraston henkilöstöhallinnon tavoitteena on osaltaan vaikuttaa niin, että luodaan 

yhteinen henkilöstöpolitiikkka koko kaupungin henkilöstölle niin, että samalla tulee 

huomioitua ne erityiset tarpeet, joita on sosiaalija terveydenhuollon puolella. 


Isäntäkuntamallin toinen vuosi on saatu päätökseen. Vuoden aikana on hyvin pitkälle 

edetty henkilöstöstrategian toimenpideohjelman mukaisesti ja suuri osa henkilöstöä 

koskevista periaatteista on näiden kahden vuoden aikana jo yhtenäistetty ja yhteinen 

esimiesopas on jo valmisteilla. Kaupungin henkilökunta tulee myös saamaan yhteisen 

intranetin vuoden 2012 alusta lähtien. 

Sosiaali- ja terevysvirastossa on kuluneen vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota 

tiettyjen ammattiryhmien rekrytointiin ja erilaisia rekrytointitilaisuuksia on järjestetty 

kouluissa ja eri yleisötilaisuuksissa. Oma työryhmä on syksyn aikana suunnittellut 

yhteistyössä Concordian kanssa rekrytointitilaiuuutta vuoden 2012 lääkäripäiville. 

Osaamisen kehittämiseksi on vuoden 2011 aikana järjestetty runsaasti eri tulosalueille 

sopivaa ajankohtaista täydennyskoulutusta. Yksi täydennyskoulutuksen painopistealue 

on ollut koko Pietarsaaren kaupunkia koskeva esimieskoulutus, jonka myötä on tarkoitus 

saada henkilöstöstrategia jalkautettua käytäntöön. 

Kevään 2011 aikana tehtiin sosiaalija terveysvirastossa hyvinvointitutkimus. 

Tutkimustulosten mukaan miltei puolella oli vaihtunut esimies vuoden 2010 aikana. 

Tutkimustulokset osoittivat myös, että työpaine koettiin korkeaksi ja työ kuormittavaksi. 

Työn kuormittavuuden lisääntymisen vastapainona henkilöstöllä oli useita suojaavia 

tekijöitä, joilla on puolestaan myönteinen vaikutus työterveyteen ja hyvinvointiin. 

Työntekijät kokevat, että he voivat hallita työtään ja että heillä on 

175

vaikutusmahdollisuuksia. Soisiaali- ja terveysviraston johtajien ja esimiesten 

päätöksenteko sekä kohtelu koetaan oikeudenmukaiseksi. Työyhteisö, yhteistyö ja mehenki 

eli ns. sosiaalinen pääoma toimivat hyvin. Kaiken kaikkiaan henkilöstö oli kokenut 

organisaatiomuutoksen melko suureksi. Positiiviseksi koettiin yhteistyö eri yksiköiden ja 

tulosalueiden välillä. Positiivisemmaksi muutoksen oli kokenut sosiaalihuollon tulosalue. 

Tyhy- toimintaan ja koulutukseen henkilökunta oli yleisesti tyytyväisä. 

176






Houkutteleva uuden ajan 

työnantaja 

Kaikkiin avoimiin toimiin ja 

virkoihin on hakijoita max 100%. 

Min 80% real 90% max 100% 

Toteutustapa 


Positiivisen imagon luominen: 

Vastuu: henkilöstöpäällikkö 

sekä eri tulosalueiden päälliköt 


Hoitohenkilökunnan osalta 

avoimiin virkoihin 

lukuunottamatta osaa 

osastonhoitajien virkoja, on 

vielä toistaiseksi ollut hakijoita. 

Sosiaalityöntekijöiden virkoihin 

päteviä ja kokeneita hakijoita 

on ollut myös huolestuttavan 

vähän. Avoinna olleisiin 

kirurgian ja psykiatrian 

erikoislääkäreiden virkoihin ei 

ole ollut hakijoita. 

177

HENKILÖSTÖ 




Oikeudenmukainen johtajuus 

Henkilöstökysely 

Toimiva työyhteisö 


Oikeudenmukaisuus toteutuu 

Henkilöstökyselyn tulokset max 

4 real 3,5 min 3 (skaala 1-5) 

Toteutustapa 


Yhtenäiset periaaatteet 

henkilöstöasioissa saavutetaan 

asetettujen tavoitteiden 

mukaisesti. Henkilöstökysely 

toteutetaan vuonna 2011 


vastuu: koulutussuunnittelija 

ja henkilöstöpäällikkö 


Keväällä tehdyn 

hyvinvointikyselyn tulosten 

mukaan (n =783) päätöksenteon 

oikeudenmukaisuuden keskiarvo 

sosiaalija terveysvirastossa oli 

3.22 ja kohtelun 

oikeudenmukaisuuden keskiarvo 

4,04. 

Esimiestaitoja kehitetään 

Koulutussuunnitelma 

Järjestetään esimies- ja 

johtamistäydennyskoulutusta 

vastuu:koulutussuunnittelija ja 

henkilöstöpäällikkö 

Esimiesjohtamiskoulutusta on 

järjestetty vuoden 2011 aikana. 

Täydennyskoulutustilaisuuksia oli 

yhteensä 4. Johtamisen 

erikoisammattitutkinto- koulutus 

on jatkunut koko vuoden. 

Oikeudenmukainen palkkaus 

Palkkaraportit 

Toimivat kehityskeskustelut 


Palkkaharmonisointi toteutuu ja 

2/3 harmonisoitu (max) 

min 60 % 

Kehityskeskustelut toteutuvat 

min 50 % real 60% max 80 % 

Palkkaharmonisointi toteutuu 

asetettujen tavoitteiden 

mukaisesti. Työnvaativuuden 

arviointi suoritettu vuoden 

2011 aikana 

vastuu: henkilöstöpäällikkö 

Henkilöstökysely sosiaalija 

terveysvirastossa 

vastuu: henkilöstöpäällikkö 

Palkkaharmonisointi toteutunut 

suunnitelmien mukaisesti. 

Palkkaharmonisoinnin toinen erä 

maksettu. 

Hyvinvointitutkimuksen mukaan 

kehityskeskusteluihin osallistui 

ainoastaan 32% vastanneista 

(vastanneita 783). 

178




Henkilökunnan osaamisen 

turvaaminen sekä 

ammattitaidon ylläpitäminen, 

kehittäminen ja syventäminen. 

Täydennyskoulutuskortti ja 

tilastointi 

Henkilöstöraportti 

Täydennyskoulutusta ja 

osaamisen kehittämistä tukeva 

verkosto 

Hoitohenkilökunnan pätevyyttä 

kehitetään 

Henkilöstön turvallisuuden 

parantaminen/työtapaturmien 

määrä, läheltä piti -tilanteet, 

henkilöstöraportti 

Täydennyskoulutuspäivien 

lukumäärä on sosiaalija 

terveydenhuollon henkilöstöllä 

keskimäärin 3-10 

päivää/henkilö 

Ammattiryhmittäin 

täydennyskoulutuspäivät 

min 2 real 3,5 

max 5 

Oppisopimuskoulutusta 

käynnissä vuoden 2011 aikana 

sosiaalija terveydenhuollon 

alueella 

min 1-real 1-max 2 

Nollatoleranssi henkilöstöön 

kohdistuvan väkivallan suhteen. 

Toteutustapa 


Sisäistä täydennyskoulutusta 

suunnitellaan kentältä tulleiden 

tarpeiden mukaisesti. Koko 

kaupungin henkilöstö 

huomioidaan koulutuksen 

suunnittelussa. 

Vastuu: koulutussuunnittelija ja 

henkilöstöpäällikö 

Sifko-projektiin aktiivisesti 

osallistuminen 

vastuu: koulutussuunnittelija ja 

henkilöstöpäällikkö 

Oppisopimuskoulutusta 

järjestetään 

vastuu:henkilöstöpäällikkö ja 

tulosalueen päälliköt 

Säännöllinen 

turvallisuuskoulutus, 

tarpeelliset valvonta- ja 

turvalaitteet. 


Koulutussuunnittelija on 

järjestänyt sisäisiä 

täydennyskoulutustilaisuuksia 

kentältä tulleiden tarpeiden 

mukaisesti. 

Täydennyskoulutuspäivien 

lukumäärä on keskimäärin 3,7 

päivää/työntekijä 

Sifko-projektin loppukokouksiin 

osallistuttu vuoden 2011 

alussa. Projekti päättynyt. 

Oppisopimuskoulutusta on 

meneillään organisaatiossa 

mm. lähihoitajien 

oppisopimuskoulutus. 

Turvallisuuskoulutusta on 

järjestetty vuoden 2011 aikana. 

179




Onnistunut 

terveyskeskuslääkäreiden 

rekrytointi 

Täytetyt virat 

Aikainen rekrytointi. 

Virat täytetty max 100 % 

real +2-4 terveyskeskuslääkäriä 

Informaatiotilaisuuksia kouluille 

min 2-real 3-max 4 

Toteutustapa 


Aktiivinen rekrytointi ja 

terveyskeskuslääkäreiden 

palkkaohjelman arviointi. 

Vastuu: 

henkilöstöpäällikkö/johtava 

lääkäri/rekrytointityöryhmä 

Informaatiotilaisuuksia 

kouluissa sosiaalija 

terveydenhuollon 

ammateista. 



Lääkäreiden rekrytointiin kiinnitetty 

erityistä huomiota. Oma 

suunnittelutyöryhmä on 

suunnitellut yhteistyössä 

Concordian kanssa 

rekrytointitilaisuutta vuoden 2012 

lääkäripäiville. 

Terveyskeskuslääkäreiden 

täyttämättömiä virkoja on edelleen 

keskimäärin 7. Kaksi uutta 

terveyskeskuslääkäriä on vuoden 

2011 aikana palkattu vakinaiseksi. 

Rekrytointi- ja 

informaatiotilaisuuksia järjestetty 

mm. Jaakon päivien yhteydessä. 

Joulukuussa informaatiotilaisuus 

eri sosiaalija terveydenhuoltoalan 

ammateista ruotsinkielisessä 

lukiossa. 

Sijaispankin toimintaa 

tehostetaan Pietarsaaren 

kaupungissa 

Sijaispankin tilasto 

Välitettyjen sijaisten määrä 

kasvaa vuodesta 2010 

Välitettävien sijaisten määrä 

kasvaa 

Muita virastoja mukaan 

vastuu:henkilöstöpäällikkö 

ja sijaispankin 

koordinaattori. 

Välitettävien sijaisten määrä on 

lisääntynyt edellisestä vuodesta. 

Muita virastoja ei ole tullut mukaan 

toimintaan, koska sijaistarve ei ole 

muualla kovin suuri. Kuntarekryohjelman 

käyttöön on syksyn 

aikana tutustuttu. 

180





Yhtenäiset periaattet 

henkilöstöhallinnossa. 

Valmis (min 60 %-real 80-max 

100 %) esimiesopas jossa 

yhtenäiset periaatteet koko 

kaupungin henkilökunnalle 

Toteutustapa 


Yhteinen esimiesopas 

laaditaan 

Vastuu: 

henkilöstöpäällikkö ja 

kaupungin henkilöstöjohtaja 


Esimiesopasta työstetty ja se on 

hyväksymistä vaille valmis. 





Sairaslomapäivien hallinta 

Henkilöstöraportti 

Sairaslomapäivät vähenevät 

edellisestä vuodesta. 

Toteutustapa 


Työhyvinvointiin kiinnitetään 

huomiota. 

Tuetaan työkykyä ohjelma 

aktiivisesti käytössä 


Sairaslomapäivien määrä on 16.9 

päivää /työntekijä . 

Terveydenhuollon alueella 

sairaslomapäivien määrä pysynyt 

ennallaan eli 13,9 

päivää/työntekijä mutta 

vanhushuollon tulosalueella päivien 

määrä on edelleen lisääntynyt eli 

20,7 päivää /työntekijä. 

Niillä vanhushuollon alueilla joissa 

työkykyä projektiin-omaisesti 

tuettu vuoden 2011 aikana, eivät 

sairaslomapäivät ole lisääntyneet. 

181

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Työvuodet 4,5 5 5 

Sosiaalihuollon päällikkö: 

Carola Lindén 

TOIMIALA: 

Sosiaalihuolto 


Sosiaalihuollon toimialaan kuuluvat perhe- ja aikuissosiaalityö, vammaishuolto ja päihdehuolto. 

Alueen sosiaalihuollon tehtävänä on turvata lainsäädännön puitteissa kuntalaisten 

hyvinvointi, tarjota riittävät lähipalvelut sekä turvata toiminnan ammattimaisuus. 

Tukipalveluja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi 

sekä syrjäytymisen tai vielä kalliimman hoidon ja palvelun tarpeen ehkäisemiseksi 

tarjotaan talousarvion puitteissa. 

Palvelut toteutetaan toimivassa organisaatiossa, joka turvaa laadukkaan sosiaalihuollon. 

Henkilöstön ammatillista panosta leimaavat rajat ylittävä yhteistyö, tuki ja konsultaatio. 


Riitämättömät sosiaalityöntekijäresurssit suhteessa yhä vaatimampiin ja monisäikeisempiin 

asioihin sekä lain vaatimukset selvitysmenettelystä, käsittelyajoista, dokumentoinnista 

ja palvelusuunnitelmista kuormittavat sosiaatyöntekijöiden työtilannetta kaikilla 

toiminta-alueilla. Pietarsaaren ja Pedersören kunnan lastensuojelukustannukset ovat 

ylittäneet määrärahat tuntuvasti uusien sijoitusten sekä avohuollon ostopalvelujen 

kustannusten lisääntymisen vuoksi. Pietarsaaren toimeentulotuen määräraha on ollut 

riittämätön. Vammaishuollossa subjektiivisten oikeuksien lisääntyminen on lisännyt 

kustannuksia, etenkin kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun määrärahat ylittyvät. 

Yksityissektorilta ostettavien palvelujen määrä lisääntyy sekä lastensuojelussa että 

vammaishuollossa, koska omat resurssit eivät riitä toiminnasta selviytymiseen. Olisi 

edullisempaa perustaa lisää virkoja sekä perhetyöhön että vammaishuoltoon, jotta 

suurempi osa toiminnasta voitaisiin hoitaa omana toimintana. Vammaishuollossa 

yksityisten ostopalvelujen tarpeen lisääntyminen johtuu kotihoidon kiristyneestä 

rajauksesta palvelujen myöntämisessä. 

Pietarsaaren kolmelta johtavalta sosiaalityöntekijältä (vammaishuolto, lastensuojelu ja 

aikuissosiaalityö) kuluu paljon työaikaa yhteistoiminta-alueen asiakastyön johtamiseen. 

Tuo aika verottaa heidän omaa asiakastyötään. Vammaishuollon johtava sosiaalityöntekijä 

arvioi, että oma asiakastyö käsittää vain n. 35 % työajasta, kun taas ennen sosiaalija 

terveysviraston perustamista se käsitti 80 %. Työaika on vähentynyt Pietarsaaressa 

merkittävästi eikä sitä ole korvattu millään tavalla, vaikka työmäärä lisääntyy. Ajan 

väheneminen näkyy työtilanteen liiallisena kuormittumisena. 

Kaikkien neljän kunnan sosiaalihuollon yhteisen tietotekniikkaohjelman puute rasittaa 

työtilannetta monella tapaa. Yhteistä ohjelmaa hankittaessa päätettiin loppuvaiheessa, 

että sosiaalihuolto jäisi ulkopuolelle prosessista, joka sittemmin keskeytettiin. 

Sosiaalihuoltoa kehotettiin ensin laajentamaan Abilitan ohjelmistoa ja myöhemmin 

selvittämään, kumpaa kahdesta nykyisestä ohjelmasta käytettäisiin. Prosessi on viivyttänyt 

182

yhteisen ohjelman käyttöönottoa ja selvitys on edelleen kesken. Lisäksi sosiaalihuollon 

tulosalueilla on ohjelman suhteen erilaiset tarpeet ja toivomukset. Pedersören kunnan ja 

Luodon sosiaalityöntekijöiltä hävisi myös mahdollisuus käyttää oman kunnan 

väestörekisteriä Pietarsaaren tietokantaan siirryttäessä. Se on vaikeuttanut päivittäistä 

asiakastyötä entisestään. 

Tarpeesta huolimatta perhetyö ei saanut uusia resursseja vuodeksi 2011. Resurssit eivät 

riitä kotipalvelun tarjoamiseen pietarsaarelaisille lapsiperheille. Akuutteja tilanteita on 

kyetty ratkaisemaan jossain määrin kuntien rajat ylittävän perhetyön avulla. 

Toimintavuoden aikana on aloitettu kahden rakennushankkeen suunnittelu yhdessä teknisen 

viraston kanssa. Kyse on päihdehuollon kuntouttavan asumisen uudisrakentamisesta/peruskorjauksesta 

sekä kaksoishankkeesta, jossa rakennetaan Pietarsaaren 

suomenkielisille kehitysvammaisille tarkoitettu asumisyksikkö ja työkeskus. Kummallekin 

hankkeelle on myönnetty vuodeksi 2012 suunnittelumääräraha teknisen viraston 

talousarvioon. Päihteidenkäyttäjien suojakodin ja tukiasuntojen eli ns. Muumilaakson 

tilanne on ala-arvoinen ja sitä on parannettava laadullisesti. Kehitysvammaisten/vammaisten 

palveluasumispaikkojen puute on ollut Pietarsaaressa polttava jo 

pitkään. Vuonna 2011 tilanne on kärjistynyt entisestään. Tarve on monessa tapauksessa 

välitön ja se asettaa sosiaalityöntekijät erittäin hankalaan tilanteeseen. Muilta kunnilta on 

jouduttu ostamaan muutamia asumispaikkoja, mikä ei ole taloudellista eikä 

asiakasystävällistä. Lisäksi muiden kuntien palveluasumispaikkojen tarjonta on hyvin 

rajallista. 

Toimintavuoden kasvavana ongelmana ovat olleet useat tapaukset, joissa henkilö on tukitai 

palveluasumisen tarpeessa, mutta ei kuulu vammaispalvelulain piiriin eikä häntä oteta 

vastaan vanhushuollossa. Henkilöt ovat alle 65-vuotiaita ja heillä on usein 

kaksoisdiagnoosi. Sosiaalihuollossa ei ole nykyään mitään järjestelmää eikä talousarviomäärärahaa 

asumispalvelujen ostamiseen näille henkilöille, ja heitä pallotellaan eri 

tulosalueiden välillä. 

Myös psyykkisistä ongelmista kärsiville nuorille tarkoitetulle kuntouttavalle asumisyksikölle 

on suuri tarve. Heille ei ole nykyään mitään tarjottavana, mikä aiheuttaa tulevaisuudessa 

suuret kustannukset syrjäytymisen vuoksi. 

Perhe- ja aikuissosiaalityössä toteutettiin asiakaskysely 2 viikon aikana marraskuussa 

2011. Asiakaskyselyyn vastasi yhteensä 128 henkilöä; Pietarsaaresta 82, Uudestakaarlepyystä 

ja Pedersören kunnasta kummastakin 20 ja Luodosta 5. Useimmat vastaajista eli 

86 henkilöä olivat olleet toimeentulotukiasiakkaana. 72 asiakasta oli saanut ajan 

sosiaalityöntekijälle viikon kuluessa, kun taas 28 oli odottanut 2 viikkoa ja 3 asiakasta oli 

odottanut 4-5 viikkoa. Useimmat eli 105 henkilöä olivat tyytyväisiä aukioloaikoihin ja 94 

oli tyytyväisiä asian käsittelyaikaan. 109 asiakasta oli tyytyväisiä palveluun ja 103 koki, 

että heidän saamansa neuvot ja ohjeet vastasivat odotuksia. Tyytymättömät asiakkaat 

huomauttivat seuraavasta: Puhelinajat koetaan liian vähäisiksi ja lyhyiksi ja 

sosiaalityöntekijöitä on vaikea tavoittaa. Kaivattiin pidempiä aukioloaikoja ja ajanvarausta 

myös iltapäivisin, samoin nopeampaa käsittelyaikaa ja mahdollisuutta saada aika 

sosiaalityöntekijälle nopeammin. Toivottiin lisää sosiaalityöntekijöitä palvelun sujuvuuden 

vuoksi. Lisäksi kaivattiin paikallisia lastensuojelun päivystäviä sosiaalityöntekijöitä. Jotkut 

toivoivat myös henkilökohtaisempaa kontaktia sosiaalityöntekijöihin sekä mahdollisuutta 

käydä sosiaalityöntekijän luona useammin. 

Lyhyt tiivistelmä THL:n viimeisimmästä tilastosta vuodelta 2010: 

Avohuollon lastensuojelun tukitoimia saaneiden 0-17-vuotiaiden määrä oli vuonna 2010 

koko maassa 6,5 % samanikäisestä väestöstä. Pietarsaaressa osuus oli 4,4 %, Pedersören 

183

kunnassa 2,8 %, Uudessakaarlepyyssä 3,3 % ja Luodossa 1,6 %. Kodin ulkopuolelle 

sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus oli koko maassa 1,3 % samanikäisestä väestöstä, kun 

taas Pietarsaaressa osuus oli 1,0 %, Pedersören kunnassa 0,2 % ja Uudessakaarlepyyssä ja 

Luodossa alle 0,1 %. Perhesijoituksessa oli koko maassa 33,7 % kaikista kodin ulkopuolelle 

sijoitetuista lapsista. Pietarsaaressa luku oli 38,5 % ja Pedersören kunnassa 62,5 %. 

Laitossijoituksessa oli 26,9 % kodin ulkopuolelle sijoitetuista pietarsaarelaislapsista. 

Päihdehuollon nettokustannukset olivat vuonna 2010 koko maassa 29,7 euroa asukasta 

kohden, kun taas Pietarsaaren seudulla vastaavat kustannukset olivat 12,3 euroa asukasta 

kohden. 

Henkilökohtaista apua saaneiden asiakkaiden määrä oli vuonna 2010 koko maassa 167,2 

100 000 asukasta kohden. Pietarsaaressa luku oli 101,8, Pedersören kunnassa 202,0, 

Uudessakaarlepyyssä 160,9 ja Luodossa 124,6. Vaikeasti toimintarajoitteisten kuljetuspalvelua 

käyttävien määrä oli vuonna 2010 koko maassa 1764,2 100 000 asukasta 

kohden. Pietarsaaressa vastaava luku oli 1363,5, Pedersören kunnassa 1735,1, 

Uudessakaarlepyyssä 1327,4 ja Luodossa 1266,6. Asunnon muutostöitä sekä asuntoon 

kuuluvia varusteita ja laitteita oli vuonna 2010 koko maassa 185,7 100 000 asukasta 

kohden. Pietarsaaressa vastaava luku oli 162,8, Pedersören kunnassa 284,6, 

Uudessakaarlepyyssä 53,6 ja Luodossa 332,2. 

Vaikeasti toimintarajoitteisille tarkoitetun palveluasumisen asiakkaita oli koko maassa 

80,2 100 000 asukasta kohden ja Pietarsaaressa 96,7, Pedersören kunnassa 45,9, Uudessakaarlepyyssä 

13,4 ja Luodossa 41,5. 

Toimeentulotukea saaneiden määrä oli vuonna 2010 koko maassa 7,2 % asukkaista. Vastaava 

osuus Pietarsaaressa oli 4,8 %, Pedersören kunnassa 2,2, %, Uudessakaarlepyyssä 

2,4 % ja Luodossa 3,5 %. Toimeentulotuen määrä euroina/asukas oli koko maassa 75 

euroa, Pietarsaaressa 68 euroa, Pedersören kunnassa 15 euroa, Uudessakaarlepyyssä 18 

euroa ja Luodossa 13 euroa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 

Pietarsaaressa 21,5 %, Pedersören kunnassa 19,8 %, Uudessakaarlepyyssä 14,3 % ja 

Luodossa 17,5 %. Koko maan vastaava osuus oli 20,4 %. 

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Työvuodet 91,75 98,5 

Vt.osastopäällikkö: 

Maria Aho 

TOIMIALA: 

Aikuissosiaalityö/toimeentulotuki/pakolaistyö 


Aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan yksittäisille aikuisille suunnattuja sosiaalipalveluja, 

joiden tarkoituksena on edistää työtä ja terveyttä. 

Toimeentulotuki on taloudellinen tuki, jota käytetään henkilön tai perheen toimeentulon 

turvaamiseksi, kun toimeentuloa ei kyetä turvaamaan muulla tavalla. Toimeentulotuki on 

lakisääteinen viimesijainen tukimuoto ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi. 

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta 

ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 

184


Toimeentulotukea nostaneiden määrä väheni hieman: vuoden 2010 992 henkilöstä 952 

henkilöön vuonna 2011. Myös toimeentulotukea nostaneiden talouksien määrä väheni 

jonkin verran: vuoden 2010 594 taloudesta 578 talouteen vuonna 2011. 

Toimeentulotuen saajissa lisäystä on ollut yksin asuvien miesten ryhmässä vuoden 2010 

43,9 %:sta 45,7 %:iin vuonna 2011. 

Toimeentulotukiasiakkailla on yhä monitahoisempia ongelmia. Asiakkailla on lain 

mukaan subjektiivinen oikeus siihen, että heidän hakemuksensa käsitellään 7 arkipäivän 

kuluessa. Se on osoittautunut ajoittain vaikeaksi toteuttaa, etenkin lomakausien aikana. 

Henkilöstö työskentelee paineen alaisena, mikä vaikuttaa ajan mittaan työkykyyn. 

Asioiden hoitaminen on käynyt vaativammaksi ja sosiaalityöltä vaaditaan suurempaa 

panosta yhteydenpidossa asiakkaisiin. Asiakasmäärä ei ole lisääntynyt, mutta 

toimeentulotuen muodossa maksettavat summat olivat vuonna 2011 suurempia kuin 

vuonna 2010. 

Keskittyminen nuorten aikuisten aktivointiin yhdessä etsivän toiminnan ja Optimaxhankkeen 

kanssa aloitettiin 1.2.2011. Hankkeen arvioidaan jatkuvan 31.12.2013 saakka. 

Optimax on hanke, jossa pyritään takaamaan kaikille koulutus laatimalla 

henkilökohtaiset opetussuunnitelmat 16-29 -vuotiaille työnhakijoille. Koulutuksen 

järjestää Optima. Vuoden aikana on päätetty osallistumisesta S.O.S-hankkeeseen 

aikuissosiaalityön kehittämiseksi. Hanketta hallinnoi Vaasan kaupunki ja Pietarsaareen 

sijoitetaan hanketyöntekijä. 

Pakolais- ja maahanmuuttajatyö on kehittynyt sosiaalihuollon mittavaksi osa-alueeksi. 

Vuonna 2011 kiintiöpakolaisten sosiaalityöntekijä on työskennellyt 40 % työajasta pakolaiskoordinaattorina. 

Lisäksi on kaksi kiintiöpakolaisten ohjaajaa, jälkimmäinen palkattiin 

1.6. lukien. Lisäksi kaksi afgaania on työskennellyt tulkkeina kahden kesäkuukauden 

ajan afganistanilaisten kiintiöpakolaisten saapuessa. Kiintiöpakolaisyksikkö on 

vastaanottanut tähän mennessä 90 kiintiöpakolaista. Syksyllä 2010 saapui 26 

kiintiöpakolaista Burmasta ja keväällä 2011 64 kiintiöpakolaista Afganistanista. 

Burmalaisista 7 taloutta on saanut toimeentulotukea ja afgaaneista 30 taloutta. 

Kiintiöpakolaisten vastaanoton yhteistoiminta-alueen kunnat ovat päättäneet n. 50 

kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta vuosittain. 

Muista maahanmuuttajista on 56 taloutta saanut toimeentulotukea vuonna 2011. Heitä 

varten on erityinen sosiaalityöntekijä ja pakolaisohjaaja. 

185





Min - real - max 

Hyvä saavutettavuus. Laadukkaat 

palvelut. Selkeä tiedotus 

asiakkaille. 

Tyytyväiset asiakkaat. Asiakaskysely 

mahdollisesti syksyllä 

2011. 

Toteutustapa 


Palveluyksiköt joka kunnassa. 

Osaava, motivoitunut ja palvelualtis 

henkilöstö. 


Asiakaskysely tehty syksyllä 

2011. Sosiaalitoimistot joka 

kunnassa. Ajoittain toimeentulotukihakemuksia 

ei ole kyetty käsittelemään 

7 päivässä kovan 

työpaineen ja sairauslomien 

vuoksi. 

HENKILÖSTÖ 




Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoiva 

henkilöstö, joka kokee jaksavansa 

työssään. 

Motivoitunut ja koulutettu henkilöstö, 

vähän sairauspoissaoloja. 

Jatkuvuus henkilöstössä. 

Mahdollisuus työnohjaukseen. 

Aikaa käyttää taitojaan ja mahdollisuus 

kokea, että saa tehdä 

hyvää työtä. 

Toteutustapa 


Aikaa ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen. 

Lakisääteisen 

osittaisen hoitovapaan myöntäminen 

jatkuvuuden kärsimisestä 

huolimatta. 

Henkilöstöresurssien lisäys: sosiaalityöntekijän 

100 %:n virka 

Pietarsaareen. 


Henkilöstö on työskennellyt paineen 

alaisena ja sille on asetettu 

haasteita, joista se on kuitenkin 

kyennyt selviytymään. 

186




Henkilöstön paineiden vähentäminen. 

Tavoitteellinen, selkeä ja tukeva 

johtamistapa. 

Henkilöstön ohjaus, tiedotus ja 

motivointi. 

Toteutustapa 


Säännölliset kokoukset henkilöstön 

kanssa. Kehityskeskustelut. 

Yhteistyö henkilöstön kanssa, 

palautteen antaminen ja vastaanottaminen. 

Keskustelukumppanina toimiminen. 


Jatkuva prosessi. 




Pätevä henkilöstö. 

Pätevöitymisopintoja suorittavan 

henkilöstön tukeminen. 

Toteutustapa 


10 päivän palkallinen virkavapaa 

vuodessa opintoja varten. Sijaisuuksien 

avoimeksi julistaminen 

pätevän henkilöstön rekrytoimiseksi. 


Jatkuva prosessi. 

187





Selkeät prosessit toimeentulotukiasioiden 

käsittelyssä. 

Selkeät rakenteet. Sama menettelytapa 

yhteistoiminta-alueen 

kunnissa. 

Toteutustapa 


Yhtenäiset ja selkeät menettelytavat. 

Jatkuva seuranta. 


Saavutettu. 




Toimeentulotukiasioiden käsittely 

lakisääteisesti 7 päivän kuluessa. 

Toimeentulotukiasioiden päätökset/käsittely 

7 päivän kuluessa. 

Toteutustapa 


Riittävä henkilöstö suhteessa 

asiakasmäärään. Pietarsaaressa 

uuden 100 %:n sosiaalityöntekijän 

viran tarve. 


Loma-aikoina odotusaika saattaa 

ylittää 7 päivää yksittäisissä tapauksissa. 




Toimeentulotukiasioiden yhtenäinen 

ja oikeudenmukainen käsittely 

koko alueella. Kunnissa 

yhtenäinen näkökanta perustoimeentulotukeen, 

ehkäisevään 

toimeentulotukeen ja täydentävään 

toimeentulotukeen. 

Yhteisesti laadittujen periaatteiden 

ja arvioiden käyttäminen 

toimeentulotukiasioissa. 

Toteutustapa 


Yhteiset lomakkeet ja yhteiset 

periaatteet toimeentulotukiasioissa. 

Säännölliset kokoukset 

johtavan sosiaalityöntekijän 

kanssa asiakasasioiden käsittelemistä/ohjausta 

varten. 


Selkeä prosessikuvaus toimeentulotukiasioiden 

käsittelystä. 

188





Toimeentulotuen kustannukset 

pysyvät maan keskitason alapuolella. 

Toteutustapa 


< 55 euroa/asukas Työttömien työllistäminen. 

Työmarkkinoilta syrjäytymisen 

estäminen varhaisessa vaiheessa. 


Asukasta kohden maksetut 

toimeentulotuet vuonna 2011: 

Pietarsaari: 70.93 € 

Pedersöre: 13,10 € 

Uusikaarlepyy: 27,23 € 

Luoto: 15,82 € 




Jatketaan pyrkimystä syrjäytymisvaarassa 

olevien nuorten aktivoimiseen. 

Työttömistä aiheutuvien kustannusten 

pitäminen alhaisina. 

Toteutustapa 


Tiivis yhteistyö INTRO:n, 

RETRO:n, After Eightin ja työvoimatoimiston 

kanssa etsivän toiminnan 

harjoittamiseksi ja 

työttömien sijoittamiseksi. 


Yhteistyö INTRO:n ja RETRO:n 

kanssa pitkäaikaistyöttömien 

työllistämiseksi. 

189

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Toimeentulotukea nostaneiden 

talouksien 

määrä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

Ehkäisevää toimeentulotukea 

nostaneiden talouksien 

määrä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 


-07 


-08 

556 

96 

97 

49 

44 

14 

40 

23 


- 09 

593 

110 

116 

53 


-10 

613 

94 

79 

47 

Talousarvio 

- 

11 

Työvuodet 21,14 

55 

13 

5 

33 

62 

9 

22 

19 


-11 

578 

94 

85 

51 

52 

6 

24 

10 

Osastopäällikkö: 

Maria Aho 

TOIMIALA: 

Lapsiperheiden palvelut 


Lapsiperheiden palvelut käsittävät eri elämäntilanteissa oleville lapsiperheille tarjottavan 

tuen ja avun, johon kuuluu lastenvalvonta, perhetyö ja lastensuojelu. 

Lastenvalvonta huolehtii lapsen eduista isyysselvityksiä vahvistettaessa, huoltoon, asumiseen, 

tapaamiseen ja elatukseen liittyviä sopimuksia tehtäessä ja adoptoitaessa sekä tilanteessa, 

jossa lapselta puuttuu huoltaja. 

Lapsi- ja perhetyön tavoitteena on varhaisiin, ehkäiseviin toimenpiteisiin ryhtymällä 

turvata lapsen hyvinvointi ja kehitys sekä vahvistaa perheen omia voimavaroja. 

Ehkäisevällä työllä voidaan välttää vahinkoja ja pienentää kustannuksia ja parhaassa tapauksessa 

estää niiden syntyminen. Tuohon työhön on oltava käytettävissä riittävästi ammattitaitoisia 

sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä. Ehkäisevien panostusten tehon 

takaamiseen vaaditaan ennen kaikkea toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä lasten, 

nuorten ja perheiden kanssa tekemissä olevan muun henkilöstön kesken. Tuota 

henkilöstöä on äitiys- ja lastenneuvola-, lastenvalvonta-, päivähoito-, iltapäivähoito- ja 

esiopetushenkilöstö, opettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit, lääkärit, poliisi, 

nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat, psykologit jne. Toimivan yhteistyön aikaansaamiseksi 

tarvitaan tiedostamista, yhteinen tavoite ja toimiva viestintä. 

Adoptioneuvontaa tarjoavat kansallisen/kansainvälisen adoption sosiaalityöntekijät. 

Lastensuojelu käsitetään yleisesti lasten suojelemisena, joka ei kuulu ainoastaan sosiaaliviranomaisille, 

vaan myös muille viranomaisille ja kaikille kansalaisille. Koko yhteiskunnan 

kehittyminen on lasten myönteisen kehittymisen varassa, minkä vuoksi lasten parissa teh- 

190

tävään työhön on tärkeää panostaa. Lasten kehittymisen edistämiseen eivät riitä 

pelkästään lastensuojelutoimenpiteet, vaan tarvitaan myös yleisesti yhteiskunnan laajoja 

toimenpiteitä. Lastensuojelun piiriin kuuluvien perheiden taloudelliset ongelmat ja 

työttömyys on saatava vähenemään. Vanhempien on saatava tietoa ja tukea lasten 

kasvatukseen. Lastensuojelu perustuu kansainvälisiin lasten oikeuksiin, joita ovat mm. 

etuoikeus erityiseen suojeluun, 

oikeus turvallisuuteen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen 

kehitykseen. Suojelun tavoitteena on näiden oikeuksien turvaaminen. 


Sosiaalityöntekijät auttavat toisiaan tarvittaessa yli kuntarajojen kiireellisissä lastensuojeluasioissa. 

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät pitävät joka kuudes viikko säännöllisiä 

alueellisia kokouksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista. 

Johtava sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä kaikkien neljän kunnan kaikkien 

lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa ja käy säännöllisesti naapurikunnissa 

konsultoimassa lastensuojeluasioissa. 

Lastenvalvojat ovat tavanneet vuoden aikana muutamia kertoja ja keskustelleet yhteisistä 

menettelytavoista. Kaikkien kuntien perhetyöntekijät tapaavat toisensa säännöllisesti johtavan 

perheohjaajan johdolla. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät 

tapaavat 2-4 kertaa kuukaudessa kunnasta riippuen. 

Lastensuojelun työtaakka on ollut suuri toimintavuoden aikana. Pietarsaaressa on tehty 

vuoden aikana 20 kiireellistä sijoitusta, joista 11 on johtanut huostaanottoon ja sijoitukseen. 

Uusia huostaanottoja on ollut Pietarsaaressa vuoden aikana yhteensä 11. Uudessakaarlepyyssä 

on sijoitettu yksi lapsi ja Pedersören kunnassa on tehty kaksi kiireellistä sijoitusta, 

joista molemmat johtivat huostaanottoon. 

Hallinto-oikeus käsittelee lastensuojeluasiat, joissa yksi osapuolista vastustaa 

huostaanottoa. Huostaanottoon liittyvä paperisota on erittäin mittava ja aikaa vievä. 

Useimmat vastapuolet käyttävät asian oikeuskäsittelyssä asianajajaa, mikä aiheuttaa 

sosiaalityöntekijöille suuren työmäärän useine puheluineen, neuvotteluineen, 

kokuksineen, läsnäoloineen suullisissa oikeuskäsittelyissä ym. 

Vuoden aikana on järjestetty kaksi Huoli puheeksi -koulutusta. PerheKaste-hankkeen puitteissa 

on koulutettu kouluttajia, jotka puolestaan kouluttavat henkilöstöä, joka on 

työssään tekemisissä lasten, nuorten ja perheiden kanssa, ts. päiväkotien, 

perusterveydenhuollon ja koulujen henkilöstöä. Huoli puheeksi -koulutuksen 

tarkoituksena on alentaa varhaisen puuttumisen kynnystä. On tärkeää kiinnittää huomiota 

omaan huolestuneisuuteensa ja saada asiakasta kunnioittavasti varhaisessa vaiheessa 

aikaan muutos raskaiden lastensuojelutoimenpiteiden välttämiseksi. 

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat joutuneet ostamaan sekä suomen- että 

ruotsinkielisiä yksityisiä perhetyön palveluja, koska sosiaalihuollon omat perhetyön 

resurssit ovat olleet riittämättömät. Se on kallis palvelumuoto, joka on rasittanut 

talousarviota erityisen paljon vuonna 2011. Toisaalta se on lastensuojelun avohuollon 

toimenpide, joka saattaa ajan mittaan vähentää kalliista huostaanotoista aiheutuvia 

kustannuksia. 

191






Hyvä saavutettavuus 

- puhelinyhteydet 

- sähköposti 

- käynnit ja kotikäynnit 

Sosiaalityöntekijöitä joka kunnassa. 

Viimeistään 7. arkipäivänä asian 

tulosta vireille on ratkaistava, tehdäänkö 

selvitys. Selvitys valmis 3 

kuukaudessa. 

Toteutustapa 


Sosiaalityöntekijöitä joka kunnassa. 

Ajoittain ongelmia lakisääteisen käsittelyajan 

noudattamisessa. Pätevän 

henkilöstön puute ja tiheään vaihtuva 

henkilöstö kuluttavat työntekijöitä. 

Henkilöstön lisäämistarve Pietarsaaressa. 


Sosiaalityöntekijöitä joka 

kunnassa. Lastensuojelun 

sosiaalityöntekijöihin 

kohdistuu suuri paine. 

Resursseja lähes pelkästään 

kiireellisiin toimenpiteisiin. 

Käsittelyajoista 

on selviydytty määräajassa 

lähes kaikissa tapauksissa. 

Perhetyössä voitava tarjota 

seudun kaikissa kunnissa: 

- kotipalvelua lapsiperheille 

- ehkäisevää perhetyötä 

- perhetyötä lastensuojeluperheissä 

Uutta ajattelua, joustavuutta ja tarpeeksi 

henkilöstöä tavoitteiden toteuttamiseen. 

Pietarsaareen tarvitaan kokoaikainen 

perhetyöntekijä ja U-pyyhyn 70-prosenttinen. 

Perhetyö-käsitteen laajentaminen. 

Perhetyö ei saanut anomiaan 

resursseja. Tasapuoliset 

palvelut eivät ole 

toteutuneet kaikissa kunnanosissa 

vuonna 2011. 

Hyvä yhteistyö Kastehankkeen 

kanssa perhetyön 

kehittämisessä. 

192




Lasten ja nuorten hyvinvointiin 

tähtäävä toimialojen yhteisvastuu 

ja -työ. 

Pyritään ehkäisevään hoitoon 

ja varhaiseen puuttumiseen. 

Yhteistyötä muiden ammattiryhmien 

kanssa ja perhetyön panostuksia. 

Toteutustapa 


Toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittäminen 

ajankohtaisilla hankkeilla. 


Yhteistyötä tehdään 

muiden ammattiryhmien 

kanssa. Huoli puheeksi - 

koulutus on aloitettu. Yhteistyötä 

perhetyön kanssa 

kehitetään. Varhaisen 

puuttumisen ja ehkäisevien 

panostusten kehittämistarve. 




Sijaisuuksia ja virkoja julistetaan 

haettaviksi. 

Mahdollisimman paljon päteviä sosiaalityöntekijöitä. 

Toteutustapa 


Sijaisuuksien ja virkojen ilmoittelu. 


Useita sosiaalityöntekijän 

vaihdoksia vuoden aikana. 

Muodollisesti epäpätevien 

osuus suuri. Konsultointiyhteistyö 

yli kuntarajojen. 

193

HENKILÖSTÖ 




Toiminnan tavoitteellinen johtaminen. 

Työn säännöllinen suunnittelu ja jäsentäminen. 

Mahdollisuus ohjaukseen ja keskusteluun. 

Toteutustapa 


Lastensuojelukokoukset. 

Suunnittelu. 

Verkostot, "palloseinä" 


Saavutettu osittain. Jatkuva 

prosessi. 




Hyvä työilmapiiri ja hyvinvoiva 

henkilöstö. 

Työnohjaus ja kollegiaalinen 

tuki. 

Mukana päätöksenteossa. Tiedotus 

toimii. Sosiaalityöntekijöiden 

me-henki kasvaa. 

Toteutustapa 


Säännölliset tapaamiset johtavan 

sosiaalityöntekijän ja osastopäällikön 

kanssa. 

Kohtuullinen työmäärä. 


Useita sosiaalityöntekijän 

vaihdoksia vuoden aikana. 

Säännöllinen ammatillinen 

työnohjaus ostopalveluna sekä 

sosiaalityöntekijöille että 

perhetyöntekijöille. 

194





Olonsa turvalliseksi tuntevat 

ja hyvinvoivat lapset. 

Turvalliset kasvuolot. 

Syrjäytymisen estäminen. 

Lapsi kasvaa yksilöksi, jolla on 

riittävät voimavarat elämän 

haasteiden kohtaamiseen. 

Asiakastyön ja ammattitaidon kehittäminen. 

Toiminnan kehittäminen ja tarkoituksenmukaisten 

ja integroitavien 

toimintatapojen kehittäminen hankkeen 

rajoissa. 

Toteutustapa 


Auttamista omatoimisuuteen. 

Vanhempien tukeminen ja rohkaiseminen 

suurempaan vastuunottoon 

lapsistaan ja perheestään. 

Perheiden kokonaistilanteen 

näkeminen. 

Perhe-Kaste-hankkeen avulla 

edistetään varhaista puuttumista 

ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. 

Sosiaalityöntekijät osallisia uusiin 

työmenetelmiin. 


Jatkuva prosessi. Kaikki lastensuojelun 

sosiaalityöntekijät 

ovat saaneet koulutuksen 

alkuarviointiin, jota käytetään 

lastensuojelutarpeen 

selvittämisessä. Osa on 

osallistunut Huoli puheeksi 

–koulutuksiin. 




Asiakas keskipisteenä, 

asiakkaan kunnioittaminen 

Sosiaalityöntekijällä on oma itsensä 

työvälineenään. Sekä ammattimaisuuden 

että inhimillisyyden säilyttäminen 

Toteutustapa 


Sosiaalityöntekijällä on oma itsensä 

työvälineenään. Sekä ammattimaisuuden 

että inhimillisyyden 

säilyttäminen 


Kannustetaan koulutuksiin 

osallistumiseen. 

195




Sosiaalityöntekijöille annetaan Kurssit ja täydennyskoulutus. 

mahdollisuus erikoistua eri 

aloille 

- päihdehuolto 

- adoptio 

- psyykkiset sairaudet 

- vauvat ja varhainen 

vuorovaikutus 

Toteutustapa 


Aikaa osallistua täydennyskoulutukseen. 


Aktiivista osallistumista täydennyskoulutukseen 

voidaan 

lisätä. 

Kehittää hankkeilla toimintaa 

ja toimintamenetelmiä. 





Saada toiminnan piiriin uusia Pyritään ehkäisevään hoitoon. 

sijais- ja tukiperheitä. 

Nuorten tukeminen jälkihuollossa. 

Toteutustapa 


Tuki- ja sijaisperheiden kouluttaminen. 

Enemmän yhteistyötä toimeentulotuki- 

ja lastensuojelusosiaalityöntekijöiden 

kesken jälkihuollossa olevien 

asiakkaiden asioissa. 


Meneillään. Uusi lainmuutos 

vaatii lisää panostuksia. 

196

197 

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 

Tilin- 

päätös 

-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

päätös 

-11 

Lastensuojeluilmoituksia 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

292 

25 

59 

30 

228 

12 

85 

15 

330 

23 

80 

26 

319 

40 

118 

25 

Lapsia laitoshoidossa ja 

ammattimaisia 

perhekodeissa 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

23 

2 

6 

2 

19 

1 

7 

3 

28 

4 

8 

3 

33 

2 

3 

0 

Lapsia sijaisperheissä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

23 

0 

5 

2 

29 

0 

4 

2 

23 

2 

5 

3 

24 

2 

7 

1 

Lapsia avohuollossa 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

370 

31 

85 

60 

300 

35 

90 

53 

256 

51 

87 

29 

254 

55 

130 

25 

Uusia 

elatustukisopimuksia 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

91 

22 

? 

7 

126 

18 

15 

3 

150 

26 

25 

13 

129 

20 

54 

12 

Huoltajuussopimuksia 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

134 

70 

52 

15 

137 

51 

59 

12 

152 

70 

69 

16 

156 

55 

56 

17 

Isyysselvityksiä vuoden 

aikana 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

79 

42 

38 

14

Lausuntoja oikeudelle 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

4 

1 

? 

0 

6 

2 

0 

0 

7 

2 

1 

2 

5 

1 

1 

1 

Kiireellisiä sijoituksia 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

20 

0 

2 

0 

Huostaanottoon johtaneita 

kiireellisiä sijoituksia 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

11 

0 

2 

0 

Uusia huostaanottoja 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

11 

0 

2 

0 

Vuoden aikana 

päättyneitä sijoituksia 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

8 

1 

0 

0 

Adoptioselvityksiä 

vuoden aikana 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

3 

0 

4 

3 

198

Suoritteet 

Perhetyötä saaneita 

perheitä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 


-07 


-08 


- 09 


-10 

53 

18 

29 

40 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

59 

15 

25 

33 

Käyntejä perhetyössä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

608 

284 

946 

750 

615 

425 

937 

758 

Kotipalvelua saaneita 

perheitä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

1 

5 

7 

17 

1 

3 

5 

10 

Perhetyötä saaneita 

perheitä lastensuojelun 

piirissä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

16 

4 

10 

7 

30 

6 

11 

6 

Ehkäisevää perhetyötä 

saaneita perheitä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 


24 

6 

9 

17 

199

Päihdehuollon johtaja 

Ireeni Finnholm 

TOIMIALA: 

Päihdehuolto 


Päihdetyössä keskeisellä sijalla on ymmärtää päihteidenkäytön vaikutus 

päihteidenkäyttäjään ja kuinka päihteiden käyttö vaikuttaa hänen sosiaaliseen, 

taloudelliseen, terveydelliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, sekä työkykyyn ja 

elämänhallintaan. Lisäksi on tärkeää tiedostaa humalahakuisen päihteidenkäytön 

vaikutus laajemmalti koko yhteiskuntaan ja sen myötä päihdepalveluiden 

rakenteeseen. 

Päihdepalvelujen laatusuositukset ovat keskeisellä sijalla A -klinikkapalvelujen 

tuottamisessa. Päihdehuollon laatusuositukset painottavat laadukasta päihdehoitoa, 

jossa lähtökohtana on näkemys sosiaalisesta vastuusta. 

Pietarsaari on toiminut veturikuntana päihdestrategiatyössä ja strategiaa koordinoi 

Pietarsaaren A-klinikka. A-klinikan työtä on kehitetty päihdestrategian pohjalta. 

Päihdehuollon arvoina ovat vapaaehtoisuus, asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeus 

asiakkaan kunnioittaminen, mitkä ovat hyvin toimivan palvelujärjestelmän keskeisiä 

edellytyksiä. 

Päihdehuolto tarjoaa alan koulutusta, työnohjausta, tiedotus ja kehittämistoimintaa. 

Päihdehuollon tavoitteena on ihmisen kokonaiselämäntilanteen huomioonottaminen, 

joten päihdehuolto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kuten 

perusterveydenhuollon, mielenterveystoimiston, lastensuojelun, työvoimatoimen, 

koulutoimen ja nuorisotoimen kanssa. 

A-klinikan tehtävänä on turvata avohuollon päihdehuoltopalvelut PIetarsaaressa ja 

ympäristökunnissa. A-klinikan työ perustuu sosiaalityön, terveydenhoidon ja 

lääketieteen moniammatillisuuteen. 


Päihdestrategian mukaisesti toimintaympäristössä on huomioitu 

kaksoisdiagnoosipotilaat. Kaksoisdiagnoosipotilailla on sekä päihde- että 

mielenterveysongelmia. A-klinikalla ja mielenterveystoimistolla otettu käytäntöön 

säännölliset kuukausipalaverit kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon tehostamiseksi. 

Päihdehuollon ja lastensuojelun yhteistyömallia on noudatettu tapauksissa, 

jolloin lastensuojelun työntekijällä nousee huoli nuoren tai perheessä jonkun 

henkilön mahdollisesta päihdeongelmasta. 

A-klinikan sosiaaliterapeutit ovat saaneet koulutusta perheinterventiosta, joka on 

otettu käyttöön perheiden tapaamisissa. 

Päihdeongelmaisten naisten tarpeita on pyritty ottamaan entistä enemmän huomioon 

työskentelyssä tarjoamalla heille vertaistukea ryhmätoiminnan muodossa. 

Päihdeongelmaisille tarkoitettua päiväkeskusta ei ole saatu kaupunkiin, mutta 

Välittäjäprojektin kauttta on aloitettu A-klinikan naapurustossa olevan rakennuksen 

korjaustyöt. Korjaustyöt ovat työllistäneet A-klinikan asiakkaita ja 

pitkäaikaistyöttömiä. Tavoitteena on korjausprojektin avulla päihdeongelmaisten 

200

päiväkeskuksen mahdollistaminen. Työskentelyssä on huomioitu asiakkaan 

kokonaiselämäntilanne ja päihdehuolto on tehnyt yhteistyötä eri sidosryhmien 

kanssa. 

Päihdehuolto ja eri sidosryhmät ovat konkreettisena yhteistyönä saaneet valmiiksi 

päihdeongelmaisen potilaan hoitoketjun, josta on tiedotettu eri sidosryhmille. 

A-klinikka on pystynyt tarjoamaan avohuollon peruspalvelut sekä aamupäivisin 

sairaanhoitajan vastaanottopalvelun ilman ajanvarausta. 

. 

201






Palveluiden saatavuus ja laatu Hyvä ja laadukas 

päihdepalvelu 

Toteutustapa 


Palautteen pyytäminen 

asiakkailta 

Henkilökunnan sitoutuminen 

samaan hoitofilosofiaan 

Asiakkaalla mahdollisuus 

päästä terapeutin vastaanotolle 

viikon kuluessa. 

Akuutti vastaanotto 

Työntekijöillä päihdehuollon 

erityisosaamista 


Tavoite saavutettu 





Vastuussa: Päihdehuollon johtaja 

202




Toteutustapa 


Asiakkaiden turvallisuus. Lääkehoidon seuranta A-klinikan sairaanhoitaja 

vastaa lääkehoidon 

sujumisesta 

yhteistyössä lääkärin kanssa. 

Apteekkarin tai proviisorin 

tekemä apteekkitarkastus 

vuosittain. 

Turvallisuussuunnitelma. 








Asiakkaiden osallisuus 

Asiakkaiden 

hoitosuunnitelmat 

Toteutustapa 


Terapeutin tekemä 

hoitosuunnitelma yhteistyössä 

asiakkaan kanssa. 



Vastuussa: Hoitava työntekijä 

203

HENKILÖSTÖ 




Tavoitteellinen ja hyvä 

Kehityskeskustelut. 

johtajuus. 

Toteutustapa 


Henkilöstön kanssa toteutetut 

kehityskeskustelut. 


Tavoite saaavutettu 

Palautteen pyytäminen ja 

antaminen. 


Päihdeasioissa 

ajan hermolla pysyminen 

Osallistuminen 

päihdehuollon 

alueelliseen kehittäjätiimiin. 

Yhteydet A-klinikkasäätiöön. 



Johtaja vastuussa säännöllisistä 

viikkopalavereista 


204




Oppiva ja hyvinvoiva 

henkilöstö. 

Moniammatillisessa tiimissä 

työntekijöillä selkeä 

vastuunjako 

Toteutustapa 


A-klinikalla toimenkuvien 

selkeyttäminen 



Sisäinen työnohjaus 

Työnohjauksen järjestäminen. 


Jatkuva ammatillinen 

kehittyminen. 

Osallistuminen 

täydennyskoulutuksiin 


Hyvä työilmapiiri. 

Moniammattilaisessa tiimissä 

kunkin työntekijän 

erityisosaamisen 

kunnioittaminen. 

Avoin kommunikaatio 





Onnistunut henkilöstön 

rekrytointi 

Henkilöstön vähäinen 

vaihtuvuus 

Toteutustapa 


Määräraha 

päiväkeskustoimintaan 



Päiväkeskukseen ohjaaja 


205





Palvelustrategian 

toteutuminen. 

Päihdestrategiassa A-klinikan 

tehtäväksi määrättyjen 

koulutusten toteuttaminen. 

Toteutustapa 


A-klinikan henkilökunta suorittaa 

mini-interventiokoulutusta 

perusterveydenhuoltoon, 

nuoriso-ja sosiaalitoimeen sekä 

perhetyöntekijöille ja 

työterveydenhuoltoon. 

Koulutusta opettajille,päiväkodin 

henkilöstölle.Koulutusta lapsista, 

jotka elävät perheissä, joissa on 

päihdeongelma. 

Koulutus on kohdennettu 

Pietarsaareen ja 

ympäristökuntiin. 



Kaksoisdiagnoosipotilaiden 

hoidon kehittäminen 

Päihdeongelmaisten 

päiväkeskustoiminnan 

kehittäminen ja ohjaajan 

palkkaaminen 

Prosessi meneillään 

206

Laitoskatkaisuhoitopaikkojen 

järjestäminen 

Terveyskeskuksen vuodeosaston 

yhteyteen varataan 

katkaisuhoitopaikka 

Tavoitetta ei ole saavutettu 

207




A-klinikan ja 

lastensuojelutyön yhteistyön 

kehittäminen 

Toteutustapa 


Yhteydenotot lastensuojelusta 

kun herää epäilys perheen 

päihdeongelmista.Toimintamallin 

juurruttaminen käytäntöön. 



Kaksoisdiagnosipotilaiden 

hoidon kehittäminen. 

Saada aikaan 

päiväkeskustoimintaan liittyvä 

toimiva yhteistyö kolmannen 

sektorin kanssa,sekä ohjaaja 

päiväkeskukseen 


208




Tehokas ja 

tarkoituksenmukainen 

organisaatio. 

Selkeästi määritelty 

vastuunjako 

Toteutustapa 


Väärinkäyttäjien kuntoutus, 

asumispalvelut sekä toimintaavustus 

päiväkeskustoimintaan 

suoraan A-klinikan alaisina. 

Vastuussa päihdehuollon johtaja. 


Tavoite osittain saavutettu 

Yhteistyön kehittäminen 

mielenterveystoimiston 

kanssa. 

Päihdehuollon ja 

mielenterveystoimiston 

kuukausittaiset 

yhteistyöpalaverit. 


209




Sujuva 

päätöksentekoprosessi. 

Laitoshoitoon lähettämisen 

kriteerien yhdenmukaistaminen. 

Toteutustapa 


Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 

hyväksytyn päihdeongelmaisten 

laitokseen lähettämismallin 

juuruttaminen käytäntöön. 



210





Tasapainoinen talous Budjetin raamien seuraaminen 

Toteutustapa 


Päihdehuollon talousarvio ja 

toimintavastuu suoraan A-klinikan 

alaisena 

Vastuussa päihdehuollon johtaja 



Laitoshoitokustannusten 

minimointi. 

Avohoidon 

sekä avokatkaisuhoidon kehittäminen 


Mahdollisuus ensikoti Iidan 

käyttämiseen 

Talousarvioon oma kustannuspaikka 

nuorille sekä raskaana oleville 

päihteiden väärinkäyttäjille. 


Päiväkeskustoiminnan 

kehittäminen 

Rahoitus päiväkeskustoimintaan. 


211




Tuottavuuden lisääminen Asiakkaille mahdollisuus tarjota 

oikein kohdennettua palvelua. 

A-klinikalla mahdollisuus 

kehittää ryhmätoimintaa 

Toteutustapa 


Kaikki "matalan kynnyksen" 

päihdepalvelut siirretään 

päiväkeskukseen. 



212

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Tilinpäätö 

s 

-07 


-08 

A-klinikan käyntien ja 

asiakkaiden lukumäärä 

Pietarsaari 474/ 

6976 


- 09 

461/ 

6749 


-10 

480/ 

6500 

Talousarvio 

- 

11 

490/ 

7000 

Tilin- 

Päätös 

-11 

397/ 

6470 

Luoto 8/47 10/78 8/50 8/50 14/139 

Pedersören kunta 32/383 34/413 40/420 45/450 32/327 

Uusikaarlepyy 

Kruunupyy 

Oravainen 

22/179 23/123 30/170 30/170 29/351 

10/99 

1/1 

Päihdehuollon 

kuntoutushoito 

ostopalveluna; 

hoitovuorokausien 

määrä 

Pietarsaari 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

Luoto 

376 

180 

268 

0 

589 

0 

113 

0 

450 

480 

100 

30 

500 

480 

100 

30 

530 

36 

100 

56 

Asumispalvellut 

Pietarsaari(suojakoti) 

Uusikaarlepyy 

30176 

365 


Perustelut 

Asiakasaineisto vaikeutunut ja yhden asiakkaan kokonaiselämäntilanteen huomioon 

ottaminen työskentelyssä vaatii työntekijältä entistä enemmän aikaa. 

213

Osastopäällikkö: Hannele Grankvist 

TOIMIALA: 

Vammaishuolto 


Vammaispalvelut on turvattu lailla sekä lakisääteisten subjektiivisten oikeuksien että 

myönnettyjen taloudellisten kehysten kautta. Tavoitteena on taata toimintarajoitteisille 

henkilöille oikeus tasa-arvoisuuteen, osallisuuteen ja myönteiseen erityiskohteluun. Toimintarajoitteisten 

henkilöiden osallisuus toteutuu, kun heitä kohdellaan myönteisesti, 

heidän tarpeensa otetaan huomioon ja kun esteet ja rajoitukset ennakoidaan, tunnistetaan 

ja poistetaan. 

Vammaiset henkilöt oppivat ottamaan mahdollisimman pitkälti vastuun omasta 

elämästään tuen, ohjauksen ja kannustuksen avulla. Vammaisia aktivoidaan ja 

sosiaalistetaan päivätoiminnan avulla. Mielekkääseen toimintaan osallistuminen antaa 

elämänlaatua ja tunteen sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta. Tukitoimenpiteiden avulla 

ehkäistään kalliimman hoidon tarvetta. 


Seudun vammaishuollon sosiaalityöntekijöillä on ollut käytössä vammaishuollon yhteiset kriteerit 

yhdistymisestä 1.1.2010 lukien. Säännölliset viikoittaiset työkokoukset ovat tarpeellinen 

työväline yhteisten kriteerien toteuttamisessa ja oikeudenmukaisessa päätöksenteossa. 

Kuntien määrärahojen väheneminen on kuitenkin osasyynä kunnan vapaaehtoisia tukimuotoja 

koskevien oikaisuvaatimusten varsin suureen määrään. Kuntien taloudelliset resurssit 

vaihtelevat paljon eikä yhtenäistämistä ole vielä toteutettu kokonaisuudessaan. 

Henkilöstön työkäytännöt ovat muuttuneet mm. siten, että oman vastuualueen talousarviomäärärahojen 

valvonnasta on nyt entistä paljon suurempi vastuu. Voidaan kysyä, toimiiko taloudellinen 

kokonaisvastuu viraston eri tulosalueiden välillä tarkoituksenmukaisesti, kun 

vammaishuolto joutuu yhä enenevässä määrin hankkimaan kalliita palveluja yksityisen sektorin 

palveluntuottajlta. 

Laki edellyttää, että asian käsittely aloitetaan 7 päivän kuluessa ja että päätös tehdään 3 kuukauden 

kuluessa. Tämä onnistuu useimmissa tapauksissa juuri ja juuri. Monimutkaisuutensa 

vuoksi monet asiat kuitenkin pitkittyvät ennen päätöksentekoa. Erityisistä syistä päätös voidaan 

tehdä myös 3 kuukauden määräajan jälkeen. 

Laki henkilökohtaisesta avusta, joka on nykyään subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille 

henkilöille, on tullut yhä laajemmin tunnetuksi, mikä näkyy hakemusten määrässä. Paljon hakemuksia 

tulee etenkin yli 65-vuotiailta henkilöiltä, jotka hakevat normaalin ikääntymisen aiheuttamien 

toimintarajoitteiden vuoksi henkilökohtaista avustajaa mm. siivousta ja ruokaostoksia 

varten, koska kotipalvelu ei enää tarjoa noita palveluja. 

Taloudellisia vaikutuksia on ollut vaikea arvioida ennen talousarviovuotta 2011. Vaatii noin 

3-5 vuotta ennen kuin uusi toiminta hakee muotonsa ja kustannusten lisääntyminen tasaantuu. 

214

Laki vaatii, että vammaisen henkilön tulee kyetä toimimaan työnantajana ja ottamaan vastuu 

työnantajan tehtävistä, mikä ei ole helppoa. Pätevien henkilöiden löytäminen henkilökohtaisiksi 

avustajiksi on erittäin haasteellista. Ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta hankittava 

henkilökohtainen apu on kallista eivätkä ratkaisut ole valitettavasti aina olleet kovin 

onnistuneita. Laadun valvominen on vaikeaa. 

14.11.2011 yhteistoiminta-alueella otettiin käyttöön yhteiset perusteet henkilökohtaisten 

avustajien myöntämiselle. 

Tällä hetkellä avustajien määrä on seuraava: 

Pietarsaari 26 (+2) 

Pedersöre 17 (+3) 

Uusikaarlepyy 12 

Luoto 6 (+1) 

Myönnetty tuntimäärä on yhteensä 31.069 t/vuosi, mikä on yhteistoiminta-alueen henkilötyövuosiksi 

muutettuna 15,98 kokoaikaista tointa. 

Syksyllä 2009 aloitettiin suomenkielisille kehitysvammaisille tarkoitetun uuden asumisyksikön 

suunnittelu yhteistyössä Eskoon kanssa. ARA-rahoitushakemus kuitenkin hylättiin, joten 

suunnitelmia ei voitu toteuttaa. Syksyllä 2010 lähetettiin uusi hakemus, mutta se hylättiin jälleen. 

Asumisyksikkö oli suunniteltu samaan rakennukseen, jossa Eskoolla on ennestään ryhmäasumisyksikkö 

viidelle autistiselle nuorelle. Vammaishuolto laati uuden hankesuunnitelman 

kesällä 2011, mutta tekninen virasto ei tehnyt ARA-hakemusta. Teknisen viraston vuoden 

2012 talousarvioon on kuitenkin myönnetty 50 000 euron suunnittelumääräraha. 

Kivilösistä on ehdotettu tonttia, johon suunnitellaan uusi asumisyksikkö ja työkeskus suomenkielisille 

kehitysvammaisille ja vammaisille. Uuden asumisyksikön arvioidaan valmistuvan 

aikaisintaan vuonna 2014. Asuntotilannetta ovat hankaloittaneet entisestään Kytömäen 

palvelukodin kosteusvauriot. Palvelukoti joutui lopettamaan toimintansa äkillisesti joulukuussa 

2011. Tällä hetkellä seudulla on todella kiiireellinen asumispaikan tarve 13 henkilölle. 

Useat henkilöt ovat jo joutuneet muuttamaan muihin kuntiin seudun asuntopulan vuoksi. 

Aluehallintoviraston työsuojeluyksikkö vieraili Toimintakeskuksessa syksyllä 2010. Käynnin 

aikana ergonomiassa ja tiloissa ilmeni huomattavia puutteita. Joulukuussa 2010 asetettiin 

työryhmä selvittämään mahdollisuuksia uusiin tiloihin. Uusia tiloja ei ole löydetty ja koska 

toiminta on kasvanut entisestään, on kiinteistöyhtiö Jakolosasta vuokrattu huoneisto, jotta 

suomenkielisille kehitysvammaisille ja vammaisille voidaan tarjota lakisääteistä työtoimintaa. 

Vuodeksi 2012 on varattu suunnittelumääräraha ja työkeskus suunnitellaan samalle tontille 

kuin Kivilösin uusi asumisyksikkö. Sen valmistuminen vie kuitenkin aikaa. Nykyisen kiinteistön 

vuokrasopimus päättyy huhtikuussa 2012. Toiminnan jatko on erittäin epävarma. 

Kevakoti, suomenkielisille kehitysvammaisille tarkoitettu asumisyksikkö. 

Yksikön voidaan todeta kaipaavan kipeästi tilojen peruskorjausta. Yksikkö on toiminut kiinteistössä 

n. 15 vuotta. Kevakoti on tarjonnut aikaisemmin lyhytaikaishoitoa, mutta paikkojen 

puutteen vuoksi sitä ei voida enää tarjota. 

Uudessakaarlepyyssä sijaitseva Grönkulla on kehitysvammaisille tarkoitettu ryhmäasumisyksikkö, 

jossa on viisi asumispaikkaa. Koti sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Vuoden aikana 

on tehty peruskorjaus ja muutettu wc- ja suihkutilat vammaisille sopiviksi. Työt valmistuivat 

sopivasti jouluksi 2011. 

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on vaikeavammaisten henkilöiden subjektiivinen 

oikeus. Kuljetuspalvelumatkoja on paljon, mutta erittäin onnistuneen taksihankkeen an- 

215

siosta Pietarsaaren kaupunki on kyennyt vähentämään runsasta työmäärää ja tehostamaan 

työprosessia. Hallinto ja laskutus toimivat nyt sujuvammin ja toiminnan kustannusten valvonta 

on helpompaa. 

On selvästi nähtävissä, että kuljetuspalvelua hakevat yhä enemmän yli 65-vuotiaat henkilöt, 

joilla on normaalin ikääntymisen aiheuttamia toimintarajoitteita. Edellä mainitut tekijät eivät 

oikeuta vaikeavammaisille henkilöille tarkoitettuun kuljetuspalveluun. Vammaispalvelulain 

mukainen kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Kunnan puutteellinen joukkoliikenne ei 

ole syy kuljetuspalvelun myöntämiseen. Se myönnetään vaikeavammaisille. 

Joissakin kunnissa on kuitenkin varattuna vaatimattomia määrärahoja sosiaalihuoltolain mukaista 

kuljetuspalvelua varten. Se on kunnalle vapaaehtoinen ja määrärahaan sidottu tukimuoto. 

Psyykkisesti sairaille tarkoitettuja yksikköjä ja toimintaa tarjotaan seudulla seuraavasti: 

Pietarsaari: 

Psykiatrinen hoitokoti, asumispalvelut, henkilöstöä vuorokauden ympäri, 8 paikkaa ja kolmipaikkainen 

tukiasuminen sekä hoitokodin päiväkeskus. 

Hoito on suunnattu eri-ikäisille psyykkisesti pitkäaikaissairaille aikuispotilaille, jotka ovat 

sairauden eri vaiheissa. Henkilöstön tehtävänä on opettaa potilaita tuen, ohjauksen ja kannustuksen 

avulla ottamaan vastuu omasta elämästään niin pitkälti kuin se on sairauden kannalta 

mahdollista. Tiimityön ja yhteiskunnan eri organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön 

avulla luodaan potilaille parempi elämänlaatu. Päiväkeskustoiminta jatkuu entiseen tapaan. 

Tänä vuonna suosittuja ovat olleet etenkin miespotilaille ja -asiakkaille suunnattu iltaohjelma, 

teemaillat. 

Harmonyn tukiasuminen sijaitsee kerrostalossa ja asukkailla on tavalliset vuokrasopimukset. 

Asukkailla on mahdollisuus tulla Harmonyn tukiasuntoon joka arkipäivä. Iltaisin ja viikonloppuisin 

järjestetään tarvittaessa kotipalvelua. Vuonna 2010 toimintaan on osallistunut 8 asukasta. 

Pedersören kunta: 

Psyykkisesti sairaille tarkoitettu päiväkeskus Träffen tarjoaa erilaista toimintaa. Lisäksi 

Träffen osallistuu aktiivisesti seudulla järjestettäviin tapahtumiin. Vuoden aikana on vakiinnutettu 

yhteistyötä seudun muiden päiväkeskusten kanssa ja muun muassa osallistuttu yhteisiin 

retkiin. 

Uusikaarlepyy: 

Psyykkisesti vajaakuntoisille tarkoitettu Lillhagan päiväkeskus sijaitsee Hakalehdon eläkeläiskeskuksen 

erillisessä osassa. Vuoden 2010 lopussa Lillhaga joutui muuttamaan kiireellisesti 

kiinteistön peruskorjauksen vuoksi, joka saatiin päätökseen keväällä 2011. Toimintamuoto 

on osoittautunut erittäin merkitykselliseksi siihen osallistuville asiakkaille. Nykyisellä 

henkilöstövahvuudella ei voida ottaa vastaan enempää asiakkaita. 

Luoto: 

Ankaret tarjoaa asumispalveluja ja päivätoimintaa psyykkisesti sairaille henkilöille. Paikalla 

on henkilöstöä aamuisin/iltaisin ja yöllä voi tarvittaessa kutsua apua läheisestä dementiakoti 

Roslundenista. Ankaret on viisipaikkainen ja se tarjoaa myös avohoitopalveluja. 

Asumispalvelujen ja aikuissosiaalityön kysyntä on lisääntynyt. Tavoitteena on, että kaikki klinikkakavalmiit 

henkilöt kotiutetaan Huutoniemen sairaalasta sijoitushoitajan selvitettyä oikean 

asumis- ja tukimuodon. 

Paikkatilanne on heikentynyt entisestään, koska geriatrian osastot haluavat kaikki alle 65- 

216

vuotiaat pois osastoilta eikä korvaavia paikkoja ole. 

Seudulla on pulaa asumispaikoista, jotka soveltuvat vaativammille asiakkaille, kuten henkilöille, 

joilla on kaksois- tai kolmoisdiagnoosi, päihde- ja käyttäytymisongelmia sekä henkilöille, 

joiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt huomattavasti. 

Voidaan todeta, että sekä sosiaalija terveysviraston omalla että Huutoniemen sairaalan henkilöstöllä 

on jatkuva tarve saada tietoa menettelytavasta asumispaikan ja etenkin siihen liittyvän 

maksusitoumuksen saamiseksi. Kunnan sosiaalityöntekijälle on tehtävä hakemus ja päätös 

maksusitoumuksesta tehdään, jos asiakas täyttää ehdot asumispaikan saamiseksi. 

Käytössä on psyykkisesti sairaiden kotikuntoutus, jonka tavoitteena on tarjota tukea ja ohjausta 

omassa kodissa pitkän sairaalassa olon jälkeen. Kotikuntoutus perustuu asiakkaan yksilöllisiin 

tarpeisiin ja lähtökohtana on jo sairaalassaoloaikana yhdessä laadittu kuntoutussuunnitelma. 

217






Vammaisille ja kehitysvammaisille 

tarkoitettujen palvelujen 

laadukkuus. 

Palvelua oikeassa portaassa 

oikeaan aikaan. 

Jokaisen asiakkaan hoitoja palvelusuunnitelma 

päivitetään 

joka vuosi. Hoitotarpeen säännöllinen 

seuranta. 

Toteutustapa 


Asiakaskysely. 

Subjektiivinen arviointi. 

Määräraha ehkäisevien toimenpiteiden 

myöntämistä varten. 


Ei ole mahdollista laatia hoitoja 

palvelusuunnitelmaan jokaiselle 

sitä tarvitsevalle asiakkaalle. 

Asiakaskyselyä ei ole tehty ajanpuutteen 

vuoksi. 




Asiakkaiden myönteinen 

kohtelu. 

Tarveselvitys. 

Asiakkaiden kohteleminen 

myönteisellä tavalla. Todellisen 

tarpeen selvittäminen. 

Toteutustapa 


Henkilöstölle annetaan aikaa ja 

mahdollisuus kotikäynteihin ja 

perusteellisiin selvityksiin. 


Henkilöstö tekee kotikäyntejä 

tarvittaessa. On kuitenkin todettava, 

että eräät asiakaspäätökset 

ovat pitkittyneet, vaikka päätös 

onkin tehty 3 kuukauden 

kuluessa. 

218




Palveluasumispaikkojen ja päivätoiminnan 

tarjoaminen seudun 

molemmille kieliryhmille. 

Palveluasumispaikkojen ja päivätoimintapaikkojen 

määrän lisääminen. 

Toteutustapa 


ARA-varoja palveluasumispaikkojen 

lisäämiseen suomenkielisiä 

varten. 

Kaupunki huolehtii toimintakeskuksen 

uusien, tarkoituksenmukaisten 

ja suurempien tilojen kiireellisen 

tarpeen täyttämisestä. 


Pietarsaaren kaupungin sosiaalija 

terveysvirasto ja tekninen virasto 

eivät onnistuneet lähettämään 

ARA-hakemusta vuonna 

2011. Asuntojen rakentaminen 

siirtyy myöhemmäksi. Vuodeksi 

2012 on suunnittelumääräraha. 

- 13 vammaista/kehitysvammaista 

tarvitsee asuntoa kiireellisesti. 

Toimintakeskus suomenkielisille 

kehitysvammaisille. Vuodeksi 

2012 on suunnittelumääräraha. 

Vuokrasopimus päättyy huhtikuussa 

2012. Uusia tiloja ei ole 

ja henkilöstöllä on suuri huoli 

tulevaisuudesta. 

HENKILÖSTÖ 




Toteutustapa 


Tehokas johtamistapa. Selkeä johtamistapa. Työtehtävien ja vastuiden selkeä 

jako. 


Johtamisessa jonkin verran epäselvyyttä, 

koska joillakin saattaa 

olla useita esimiehiä. 

219




Täydennyskoulutus ja sosiaalityöntekijöiden 

erityisalat. 

Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää 

vuodessa/hlö. Ammattimaisuuden 

kehittäminen, 

hyvä palvelutaso, luovuus 

ja erikoistuminen. 

Toteutustapa 


Koulutuspäivien määrän seuranta. 

Erityisalojen käyttöönotto mahdollisuuksien 

mukaan vuonna 

2011. 


Vammaishuollon henkilöstö on osallistunut 

ahkerasti täydennyskoulutukseen. 

Henkilöstölle tarjotaan runsaasti 

sisäistä koulutusta. On kuitenkin 

suuri tarve erityistäydennyskoulutukselle, 

jota tarjotaan vain Helsingissä. 

Täydennyskoulutuspäivien määrä yhteensä 

160,33 eli n. 3,91 päivää/hlö. 

Sosiaalityöntekijöiden sekä 

asumisyksikköjen ja päiväkeskuksen 

henkilöstön siedettävä 

työtilanne. 

Luodon sosiaalityöntekijän 

sekä Uudenkaarlepyyn Grönkullan 

palveluasumisen henkilöstön 

tarkoituksenmukaisen 

työnjaon mahdollistaminen. 

Sosiaalityöntekijän 50 %:n viran 

tarve Luodossa. 

50 %:n hoitajan tarve Grönkullassa. 

Uutta sosiaalityöntekijää ei ole saatu 

ja Luodon työtaakka on ollut suuri 

vuoden aikana. 

Grönkulla ei ole saanut tarvittavaa 50 

%:n lähihoitajaa vuoden 2011 henkilöstötarpeen 

kattamiseksi. 

220





Palvelun saaminen lakisääteisessä 

määräajassa. 

Tasavertainen palvelutaso alueella. 

Seudun vammaishuollon sosiaalityöntekijöiden 

säännölliset 

tapaamiset. 

Tukitoimintojen tarjoaminen. 

Asian käsittely aloitetaan viikon 

kuluessa ja päätetään viimeistään 

3 kuukauden kuluessa. 

Vammaispalvelujen yhteiset 

toimintalinjat. 

Konsultaatio, tuki ja asioiden 

oikeudenmukainen käsittely. 

Asiakkaiden itsenäisyyden ja 

avohoidon edistäminen mahdollisimman 

pitkälti 

Toteutustapa 


Asioiden käsittelyn sekä päätöksentekoon 

kuluvan ajan seuranta 

Yhteisten toimintalinjojen toteutumisen 

seuranta. 

Samankaltaiset talousarviomäärärahat. 

Asioiden käsittelyn jatkuva seuranta. 


Asioiden käsittelyn sekä päätöksentekoon 

kuluvan ajan seurannan perusteella. 

Osa asioista on joutunut 

odottamaan päätöstä pitkään, koska 

monet mutkikkaat ja kiireelliset asiat 

ovat menneet niiden ohi ja koska työmäärä 

on suuri puutteellisiin resursseihin 

nähden. 

Yhteiset toimintalinjat ja kriteerit 

ovat toteutuneet, mutta kuntien erilaisten 

talousarviomäärärahojen 

vuoksi ei-subjektiiviset tukitoimet eivät 

jakaudu tasapuolisesti. 

Sosiaalityöntekijöiden yhteisissä kokouksissa 

on mahdollisuus konsultointiin, 

tukeen ja asioiden oikeudenmukaiseen 

käsittelyyn talousarviovarojen 

sallimissa puitteissa. 

Tukitoimintojen talousarviomäärärahat. 

221




Asikkaiden ja henkilöstöresurssien 

oikea porrastus. 

Kalliin laitoshoidon tarpeen väheneminen. 



RAI-Soft-ohjelman käyttöönotto 

mielenterveyshoidossa hoitosuunnitteluryhmän 

yhteisenä 

mittarina. 

Toteutustapa 


Talousarviomäääräraha RAI- 

Soft-ohjelman hankkimista 

varten. 

Palveluasumisen ja päiväkeskustoiminnan 

ylläpitäminen ja 


Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 

sekä prosessien yhteinen suunnittelu 


RAI-Soft ohjelma on otettu käyttöön, 

mutta annettu ainoastaan peruskoulutusta. 

Täydennyskoulutus suunnitteilla 

vuodeksi 2012. 

Yhteistyötä osaston eri yksikköjen 

välillä on tehostettu, tarkoituksena 

saada toiminnalle yhteiset tavoitteet. 



Kustannus/hoitopäivät netto 

Pietarsaari 

-Hoitokoti 

-Hoitokoti tukiasuminen 

-Harmony tukiasuminen 

-Kevakoti 

Uusikaarlepyy 

-Grönkulla 

Luoto 

-Ankaret 

Kustannus /työpäivä netto 

Toimintakeskus 

169, 45 €/vrk netto 

44,86 €/vrk netto 


96,80 €/vrk/netto 



Toteutustapa 



146, 26 €/vrk netto 






222

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 

Päiväkäyntien määrä 

Pietarsaari, päiväk. 

Pietarsaari, Harmony 

Uusik., Lillhaga 

Pedersöre, Träffen 

Luoto, Ankaret 

Kotikäyntien määrä 






Konsultatiiviset puhelinkontaktit 

asiakkaisiin 






Tilinp. 

-07 

Tilinp. 

-08 

Tilinp. 

-09 

2.351 

1.729 

1.242 

52 

305 

Tilinp. 

-10 

1553 

1279 

1424 

818 

953 

0 

47 

51 

79 

100 

0 

0 

199 

68 

0 

T-arvio 

-11 

2.360 

1.800 

1.350 

580 

870 

0 

10 

50 

156 

126 

100 

300 

105 

100 

Tilinp. 

-11 

1508 

2016 

1490 

842 

995 

7 

34 

23 

91 

147 

170 

244 

292 

250 

Henkilökohtaista apua 

saaneiden vammaisten 

määrä 

PIETARSAARI 

- henkilöitä 

- tunteja yhteensä 

UUSIKAARLEPYY 



PEDERSÖRE 



LUOTO 



24 

12 

14 

6 

26 

13458 

12 

6958 

17 

8172 

6 

2481 

Työvuodet, 

henkilökohtainen apu 

15,98 

Omaishoidon tuki, 

0-64 –vuotitaita 

hoidettavia 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

48 

31 

22 

11 

46 

33 

20 

12 

223

Hoitopäivien määrä 

Pietarsaari 

- Hoitokoti 

- Hoitokoti tukiasum. - - 

- Harmony tukiasum. 

- Kevakoti 

- Kytömäen palvelukoti 

Luoto 

- Ankaret 

- Kevakoti ryhmäasum. 

Uusikaarlepyy 

- Grönkulla 

Pedersöre 

- Luoto, Ankaret 

3.300 

3.300 

2489 

765 

2675 

2395 

1684 

1705 

34 

1775 

2.900 

1.000 

2.190 

2.555 

1825 

1.825 

1.825 

2432 

730 

2016 

2440 

1488 

1816 

85 

1792 

358 

Työpäivien määrä 

- Vammaisten 

työtoiminta 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

- 8127 

- 1673 

-2180 

- 0 

7.500 

1.700 

2.300 

1.579 

8086 

1825 

2057 

1078 

- Työkeskus, Kårkulla 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

- 7609 

- 5643 

- 5523 

- 0 

8.650 

5.500 

5.934 

2.771 

9082 

4933 

6277 

2397 

- Teollisuuskeskus, 

Kårkulla 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

- 2610 

- 454 

- 685 

- - 0 

3.399 

720 

792 

- 375 

2091 

475 

774 

253 

224

225 

Suoritteet 

Tilinp. 

-07 

Tilinp. 

-08 

Tilinp. 

-09 

Tilinp. 

-10 

T-arvio 

-11 

Tilinp. 

-11 

Toimintakeskus 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

Seinäjoki 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 

- 2955 

- 43 

- 0 

-- 411 

- 

3.090 

187 

0 

520 

3197 

169 

0 

435 

216 

Ostopalvelut, määrä, 

palveluasuminen: 

Kårkulla 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

Eskoo 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

Sparvboet 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

Mikeva 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

Muut: 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

29 

21 

11 

7 

3 

0 

1 

1 

0 

3 

4 

1 

16 

4 

0 

1 

6 

4 

0 

0 

29 

23 

11 

8 

3 

0 

1 

1 

0 

3 

4 

1 

16 

4 

0 

1 

5 

4 

0 

0 

30 

18 

11 

8 

3 

0 

1 

1 

1 

3 

4 

1 

20 

4 

0 

0 

11 

4 

0 

0 

Laitoshoito Kårkulla 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

2 

1 

2 

0 

2 

1 

2 

0 

2 

1 

3 

0 

Laitoshoito Eskoo 

Pietarsaari 

Pedersöre 

Uusikaarlepyy 

Luoto 

3 

0 

1 

0 

3 

0 

0 

0 

2 

0 

0 

0

Vanhushuollon päällikkö, vt.: 

Pirjo Knif 

TOIMIALA: 

Vanhushuolto 


Tavoitteena on tarjota laadukasta ja kustannustehokasta alueellista vanhushuoltoa. 

Vanhushuollon painopiste on avohuollossa, jossa vanhuksille annetaan mahdollisuus elää ja 

asua itsenäisesti turvallisissa olosuhteissa. Aktiivinen panostus avohuoltoon on välttämätön 

huolto- ja hoivapalvelujen lisääntyneeseen kysyntään vastaamiseksi. Tukitoimenpiteitä, kuten 

kotihoitoa ja tukipalveluja, myönnetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Asumisyksikössä 

hoidettavien vanhusten on voitava elää sisällökästä ja virikkeellistä elämää, jossa hyödynnetään 

yksilön omia voimavaroja. 

Hoitotoimenpiteitä ja sairaanhoitoa annetaan asiantuntevan ja ammattimaisen henkilöstön 

tuella. 

Vanhushuollossa käytetään hoidon porrastusta ja hoitosuunnittelua, jotta vanhusten hyvän 

hoidon tarve voidaan täyttää myönnettyjen voimavarojen puitteissa. 


Toimintavuoteen 2011 ovat vaikuttaneet erilaiset muutokset, kuten muutot, korjaustyöt ja 

toiminnan organisaatiomuutokset. 

- Pietarsaaren yhteinen kotihoito alkoi syksyllä 2011Kauppiaankatu 8:ssa. Kotipalvelu ja 

kotisairaanhoito järjestettiin 8 tiimiin, ja kotisairaanhoidon sairaanhoitaja toimii tiimin 

vastaavana. Uusiin tiloihin muuttava henkilöstö sai tehdä nimiehdotuksia, ja vanhusneuvosto 

päätti, että paikka saisi nimekseen Seniorikeskus. Seniorikeskuksessa on kokoushuone, jossa 

mm. vanhusneuvosto pitää usein kokouksensa. 

- Pietarsaaren, Luodon ja Pedersören muistineuvonnan toiminta on sijoitettu yhteen paikkaan 

9.9.2011 lukien Raatihuoneenkatu 20:een. 

- SAS-toiminta on aloitettu kesällä 2011. 

- Dementiayksikkkö Viivi & Wilhelmin oli pakko muuttaa 12(2011 Castreninkatu 5 C:n 

kiinteistöstä Kaupunginhotelliin sekä asukkaiden että henkilöstön terveysongelmien vuoksi. 

- Myös korjaustyöt vaikuttivat toimintaan eri paikoissa. Sandlundenissa aloitettiin korjaustyöt 

syksyllä 2011, ja luotolaisille järjestetään tilapäisesti lyhytaikaishoitopaikka Mariahemmetistä 

(1 paikka). 

- Geriatrian osasto 7:n kunnostustyöt aloitettiin loppuvuodesta, ja toiminta siirrettiin 

kolmanteen kerrokseen (A 8:n tiloihin). 

- Hagalundin korjaustyöt ovat kestäneet koko vuoden 2011. Paikkojen poisjäännin 

korvaamiseksi on Uudenkaarlepyyn sairaskodista ostettu yhteensä neljä 

lyhytaikaishoitopaikkaa. 

Aluehallintovirasto (AVI) on tehnyt valvontakäynnin Hedbohon, Hagaborgiin os. 9:lle, 

Rauhalaa ja Munsalan eläkeläiskotiin. AVI huomautti yksityisistä yksiköistä jokaisessa 

tapauksessa, että niiltä puuttuu riittävästi koulutettua henkilöstöä. 

226






Yhteiset kriteerit ja menettelytavat 

yhteistoimintaalueella. 

Mittari: Rai 

Hyvä laatu ja kunkin asiakkaan 

palvelu oikeassa portaassa 

Mittari: Rai ja toimintatilastot 

Rai-tulosten keruu kahdesti 

vuodessa, tiedoksi sosiaalija 

terveyslautakunnalle 

Laaditaan yksilölliset hoitosuunnitelmat 

Rai-arvioiden perusteella, 

hoitotarpeen seuranta 

tarvittaessa tai kaksi kertaa vuodessa. 

Toteutustapa 


Vanhushuollon päällikkö 

Rai-mittarin järjestelmällinen 

käyttö avohoidossa ja asumisyksiköissä. 

Tulosyksikön päällikkö 

Kunkin yksikön esimies 


Rai-tulokset on kerätty yksityisistä 

asumisista ja kuntien yksiköistä 

sekä geriatrian osaston 

pitkäaikaishoitopotilaista per 1.3., 

1.6.,1.9. ja 1.12. 

Rai-arviointeja on alettu käyttää 

järjestelmällisesti 

hoidonsuunnittelussa. Rai:ta 

käytetään geriatrian osastoilla 

hoidonsuunnitteluun ja 

kuntalaskutusperusteisiin. 

Toimivat hoitoketjut 

Mittari: asumispaikan ja muiden 

hoitotoimenpiteiden odotusaika 

Sijoitushoitajan palkkaaminen ja 

yhteisen hoitosuunnitteluryhmän 

muodostaminen vuonna 

2011 


Sijoituskoordinoija palkattiin 

1.1.2011 lukien ja SAS-asiantuntijatiimi 

on toiminut 1.6.2011 

lukien. 

Geriatrisen hoidon kehittäminen 

Mittari: tilastot, Rai 

Kaikista hakemuksista tehdään 

viranhaltijapäätös. Vuonna 2011 

myönnettiin 121 paikkaa. 

Hakemuksia oli yhteensä 94 

kpl/2011, 30 hakemusta vuodelta 

2010. Muita hakemuksia 93 

kpl/2011. 

227

4,5 lääkäriresurssia vanhushuollossa 

Geriatrian ylilääkäri 

Johtava lääkäri 

Geriatrianosastoille on jonottanut 4 

potilasta vuodesta 2009 lähtien, 

loput lyhemmän aikaa, mutta lähes 

kaikki yli 3 kk. Jonotusaika 

asumisiin kuitenkin vaihtelee 4 

vuorokaudesta 500 vuorokauteen. 

Lyhytaikaishoitopaikoilla kulkee n. 

80 asiakasta jokseenkin 


Muistineuvontatoiminta: 546 

käyntiä muistineuvojalla v. 2011, 

124 käyntiä lääkärillä. 

Muistineuvonnan hoitoketju on 

päivitetty. 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 

hyväksyi kotihoidon yhteiset 

linjaukset 14.6.2011. 

Ylilääkärille on annettu geriatrian 

koulutusoikeudet, ja lääkäritilanne 

on sen myötä parantunut. 

Tyytyväiset asiakkaat 

Mittari: Tilastot, kyselyt 

Vähintään 90 % asiakkaista 

tyytyväisiä 

Laatututkimukset yksiköissä 


Prosessi meneillään eräissä 

yksiköissä, ger. osastot 7–9 (yht. 49 

vastausta / 2011). 

Asiakkaalle annetaan mahdollisuus 

osallistua hoidonsuunnitteluun. 

228




Mahdollistetaan omassa kodissa 

asuminen mahdollisimman pitkään 

Mittari: tilastot, Hilmo, Rai 

87 % yli 75-vuotiaista asuu 

kotonaan vuonna 2011 

Toteutustapa 


Tämän toteuttamiseksi on 

avohuolto asetettava etusijalle 

entistä selkeämmin 



Kotihoito muutti yhteisiin 

tiloihin syyskuussa, ja työ 

järjesteltiin 8 tiimille. 

N. 86,5 % yli 75-vuotiaista asuu 

kotona 31.12.2010 (kansallinen 

tavoite on 91–92 %). 

Vanhushuollossa painotetaan 

vanhuksen osallisuutta 

Mittari: tilastot 

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 

vuoden aikana 75 

vuotta täyttäville 

Avohuollon osastopäällikkö 

Kotikäyntien hyvinvointia 

edistävä sisältö tarkastettiin ja 

siitä laadittiin rutiinin kuvaus 

uusien kansallisten määräysten 

mukaisesti. Lähihoitajat tulevat 

tekemään hyvinvointia edistäviä 

kotikäyntejä. 

Omaishoitoon varattiin 615.000 

€/2011. Vanhushuollossa 

otettiin vastaan 73 uutta 

omaishoidontukianomusta, 

joista 37 hakijalle myönnettiin 

tuki. 

Säännöllinen yhteys kuntien vanhusneuvostoihin 

kahdesti vuodessa 

Vanhushuollon osastopäällikkö 

Toteutettu, säännölliset 

yhteydet alueelliseen 

yhteistyöelimeen, 

229

Malmin potilaspaikkojen 

vähentäminen hoitoympäristön 

koon vuoksi 

Vanhukset saavat elämänlaatua 

ja mielekkyyttä arkeensa 

Mittari: asiakaskyselyt 

Vanhusten ja omaisten osallisuus 

hoivassa ja huolenpidossa 

Peruskorjaus aloitetaan vuonna 

2011 ja tavoitteena on enintään 

35 potilasta/osasto 

Asiakaskysely kerran vuodessa 

Kerran vuodessa järjestetään 

tapaaminen kunkin asukkaan 

omaisten kanssa 


Hoitotyön päällikkö 

Johtava lääkäri 

Aktivoiva suhtautuminen ja 

näkökanta vanhusten hoivassa. 

Painotetaan "apua omatoimisuuteen", 

joka käsittää 

tuen ja kannustuksen päivittäisissä 

toiminnoissa 

Yksikön vastaava 

vanhushuollon päällikkö on 

Pietarsaaren vanhusneuvoston 

sihteeri. 

Korjaustyöt aloitettiin 

toukokuussa A 6:lla. A 8:n 28 

pitkäaikaishoitopotilasta on 

Östanlidissa korjaustöiden ajan. 

Kaikki jonottavat Folkhälsanille. 

Tavoitetta kohden 

työskennellään pitkäjänteisesti. 

Kuntouttava työote -hanke on 

aloitettu useissa yksiköissä 

täydennyskouluttamalla ja 

asenteita muokkaamalla. 

Asiakaskyselyä ei ole tehty. 

Mahdollisuus omaisten 

tapaamiseen järjestyy kaikissa 

yksiköissä, ger. osastoille 

tarvittaessa. Vanhuskeskuksen 

kautta järjestettiin Pedersheimin 

Alina-osaston asukkaiden 

omaisille hanke, jossa 

tavoitteena oli ottaa omaiset 

mukaan kuntouttavaan 

työotteeseen. 

230




Toteutustapa 



Vanhukset saavat myönteisen 

kuvan alueen vanhushuollosta 

Vanhushuoltoa näkyväistetään 

osallistumalla eri tapahtumiin. 

Eri hankkeisiin osallistuminen 

Pedersheimissä vihittiin 7.6. 

käyttöönsä Sinnenas stig (aistien 

polku). Tapahtuma houkutteli paljon 

kävijöitä ja se huomattiin viestimissä. 

10.9. järjestivät vanhusneuvosto ja 

Uudenkaarlepyyn kaupunki 

senioreiden terveyspäivän. 

Vanhushuolto osallistui 

tapahtumaan. Seniorikeskuksessa ja 

muistipoliklinikalla pidettiin avointen 

ovien päivä 11.11.2011. 

Vanhushuolto on houkutteleva 

työpaikka 

Päteviä hakijoita kaikkiin avoimiin 

toimiin/virkoihin 

Henkilöstön kouluttaminen 

oppisopimuksen kautta 

Toimiin tehtävien muutosten 

perustana käytetään valtakunnallista 

henkilöstövahvuuden mitoitusta. 

Viisi kotiavustajan/hoitoapulaisen 

tointa muutetaan lähihoitajan 

toimiksi 


Vuoden aikana on yhdeksän tointa 

muutettu lähihoitajiksi. Asumisten 

henkilöstöstä on yhteensä 14 

henkilöä osallistunut vuoden aikana 

oppisopimuskoulutukseen. 

Kotipalvelussa on 10 henkilöä 

aloittanut oppisopimuskoulutuksen 

lähihoitajaksi. 

231

HENKILÖSTÖ 




Henkilöstön osaamisen 

kehittäminen ja ylläpitäminen 

Täydennyskoulutusta 3 päivää/työntekijä/vuosi 

Vuosittaiset esimies-alaiskeskustelut 

Työpaikkakokoukset/henkilöstökokoukset 

kerran kuukaudessa 

Toteutustapa 


Asianomaisen yksikön esimies 

Tulosyksikön esimies 


Vanhushuollon 722 työntekijästä 

on 411 osallistunut 

täydennyskoulutukseen v. 2011 

(361/691 v. 2010). Vuonna 2011 

on pidetty keskimäärin 3,3 

täydennyskoulutuspäivää 

työntekijää kohden (2,8 v. 2010). 

Kaikissa yksiköissä pidetään 

säännöllisesti työpaikkakokouksia, 

mutta kehittämiskeskusteluja ei ole 

pidetty kaikissa yksiköissä. 

Henkilöstön hoito-osaamisen 

kohottaminen 

Vapautuvien apulaisen/kotiavustajan 

toimien muuttaminen 

lähihoitajan toimiksi, 

vähintään 5 vuonna 2011 


Vanhushuollossa järjestetty useita 

yhteistä 

täydennyskoulutustilaisuuksia, 

ergonomisen työskentelyn 

täydennyskoulutusta useaan 

otteeseen geriatrian osastoilla. 

Henkilöstön toiminnallisen työympäristön 

tarpeelliset parannukset 

Täydennyskoulutuksen järjestäminen 

aktivoivassa työskentelytavassa 

Kunkin yksikön työympäristön 

kartoitus vuonna 2011 

Riittävät resurssit työvälineisiin, 

tarvikkeisiin ja 

henkilöstön ergonomiakoulutukseen 

sekä tarkoituksenmukaisten 

tilojen 

tarpeen täyttäminen 

Henkilöstön hyvinvoinnista on tehty 

kysely v. 2011. ja se on suunnattu 

kaikille. 

Koivurinteessä järjestettiin 

Pietarsaaren kaupungin kautta 

hanke, joka tähtäsi hoitotyön 

vahingollisen kuormituksen 

vähentämiseen ja korosti 

232

ikääntyneiden omaa aktiivisuutta 

siirtymisissä. Henkilöstö sai 

opastusta siirtotekniikassa ja 

kokeilla uusia apuvälineitä. 




Henkilöstöpoliittiset panostukset, 

jotka tähtäävät 

hoidon resurssien riittävyyteen, 

joka turvaa osaavan henkilöstön 

saatavuuden myös tulevaisuudessa. 

Toimet täytetty 

Vuonna 2011 laaditaan eri 

yksikköjen henkilöstömitoituksen 

vahvistetut 

tavoitteet 

Tehtävänkuvaukset laadittu 

Tilapäisten toimien/virkojen 

määrän väheneminen 

Toteutustapa 




Henkilöstömitoituksen kartoitus 

on tehty; henkilöstövahvuus ei 

vastaa valtakunnallista mitoitusta. 

Geriatrian osastolla käytetään 

Rafaela-hoidonraskausmittausta. 

Se osoittaa hyvin raskasta hoitoa, 

keskimäärin A 7:llä 38,4 

(optimaalinen 32,99), A 8:lla 

38,4, A 9:llä 39,9. 

Viikonloppuisin hoitaminen on 

erityisen raskasta. 

Tehtävänkuvaukset on aloitettu. 

Työn vaativuuden arviointi 

aloitetaan virastossa. Noita kahta 

prosessia viedään eteenpäin 

rinnakkain. Vt. toimet on käyty 

läpi ja muutettu toistaiseksi 

jatkuviksi niissä tapauksissa kun 

henkilöstö on ollut muodollisesti 

pätevää. 

233




Hyvinvoiva henkilöstö 

Mittari: täydennyskoulutuksen 

seuranta, sairauspoissaolotilasto 

Ei lisäystä sairauspoissaolopäivissä 

vuonna 2011 

Toteutustapa 


Tyhy-toiminta 

Henkilöstön yhteinen laatupäivä 


Tyhy-toimintaa on järjestetty, ja 

henkilöstön virkistyspäiviä on 

pidetty yksiköittäin. Tyhytoiminta 

on ollut pidettyä. 

Sairauspoissaolopäivien 

kokonaismäärä on noussut 

vuonna 2011. Vuonna 2010 

sairauspoissaolopäiviä oli 12.439 

ja vuonna 2011 niitä oli 14.899. 

Lisäystä on eräissä yksiköissä, 

monissa yksiköissä 

sairauspoissaolot ovat puolestaan 

pysyneet entisellä tasolla tai jopa 

vähenyneet vuoteen 2010 

nähden. 

Sairauspoissaolopäiviä on 

vanhushuollossa keskimäärin 

20,7 työntekijää kohden. 

234





Toimiva hoitosuunnittelu 

Mittari: tilastot 

Toteutustapa 


Hoitoketjun toimivien 

työskentelymenetelmien ja 

prosessien laatiminen 

1) SAS-hoitosuunnittelu 

2) kotihoito 

3) dementiahoito 

4. asuminen ja ger. os. 


Prosessi meneillään. 

Hoitoketjuja on vielä 

parannettava. 

Alueellinen vanhuspoliittinen 

ohjelma 

Työryhmä asetetaan vuonna 

2011 


Vanhuspoliittisen ohjelma 

laatimista varten ei vielä ole 

asetettu työryhmää, mutta 

valmisteleva työ on alkanut. 




Laadukas geriatrinen hoito ja 

vanhusten kuntoutus, joka mahdollistaa 

omassa kodissa 

asumisen mahdollisimman 

pitkään 

Mittari: Rai, Ikäihmisten 

palvelujen laatusuositus 

Toteutustapa 


Resursseja ja eri yksikköjen 

hoitoisuusastetta koskevat organisatoriset 

muutokset 



Pietarsaaren yhteinen kotihoito 

-hanke on on alkanut, toiminta 

on muuttanut yhteisiin tiloihin ja 

yhteiset työrakenteet on otettu 

käyttöön. 

Samassa paikassa 

asumisperiaatteen 

toteuttaminen kysyy 

lisäresursseja useimmilta 

yksiköiltä ja ajatteluasenteen 

235

muuttamista. 

Asiakasmaksuihin ja 

ostopalveluselvityksiin ollaan 

laatimassa käsikirjaa. 





Kustannustehokas hoito 

Mittari: hoitovuorokausihinnat, 

talousarvio 

Kilpailukykyiset hoitovuorokausihinnat 

Mittari: Rafaela, Rai, tilinpäätös 

Seudun vanhushuollon yhteiset 

mittarit (Rai-HC ja Rai-LTC) ja 

perusteet 

Maan keskitaso 

Toteutustapa 


RUG-maksujärjestelmän 

mukaista kuntalaskutusta 

selvitetään vuonna 2011 



Rai:n myötä on yhteinen 

mittaristo. Rai-screener on 

otettu käyttöön ja sitä käytetään 

omaishoidon tukea arvioitaessa, 

SAS-toiminnassa ja kotihoidon 

uuden asiakkaan 

ensikartoituksessa. RUGselvitystä 

ei ole aloitettu. 

Rafaelaa käytetään geriatrian 

osastoilla. 

236

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 

Kotona asuvat yli 75- 

vuotiaat, % väestöstä 

(Lähde: Sotkanet) 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepy 

Pedersöre 

Kansallinen tavoite 


-07 

86,4 

85,8 

85,6 

85,8 


-08 

86,4 

86,4 

84,7 

85,2 


- 09 

87,3 

87,6 

85,8 

86,0 


-10 

86,7 

85,3 

86,1 

86,5 

Talousarvio 

- 

11 

87 

87 

87 

87 

91-92 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Omaishoidon tukea saavat 

yli 75-vuotiaat, % 

väestöstä (Lähde: 

Sotkanet) 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 


3,9 

2,0 

7.8 

4,3 

3,8 

3,4 

5,5 

5,3 

4,1 

3,5 

5,1 

3,3 

3,5 

2,6 

3,5 

3,7 

4,0 

4,0 

5,5 

5,5 

5-6 

Yli 75-vuotiaiden säännöllinen 

kotihoito, % 


Sotkanet) 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 


10,2 

8,1 

8,5 

8,6 

9,7 

9,8 

9,5 

10,0 

9,6 

8,5 

7,8 

5,7 

7,6 

9,8 

10,1 

10,4 

10 

10 

10 

10 

13-14 

Tukipalveluja saavat yli 

75-vuotiaat ,% väestöstä 

(Lähde: Sotkanet) 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 

19,9 

33,7 

29,8 

31,2 

19,7 

39,6 

27,9 

30,9 

19,7 

42,5 

23,9 

31,8 

29,3 

58,3 

25,3 

46,2 

20 

30 

28 

28 

237

75 vuotta täyttäneet palveluasumisessa 

% väestöstä (Lähde: 

Sotkanet) 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 


8,3 

8,9 

7,9 

8,0 

6,8 

8,3 

5,2 

8,4 

8,1 

7,7 

5,2 

9,4 

10,0 

8,6 

5,2 

8,5 

9 

8 

7 

8 

5-6 

75 vuotta täyttäneet pitkäaikaishoidossa 

olevat 

(vanhainkoti tai tk), % 


Sotkanet) 

Pietarsaari 

Luoto 

Uusikaarlepyy 

Pedersöre 


6,6 

4,5 

8,9 

6,1 

6,8 

3,8 

10,1 

6,2 

3,2 

3,1 

9,0 

4,6 

2,0 

3,5 

9,0 

6,0 

3,5 

3,5 

9 

6 

3 

Työvuodet 528,49 470,96 556,5 

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö: 

Marit Björkstrand 

TOIMIALA: 



Toiminnan tarkoitus on ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten terveyttä sekä ehkäistä, 

vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat 

aiheuttaa terveyshaittaa tai turvallisuusriskejä. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan hyvää 

peruseläinlääkintähuoltoa toiminta-alueen hyöty- ja seuraeläimille. 


Ympäristöterveydenhuolto muodostui 31.1.2011 saakka terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon 

ja elintarvike- ja ympäristölaboratorion tulosalueista. Pietarsaaren seudun 

elintarvike- ja ympäristölaboratorion toiminta päättyi 1.2.2011 ja osa toiminnasta 

luovutettiin Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle. Muutos on aiheuttanut eräitä käytännön 

ongelmia esim. vesinäytteiden pakkaamisessa ja lähettämisessä analysoitavaksi muihin 

laboratorioihin. Useimmat elintarvike- ja salmonellanäytteet on analysoitu Snellmanin 

Lihanjalostus Oy:ssä Pietarsaaren Kaikutiellä. 

Leif Karlström toimi vt. ympäristöterveydenhuollon päällikkönä vuoden alussa. Marit Björkstrand 

on työskennellyt ympäristöterveydenhuollon päällikkönä 7.3.2011 lukien. 

238

Terveysvalvonta: 

Terveysvalvontaa hallinnoidaan Pietarsaaren Kaikutie 11:ssä sijaitsevassa toimistossa, 

jossa työskentelee ympäristöterveydenhuollon päällikkö, toimistosihteeri ja neljä terveystarkastajaa. 

Uudessakaarlepyyssä oli vuoden alussa sivutoimipiste Nygårdintie 5:ssä, 

mutta kaksi terveystarkastajaa muuttivat huhtikuussa Uudenkaarlepyyn terveyskeskukseen 

Mathesiuksentie 9:ään. Koska tarvitaan eräitä rakenteellisia muutoksia, kuten tehtävien 

uudelleenjako koko yhteistoiminta-alueella, on tavoitteena, että terveysvalvonta siirtyy vähitellen 

samoihin tiloihin. Työtehtävät on nyt jaettu pitkälti maantieteellisten alueiden mukaisesti. 

Jako jossa Uudessakaarlepyyssä on kaksi terveystarkastajaa ja kolmessa muussa 

kunnassa vain neljä, ei ole tarkoituksenmukainen. Vuoden alussa aloitettiin tehtävien 

uudelleen jakaminen, johon sisältyy mahdollisuus erikoistua eri osa-alueille. Nykyisistä 

terveystarkastajan viroista on täyttämättä 0,4 virkaa. Keskusviranomaisten valvonnalle 

asettamien vähimmäisvaatimusten nojalla on kuitenkin huomautettu 220 henkilötyöpäivän 

resurssivajeesta, minkä vuoksi vuoden 2013 suunnitelmiin on sisällytetty uusi 

terveystarkastajan virka. Vuonna 2011 on paljon henkilötyöpäiviä jäänyt puuttumaan 

sairauslomien vuoksi, mutta sijainen saatiin palkattua vasta vuoden lopussa. 

Vuoden aikana suoritettiin asiakaspalautetutkimus. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi 

asiakkaat kokevat terveysvalvonnan työn ja mitä parannuksia voitaisiin tehdä. Tulokset 

osoittavat, että terveysvalvonta koetaan merkittäväksi organisaatioksi, jonka tarkastuksia 

pidetään enemmänkin laadunvalvontana kuin välttämättömänä pahana. Esiin tulleita parannettavia 

alueita olivat tiedottaminen ja asiakaslähtöisyys (vaatimustasossa joustaminen). 

Laatujärjestelmätyömme on jatkuva prosessi, jota päivitetään säännöllisesti vuoden aikana 

tehtävien sisäisten tarkastusten avulla. Lisäksi suoritettiin SHQS-kriteeerien mukainen toiminnan 

auditointi. Aluehallintovirasto suoritti syksyllä elintarvikevalvonnan ulkoisen auditoinnin. 

Sen loppuraportti ei ole vielä saapunut. 

Eläinlääkintähuolto: 

Eläinlääkintähuollolla on vastaanotot Pietarsaaressa, Pännäisissä ja Uudessakaarlepyyssä. 

Hygieenikkoeläinlääkärin sijaisuutta ei ole yrityksistä huolimatta kyetty täyttämään 

vuoden aikana, minkä vuoksi esim. maitotilojen lakisääteiset tarkastukset ovat jääneet 

tekemättä. Hygieenikkoeläinlääkärin tehtäviin kuuluu myös mm. laitosten ja eläinsuojelun 

valvonta. Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn ja Pännäisten kolme eläinlääkärin virkaa olivat 

täytettyinä ja toimivat hyvin syksyyn 2011 saakka. Vuoden viimeisinä kuukausina 

Pietarsaaressa ei ollut kaupungineläinlääkäriä eläkkeelle siirtymisen ja henkilöstön siirron 

vuoksi. Eläinlääkäreille on erittäin vaikeaa saada sijaisia. 

Vuoden aikana laadittiin ja hyväksyttiin eläinlääkintähuollon ensimmäinen eläinten 

terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelma. 

239






Hyvä tehokkuus / tarkastusten 

määrä, näytteidenotto ja kansalliset 

ja paikalliset hankkeet 

Toteuttaa tavoitteet vuodeksi 

2011 laaditun valvontasuunnitelman 

mukaisesti. 

Vähintään 10 henkilötyövuotta 

(virkoja) yhteistoiminta-alueella. 

Toteutustapa 


Säännölliset seurantakokoukset 

koko henkilöstön kanssa. 

Ympäristöterveydenhuollon 

päällikkö. 


Terveysvalvonta: Tarkastusten 

määrä on toteutunut 77-prosenttisesti. 

Sairauslomien vuoksi 

terveystarkastajan viroista oli 

vuoden aikana täytettynä vain 

75 %. Tarkastajat noudattavat 

henkilökohtaisia tarkastussuunnitelmia. 

Eläinlääkintähuolto: Henkilötyövuosien 

määrää ei saavutettu 

vuoden aikana sijaisten vaikean 

saatavuuden vuoksi. 

Ympäristöterveydenhuollon 11,7 

virasta oli vuoden aikana täytettynä 

10,3. 

240




Erittäin tyytyväiset asiakkaat / 

asiakastutkimus 

Asiakastutkimuksen tekeminen 

päättötyönä. Tiedotustilaisuuksien 

järjestäminen asiakkaille 


Toteutustapa 


Kirjallinen kysely ympäristöterveydenhuollon 

asiakkaille 

Fredrik Ollus / Leif Karlström 


Asiakastutkimus on suoritettu ja 

analysoitu. 





suorittaa viranomaisvalvontaa 

valvonta-alueellaan eikä voi 

siten kilpailla alueellisesti. 

Hygieenikkoeläinlääkärin viran 

täyttäminen vuoden 2011 

aikana. 

Toteutustapa 



päällikkö. 


Yrityksistä huolimatta hygieenikkoeläinlääkärin 

sijaisuutta ei onnistuttu 

täyttämään. 

241

HENKILÖSTÖ 




Tasapuolinen ja oikeudenmukainen 

suhtautuminen henkilöstöön 

/ Kehittämiskeskustelut ja 

sairauspoissaolopäivien seuranta 

Säännölliset viikkokokoukset, 

joissa läsnäolovelvollisuus. Kuukausittaiset 

laatukokoukset ja 

vuotuiset kehittämiskeskustelut 

koko henkilöstön kanssa. 

Toteutustapa 



päällikkö 



Viikkokokous pidetään joka viikko 

ja on pidetty 5 laatukokousta. 

Kaikkien työntekijöiden kanssa 

pidettiin kehittämiskeskustelut 

marraskuussa. 

Eläinlääkintähuolto: Eläinlääkärien 

kanssa pidettiin 4 kokousta 

--- valitse tavoite --- 



Henkilöstön täydennyskoulutus 

sisäisenä ja ulkoisena koulutuksena. 

Tarkoituksenmukaiset työtilat 

Vähintään 3 päivää / työntekijä / 

vuosi. 

Uudenkaarlepyyn sivutoimisto 

säilytetään toistaiseksi Pietarsaaren 

tilanahtauden vuoksi. 

Toteutustapa 



päällikkö. 


Yhteensä 4,3 koulutuspäivää 

vuoden aikana, 7 henkilöä terveysvalvonnasta 

ja 2 eläinlääkintähuollosta 

osallistui. 4,2 koulutuspäivää/työntekijä. 

Uudenkaarlepyyn 

tarkastajat ovat tyytyväisiä 

uusiin tiloihinsa Mathesiuksenkadulla. 

242





Työ tehdään ympäristöterveydenhuollolle 

hyväksyttyä laatujärjestelmää 

noudattaen. 

Laatujärjestelmän säännöllinen 

päivitys. 

Toteutustapa 



päällikkö. 


Kaikki tarkastajat noudattavat 

laadittua laatujärjestelmää työssään. 

Laatujärjestelmän päivitys 

on jatkuva prosessi, jota tehdään 

sisäisissä tarkastuksissa. 





Asiakasmaksut, osavuosiraporttien 

seuranta 

Asiakasmaksutulojen lisääminen; 

ne rahoittavat toimintaa 

osittain 

Toteutustapa 


Ympäristöterveydenhuollon päällikkö 


Kuukausittainen talousarvioseuranta. 

Maksutaksaa korotettiin 5 % 

1.10.11. 

243

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 


Tarkastukset 477 425 881 877 

Näytteidenotto 206 275 529 490 

Lausunnot 54 47 129 116 

Päätökset 87 60 96 93 

Muut 510 325 371 442 

Yhteensä 1334 1332 2006 2018 


TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Eläinlääkintähuolto: 

Sairauskäynnit, virkaaika 

2082 2233 

Pieneläinkäynnit, virkaaika 

1408 1417 

Terveydenhoitokäynnit 250 383 

Sairauskäynnit, päivystysaika 

341 362 

Pieneläinkäynnit, päivystysaika 

150 231 

Yhteensä 4231 4626 

Työvuodet 4 4 

Perustelut 

Vuotta 2010 edeltäneitä tilastoja ei voi verrata vuoden 2010 jälkeisiin tilastoihin, 

koska MTHA:n ja Uudenkaarlepyyn tilastoja ei ollut laadittu yhtäläisin perustein. 

Terveysvalvonta: Suoritteiden määrä on vuonna 2011 suunnilleen sama kuin vuonna 

2010. Terveysvalvonnan 7,7, henkilötyövuodesta oli vuoden aikana täytettynä 7,3. 

Eläinlääkintähuolto: Suoritteiden määrä on n. 10 % suurempi kuin edellisvuonna. 

Eläinlääkintähuollon 4 henkilötyövuodesta oli vuoden aikana täytettynä 3. 

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 


244

Johtava lääkäri: 

Hoitotyön päällikkö: 

Pia.Maria Sjöström 

Lis-Marie Vikman 

TOIMIALA: 

Terveydenhuollon tulosalue 


Terveydenhuollossa työskennellään väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn 

turvaamiseksi ja parantamiseksi. Väestölle tarjotaan käytettävissä olevien resurssien 

puitteissa kustannustehokasta, ammattimaista, tasa-arvoista ja terveyttä edistävää 

terveydenhuoltoa. 

245






Toteutustapa 



Ks. tulosyksikköjen tavoitteet Syksyllä 2011 on aloitettu useita 

Effica-potilaskertomusjärjestelmään 

liittyviä tietotekniikkahankkeita. 

Suurina prosesseina 

voidaan mainita Uudenkaarlepyyn 

ja Malmin tietokantojen 

suunnittelu ja yhdistäminen (tavoitteena, 

että valmis toukokuussa 

2012) ja eResepti-hanke 

(otetaan käyttöön marraskuussa 

2011). Syksyllä alettiin suunnitella 

myös Effican ja kotihoitojärjestelmän 

käyttöönottoa Seniorikeskuksessa. 

Yksi henkilö 

on ollut muutaman kuukauden 

ajan irrotettuna kaupungin 

yhteisen intranetin käyttöönottoa 

varten. Myös työterveyshuollon 

siirtyminen TyöPlussalle on 

työllistänyt terveydenhuollon tietotukiyksikköä. 

246




Turvallinen potilaiden hoito, turvallinen 

lääkehoito / HaiPro 

Haipro-ilmoitusten määrän lisääminen, 

jotta saadaan selville potilasturvallisuuden 

kehittämisalueet. 

Toteutustapa 


Läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen 

HaiPro-ohjelmaan, 

ilmoitettujen läheltä piti - 

tilanteiden läpikäynti ja seuranta 


Haipro-ilmoitusten määrä on lisääntynyt 

hieman. Tehdyistä 

Haipro-ilmoituksista laaditaan 

erillinen vuosiraportti tulosalueittain. 

Haipro-ilmoitusten 

käsittely ja seuranta sekä osasto- 

että johtotasolla. Potilasrannekkeen 

käyttöön (potilaan tunnistaminen) 

on kiinnitetty huomiota 

potilasturvallisuuden näkökannalta. 

Yhdessä alueellisen 

potilasturvallisuustyöryhmän 

kanssa laaditaan menettelyohjeet 

turvallisista potilassiirroista 

eri yksikköjen ja eri hoito-organisaatioiden/-tahojen 

välillä. 

Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman 

laadinta on aloitettu. 

247




Potilaat kokevat saaneensa 

apua. Tyytyväiset potilaat / Jatkuva 

palaute, potilaskysely, 

potilaiden tekemien huomautusten 

seuranta, HaiPro 

Vähintään 60 % tyytyväisiä, real. 

75 %, erittäin hyvä jos 90 % 

tyytyväisiä 

Toteutustapa 


Hyvä kohtelu, osaava henkilöstö, 

saumaton ja joustava 

potilasvirta, kustannustehokas 

hoito, selkeät opasteet. 

Asiakaspalautteen järjestelmällinen 

seuranta. 


Syyskuussa 2011kaikkien yksikköjen 

yhteinen potilaskysely, jonka 

tulos ylitti tavoitteet. 96-99 % 

potilaista sai hyvää kohtelua, 80- 

99 % katsoi hoidon vastaavan 

odotuksia. Potilaat olivat saaneet 

hoitoa omalla äidinkielellä (ru/su). 

Käynnin kesto vastasi tarvetta 

lukuun ottamatta päivystystä, 

jossa lääkärinaika on liian lyhyt. 

Esille tulleita kehittämisalueita olivat 

mm. odottaminen vastaanotoilla 

ja poliklinikoilla, odotushuoneiden 

olosuhteet, puhelinajat 

ja saatavuus sekä osasto 

1:n tilat ja ahtaus. Portaalin kautta 

tuleva potilaspalaute on lisääntynyt 

vuoden 2010 13:sta palautteesta 

30 palautteeseen vuonna 

2011. 

Ehkäisevä ja terveyttä edistävä 

työskentelytapa. Varhaisen puuttumisen 

menetelmät /ehkäisevän 

toiminnan osuus 

Varhaisen puuttumisen menetelmiä 

kehitetään eri 

hankkeiden avulla (ks. 

tulosyksiköt) sektorien 

välisenä yhteistyönä. 

Toteutettu eri Kaste-hankkeissa. 

Muun muassa Huoli puheeksi – 

koulutuksia perusterveydenhuollossa 

ja Välittäjä-hankkeessa. Alueellisen 

päihdetyöryhmän toiminta 

on alkanut. 

248

HENKILÖSTÖ 




Toteutustapa 



Motivoitunut, osaava ja 

tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö/henkilöstökysely, 

täydennyskoulutuskortit, 

koulutuspäivien 

määrä, henkilöstöraportti 

Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää/vuosi/työntekijä, 

real. 4.5, 

max 10 päivää. Päivien lukumäärää 

koskeva tavoite 

suhteutetaan työn vaativuuteen. 

Jatkuva henkilöstökoulutus, sisäinen 

ja ulkoinen. Kirjataan 

henkilökohtaisiin täydennyskoulutuskortteihin, 

seuranta 

yksiköissä ja henkilöstöraportissa. 

Työnohjaus, kehityskeskustelut, 

TYHY-toiminta, sijaisten 

saatavuus, optimaalinen 

perusmiehitys, hyvä 

työterveyshuolto, vaikutusmah-dollisuudet 

ja osallisuus, 

oikeudenmukainen johtamistapa. 

Työergonomia, toimivat työtilat 

ja laitteet, riittävä ilmanvaihto 

ja jäähdytys. 

Täydennyskoulutukseen osallistumista 

arvioidaan tarkemmin henkilöstöraportissa 

ja kehityskeskusteluissa. 

Täydennyskoulutuskortti 

käytössä. 

Työnohjausta tarjotaan tarvittaessa, 

mielenterveyshuollossa jatkuvasti. 

Yksiköt ovat järjestäneet 

TYHY-päiviä. Ajoittain pulaa sijaisista, 

mikä lisää työn kuormittavuutta. 

Hyvät kokonaistulokset 

hyvinvointitutkimuksesta, mutta 

työn kuormittavuus on lisääntynyt 

edellisen, Malmilla vuonna 2008 

tehdyn kyselyn jälkeen. Yksikköjen 

välinen yhteistyö toimii kuitenkin 

kauttaaltaan hyvin, on vaikutusmahdollisuuksia, 

työmotivaatiota 

ja oikeudenmukainen 

johtamistapa. 

249

Hyvinvoiva henkilöstö/sairauspoissaolopäivät, 

henkilöstökysely, 

henkilöstöraportti. 

Min. sairauspoissaolot työntekijää 

kohden +2, real +1, max sama 

kuin vuonna 2009 

Säännöllinen turvallisuuskoulutus, 

tarpeelliset valvonta- ja 

turvalaitteet. 

Sairauspoissaolopäivien määrä 

työntekijää kohden on 13,9 vuonna 

2011, vuonna 2010 se oli 13,8. 

Muutos on marginaalinen, joten 

sairauspoissaolojen voidaan 

katsoa pysyneen samalla tasolla 

kahden viimeksi kuluneen vuoden 

aikana. Tarkempi analyysi 

henkilöstöraportissa. 

Henkilöstön turvallisuuden parantaminen/työtapaturmien 

määrä, läheltä piti -tilanteet, 


Nollatoleranssi henkilöstöön 

kohdistuvan väkivallan suhteen. 

Hyvä yhteistyö Malmin kiinteistöjen 

kanssa. Ilmanvaihtoa ja jäähdytystä 

korjataan ja muita saneerauksia 

toteutetaan jatkuvasti 

budjetoitujen varojen puitteissa. 

Sisäilmaa on mitattu ja seurattu, 

tarvittaessa myös korjattu 

yhteistyössä varatyösuojelupäällikön 

ja Malmin kiinteistöjen 

kanssa. 

Turvallisuusvarustusta parannettu 

eräillä vastaanotoilla, mm. Uudessakaarlepyyssä. 

Säännöllistä 

turvallisuuskoulutusta henkilöstölle. 

Työsuojelun edustajat 

seuraavat ja raportoivat henkilöstöä 

koskevia läheltä piti -tilanteita 

(henkilöstöraportti) 

250




Oikeudenmukainen johtamistapa/henkilöstökysely 

Vähintään 50 %:ssa yksiköistä, 

real 75 %:ssa, max tavoitetaso 

90 %:ssa 

Toteutustapa 


Johtamiskoulutus esimiehille 


Hyvinvointitutkimuksesta ilmeni, 

että johtajat kohtelevat henkilöstöä 

oikeudenmukaisesti (4,04, 

vuonna 2008 3,92), päätöksenteko 

3,2 (3 on asteikon puolivälissä). 

Johtamistapa saa ylipäätään 

paremman arvosanan 

kuin vuonna 2008: 3,41, vuonna 

2008 3,30. 

Synnytys- ja lastenyksikössä kritisoidaan 

päätöksentekoa kevään 

strategiaprosessin vuoksi. Useita 

vastuuhenkilöitä on Novian tai 

Optiman johtamiskoulutuksessa, 

kaupungin johtamispäivillä paljon 

osanottajia. 

Toimivat kehityskeskustelut- 

/määrä vuotta kohden, henkilöstökysely, 


Vähintään 50 % henkilöstöstä, 

real 60 %, max tavoite 80 % henkilöstöstä 

vuosittain 

Kehityskeskustelut vähintään 

joka toinen vuosi, lomakkeet 

ja ohjeet saatavilla, koulutus 

tarvittaessa 

Lomakkeita on, koulutusta 

tarjottu. Hyvinvointitutkimukseen 

vastanneista kuitenkin vain 32 % 

oli ollut kehityskeskustelussa viimeksi 

kuluneen vuoden aikana 

(arvioitavissa vain puolet vuodesta 

2011). Vuoden 2011 tarkempi arviointi 

saadaan maaliskuun 2012 

henkilöstökyselystä. 

251




Riittävä määrä päteviä hakijoita 

avoimiin virkoihin ja toimiin, 

myös sijaisuuksiin /hakijoiden 

lukumäärä, täyttämättömien virkojen 

ja toimien määrä, sijaispankin 

välittämien sijaisten 

määrä 

Vähintään 80 % päteviä, real 90 

% päteviä, max 100 % päteviä 

(keskiarvo) 

Toteutustapa 


Houkutteleva työpaikka, mm. 

kehittymismahdollisuudet, kollegojen 

tuki ja toimiva yhteistyö. 

Yhteistyö oppilaitosten kanssa, 

opiskelijoiden, harjoittelijoiden, 

amanuenssien ja nuorten lääkärien 

hyvä ohjaus ja hyvä 

kohtelu. 


Päteviä hakijoita riittävästi lukuun 

ottamatta lääkärin ja osastonhoitajan 

virkoja. Vaikeaa löytää 

pätevää ravitsemusterapeuttia. 

Yhteistyökokouksia oppilaitosten 

ja työvoimatoimiston kanssa. 

Opiskelijoiden jäsennelty 

vastaanotto ja ohjaus. Opiskelijaohjauksen 

sähköinen arviointijärjestelmä 

otettu käyttöön. Hoitoalan 

opiskelijoilla on ollut 178 

harjoittelujaksoa eli 789 harjoitteluviikkoa 

terveydenhuollon yksiköissä. 

Tk-lääkärien virat täytetään pätevillä 

yleislääkäreillä/täytettyjen 

virkojen määrä 

Min: taso säilyy ennallaan, real 

+2-4 tk-lääkäriä, max: kaikki lääkärin 

virat täytetty 

Vuoden aikana on palkattu 2 pätevää 

tk-lääkäriä. Työssä olevien 

tk-lääkärien kokonaismäärä on 

kuitenkin vähäisempi kuin vuosi 

sitten, mikä johtuu mm. äitiyslomista 

ja muutamista pitkistä sairauslomista 

252





Toteutustapa 



Laaditut hoitoketjut päivitetty 

2010-2011. 

Hoitoketjut helppokäyttöisiä 

Toteuttaminen päivittäisessä 

toiminnassa 30 % - 50 % - 75 

%. 

Päivitetään vuosittain 

marraskuussa. 

Joka hoitoketjua varten valitaan 

vastuuhenkilö, joka seuraa 

toteutusta ja huolehtii päivityksistä. 

Talousarvioon hankevaroja 

hankkeen loppuun saattamista 

varten. 

14 omaa hoitoketjua, yksi päivitetty 

vuoden aikana. Puolet hoitoketjuista 

saatettiin päätökseen 

vuonna 2011, muut jo vuonna 

2010. Hanke päättynyt, mutta 

hoitoketjutyötä jatketaan, kuitenkin 

hitaammassa tahdissa 

muun työn ohessa. Toimeenpano 

kestänyt koko vuoden ja jatkuu 

vuonna 2012. Ohjausryhmä 

seuraa ketjujen toimeenpanoa ja 

päivittämistä. 

Laatujärjestelmä SHQS valittu. 

Yhteinen laatujärjestelmä 

Vaasan sairaanhoitopiirissä, 

SHQS (Social and Health Quality 

Service)/Ite-itsearviointi 

Työ aloitetaan 

Terveydenhuollon tulosalueen laatuvastaavat 

ja laaturyhmät. 

Laatukäsikirjat, prosessi- ja 

menettelytapakuvaukset 

päivitetään. 

Laatuyhteistyö organisaatiossa ja 

Vaasan sairaanhoitopiirin sekä piirin 

muiden terveyskeskusten 

kanssa. 

Laatukäsikirjat on päivitetty, 

useita uusia menettelyohjeita 

hoidon tueksi. Sairaanhoitopiirin 

laatutyön ja potilasturvallisuuden 

työryhmissä sosiaalija terveydenhuollon 

edustus. 

253




Terveydenhuollon 

Laaditaan 2011 

strategiasuunnitelma 

Toteutustapa 


Yksikköjen toiminnasta vastaavat 

osallisia sosiaalija terveysviraston 

strategiaprosessissa. 


Esiteltiin lautakunnalle keväällä 

2011, kiivas keskustelu sekä sisäisesti, 

päättäjien keskuudessa 

että tiedotusvälineissä. Lautakunnalle 

toimitettiin joukkoadressi, 

jolla tuettiin synnytysosaston 

toiminnan jatkamista. Lautakunta 

päätti perusteellisen keskustelun 

jälkeen, että kaikki toimialat 

jatkuvat nykyisen palvelutason 

mukaisina ja että perusterveydenhuollossa 

tehdään tarvittavat 

panostukset ehkäiseviin 

toimenpiteisiin. 

254





Oikea hoidon porrastus ja 

resurssien oikea käyttö/kansallinen 

tilasto kustannuksista 

asiakasta kohden väestörakenne 

huomioon otettuna 

Toiminta talousarviokehyksen 

puitteissa. 

Kustannukset asukasta kohden 

eivät ylitä maan keskiarvoa 

Toteutustapa 


Talousarvioseuranta, kansalliset 

vertailut. Strategian ja organisaation 

tavoitteiden juurruttaminen 

toimintayksikköjen vastuuhenkilöihin. 


Suunnitelmatekstiä arvioitaessa 

käytettävissä vain alustavat 

tilinpäätöstulokset. 

Käynnit ja hoitopäivät esitetään 

erikseen. 

Kaikkien kustannuspaikkojen 

vastuuhenkilöiden kustannustietoisuuden 

paraneminen/talousarvioraportit, 

käyntitilastot, 

Rafaela, sisäiset raportit, välitilinpäätökset 

Vastuuhenkilöt tietävät, mitä eri 

tileille kirjataan. 

80 % - 90 % - 100 % vastuuhenkilöistä 

käy läpi talousarvion toteutumisen 

ja käyntitilaston 

kuukausittain maaliskuusta alkaen 

Vastuuhenkilöille tiedotetaan organisaation 

tilikartasta, kuukausiraportit 

yksiköille, välitilinpäätökset. 

Koulutustilaisuuksia, 

henkilökohtainen ohjaus tarvittaessa. 

Yksiköille toimitetuissa raporteissa 

on ilmennyt puutteita. Tilikarttaa 

ja tiliöintiä koskevat tiedot 

ovat olleet puutteellisia ja 

asiaan on palattava vuonna 

2012. Esiintynyt vain siinä 

muodossa, että on jouduttu 

kysymään ja ottamaan selvää 

itse. 

80 % - 90 % - 100 % 

255




Terveydenhuollon kaikkien resurssien 

optimaalinen hyödyntäminen 

Ehkäisevän työn resursseja lisätään 

pitkällä aikavälillä 

Optimaaliset henkilöstöresurssit/Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä, 

laatusuositukset ja 

kansalliset vertailut 

Käynnit lisääntyvät vain siinä 

määrin kuin perustetaan uusia 

työsuhteita ja lisätään 

henkilöstöresursseja 

Koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja 

2011 

Lain ja asetuksen mukaisesti 

Osastojen 1-6 hoitoisuusaste 

70-prosenttisesti optimaalinen 

Toteutustapa 


Kirurgisten työprosessien 

läpikäynti. 

Henkilöstön joustava käyttö. 

Sairaanhoitajan vastaanottojen 


Talousarviotyö, toiminnan 

suunnittelu 

Hoitotyötä johtavat ja lautakunta 

käyttävät Rafaelan tietoja 

henkilöstösuunnittelussa. 


Aloitettu, jatkuu vuonna 2012. 

Henkilöstö kiinnostunut saamaan 

vaikutteita Lean-ohjelmasta 

(prosessien ja työmenetelmien 

laadun kehittäminen) 

mm. kirurgisten prosessien sekä 

puhelinneuvonnan, päivystyksen 

ja lääkinnällisten palveluyksikköjen 

prosessien tehostamiseksi. 

Jatkuu vuonna 2012 opintokäynnein, 

täydennyskoulutuksella 

ja tukevalla ohjauksella. 

Kouluterveydenhuollon resursseja 

on lisätty talousarviossa, 

mutta eivät vastaa vielä asetuksen 

vaatimuksia. Terveydenhuollon 

osastojen hoitoisuusaste ei 

ole 70-prosenttisesti optimaalinen. 

Eniten optimaalinen hoitoisuus 

ylittynyt osastoilla 1 ja 4 

(synnytysosasto). Rafaelan hoitoisuusmittaustulokset 

esitelty 

vastuuhenkilöille, johtoryhmille 

ja lautakunnalle. 

256

TUNNUSLUVUT 

Suoritteet 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 


-11 

Työvuodet 716,53 703,3 

TOIMIALA: 

Perusterveydenhuolto 


Avohoito tuottaa ehkäisevää terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn, 

Luodon ja Pedersören kunnan asukkaille voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. 

Oikean hoidon porrastuksen avulla tuotetaan kustannustehokkaita, ammattimaisia 

ja helposti saatavilla olevia palveluja, joille tunnusomaista ovat ihmisläheisyys, turvallisuus 

ja joustavuus. 

257






Palveluhaluinen puhelinneuvonta, 

jossa lyhyt odotusaika/odo- 

Välitön yhteys 60 % - 75 % - 90 % 

tusajan seuranta 

Hoitotakuun vaatimusten täyttäminen 

perusterveydenhuollossa/lääkärinvastaanoton 

jonotusajat 

Äitiysneuvolan, lastenneuvolan 

ja kouluterveydenhuollon laajat 

terveystarkastukset noudattavat 

asetuksen määräyksiä 

Kiireettömän hoidon jonotusajat 

1vk/3vk/6 vk 

Vuoden 2011 loppuun 

mennessä tehdään laajat terveystarkastukset 

asetuksen 

edellyttäminä ajankohtina ja sen 

edellyttämin menetelmin 

30 % - 50 % - 90 % 

Toteutustapa 


Raportit 4 krtaa vuodessa 

Netwisesta 

Seuranta Efficassa, dokumentoidaan 

kuukausittain 

Mm. kouluterveydenhuollon lääkäriresurssien 

lisääminen. 

Talousarvioon 2011 resurssit 

kouluterveydenhoitajan tointa 

varten 


Resurssien lisääminen sekä Pietarsaaren 

että Uudenkaarlepyyn 

puhelinneuvontaan. Odotusajan 

seuranta tuli mahdolliseksi Uudessakaarlepyyssä 

syyskuussa. 

Odotusajat eivät täytä vielä 5 

minuutin rajaa. Tavoite saavutettaneen 

vuodeksi 2012 myönnettyjen 

lisäresurssien avulla sekä 

uusimalla tekniikka myös Pietarsaaressa 

helmikuussa 2012. 

Kiireettömän hoidon jonotusajat 

ovat olleet Uudessakaarlepyyssä 

1 vk/2 vk/ 4 vk. 

Pietarsaaressa edelleen pulaa 

lääkärinajoista, aiheuttanut aikaisempaan 

tapaan päivytyksen 

ylikuormittumisen ja pitkät odotusajat. 

Pietarsaaren, Pedersören ja Luodon 

kouluterveydenhuollon lääkäriresursseja 

on lisätty, terveystarkastukset 

nyt luokille 5, 

258

Äitiys- ja lastenneuvolassa sekä 

kouluterveydenhuollossa otetaan 

käyttöön uusia työskentelymenetelmiä. 

Koulutus Huoli puheeksi 

-menetelmässä/koulutettujen 

määrä 

Huoli puheeksi -menetelmän 

käyttöön koulutetut terveydenhoitajat 

15 % - 30 % - 50 % 

Koulutus Lene-seulontamenetelmässä 

Kaksi koulutuksen saanutta terveydenhoitajaa 

kouluttavat kollegojaan 

8 ja 1. Opiskeluterveydenhuollosta 

säännölliset lääkärintarkastukset 

puuttuvat vielä. Terveydenhoitajien 

työ vastaa 

lähestulkoon asetuksen 

vaatimuksia. Tavoitteena on, 

että vaatimukset täyttyvät kokonaan 

vuoden 2012 aikana. Asetus 

täyttyy 50-prosenttisesti 

(lääkärit)/90-prosenttisesti 

(terv.hoitajat). 

Lastenneuvolan terveydenhoitajat 

koulutettu Lene-seulontamenetelmän 

käyttöön. Seulonta sisältyy 

toimintaan vuoden 2012 

alusta. 

Toimiva diabeteshoito 

Päätetään vastuun- ja työnjaosta, 

30 % - 50 % - 70 %:lle 

diabetespotilaista on laadittu 

hoitosuunnitelma 

Dokumentoitu työnjako. Hoitosuunnitelmat 

laaditaan kaikissa 

potilaskontakteissa niille potilaille, 

joilta se puuttuu 

Kouluttajakoulutus päättynyt, 

arvioitu 6.6., ohjausryhmä asetettu. 

Arviolta 50 % terveydenhoitajista 

koulutettu Huoli puheeksi 

-menetelmän käyttöön, 

loput koulutetaan 2012. 

Organisaatiomalli ja vastuunjako 

laadittu. Pitkäaikaissairaiden potilaiden 

hoitosuunnitelmien laadinta 

aloitettiin huhtikuussa, 

diabeteshoidossa marraskuussa. 

Aloitetaan yleisesti vuositarkastusten 

yhteydessä vasta keväällä 

2012. Panostus ehkäisevään hoitoon. 

259

Elokuussa aloitettu ryhmätoiminta 

Ikihyvä henkilöille, joilla 

on riski sairastua diabetekseen. 

Sydänpotilaiden ryhmätoiminta 

Tulppa aloitettu marraskuussa. 




Potilaan osallisuus diabeteshoidossa 

ja pitkäaikaissairauksien 

hoidossa lisääntyy/laaditut hoitosuunnitelmat 

Hoitosuunnitelmat laadittu sen 

mukaan, mikä on potilaalle realistista 

Toteutustapa 


Potilaskyselyt/hanketyöntekijä 


Potilaskyselyjen mukaan potilaat 

ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa 

kohteluun kaikilla vastaanotoilla 

ja päivystyksessä. Potilaat 

arvostavat oman vastaanoton 

läheisyyttä ja turvallisuutta. 

Lääkärinhoidon jatkuvuus on 

puutteellista eräillä vastaanotoilla. 

80 % potilaista on saanut osallistua 

hoitonsa suunnitteluun, heillä 

on myös mukanaan hyvin täytetyt 

lääkeluettelot lääkärikäynneillä. 

Potilaiden kanssa on laadittu n. 

80 hoitosuunnitelmaa. 

260





Oikea henkilöstömitoitus/käyntitilasto, 

Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä 

Toteutustapa 


Henkilöstö mitoitetaan asetuksen 

(380/2009) ohjeiden mukaisesti 

ja Rafaelaa hyödyntämällä 


STM:n suositusten mukainen 

henkilöstömitoitus käyty läpi ja 

sisällytetty strategiatyöhön. 

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon 

terveydenhoitajien mitoitus 

95 %, äitiys- ja lastenneuvolan 

n. 85 %. 

Rafaela-hoitoisuusluokitusmittauksessa 

on hoitoisuus hoitajaa 

kohden pysynyt aikaisempaa 

paremmin optimaalisella 

alueella yleislääketieteen osastolla 

6, mutta sitä on seurattava 

jatkuvasti tilojen ja toiminnnan 

muuttuessa. 

261

Päivystyksen odotusaikojen lyheneminen 

Toimivat hoitoketjut 

Parempi tk-lääkäritilanne 

Lääkäriresurssit 50-60 % suositellusta. 

Malmin tk-vastaanotolla 

on liian vähän lääkärinaikoja 

varattavana. Päivystys 

on ollut ajoittain ylikuormitettu 

ja odotusajat ovat olleet pitkiä. 

Odotusajat ylittävät päivystyksen 

tavoitetason. Kehittämisalue 

myös vuonna 2012 ja käsittää 

tk-lääkärien rekrytoinnin, 

tk-vastaanoton, ajanvarauksen/puhelinneuvonnan 

ja päivystyksen 

kokonaisuudessaan. 

Myös Uudessakaarlepyyssä on 

ollut lääkärien alimiehitystä kesällä 

ja syksyllä. 

Triage- ja päivystyshoitajatoiminta 

Triage- ja päivystyshoitajatoiminta 

toteutunut suunnitellusti. 

Yhteyden saaminen päivystykseen 

helpottunut. Päivystyksen 

odotusajat ajoittain pitkiä. 

262

Moniammatilliset työtiimit 

Säännölliset kokoukset sosiaalija 

sivistyssektorin kanssa 

Aloitettu tiimityön kehittäminen 

Malmin tk-vastaanotolla. 

Terveydenhuoltolain mukainen 

työttömien terveystarkastusten 

ja ikääntyneiden terveysneuvonnan 

suunnittelu aloitettiin syksyllä 

2011, liitetään toimintaan 

vuonna 2012. 

Kehittäminen jatkuu neuvolatoiminnan 

ja kouluterveydenhuollon 

eri Kaste-hankkeiden kautta. 

263





Yhteinen muun 

terveydenhuollon kanssa 

Toteutustapa 






Tarkoituksenmukaiset tilat työterveyshuollolle 

ja yleislääketieteen 

osastolle 

Tarkoituksenmukaiset tilat tkvastaanotoille 

Suunnitellaan ja toteutetaan 

2011 

Toteutustapa 


Nykyisten tilojen peruskorjaus, uudet 

tilat työterveyshuollolle 


Työterveyshuolto muutti uusiin 

tiloihin joulukuun 2011 alussa. 

Yleislääketieteen osaston peruskorjaus 

valmis 13.12.2011. 

Malmin tk-vastaanoton peruskorjaus 

aloitettu, puhelinneuvonta 

lähes valmis. 

Luodon yhteinen vastaanotto 

tarkoituksenmukaisiin tiloihin 

2012. Suunnittelu 2011. 

Tarkoituksenmukaiset tilat 

Sandsundin toimintaa varten. 

Yhteistyökeskustelut asianomaisen 

kunnan johdon ja asianomaisen 


Päätös yhteisestä 

vastaanotosta tehty Luodon 

valtuustossa, suunnitellaan 

2012, toteutetaan 2013. 

Sandsundin vastaanotosta keskustellaan. 

Työterveyshuollon taloudellinen 

omavaraisuusaste kasvaa 

80 % - 85 % - 90 % 

Tarkoituksenmukaiset työtilat, vuosittainen 

hintojen tarkistus. Henkilöstöresurssien 

lisääminen. 

Sairaanhoitosopimusten määrän 

lisääntyminen. 

Työterveyshuollon hinnat tarkistettu 

1.6.2012. Toiminta 

siirtyi suunnitellusti Työplusliikelaitokselle 

1.1.2012. 

264

TOIMIALA: 

Suun terveydenhuolto / Hammashoito 


Suun terveydenhuollon toiminta-ajatuksena on yhteistoiminta-alueen väestön kokonaisterveyden, 

hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistäminen. Palvelumme perustuvat 

yleisesti hyväksyttyihin ja luotettaviin hammaslääketieteellisiin menetelmiin. 

Tavoitteena on, että ammattimainen hoitohenkilöstö kohtelee kaikkia potilaita 

tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. 

265






Hammaslääkäripäivystys arkisin Min/real: virka-aikana ja 

omana toimintana 

Lasten ja nuorten hammashoito 

(0-17-vuotiaat)/käyntitilasto, 

ehkäisevän hoidon osuus 

Viikonloppuisin ja arkipyhinä 

hammaslääkäripäivystys 

järjestetään sopimuksen 

mukaisesti yhteistyössä 

Vaasan kaupungin kanssa 

(1.6.2009 lukien). 

Max: kokonaan oma toiminta 

myös viikonloppuisin tai 24 

t/vrk 

Min: asetuksen mukainen 

ryhmittely 

Real: mahdolliset lisäryhmät 

Max: kaikki kerran vuodessa 

Toteutustapa 


Kutsujärjestelmä mukautetaan 

asetuksen mukaiseksi. 

Minimitaso on seuraava: 

- perheen ensimmäinen lapsi, terveystietoa 

- 1-2-vuotiaat kutsutaan 



- I vuosikurssi kutsutaan 

- V vuosikurssi kutsutaan 

- VIII vuosikurssi kutsutaan 

- kaikki 17-vuotiaat saavat tietoa 

hammashoidosta 

- opiskelijat kutsutaan vähintään 

kerran 

Ehkäisevää toimintaa painotetaan, 

ns. kariesriskipotilaat kutsutaan ns. 

SUHAT-työryhmän ohjeiden 

mukaisesti yksilöllisen tarpeen 

mukaan. 

Vammaiset etusijalla. 

Muut potilaat ottavat itse yhteyden. 


Lasten ja nuorten kutsujärjestelmä 

on sovitettu asetuksen mukaiseksi. 

Hammaslääkärien, 

hammashoitajien ja vastaanottotilojen 

vähyyden vuoksi asetuksen 

vaatimukset eivät ole täysin 

täyttyneet kohonneen suusairauksien 

riskin omaaville lapsille 

ja nuorille tarkoitettujen yksilöllisten 

ehkäisevien tarkastusten 

ja hoitojen osalta. Myöskään 

ensimmäisen lapsen saavia perheitä 

ei ole kyetty kutsumaan 

kattavasti eikä opiskelijoiden 

hammashoito täytä asetuksen 

vaatimuksia. 

266

Hoitotakuu 

Kiireetön jono 

Jonoseuranta 

Min: arviointi 2-3 viikossa. 

Hoito 6 kk:n kuluessa 

Real: arviointi 3 arkipäivän 

kuluessa. Hoito 6 kk:n 

kuluessa. 

Max: kaikki hoidetaan. 

5 työparia + uusi hammashoitola ja 

välinehuolto. 

31.12.2011 oli 362 henkilöä 

Malmin kunnissa jonottanut kiireettömään 

hammaslääkärin 

hoitoon yli 6 kuukautta. Lisäksi 

257 henkilöä oli jonottanut 1-6 

kk. U:pyyssä 73 aikuista oli jonottanut 

1-6 kk. Hoitotakuun 

vaatimusten noudattamiseksi 

kaikkien hammaslääkärin 

virkojen tulisi olla täytettynä 

100-prosenttisesti ja lisäksi tulisi 

saada 3-5- hammaslääkärihammashoitajaparia 

sekä vastaanottohuoneet 

heille. 

Oikomishoito 

Min: supistetaan 50 % 

nykyisestä 

Real: pyritään säilyttämään 

nykyinen taso 

Edellyttää osaavaa 

hammaslääkärimiehitystä 

Oikomishoito ja anestesiahammashoito 

ovat jatkuneet entisen 

laajuisina. 

267





Suun terveydenhuollon röntgenkuvien 

digitalisointi toteutetaan 

Real: 1 hoitola 2011 tai 2012 

taloudellisten kehysten puitteissa 

niissä hoitoloissa, joissa sitä 

ei ole toteutettu aikaisemmin. 

1 hoitola vuonna 2011 tai 2012 

Julkisen ja yksityisen sektorin 

työnjako. 

Selvitetään edellytykset palvelusetelille 

tai palvelujen ostamiselle 

muilta hammashoitopalvelujen 

tuottajilta. 

Yhteistyö muun terveydenhuollon 

kanssa 

Nykyiset resurssit eivät täysin 

riitä. Osa aikuispotilaista ohjataan 

yksityissektorille ilman 

maksusitoumusta. 

Toteutustapa 


Riittävä määrä tietokoneita ja 

ohjelmia 

Yhteistyökokoukset yksityissektorin 

kanssa. 

Valistustoiminta. 

Ensimmäistä lastaan odottavia 

perheitä koskeva yhteistyö terveydenhoitajien 

kanssa 


Uudessakaarlepyyssä röntgenkuvat 

on digitalisoitu jo aikaisemmin, 

mutta Malmin hammashoitoloiden 

röntgenkuvia ei voitu 

digitalisoida vielä vuonna 2011. 

Kunnallinen hammashoito huolehtii 

päivystyksistä. 

Ostopalveluja ei ole budjetoitu 

eikä järjestetty toimintavuoden 

aikana. 

Hammaslääkäripäivystys hoidetaan 

omana toimintana arkisin, 

viikonloppuisin yhteistyösopimuksen 

mukaisesti Vaasan 

kanssa. 

Vuonna 2012 pyritään palkkaamaan 

valistushammashoitaja, joka 

voisi auttaa ehkäisevän suun 

terveydenhuollon järjestämisessä 

yhdessä neuvoloiden, päivähoidon 

ja koulujen kanssa. 

268

TOIMIALA: 

Mielenterveyshuolto 


Ehkäisee psyykkistä sairastavuutta sekä auttaa ja tukee psyykkisistä sairauksista tai 

kriiseistä kärsiviä henkilöitä. Auttaa ihmisiä löytämään tasapainon elämään ja 

toimimaan mahdollisimman hyvin perheessä, koulussa, työssä ja muissa sosiaalisissa 

yhteyksissä. Suorittaa tarvittavia arviointeja ja selvittelyjä sekä antaa terapiaa ja 

tarvittavaa tukea. 

269






Ammattimainen palvelu/potilaan/yhteiskunnan 

tarpeita 

vastaava hoito. Matala kynnys 

hoitoon. Tutkimusten ja hoidon 

hyvä saatavuus. 

Min. hoitotakuun mukaisesti, 

realistinen odotusaika 2-4 viikkoa. 

Akuuttiaika välittömästi. 

Selvittelyä varten 1-2 kuukaudessa. 

Toteutustapa 


Jonotilanteen seuranta 

Effica-tilasto 

Potilaskysely 

Edellytys: potilasta hoidetaan 

hoitoon parhaiten soveltuvalla 

taholla 


Jatkuu suunnitellusti. Tilaston 

seuranta kuukausittain. 

Lasten ja nuorten vastaanoton lähetteiden 

määrä lisääntynyt 20 %. 

270





Laatukäsikirjat 

Toteutustapa 


Vähintään 1 uusi - real 2 - max 3 Koulupsykologien, 

päiväosaston ja 

syömishäiriöhoidon laatukäsikirjojen 

laadinnan 

aloittaminen 


Koulupsykologit ovat aloittaneet 

työtehtäviensä kuvauksen. 

Skitsofrenia- ja kaksoisdiagnoosipotilaan 

hoitoketjut ovat valmiit. 

Fredrikan päiväosastolla tehty 

Stepwise-laadunvarmistus. 

Fredrika-poliklinikan hoito-ohjelma 

on portaalissa. 




Toimiva yhteistyö muiden tahojen 

kanssa/yhteistyökokousten 

ja yhteyksien määrä 

Yhteistyökokoukset 

1 kertaa/vuosi - 

3 kertaa/vuosi - 

5 kertaa/vuosi 

Potilasasioissa jatkuvasti 

Toteutustapa 


Hankkeet ja säännölliset kokoukset 

A-klinikan, koulujen, 

terveydenhoidon ym. kanssa 

Henkilökohtainen kontakti potilasasioissa 


Toimii käytännössä säännöllisesti. 

Fredrika-klinikan henkilöstö on 

pitänyt useita esitelmiä ja koulutustilaisuuksia. 

271

TOIMIALA: 

Operatiivinen ja konservatiivinen tulosalue 


Operatiiviset ja konservatiiviset yksiköt tuottavat palveluita, joiden tuottaminen 

lähierikoissairaanhoitona on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista väestön 

tarpeet ja taloudelliset edellytykset huomioiden. Kuntoutus muodostaa olennaisen 

osan VSHP:n kuntoutusresurssista. Palveluita myydään myös yhteistoimintaalueemme 

ulkopuolelle. 

272






Riittävän nopea hoitoon pääsy max 6kk 

Leikkauksia ei peruta 

organisatorisista syistä 

Toteutustapa 


tilastojen seuranta 

hoitotakuuseuranta 

-pkl-jonojen seuranta 

- effica-tilastot 

- leikkausjonot 

- hoitotakuu 

-hoitajavastaanottojen 

lisääminen ja kehittäminen 


Neurologiassa ja kuntoutuksessa 

hoitotakuun mukaiset odotusajat. 

KPKS:n johto on kiinnostunut lisäämään 

vaativan kuntoutuksemme 

käyttöä. Vuonna 2011 

on alettu suunnitella vaativan 

kuntoutuksen paikkojen lisäämistä 

asteittain tarvetta vastaavaksi 

ja suunnittelu jatkuu vuonna 

2012. 

Leikkausjonot hoitotakuun rajoissa, 

mutta leikkausten määrä 

on vähentynyt leikkaavien kirurgien 

vähenemisen vuoksi. Ortopediset 

leikkaukset ovat sujuneet 

hyvin. Poliklinikkajonot 

ovat hoitotakuuvaatimusten mukaiset, 

mutta tähystysjonot ja kirurgian 

poliklinikkojen jonot 

ovat pitkiä. Rasitus-ekg:n, Holter-tutkimusten 

ja sydämen ultraäänitutkimusten 

jonotusaika 

on lähes 6 kuukautta. Sisätauti- 

273

274 

lääkärit ovat tehneet sydän- 

ECHO-tutkimuksia lisätyönä jonojen 

lyhentämiseksi. 

Lastenpoliklinikalla on aloitettu 

astmahoitajan vastaanotto. Lasten 

kotisairaalahoito on toiminut 

hyvin lastenosastolta ja lastenpoliklinikalta 

käsin. Erityistä 

kotihoitoa tarvitseva lapsiryhmä 

siirrettiin vuoden aikana vammaishuollosta 

(sosiaalihuolto) 

lasten yksikköön ja järjestely on 

toiminut hyvin.




Parantaa organisaation 

tuotteiden näkyvyyttä 

Toteutustapa 


PR ympäristön 

terveyskeskuksille 


Vaativan kuntoutuksen tiimi piti 

aivohalvauskuntoutusta koskevan 

moniammatillisen koulutuksen 

K3:lle ja Maalahti-Korsnäsille. 

Fredrika-klinikka on tiedottanut 

toiminnastaan ensisijaisen vastuualueemme 

ulkopuolisissa terveyskeskuksissa. 

Erittäin hyvät tulokset potilaspalautetutkimuksesta 

(ks. terveydenhuollon 

yhteinen teksti). Potilaat 

arvostelivat lähinnä osasto 

1:n huonoja tiloja ja wc- ja suihkutilojen 

vähyyttä. Puute tulee 

korjata lähivuosina. 

275





Tarkoituksenmukaiset tilat 2011 

Operatiivisten/kirurgisten 

yksikköjen työprosesseja 

tehostetaan/ 

kustannusseuranta, käynti- ja 

hoitopäivätilastot, Rafaela 

Min.: suunnitellaan, real: 

aloitetaan, max: toteutetaan. 

Otetaan huomioon kummankin 

erikoisalan kulloinenkin 

miehitys 

Toteutustapa 


Skopiayksikön ja dialyysin 

ilmanvaihto korjataan. 

Vastuuhenkilöt käyvät yhdessä 

läpi työprosessit/ylilääkäri, 

ylihoitaja, hoidonvaraaja, 

osastonhoitaja 


Potilaat ja henkilöstö ovat valittaneet 

osasto 1:n tiloista; ahtaat, 

peruskorjauksen tarpeessa. 

Ilmanvaihto korjattu osassa sisätautien 

poliklinikkaa. 

Aloitettu, jatkuu vuonna 2012. 

Henkilöstö kiinnostunut ottamaan 

käyttöön Lean-menetelmiä 

kirurgian/operatiivisten yksikköjen, 

lääkinnällisten palveluyksikköjen 

ja päivystyksen välisen 

yhteissuunnittelun tehostamiseksi. 

Akuutin aivohalvauspotilaan hoitoketju 

on valmistunut ja pantu 

toimeen. 

Valmiit hoitoketjut on pantu 

toimeen. 

Minkään vuodeosaston hoitoisuus 

ei ole pysynyt 70-prosenttisesti 

optimaalisella alueella, eniten 

optimaalinen hoitoisuus on 

276

ylittynyt osastoilla 1 ja 4. 

Osa gynekologien ja lastenlääkärien 

työpanoksesta tehdään terveyskeskusten 

neuvoloissa 

Yhteinen sisäinen suunnittelu/johtava 

lääkäri, ylilääkärit, ylihoitaja 

Lastenlääkärien alimiehityksen 

vuoksi ei ole voitu toteuttaa 

suunnitellusti. On laadittu periaatteet, 

joiden mukaan ehkäisyvälineiden 

asennus naistentautien 

pkl:lla voidaan varata suoraan 

terveyskeskuksen kautta, 

otetaan käyttöön vuoden 2012 

alussa (luokitellaan perusterveydenhuolloksi). 

Muutamat osasto 4:n kätilöt 

ovat saaneet koulutuksen lakisääteisten 

papa-seulontanäytteiden 

ottamiseen perusterveydenhuollossa 

ja ovat auttaneet 

siellä. 

277

TOIMIALA: 

Lääkinnälliset palvelut 

Lääkinnällisten palvelujen tulosalue käsittää laboratorion, röntgenin, välinehuollon, 

kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, ravitsemusterapia), 

apuvälinepalvelut, sosiaalityön, lääkekeskuksen ja liinavaatevaraston. 

Palveluyksikköjen asiakkaina on sekä potilas-asiakkaita että tilaaja-asiakkaita. 


Lääkinnälliset palvelut tuottavat laboratorio- ja röntgentutkimuksia, jotka täyttävät viranomaisvaatimukset 

ja vastaavat toiminta-alueella oleviin tarpeisiin. Vakiintuneilla 

terapiamenetelmillä edistetään väestön terveyttä ja toimintakykyä ja 

tarkoituksenmukaisten apuvälineiden avulla luodaan edellytyksiä 

riippumattomuuteen eri elämänaloilla. Lääkepalvelut ja lääketurvallisuuden valvonta 

sekä välinehuolto luovat edellytyksiä hyvälle ja turvalliselle hoidolle. 

278






Tyytyväiset asiakkaat (tilaajaasiakkaat): 

lyhyet odotusajat, 

min. 70 % - real 80 % - max 95 % 

hyvin suoritetut tutkimukset, 

virheettömät tutkimustulokset- 

/Asiakaspalaute, auditoinnit 

Toteutustapa 


Lähettäville yksiköille suunnattu 

asiakaskysely 

Jonoseuranta 

Auditointi 


Laboratorion asiakaspalaute 

95 % tilaaja-asiakkaista on tyytyväisiä. 

Hoitoon/kuntoutukseen osallistuvien 

toimijoiden katkeamaton 

hoito-/palveluketju/Asiakaspalaute 

Laadukkaat tutkimukset ja palvelut/Auditoinnit, 

tarkastukset 

Hyväksytty laatu ulkoisissa auditoinneissa 

Palautekyselyt, lakisääteiset auditoinnit 

röntgenissä, laboratoriossa, 

lääkekeskuksessa 

Laboratorion ulkoiset auditoinnit 

(Malmilla erinomainen, Uudessakaarlepyyssä 

tyydyttävä tulos). 

Päivystyksessä, osastoilla 4 ja 5 

sekä Malmin tk-vastaanotolla 

tehty ensimmäiset POC-auditoinnit. 

Lääkekeskuksen tarkastaa 

Vshp:n farmaseutti, mutta tarkastusta 

ei tehty vuoden aikana 

osittain siksi, että VKS:llä ei ollut 

aikaa ja osittain siksi, että vuoden 

aikana ei ole ollut mahdolli- 

279

suutta käyttää riittävästi aikaa 

laatujärjestelmätyöhön. 

Syksyllä tehtiin terveydenhuollon 

potilaspalautetutkimus. Lääkinnälliset 

palveluyksiköt saivat 

erittäin hyvää palautetta. 

Röntgentutkimusten jono pysynyt 

toivotuissa puitteissa. 

Nopea ja tehokas välinehuoltoprosessi 

Tilatut välineet tilaajalla samana 

päivänä tai sovittuna aikana 

Tilausohjelman kehittäminen 

Tilausohjelman kehittämistä jatketaan. 

Turvallinen lääkehoito/tiedotteiden 

määrä 12 /vuosi 

lääkekaappien tarkastus 

Välittömästi potilaaseen vaikuttaneita 

HaiPro-tapahtumia koskevien 

ilmoitusten määrä 

Lyhyemmät odotusajat laboratoriossa/odotusaikojen 

mittaaminen 

6/8/10 

80 % - 90 % - 100 % yksiköistä 

2/1/0 

1,5 t – 1 t – 30 min. 

Lääketiedotus (kirjeet tilaajille, 

tietoa portaalissa, lääkekaappien 

tarkastus) 

Ajanvarauksen käyttöönotto laboratoriossa. 

Väestölle ja sisäisille 

asiakkaille tiedottaminen. 

Vuoden aikana lähetetty 18 tiedotetta 

sähköpostissa. 

Vuoden aikana yksi asiakasta 

koskeva Haipro-ilmoitus 

(imagohaitta). 

90 % lääkekaapeista on tarkastettu 

vuoden aikana. 

Laboratorion odotusajat < 30 

min. 

280




Laadukkaat palvelut ja tutkimukset/Laatutarkastus 

Täyttää viranomaismääräykset 

Toteutustapa 


Sisäiset auditoinnit, ulkoiset 

auditoinnit 


Laboratorio on toteuttanut sisäiset 

ja ulkoiset auditoinnit suunnitellusti. 

Röntgenin sisäisiä auditointeja 

ei ole toteutettu radiologien alimiehityksen 

vuoksi. 

Apuvälineprosessi on dokumentoitu 

ja apuvälinelainauksen perusteet 

on laadittu toimialojen 

välisessä työryhmässä. 

Ikääntyvän väestön kuntoutus 

avohoidossa jäsennellään siten, 

että se tukee kotona asumista./Vanhushuollon 

henkilöstön 

koulutustilaisuuksien määrä. 

Ryhmien ja osallistujien määrä 

Uusi toimintamuoto - 

tavoitetasoa vaikea määritellä 

Kotihoidon henkilöstön koulutus 

ja konsultointi aktivoivassa ja 

kuntouttavassa työskentelytavassa. 

Toimintakykyä tukeva ryhmätoiminta 

avohoidossa. 

Osastonhoitaja 

Kotihoidon henkilöstölle on järjestetty 

aktivoivaan ja kuntouttavaan 

työskentelytapaan liittyvää 

koulutusta ja konsultointia henkilöstöresurssien 

puitteissa. 

Koko organisaation (myös Uudenkaarlepyyn) 

varastointivelvoitteesta 

huolehtiminen/Ilmoitus 

Fimealle 

100 / 100 / 100 

Voimassa olevan lain mukainen 

ilmoitus Fimealle ja varastointivelvoitteen 

täyttämisestä huolehtiminen/lääkekeskus 

Varastointivelvoite täytetty sekä 

Pietarsaaressa että Uudessakaarlepyyssä 

ja ilmoitus Fimealle 

tehty määräajassa. 

281




Terapiaresurssien jaossa otetaan 

huomioon terveystaloudellinen 

näkökulma/Suoritteiden 

seuranta 

Lisää resursseja terveyden edistämistoimintaan. 

Toteutustapa 


Terveyttä edistävä ryhmätoiminta, 

neuvonta ja ohjaus väestölle 

ja muulle henkilöstölle 


Vanhushuollon henkilöstön ohjaus 

toteutunut suunnitellusti. 

Tasapainoryhmät 75 + 

-vuotiaille. 

Lääkevalikoimaan kuulumattomien 

lääkkeiden käytön väheneminen/EP-lomakkeiden 

määrän 

väheneminen tai lisääntyminen 

edellisvuoteen verrattuna 

min = sama määrä kuin vuonna 

2010 

real = vähemmän kuin vuonna 

2010 

max = huomattavasti vähemmän 

kuin vuonna 2010 

Lääketyöryhmän jäsenet ymmärtävät 

Lääkevalikoiman merkityksen 

ja tiedottavat asiasta kollegoilleen/ 

Johtava farmaseutti 

Valitettavasti lääkevalikoiman ulkopuolisten 

lääkkeiden määrä 

on lisääntynyt edelleen. Jatketaan 

pyrkimystä pitää tavanomaisessa 

lääkevalikoimassa niitä 

lääkkeitä, joita tarvitaan normaalissa 

työssä. 

Vanhentuneiden, käytöstä poistettujen 

lääkkeiden määrä lääkekeskuksessa 

ja osastoilla on alle 

3 % lääkkeiden kierrosta/Arviointi 

Alle 3 % 

Varaston ja lääkkeiden kulutuksen 

valvonta. 

Lääkekeskuksen ja yksikköjen 

välinen viestintä 

Lääkekeskuksessa vanhentuneiden 

lääkkeiden määrä on selvästi 

alle 3 %, mutta osastoilla ei 

ole vielä päästy tuolle tasolle. 

282

Ylihoitaja/ 

Johtava lääkäri: 

Riitta Lönnbäck 

Pia-Maria Sjöström 

TOIMIALA: 

Ostopalvelut: lääkinnällinen kuntoutus 


Lääkinnällisen kuntoutuksen toiminta-ajatuksena on asiakkaan toimintakyvyn 

parantaminen ja ylläpitäminen vakiintuneiden terapiamenetelmien avulla siten, että 

hän kykenee säilyttämään ja lisäämään riippumattomuuttaan. 

283





Min - real - max 

Lääkinnällisen kuntoutuksen 

tarveharkinta kaikille yhtäläisin 

perustein. 

Toteutustapa 


Lääkinnällisen kuntoutuksen perusteiden 

dokumentointi 


Vt. johtava lääkäri hyväksyi 

19.1.2011 toimintaohjeen lääkinnällisen 

kuntoutuksen myöntämiseen. 

Ohjeessa on 

määritelty ostopalveluna 

hankittavien terapioiden 

myöntämisperusteet. Kaikki lääkinnällisen 

kuntoutuksen terapiahakemukset 

käsitellään näiden 

perusteiden mukaisesti. 





Ostopalvelujen prosessi- ja menettelytapakuvaukset 

Toteutustapa 


50 % kuvattu - 70 % - 100 % Prosessi- ja menettelytapakuvaukset 

dokumentoidaan/ylihoitaja 


Pääprosessi ja menettelytavat on 

kuvattu lääkinnällisen kuntoutuksen 

myöntämisohjeiden dokumentoinnissa. 

284




Ostopalvelujen perusteet 

tunnetaan organisaatiossa 

Toteutustapa 


Suullista ja kirjallista tietoa 

kaikille ostopalvelusuosituksia 

kirjoittaville osapuolille/Johtava 

lääkäri, ylihoitaja 


Lääkäreille ja psykologeille on 

järjestetty tiedotustilaisuus sekä 

Pietarsaaressa että Uudessakaarlepyyssä. 

Asiakirja ”Toimintaohje 

lääkinnällisen kuntoutuksen 

myöntämiseen” on sosiaalija 

terveysviraston intranetissä (Ostopalvelut/Lääkinnällinen 

kuntoutus). 

285





Resurssien kohdentaminen 

vakiintuneisiin ja kustannustehokkaisiin 

menetelmiin taloudellisten 

kehysten puitteissa 

Toteutustapa 


Terapeuttien raporttien ja 

terapiatulosten seuranta 

Myönnettyjen terapioiden 

kustannusten seuranta/ylihoitaja, 

johtava lääkäri 


Ennen ostopalvelupäätöksen/maksusitoumuksen 

uusimista 

arvioidaan terapioiden tulokset 

yksityisen terapeutin raportin 

sekä tarvittaessa omien 

terapeuttiemme arvion avulla. 

Myönnettyjen maksusitoumusten 

kustannusseurantaa varten 

on laadittu menettelyohjeet. Sen 

johdosta toiminta on onnistuttu 

pitämään talousarvion kehyksissä. 

Yksityisten terapeuttien 

kanssa tehty terapioiden hinnoittelusopimus 

on voimassa 

31.12.2011 saakka. 

286

287

3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 

TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA MUKAAN LUKIEN 

Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto 

Talousarvio 

Alkuperäinen Talousarvio‐ muutosten 

talousarvio muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama 

Myyntituotot 120 920 574 120 920 574 128 870 070 7 949 496 

Maksutuotot 12 249 391 5 000 12 254 391 11 788 589 ‐465 802 

Tuet ja avustukset 1 534 986 1 534 986 2 955 303 1 420 317 

Muut tuotot 16 657 831 16 657 831 17 292 353 634 522 

TOIMINTATUOTOT 151 362 782 5 000 151 367 782 160 906 314 9 538 531 

Valmistus omaan käyttöön 962 577 962 577 1 068 281 105 704 

Henkilöstökulut ‐103 398 555 ‐190 000 ‐103 588 555 ‐102 540 426 1 048 128 

Palvelujen ostot ‐114 672 890 ‐2 644 000 ‐117 316 890 ‐123 140 468 ‐5 823 578 

Aineet, tarvikkeet ‐11 127 060 ‐10 000 ‐11 137 060 ‐12 129 986 ‐992 926 

Avustukset ‐5 651 047 70 000 ‐5 581 047 ‐7 221 989 ‐1 640 942 

Muut kulut ‐20 825 726 ‐200 000 ‐21 025 726 ‐22 126 944 ‐1 101 218 

TOIMINTAKULUT -255 675 278 -2 974 000 -258 649 278 -267 159 813 -8 510 535 

Säästötavoite 1 500 000 1 500 000 

TOIMINTAKATE -101 849 918 -2 969 000 -104 818 918 -105 185 219 1 133 700 

VEROTULOT 65 199 000 65 199 000 68 555 016 3 356 016 

VALTIONOSUUDET 35 586 765 35 586 765 35 647 681 60 916 

Korkotulot muilta 70 000 70 000 62 081 ‐7 919 

Korkotulot liikelaitoksilat 181 000 181 000 88 851 ‐92 149 

Muut rahoitustulot muilta 979 501 979 501 1 190 823 211 322 

Korvaus peruspääomasta liikelaitok 2 220 499 2 220 499 2 220 499 0 

Korkomenot muille ‐2 829 000 ‐2 829 000 -2 042 561 786 439 

Korkomenot liikelaitoksille ‐200 000 ‐200 000 -183 962 16 038 

Muut rahoitusmenot ‐631 100 ‐631 100 -428 362 202 738 

RAHOITUSTUOTOT JA‐KULUT ‐209 100 0 ‐209 100 907 368 1 116 468 

VUOSIKATE -1 273 253 -2 969 000 -4 242 253 -75 153 4 167 100 

KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT ‐4 163 500 ‐4 163 500 ‐5 302 680 ‐1 139 180 

TILIKAUDEN TULOS -5 436 753 -2 969 000 -8 405 753 -5 377 833 3 027 920 

Verotulojen erittely Talousarvio 2011 Toteutuma 2011 Poikkeama 

Verotulot 65 199 000 68 554 860 3 355 860 

Kunnan tulovero 56 997 000 59 671 870 2 674 870 

Osuus yhteisöveron tuotosta 3 972 000 4 650 576 678 576 

Kiinteistövero 4 230 000 4 232 414 2 414 

288

Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % 

Verovuosi 2000 18,50 224 182 609 4,40 

Verovuosi 2001 18,50 235 659 059 5,12 

Verovuosi 2002 18,50 243 199 921 3,20 

Verovuosi 2003 18,50 246 951 238 1,54 

Verovuosi 2004 18,50 252 293 075 2,16 

Verovuosi 2005 18,50 252 535 595 0,10 

Verovuosi 2006 19,25 264 618 140 4,78 

Verovuosi 2007 19,25 279 194 878 5,51 

Verovuosi 2008 19,25 289 853 376 3,82 

Verovuosi 2009 19,25 283 107 070 -2,33 

Verovuosi 2010 20,25 286 719 723 1,28 

Verovuosi 2011 20,25 

Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2011 Toteutuma 2011 Poikkeama 

Valtionosuudet 35 586 765 35 647 681 60 916 

Kunnan peruspalvelujen 

valtionosuus (ml tasaukset) 36 165 231 36 215 793 50 562 

Opetus ja kulttuuritoimen muut 

valtionosuudet -578 466 -568 112 10 354 

Liikelaitokset Talousarvio 2011 Toteutuma 2011 Poikkeama 

Peruspääomantuotto 5% 

Pietarsaaren Vesi 671 790 671 790 0 

Peruspääomantuotto 12% 

Energialaitos 1 233 465 1 233 465 0 

Satamalaitos 315 244 315 244 0 

Yhteensä 2 220 499 2 220 499 

3.2.3 Investointien toteutuminen 

Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana 6,2 milj. euroa lisämäärärahaa. Tapaninniemen 

varikkoa varten myönnettiin 0,46 milj. euroa, öljyntorjunta‐alus ms Vanadiksen korjaukseen 

0,023 milj. euroa nettona, musiikinkoulutuksen kalusteisiin 0,03 milj. euroa, Kytömäen 

päiväkotia varten 0,4 milj. euroa, Läntistä rengastietä varten 0,8 milj. euroa ja ABC‐hanketta 

varten 0,021 milj. euroa nettona. Lisäksi myönnettiin, 4,5 milj. euroa satama‐altaan 

ruoppaukseen. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 93 %. Nettoinvestoinnit olivat 

yhteensä 18,8 milj. euroa eli 959 euroa/asukas. Kaupungin osuus kaikista 

nettoinvestoinneista oli 8,7 milj. euroa, sosiaali‐ ja terveysviraston 0,7 milj. euroa ja 

liikelaitosten investointien 9,4 milj. euroa. 

289

290

291

292

INVESTOINNIT 

KAUPUNGINHALLITUS: 

Muut arvopaperit: Kiint. Oy Kruunupyyn lentohallin osakkeet. 

Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja 

paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden 

kustannukset ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,22 milj. euroa 

vuodessa. 

Tapaninniemen varikon osto. Kokonaiskauppahinta oli 0,46 milj., josta 

rakennuksen arvo on kirjattu tähän ja tontin arvo maan ostoihin. Kaupunginvaltuusto 

myönsi ylitysoikeuden. 

PELASTUSLAUTAKUNTA 

Vuoden aikana hankittiin mm. kaksi autoa ja mönkijä. Kaupunginvaltuusto myönsi 

0,075 milj. euron lisämäärärahan öljyntorjunta-alus ms Vanadiksen korjaukseen. 

Öljyntorjuntarahastolta saadaan 0,052 milj. euron avustus. Luodon kunta osallistuu 

12,6 %:lla investointikustannuksiin. 

PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 

Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa. 

Musiikinkoulutuksen irtaimistoa varten oli talousarvioon alun perin varattu 0,05 

milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi 0,03 milj. euron lisämäärärahan. 

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 

Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen 

– Chydenius-instituutin tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on 

yhteensä 900.000 euroa jaettuna seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %. 

Ulkoilualueisiin/-reittien parantamiseen on käytetty 0,008 milj. euroa vuonna 

2011. 

TEKNINEN LAUTAKUNTA 

Tilahallinto 

Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkeenjäänyttä. Kiinteistöjen 

kunnossapidon juokseviin kustannuksiin oli investointitalousarvioon varattu 900 000 

euron määräraha, josta käytettiin 896.000. Hankkeista mainittakoon, että 

hoitorakennuksia korjattiin 184.000 eurolla. Kaupungintalon tilojen korjaustöihin, 

palvelinhuoneen rakentamiseen ja kaupungintalon paikoitukseen, käytettiin yhteensä 

382.000 euroa. Koulurakennuksia korjattiin 283.000 eurolla, mm. Oxhamnin koulun 

opetuskeittiötä, ja Pursisalmen koulua kunnostettiin päivähoitotoiminnan käyttöön. 

Kirjaston vesikattoa korjattiin 32.000 eurolla. 

293

Paloasema 

Uutta paloasemaa varten oli varattu 5 milj. euroa, josta käytettiin 4,6 milj. euroa. 

Lukiota/Etelänummea varten oli varattu 50.000 euron suunnittelumääräraha. 

Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana 0,4 milj. euron määrärahan, joka 

käytettiin. Kytömäen päiväkodin korjaustyöt alkoivat, ja 0,4 milj. euroa tuli 

käytetyksi. 

Mittaus ja maankäyttö 

Maanmyynti tuotti 554.000 milj. euro. Valtaosa summasta tulee Kaarilahdenhallin ja 

ABC-tontin myynnistä. Maanostoja tehtiin 0,379 milj. eurolla, josta Tapaninniemen 

tontin oston osuus on 0,177 milj. euroa. 

Kunnallistekniikka 

Juoksevien investointien 1,3 milj. euron määrärahasta käytettiin 1,2 milj. euroa, josta 

mm. katuverkon saneerauksiin 0,4 milj. euroa ja 0,25 milj. euroa asvaltointiin. Uuden 

kuorma-auton hankintaan käytettiin 0,2 milj. euroa. 

Katujen uudisrakentamiseen investoitiin 0,2 milj. euroa ja tuolla summalla 

rakennettiin Majapellontie, Ruusunmarjantie, Ruusunmarjankuja ja Kanttorinkuja. 

Erillisinvestointien kokonaismäärärahasta (1,9 milj. euroa) käytettiin ainoastaan 1,0 

milj. euroa. ABC-hanke toteutettiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hankkeeseen 

käytettiin 0,4 milj. euroa. Läntistä rengastietä rakennettiin maanomistusolojen 

(pohjoisosa) vuoksi alunperin suunniteltua lyhempi matka n. 0,44 milj. eurolla 

(talousarviossa 1,0 milj. euroa). Eteläosan rakentaminen jatkuu suunnitelmien 

mukaan v. 2012. Hällantien (230 m) rakentamiseen käytettiin vain 79.000 euroa 

(suunniteltu 670 m, talousarviossa 340.000 euroa). Yrittäjäntietä rakennettiin 75.000 

eurolla. 

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit olivat 0,73 milj. euroa vuonna 2011. 

Koska poistot olivat ainoastaan 0,124 milj. euroa sen vuoksi, että kaikki ennen 

1.1.2010 hankitut koneet ja laitteet jäivät Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, 

rahoitetaan investoinnit poistoilla tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveyslautakunta 

maksaa rahoittamattomasta osasta kaupungille korkoa, joka vastaa 6 kuukauden 

euriboria. 

Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien osalta investointikehyksestä, 

ja liikelaitosten hallitukset/johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. 

294

PIETARSAAREN VESI 

Kokonaisinvestointikehys oli 2 milj. euroa vuonna 2011 ja todelliset investoinnit 1,4 

milj. euroa. 

ENERGIALAITOKSEN HALLITUS 

Kokonaisinvestointikehys oli 2,2 milj. euroa vuonna 2011 ja todelliset investoinnit 

3,3 milj. euroa. 

SATAMAHALLITUS 

Alkuperäinen investointikehys vuodeksi 2011 oli 0,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto 

myönsi 4,5 milj. euron lisämäärärahan satama-altaan ruoppaukseen 11 metrin 

kulkusyvyyteen ja todelliset investoinnit olivat 4,66 milj. euroa vuonna 2011. 

295

3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 

RAHOITUSOSA 1000 euro TA 2011 TP 2011 

VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA 

Vuosikate 5 331 7 751 

Korjauserät ‐684 

VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA 5 331 7 067 

Käyttöomaisuusinvestoinnit ‐14 492 ‐19 779 

Rahoitusosuudet investointimenoihin 442 223 

Käyttöomaisuuden myyntitulot 745 

INVESTOINNIT NETTO ‐14 050 ‐18 811 


NETTOKASSAVIRTA ‐8 719 ‐11 744 

RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA 

Antolainauksen muutos 11 750 

* Antolainasaamisten vähennys 11 750 

* Antolainasaamisten lisäys 0 

Lainakannan muutokset 8 786 10 032 

* Pitkäaikaisten lainojen lisäys 19 792 19 000 

* Pitkäaikaisten lainojen vähennys ‐11 006 ‐12 832 

* Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 3 864 

Muut maksuvalmiuden muutokset ‐78 7 329 

RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 8 719 18 111 

KASSAVAROJEN MUUTOS 0 6 367 

Kassavarat 01.01 7 851 11 404 

Kassavarat 31.12 7 851 17 770 

Muutos 0 6 367 

296

3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 

Lautakuntataso 

UTGIFTER O INKOMSTER BS Korr. BU BS 2011 Förändr 

-1000 EURO- 2010 2011 2011 Avvikelse BS/BU 2010-2011 

MENOT JA TULOT TP Korj TA TP Poikkema TP/TA Muutos 

STADSSTYRELSEN INK - TULOT 3 910 3 199 3 784 584 -3,24 % 

KAUPUNGINHALLITUS UTG - M ENOT - 10 166 - 10 041 - 9 882 160 -2,80 % 

NETTO - 6 256 - 6 842 - 6 098 744 89,12 % -2,52 % 

CENTRALVALNÄMNDEN INK - TULOT 0 30 28 - 2 

KESKUSVAALILAUTAKUNTA UTG - M ENOT 0 - 50 - 52 - 2 

NETTO 0 - 20 - 24 - 4 119,79 % 

REVISORER INK - TULOT 15 17 17 9,67 % 

TILINTARKASTAJAT UTG - M ENOT - 36 - 41 - 38 3 5,21 % 

NETTO - 20 - 41 - 21 20 50,22 % 1,80 % 

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER INK - TULOT 122 175 783 608 542,61 % 

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT UTG - M ENOT - 57 985 - 61 106 - 61 684 - 579 6,38 % 

NETTO - 57 864 - 60 931 - 60 901 29 99,95 % 5,25 % 

MELLERSTA Ö:BOTTENS o 

J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT 237 276 275 - 1 16,24 % 

KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UTG - M ENOT - 2 107 - 2 510 - 2 325 185 10,35 % 

ALUEEN PELASTUSLAITOS NETTO - 1 870 - 2 233 - 2 050 184 91,78 % 9,61 % 

MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT 143 128 161 33 12,70 % 

YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA UTG - M ENOT - 499 - 586 - 607 - 22 21,74 % 

NETTO - 356 - 457 - 446 11 97,59 % 25,36 % 

BILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT 5 879 3 467 4 316 849 -26,58 % 

SIVISTYSLAUTAKUNTA UTG - M ENOT - 40 773 - 41 781 - 42 352 - 570 3,87 % 

NETTO - 34 894 - 38 314 - 38 035 279 99,27 % 9,00 % 

Svenska Yrkeshögskolan Novia INK - TULOT 1 151 1 200 987 - 213 -14,27 % 

UTG - M ENOT - 1 151 - 1 200 - 987 213 -14,27 % 

NETTO 0 0 0 0 

TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT 15 499 24 189 25 059 870 61,69 % 

TEKNINEN LAUTAKUNTA UTG - M ENOT - 14 330 - 22 003 - 22 800 - 797 59,11 % 

NETTO 1 169 2 186 2 259 73 103,34 % 93,20 % 

SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN INK - TULOT 121 419 119 665 126 564 6 899 4,24 % 

SSOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA UTG - M ENOT - 121 401 - 119 332 - 126 433 - 7 102 4,15 % 

NETTO 18 334 131 - 203 39,25 % 631,71 % 

TOTALT INK - TULOT 148 375 152 330 161 975 9 644 9,17 % 

YHTEENSÄ UTG - M ENOT - 248 447 - 258 649 - 267 160 - 8 511 7,53 % 

NETTO - 100 072 - 106 319 - 105 185 1 134 98,93 % 5,11 % 

297

4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 

298

299

300

301

KONSERNI 

302

303

304

305

5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 

306

307

308

309

310

311

312

313

314

6. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET 

LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA 

Toimitusjohtaja Markku Kaksonen 

TOIMIALA: 

Vesihuolto 


Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin 

liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa 

yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. 

Omalla toiminta-alueella laitos huolehtii vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. 

Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia 

asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. 

Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja 

kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 


Vuoden 2011 sääolot olivat varsin poikkeukselliset. Alkuvuosi oli kylmä ja 

runsasluminen. Pakkaset aiheuttivat jonkin verran ongelmia kiinteistöjen vesi- ja 

viemärilaitteille; jokunen jäätymisen aiheuttama vesimittarin rikkoutuminen ja 

tuuletusviemärin jäätymisen aiheuttama hajuhaittatapaus raportoitiin. Maaliskuusta 

lähtien eli 10 kuukauden ajan Suomen keskilämpötilat olivat kuitenkin pitkänajan 

keskiarvoja korkeampia; Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko maan 

keskilämpötila jopa 1,9 astetta keskiarvoa korkeampi. Myös sateita saatiin tavanomaista 

runsaammin. Suuressa osassa maata vuoden sademäärät olivat pitkäaikaista keskiarvoa 

suurempia. Alueelliset ja paikalliset vaihtelut kuukausisademäärissä olivat suuria. 

Merkittäviä viemäritulvia aiheuttaneita rankkasateita meillä ei esiintynyt. Sademäärä näkyi 

kuitenkin vuoden aikana puhdistamolle tulleen jätevesimäärän kasvuna edellisistä 

vuosista. Keväällä lumen nopea sulaminen aiheutti jonkin verran ongelmia jäteveden 

puhdistamon toiminnassa. 

Maailman ja Euroopan talouden kannalta vuosi oli erityisen haasteellinen. Etenkin 

euroalueen maissa edettiin vuoden mittaan kriisistä toiseen. Suomessa sekä julkisen että 

yksityisen sektorin taloustilanne oli edelleenkin vaikea. Valtiontalouden menojen 

leikkaukset kohdistuivat myös vesihuoltoinvestointien tukemiseen tarkoitettujen 

määrärahojen leikkauksiin. Seudullinen yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeemme jäi 

edelleenkin odottamaan valtion rahoitusosuutta. Muutoinkin näkyi vaikea taloustilanne 

uudisinvestointien hiipumisena. 

Kuntarakenteen muutoksesta keskusteltiin vuoden 2011 aikanakin runsaasti eri tahoilla. 

Hallitusohjelman kirjaukset antavat odottaa rajujakin muutoksia maan 

kuntarakenteeseen. Missä määrin kaavailut toteutuvat ja miten ne suuntaavat 

vesihuoltolaitosten tulevaisuutta, jää nähtäväksi. 

315

Loppuvuoden 2011 myrskyt aiheuttivat vakavia häiriöitä sähköntoimitukseen laajalla 

alueella Lounais-Suomessa. Sähkökatkot vaikeuttivat myös vesihuoltolaitosten toimintaa. 

Sähkön häiriötön saanti on edellytys vesihuoltopalvelujen jatkuvuudelle. Ilmaston 

äärevöityminen tulee lisäämään sähkön toimitushäiriöitä aiheuttavia myrskyjä. 

Vesihuoltolaitokset joutuvat jatkossakin varautumaan niihin ja myös omilla ratkaisuillaan 

varmistamaan toiminnan jatkuvuus ja vesihuoltopalveluiden jatkuvuus kaikissa 

tilanteissa. 

Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuoltotoimintaa sääntelevä laki. Sen tarkistamista 

koskeva valmistelu jatkui erillisselvityksin, jotka liittyivät mm vesihuoltoliiketoiminnan 

taloudelliseen valvontaan, vesihuollon tietojärjestelmiin, hulevesien hallintaan ja 

vesihuoltopalvelujen keskeytymisestä maksettavan vakiohyvityksen perusteisiin. On 

mahdollista, että lain tarkistamista koskeva hallituksen esitys menee eduskunnan 

käsittelyyn kevään 2012 aikana. Uusi vesihuoltolaki voisi näin tulla voimaan aikaisintaan 

vuonna 2013. 

Talousvesiasetuksen uudistaminen on loppusuoralla. Uudistus tuo todennäköisesti 

vesilaitoksille velvollisuuden desinfiointivalmiuteen. Pietarsaaren Veden toimintaan tämä 

ei toisi muutosta; laitos desinfioi kaiken valmistamansa talousveden jo nyt. Asetuksessa 

tarkennetaan myös erityistilannesuunnittelun sisältöä. 

Pitkään valmisteltu uusi vesilaki astui voimaan vuoden 1.1.2012. Vesihuoltolaitoksen 

kannalta tärkeitä osa-alueita laissa ovat pohjavesialueiden suojeluun sekä vedenoton 

ensisijaisjärjestykseen liittyvät kohdat. 

Uusi pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011. Se edellyttää sammutusvesisuunnitelman 

laadintaa. Suunnitelman laatimisesta vastaa pelastuslaitos ja suunnitelma laaditaan 

yhdessä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien sekä vesihuoltolain tarkoittamien 

vesihuoltolaitosten kanssa. Suunnitelma koskee sekä veden hankintaa että toimittamista. 

Sammutusvesisuunnitelmat on hyväksyttävä 30.6.2013 mennessä. 

316






Veden laatu 

Laatuvaatimukset ja -suositukset 

(stm 461/2000) 

Toteutustapa 


Viranomais- ja omavalvonta, 

käyttöpäällikkö 


Laatuvaatimukset täytettiin, ainoastaan 

vähäisiä poikkeamia laatutavoitteista 

Veden toimituskatkot 

Myönteinen kehitys 

Asiakaspalautteen rekisteröinti, 

verkostopäällikkö 

Kehitystä havaittavissa 

Viemärin toimintahäiriö 

Myönteinen kehitys 

Kehitystä havaittavissa 



Toteutustapa 


Viestintäsuunnitelma 



Molemmat 2011 toim.johtaja, viestintävastaava Suunnitelma, joka käsittäisi myös 

erityistilanteet, on vielä idea-asteella 

Internet-sivujen 

uudistaminen 

Uudistaminen käynnissä ja valmistuu syksyyn 

2012 mennessä 

317

HENKILÖSTÖ 





1 kerta/vuosi/työnt. 

Toteutustapa 


toim.joht., osastopääll. 


Ei saavutettu 

Työpaikkakokoukset 

8 kertaa/vuosi 

toim.joht., osastopääll. 

Ei saavutettu kaikilssa yksiköissä, kehitystä 

havaittavissa 



Toteutustapa 




Henkilökoulutuksen määrä ja 

kohdentuminen 

Ammatill. suunt. 1-2 

päivää/vuosi 

toim.joht., 

osastopäällikkö 

Saavutettu 70 %:n osalla henkilöstöstä 

318





Palvelun 

tuotantokustannukset 

Maan keskitaso molempien 

kohdalla 

Toteutustapa 


Vesihuoltolaitosten 

tunnusluvut, vvy 


Asiakasmaksut 

Vesihuoltolaitosten maksut, 

vvy 

Veden käyttö- ja vertailumaksu maan keskiarvoa 

suuremmat 

(vvy = Vesi- ja viemärilaitosyhditys 

r.y., nyttemmin 

Vesilaitosyhditys 

r.y.) 

Jäteveden käyttö- ja vertailumaksu maan 

keskiarvoa pienemmät 



Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2011 


Investointien 

tulorahoitus 

Suurempi kuin 100 % 10 vuoden 

tarkastelujaksolla 

Toteutustapa 


Tilinpäätös, toim.joht. 


104,0 % niinä yhdeksänä vuotena, jotka PV toiminut 

liikelaitoksena 

319

TOIMINTA JA TALOUS 

Organisaatio ja henkilöstö 

Toimintavuoden lopussa henkilökunnan lukumäärä oli 30 henkilöä. Näistä 22 oli 

kuukausipalkkaisia ja kahdeksan tuntipalkkaisia. Yksi työntekijä kuukausipalkkaisista 

ja yksi tuntipalkkaisista oli osa-aikainen. 

Kesäkuussa johtokunta vahvisti Pietarsaaren Veden uuden organisaation ja 

henkilöstön tehtävänimikkeet. Päivitys tuli ajankohtaiseksi sekä henkilöstön taholta 

tulleiden toiveiden että keväällä tehtyjen rekrytointien vuoksi. Organisaatiokaavio 

seuraa liitteenä. 

Henkilöstö osallistui erilaisiin koulutustilaisuuksiin varsin ahkerasti. Keskimäärin 

osallistumispäiviä henkilöä kohti kertyi hieman yli 2. Henkilöstöstä noin 70 % 

osallistui koulutustapahtumaan 1-2 päivän verran. 

Asiakkaat ja myynti 

Toimintavuoden aikana omalla alueella laskutetut vesi- ja jätevesimäärät laskivat 

hieman edellisvuodesta. Vuonna 2011 laskutettu vesimäärä oli 1 685 274 m 3 , kun se 

2010 oli 1 687 156 m 3 (ero -0,1 %). Laskutettu jätevesimäärä 2011 oli 1 417 623 m 3 , 

kun se 2010 oli 1 442 435 m 3 (ero -1,8 %). Laskutetun jäteveden kokonaismäärä 

kuitenkin kasvoi naapurikuntien johtamien jätevesimäärien oltua runsaampien 

sateiden vuoksi suuremmat. Vuonna 2011 laskutettu jäteveden kokonaismäärä oli 

2 311 924 m 3 , kun se 2010 oli 2 251 266 m 3 (ero +2,7 %). 

Vuoden aikana tehtiin 26 uutta vesiliittymää ja 26 uutta viemäriliittymää sekä 45 

uutta hulevesiliittymää. Määrät laskivat huomattavasti edellisvuoden määristä, jotka 

olivat 44, 38 ja 83. Vuoden 2011 lopussa laskutettavien vedenkäyttöpaikkojen 

lukumäärä oli 4874, kun paikkoja 2010 vuoden lopussa 4846. 

Vuoden 2011 alusta korotettiin veden perusmaksuja 7,4 % ja jäteveden 

perusmaksuja 2,2 - 2,7 %. Veden käyttömaksua korotettiin 4,6 % ja jäteveden 

käyttömaksua 2,1 %. 

Vedenhankinta 

Vedenhankinta tapahtui edelleenkin pääasiassa Ähtävänjoesta. Vuoden aikana 

pumpattiin raakavettä joesta Åminnen vesilaitoksen puhdistusprosessiin yhteensä 

2 611 544 m 3 eli 7 155 m 3 vuorokaudessa. Puhdistettua talousvettä 

vesijohtoverkkoon pumpattiin 2 226 460 m 3 eli 6 100 m 3 vuorokaudessa. Erotus 

385 084 m 3 (14,7 % raakaveden määrästä) käytettiin vesilaitoksen sisäisiin tarpeisiin, 

kuten käsittelykemikaalien syöttöön, flotaatioyksiköiden sekä hiekka- ja 

hiilisuodattimien huuhteluun. 

Ähtävänjoen raakaveden laatu oli koko vuoden kohtuullisen hyvä. Jonkin verran laatu 

vaihteli vuodenaikojen mukaan, kuten aina. Kaliumpermanganaattiluku, joka mittaa 

raakaveden orgaanisen aineksen määrää, oli alimmillaan 47 mg/l ja korkeimmillaan 

72 mg/l marraskuussa runsaiden sateiden aikaan. 

320

Valvontatutkimuksin todettiin talousveden täyttäneen asetuksen mukaiset 

laatuvaatimukset. Laatutavoitteetkin saavutettiin aiempia vuosia paremmin. Kahdesti 

analyysit osoittivat veden rauta- ja nitriittipitoisuuden marginaalista poikkeamaa 

suositusarvoista. Kaikkiaan vesinäytteitä otettiin raakavedestä ja puhtaasta vedestä 

vesilaitokselta ja vesijohtoverkon eri osista viranomaisvalvontaa varten yhteensä 33 

kpl ja omavalvontaa varten 866 kpl ja näistä tehtiin analyysejä yhteensä 7569 kpl. 

Suurempia ongelmia Åminne vesilaitoksen toiminnassa ei esiintynyt; koneita ja 

laitteita huollettiin ja uusittiin normaaliin tapaan ja alustavasti valmisteltiin myös 

varavoimakoneen hankintaa laitokselle. Suurimpia huolenaiheita olivat useat vuodot 

kaupunkiin, Pedersin alasäiliölle vettä syöttävissä pääjohdoissa. 

Koko vuoden ajan ostettiin pieni määrä vettä (1 690 m 3 ) myös Kovjoki Vatten Ab:n 

pohjavesilaitokselta Uusikaarlepyyn suunnan yhdysvesijohdon (kriisivesijohdon) 

kautta. Samalla tavalla toimi myös Pedersöre Vatten Ab. Tarkoituksena oli pitää 

kriisivesijärjestelmä koko ajan toimintakunnossa. 

Vuoden aikana pidettiin myös kaksi (maaliskuussa ja lokakuussa) harjoitusta, joiden 

yhteydessä testattiin järjestelmän toiminta ja suoritettiin siihen kuuluvien johtoosuuksien 

huuhtelu. Harjoituksiin osallistui Pietarsaaren Veden, Pedersöre Vatten 

Ab:n, Kovjoki Vatten Ab:n ja Uusikaarlepyyn Voimalaitoksen henkilökuntaa. 

Markbyn Ja Marken-Åvistin pohjavesialueiden pohjavesitutkimus, jossa Etelä- 

Pohjanmaan ELY-keskus toimi päätoteuttajana, valmistui syksyllä. Syksyllä kolmen 

kunnan, Pietarsaaren, Pedersören ja Uusikaarlepyyn ympäristönsuojeluviranomaiset 

neuvottelivat mahdollisuudesta laatia suojelusuunnitelmat kaikille kuntien alueilla 

sijaitseville tärkeille pohjavesialueille. Myös jokunen vesihuoltolaitos osallistui 

neuvotteluun. Tarkoitukseen oli luvassa tuntuvaa valtionrahoitusta ELY-keskuksen 

kautta. 

Vuoden lopulla purettiin Sandåsenin vanha vedenpuhdistamorakennus. Se 

rakennettiin alun perin 1920-luvun lopulla ja sitä laajennettiin 1940-luvulla. Se jäi 

pois käytöstä 1940-/1950-lukujen vaihteessa, kun Åminnen vesilaitos otettiin 

käyttöön. Se oli lyhyen aikaa vesilaitoskäytössä vielä vuonna 1968, kun Åminnen 

vesilaitoksen käsittelyprosessia uudistettiin. 

Johtoverkot 

Talouden tilanteesta huolimatta vuosi 2011 oli johtojen saneerauksen ja 

rakentamisen osalta varsin työntäyteinen. Vuoden työohjelmaan vaikutti 

merkittävästi vuodenvaihteen kovien pakkasten aikana kärjistyneet hajuhaitat 

läntisen pääviemärin varrella. 

Vesijohtoverkon vuotoja korjattiin vuoden aikana kaikkiaan 43 kpl. Yksityisiä 

tonttivesijohtoja uusittiin vuodon takia 13 kpl. Paineviemäreiden vuotoja korjattiin 

kaksi kpl ja viemäriverkon tukoksia selvitettiin kaikkiaan 23 kpl. 

Vesijohtovuodoista peräti viisi esiintyi Åminnen vesilaitokselta vettä kaupunkiin 

syöttävissä pääjohdoissa. Vuodoista kolme oli vanhemmassa 300 mm:n ja kaksi 

uudemmassa 400 mm:n pääjohdossa. Vuotojen korjaaminen näissä johdoissa on 

321

joka kerta vaativa tehtävä, koska johdot kulkevat paikoin märkien alueiden poikki ja 

varsin lähellä toisiaan. Työt on suunniteltava ja suoritettava huolellisesti, sillä toisen 

johdon korjaaminen ei saa johtaa, tilanteeseen, jossa ollaan ilman molempia. 

Valtaosa (1 361 379 €) investointeihin käytetystä (1 396 601 €) määrärahasta 

kohdistettiin vesijohtojen ja viemäreiden saneeraukseen ja rakentamiseen. 

Tärkeimpiä saneerauskohteita olivat Itänummen jatkotyöt, Pietarinpuistikon ja Paul 

Hallvarin kadun töiden loppuunsaattaminen, vesijohtojen ja viemäreiden sujutukset 

Torpanmaantiellä ja Porvarinmäenpolulla. Pohjoisnummella Jaakonkadulla jouduttiin 

50 m viemäriosuus uusimaan hätätyönä sen sorruttua kesäkuussa. Sääolot olivat 

vuoden 2011 saneeraustöiden kannalta sangen edulliset. Itänummella työt jatkuivat 

koko joulukuun ajan. 

Tärkein uudisrakennuskohde oli läntisen pääviemärin hajuhaittojen poistamiseksi 

toteutetut erilliset keräilyviemärit Huovintiellä, Läntisen rengastien varrella sekä 

Nikulantiellä. Suunnittelu haittojen eliminoimiseksi käynnistettiin varsin nopeasti 

tilanteen kärjistyttyä vuodenvaihteen tienoilla. Suunnittelun kuluessa 

ratkaisuvaihtoehdoista keskusteltiin myös asianosaisten kanssa. Rakennustyöt 

teetettiin urakalla kolmena eri hankkeena. Rakentaminen alkoi elokuussa 

Huovintiellä ja saatiin pääosin päätökseen Nikulantiellä marraskuussa. Jonkin verran 

täydentäviä toimenpiteitä ja jälkitöitä jäi vielä vuodelle 2012. 

Muita uudisrakennuskohteita vuonna 2011 olivat kunnallisteknisen osaston, 

energialaitoksen ja puhelinlaitoksen kanssa yhteistyössä toteutetut kohteet 

Uusipellossa, Majaniemessä sekä Kirkkorannalla. 

Vuoden aikana rakennettiin 730 m uusia vesijohtoja (edellisen vuoden aikana 257 

m), 1 631 m (301 m) viemäreitä, 193 m paineviemäriä (0 m) ja 408 m (55 m) 

hulevesiviemäreitä. Saneeraustöiden yhteydessä rakennettiin uusia vesijohtoja tai 

sujutettiin vanhoja yhteensä 1 474 m (2 485 m) ja viemäreitä 1 045 m (1 687 m) 

sekä rakennettiin uusia hulevesiviemäreitä 943 m (1 551 m). 

Jätevedenpuhdistus 

Vuonna 2011 Alhedan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 

3 262 561 m 3 . Vuonna 2010 määrä oli 2 999 286 m 3 . Kasvu oli siis 8,8 %. Viimeksi 

yhtä paljon jätevesiä käsiteltiin vuonna 2008. Jätevedenpuhdistamon 

vuorokausivirtaama oli keskimäärin 8 939 m 3 /d ja suurin vuorokausivirtaama 19 451 

m 3 /d. 

Naapurikunnista Uusikaarlepyystä, Pedersörestä ja Luodosta sekä suurteollisuudesta 

UPM Kymmene Oyj:n tehtailta vuoden aikana vastaanotettu jätevesimäärä oli 

yhteensä 871 319 m 3 . Määrä edellisenä vuonna oli 805 260 m 3 , eli 8,2 % pienempi. 

Vastaanotetun sakokaivo- ym. lietteen määrä oli 13 651 m 3 , kun edellisen vuoden 

määrä oli 13 264 m 3 eli 2,9 % pienempi. 

Vuonna 2011 puhdistamolle tullut orgaaninen kuorma oli 915 t/a ja fosforikuorma 

27,7 t/a. Ne molemmat ovat korkeimmat kuormitukset sitten vuoden 2004 eli sen 

jälkeen, kun Oy Snellman Ab otti käyttöön oman esikäsittelylaitoksensa vuonna 

2005. 

322

Alhedan jätevedenpuhdistamo toimi vuoden mittaan suhteellisen hyvin. 

Lupamääräysten puhdistusvaatimukset, jotka lasketaan neljännesvuosikeskiarvoin, 

saavutettiin pääosin. Vähäisiä orgaanisen aineen pitoisuuden ylityksiä esiintyi. 

Häiriöitä puhdistusprosessin toimintaan aiheuttivat kevään virtaamahuippu sekä 

syksyn poikkeava lyhytaikainen ainekuorma, jonka laadusta ei saatu selvyyttä. 

Häiriöitä puhdistusprosessissa aiheutti jossain määrin myös eräiden koneiden ja 

laitteiden rikkoutuminen. Reikälevyvälppä oli pitkään poissa käytöstä varaosien 

viipymisen vuoksi. Kuivatun lietteen kuljetusruuvi jouduttiin myös uusimaan ja 

lietelingon laakerit vaihtamaan. 

Vuoden aikana kuljetettiin 5 461 m 3 

lingolla kuivattua lietettä jatkokäsittelyyn 

Himangan kompostointilaitokselle. Kun edellisen vuoden määrä oli 5 015 m 3 , oli 

viime vuoden määrä 8,2 % suurempi. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 21,4 %. 

Analyysit osoittivat taasen, että liete on laadultaan hyvää, raskasmetallispitoisuudet 

ovat alhaiset. Liete soveltuu hyvin maanparannusaineeksi sekä viljelykäyttöön että 

viherrakentamiseen. 

Ympäristölupahakemus Alhedan jätevedenpuhdistamoa varten toimitettiin Länsi- ja 

Sisä-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuussa. Hakemusasiakirjojen laadinnassa 

avustivat emeritus professori Esko Lakso sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 

Vuoden aikana tehtiin sopimus Ab Ekrosk Oy:n kanssa asuinkiinteistöjen sakokaivoja 

umpikaivolietteiden vastaanotosta Alhedan jätevedenpuhdistamolla. Kiinteistöjen 

lietteistä huolehtiminen kuuluu itse asiassa jätehuoltoon ja näin jätehuollon 

seudulliselle operaattorille. Suurin osa lietteistä tullaankin ohjaamaan jatkossa 

suoraan Pohjanmaan Biokaasu Oy:n laitokselle sen valmistuttua vuonna 2012. 

Kaksi uutta jätevedenpumppaamoa oli työn alla vuoden 2011 aikana, Yrittäjäntien ja 

Hällantien pumppaamot. Myös tärkeimpien pumppaamoiden 

kaukovalvontajärjestelmän päivitys saatiin työn alle. 

Talous ja tilinpäätös 

Liikevaihto vuonna 2011 oli 6 171 206 €, mikä on 9 629 € (0,2 %) edellisvuoden 

liikevaihtoa ja 232 794 € (3,6 %) budjetoitua pienempi. Vaikka laskutetut vesi- ja 

jätevesimäärät omalla alueella laskivat hieman edellisvuodesta, kasvoivat 

käyttömaksutulot 3,4 %. Myös perusmaksutulot kasvoivat jonkin verran eli 5,1 %. Sen 

sijaan liittymismaksutulot laskivat peräti 65,1 % ja tonttijohtojen 

rakentamismaksutulot 37,0 %. Naapurikuntien jätevesin käsittelystä saadut tulot 

pysyivät edellisen vuoden tasolla. Suurteollisuuden jätevesien käsittelystä saadut 

tulot sen sijaan kasvoivat. 

Toimintakustannukset 3 795 549 € olivat peräti 375 672 € (11,0 %) edellisvuoden 

kustannuksia ja 50 552 € (1,5 %) budjetoituja suuremmat. Eniten kasvoivat aineiden, 

tarvikkeiden ja tavaroiden hankintakustannukset (ja näistä sähkö, lämpö, 

rakennusmateriaalit ja koneiden varaosat), palveluiden ostot (mm. rakentamis- ja 

kunnossapitopalvelut, lietteen käsittely) ja muut toimintamenot (erityisesti 

rakennusten ja huoneistojen vuokrat sekä kulukirjaukset). 

323

Poistot, toista kertaa uuden poistosuunnitelman mukaan kirjattuina, olivat 1 092 224 

€, eli 171 066 € (13,5 %) edellisvuotta pienemmät. Rahoitustuotot ja -kustannukset 

olivat 671 607 € eli 5 730 € (0,8 %) edellisvuotta pienemmät. 

Liikeylijäämä oli 1 328 755 €, mikä oli 217 197 € (14,0 %) edellisvuotta pienempi. 

Tilikauden ylijäämä oli 657 148 € eli 211 411 468 € (24,3 %) edellisvuotta pienempi. 

Investointien määrä oli 1 396 601 €. Investointiosuuksia ei voitu kirjata, joten 

nettoinvestoinnit olivat 252 472 € (22,1 %) edellisvuotta suuremmat. Vuoden 

investointikatto oli 2 000 000 €, joten siitä jäi käyttämättä runsaat 600 000 €. Syynä 

tähän oli Kivilösin ja Pohjoisnummen saneeraustöiden kilpailutuksen siirtyminen 

myöhäiseen syksyyn ja tuolloin saatujen tarjousten hintataso. Työt päätettiin 

kilpailuttaa uudelleen parempana ajankohtana. 

Vuoden 2011 liikevaihto riitti hyvin rahoittamaan vuoden toimintakustannukset, 

investoinnit, lainojen lyhennykset sekä omistajalle maksettavan tuoton. Kassavarat 

olivat vuodet lopussa 705 622 € eli ne kasvoivat 427 179 €. Lainanottoon ei ollut 

tarvetta. 

Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Pietarsaaren Vesi on olosuhteisiin 

nähden varsin hyvin saavuttanut ne tavoitteet, jotka sille talousarviossa ja 

taloussuunnitelmassa on asetettu vuodelle 2011. Aiempien tilinpäätösten mukaisesti 

ylijäämä 657 148 € kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. 

Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä liitetiedot ohessa. 

324

325

326

327

328

329

330

PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA 

Satamajohtaja: 

Kristian Hällis 

TOIMIALA: 

Pietarsaaren satama 


Sataman tehtävänä on markkinoida, tarjota ja kehittää kilpailukykyistä satama- ja 

kuljetustoimintaa, elinkeinoelämän merikuljetuspalveluiden tarpeeseen pohjautuen. 

Palveluiden tarjonnan määrä ja sataman infrastruktuurin kehittäminen perustuu 

sataman asiakkaiden tuottamaan todelliseen ja arvioituun kysyntään. Satama 

muodostaa varman ja tehokkaan linkin tavarantuottajien ja maailmanlaajuisten 

markkinoiden välisessä tavaravirrassa. 

Pietarsaaren kaupungille satama muodostaa tärkeän elinkeinopoliittisen työvälineen 

sekä strategisesti tärkeän osan elinkeinorakennetta. 

Pietarsaaren Satama -liikelaitoksen strategiset tavoitteet: 

1) Asiakaslähtöinen toimintatapa perustana menestyksekkäälle toiminnalle. 

2) Kaupungin tehtävän korostaminen elinkeinopoliittisena työvälineenä uutta 

yritystoimintaa ja jo olemassa olevaa elinkeinorakennetta ajatellen. 

Elinkeinoelämän investointien edistäminen. 

3) Liiketoiminnan kannattavuus. 

4) Kestävä toiminta, joka perustuu ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohtiin. 

5) Toiminnan kehittäminen osaavan henkilökunnan ja asiakkaiden 

vuorovaikutuksen kautta. 


Markkinatilanne 2011 

Satama toimii yhdyslinkkinä elinkeinoelämän vientimarkkinoille koskien jalostettuja 

tuotteita. Myös kansainvälisten raaka-aine markkinoiden saatavuus on muodostunut 

yhä tärkeämmäksi tekijäksi metsäteollisuudelle ja energiantuottajille. Vuoden aikana 

toimintaa varjostivat raportit Euroopan velkakriisistä sekä nopeasti lähestyvä 

laskusuhdanne. Raporteista oli myös ymmärrettävissä että kansainvälisen talouden 

rakenteelliset tekijät merkitsisivät kasvun heikentymistä myös pitemmällä 

tähtäimellä. Seurauksena oli lisääntynyt varovaisuus asiakkaiden keskuudessa sitä 

mukaa kun tilaukset vähenivät ja hintoja painettiin alas. Sataman osalta tämä näkyi 

satamaliikenteen hiipumisena parin kuukauden aikana myöhäissyksyllä 2011. 

331

Huolimatta negatiivisista ennusteista ja uhkakuvista sujui liikenne vuositasolla 

normaalisti eikä pelätty laskusuhdanne toteutunut vuoden 2011 aikana. Vuoden 

lopussa näkyi metsäteollisuuden hinnanmuodostuksessa positiivista kehitystä 

koskien sellun hintaa ja samanaikaisesti markkinoilla oli myös kysyntää. Satamien 

välinen kilpailu kovenee entisestään ja havaittavissa on myös erikoistumista 

satamatoiminnan ja investointien puitteissa. Sementintuonti rakennusalaa varten 

säilyi hyväksyttävällä tasolla. Myös lipeän tuonti sujui hyvin. Erilaisten polttoaineiden 

tuonti Alholmens Kraftin energiantuotantoa varten oli kolmella ensimmäisellä 

kvartaalilla vilkasta, mutta hidastui viimeisen kvartaalin aikana verrattuna vuoteen 

2010. Sellun vienti lisääntyi 11 % verrattuna vuoteen 2010 

Kilpailutilanne 

Vuoden 2011 aikana markkinoita vaivasi epävarmuus. Ristiriitaisia ennusteita 

vakavasta kansainvälisestä finanssikriisistä, kutistuvat markkinat Euroopassa, joka 

on ollut Suomesta ja näin myös Pietarsaaren satamasta vietävien tuotteiden tärkein 

markkina-alue. Viennin ja tuonnin painopiste on osittain siirtymässä Euroopan 

ulkopuolisille markkinoille. Satamille ja laivaliikenteelle tämä merkitsee sitä, että 

satamien infrastruktuurin on kyettävä palvelemaan suurempia aluksia ja kuljetuksia 

suoraan muille mantereille. Tämän vuoksi Pietarsaaren sataman ruoppaaminen 11 

metrin kulkusyvyyteen on ratkaisevassa asemassa sataman tulevaisuuden kannalta. 

Tavaravirta ei ennen ollut täysin riippuvainen yli 9 metrin kulkusyvyydestä, mutta jo 

vuoden 2011 aikana oli havaittavissa että kehitys kulkee nopeasti kohti kuljetuksia 

suuremmilla aluksilla. Tämä oli huomattavissa etupäässä sahatavaranviennissä, jossa 

meillä vaikea kilpailla satamien kanssa joissa on syvempi väylä kuin Pietarsaaren 

satamassa. Sen seurauksena että Suomen talouden kehitys on laskusuunnassa ja 

kauppatase negatiivinen, on kilpailu olemassa olevista markkinoista yhä kovempi. 

Liikenne ja talous 

Aluskäyntimäärä vuonna 2011 oli 368, mikä merkitsee kasvua vuoteen 2010 

verrattuna, jolloin alusten määrä oli 361. Myös alusten nettotonnit kasvoivat 

vuodesta 2010 jolloin nettotonneja oli 845 043. Vuonna 2011 nettotonneja oli 863 

032. Liikevaihto vuonna 2011 oli 2 808 043 €, mikä on toiseksi paras tulos sataman 

historiassa. Vain ennätysvuonna 2008 oli liikevaihto suurempi. Käsitellyt 

tavaramäärät olivat vuonna 2011 yhteensä 1 792 537 tonnia, joista tuonnin osuus oli 

1 028 920 tonnia ja viennin osuus 606 252 tonnia. Suhteellinen jakauma on tuonti 

62 % ja vienti 38 %. 

Investoinnit 

Elokuussa 2011 aloitettiin sataman tähänastisista suurin yksittäinen investointi, 

satama-altaan ruoppaus 11 metrin syvyyteen ja Laukon laiturin keskiosan perustus 

vastaavaan kulkusyvyyteen. Projektin kesto on kolme vuotta, mikä tarkoittaa että 

uusi kulkusyvyys olisi käytettävissä vuonna 2014. Samalla Liikenneviraston on 

tarkoitus syventää väylä 11 metrin kulkusyvyyteen rinnakkain sataman projektin 

kanssa. Tavoitteena on että ruoppausprojektit valmistuvat samanaikaisesti. Vaasan 

hallinto-oikeus kieltää kesäkuussa 2011 antamallaan päätöksellä meriläjitysalueen 

käyttöönoton saapuneiden valitusten perusteella. Tältä osin on asia palautettu 

uudelleen käsiteltäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, joka on myöntänyt 

alkuperäisen luvan. Odotamme siis uuden luvan saapumista kevään 2012 aikana joka 

antaisi sekä meille että Liikennevirastolle mahdollisuuden käyttää meriläjitysaluetta. 

332

Tämä lupa on ratkaisevassa asemassa projektin toteuttamisen sekä sataman 

tulevaisuuden kannalta. Tähän asti satama-altaasta peräisin olevat ruoppausmassat 

on voitu läjittää sataman pengerrettyyn läjitysaltaaseen joka sijaitsee satama-alueen 

pohjoispäässä. Kivimurske on otettu talteen satama-alueen varastokenttien ja teiden 

rakennusta varten. Kansainvälisen julkisen hankintamenettelyn tuloksena valittiin 

Wasa Dredging Ab ruoppausprojektin pääurakoitsijaksi. Laukon laiturin 

perustustöiden pääurakoitsijaksi valittiin Terramare Oy tarjouskilpailun perusteella. 

11 metrin kulkusyvyys on jo käsitetty toteutuneena tulevaisuuden näkymänä 

kuljetusmarkkinoiden ja suurimpien asiakkaidemme keskuudessa. Satamalle on siis 

elintärkeätä että projekti voidaan saattaa päätökseen suunnitelmien mukaan. 

Tulevaisuudennäkymät 

Satamien yhtiöittäminen näyttää viivästyvän. Esitystä kuntalain muuttamisesta 

yhtiöittämisvelvollisuutta koskien ei ole vielä annettu eduskunnalle. Alkuperäinen 

aikataulu jonka mukaan yhtiöittämisvelvollisuus astuisi voimaan vuoden 2014 

tammikuussa näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Siirtymäkausi on kulumassa 

umpeen jo tässä vaiheessa. On syytä olettaa että kuntauudistus ja yhtiöittämisesitys 

noudattavat yhteistä aikataulua. Yhtiöittäminen voidaan toki toteuttaa ilman 

mainittua kuntalain muutosta. Osa satamista on jo yhtiöittänyt toimintansa. Vaikka 

yhtiöittäminen ei tapahtuisi välittömässä tulevaisuudessa, on tärkeää valmistella 

prosessia ja tarkkailla yhtiöittämisen vaikutusta kilpailutilanteeseen ja 

hinnanmuodostukseen jo toimintansa yhtiöittäneiden osalta. Jotta voisimme tarjota 

asiakkaillemme kuljetuskokonaisuuden yksittäisten käsittely- ja kuljetuspalveluiden 

sijaan, on Pietarsaaren satama yhdessä EuroPorts Finlandin, Botnia Shippingin, Ahola 

Transportin ja Lastdropsin kanssa käynnistänyt kehittämisprojektin joka on 

suunnattu energiantuottajille ja metsäteollisuudelle. Tavoitteena on pystyä 

tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyinen konsepti kilpailukykyisempään hintaan. 

Projektin kulmakivinä sataman osalta on toteuttaa 11 metrin kulkusyvyys 

mahdollisimman nopeasti ja samanaikaisesti lisätä varastointimahdollisuuksia. Tekes 

on kiinnostunut kehittämismallistamme. Jotta projekti menestyisi, tarvitaan myös 

tiettyjä muutoksia lainsäädäntöön koskien ajoneuvoyhdistelmiä. Elämme nopeiden 

muutosten maailmassa. Pietarsaaren satamalla on se joustavuus ja yhteistyökyky 

joita edellytetään voidaksemme suhtautua tulevaisuuteen optimistisesti. 

333






Ylläpitää ja parantaa sataman 

perusrakennetta 

Tavaravirran määrä 

Min: vähentää infrastruktuurin 

pullonkaulaefektiä 40 % 

Real: 50 % 

Max: 70 % 

Toteutustapa 


Ylläpito, liikennetehokkuus. 

Varasto ja 

tavarankäsittelyalueet 

päällystetään. 


Ca 40 % saavutettu. Ruoppausja 

laituritöissä myöhemmäksi 

siirtynyt aikataulu. 

Satamajohtokunta/Satamajohta 

ja/Tekninen päällikkö 

Aktiivinen elinkeinopolitiikka 



Satama on kaupungin 

elinkeinopoliittinen työkalu, joka 

edistää ja palvelee 

elinkeinoelämää. 

Sataman vaikutus työllisyyteen. 

Satamatoimintaan liittyvät yritysten 

perustamiset ja investoinnit. 

Min: 1/suunnitelmakausi 

Real: 2/suunnitelmakausi 

Max: 3/suunnitelmakausi 

Toteutustapa 


Sataman markkinointi 

elinkeinoelämälle logistisena 

plustekijänä. 

Messut/asiakaskontaktit 

Satamajohtokunta/Satamajohta 

ja/Tekninen päällikkö 


Tavoitetason mukaisesti 

334




Satama nähdään 

mahdollisuutena kaupungin 

toiminnassa ja koetaan 

liikenteellisesti henkireikänä 

suhteessa kansainvälisiin 

markkinoihin. 

Min: 1 suurempi kansainvälinen 

projekti 

Real: 1 kansainvälinen + 1 

kansallinen projekti 

Toteutustapa 


Satamajohtaja / tekninen 

päällikkö 


Projekti Real-tason 

mukaisesti. Asiakaskysely 

toteutettu. 

Profiilin nostaminen / 

asiakaskysely 

335

HENKILÖSTÖ 




Satamalla on omassa 

toimintaympäristössään 

tavoitteena pyrkiä jatkuvasti 

kehittämään ja parantamaan 

palvelutuotantoa. 

Min: laatujärjestelmän 

kehittäminen 

Real: Poikkeamien korjaus 70 % 

Max: 80 % 

Toteutustapa 


Laatujärjestelmä 

Tekninen päällikkö / 

satamajohtaja 


Saavutettu tavoitetaso Max. 

Vuosittainen ulkoinen auditointi. 




Motivoitunut, lojaali ja 

asiantunteva henkilöstö, joka 

pystyy tekemään yhteistyötä 

sovittujen menetelmien ja 

sääntöjen mukaan. 

Liikenne/henk. 

Min: Henkilöstö on motivoitunut ja 

palveluhaluinen 

Real: Henkilöstö on 

kehityshaluinen 

Max: Käytännön työ nähdään osana 

sataman tavoitetta ja kilpailukykyä 

Toteutustapa 


Riittävät resurssit 

Koulutus 

Sataman johto 


Asiakaskyselyn mukaan 

hyvä tulos. 

336





Sataman organisaation tulee olla 

”itsetoimiva” ja perustua 

määriteltyihin vastuualueisiin. 

Liikevaihto/työnt. 

Min: Raportointijärjestelmä ja 

mittarit arvioidaan 

Real: Kokonaiskonsepti punnitaan 

työvaiheiden yhteisvaikutuksen 

pohjalta. 

Max: Organisaatio muodostaa 

tärkeän osan kilpailukykyä 

Toteutustapa 


Sataman operatiivinen johto 


Tulos arvioidun real-tason 

mukaan. 

337





Taloudessa tulee olla tilaa 

investoinneille. Käyttöylijäämän 

täytyy olla riittävän suuri. Mikäli 

satama nähdään osana 

kaupungin infrastruktuuria, 

tulee osa investoinneista nähdä 

tätä taustaa vasten. 

Min: Liikenneinvestoinnit parantavat 

läpivirtausta 

Real: Ruoppausprojekti aloitetaan 

Väylä/satama-allas 

Max: Tämän lisäksi Laukko 1:n 

syventäminen 11 metriin 

Toteutustapa 


Julkinen hankinta 

Yhteistyö liikenneviraston 

kanssa 


Satama-altaan ruoppaus on 

aloitettu. Myös Laukko II 

perustustyöt käynnissä. 

Investointihanke vuoden 

lopussa. 




Kasvava liikevaihto 

Min: Lisäys 5 % 

Real: 10 % 

Liikevaihto 

Max: 15 % 

Toteutustapa 


Vahvistaa kilpailukykyä ja 

läsnäoloa markkinoilla 

Sataman operatiivinen johto 


Liikevaihdon kasvu Min- ja 

Real-tason välillä. 

338

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talousarvio 

- 

11 

Tilin- 

Päätös 

-11 

Alusliikenne (t) 1 765389 1 989 819 1 377 315 1 630 000 1 728 000 1 792 537 

Sataman henkilöstö (hlö) 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 

Liikenne/henkilöstö 235 385 265 309 183 333 217 333 230 400 239 005 

(t/hlö) 

Tuotto/liikenne (€/t) 0,51 1,44 1,48 1,55 1,53 2 

Liikevaihto/henkilöstö 342 366 369 284 257 200 338 000 352 666 374 406 

(€/hlö) 

Kulut/liikenne (€/t) 0,90 0,91 0,69 0,64 0,62 1,0 

Liikeylijäämä (%) 61 63 46 59 60 60 

Työvuodet 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 

339

340

341

342

343

344

PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA 

Toimitus johtaja : 

Ole Vikström 

TOIMIALA: 

Pietarsaaren energialaitos 

Vuoden 2011 talousarvio perustuu vuoden 2009 energiankulutukseen 

hieman lisättynä, sillä vuosi 2010 poikkeaa tavanomaisesta. Lisäksi on 

huomioitu uusi energiaverotus, joka lisää melko paljon sekä sähkön että 

kaukolämmön kustannuksia. Energiaverotus vaikuttaa eniten hiileen, n. 10,3 

€/MWh, turpeeseen, 1,9 €/MWh, ja raskasöljyyn, 7-8 €/MWh. Sähkövero 

nousee lisäksi vuoden alussa. Edellä kerrotun huomioon ottaen on 

talousarviossa huomioitu käyttämämme polttoaineseoksen kustannuslisäys. 

Sähkön ja lämmön hintoja korotetaan vuoden alusta ostojen kustannusten 

kattamiseksi. Henkilöstökustannukset nousevat yleisten palkkasopimusten 

mukaisesti, muut kustannukset ovat suunnilleen ennallaan. 

Investointeja tehdään rakennussuunnitelmiemme mukaan, ja ne ovat poistoja 

vastaavalla tasolla; tämä tehdään johtoverkkojen ikärakenteen 

ylläpitämiseksi. Investoinnit tehdään joko teknisen viraston rakennustöiden 

yhteydessä tai suurten kuormitusten ja liian suurten sulakkeiden vuoksi ja 

määräysten ja nollausehtojen täyttämiseksi. 

Talousarvioon on merkitty yli 1,3 miljoonan euron tulos. Tulos riippuu hyvin 

paljon tuotannostamme ja vaihtelu voi olla helposti miljoonankin suuruinen. 

Rahoituslaskelma on yli miljoona euroa plussalla. 

345






Toimitusvarmuus 

Sähkönlaatu 

Kaukolämmönlaatu 

Tehokkuus, siirto 

< 5h/kul/vuosi 

Täyttää normeja 

Täyttää normeja 

The.luku >0,9 

Toteutustapa 


Tilasto, kesk.lkm/kul. 

Mittaus, EN50160 

Mittaus, normien muk. 

Energiamarkkinavirasto 


Energiamäärä/GWh 

Siirto 

Kaukolämpö 

> 1 % 

> 1 % 

Raportteja 

Raportteja 

346





Sijoitetun pääoman sallittu 

tuotto. 

Tilikauden ylijäämä 

< 4,47 % 

Tilikauden ylijäämä tulee peittää 

käyttökustannukset, investoinnit 

ja tuotto kaupungille 

Toteutustapa 



Kirjanpito 


Sähköhinta, yhteensä 

Omakotitalo 5000 kWh 

Sähkölämpötalo 20000 kWh 

Kaukolämmön hinta 

Omakotitalo 20000 kWh 

Kerrostalo 225000 kWh 

Maan keskiarvoa parempi 






Energiateollisuus r.y 

Energiateollisuus r.y 

347

Suoritteet/ 

Tunnusluvut 


-07 


-08 


- 09 


-10 

Talous 

-arvio 

-11 

Sähkönsiirto-osto, 286 287 262 189 311 

GWh 

Sähkönmyynti-osto, 263 179 221 107 180 

GWh 

Kaukolämmönmyyntiosto, 

182 182 189 126 196 

GWh 

Sähkön kok. hinta 10,57 12,36 12,03 13,77 

5000 kWh (maan 

keskiarvo 

Sähkön kok.hinta 9,62 9,79 10,49 11,57 

5000 kWh (PEL) 



keskiarvo) 


18000 kWh (PEL) 

Kaukolämmön hinta 5,20 5,60 6,25 6,30 


keskiarvo) 


20000 kWh (PEL) 



keskiarvo) 


225000 kWh (PEL) 

Työvuodet 50 50 52 52 52 

Tilin- 

Päätös 

-11 

348

349

350

351

352

353

354

355

356

357

358

359

360

361

362

363

364

Liikelaitosten vaikutus kunnan tilikauden tuloksen 

muodostamiseen 

365

7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 

366

Ab Vist Oy 

JHTT-yhteisö 

Visio & Strategia 

VUODEN 2011 TARKASTUSKERTOMUS 

Pietarsaaren kaupunginvaltuustolle 

Olemme tarkastaneet Pietarsaaren kaupungin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 

31.12.2011. Tilinpäätös sisältää kaupungin taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot 

sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi tilinpäätös sisältää kaupungin 

liikelaitosten erillistilinpäätökset. Tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, 

konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. 

Tilivelvollisten vastuu 

Kaupunginhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. 

Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja sisäisen 

konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta 

ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta 

asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Kaupunginhallitus 

ja kaupunginjohtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kaupungin ja konsernin sisäisen 

valvonnan järjestämisestä. 

Tilintarkastajien vastuu 

Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti 

olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. 

Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden 

toiminnan lainmukaisuutta. Kaupungin ja konsernin sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta 

olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi 

olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuuden. 

Olemme tehneet tarkastuksen varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston 

päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa 

olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä 

eikä puutteita. 

Tarkastuksen tulokset 

Kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. 

Kaupungin ja konsernin sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. 

Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeat. 

Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien 

säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, 

taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. 

Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä 

Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. 

Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. 

Pietarsaaressa 30. toukokuuta 2012 

AB VIST OY 

JHTT-yhteisö 

Bjarne Norrgrann 

JHTT-tilintarkastaja 

367

368

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVT 

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 

= 100 * Toimintatuotot 

(Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön) 

Vuosikate prosenttia poistoista 

= 100 * Vuosikate 

Poistot ja arvonalentumiset 

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 

Investointien tulorahoitus, % 


Investointien omahankintameno 

Pääomamenojen tulorahoitus, % 


(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) 

Lainanhoitokate 

= (Vuosikate + Korkokulut) 

(Korkokulut + Lainanlyhennykset) 

Kassan riittävyys (pv) 

= 365 pv * Rahavarat 31.12 

Kassasta maksut tilikaudella 

TASEEN TUNNUSLUVUT 

Omavaraisuusaste, % 

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) 

(Koko pääoma – Saadut ennakot) 

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 

= 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) 

Käyttötulot 

Lainakanta 31.12 

= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat+ Muut velat) 

Konsernin omavaraisuusaste, % 

= 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset 

varaukset) 

(Koko pääoma – Saadut ennakot) 

369

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 

Abilita taloushallinto 

1. Päiväkirja, ATK-tulosteena 

2. Pääkirja, ATK-tulosteena 

Tositelajit 

30 Ostoreskontra, Finvoice 

40 Ostoreskontra, Pietarsaaren satama 

50 Ostoreskontra, yleinen 

60 Ostoreskontra, Pietarsaaren Vesi 

70 Ostoreskontra, päivähoito ja koulutus 

80 Ostoreskontra, ulkomaan maksut 

90 Ostoreskontra, sosiaalija terveyshuolto 

100 Ostoreskontra, toimeentulotuki, Pietarsaari 

110 Kassatositteet 

120 Ostoreskontra, toimeentulotuki, Uusikaarlepyy 

130 Ostoreskontra, toimeentulotuki, Pedersöre 

140 Ostoreskontra, toimeentulotuki, Luoto 

150 Varasto 

160 Ostoreskontra, tekninen virasto 

170 Muistio, tekninen virasto 

180 Muistio, Pietarsaaren Vesi 

190 Pankkitosite, Effica, Malmi 

200 Ostoreskontra, maksut 

210 Muistio, yleinen 

220 Muistio, sosiaalija terveyshuolto, Pietarsaari 

230 Muistio, sosiaalija terveyshuolto, Pedersöre 

240 Muistio, sosiaalija terveyshuolto, Luoto 

250 Muistio, sosiaalija terveyshuolto, Uusikaarlepyy 

270 Muistio, Malmin varasto 

280 Muistio, Malmin apteekki 

290 Muistio, sosiaalija terveyshuolto 

500 Myyntireskontra 

600 Käyttöomaisuus 

700 Myyntireskontra, suoritukset 

900 Palkat 

Pietarsaaren Energialaitoksella erillinen kirjanpito 

370

371

Tilipaatos2011.pdf - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?