Valiraportti.pdf - Jakobstad

KEHITTÄMISSUUNNITELMA: PIETARSAAREN KESKUSTA KAUPPAPAIKKANA
1. EHDOTUS / VÄLIRAPORTTI
Yleistä
Suunnitelmaa on laadittu Interreg III B –projektin RENET puitteissa, joka on yhteistyöhanke
johon osallistuu kumppaneita Saksasta, Ruotsista, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja
Suomesta. Työ aloitettiin jo syksyllä 2005 alustavalla tutkielmalla Pietarsaaren asemasta
kauppakaupunkina verrattuna Kokkolaan ja Vaasaan (Entrecon Oy:n selvitys), mutta
käynnistyi tehokkaasti kevättalvella 2006, kun kaupunki kiinnitti hankkeseen
arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilän johtaman konsulttiryhmän.
Ensimmäinen ehdotus – joka nyt esitellään – on tehty yhteistyönä tämän konsulttiryhmän
(Ark.tsto Mikko Heikkilä, SITO-insinööritoimisto ja Tuomas Santasalo Ky) ja Pietarsaaren
kaupungin teknisen viraston kaavoitusosaston toimesta. Yhteistyöhön ovat osallistuneet
myös Pietarsaaren City-ryhmä ja Pohjanmaan kauppakamari. Työtä on johtanut
kaupunginhallituksen asettama johtoryhmä.
Tämän ensimmäisen ehdotuksen tarkoitus on toimia pohjana keskustelulle, joka
toivottavasti johtaa suunnitelmaan joka voidaan yleisesti hyväksyä kehittämistyön
perustaksi.
Lopullinen suunnitelma tulee koostumaan kolmesta osasta:
Pietarsaaren kauppakaupungin kehittämisstrategia,
Päivitetty suunnitelma kaupungin keskeisten osien kaavoittamisen ja rakentamisen pohjaksi,
sekä
Ns. laatukäsikirja kaupunkiympäristön laadun ohjaamista varten.
Tämä asiakirja on kooste seuraavista:
1. Entrecon Oy:n (Kyösti Pätynen)
analyysi Pietarsaaren asemasta
kaupan keskuksena, verrattuna
Kokkolaan ja Vaasaan
2. Haastattelututkimukset kesäkuulta
2006
3. Konsulttien analyysit Pietarsaaren
keskustan vahvuuksista ja
heikkouksista,
4. Suunnittelun tehtävät ja strategiset
tavoitteet
5. Alustava suunnitelmaehdotus
Sivut 2 - 4
5 - 10
11 - 12
13 - 14
15 – 21
6. Jatkotoimenpiteet
1

1. Lähtötilanne
1.1 Pietarsaaren alueellinen markkinaprofiili (Entrecon-raportti)
1.1.1 Päivittäistavarakauppa
Kyösti Pätysen / Entrecon vuodenvaihteessa 2005/2006 tekemän selvityksen mukaan on
Pietarsaarella vakaa asema suhteessa sekä Kokkolaan että Vaasaan. Lähin kilpailija on
luonnollisesti Kokkola.
Pietarsaaren kaupallinen vaikutusalue on kutakuinkin sama kuin kaupungin ns.
työssäkäyntialue. Omalla alueellaan Pietarsaari on täysin hallitseva ja käytännölIisesti ainut
merkittävä kauppapaikka; alueen päivittäistavarakauppaan käytettävästä ostovoima kaksi
kolmannesta päätyy Pietarsaareen, jonka ostovoimavirtausindeksi on 145 (100=indeksiluku
kun kaupan määrä vastaa oman kunnan asukkaiden ostovoimaa kommunen).
Pt-myymälät v. 2000
pinta-ala
6 400
päivittäistavara
erikoistavara
3 200
640
Lohtaja
Kal
Himanka
Ka
Pt-virtausindeksi v. 2000
kunnittain
135 - 146 (2)
109 - 135 (3)
100 - 109 (4)
85 - 100 (7)
68 - 85 (5)
47 - 68 (5)
27 - 47 (2)
K
Himanka
91
Lohtaja
63
Kann
11
Luoto
Kokkola
Pietarsaari
Kruunupyy
Pedersöre
Uusikaarlepyy
Kälviä
Ullav
Kaustinen
Kokkola
Luoto
113
27
Pietarsaari
Kruunupyy
145
69
Pedersöre
29
Uusikaarlepyy
Kälviä
56
Ullav
48
Kaustinen
135
Kartta 1 Kartta 2
Kartta 1 näyttää päivittäistavarakaupan sijoittumisen Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla.
Pietarsaaressa on kahden hypermarketin ylivoima omalla alueella selvä. Pedersören
kauppaverkko on heikko suhteessa asukaslukuun (Entrecon) .
Kartta 2 näyttää seudun ostovoimavirtaukset. Pietarsaaressa myynti on lähes 16 miljoonaa
euroa suurempi kuin mitä kaupungin omien asukkaiden ostovoima antaisi. Pedersöre luovuttaa
noin 13 M€ ostovoimastaan, todennäköisesti juuri Pietarsaareen Muut seudun kunnat
luovuttavat samoin noin 13 M€ Pietarsaaren, Kokkolaan tai muihin alueen ulkopuolisiin
liikekeskuksiin.
Loppupäätelmäksi tulee, että Pietarsaari dominoi aluettaan kauppakaupunkina selkeämmin kuin
esimerkiksi Kokkola tai Vaasa. Tämä johtaa ilmeisesti siitä tosiseikasta, että kun sekä Vaasan
että Kokkolan seuduilla on kilpailevia alakeskuksia ( Vaasan seudulla Laihian keskusta ja
Sepänkylä, Kokkolan suhteellisen lähellä ovat Kaustinen ja Kannus), puuttuvat kilapilevat yksiköt
Pietarsaaren ympäristössä. Kaupan kokonaisvolyymi on toki selvästi pienempi kuin
kilpailijakaupungeissa.
2

1.1.2 Tilaa vaativa kauppa
Tilaa vaativa kaupan tarjonta (tässä; huonekalujen, kotielektroniikan sekä rauta- ja
rakennustavaran kauppa) keskittyy vanhassa Vaasan läänissä Vaasaan, Seinäjoelle,
Pietarsaareen ja Kokkolaan. Pietarsaaren ja Kokkolan ”voimasuhteet” näkyvät kartasta.
Maksamaa
0 / 0 / 0
saari
/ 2
Vähäkyrö
0 / 1 / 0
Laihia
/ 1 / 2
Tilaa vievä kauppa
lkm kunnittain
18
Huonekalukauppa
Kodin elektroniikka
Rautakauppa
Luoto
0 / 1 / 0
Oravainen
Alahärmä
0 / 0 / 2
0 / 2 / 3
Vöyri
1 / 1 / 1
Ylihärmä
0 / 2 / 1
Isokyrö
Ylistaro
0 / 3 / 5
2 / 1 / 1
Pietarsaari
5 / 14 / 6
Kokkola
8 / 18 / 13
Kruunupyy
Pedersöre
0 / 2 / 2
0 / 4 / 1
Uusikaarlepyy
0 / 1 / 0
Kortesjärvi
0 / 1 / 3
Kauhava
4 / 5 / 6
Lapua
3 / 8 / 6
Evijärvi
0 / 1 / 1
Lohtaja
0 / 1 / 0
Himanka
0 / 0 / 0
Kälviä
0 / 1 / 1
Lappajärvi
1 / 0 / 0
Alajärvi
2 / 3 / 5
Kalajoki
1 / 7 / 6
Kannus
3 / 3 / 3
Ullava
0 / 0 / 0
Kaustinen
1 / 3 / 1
Veteli
0 / 2 / 1
Vimpeli
0 / 2 / 3
Merijärvi
0 / 0 / 1
Oulainen
3 / 6 / 2
Alavieska
0 / 2 / 1
Toholampi
0 / 2 / 2
Halsua
1 / 0 / 0
Perho
0 / 0 / 1
Sievi
0 / 0 / 1
Kyyjärvi
0 / 0 / 0
Ylivieska
3 / 8 / 7
Lestijärvi
0 / 1 / 0
Karstula
K
t l
Nivala
3 / 2 / 3
Reisjärvi
0 / 0 / 1
Kinnula
0 / 1 / 0
Kivijärvi
0 / 1 / 1
Haapave
1 / 4 / 1
Haapajärv
2 / 7 / 5
Kannonko
0 / 0 / 1
Tilaa vaativassa kaupassa toistuu sama perusrakenne kuin päivittäistavarakaupan kohdalla.
Ero on selvin rautakauppa-alalla, joka Kokkolassa on huomattavasti vahvempi kuin
Pietarsaaressa.
Pitkän tähtäimen kehityssuunta on selvä::
1. Erikoiskauppa keskittyy pinta-alaltaan suurille alueille, yhä suurempiin
yksikköihin. Tilaa vaativat kaupat hakeutuvat kaupunkien reuna-alueille,
hyvien liikenneyhteyksien luokse, yleisen kehityskuvan mukaisesti. Vaasassa
tämä kauppa pyrkii keskittymään ns. Retail park –konseptin mukaan.
2. Nykyiset tilaa vaativat yksiköt muuttavat ajan mittaan ulos
taajamarakenteesta. Kehitys johtaa merkittäviin maankäyttöratkaisuihin
Vaasan keskustan lähellä. Kokkolasta on vaikea osoittaa selkeätä aluetta
tilaa vaativalle kaupalle.
3. Yksiköt hakeutuvat vilkkaan liikenteen alueille. Pietarsaaressa on tilaa
vaativan kaupan keskukselle selvä kysyntä. Potentiaalisia alueita on
sisääntulotien varrella. Ihannetilanne olisi riittävän suuri alue mahdollisimman
lähellä keskustaa.
3

1.2 Vähittäiskaupan yleisiä kehitysnäkymiä
Seuraavat kehityssuunnat kiteytyvät selvinä Vaasan, Pietarsaaren ja Kokkolan seutujen
vähittäiskaupan kehityksessä:
1. Hypermarketit pyrkivät kehittymään niillä markkina-alueilla, jossa on odotettavissa
riittävä väestöpohja. Ko. hankkeet keskittyvät Vaasaan, Kokkolaan ja
Pietarsaareen. Hypermarketit syventävät valikoimaa. Tämä merkitsee lisää pintaalan
tarvetta. Laajennushankkeet ovat meneillään mm. Pietarsaaren kahdessa
hypermarketissa. Eräiden hypermarkettien kehittämispolitiikkaan kuuluu
vetovoimaisten erikoismyymälöiden sijoittamisen marketin yhteyteen. Puhutaan
hypermarket-keskuksista. Tilanne saattaa johtaa eräissä hankkeissa kohti
kauppakeskuskonseptia.
2. Ns. halpahallimyymälät kasvattavat kokoaan ja tarjonnan monipuolisuuttaan.
Voimakas valtakunnallinen ketjutus on meneillään mm. yrityskauppojen kautta.
Suurimmat yksiköt siirtyvät hypermarket-luokkaan.
3. Kuntakeskusten päivittäistavarapalvelut säilyvät vähintään kohtuullisina.
Ostovoimaltaan suuremmissa kuntakeskuksissa uudistetaan edelleen
päivittäistavarakaupan myymäläverkostoa. Tämä johtaa kiristyvään kilpailuun ja
mahdollisesti myymälämäärän supistumiseen samalla kun palvelutaso laajentuvien
valikoimien myötä kohentuu. Eräissä kuntakeskuksessa vaarana on
monopolisoituminen.
4. Haja-asutusalueen väestökato yhdessä kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan
rakennemuutoksen kanssa merkitsee pienten päivittäistavarakauppojen
lakkauttamista. Nykyinen trendi tulee siis jatkumaan.
Kokkola
Kannus Kaustinen
Kälviä Ullava
Lohtaja Evijärvi
Himanka Veteli
Toholampi Halsua
Lestijärvi Perho
Pietarsaari
Pedersöre
Kruunupyy
Luoto
Uusikaarlepyy
Vaasa/Mustasaari
Tervajoki
Vähäkyrö Isokyrö
Maalahti
Oravainen
Laihia
Jurva
Vöyri
Korsnäs Maksamaa
Kaaviossa on esitetty Vaasan ja Pietarsaaren seudun ja Keski-Pohjanmaan maakunnan
kaupallisten keskusten hierarkia vuonna 2020. Vaasa on alueen vetovoimaisin kaupan keskus.
Kokkolassa asioidaan koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueelta ja myös Kruunupyystä.
Pietarsaari muodostaa taas omalla seutukunnallaan kaupan keskuksen, mutta on kuitenkin
alisteisessa asemassa Kokkolaan nähden.
4

2. Kyselytutkimukset
Kesäkuussa 2006 tehtiin kolme kyselytutkimusta, joilla kartoitettiin mm. Pietarsaarenseudun
kuluttajakäyttäytymistä sekä asukkaiden, päättäjien ja yrittäjien mielipiteitä nykytilanteesta ja
tulevaisuuden odotuksia, painopisteenä keskustan kehittäminen. Osassa kysymyksistä
vastaajia pyydettiin merkitsemään tiettyjä paikkoja kartalle. Kyselyjen kohderyhmät olivat:
- Sattumanvarainen otos Pietarsaarenseudun asukkaita (P:saari, Pedersöre, Luoto,
Uusikaarlepyy ja Kruunupyy),
- Pietarsaaren päätöksentekijät (valtuusto, kaupunginhallitus, samat kysymykset kuin
asukkaille)
- Pietarsaaren keskustan yrittäjät.
Vastauksiin viitataan myös konsulttien analyysien yhteydessä.
5

2.1 Pietarsaaren keskusta kauppapaikkana
2.1.1 Asukas- ja päättäjäkyselyt
Kumpikin ryhmä oli yleisesti tyytyväinen Pietarsaaren palvelutarjontaan. Yleisimmät syyt
asiointiin kaupungin keskustassa olivat:
1. ruokaostokset
2. muut ostokset
3. muut palvelut
Erikoisliikkeissä käynnit kohdistuivat yleisimmin seuraaviin::
1. vaatetusliikkeet
2. apteekit
3. pankit
Kuten odottaa saattaa, on Kokkola Pietarsaaren tärkein kilpailija. Pietarsaari hallitsee
kuitenkin vaikutusaluettaan selvästi, mutta kuva muuttuu huolestuttavammaksi, kun
tarkastellaan erikseen muoti- ja kotielektroniikka-aloja, joita tulee pitää kaupunkien välisen
kilpailun avainaloina. Erityisen selvästi tämä näkyy tarkasteltaessa erikseen alle 35-
vuotiaiden vastaajien ryhmää. Tässä ryhmässä nousee myös Vaasa selvemmin esille
kilpailijana, varsinkin muotialalla.
Vastaajista oli 18 %:lla työpaikka keskustassa. Tässä tulee todeta että "päätöksentekijöistä"
oli keskustassa työssä käyviä kokonaista 72 %, ja että tässä ryhmässä työnteko oli yleisin
syy keskustassa asioimiseen. Tämä yksityiskohta on tärkeä pitää mielessä, sillä se vaikutti
selvästi myös liikennekäyttäytymiseen.
6

2.1.2 Yrittäjäkysely
Kaupungin merkitys alueellisena keskusteluna tulee selvästi esille yrittäjien arviosta
asiakkaiden kotipaikoista. Liikkeenharjoittajien mielestä asiakkaista alle puolet (48%) tulee
Pietarsaaresta.
Kehityskuva on yleisesti myönteinen, useimmat yrittäjät (59%) ilmoitti liikevaihtonsa
kasvaneen edellisen vuoden (2005) aikana.
Yrittäjät saivat myös vastattavaksi sarjan kysymyksiä eri yhteistyömuodoista. Yhteistyön
katsottiin toimivan hyvin. Halukkuus osallistua erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -hankkeisiin -
kuten markkinointikampanjoihin ja yhteisiin tapahtumiin - oli korkea.
Asiakasryhmät
Kundgrupper
n = 30
Muut asiakkaat
Övriga kunden
11 %
Yritykset
Företag
11 %
Pietarsaaren seudun
kesäasukkaat
Sommarbosättning i
Jakobstadsnejden
2 %
Uusikaarlepyyn kaupungin
asukkaat
Invånare i staden Nykarleby
7 %
Luodon ja Kruunupyyn kunnan
asukkaat
Invånare i Larsmo och Kronoby
Pedersören asukkaat
9 %
Invånare i Pedersöre
12 %
Pietarsaaren keskustan
asukkaat
Jakobstads centrums invånare
24 %
Muut pietarsaarelaiset
Övriga jakobstadsbor
24 %
2.2 Keskustan liikenne ja pysäköinti
2.2.1 Asukkaat ja päättäjät
Vastanneista 70% teki ostosmatkansa keskustaan autolla. Yli puolet (52%) kävi
keskustassa vähintään 4 kertaa viikossa ja pysäköi tuolloin autonsa keskimäärin 2,4 kertaa
per käynti. Keskustakäynnin aikana asioivat vastaajat useimmiten 2-3 liikkeessä. Suurin
osa vastaajista piti pysäköintimahdollisuuksia huonoina tai melko huonoina n 62%
vastauksista).
Se tosiasia, että päättäjät useammin myös työskentelivät keskustassa näkyy selvästi
liikenne- ja pysäköintikysymysten vastauksista. Päättäjät asioivat useammin keskustassa
7

jalan, ja kun he kävivät siellä autolla, pysäköivät he useammin piha-alueille ja olivat
vähemmän riippuvaisia yleisistä pysäköintipaikoista. Liikenteen turvallisuutta pidettiin
yleisesti hyvänä tai melko hyvänä. Vähemmän tyytyväisiä oltiin jalankulku- ja pyöräilyympäristöön.
Vaarallisina risteyksinä merkitsivät vastaajat karttaan erityisesti
Pietarinpuistikon risteykset Raatihuoneen- ja Skutnäsinkatujen kanssa sekä Framin
risteyksen.
Päättäjistä 60% kannatti jalankulkukeskustan laajentamista, 40 % oli ajatusta vastaan..
Ryhmässä ”asukkaat” oli tilanne toisin päin, 40% puolesta ja 60% kävelykatualueen
laajentamista vastaan.
Kysymykseen, missä kevyen liikenteen olosuhteita tulisi parantaa, olivat "suosikit" Isokadun
kävelykadun (Kanavapuistikon) ja kirkon / Perämiehenkadun välinen osuus, Isokadun ja
Raatihuoneenkadun risteys sekä ne paikat joissa kevyt liikenne ylittää Otto Malminkadun.
2.2.2 Yrittäjät
Yrittäjien mielestä selvästi suurin liikenneongelma oli pysäköinti, jota pidettiin
pahimpana Pietarsaaren keskustan autoliikenteen pulmana.
Mitkä ovat mielestänne keskustan autoliikenteen kolme pahinta ongelmaa?
Vilka är enligt er åsikt de tre största problemen med biltrafiken i centrum?
30 kpl Pysäköintipaikkojen riittävyys / För få parkeringsplatser
18 Hankalat risteykset / Farliga korsningar
17 Katujen kunto / Gatornas kondition
10 Ruuhkat / Rusning
9 Liikenteessä liikkuvien asenteet / attityderna i trafiken
8 Huoltoliikenne / Servicetrafik
5 Pyöräilijät / Cyklister
5 Saavutettavuus / Tillgänglighet
3 Opasteet / Skyltning
0 Autoliikenteessä ei ole ongelmia / Det finns inga problem i biltrafiken
Muu? / Annat?
1 Yksisuuntainen / Enkelrikta
1 Storgatan / Storgatan
1 Oikeapuolinen liikenne / Högertrafik
1 Huono liikenne / Dålig trafik
8

2.3 Kaupunkiympäristö ja sen toimivuus
Useimmat olivat tyytyväisiä kaupunkiympäristöön. Kaupungin keskustaa pidettiin
viihtyisänä, puhtaana ja turvallisena. Vastaajista 60 % katsoi keskustan toimivan hyvin tai
verraten hyvin.
Kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämistä pidettiin hyvänä, vain noin 10 % sekä
asukkaista että päättäjistä oli sitä mieltä, että keskustassa on liikaa säilyneitä vanhoja
rakennuksia, noin 80 % katsoi niitä olevan sopivasti tai liian vähän.
Kaupungin keskipisteenä pidettiin yleisimmin toria tai kävelykatua; kävelykatu oli useimmiten
myös merkitty "parhaana paikkana" tai "paikkana jossa halutaan tavata tuttuja ja seurustella
Kysymykseen "minne tulisi jalankulkukeskustaa laajentaa" oli yleisin vastaus Isokatu.
Pietarsaaren keskustan toimivuus
Jakobstads centrums funktionalitet
100
90
80
%
70
60
50
40
30
20
10
NAISET, KVINNOR
(N=90),
keskiarvo 2,7
MIEHET, MÄN
(N=72),
keskiarvo 2,7
0
4.toimiva / funktionellt 3.melko toimiva / relativ
funktionellt
2.melko
epäkäytännöllinen /
relativ opraktiskt
1.epäkäytännöllinen /
opraktiskt
Pietarsaaren keskustan viihtyisyys
Trivseln i Jakobstads centrum
%
100,0
90,0
80,0
70,0
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
NAISET, KVINNOR
(N=91),
keskiarvo 3,1
MIEHET, MÄN
(N=73),
keskiarvo 3,1
0,0
4.viihtyisä / trivsamt 3.melko viihtyisä /
relativt trivsamt
2.melko
epäviihtyisä / relativ
otrivsamt
1.epäviihtyisä /
otrivsamt
9

Johtopäätelmät
Merkillepantavaa on, että niinkin suuri osa asiakkaista tulee kaupunkiin autolla, ja että
kaupungin keskusta tuntuu palvelevan ympäröivää maaseutua vähintään yhtä paljon kuin
varsinaisia kaupunkilaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin tulevaisuus kauppapaikkana
riippuu ratkaisevalla tavalla siitä, miten se pystyy houkuttelemaan ja säilyttämään
"pitkämatkaisen" asiakaspotentiaalinsa.
Kyselytutkimusten valossa tulisi kehitystyö kohdistaa erityisesti seuraaviin teemoihin:
- Toimenpiteet jotka mahdollistavat tarjonnan laajentamisen ja uusien yritysten tulon
sekä parantavat kaupungin kilpailuasemaa, erityisesti muoti- ja kodintekniikka-aloilla.
- Toimenpiteet, jotka parantavat liikenneturvallisuutta ja tavoitettavuutta, ennen muuta
pysäköintimahdollisuuksia ja kevyen liikenteen edellytyksiä, sekä
- Toimenpiteet jotka kohottavat kaupungin houkuttelevuutta.
10

3. Vahvuudet ja heikkoudet
3.1 Kaupunkirakenne
Vahvuudet
+ hyvä kaupungin ”hahmo”
(ruutukaava ja sen reunat)
+ mukavankokoinen kaupunki,
”kaikki lähellä”
+ intressant topografi
+ mielenkiintoinen topografia yksi
selkeä keskusta ja keskipiste
+ tiivis rakenne, kuitenkin runsaasti
reserviä lisärakentamiseen
+ hienot puistoalueet keskustan
sisällä
+ hyvä mittakaava, oikeassa
suhteessa kaupungin kokoon
Heikkoudet
- laaja ratapiha-alue lähes
varsinaisen keskustan sisällä
- laajoja tyhjiä aukkoja
kaupunkirakenteessa
- keskipiste ja ”parhaat paikat” eivät
kohtaa
- torin ongelmallinen topografia
- merellisyys ei ole koettavissa
keskustassa.
3.2 Kaupunkikuva
Vahvuudet
+ vanhaa ja uutta lomittain
sopivassa suhteessa
+ hyvää modernia arkkitehtuuria
+ kaduilla hienoja päätteitä (kirkko,
vesitorni, kaupunginhotelli)
+ hieno kävelykatu
(Kanavapuistikko)
+ komea keskustan pohjoisraja;
(oalokunta, Strengbergin tehtaat,
Koulupuisto)
Heikkoudet
- koko keskustan itäreuna on
hajonnut
- ydinkeskustan tyhjät tontit
- joidenkin rakennusten takapihat
julkisivuina parhaille kaduille
- monet uudetkin liikerakennukset
rumia tai huonossa kunnossa,
- tori kokonaisuutena ankea ja
mittakaavaton.
11

3.3 Keskustan liikenne
Vahvuudet
+ suosittu kävelykatu
+ hyvät jalankulkuolosuhteet
+ tiivis keskusta; palvelut
saavutettavissa jalkaisin.
Heikkoudet
- huonot pyöräilyolosuhteet
- pysäköintijärjestelmää pidetään
huonona; keskustasta puuttuu
riittävän suuri, hyvin sijaitseva
pysäköintilaitos,
- joukkoliikenne ei palvele työ- ja
asiointimatkoja keskustaan,
- vaarallisia liittymiä keskustaan
tultaessa,
- Isokatu katkaisee kävelykeskustan
häiritsevästi
- huonot yhteydet radan itäpuolelle.
3.4 Keskusta kauppapaikkana
Vahvuudet
+ seudun kaupan keskus
+ tiivis kaupallinen keskusta
+ asiointiympäristössä paljon hyviä
rakenteita ja kauppoja
+ monipuolinen erikoiskaupan
tarjonta
+ hyvät edellytykset kaupallisen
keskustan vahvistamiseen
+ vahvaa yksityisyrittäjyyttä
keskustassa
Heikkoudet
- kilpailu muiden keskusten kanssa
kiristyy, kuluttajien ostouskollisuus
heikkenee
- vähän uusia toimintoja
keskustassa
- ei liiketilatarjontaa uusille toimijoille
- asiointiympäristön kehittyminen
pysähtynyt
- ydinkortteleiden kaupallisissa
tiloissa passiivisia toimintoja
- yhteys market-alueeseen ei toimi.
12

4. Suunnittelun tärkeimmät tehtävät ja strategiset tavoitteet
4.1 Suunnittelun osatehtävät
Käynnissä olevassa suunnittelussa on keskitytty neljään osa-alueeseen, joiden katsotaan
kattavan tärkeimmät kysymykset:
1. Pietarsaaren keskustan kaupallisen kehityskonseptin laatiminen niin, että kaupungin
profiili kauppapaikkana monipuolistuu ja tulee koko seudun kannalta
houkuttelevammaksi,
2. Laatia tärkeimpien käyttämättömien paikkojen alustavat rakentamisehdotukset,
samalla kun tehdään tutkielmia siitä, miten jo rakennettujen keskustakortteleiden
käyttöä voitaisiin tehostaa,
3. Saada aikaan keskustan liikenneverkon kehittämissuunnitelma, jonka
painopistealueet ovat tavoitettavuus, yhteydet ja pysäköinti, sekä
4. Tehdä ehdotuksia keskustan kehittämiseksi ostosympäristönä houkuttelevammaksi.
4.2 Lähtökohdat (kehitysolettamat):
Lähtökohdiksi on otettu seuraavat työolettamat, jotka antavat perustavat ehdot Pietarsaaren
tulevaisuudelle kauppakaupunkina:
1. Kaupungin ja seutukunnan asukasluku jatkaa kasvuaan – joskin verraten hitaasti –
mikä merkitsee myös ostovoiman ja sitä myötä kaupallisten palvelujen kysynnän
kasvua,
2. Autoistumiskehitys jatkuu verraten muuttumattomana lähitulevaisuuden ajan, mikä
merkitsee sitä että tavoitettavuus- ja pysäköintiongelmat eivät ainakaan vähene –
pikemminkin päinvastoin,
3. Väestörakenteen kehitys, ennen muuta senioriväestön osuuden kasvu, asettaa yhä
suurempia vaatimuksia Pietarsaaren keskustan esteettömyydelle, mikä käytännössä
tarkoittaa sitä, että jalankulun edellytykset tulevat yhä tärkeämmiksi,
4. Samassa tahdissa kuin yhä suurempi osa ostovoimasta tullaan käyttämään sellaisiin
ostoksiin jotka eivät ole välttämättömyyshankintoja, vaaditaan kaupallisten keskusten
ympäristöltä yhä enemmän, mikä tarkoittaa sitä että Pietarsaaren kaltaisen
kaupungin tulee kehittyä houkuttelevana kauppapaikkana, joka tukeutuu enemmän
kulttuurihistorialliseen kaupunkiympäristöön ja inhimilliseen urbaaniin mittakaavaan,
kuin kaupungin kokoon ja kaupan volyymiin.
Fyysisen suunnittelun lisäksi on myös tietoisesti kehitettävä kaikkien niiden osallisten
vuoropuhelua ja yhteistyötä, joilla on kiinnostusta ja etua Pietarsaaren kehittymisestä
kauppapaikkana; kauppiaiden, kauppaketjujen, kiinteistönomistajien, yleisön ja sen eri
järjestöjen, kunnallisten päättäjien ja –virastojen sekä naapurikuntien.
13

4.3 Strategiset tavoitteet:
Tehtävä: Pietarsaaren kehittäminen ja vahvistaminen alueellisena kaupan keskuksena
4.3.1 Päämäärä:
- Elinvoimainen vähittäiskauppasektori, joka tarjoaa sekä kaupungin että seutukunnan
asiakkaiden tarpeet kattavia, monipuolisia palveluita.
- Vetovoimainen ja hyvin saavutettavissa oleva kaupunkimainen keskusta, jossa
kauppa, kulttuuri ja ympäristön laatu muodostavat kestävän kehityksen perustan.
- Pitkän tähtäimen kehitystoiminta joka perustuu eri toimijaryhmien jatkuvaan
vuoropuheluun ja keskinäiseen sitoutumiseen.
4.3.2 Strategiset tavoitteet ..2020:
- Pietarsaari vahvistaa - tai ainakin säilyttää - asemansa alueellisena kaupan
keskuksena.
- Kaupan sektori – yhdessä muiden sektorien (kuten kulttuuri, matkailu, koulutus..) on
sekä seudullisesti että valtakunnallisesti positiivisen ulkoisen kuvan avaintekijä.
- Kehitystä tukevat erilaiset kumppanuudet, jotka muodostuvat luontevasti erilaisten
yhteisten tarpeiden ja intressien pohjalta.
- Pietarsaaren vähittäiskauppa kehittyy vähintäänkin seudullisen ostovoiman kehitystä
vastaavalla nopeudella – tai sitä nopeammin.
4.3.3 Taktiset tavoitteet lähimmälle 5-10 vuodelle:
- Useat uudet korkean profiilin kauppaketjut ovat perustaneet kaupunkiin seudullisesti
merkittävät yksikkönsä. Nykyisten asema on säilynyt tai vahvistunut. Kaupan
työpaikkojen määrä on kasvanut.
- Kaupunkikeskustan tavoitettavuus on parantunut (liikenne, pysäköinti,
jalankulkuympäristö, esteettömyys..).
- Yhteiset markkinointitoimenpiteet ovat nostaneet Pietarsaaren profiilia kaupan,
matkailun ja kulttuurin keskuksena.
- Pietarsaaren vähittäiskaupan rakenne on laajentunut tilaa vaativan erikoiskaupan
alalla, mieluiten niin että uudet toimijat muodostavat merkittäviä toimialakeskittymiä
nykyisessä kaupunkirakenteessa.
- Keskustan ympäristön laatu on kohentunut ja se tarjoaa laadukkaita julkisia tiloja
erilaisia toimintoja ja tapahtumia varten.
- Kauppapaikkastrategian kehittämiseksi on luotu jatkuva, erilaisia kehityslinjoja
ideoiva ja hankekohtaisia kumppanuuksia generoiva vuorovaikutteinen foorumi.
4.3.4 Operatiiviset, lähimmän 1-5 vuoden tavoitteet:
- Keskustan kehittämissuunnitelman päivittäminen, sisältäen kehittämisen
avainpaikkojen, liikenteen, pysäköinnin ja tavoitettavuuden kestävät ratkaisumallit
sekä kaupunkiympäristön parantamis-toimenpiteet.
- Saada aikaan toimiva vuoropuhelufoorumi, joka edistää markkinointia,
kumppanuuksien muodostumista ja käytännön kehitystoimia yhteisen edun pohjalta.
- Soveltuvien alueiden hankinta ja suunnittelu – joko kaupungin tai
kehityskumppanuuksien toimesta – avainalueiden kehityshankkeita varten
(esimerkiksi vanha ratapiha-alue).
- Ensimmäisten kehityshankkeiden toteutus.
- Jalankulkuympäristön parantaminen.
14

5. Suunnitelmaehdotus
5.1 Kaupallinen kehityskonsepti
Suunnitelmalla tulee luoda edellytykset uusien toimijoiden tulolle kaupungin keskustaan –
kaupallisen tarjonnan laajentamiseksi, erityisesti erikoiskaupassa. Ratapiha-alue on
liitettävä kaupalliseen konseptiin, keskustan erikoiskauppaa ja hypermarketteja yhdistävänä
lenkkinä.
Katutason liikehuoneistot 2006 (Santasalo)
5.1.1 Varsinainen ydinkeskusta
Maantasoisten liikehuoneistojen käyttöaste jo nyt erittäin korkea. Huomattava osa nykyisistä
liikehuoneistoista sijaitsee kapearunkoisten 1950-luvun kerrostalojen ensimmäisessä
kerroksessa, niillä ei ole kunnollisia pysäköintitiloja ja ne ovat (porrashuoneiden ym. vuoksi)
jaettu suhteellisiin pieniin yksikköihin. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisten uusien
yritysten tarpeet voidaan hoitaa vain uudisrakennustoiminnalla
Kaupungin keskustaa hallitsee jo erikoiskauppa, joka on asetettava tärkeimmälle sijalle
kaupunkia profiloivana kaupan lohkona myös tulevaisuudessa. Uusia supermarketteja tai
päivittäistavarakaupan suuryksikköjä ei keskustassa tarvita; hypermarket-alueella
(Citymarket, Prisma Lidl) on jo kattava päivittäistavaran tarjonta, keskustassa olevat kaksi
yksikköä (Halpa-Halli ja K-market) kattavat hyvin sen tarpeet.
Kaupungin keskusta on siksi suunniteltava erikoiskauppaa varten, ensi sijassa maantasoon
sijoittuville kaupoille. Toteutustavan tulee olla sellainen, että uusin liikerakennuksiin voidaan
sijoittaa sekä pieniä että suurempia yksikköjä. Kaupallinen ydinkeskusta on pidettävä
kiinteänä niin, että koko tarjonta on helposti tavoitettavissa. Muita kuin varsinaisia
erikoiskauppoja voidaan rajoitetusti kehittää keskustan reuna-alueilla, lähinnä vanhan linjaautoaseman
tontilla.
15

Uusien liikerakennusten rakentaminen keskustaan tarjoaa - paitsi uusia liikepaikkoja uusille
erikoisliikkeille - myös nykyisille mahdollisuuden päästä uuteen paikkaan. Tämä
mahdollistaa myös liiketilojen kierron keskustassa.
Avaintavoitteet:
- Keskustakortteleiden sisäosien hyödyntäminen liiketiloina ja
kauppakeskusratkaisuina
- Vetovoimaisten ketjuliikkeiden saaminen keskustaan, mikä vahvistaa
kilpailuasemaa ja vetovoimaa
- Myymälöiden omaleimaisuuden ja kiinnostavuuden lisääminen (palveluloiste)
- Kaupassa pitää olla sielu ja särmää - syy asiakkaalle tulla
- Kävelykeskustan laajentaminen, mikä parantaa asiointiympäristön laatua ja
houkuttelee lisää asiakkaita keskustaan.
- Palveluliiketoiminnan kehittäminen - kaksikielisen palvelun kehittäminen,
henkilökohtaisen palvelutoiminnan korostaminen
- Yhteismarkkinoinnin kehittäminen - kaupungin kokonaismarkkinoiden
vahvistaminen, kauppakeskusimagon luominen keskustasta
- Kaupunkitapahtumien kehittäminen ja markkinointi
Keskustatoiminnot 2006 (Santasalo)
16

5.1.2 Tilaa vaativa kauppa
Rautatiealue / Ratapiha: kun ratapiha siirtyy muualla, vapautuu alue joka – erityisesti
Citymarketin eteläpuolinen keskeinen alue – on erittäin hyvä sellaiselle tilaa vaativalle
kaupalle, joka tarvitsee suuria, yhtenäisiä myyntialoja, mutta ei suuria kenttiä. Tämä
tarkoittaa selkokielellä sitä, että aluetta ei tule suunnitella esimerkiksi autokaupalle, vaan
että se sopii paremmin esimerkiksi kotitalouskoneiden/valkotavaran, sisustustuotteiden ja
muiden vastaavien tuoteryhmien kaupalle.
Tarkoitus on saada ratapihan tilaa vaativa kauppa täydentämään luonnollisella tavalla
keskustan erikoisliikkeiden ja hypermarkettien tarjontaa. Tällöin olisi mahdollista ostaa sekä
päivittäistavaroita, erikoistavaroita ja ”pääomatuotteita” kompaktilla alueella, joka voisi
houkutella asiakkaista laajaltikin.
Ratapihan yhteyttä keskustaan on parannettava. Alueelle tulisi voida päästä keskustan
suunnasta ilman, että siksi jouduttaisiin kulkemaan Framin risteyksen kautta.
Konsultin (Mikko Heikkilä) näkemys tilaa vievän kaupan keskuksesta, näkymä
Tehtaankadun puolelta.
17

5.2 Keskustan rakentamispotentiaali (Mikko Heikkilä)
Tuomas Santasalon laatiman arvion mukaan tulsi lähimmän 10 – 15 vuoden aikana
rakentaa Pietarsaareen noin 18.300 neliömetriä liikekerrosalaa, siitä noin 6300 neliömetriä
tilaa vaativalle kaupalle, noin 1500 neliömetriä päivittäistavarakaupalle ja loput – noin
10.500 neliömetriä – muulle (erikois-)kaupalle.
Kaupungin keskustaan tarvittaisiin noin 11.800 neliömetriä. Se tarkoittaa käytännössä
suunnilleen samaa kerrosalaa, kuin mitä Prismassa oli ennen uusinta laajennusta.
Tutkittaessa keskustan mahdollisia rakennuspaikkoja ei tiettyjä tontteja (Esso/Lassfolk,
Vanha kenttä) ole luettu potentiaalisiksi liiketonteiksi; Esso/Lassfolk –hankkeessa (Vektia)
syntyy tosin tietty pankki- ja vakuutustoimistokerrosala, mutta hankkeen vaikutus näkyy
enemmän ydinkeskustan aktivoitumisena kun oppilaitosten toiminta siirtyy ehdottomaan
keskustaan. Vanha kenttä tulisi mieluiten varata virastorakentamiseen jo pelkästään siitä
syystä, että vanha virastotalon tontti pitäisi mieluiten varata liikerakentamiseen; se on
kaupungin keskustan ainut ja paras ”vapaa” tontti.
On myös muistettava, ettei kauppa ole ainut lisää tilaa keskustassa vaativa toiminta. Jo
mainittujen (Vektia/Lassfolk ja uusi virastotalo) lisäksi on varattava tilaa jatkuvalle
asuntorakentamiselle, varsinkin kun suuret eläkeläisikäluokat (sekä kaupungista että
maalta) usein hakeutuvat kaupungin keskustaan, missä palvelutarjonta on parempi kuin
esikaupungeissa tai maaseudulla.
5.2.1 Ehdotuksia
Alustavassa ehdotuksessa on osoitettu ne potentiaaliset tontit ja alueet, joille
konsultin näkemyksen mukaan voitaisiin suunnitella liiketaloja. Ehdotukset voidaan -
ja tuleekin – toteuttaa vaiheittain; jotkut osat voivat toteutua verraten pian, toiset eivät
ehkä koskaan. Yksittäisten kiinteistönomistajien valmius on tässä ratkaiseva.
Heinätorin nykyinen rakennuskanta saneerataan / uudistetaan siten, että nykyisille
toimijoille saadaan uudet (osin suuremmat) tilat ja kiinteistöön voidaan tuoda myös uusia
toimijoita. Kiinteistöön tulee suurempi pysäköintilaitos.
Kauppahalli-tyyppinen rakennus torin päätyyn. Tilaa pienemmille myymälöille, jotka
hyödyntävät torimarkkinoita.
Vanha HOP-kortteli voidaan mahdollisesti rakentaa kokonaan uudelleen, jolloin voitaisiin
tarjota keskeiseltä paikalta hyvää liiketilaa kiinteistössä nyt toimivilla ja uusille toimijoille.
Isokatu 14: Nordean kiinteistön ja sisäpihan kehittäminen
Isokatu 15: korttelin pohjoispään (vanha JT:n tontti) kehittäminen kokonaisuutena, jossa
toteutetaan sisäyhteydet korttelin läpi ja osa vanhasta rakennuskannasta korvataan
uudisrakennuksilla.
Perämiehenkatu 7: sisäpihan rakentaminen liikerakennukseksi
Kanavapuistikon-Torin välisen pasaasin kattaminen, jolla parannetaan pasaasin
toimivuutta.
Kanavapuistikko 1: Suojelurakennus on mahdollisesti muutettavissa (päiväkotikäytöstä)
ravintolakäyttöön.
18

Kortteli 7 / II: (Runeberg Center) sisäpihan käyttö liike- tai asiointialueena.
Kortteli 13 / II: (vastapäätä energialaitosta) Kanavapuistikon puolelle uutta liiketilaa
täydennys rakentamalla nykyisiä katutason liiketiloja. Parannetaan kiinteistöjen kontaktia
kanavapuistoon.
Virastotalo: kortteliin rakennetaan uusia kauppakeskus, johon tulee kahteen kerrokseen
liiketilaa. Linja-autoaseman päähän tulee yksi suurempi liikekiinteistö johon sijoittuu tilaa
vaativaa kauppa eli sisustustavaratalo tyyppinen ratkaisu.
Vanha kenttä: kortteliin rakentuu uusi valtion virastotalo
Shell-Neste: tontti kaavoitetaan liike/toimistorakennukselle.
Rautatiealue / ratapiha: vapautuu rautatietoiminnoilta ja tonteille sijoitetaan tilaa vaativaa
erikoiskauppaa. Alueen pohjoisosiin tulee huonekalu-sisustuskauppaa ja kodinkoneliikkeitä
sekä pienempiä teknisen erikoiskaupan liikkeitä. Niille rakennetaan kauppakeskittymä.
Alueen eteläosiin jätetään varaus raskaammalle rautakaupalle ja muille tilaa vaativille
liikkeille.
Suunnitelmakartan osa (vaihe: tammikuu 2007)
19

5.3 Liikenne (Seppo Karppinen / SITO)
Liikenteen suunnittelu keskittyy kolmen osateemaan:
1. Liikenneverkko ja radan ylittävät yhteydet
2. Jalankulkukeskustan laajentaminen, ja
3. Pysäköintikysymys
5.3.1 Liikenneverkko
Liikenne ohjataan osaksi ulkorengasta (Koulukatu – Pietarinpuistikko – Puutarhakatu –
Jaakonkatu) pitkin keskustan ympäri, osaksi varsinaiseen keskustaan sisempää rengasta
pitkin (Viktor Schaumanin puistikko – Perämiehenkatu – Otto Malminkatu –
Raatihuoneenkadun/Kauppiaankadun katupari – Choraeuksenkatu).
Sisempi rengas ruokkii kaupallista keskusta, mahdollisten pysäköintilaitosten sijoittuessa
Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun väliin.
Ajoyhteys keskustasta (ulomman renkaan kautta) Tehtaankadulle ja market-alueelle
johdetaan osittain Framin risteyksen kautta, osittain etelästä tekemällä yhteys
Puutarhakadulta Tehtaankadulle.
Varsinaista ydinkeskustaa kehitetään jalankulkualueena. Keskustasta rakennetaan radan
alittava kevyen liikenteen yhteys market-alueelle.
20

5.3.2 Kävelykeskustan laajennus
Isokadun muutetaan kävelykaduksi
Kanavapuistikon kummaltakin
puolelta koko kortteleiden väliseltä
alueelta. Torin ylittävä osa kadusta
muuttuu toriksi.
Kanavapuistikon kävelykatua
jatketaan puoli korttelia länteen.
Alholminkadun muutetaan
kävelykaduksi Kanavapuistikolta
Kirkkokadulle.
Runeberginkadun muutetaan
kävelykaduksi kirjaston edessä.
Raatihuoneenkadun ja
Kauppiaankadun muutetaan
yksisuuntaisiksi kävelypainotteisiksi
kaduiksi joista on liittymät
torinaluspysäköintiin.
Perämiehenkatu muutetaan
kävelypainotteiseksi.
Pidemmällä aikavälillä Kirkon ympäristön kadut muutetaan kävelykaduiksi ja jatketaan
Kanavapuistikon kävelykatua jatkaminen itään Valtion uuden virastotalon nurkalle asti.
5.3.2 Pysäköinti
Pysäköintitarve ei vähene – päinvastoin. Nyt pysäköidään autoja paikoille, jotka eivät itse
asiassa ole mitään paikoitusalueita, eli tonttimaalle (Esson tontti, virastotalon tontti) ja muille
alueille jotka todennäköisesti otetaan käyttöön rakennusmaana pian taikka erittäin pian
(Vanha kenttä). Aktian ja Veritaksen kiinteistön rakentamisen yhteydessä syntyvät paikat
tulevat lähinnä kiinteistön ja oppilaitosten omaan käyttöön.
Akuutin autopaikkapulan helpottamiseksi ja nyt noin 200 auton päivittäin käyttämien
tilapäisten pysäköintialueiden korvaamiseksi on täysin välttämätöntä rakentaa Pietarsaaren
keskustaan yksi tai useampi keskeisesti sijaitseva pysäköintilaitos.
Mahdollisia ratkaisuja ovat:
1. Torinaluspysäköintilaitoksen rakentaminen, yhteensä noin 350 autopaikkaa.
2. Uuden pysäköintilaitoksen rakentaminen Heinätorin mahdollisen uudisrakennuksen
yhteyteen kiinteistöön, sijoittamalla autopaikkoja kellariin ja katolle yhteensä 180 ap
3. Pysäköintilaitoksen rakentaminen virastotalon kortteliin tulevan kauppakeskuksen
yhteyteen, jonka alle sijoitetaan n. 500 ap. Suurin osa paikoista tarvitaan kiinteistön
käyttöön, mutta laitosta voitaisiin jatkaa edelleen Runeberginpuiston alle yleisenä
pysäköintilaitoksena (ei arviota lisäpaikoista).
21

6. Jatkotoimenpiteet
Suunnitelmaehdotus on tarkoitettu kevättalvella ja keväällä käytävän jatkokeskustelun
pohjaksi.
Hankkeen aikataulun mukaan tullaan suunnitelman päivitetty versio esittelemään
viimeistään kesän jälkeen.
Tarkoituksena on saada suunnitelma hyväksytyksi pitkän aikavälin suunnitelmana
Pietarsaaren keskustan kehittämisestä kauppapaikkana.
Suunnitelman viimeinen osa – laatukäsikirja –ei ole vielä valmis. Tavoitteena on saada
sekin poliittisten päätöksentekijöiden käsittelyyn tulevana syksynä.
Pietarsaaressa 12.2.2007
Ilmari Heinonen
Mikko Heikkilä
Tuomas Santasalo
Seppo Karppinen
22