Opettajille ja muulle henkilöstölle - Jakobstad
Opettajille ja muulle henkilöstölle - Jakobstad
Opettajille ja muulle henkilöstölle - Jakobstad
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Opettajille</strong> <strong>ja</strong> <strong>muulle</strong> <strong>henkilöstölle</strong><br />
Johdanto<br />
Pietarsaaressa on seurattu koululaisten päihteiden käyttöä sekä<br />
tupakointia mm. kouluterveystutkimusten avulla.<br />
Keväällä 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan 19 % 8. <strong>ja</strong> 9. lk:n oppilaista<br />
joi itsensä reippaaseen humalaan vähintään kerran kuukaudessa.<br />
Huumeita vähintään kerran oli kokeillut yläasteen oppilaista 6 % <strong>ja</strong><br />
lukiolaisista 4 % .<br />
On tärkeää, että kaupungissamme on selvä kanta nuorten päihteiden käyttöön:<br />
alle 18-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttö ei ole hyväksyttävää<br />
missään muodossa.<br />
Koska opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> muu henkilöstö ovat päivittäin tekemisissä nuorten<br />
kanssa, olette TE avainasemassa nuorten varhaisen riskikäyttäytymisen<br />
havaitsemisessa. Kun nuoren käytöksen <strong>ja</strong> mielialan muutokset huomataan<br />
varhain, voidaan päihteiden käyttöön puuttua nopeasti.<br />
Pietarsaaren huumeryhmä<br />
Peter Granholm, pj., sosiaalijohta<strong>ja</strong> puh: 786 1247<br />
Gunilla Nybäck, terveydenhoita<strong>ja</strong> puh: 044 020 1382<br />
Yvonne Ahlstedt, koulukuraattori puh:7851111/1349<br />
Monica Hällund-Myntti, A-klinikka puh: 785 1506<br />
Pia Rosengård-Andersson, kuraattori puh: 044 721 5291<br />
Minna Joensuu, nuorisosihteeri puh: 785 1111/1567<br />
Pekka Kojola, koulukuraattori puh: 785 1111/1310<br />
Kaj Nyman vanhempikonstaapeli puh: 785 9432<br />
Margot Lindberg, osastopääll., sos.osasto puh: 785 1111/1378<br />
Lagmansgårdenin edusta<strong>ja</strong> Tom Nyman puh: 781 6800 tai 7816815<br />
Sirpa Hanhineva, siht.terv.kasvat. yht.henkilö puh: 786 1111<br />
Tämä toimintamalli on laadittu Vaasan-mallin poh<strong>ja</strong>lta (Net-ryhmä)<br />
Pietarsaaressa 3. joulukuuta 2003<br />
Pietarsaaren huumeryhmä<br />
Sisältö<br />
Sivu
Mistä päihteiden kokeilun/käytön huomaa 3<br />
Varhaiset oireet <strong>ja</strong> hälytysmerkit 4<br />
Yhteydenotto vanhempiin 5<br />
Miten käyttöä epäiltäessä menetellään 6<br />
Kouluterveydenhuolto 7<br />
Nuoren kohtaaminen 9<br />
Oppilashuoltoryhmä 10<br />
Sosiaalitoimi. Lastensuojelu 11<br />
Hoito kodin ulkopuolella 12<br />
Pietarsaaren-toimintamalli 13<br />
Lainsäädäntö 16<br />
Päihdehuollon keskeiset periaatteet 16<br />
Ilmoitusvelvollisuus 17<br />
Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset 17<br />
Tietojen antaminen lähiomaisille 18<br />
Tahdonvastaiset toimenpiteet 18<br />
Alkoholin käyttö <strong>ja</strong> saatavuus 19<br />
Poliisi 20<br />
Liite 1 vanhempien ryhmätyö<br />
Liite 2 verkostosopimus<br />
Liite 3 tapauskuvaus<br />
Liite 4 a Pietarsaaren malli; ennaltaehkäisevätyö<br />
Liite 4 b Pietarsaaren malli, epäilystä väärinkäyttöön<br />
Liite 5 Huumetestit<br />
Liite 6 Päihdetietoutta
Tärkeitä lähtökohtia<br />
1.Päihteiden käyttö on aina helpompi lopettaa käytön juuri alettua.<br />
2.Kavereiden riski joutua mukaan päihteiden käyttöön on suurin juuri<br />
käytön alkuvuosina.<br />
3.On todettu, että huumeiden käyttöä edeltää usein tupakointi <strong>ja</strong> säännöllinen<br />
alkoholin käyttö.<br />
4.Tupakoimaton nuori ei aloita kannabiksen käyttöä yhtä herkästi kuin<br />
tupakoiva, koska polttamiseen tarvittava tekniikka vaatii harjoittelua.<br />
Mitä aiemmin nuori tottuu alkoholin käyttöön, sitä suurempi<br />
riski hänellä on kokeilla huumeita. Usein huumeita kokeillaankin<br />
humalassa ollessa.<br />
Mistä päihteiden kokeilun tai käytön huomaa<br />
On korotettava, että nuorten kanssa läheisissä tekemisissä olevien<br />
aikuisten tulee reagoida kaikkeen päihteiden käyttöön riippumatta siitä,<br />
mistä päihteestä on kyse. Jos epäilee, että nuori kokeilee tai käyttää<br />
päihteitä, tulee häneltä kysyä asiaa suoraan <strong>ja</strong> perustella epäilynsä. On<br />
parempi kysyä turhaan kuin jättää kysymättä. Vaikka epäily olisi<br />
aiheeton, on aikuinen osoittanut välittävänsä nuoresta <strong>ja</strong> puuttuvansa<br />
asiaan tarvittaessa. Kysymyksellä on siten ennaltaehkäisevä merkitys.<br />
Kokeilua tai käyttöä ei aina huomata koulussa: saattaa vaikuttaa vain<br />
siltä, että oppilas on väsynyt, hänellä on keskittymisvaikeuksia eikä hän<br />
<strong>ja</strong>ksa kiinnostua mistään. Vaikka merkit olisivatkin epäselviä, on luotettava<br />
vaistoonsa, suhtauduttava asiaan vakavasti <strong>ja</strong> reagoitava siihen.<br />
Päihteidenkäytön pal<strong>ja</strong>stavat ennenkaikkea nuoren käytöksen muutokset<br />
sekä fyysiset tuntomerkit. On kuitenkin muistettava, että monet<br />
jäljempänä luetelluista merkeistä ovat hyvin epämääräisiä <strong>ja</strong> saattavat<br />
kuulua normaaliin murrosiän kehitykseen. Sen vuoksi on tärkeää yhdistää<br />
useita merkkejä kokonaiskuvan saamiseksi.<br />
Varhaiset oireet <strong>ja</strong> hälytysmerkit
1)koulupinnaus<br />
Koulupinnaus on tärkeä varoitusmerkki, jonka on aina johdettava toimenpiteisiin,<br />
vaikka ei olisikaan kyse päihteiden käytöstä. Pinnaus ei johdu<br />
välttämättä päihteiden käytöstä, mutta usein käyttö johtaa pinnaukseen.<br />
Riippumatta siitä, kuka opettajista on pal<strong>ja</strong>stanut pinnauksen, on luokanvalvo<strong>ja</strong>n<br />
tehtävä ottaa yhteys oppilaaseen <strong>ja</strong> hänen kotiinsa. Tämä johtaa<br />
useimmiten pinnauksen loppumiseen. Jos se kuitenkin <strong>ja</strong>tkuu, keskustelee<br />
kuraattori oppilaan <strong>ja</strong> hänen vanhempiensa kanssa. Jos pinnaus <strong>ja</strong>tkuu<br />
edelleen, vie kuraattori asian oppilashuoltoryhmään. Ellei muutosta<br />
saada aikaan, ryhdytään asiassa muihin toimenpiteisiin.<br />
2)kiinnostus koulutyöhön katoaa<br />
Kun opetta<strong>ja</strong> huomaa oppilaan muuttuneen, on syytä selvittää mistä on<br />
kyse. Kiinnostuksen väheneminen koulutyöhön ei kuitenkaan aina<br />
merkitse sitä, että nuori käyttää päihteitä. Taustalla saattaa olla myös<br />
muita syitä.<br />
3)asenteet<br />
Hasista polttavat nuoret puolustelevat usein sen käyttöä. He saattavat<br />
puolustaa sitä esim. seuraavasti: ”hasis ei ole sen vaarallisempaa kuin<br />
viinakaan”, ”on jokaisen oma asia, polttaako hasista”, ”hasista käytetään<br />
muissakin kulttuureissa”, ”hasiksen käyttö olisi parasta laillistaa”. Tämän<br />
päivän nuorisokulttuuriin liittyy aiempaa suvaitsevaisempi asenne<br />
päihteiden käyttöön. Monet lastemme idoleista käyttävät päihteitä.<br />
Heidän elämästään kerrotaan tuomitsematta esim. nuortenlehdissä. Voit<br />
ottaa selvää siitä, mitä lehtiä nuoret lukevat <strong>ja</strong> pyrkiä tarjoamaan heille<br />
muita vaihtoehto<strong>ja</strong> kaupallisten si<strong>ja</strong>an.<br />
4)kaveripiiri<br />
Kaveripiirin vaihtuminen tai a<strong>ja</strong>n viettäminen huumeita käyttävien nuorten<br />
seurassa saattavat olla merkki huumeiden käytöstä. On hyvin luonnollista,<br />
että käyttäjät hakeutuvat toistensa seuraan.<br />
5)valehtelu <strong>ja</strong> manipulointi
Jos huomaa nuoren valehtelevan <strong>ja</strong> yrittävän manipuloida ympäristöään,<br />
tulee tilannetta seurata. Käyttäytyminen voi liittyä päihteiden käyttöön.<br />
6)harrastusten muuttuminen<br />
Harrastusten muuttuminen ei välttämättä ole merkittävää, mutta se on hyvä<br />
yhdistää muihin muutoksiin. Saattaa olla, että harrastukset ovat muuttuneet<br />
muista syistä. Hasiksen käytölle on kuitenkin tyypillistä, että nuoresta<br />
tulee vähitellen passiivinen, hän ei ”<strong>ja</strong>ksa” tai ei halua <strong>ja</strong>tkaa entisiä<br />
harrastuksiaan.<br />
7)lisääntynyt rahantarve<br />
Päihteiden käyttö lisää aina rahantarvetta. Sen vuoksi on kiinnitettävä<br />
huomiota lisääntyneeseen rahantarpeeseen. Päihteidenkäytön rahoittamiseksi<br />
nuori saattaa myydä omia tai perheensä tavaroita, lainata rahaa kavereilta<br />
tai jopa varastaa.<br />
8)muita tunnusmerkkejä<br />
Väsymys, välinpitämättömyys, apaattisuus, huono muisti, voimakkaat<br />
mielialan vaihtelut <strong>ja</strong> esim. hasiksen haju saattavat olla merkkejä päihteiden<br />
käytöstä.<br />
Myös selvät käyttäytymisen muutokset ovat vakava merkki, joka antaa aikuisille<br />
aihetta puuttua tilanteeseen <strong>ja</strong> mahdollisuuden osoittaa levottomuutensa<br />
nuoren puolesta.<br />
Yhteydenotto vanhempiin<br />
Vanhemmille tulee kertoa vanhempainilloissa koulun menettelytavasta<br />
päihteiden käyttöä epäiltäessä.<br />
Vaikka asian esittäminen puhelimessa saattaa tuntua vaikealta, on välttämätöntä<br />
ottaa yhteyttä vanhempiin. On hyvä miettiä etukäteen, mitä tieto<strong>ja</strong><br />
asiasta on <strong>ja</strong> mihin puhelinkeskustelussa pyritään: halutaanko vanhemmille<br />
antaa tietoa (poissaolo, koulumenestys), pyydetäänkö heiltä apua<br />
jonkin ongelman ratkaisussa, pyydetäänkö heiltä neuvo<strong>ja</strong> vai halutaanko<br />
heidän valitsevan eri ratkaisuvaihtoehtojen väliltä.<br />
Ongelmatilanteesta on kerrottava vanhemmille selvästi: mitä oppilas tekee<br />
<strong>ja</strong> mitä hän jättää tekemättä. Aina ei ole välttämätöntä selittää syitä,
koska silloin joutuu ehkä kertomaan oppilaasta tavalla, joka saa vanhemmat<br />
helposti puolustuskannalle. Kun ongelmasta keskustelee vanhempien<br />
kanssa opetta<strong>ja</strong>n ominaisuudessa, ei ole pakko ottaa esille sitä, mikä on<br />
oikein <strong>ja</strong> mikä väärin. Kerro tosiasioita niitä ei voi kyseenalaistaa yhtä<br />
helposti kuin mielipiteitä. Kaikkiin keskusteluihin tulee sisältyä lupaus<br />
<strong>ja</strong>tkosta. Kun vanhempiin luvataan ottaa yhteyttä, he tuntevat että heistä<br />
välitetään, mutta heiltäkin odotetaan jotakin. Soitto vanhemmille työaikana<br />
osoittaa, että yhteyttä otetaan työn puolesta.<br />
Miten koulussa menetellään päihteiden/<br />
huumeiden käyttöä epäiltäessä<br />
1. Kun koulussa epäillään jonkun oppilaista aloittaneen päihteiden<br />
käytön, tulee asiaan reagoida. Aluksi epäilyistään voi jutella työtovereiden<br />
kanssa, heilläkin on ehkä samanlaisia havainto<strong>ja</strong>. Jos<br />
useampi on huomannut oppilaalla olevan ongelmia, tulee opetta<strong>ja</strong>n<br />
tai kouluterveydenhoita<strong>ja</strong>n puhua oppilaan kanssa <strong>ja</strong> perustella<br />
epäily päihteidenkäytöstä. Joku koulun oppilashuoltoryhmän<br />
jäsenistä ottaa asian hoitaakseen.<br />
Koulun tulee osoittaa, että se ei hyväksy päihteiden käyttöä missään<br />
muodossa. Oppilasta pyydetään kertomaan vanhemmilleen, että<br />
koulussa epäillään tai tiedetään hänen käyttävän päihteitä. Selitetään<br />
myös, että koulu on velvollinen ottamaan yhteyttä vanhempiin. Sovitaan<br />
siitä, että kotiin otetaan yhteyttä muutaman päivän kuluessa.<br />
Koulussa valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa yhteyttä muihin viranomaisiin<br />
<strong>ja</strong> oppilaan kotiin. Ei ole välttämätöntä, että kaikkii tietävät<br />
asiasta, mutta oppilasta on tarkkailtava huolellisesti.<br />
2.Otetaan yhteys vanhempiin. Epäilyjen tulee olla perusteltu<strong>ja</strong>.<br />
Usein vanhempien on vaikea uskoa <strong>ja</strong> ennenkaikkea hyväksyä,<br />
että oma lapsi on käyttänyt tai käyttää päihteitä. Vanhemmille<br />
tähdennetään, kuinka tärkeää asiaan on puuttua varhain, jotta ongelmat<br />
eivät pahenisi.<br />
3. Vanhempien <strong>ja</strong> oppilaan kanssa sovitaan henkilökohtaisesta tapaamisesta.<br />
Vanhempien <strong>ja</strong> oppilaan kanssa keskustellaan siitä,<br />
kuinka tilanteessa olisi parasta menetellä heidän kannaltaan. Tapaamisessa<br />
on välttämätöntä korostaa koulun velvollisuutta puuttua<br />
asiaan <strong>ja</strong> ilmoittaa sosiaaliviranomaisille, jos huumeiden käyttö
kaikesta huolimatta <strong>ja</strong>tkuu. Ilmoitusvelvollisuus on säädetty lastensuojelulaissa.<br />
4. Oppilashuoltoryhmässä laaditaan toimenpidesuunnitelma. Kouluterveydenhoita<strong>ja</strong><br />
tai kuraattori <strong>ja</strong> sosiaalityöntekijä pitävät toisiinsa<br />
yhteyttä säännöllisesti. Sekä epäiltyä että todettua päihteiden<br />
käyttöä tulee tarkkaillaan. Toisinaan tarvitaan huumetesti<br />
lisätietojen saamiseksi.<br />
5. Mikäli oppilas <strong>ja</strong>tkaa päihteiden käyttöä toimenpiteistä huolimatta,<br />
siirretään asia lastensuojelun vastuulle. Lastensuojelu tekee<br />
yhteistyötä muiden tahojen kanssa (esim. mielenterveyskeskuksen<br />
nuorisovastaanotto <strong>ja</strong> A-klinikka).<br />
Koulu ottaa yhteyttä poliisiviranomaisiin, mikäli ilmenee epäilyksiä<br />
tai on todisteita päihteiden välityksestä tai myymisestä.<br />
Kouluterveydenhuolto<br />
Ennaltaehkäisy<br />
Terveydenhoita<strong>ja</strong>t tekevät yksilöllisiä terveystarkastuksia, keskustelevat<br />
oppilaiden kanssa päihdeasioista <strong>ja</strong> pitävät Uskalla-ohjelmaan liittyviä<br />
oppitunte<strong>ja</strong>. Terveydenhoita<strong>ja</strong>t ovat osa koulujen oppilashuoltoryhmää.<br />
Päihteitä kokeillut nuori saattaa tulla terveydenhuollonpiiriin useaa tietä:<br />
kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimiston tai lääkärinvastaanoton kautta,<br />
omasta aloitteestaan tai yhdessä kaverin, vanhemman tai jonkun muun<br />
aikuisen kanssa.<br />
Havaitseminen<br />
Terveydenhoita<strong>ja</strong> voi saada tiedon nuoren päihdekokeilusta tai<br />
päihteidenkäytöstä nuorelta itseltään, hänen kaveriltaan tai joltakulta<br />
muulta. Terveydenhoita<strong>ja</strong> voi huomata asian itse vastaanotolla oppilaan<br />
kanssa keskustellessaan tai oppilashuoltoryhmä on voinut antaa<br />
terveydenhoita<strong>ja</strong>n tehtäväksi selvittää epäilyt oppilaan päihteiden<br />
kokeilusta/käytöstä.
Jos nuori kertoo itse, että on kokeillut päihteitä esim. uteliaisuudesta <strong>ja</strong> että<br />
kyse on ollut kertailmiöstä, ei keskustelun jälkeen välttämättä tarvita<br />
toimenpiteitä.<br />
Asiaan puuttuminen <strong>ja</strong> toimenpiteet<br />
Päihteidenkäyttöepäilyksen tai -tapauksen ilmetessä menetellään asiassa<br />
koulunmallin mukaisesti luottamuksellisesti <strong>ja</strong> nuoren parasta a<strong>ja</strong>tellen.<br />
Terveydenhoita<strong>ja</strong> keskustelee nuoren kanssa. Ellei oppilas asian vakavuudesta<br />
huolimatta anna terveydenhoita<strong>ja</strong>lle lupaa viedä asiaa eteenpäin <strong>ja</strong><br />
asia on tullut esille oppilaan <strong>ja</strong> terveydenhoita<strong>ja</strong>n välisissä luottamuksellisissa<br />
keskusteluissa, on terveydenhoita<strong>ja</strong> kuitenkin velvollinen tekemään<br />
lastensuojeluilmoituksen. Tästä on syytä kertoa nuorelle.<br />
Päihteiden käyttö tulee sosiaalityöntekijän tietoon yleensä oppilashuoltoryhmän<br />
kautta.<br />
Kun käy ilmi, että oppilas on kokeillut päihteitä, menetellään seuraavasti<br />
*tilanne kartoitetaan; selvitetään, mitä on tapahtunut <strong>ja</strong> mitä koulussa<br />
tiedetään asiasta<br />
*tilanteesta keskustellaan oppilaan kanssa. Asiasta ilmoittanut tai joku,<br />
joka tulee muutoin hyvin toimeen oppilaan kanssa, esim. terveydenhoita<strong>ja</strong>,<br />
kuraattori tai opetta<strong>ja</strong>, keskustelee oppilaan kanssa. Oppilasta kuullaan,<br />
<strong>ja</strong> jos on edelleen syytä epäilyihin, saa oppilas tehtäväkseen kertoa<br />
asiasta kotona <strong>ja</strong> hänelle kerrotaan, että koulusta otetaan yhteyttä kotiin.<br />
*valitaan vastuuhenkilö, joka ottaa päävastuun asiasta.<br />
*vanhempien kanssa sovitaan tapaamisesta, esim. verkostokeskustelusta,<br />
jossa käydään läpi tapahtunutta, koulun sääntöjä <strong>ja</strong> käytäntöä kyseisenlaisissa<br />
tapauksissa. Terveydenhoita<strong>ja</strong> voi valaista asiaa terveysnäkökohdista<br />
käsin <strong>ja</strong> antaa vanhemmille tietoa päihteistä.<br />
*koulun <strong>ja</strong> kodin yhteiset pelisäännöt: lapsen kotiintuloa<strong>ja</strong>t, läksyjenluku,<br />
koulunkäynnin säännöllisyys<br />
*seurantamenettely: keskustelut terveydenhoita<strong>ja</strong>n tai kuraattorin kanssa,<br />
tarvittaessa huumetesti useita kerto<strong>ja</strong> puolen vuoden aikana (käytetään<br />
terveyskeskuksen laboratoriolähetettä tai erikseen laadittua lähetettä, ks.<br />
myös liite 5)
Nuoren kohtaaminen<br />
Huumeidenkäytön alussa nuori on harvoin itse halukas keskustelemaan<br />
asiasta. Hänen mielestään kaikki on oikein hyvin, eikä huumeiden käyttö<br />
ole ongelma. Nuoren on vaikea nähdä muutoksia itsessään. Huumeiden<br />
käyttö vaikuttaa kuitenkin aina sekä nuoreen, läheisiin että ympäristöön.<br />
Nuoren huumeidenkäyttöön on helpompi puuttua alkuvaiheessa. Myös<br />
runsaaseen alkoholin käyttöön tulee puuttua <strong>ja</strong> suorittaa siitä aiheutuvat<br />
tarvittavat toimenpiteet.<br />
Vinkkejä nuoren kanssa käytävään keskusteluun:<br />
-luo keskustelulle sopiva ympäristö <strong>ja</strong> ilmapiiri<br />
-kerro olevasi huolissasi; perustele asiaan puuttumisesi kertomalla, mitä<br />
tiedät asiasta (esim. poissaolot koulusta, heikentynyt koulumenestys, heikentynyt<br />
keskittymiskyky)<br />
-jos voit, kerro mistä olet saanut tietosi (jos tiedot on annettu luottamuksellisesti,<br />
älä sano kuka on kertonut); puhu selvästi, suoraan <strong>ja</strong> yksiselitteisesti<br />
– älä salaa mitään<br />
-kerro koulun <strong>ja</strong> yhteiskunnan asettamista rajoista<br />
-etene Pietarsaaren mallin mukaisesti (<strong>ja</strong> oman koulusi mallin mukaisesti)<br />
-kykenet olemaan vakuuttavampi, jos tiedät noudattavasi ohjelmaa, joka<br />
edellyttää puuttumista tai josta on sovittu oppilashuoltoryhmässä<br />
-kuuntele aktiivisesti, tee lisäkysymyksiä: tilanteesta on helpompi saada<br />
selkeä käsitys, jos nuori kertoo enemmän<br />
-muodosta itsellesi kokonaisvaikutelma nuoren tilanteesta<br />
-ole empaattinen <strong>ja</strong> käytä maalaisjärkeä<br />
-pidä tilanne hallinnassa; älä ryhdy väittelemään<br />
-rohkaise muutokseen; muutos ei synny hetkessä<br />
-älä lannistu<br />
Varaudu<br />
-kiukkuun tai vihaan – myös itsessäsi<br />
-pettymyksen <strong>ja</strong> turhautuneisuuden tunteeseen<br />
-mahdolliseen epäonnistumiseen keskustelussa <strong>ja</strong> oppilaan kohtaamisessa<br />
Puutu asiaan, sillä se saa aikaan ainakin<br />
-totuuden kohtaamisen<br />
-ongelman käsittelyn tehostumisen
Tarvittaessa<br />
-konsultoi kollego<strong>ja</strong>, oppilashuoltoryhmää, asiantuntijoita<br />
Verkosto yhteistyöfoorumina<br />
* oppilashuoltoryhmät<br />
* sosiaalitoimi<br />
* A-klinikka<br />
* poliisi<br />
* muut yhteistyökumppanit<br />
* tarvittaessa esim. nuorisotoimisto, terveyskeskus, mielenterveyskeskus<br />
Oppilashuoltoryhmä<br />
Koulun oppilashuoltoryhmässä laaditaan suunnitelma <strong>ja</strong>tkotoimia varten<br />
*tapaamiset perheen kanssa, sosiaalityöntekijä osallistuu tarvittaessa<br />
*terveydenhoita<strong>ja</strong>n tai kuraattorin keskustelut oppilaan kanssa<br />
Seuranta: uusi kontrolliaika <strong>ja</strong> testi; jos käyttö <strong>ja</strong>tkuu tai tilannetta ei saada<br />
hallintaan, oh<strong>ja</strong>taan oppilas sosiaalitoimistoon. Sosiaalitoimisto/A-klinikka<br />
voi toimia avohoitoyksikkönä, jos katsotaan että kokeilu/käyttö on<br />
<strong>ja</strong>tkunut pitkään <strong>ja</strong> koululla on riittämättömät mahdollisuudet saada tilanne<br />
hallintaan.<br />
Seuranta<br />
Seuranta järjestetään tapauskohtaisesti riittävän pitkään. Huumetestit on<br />
hyvä tuki <strong>ja</strong> seurantamenetelmä keskustelujen ohella. Kouluterveydenhoita<strong>ja</strong><br />
voi analysoida pikatestit.
Sosiaalitoimi<br />
Lastensuojelu<br />
Avohoito<br />
Lastensuojelulain(40§) mukaan tulee poliisin sekä terveydenhuoltoviranomaisten<br />
tehdä (alle 18-vuotiaan) nuoren päihteidenkäytöstä<br />
ilmoitus sosiaaliviranomaisille . Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan<br />
kartoittamalla nuoren kokonaistilanne. Lapsen suotuisien<br />
kasvuolosuhteiden edistämiseksi pyritään tukemaan omaisia eri tavoin <strong>ja</strong><br />
a<strong>ja</strong>ttelemaan aina lapsen parasta.<br />
Alueittaisessa sosiaalityössä pyritään puuttumaan asiaan <strong>ja</strong> löytämään<br />
apua tarvitsevat nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työmuotona<br />
on mm. sosiaalityöntekijän osallistuminen koulun oppilashuoltotyöhön.<br />
Opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> muut oppilashuollon työntekijät voivat huomata muutoksia<br />
nuoren käytöksessä jo varhaisessa vaiheessa. Nuoren ympärille<br />
verkostoituminen edistää varhaista puuttumista päihteiden käyttöön.<br />
Sosiaalilautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli lapsen kasvuolosuhteet<br />
vaarantuvat tai elleivät ne turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai<br />
kehitystä tai jos lapsi tai nuori vaarantaa käytöksellään oman terveytensä<br />
tai kehityksensä.<br />
Saatuaan tiedon nuoren päihteidenkäytöstä sosiaalityöntekijä selvittää<br />
päihteidenkäytön laajuuden <strong>ja</strong> perheen mahdollisuudet tukea <strong>ja</strong> auttaa<br />
nuorta. Selvitystyöhön sisältyy huumetesti, jos nuoren epäillään käyttävän<br />
huumeita. Selvitystyön jälkeen laaditaan suunnitelma nuoren auttamiseksi.<br />
Hoitosuunnitelmaan merkitään auttamistavoitteet sekä puuttumismenetelmät.<br />
Avohoidon tukitoimenpiteitä voivat olla esim. sosiaalityö,<br />
terapia/hoito, tukihenkilö, leiri <strong>ja</strong> tukiasunto. Avohoidon toimenpiteenä<br />
nuori voidaan sijoittaa hoitoon kodin ulkopuolelle päihteiden käytön<br />
lopettamiseksi.
Hoito kodin ulkopuolella<br />
Jos nuori vaarantaa kehityksensä vakavasti käyttämällä päihteitä, eivätkä<br />
avohoidon tukitoimenpiteet ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, <strong>ja</strong><br />
sijoitus on nuorelle eduksi, tulee sosiaalihuollon ottaa nuori huostaan. Jos<br />
nuori tai vanhemmat vastustavat huostaanottoa, tulee sosiaalilautakunnan<br />
päätös alistaa lääninoikeudelle.<br />
Kodin ulkopuolista hoitoa annetaan perheessä, lastensuojelulaitoksessa<br />
tai muussa hoitoyksikössä.
Pietarsaaren toimintamalli -<br />
Ennaltaehkäisystä hoitoon<br />
Vaasan NET-ryhmä on kehittänyt viisivaiheisen toimintamallin, joka kattaa<br />
eri yhteistyökumppaneiden toiminnan ennalta ehkäisystä hoitoon.<br />
Malli on tarkoitettu sovellettavaksi päihteiden käytön eri vaiheissa oleviin<br />
alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Toimintamallia on kutsuttu myös Vaasan malliksi.<br />
Pietarsaaren huumeryhmä on soveltanut mallia Pietarsaaren oloihin.(Liitteet<br />
4 a <strong>ja</strong> 4b)<br />
Ennaltaehkäisevätyö<br />
Ennaltaehkäisevätyö aloitetaan mahdollisimman varhain. On todettu, että<br />
lapsessa <strong>ja</strong> hänen ympäristössään on mahdollista havaita eri<br />
varoitusmerkkejä yllättävän varhain. Näihin puuttuminen välittömästi<br />
saattaa estää myöhemmän epäsuotuisan kehityksen.<br />
Neuvola <strong>ja</strong> päivähoito<br />
Neuvolassa <strong>ja</strong> päivähoidossa voidaan vahvistaa vanhempainroolia <strong>ja</strong><br />
tukea rajojen asettamisesta lapselle. Jo tuossa vaiheessa voidaan<br />
riskiryhmille tarjota erityistä tukea.<br />
Peruskoulu<br />
vuosikurssit 1-6<br />
Vuosikursseilla 5 <strong>ja</strong> 6 toteutetaan ennaltaehkäisy huumeista kertovien oppituntien<br />
avulla. Lisäksi koulun järjestämissä vanhempainilloissa käytetään<br />
puheenvuoro<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> käydään keskustelu<strong>ja</strong> (mm. rajojen asettamisesta<br />
<strong>ja</strong> vuorovaikutuksesta).<br />
vuosikurssit 7-9<br />
Seitsemänneltä luokalta aloitettu Uskalla-ohjelma käsittää 10 oppituntia<br />
lukuvuodessa. Painopiste on asenteissa <strong>ja</strong> itsetunnossa. Lisäksi käytetään<br />
puheenvuoro<strong>ja</strong>, tehdään ryhmätöitä <strong>ja</strong> käydään keskustelu<strong>ja</strong> sekä oppilaiden<br />
kanssa että koulun järjestämissä vanhempainilloissa.<br />
Ammattioppilaitokset, lukio<br />
Myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin pyritään sisällyttämään eri päihdevalistushankkeita<br />
<strong>ja</strong> -luento<strong>ja</strong>.<br />
Muut kohderyhmät<br />
Ennaltaehkäisevän päihdeyön muita kohderyhmiä ovat nuoret (16-18 –<br />
vuotiaat), jotka joko osallistuvat työelämään tai ovat vaarassa syrjäytyä
(ei työtä eikä opiskelupaikkaa), nuorten vanhemmat sekä nuorten parissa<br />
työskentelevä henkilöstö.<br />
Kunnallispoliittiset päätökset<br />
Ennaltaehkäisevää päihdetyötä voidaan monin tavoin edistää myös<br />
kunnallispoliittisin päätöksin: tarvitaan nuorten elämäntapo<strong>ja</strong> tukevia<br />
päätöksiä, jotka liittyvät esim. asuinalueiden viihtyvyyteen, nuorten<br />
vapaa-a<strong>ja</strong>n harrastusmahdollisuuksiin, nuorisotiloihin <strong>ja</strong> kaupallisiin nuorisotapahtumiin.<br />
Nuori kokeilee / epäillään kokeilleen päihteitä /<br />
huumeita<br />
Havaitseminen<br />
Nuoren päihdekokeilun saattaa huomata: koti, koulu, muut läheiset,<br />
nuorisotyöntekijä, terveydenhoita<strong>ja</strong>, sosiaalityöntekijä<br />
tai poliisi.<br />
Puuttuminen<br />
Eri tahoilla on oma tapansa puuttua asiaan; asia otetaan esille yksityiskohtaisemmin<br />
aiemmissa luvuissa. Koulun oppilashuoltoryhmällä on keskeinen<br />
tehtävä. Sen kautta asia tulee lastensuojelun tietoon. Ryhmästä valitaan<br />
vastuuhenkilö, joka aloittaa asian selvittelyn vanhempien kanssa.<br />
Toimenpiteet<br />
Ensimmäiseksi tulee keskustella nuoren <strong>ja</strong> hänen vanhempiensa kanssa <strong>ja</strong><br />
sopia kotia, koulua <strong>ja</strong> vapaa-aikaa koskevista pelisäännöistä sekä tehdä<br />
sopimuksia, joihin eri osapuolet sitoutuvat (sovitaan mm. seurannasta <strong>ja</strong><br />
seurauksista).<br />
Seuranta<br />
Kokeilun päätyttyä tarvitaan riittävä seuranta.<br />
Nuori käyttää päihteitä satunnaisesti<br />
Havaitseminen<br />
(kuten edellä)
Puuttuminen<br />
Tilanne tulee selvittää nopeasti. Muista mahdollisuudet tehdä yhteistyötä<br />
muiden tahojen kanssa.<br />
Toimenpiteet<br />
Käytettävissä on monia eri vaihtoehto<strong>ja</strong>. Tässä vaiheessa saattaa riittää,<br />
että nuori käy muutaman kerran kouluterveydenhoita<strong>ja</strong>n tai kuraattorin<br />
luona. Joskus on kuitenkin parasta aloittaa avohoito esim. mielenterveyskeskuksen<br />
laatiman selvityksen avulla. Toisinaan perhe voi saada<br />
tukea myös lastensuojelun avohoidon tukitoimenpiteiden avulla. Olisi<br />
kuitenkin tärkeää, että eri osapuolet tekisivät yhteistyötä.<br />
Seuranta<br />
Käytön päätyttyä tarvitaan esim. puolen vuoden seuranta.<br />
Nuori käyttää päihteitä säännöllisesti<br />
Havaitseminen<br />
(kuten edellä)<br />
Puuttuminen<br />
Tässä vaiheessa on syytä ottaa yhteys lastensuojeluviranomaisiin (ellei<br />
siellä jo tiedetä asiasta). Lastensuojeluviranomainen on nyt keskeinen<br />
toimi<strong>ja</strong>.<br />
Toimenpiteet<br />
Toimenpiteenä ovat lastensuojelun avohoidon tukitoimet tai tarvittaessa<br />
hoitosuunnitelman mukainen huostaanotto. Avohoidon tukena saattavat<br />
olla edelleenkin käynnit kouluterveydenhoita<strong>ja</strong>n/kuraattorin luona tai A-<br />
klinikalla. Yhteisityötä eri osapuolten välillä tarvitaan. Liite 3 (tapauskuvaus)<br />
Seuranta<br />
Käytön päätyttyä on järjestettävä riittävän pitkä seuranta.<br />
Nuorella on päihteiden ongelmakäyttöä<br />
Havaitseminen<br />
(kuten edellä)
Puuttuminen<br />
Pääasiallinen toimi<strong>ja</strong> on lastensuojeluviranomainen, joka laatii nuoren tilanteesta<br />
selvityksen <strong>ja</strong> hoitosuunnitelman sekä järjestää tarvittaessa verkostokokouksen<br />
tai kutsuu koolle viranomaisverkoston.<br />
Toimenpiteet<br />
Menetelmänä ovat lastensuojelutoimenpiteet, kuten hoitoon motivointi,<br />
hoitopaikan valinta (avohoito/laitoshoito) sekä perheen tukeminen (mm.<br />
Irti huumeista ry:n omaisryhmä).<br />
Jatkohoito <strong>ja</strong> seuranta<br />
Hoidon jälkeen nuoren on saatava erityistä tukea sopeutuakseen jälleen<br />
yhteiskuntaan. Tarvitaan myös riittävän pitkä seuranta, johon kuuluu tarvittaessa<br />
huumetesti. Liite 5<br />
Lainsäädäntö<br />
Kunnan velvollisuudet päihteisiin liittyvissä asioissa määritellään raittiustyölaissa,<br />
päihdehuoltolaissa <strong>ja</strong> lastensuojelulaissa. Päävastuu on sosiaali-,<br />
terveydenhuolto- <strong>ja</strong> raittiustoimella.<br />
Elinolosuhteiden <strong>ja</strong> elämäntapojen vaikutus<br />
1 § Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin<br />
oh<strong>ja</strong>amalla heitä välttämään päihteiden <strong>ja</strong> tupakan käyttöä.<br />
5 § (päihdehuoltolaki) Sosiaalilautakunnan <strong>ja</strong> terveyslautakunnan on seurattava<br />
päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa <strong>ja</strong> välitettävä tietoa ongelmakäytön<br />
syntyyn, ehkäisyyn <strong>ja</strong> hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä<br />
annettava asiantunti<strong>ja</strong>-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan<br />
asukkaille <strong>ja</strong> kunnassa toimiville yhteisöille.<br />
Päihdehuollon keskeiset periaatteet<br />
8 § (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että<br />
niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti <strong>ja</strong> niin, että asiakkaan itsenäistä<br />
suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen.
9 § (päihdehuoltolaki) Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten <strong>ja</strong><br />
yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä<br />
päihdehuollon <strong>ja</strong> muun sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon, raittiustoimen,<br />
asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen<br />
sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön.<br />
Ilmoitusvelvollisuus<br />
Lapsella on oikeus turvalliseen <strong>ja</strong> virikkeitä antavaan kasvuympäristöön,<br />
tasapainoiseen <strong>ja</strong> monipuoliseen kehitykseen sekä etusi<strong>ja</strong> erityiseen suojeluun.<br />
40 § (lastensuojelulaki) Jos sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon, koulutoimen,<br />
poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa<br />
oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe-<br />
<strong>ja</strong> yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen<br />
on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin<br />
1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuus<br />
kumoaa salassapitovelvollisuuden.<br />
Salassapitovelvollisuutta koskevat säädökset<br />
17 § (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä) Terveydenhuollon ammattihenkilö<br />
ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta,<br />
josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon.<br />
Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.<br />
6 § (laki kunnan opetustoimen hallinnosta). Kunnan palveluksessa olevat<br />
sekä kunnan hallintoelinten jäsenet eivät saa luvattomasti sivullisille<br />
ilmaista, mitä he ovat opetustoimeen liittyviä tehtäviään hoitaessaan<br />
saaneet tietää oppilaan tai kunnan palveluksessa olevan henkilön taikka<br />
hänen perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta<br />
asemasta.<br />
Kouluterveydenhuollon tai muun oppilashuollon henkilöstö sekä<br />
oppilaitosten viranhalti<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tuntiopetta<strong>ja</strong>t saavat sen estämättä, mitä 1<br />
momentissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty, antaa toisilleen sekä<br />
kunnan hallintoelimille oppilaan koulukäynnin asianmukaisen<br />
järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Tietojen antaminen lähiomaisille<br />
6 § (laki potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista) Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä<br />
hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta<br />
tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava<br />
yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä<br />
tavalla.<br />
Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden<br />
tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista<br />
edusta<strong>ja</strong>a taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän<br />
hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito<br />
parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on<br />
hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa<br />
mukaisena.<br />
7 § (laki potilaan asemasta <strong>ja</strong> oikeuksista) Alaikäisen potilaan mielipide<br />
hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä <strong>ja</strong><br />
kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä <strong>ja</strong> kehitystasonsa<br />
perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava<br />
yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene<br />
päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen<br />
huolta<strong>ja</strong>nsa tai muun laillisen edusta<strong>ja</strong>nsa kanssa.<br />
Jos alaikäinen potilas ikäänsä <strong>ja</strong> kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään<br />
hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa <strong>ja</strong> hoitoansa<br />
koskevien tietojen antaminen huolta<strong>ja</strong>lleen tai <strong>muulle</strong> lailliselle edusta<strong>ja</strong>lleen.<br />
Tahdonvastaiset toimenpiteet<br />
Aikuisen määrääminen hoitoon tahdonvastaisesti suoritetaan<br />
päihdehuoltolain no<strong>ja</strong>lla. Asiasta päättää sosiaalijohta<strong>ja</strong>, jos henkilö on<br />
vaaraksi ympäristölleen, <strong>ja</strong> johtava lääkäri, jos henkilöllä on terveysvaara.<br />
Lapsiin (alle 18-vuotiaisiin) sovelletaan yleensä lastensuojelulakia,<br />
jolloin päätös tehdään sosiaalitoimessa. Mielenterveyslaki mahdollistaa<br />
alaikäisen tahdonvastaisen hoidon eräissä tapauksissa myös vakavan<br />
mielenterveyshäiriön perusteella.<br />
Alkoholin käyttöä <strong>ja</strong> saatavuutta säädellään lailla
Alle 18-vuotias<br />
- ei ole oikeutta pitää hallussaan alkoholijuomia, ei edes keskiolutta.<br />
- hänelle ei saa antaa eikä myydä alkoholijuomia.<br />
- alkoholin välittäminen korvauksettakin on kielletty, rangaistuksena<br />
on sakko<strong>ja</strong> tai enintään 6 kk vankeutta.<br />
-alkoholin välittämisestä korvausta vastaan saa sakko<strong>ja</strong> tai enintään 2<br />
vuotta vankeutta.<br />
Alle 20-vuotias<br />
- ei ole oikeutta pitää hallussaan väkeviä alkoholijuomia.<br />
- ei saa ostaa väkeviä alkoholijuomia.<br />
- hänelle ei saa välittää väkeviä alkoholijuomia korvauksettakaan.<br />
Alle 18-vuotiaiden kaikenlainen alkoholinkäyttö voidaan näin ollen<br />
katsoa väärinkäytöksi.<br />
Poliisi<br />
Poliisin tehtävä (Poliisilaki 1 §)<br />
Poliisin tehtävänä on oikeus- <strong>ja</strong> yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen,<br />
yleisen järjestyksen <strong>ja</strong> turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta<br />
estäminen, selvittäminen <strong>ja</strong> syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on suoritettava<br />
myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät <strong>ja</strong> annettava jokaiselle<br />
tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.<br />
Huumausainerikos (Rikoslain 50. luku)<br />
1§ ( 17.12.1993/1304)<br />
Huumausainerikos<br />
Joka laittomasti<br />
1)valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee<br />
oopiumiunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi<br />
huumausaineena tai sen raaka-aineena,<br />
2)tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka<br />
kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,
3)myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää<br />
levittää huumausainetta, tai<br />
4)pitää hallussaan tai yrittää hankkia<br />
on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään<br />
kahdeksi vuodeksi.<br />
2§ (17.12.1993/1304)<br />
Törkeä huumausainerikos<br />
Jos huumausainerikoksessa<br />
1.rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri<br />
määrä huumausainetta,<br />
2.tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,<br />
3.rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laa<strong>ja</strong>mittaiseen tekemiseen<br />
erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenen,<br />
4.aiheuttaa usealla ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa,<br />
tai<br />
5.levitetään huumausainetta alaikäisille tai muuten<br />
häikäilemättömällä tavalla <strong>ja</strong> huumausainerikos on myös<br />
kokonaisuutena arvostellen törkeä,<br />
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä huumausainerikoksesta<br />
vankeuteen vähintään yhdeksi <strong>ja</strong> enintään kymmenenksi<br />
vuodeksi.<br />
2 a § ( 13.7.2001/654)<br />
Huumausaineen käyttörikos<br />
Joka laittomasti käyttää taikka omaan käyttöä varten pitää hallussaan tai<br />
yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta, on tuomittava<br />
huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään<br />
kuudeksi kuukaudeksi.<br />
Huumausainerikoksen valmistelu <strong>ja</strong> edistäminen on myös rangaistavaa.<br />
Toimenpiteistä luopuminen:
Syyte voidaan myös jättää a<strong>ja</strong>matta tai rangaistus tuomitsematta, jos<br />
tekijä (väärinkäyttäjä) osoittaa sitoutuneensa hyväksyttyyn hoitoon.<br />
5§ (17.12.1993/1304)<br />
Määritelmät<br />
Huumausaineena pidetään tässä luvussa huumausainelaissa<br />
(1289/93) tarkoitettua huumausainetta.<br />
Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan huumausainetta,<br />
jonka käyttöö liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara,<br />
lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakava terveydellinen vaurion<br />
vaara tai voimakkaat vieroitusoireet.<br />
Pakkokeinolaki<br />
Pakkokeinolaki sisältää säädöksiä mm. kiinniotosta, pidättämisestä,<br />
vangittuna pitämisestä, matkustuskiellosta, takavarikosta, kotietsinnästä<br />
<strong>ja</strong> henkilöitä koskevista toimenpiteistä.<br />
Rikoksesta epäillyn rekisteröinti (Pakkokeinolaki 6. luku 4 §)<br />
Poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillystä henkilöstä tunnistamista,<br />
rikoksen selvittämistä <strong>ja</strong> rikoksentekijäin rekisteröintiä varten sormen-,<br />
käden- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lanjäljet, käsiala- <strong>ja</strong> ääninäytteen, valokuvan sekä<br />
tuntomerkkitiedot (henkilötuntomerkit).
Change language