rakentajanopas.pdf (2.6M) - Jakobstad
rakentajanopas.pdf (2.6M) - Jakobstad
rakentajanopas.pdf (2.6M) - Jakobstad
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
RAKENTAJAN<br />
OPAS<br />
Pietarsaari . . . . . . . . . . . . . . . . 11<br />
Luoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19<br />
Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta.
Sisällysluettelo<br />
Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4<br />
Rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5<br />
Pietarsaaren kaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11<br />
Luodon kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19<br />
Rakennusluvan myöntäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27<br />
Luottomies rakennusmestari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33<br />
Jätteiden käsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35<br />
LVI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37<br />
Esim. märkätilojen eristämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40<br />
Paloturvallisuusvaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43<br />
Tele- ja antenniverkot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54<br />
Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto . . . . . . . . . . . . . . . . 58<br />
Saunan ilmanvaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61<br />
Rakennuksen lämmöneristys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63<br />
Betonirakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67<br />
Sadevesijärjestelmä ja tikkaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71<br />
Rakentajan vakuutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74<br />
lImoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76<br />
3
LUKIJALLE<br />
Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin.<br />
Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa<br />
monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla<br />
ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan<br />
ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista.<br />
Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen<br />
alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri<br />
muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston<br />
pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa<br />
rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä<br />
rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti.<br />
Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme<br />
rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka<br />
ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen.<br />
RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa.<br />
Verivel Oy<br />
4
RAHOITUS<br />
Valtiontakauksen määrä ja takausmaksu<br />
www.ymparisto.fi/default.asp?node=799& lan=fi<br />
Valtion takaaman omistusasuntolainan suuruus voi olla enintään 85 prosenttia asunnon<br />
hankintahinnasta. Valtiontakauksen suuruus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainasta,<br />
kuitenkin korkeintaan 25 250 euroa asuntoa kohti.<br />
Takausmaksuna peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä<br />
2,5 prosenttia takauksesta. Takausmaksua ei peritä, jos valtio maksaa lainalle korkotukea.<br />
Rajoitetun valtiontakauksen saa ilman hakumenettelyä, jolloin pelkkä ilmoitus lainan<br />
antajalle riittää.<br />
Valtiontakaus asuntoa vaihdettaessa<br />
Jos valtion takaaman omistusasuntolainan saajalla on asuntoa vaihtaessaan jäljellä<br />
vanhaa lainaa, on mahdollista ottaa uutena lainana vain välirahan verran ja käyttää<br />
vanha laina sellaisenaan uuden asunnon hankintaan.<br />
Omistusasuntolainaksi voidaan tällöin katsoa myös vanha asuntolaina, joka käytetään<br />
uuden asunnon hankintaan. Näin lainansaaja saa takauksen koko uuden asunnon<br />
rahoittamiseen tarvittavalle lainalle.<br />
Järjestely edellyttää, että lainansaaja maksaa takausmaksun myös vanhan lainansa<br />
omistusasuntolainaksi katsottavalta osalta. Omistusasuntolainan osuus vanhan ja uuden<br />
lainan yhteismäärästä voi olla enintään 85 prosenttia tilalle hankitun asunnon<br />
hankintahinnasta.<br />
Lisätietoja<br />
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh.<br />
(09) 1603 9648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
Omistusasuntolainan korkotuen hakeminen, tulorajat ja tuen määrä<br />
www.ymparisto.fi/default.asp?node=800&lan=fi<br />
Korkotukilainan hyväksyy kunta, jonka alueella lainoitettava asunto tai omakotitalo<br />
sijaitsee. Korkotuen maksaa Valtiokonttori luotonantajalle.<br />
Omakotitalon rakentajien on haettava korkotukea kunnan ilmoittamana aikana. Asunto-osakeasuntoa<br />
varten korkotukea voi hakea vasta kun asunto on varattu ja Valtion<br />
asuntorahasto on hyväksynyt talon korkotukilainoituksen piiriin. Asunto-osaketta<br />
5
koskeva korkotukihakemus pitää jättää erikseen ilmoitettavana aikana.<br />
Vanhan omakotitalon tai asunto-osakkeen hankkimista suunnittelevan kannattaa<br />
varmistaa hyvissä ajoin ennen kaupantekoa, hyväksyykö kunta korkotukilainan. Vanhan<br />
omakotitalon tai asunto-osakkeen korkotukilainaa on yleensä haettava kuuden<br />
kuukauden kuluessa kaupan tekemisestä.<br />
Korkotuki lakkaa asunnon luovutuspäivästä, jollei korkotukilainaa käytetä kohtuullisessa<br />
ajassa uudelleen oman asunnon hankintaan.<br />
Korkotukilainan enimmäistulorajat<br />
Henkilöluku<br />
1 2 3 4 5 6<br />
Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää,<br />
Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti) kuukausitulot vähennysten<br />
jälkeen enintään, euroa<br />
2 320 2 940 3 260 3 650 4 050 4 360<br />
Muualla Suomessa kuukausitulot vähennysten jälkeen enintään, euroa<br />
2 090 2 540 2 720 3 060 3 400 3 630<br />
Perheissä, joissa puolisoista kumpikaan ei ole täyttänyt 40 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle<br />
perheelle säädettyjä tulorajoja. Jos tällaisessa perheessä on yksi lapsi,<br />
sovelletaan nelihenkiselle perheelle säädettyjä tulorajoja.<br />
Huomioon otetaan perheen yhteenlasketut kuukausibruttotulot, joista saa tehdä<br />
seuraavat vähennykset:<br />
• 670 euroa muun kuin eniten ansaitsevan perheenjäsenen kuukausituloista, jos perheeseen<br />
kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja<br />
• 340 euroa lapsesta, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta lainanhakuvuoden loppuun mennessä<br />
• tuomioistuimen päätöksen tai kirjallisen sopimuksen perusteella maksettava lapsen<br />
elatusapu<br />
• 2 prosenttia maksamattomien, valtion takaamisen opintolainojen määrästä •<br />
vuorotyöstä saatu palkanlisä enintään 170 euroon saakka<br />
• yli 6-henkisen perheen tulojen enimmäismäärää korotetaan 170 euroa/lisähenkilö.<br />
Omaisuus voi vaikuttaa korkotukilainan määrään. Korkotukea ei myönnetä, jos hakijan<br />
varat riittävät tarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen.<br />
Korkotuen määrä<br />
Korkotukilainan määrä on enintään 80 prosenttia omakotitalon rakennus- ja tonttikustannuksista,<br />
uuden asunnon hankintahinnasta tai vanhan omakotitalon tai asuin-<br />
6
huoneiston hyväksytystä hankintahinnasta.<br />
Korkotukea maksetaan korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka<br />
ylittää 4,5 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta, lainavuosittain seuraavasti:<br />
Omakotitalon rakentaminen ja uuden asuinhuoneiston ostaminen<br />
Lainavuodet Korkotuki<br />
1 - 5 70 %<br />
6 - 10 50 %<br />
Esimerkiksi jos kokonaiskorko on 6,5 prosenttia, maksetaan viitenä ensimmäisenä<br />
lainavuotena 6,5 :n ja 4,5:n prosenttiyksikön erotuksesta korkotukea 70 prosenttia<br />
eli 1,4 prosenttia.<br />
Vanhan omakotitalon tai vanhan asuinhuoneiston hankinta<br />
Lainavuodet Korkotuki<br />
1 - 4 60 %<br />
5 - 8 40 %<br />
Korko saa olla enintään samanlaisiin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen<br />
koron suuruinen. Maksamiensa korkojen osalta lainanottaja voi käyttää hyväkseen<br />
korkojen veronvähennysoikeutta.<br />
Lisätietoja<br />
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh.<br />
(09) 1603 9648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
Korkotuetun omistusasunnon pinta-ala<br />
www.ymparisto.fi/default.asp?node=801&lan=fi<br />
Omakotitalo<br />
Korkotukilainoitettavan omakotitalon suunnittelua sitovat maankäyttö- ja rakennuslaki<br />
ja –asetus sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma. Talon rakennussuunnitelmat<br />
ja –kustannukset pitää hyväksyttää etukäteen kunnan rakennusviranomaisella, ja talolle<br />
täytyy hankkia rakennuslupa.<br />
Korkotukilainoitetun omakotitalon tulee olla kohtuullisen kokoinen perheeseen<br />
ja sen ikärakenteeseen nähden:<br />
Perheen henkilöluku Korkotuettavien neliöiden enimmäismäärä<br />
3 henkilöä tai pienempi 90 m 2<br />
4 henkilöä 100 m 2<br />
5 henkilöä tai suurempi 120 m 2<br />
Yli 6-henkisille perheille lainoitettavaa pinta-alaa lisätään 10 m 2 / lisähenkilö. Lai-<br />
7
naa myönnetään kuitenkin enintään 180 m 2 :lle.<br />
Asunto-osakeasunto<br />
Asunto-osakekorkotukilainan voi saada vain Asuntorahaston hyväksymän asunnon<br />
hankkimiseen. Lainoitettavan asunnon tulee olla kohtuullisen kokoinen perheen koon<br />
ja ikärakenteen kannalta:<br />
Perheen henkilöluku Korkotuettavien neliöiden enimmäismäärä<br />
1 henkilö 45 m 2<br />
2 henkilöä 65 m 2<br />
3 henkilöä 80 m 2<br />
4 henkilöä 100 m 2<br />
5 henkilöä tai suurempi 120 m 2<br />
Omakotitalo tai asunto-osakeasunto voi olla em. neliömääriä jonkin verran suurempikin,<br />
mutta korkotukea myönnetään vain niiden mukaan. Alle 40-vuotiaille lapsettomille<br />
pareille myönnetään asunto-osakelainaa enintään 80 m2:lle. Alle 40-vuotiaille<br />
pareille, joilla on yksi lapsi, myönnetään asunto-osakelainaa enintään 100 m 2 :lle.<br />
Lisätietoja<br />
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh.<br />
(09) 1603 9648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
ASP-ennakkosäästäminen<br />
www.ymparisto.fi/default.asp?node=802&lan=fi<br />
Asunnon hankkija tekee pankin kanssa ASP-sopimuksen, jossa hän sitoutuu säästämään<br />
vähintään 15 prosenttia asunnon hinnasta ja pankki antamaan lainaa, kun<br />
säästötavoite on saavutettu.<br />
Asunnon hankkijan tulee tallettaa ASP-tilille vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä<br />
150-2050 euroa kunakin. Talletusten ei tarvitse tapahtua perättäisinä<br />
vuosineljänneksinä. Säästöosuuteen lasketaan myös talletuksille suoritettava<br />
korko ja kertynyt lisäkorko.<br />
ASP-sopimusta voidaan muuttaa säästöaikana. ASP-sopimus on myös mahdollista<br />
siirtää toiseen pankkiin, ja lainan saa ottaa toisesta pankista kuin mihin talletukset<br />
on tehty.<br />
Asunnon hankintaan voi käyttää myös muita kuin ASP-tilille talletettuja varoja.<br />
Niitä ei kuitenkaan lasketa ASP-sopimuksen mukaiseksi säästöosuudeksi.<br />
ASP-tilillä olevat varat voi nostaa vasta, kun sopimuksen ehdot on täytetty ja tallettaja<br />
on allekirjoittanut asuntoa koskevan kauppakirjan tai aloittanut asuntonsa ra-<br />
8
kentamisen.<br />
Asunnon voi hankkia, kun vähintään puolet ASP-sopimuksen mukaisista eristä<br />
on talletettu. Tarvittavasta väliaikaisesta rahoituksesta on sovittava erikseen. Myös<br />
omakotitaloa varten tarvittava tontti voidaan hankkia osana ASP-sopimusta.<br />
Sopimus purkautuu, jos tallettaja nostaa ASP-tilillä olevia varoja tai hankkii asunnon<br />
ennenaikaisesti.<br />
Pankki maksaa talletukselle yhden prosentin koron. Kun tallettaja on saavuttanut<br />
säästötavoitteensa ja tehnyt asuntokaupan tai saanut omakotitalonsa valmiiksi, pankki<br />
maksaa 2-4 prosentin lisäkoron. Sekä talletuskorko että lisäkorko ovat verovapaita.<br />
Lisätietoja<br />
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh.<br />
(09) 1603 9648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
ASP-korkotukilaina<br />
www.ymparisto.fi/default.asp?node=803&lan=fi<br />
Pankki myöntää ASP-lainaa korkeintaan 85 prosenttia asunnon hinnasta. Laina tai<br />
osa siitä voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, jos ostaja ei saa asunnon hankkimiseen<br />
muuta tukea valtion varoista. Korkotukilainojen enimmäismäärät ovat kuntaryhmittäin<br />
seuraavat:<br />
1. Helsinki 72 400 euroa<br />
2. Espoo, Vantaa, Kauniainen 64 000 euroa<br />
3. Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Kirkkonummi,<br />
Tuusula, Sipoo, Vihti, Turku, Tampere, Jyväskylä,<br />
Kuopio, Oulu<br />
50 500 euroa<br />
4. Muut kunnat 47 100 euroa<br />
Korkotukilainan laina-aika on viisi kertaa säästöaika, kuitenkin vähintään 10 ja enintään<br />
18 vuotta. Säästöaikaan lasketaan ne kalenterivuosineljännekset, joina tallettaja<br />
on tehnyt ASP-tililleen sopimuksensa mukaisen talletuksen.<br />
Korkotukilainan korosta ja takaisinmaksuehdoista sovitaan pankin kanssa. Pankin tulee<br />
myöntää korkotukilaina alhaisemmalla korolla kuin muissa myöntämissään ensiasuntolainoissa.<br />
Korkotukiaikana voi olla korkeintaan kaksi lyhennysvapaata vuotta.<br />
Korkotukilainan ehdoille asetettuja rajoituksia ei sovelleta vastaantulolainaan siltä<br />
osin kuin se ylittää korkotukilainaksi hyväksyttävän osuuden.<br />
ASP-korkotukilainoihin voi saada ilman erityistä hakumenettelyä omistusasuntolainojen<br />
rajoitetun valtiontakauksen.<br />
9
Valtio maksaa osan koroista<br />
Valtio maksaa osan ASP-lainan koroista kuuden ensimmäisen vuoden ajan. Korkotukea<br />
maksetaan 70 prosenttia korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta,<br />
joka ylittää 4,5 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta. Esim. jos kokonaiskorko<br />
on 6,5 prosenttia, maksetaan 6,5:n ja 4,5:n prosenttiyksikön erotuksesta<br />
korkotukea 70 prosenttia eli 1,4 prosenttia.<br />
Maksamiensa korkojen osalta lainanottaja voi käyttää hyväkseen korkojen verovähennysoikeutta.<br />
Aviopuolisot ja yhteisessä asunnossa asuvat henkilöt ovat oikeutettuja vain yhteen<br />
korkotukeen, vaikka heillä olisikin erilliset lainat. Jos kaksi ASP-asunnon omistajaa<br />
hankkii yhteisen asunnon, lainojen yhteismäärä tarkistetaan vastaamaan yhteisen<br />
asunnon hankintahetken mukaista lainan enimmäismäärää.<br />
Lisätietoja<br />
Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto, puh.<br />
(09) 1603 9648, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
10
PIETARSAARI<br />
PIETARSAAREN RAKENNUSVALVONTATOIMISTO<br />
Strengberginkatu 1, 68600 PIETARSAARI<br />
Puhelin: (06) 7851 111, vaihde<br />
RAKENNUSTARKASTAJAN OHJEITA PIETARSAAREN RAKENTAJILLE<br />
RAKENNUSVALVONTATOIMISTO<br />
Osoite<br />
Strengberginkatu 1, 68600 PIETARSAARI<br />
Pl 87, 68601 PIETARSAARI<br />
Puhelin<br />
(06) 7851 111, vaihde<br />
Telefax (06) 7851630<br />
Rakennustarkastaja Rolf Nilsson<br />
Apulaisrakennustarkastaja Peter Wikman<br />
Korjausneuvoja<br />
Micael Nylund<br />
V.t. kanslisti<br />
Eva-Stina Knutar<br />
Kanslisti<br />
Sonja Uusitalo / Estrid Backlund<br />
Rakennuslautakunnan sihteeri Anne Ekstrand<br />
Toimiston aukioloaika 08.00 - 16.00<br />
RAKENNUSLAUTAKUNTA<br />
Puheenjohtaja Björn Beijar<br />
Kokoukset<br />
Asiakirjat<br />
Rakennuslautakunta kokoontuu kuukauden ensimmäisenä arki-keskiviikkona.<br />
Asiakirjat on jätettävä vähintään 14 päivää ennen kokouspäivää rakennusvalvontatoimistoon.<br />
Kun on kyseessä poikkeaminen tai suunnittelutarveratkaisua<br />
koskeva päätös on asiakirjat jätettävä vähintään<br />
30 päivää ennen kokouspäivää.<br />
LUPAVELVOLLISUUS RAKENTAMISELLE JA MUILLE TOIMENPITEILLE<br />
Rakennuslupa tarvitaan mm.<br />
- uudisrakennukseen<br />
- lisärakennukseen<br />
11
12<br />
- sisärakenteiden olennaiseen muutokseen<br />
- uudestaan rakentamiseen verrattavaan rakenteelliseen muutokseen<br />
- rakennuksen olennainen käyttötarkoituksen muutos<br />
Toimenpidelupatarvitaan mm.<br />
- huoneiden tai huoneistojen jakamiseen ja/tai yhdistämiseen<br />
- julkisivun muuttamiseen, (ikkunajaon, ulkoseinän päällysteen ja<br />
kattamisaineen muuttaminen jne.), kun toimenpide olennaisesti<br />
vaikuttaa rakennuksen ulkoasuun<br />
Kirjallinen ilmoitus tarvitaan mm.<br />
- mastojen, savupiipujen ja säiliöiden rakentamiseen<br />
- siltoihin<br />
- julkisluonteisiin muistomerkeihin<br />
- meluesteisiin<br />
- kiinteän aidan rakentamiseen<br />
Purkulupa tai purkuilmoitus<br />
- Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman lupaa.<br />
RAKENNUSLUVAN HAKEMISESSA JA RAKENTAMISESSA<br />
HUOMIOON OTETTAVAA<br />
Rakennuslupa-asiakirjat<br />
- lupa anotaan vahvistetulla lomakkeella 1 kpl<br />
- virallinen tonttikartta (tai karttaote) 1 kpl<br />
- jäljennös tontin omistusasiakirjoist 1 kpl<br />
- kiinteistörekisteriote 1 kpl<br />
- naapureiden kuuleminen<br />
Pääpiirustukset<br />
- rakennuspiirustukset asemapiirroksineen 2 kpl<br />
Rakentamismääräyskokoelma (A2) sisältää tarkemmat määräykset<br />
pääpiirustuksista.<br />
Muut selvitykset<br />
- vesi- ja viemäriosaston lausunto<br />
- poikkeus
Erikoispiirustukset<br />
- rakennepiirustukset 1 kpl<br />
- ilmanvaihtosuunnitelmat 1 kpl<br />
- vesi- ja viemäripiirustukset 3 kpl<br />
Tilastolomakkeita<br />
- väestörekisterikeskuksen RH-lomakkeita<br />
Maksut<br />
Rakennusluvasta perittävät maksut:<br />
- mittausosaston maksut (paikanmerkitseminen, sijaintikatselmus,<br />
kartta, rekisteriote, lainhuuto)<br />
- rakennusvalvontamaksut<br />
- poikkeus<br />
Maksut suoritetaan pankkiin tai kaupungin rahatoimistoon. Rakennus-lupaa rakennusvalvontatoimistosta<br />
noudettaessa on näytettävä kuitti.<br />
Rakennusluvan voimassaoloaika<br />
Rakennustyöt on aloitettava kolmessa vuodessa siitä kun rakennuslupa<br />
myönnettiin ja uudisrakennustyöt on saatettava loppuun viidessä vuodessa.<br />
Toimenpideluvan ja ilmoituksen voimassaoloaika<br />
Toimenpideluvan tai ilmoituksen vaativa toimenpide on saatettava<br />
loppuun kolmessa vuodessa.<br />
Vastaava työnjohtaja<br />
Hakemus vastaavan työnjohtajan hyväksymiseksi tehdään vahvistetulla<br />
lomakkeella<br />
2 kpl<br />
Rakennusvalvontaviranomaisten kannalta vastaavaa työnjohtajaa on pidettävä<br />
eräänlaisena luottamushenkilönä, jonka tehtäviin katsotaan kuuluvan valvoa ja<br />
huolehtia mm. siitä<br />
- että työtä koskevia säännöksiä ja määräyksiä, rakennuslupapäätöstä<br />
ja vahvistettuja piirustuksia sekä rakennusvalvontaviranomaisten työn aikana<br />
antamia määräyksiä noudatetaan<br />
- että rakennustyötä koskevat ilmoitukset ja katselmuspyynnöt tehdään<br />
rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaan.<br />
- että tarkastuskertomuslomake täytetään<br />
13
UUDISRAKENNUSTYÖSSÄ ON SUORITETTAVA<br />
SEURAAVAT KATSELMUKSET JA TOIMITUKSET:<br />
Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle.<br />
Aloituskokous<br />
Mikäli rakennusluvassa määrätään on ennen rakennustöiden<br />
aloittamista pidettävä aloituskokous.<br />
Paikan merkitseminen<br />
Ennen rakennustyön aloittamista suorittaa mittausosasto rakennuksen paikan ja<br />
korkeusaseman merkitsemisen.<br />
Pohjakatselmus<br />
Toimitetaan kun perustamiseen liittyvät kaivuu- ja louhintatyöt on suoritettu ja/tai<br />
paalutus tai muut maapohjan vahvistamistyöt on loppuun suoritettu.<br />
Sijaintikatselmus<br />
Kun rakennuksen perustustyöt ja jalusta tai sitä vastaava rakennusvaihe on suoritettu,<br />
suorittaa mittausosasto paikalla sijaintikatselmuksen, jonka tarkoituksena<br />
on todeta, että rakennuksen paikka ja korkeus-asema ovat vahvistettujen piirustusten<br />
mukaiset. Rakennustyötä ei saa jatkaa, ennenkuin sijaintikatselmus on<br />
suoritettu.<br />
Rakennekatselmus<br />
Toimitetaan kun rakennuksen runko, muut kantavat rakenteet ja savu-piiput on<br />
tehty ja rakenteet ovat vielä näkyvissä eikä sisävalmistelu-töihin ole ryhdytty.<br />
Raudoituskatselmus<br />
Milloin rakenteet tehdään teräsbetonista, on rakentaja velvollinen ilmoittamaan<br />
ajankohdasta, jolloin raudoitukset on asennettu paikoilleen ja betonoiminen aloitetaan.<br />
Lvi-katselmukset<br />
Toimitetaan kun:<br />
- ilmanvaihtolaitteistot, vesi- ja viemärilaitteistot on tehty ja/tai<br />
- lämmityslaitteistot on tehty ja/tai<br />
- savuhormit on tehty<br />
14
Osaloppukatselmus (Sisäänmuuttotarkastus)<br />
Toimitetaan kun rakennus on valmis käyttöönottoa varten tai kun<br />
asuntorakennus on valmis sisäänmuuttoa varten.<br />
Loppukatselmus<br />
Suoritetaan kun rakennus on pihamaan järjestelyineen valmis. Tällöin rakennuksen<br />
ja rakennuspaikan tulee olla vahvistettujen piirustusten mukaisessa kunnossa.<br />
ASUNTOTOIMISTO<br />
Osoite: Kaupungintalo, Strengberginkatu 1<br />
Puhelin:<br />
7851 111, vaihde<br />
Asuntosihteeri Anneli Blomström<br />
Toimiston aukioloajat 08.00 - 16.00<br />
Omakotilainat<br />
Hakemus jätetään asuntotoimistoon määräaikaan mennessä, tavallisesti syyskuun<br />
alussa, katso ilmoitusta lehdissä.<br />
Peruskorjaus- ja laajennuslainat<br />
Hakemus jätetään asuntotoimistoon, mistä saa lähempiä tietoja.<br />
Korjausavustus<br />
Hakemus jätetään asuntotoimistoon määräaikaan mennessä, katso ilmoitusta lehdissä.<br />
Avustuksiin liittyvät tekniset tarkastukset suorittaa korjausneuvoja.<br />
Asumistuki<br />
Hakemus jätetään Kansaneläkelaitoksen toimistoon, Kauppiaankatu 4.<br />
KIINTEISTÖ- JA MITTAUSOSASTO<br />
Osoite: Tekninen virasto, Strengbergink. 1<br />
Puhelin:<br />
7851 111, vaihde<br />
Kaupungingeodeetti Olli Ahllund<br />
Mittauspäällikkö Christer Tonberg<br />
Mittausteknikko Torsten Sandelin<br />
Rakennuspaikan merkitseminen<br />
Rakentajan on itse haettava toimenpidettä yllä mainitulta osastolta,<br />
15
16<br />
sekä huolehdittava siitä, että rakennuksen paikkaa osoittavat paalut eivät joudu<br />
hukkaan.<br />
Sijaintikatselmus<br />
Em. osasto suorittaa silloin kun rakentaja ilmoittaa että rakennuksen perustustyöt<br />
on suoritettu ja jalusta on valmis.<br />
Muita palveluita, mm.<br />
- tonttikartat ja karttaotteet<br />
- tontin lohkomiset<br />
- kaupungin vuokrasopimukset<br />
- kiinteistörekisteriotteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset<br />
LIITTYMINEN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON<br />
PIETARSAAREN VESI<br />
Osoite: Tekninen virasto, Strengbergink. 1<br />
Puhelin:<br />
7851 111, vaihde<br />
Johtaja<br />
Markku Kaksonen<br />
Tarkastusteknikko Håkan Öström<br />
Putkimestari Gunder Carlstedt<br />
Verkostoinsinööri Bodil Dahlin<br />
Liittymissopimus<br />
Mikäli liittyminen tapahtuu kaupungin yleiseen vesi- ja viemäriver-kostoon, on<br />
vesi- ja viemäripiirustukset jätettävä liittymissopimuksen yhteydessä.<br />
Vesi ja viemäripiirustukset<br />
Pietarsaaren Veden erillisten ohjeiden mukaan.<br />
KAAVOITUS<br />
TEKNISEN VIRASTON KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO<br />
Osoite: Strengberginkatu 1<br />
Puhelin:<br />
7851 111, vaihde<br />
Asemakaava-arkkitehti Ilmari Heinonen<br />
Toimistoarkkitehdit Ben Griep<br />
Sören Öhberg<br />
TERVEYSTARKASTAJIEN TOIMISTO
Osoite: Kaikutie 11<br />
Puhelin:<br />
7861 111, vaihde<br />
Terveystarkastajat Leif Karlström<br />
Gunvor Sandvik-Väänänen,<br />
V.t. Liisa Haavisto<br />
Ympäristölupa<br />
Turkistarhojen (ym.) ympäristölupa-anomukset jätetään terveys-tarkastajien toimistoon.<br />
Yksityisen viemärin käyttöoikeus<br />
Alueella, jota ei ole liitetty viemäriverkostoon on haettava ennakolta<br />
terveystarkastajan lausunto jäteveden käsittelystä ja viemäröinnistä.<br />
YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO<br />
Osoite: Strengberginkatu 1<br />
Puhelin:<br />
7851 111, vaihde<br />
Ympäristönsuojelusihteeri Bertil Hällis<br />
PELASTUSLAITOS<br />
Osoite: Kristiinankatu 2<br />
Puhelin: 7230 055<br />
Pelastuspäällikkö Kari Koskela<br />
Palotarkastaja Carina Ahlvik-Fors<br />
Öljylämmityslaitteiden tarkastus<br />
Asentaja on velvollinen tekemään 14 päivän kuluessa laitteiden<br />
käyttöönotosta kirjallisen ilmoituksen, jonka jälkeen tarkastus suoritetaan joko<br />
erillisenä tai sisäänmuuttotarkastuksen yhteydessä.<br />
17
JÄTEKÄSITTELY<br />
EKOROSK<br />
Osoite: Launisaarentie 90<br />
Puhelin:<br />
7814500 vaihde<br />
Rakennus- ja purkutyö<br />
Antti Ahonen, antaa lähempiä tietoja.<br />
Jätekuljetus<br />
Liittyminen järjestettyyn jätekuljetukseen on tehtävä kun rakennus otetaan käyttöön,<br />
puh. 7814540.<br />
LIITTYMINEN KAUKOLÄMPÖÖN JA SÄHKÖVERKOSTOON<br />
ENERGIALAITOS<br />
Osoite: Victor Schaumaninpuistikko 1<br />
Puhelin:<br />
7851 111, vaihde<br />
Sähkölaitososastopäällikkö Ole Vikström<br />
Kaukolämpöosastopäällikkö Hans Rundell<br />
Asennustarkastajat Johan Sundholm<br />
Teuvo Haakana<br />
LIITTYMINEN PUHELINVERKOSTOON<br />
PIETARSAAREN SEUDUN PUHELIN OY<br />
Osoite: Alholminkatu 3<br />
Puhelin: 7868111<br />
Teknikko<br />
Anne-Mari Öster<br />
18
LUOTO<br />
Rakennustarkastus<br />
Osoite: Norra Larsmovägen 30, 68570 Luoto<br />
Puhelin: 06-7857 111<br />
Telefax: 06-7857 299<br />
Avoinna: 8.00-16.00<br />
Rakennustarkastaja Ulf Holgers, puh. 7857 221, 044-7877 221<br />
• Neuvonta<br />
• Rakennusluvat, poikkeusluvat, toimenpideluvat<br />
• Tarkastukset, paalutukset<br />
• Asuntolainat, korjausavustukset<br />
• Maanottoalueiden merkintä<br />
Kanslisti Marianne Sjöstrand<br />
• Lomakkeet<br />
• Hakemusten vastaanotto<br />
Ympäristönsuojelu<br />
Osoite: Norra Larsmovägen 30, 68570 Luoto<br />
Puhelin: 06-7857 111<br />
Telefax: 06-7857 299<br />
Ympäristönsuojelusihteeri Ralf Wistbacka, puh. 7857 231<br />
• viemäristö (yksityiskohtaisen aluesuunn. ulkopuolella)<br />
Tekninen toimi<br />
Osoite: Norra Larsmovägen 30, 68570 Luoto<br />
Puhelin: 06-7857 111<br />
Telefax: 06-7857 299<br />
19
Kunnanrakennusmestari Bjarne Häggman, puh. 7857 220, 044-7877 220<br />
Rakennusmestari Jarl Rosenberg, puh. 7857 222, 044-7877 222<br />
• Tonttihakemukset<br />
• Vesi ja viemäröinti<br />
• Tiet<br />
Palotarkastus<br />
Osoite: Kristiinankatu 2, 68600 Pietarsaari<br />
Puhelin: 06-7851 888<br />
Palotarkastaja Carina Ahlvik-Fors, puh. 7851 803, 050-5967 115<br />
• Palotekninen neuvonta<br />
Toimenpideluvat<br />
Ilmoitukset Luodossa<br />
• Kylmä varastorakennus, alle 15 m2, kaava-alueen ulkopuolella<br />
• Kylmä varastorakennus, alle 40 m2, maatilalla kaava-alueen ulkopuolella<br />
Jätevesien käsittely noudattaa Valtioneuvoston<br />
asetusta jätevesien puhdistamisesta<br />
sen astuttua voimaan 1.1.2004<br />
ja asia käsitellään rakennusluvan yhteydessä.<br />
Vaatimuksena on, että rakentaja<br />
liittää rakennuslupaan pätevän<br />
suunnittelijan tekemän jätevesien puhdistussuunnitelman.<br />
Samalla rakentajan<br />
tulee nimetä valitsemansa asennustyön<br />
suorittavan pätevän urakoitsijan. Ympäristösihteeri<br />
tarkistaa suunnitelman ja<br />
täydennyksiä vaaditaan tarvittaessa.<br />
Rakentajalle ilmoitetaan menettelystä jo<br />
rakennusluvan valmistelun alkuvaiheissa<br />
joten poikkeuksia yllämainitusta<br />
menettelystä myönnetään ainoastaan<br />
ääritapauksissa.<br />
Luodon kunnassa ei ole ympäristönsuojelumääräyksiä<br />
ja siten lähdemme<br />
siitä, että puhdistuslaitoksien tulee täyttää<br />
jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia.<br />
Kunnan rakennusmääräyksissä<br />
on lisäksi määräyksiä umpisäiliön<br />
käyttämisestä ja tietoja kunnan suosittelemista<br />
puhdistuslaitostyypeistä.<br />
20
22<br />
Maatila- omakoti- ja vapaa-ajan asunnot
Maatila- omakoti- ja vapaa-ajan asunnot<br />
23
RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN<br />
1. RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS<br />
1.1. Yleistä<br />
Lupamenettely jakautuu rakennustoimenpiteen laadusta ja laajuudesta riippuen<br />
useaan eriasteiseen lupaan. Päätöksen tekijänä voi olla rakennus- ja palolautakunta,<br />
rakennustarkastaja ja rakennuslakimies toimintasäännössä määritellyn tehtäväjaon<br />
mukaisesti.<br />
1.2. Rakennuslupa<br />
Rakennuslupa tarvitaan uudisrakentamiseen.<br />
Uudisrakentamiseksi tulkitaan:<br />
• kokonaan uusi rakennus<br />
• lisärakennus<br />
• uudestaan rakentaminen<br />
• rakennuksen sisärakenteiden olennainen muuttaminen ja muu sellainen rakenteellinen<br />
muutos, joka on uudestaan rakentamiseen verrattavaa.<br />
1.3 Toimenpidelupa<br />
Toimenpidelupa tulee hakea seuraaviin rakennustoimenpiteisiin:<br />
• rakennuksen tai sen osan käyttämiseen olennaisesti toiseen tarkoitukseen<br />
kuin mihin sitä on käytetty tai rakennuslupa osoittaa<br />
• huoneistojaon muuttamiseen<br />
• kantavan rakenteen muutokseen<br />
• paloteknisen osaston tai poistumistien muuttamiseen<br />
• muuhun vastaavaan rakenteiden muutokseen<br />
• rakennuksen julkisivun muuttamiseen<br />
• kiinteän aidan ja suurehkon laiturin rakentamiseen<br />
• myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen<br />
1.4. Ilmoituksenvaraisuus<br />
Seuraavissa rakennustoimenpiteissä noudatetaan Vaasan kaupungissa ilmoitusmenettelyä<br />
luvanvaraisuuden sijasta:<br />
• sellaisen maston, piipun, säiliön, sillan, julkisluonteisen muistomerkin, meluesteen,<br />
hiihtohissin ja muun rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen, joka merkittävästi<br />
vaikuttaa ympäristökuvaan<br />
• sellaisen liikuteltavan laitteen pitämiseksi maalla tai vedessä ja sellaista käyt-<br />
27
28<br />
töä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (ilman, että sijoituspaikka<br />
on perustettu ulkoilulain 606//73 nojalla) kuten:<br />
• asuntovaunut<br />
• asuntolaivat tai muut näihin verrattavat liikuteltavat laitteet<br />
• kiinteän aidan rakentamiseen (asemakaava-alueen ulkopuolella)<br />
• suurehkon laiturin rakentamiseen<br />
2. LUVAN HAKEMINEN<br />
2.1. Rakennusluvan / toimenpideluvan hakeminen<br />
Lupa tulee aina hakea kirjallisesti. Hakemuksessa on tavallisesti oltava seuraavat<br />
asiapaperit<br />
a) lupahakemus (1 kpl)<br />
b) selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta<br />
• lainhuudatuspöytäkirjan, lainhuutorekisterikortin, kauppakirjan tai<br />
vuokrasopimuksen jäljennös<br />
c) tonttikartta<br />
• virallinen tonttikartta tai virallinen karttaote (asemakaava-alueen<br />
ulkopuolella). Kartta ei saa olla 3 kk vanhempi.<br />
d) rakennushankeilmoitus (RH1 - RH4)<br />
• väestörekisterikeskukselle tilastointia varten toimitettavat lomakkeet<br />
e) pääpiirustukset (3 sarjaa)<br />
• pääpiirustuksiin kuuluvat asema-, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset<br />
• julkisivujen päämateriaaleista tulee esittää värimallit<br />
(katto, seinät, sokkeli jne.)<br />
f) vesi- ja viemäriliittymähakemus<br />
• tarpeellinen, mikäli rakennus on tarkoitus liittää kaupungin vesi- ja/tai<br />
viemäriverkostoon<br />
g) vastaavan työnjohtajan hakemus<br />
• kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin tulee nimetä vastaava työnjohtaja. Omakotitaloissa<br />
ja sitä vaativammissa kohteissa vastaavan työnjohtajan tulee olla vähintään<br />
teknillisen koulun suorittanut henkilö. Vastaava työnjohtaja voidaan nimetä<br />
myös luvan myöntämisen jälkeen.<br />
h) kvv-työnjohtajan hakemus<br />
• kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin, joihin sisältyy vesijohto- ja/tai viemäritöitä,<br />
tulee nimetä kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja voidaan nimetä myös<br />
luvan myöntämisen jälkeen.
i) muut mahdollisesti tarvittavat liitteet<br />
• valtakirja: tarpeellinen, mikäli esim. joku muu kuin omistaja hakee lupaa<br />
• poikkeuslupa: kaupunginhallituksen / ympäristökeskuksen lupa poiketa<br />
määräyksistä enemmän kuin mitä paikallinen lupaviranomainen voi hyväksyä<br />
• liittymälupa: tielaitoksen lupa ajoliittymälle kaava-alueen ulkopuolella<br />
• naapurin suostumus: naapurin kirjallinen hyväksyntä poiketa jostain rakennusmääräyksestä,<br />
joka voi koskea naapurin etua<br />
Lomakkeita kohtia a, d, f, g ja h varten saa rakennusvalvontatoimistosta. Virallisen<br />
tonttikartan (virallisen karttaotteen) saa mittausosastolta (kartat) puh. 325 4363.<br />
2.2. Ilmoitusmenettely<br />
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteestä ja sen vaikutuksesta<br />
ympäristöön. Normaalisti ilmoituksessa tulee olla seuraavat asiapaperit:<br />
• ilmoituslomake (1 kpl)<br />
• piirustukset tai muu selvitys (esim. piirros, esite, valokuva) (1 kpl)<br />
• omistusselvitys tarvittaessa<br />
• naapurin suostumus tarvittaessa<br />
Ilmoitus on jätettävä rakennusvalvontatoimistoon 14 päivää ennen kohdassa 1.4.<br />
mainittuihin rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. Rakennustoimenpiteessä tulee<br />
tarvittaessa nimetä vastaava työnjohtaja ja kvv-työnjohtaja.<br />
3. RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMINEN<br />
Lupapäätös tulee lainvoimaiseksi kahden viikon kuluttua päätöksen antamispäivästä<br />
(julkipanopäivästä) edellyttäen, että siitä ei ole tehty valitusta tai oikaisuvaatimusta.<br />
Vasta lainvoimainen päätös mahdollistaa virallisesti rakentamisen aloittamisen.<br />
4. RAKENTAMINEN<br />
Rakennustyön aikana viranomaiset suorittavat työmaalla toimenpiteitä ja katselmuksia,<br />
joiden tarpeellisuus on määritelty lupapäätöksessä. Katselmuksen suorittamisesta<br />
ajallaan sekä katselmusajankohdan varaamisesta huolehtii työmaan vastaava<br />
työnjohtaja.<br />
Seuraavassa on lueteltu katselmukset tavanomaisessa suoritusjärjestyksessä:<br />
a) Aloitusilmoitus<br />
Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee rakennusvalvontaviranomaiselle tehdä ilmoitus<br />
työn aloittamisesta.<br />
b) Sijainnin merkitseminen<br />
29
Rakennusluvan myöntämisen jälkeen kaupungin mittausosasto suorittaa rakennusten<br />
paikan merkitsemisen maastoon.<br />
Toimitus tilataan mittauspalveluista (puh. 325 4361)<br />
c) Korkeusaseman määritys<br />
Sijainnin merkitsemisen jälkeen suoritetaan rakennuspaikalla rakennusten korkeusaseman<br />
määritys. Rakennusten nurkkapisteissä tulee olla tällöin merkkipaalut,<br />
joihin on merkitty ajateltu korkeusasema. (Alamäki, Karikoski)<br />
Korkeusaseman määritys on joissain tapauksissa mahdollista suorittaa myös ennen<br />
rakennusluvan myöntämistä.<br />
d) Pohjakatselmus<br />
Pohjakatselmus suoritetaan, kun perustukset on kaivettu, kuitenkin ennen täyttöjä<br />
tai muita pohjanvahvistustöitä.<br />
Paaluperusteisissa rakennuksissa pohjakatselmus suoritetaan, kun paalutustyöhön<br />
ollaan ryhtymässä mahdollisen koepaalutuksen jälkeen.(Alamäki, Karikoski)<br />
e) Sijaintikatselmus<br />
Ennen sokkelivalua suoritetaan sijaintikatselmus, jolla varmistetaan rakennuksen<br />
oikea sijainti.<br />
Harkkoperusteisissa rakennuksissa katselmus suoritetaan, kun nurkkiin tulevat harkot<br />
on asennettu.<br />
Katselmuksen suorittaa mittauspalvelut.<br />
f) Runkokatselmus<br />
Runkokatselmus suoritetaan, kun kantavat rakenteet on tehty, kuitenkin ennen niiden<br />
peittämistä.<br />
Suurissa rakennuskohteissa runkokatselmus voidaan suorittaa useammassa osassa.<br />
(Alamäki, Karikoski)<br />
g) Hormikatselmus<br />
Savuhormikatselmus suoritetaan viimeistään silloin, kun piipun muuraus on edennyt<br />
yläpohjan tasolle. (Holmila)<br />
h) Ilmanvaihtokatselmus<br />
Ilmanvaihtourakoitsija tilaa seuraavat tarkastukset. (Holmila)<br />
- kanavistot ja niiden kustannukset<br />
- puhdistusluukkujen paikat<br />
- palo-, lämpö- ja äänieristykset<br />
- kanavistojen tiiveys<br />
- lopputarkastus<br />
i) Vesijohto- ja viemäri tarkastukset<br />
Kvv-työnjohtaja tilaa seuraavat tarkastukset. (Holmila)<br />
30
- ulkopuoliset viemärit<br />
- pohjaviemärit<br />
- kerrosviemärit<br />
- vesijohtojen painekoe<br />
- kaivojen tarkistus<br />
- lopputarkastus<br />
j) Käyttöönottokatselmus (osittainen katselmus)<br />
Käyttöönottokatselmus suoritetaan kohteelle silloin, kun vain osa rakennusta on<br />
valmiina otettavaksi käyttöön tai kun kohde ei kaikilta osiltaan ole vielä täysin<br />
valmiina (esim. pihatyöt kesken).<br />
Katselmuksia tehdään torstaisin aamupäivisin. Katselmus tilataan rakennusvalvontatoimistosta<br />
(Malm).<br />
Katselmuksen suorittaa rakennusvalvontaviranomainen, joka kutsuu muut kohteessa<br />
tarvittavat viranomaiset.<br />
k) Loppukatselmus<br />
Loppukatselmus suoritetaan, kun rakennuskohde ympäristöineen on täysin valmis.<br />
(Aikavaraukset kuten käyttöönottokatselmuksessa.)<br />
Erillinen loppukatselmus tulee suorittaa myös silloin, kun käyttöönottokatselmuksessa<br />
kirjatut keskeneräisyydet on kohteelle tehty.<br />
Ilmoitusmenettelyä vaativissa kohteissa rakennuspaikalla voidaan suorittaa tarvittaessa<br />
aloituskatselmus ja työvaihekatselmuksia. Rakentajan on lisäksi ilmoitettava<br />
rakennustyön valmistumisesta loppukatselmuksen suorittamista varten.<br />
5. RAKENNUSLUVAN VOIMASSAOLO<br />
Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta rakennusluvan myöntämisestä siten, että työt<br />
tulee aloittaa 3 vuoden kuluessa lupapäätöksestä.<br />
Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta.<br />
Ilmoitusmenettely raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu kuuden kuukauden kuluessa<br />
ja saatettu loppuun vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.<br />
OHJEITA RAKENTAJALLE LVI-TÖIDEN SUUNNITTELUUN JA<br />
TOTEUTUKSEEN<br />
Suunnittelu<br />
LVI-suunnittelija tulee valita heti rakennushankkeen alettua, koska hän selvittää rakennuksen<br />
viemäröintimahdollisuudet, sekä on arkkitehdin apuna tilojen suunnit-<br />
31
telussa LVI-teknisesti järkevästi. LVI-suunnittelijaksi on suositeltavaa valita henkilö,<br />
joka tekee suunnittelutyötä päätoimisesti.<br />
LVI-suunnittelija neuvottelee ratkaisuista rakennusvalvontaviranomaisen kanssa,<br />
sekä toimittaa tarpeelliset piirustukset hyväksyttäväksi rakennusvalvontatoimistoon.<br />
Yhdessä LVI-suunnittelijan kanssa rakentajan tulee selvittää rakennukseen parhaiten<br />
soveltuva lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmä. Yleisimmin käytetyt lämmitysjärjestelmät<br />
ovat suorasähkö-, kevytöljylämmitys sekä kaukolämpö, jos alueella<br />
on kaukolämpöverkko. Myös lämpöpumppujärjestelmien käyttö on lisääntynyt.<br />
Lämmönjakojärjestelminä käytetään yleisimmin suorasähkölämmityksessä pattereita<br />
ja vesikiertoisissa järjestelmissä joko radiaattori tai lattialämmitystä.<br />
Ilmanvaihtoratkaisuna on yleisimmin käytetty lämmöntalteenotolla varustettua sisäänpuhallus<br />
ja poistojärjestelmää. Tämän järjestelmän yhteydessä on suositeltavaa<br />
käyttää erillistä liesituuletinta. Myös pelkkää poistopuhaltimella tapahtuvaa järjestelmää<br />
käytetään jonkin verran, mutta tällöin on huolehdittava korvausilman saannista<br />
erillisten korvausilmaventtiilien kautta.<br />
Toteutus<br />
Laadittujen LVI-suunnitelmien pohjalta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta eri<br />
urakoitsijalta. Ennen tarjouksen pyytämistä tulee selvittää urakoitsijan tekniset- ja<br />
taloudelliset resurssit selviytyä hankkeesta.<br />
Tarjousten saannin jälkeen tulee suorittaa urakkaneuvottelu, jossa sovitaan mahdollisista<br />
epäselvistä asioista. Urakkaneuvottelusta tulee laatia pöytäkirja, jonka molemmat<br />
osapuolet allekirjoittavat. Jos mahdollista tulee LVI-suunnittelijan olla läsnä<br />
urakkaneuvottelussa.<br />
Urakan suorituksesta tulee laatia kirjallinen sopimus (esim. RT-kortin pienurakkasopimus).<br />
Sopimuksessa tulee määritellä ainakin:<br />
• urakkahinta<br />
• urakan sisältö<br />
• maksuerät<br />
• aikataulu<br />
• takuuehdot<br />
• vakuudet työn suorittamisesta ja takuuajan vakuus<br />
32
LUOTTOMIES RAKENNUSMESTARI<br />
Kun puhutaan kertarakentajasta, tarkoitetaan useimmin omakotirakentajaa, mutta<br />
myös muuta pienrakentajaa tai -rakennuttajaa kuten liikerakennuksen tms. teettäjää.<br />
Tässä oppaassa pysyn kuitenkin omakotirakentajan aihepiirissä. Omakotirakentaja<br />
on melkein aina joko omatoimirakentaja tai omatoimirakennuttaja riippuen toteuttamistavasta.<br />
Omakotirakentajalle hanke on aina varmaan hänen elämänsä suurin yksityinen hanke<br />
etenkin taloudellisesti, mutta myös työllistämismielessä. Siksi minua aina suuresti<br />
ihmetyttää se luulo tai usko, että hankkeesta selviää omin päin tai korkeintaan<br />
jonkun tutun tai sukulaisen turvin, joka mahdollisesti on joskus itse rakentanut omakotitalon.<br />
Asiantuntemusta ei näin ollen voi pitää kovin laajana mitä tulee rakentamistietoon<br />
ja -taitoon. Vielä “laajemmaksi“ asiantuntemus tulee, ja vähintäänkin sekavaksi<br />
asia menee, kun ryhdytään kuuntelemaan naapureita ja ohikulkijoita. Ilmaisia<br />
neuvoja jakelevahan ei ole missään vastuussa siitä mihin nämä neuvot saattavat johtaa.<br />
Painajainen on valmis.<br />
Omakotirakentajan tuleekin palkata varsinainen rakennusasiantuntija itselleen<br />
kumppaniksi tai luottomieheksi jo varhaisessa vaiheessa. Tällä hän voi tehdä suurimman<br />
säästönsä koko hankkeessa. Tällainen asiantuntija on yleensä pientalorakentamiseen<br />
perehtynyt rakennusmestari. Kutsutaanko tätä luottomiestä vastaavaksi<br />
rakennusmestariksi vai valvojaksi riippuu sitten yhteisesti valittavasta toteuttamistavasta.<br />
Luottomies rakennusmestari perehtyy ensimmäiseksi perheen tarpeisiin, toiveisiin<br />
ja ennen kaikkea taloudellisiin mahdollisuuksiin. Toiveet ja resurssit eivät ikävä kyllä<br />
aina käy käsi kädessä. Hän voi avustaa jo tontin hankinnassa.<br />
Kun tontti on hankittu, voidaan alkaa yhteensovittaa asumistarpeet ja -toiveet<br />
sekä tontin asettamat mahdollisuudet ja vaatimukset unohtamatta taloudellisia resursseja.<br />
Näin saadaan aikaan suunnitteluohjelma. Jos tällainen suunnitteluohjelmakartoitus<br />
on vakavasti suoritettu, uskon, että on erittäin epätodennäköistä, että<br />
jostakin tyyppitaloluettelosta löytyisi juuri se oikea talo, vaan on parasta antaa talon<br />
suunnittelu kokeneelle suunnittelijalle. Suunnittelijan valinnassa ja varsinkin suunnitteluohjeen<br />
“siirtämisessä“ suunnittelijalle voi rakennusmestari olla suureksi avuksi.<br />
Suunnitteluun on varattava tarpeeksi aikaa, koska vaihtoehtojen “sulattamiseen“<br />
niin suunnittelijan kuin tilaajankin tulee voida paneutua rauhassa. Ei tule myöskään<br />
ujostella luonnosten muuttamista ja uusimista niin kauan, että ne tyydyttävät kaikkia<br />
osapuolia. Tämä on koko hankkeen tärkein vaihe, koska tässä päätetään perheen<br />
asumisesta vuosikymmenien ajaksi. Tässä vaiheessa lyödään myöskin lukkoon, “si-<br />
33
dotaan“ 80% lopullisista kustannuksista, ja niiden arvioimisessa luottomiehen asiantuntemus<br />
on varsin merkittävä.<br />
Luonnosvaiheessa on myös syytä neuvotella rakennustarkastus- ja kaavoitusviranomaisten<br />
kanssa, jotta heidän mahdolliset vaatimuksensa voidaan huomioida jatkosuunnittelussa.<br />
Tämä tehtävä hoituu rakennusmestarilta rutiinilla. Hän myös hoitaa<br />
varsinaisen “paperisodan“ rakennuslupavaiheessa, kun suunnittelu on edennyt<br />
pääpiirustuksiin.<br />
Kun luottomiehen kanssa on päädytty toteuttamistapaan, ts. tehdäänkö hanke täysin<br />
omatoimisesti, omajohtoisesti rakennuttamalla, osa- tai kokonaisurakoinnilla, paikalla<br />
rakentaen vaiko talopakettihankinnalla, on syytä sopia hänen jatkotoimeksiannostaan.<br />
Mikäli on päädytty omatoimirakentamiseen, luottomies toimii ns. vastaavana<br />
mestarina, jolloin hänellä on paitsi toimeksiantajaansa nähden myös viranomaisiin<br />
nähden velvollisuuksia, eikä vähiten myös työturvallisuusvelvollisuuksia.<br />
Siksi hänen on saatava rakennusvalvontaviranomaisten hyväksyntä toimilleen. Hänellä<br />
on todella vastuuta, josta voi joutua viranomaisten syytettäväksi. Kukapa tällaista<br />
vastuuta ottaisi kaljakorimaksusta?<br />
Mikäli taas on päädytty omajohtoiseen rakennuttamiseen, luottomies toimii ns.<br />
valvojana, ja urakoitsijalla tulee yleensä olla viranomaisille vastuussa oleva vastaava<br />
rakennusmestari, joka varsinaisesti johtaa työtä.<br />
Hyvin useinhan nykyisin päädytään ns. omahankintaiseen talopakettirakentamiseen.<br />
Talopakettejahan on toimitussisällöltään hyvin erilaisia, rakennusmateriaalitai<br />
rakennusosatoimituksesta varsin pitkälle vietyyn valmiusasteeseen saatettuna. Luottomies<br />
voi tällöin toimia joko vastaavana mestarina tai valvojana, mutta aina toimeksiantajansa<br />
luottomiehenä. Tärkeintä on talopakettikaupassa vaatia toimitukselle,<br />
riippumatta sen laajuudesta, asiantuntevaa johtoa paikan päällä ts. rakennusasiantuntevaa<br />
johtoa. Ei riitä, että kaupallinen myyjä “seuraa“ toimituksen toteuttamista.<br />
Talopakettitoimittajaa valittaessa on jo syytä selvittää minkä tason asiantuntemusta<br />
edustajalla on ja valittava toimittajaehdokkaat vain rakennusasiantuntemusta<br />
omaavien joukosta.<br />
Onpa luottomies sitten joko vastaavana mestarina tai valvojana, on tärkeää, että hän<br />
hoitaa koko toteuttamisvaiheen säännöllisesti ja aikaa käyttäen, jolloin hän hyvinkin<br />
“säästää“ palkkionsa. Virheitä saattaa syntyä milloin vain, ja niiden korjaaminen myöhemmin<br />
on varsin kallista, puhumattakaan jos ne jäävät vaikuttamaan asumiskustannuksiin.<br />
Kokonaisuuden hallinta onkin tärkein luottomiehen ominaisuus.<br />
Omakotirakentaja voi näin oikein hankkeeseensa asennoitumalla muuttaa painajaisen<br />
mukavaksi yhteistyökokemukseksi omalla rakennustyömaallaan.<br />
HENRY HASSEL, rakennusmestari<br />
34
JÄTTEIDEN KÄSITTELY<br />
Ab Ekorosk Oy on kunnallinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat,<br />
Pietarsaari, Kokkola, Kaustinen, Uusikaarlepyy, Luoto, Pedersöre, Oravainen,<br />
Veteli, Kälviä, Alahärmä, Lohtaja, Kruunupyy, Evijärvi ja Kortesjärvi.<br />
Jätelain mukaan jokaisen asuinkiinteistön tulee olla liitettynä järjestettyyn jätteenkäsittelyyn<br />
ja -kuljetukseen. Tämä merkitsee sitä, että jokaisella asuinkiinteistöllä<br />
tulee olla kotitalousjätteitä varten tarkoitettu astia. Naapurit voivat käyttää yhteistä<br />
astiaa. Astioita voi ostaa tai vuokrata jätteenkuljetusliikkeeltä.<br />
Jäteastia on sijoitettava helposti saavutettavaan paikkaan siten, että jätteenkuljettaja<br />
voi esteittä sen tyhjentää. Jäteastiaan saa laittaa ainoastaan muovipussiin pakattua<br />
kotitalousjätettä, muu jäte on kuljetettava ekopisteeseen tai hyötykäyttöasemalle.<br />
Ekopisteet<br />
Pienet määrät keräyspaperia, metallia, lasia ja paristoja, nk. viikkojätettä voidaan<br />
toimittaa lähimpään ekopisteeseen. Nämä ekopisteet on tarkoitettu ainoastaan yksityishenkilöiden<br />
käyttöön.<br />
Tietoja ekopisteiden sijainnista saa Ekoroskilta.<br />
Jos kiinteistössä on enemmän kuin 5 asuntoa on talossa oltava oma paperi ja pahvinkeräysastia.<br />
Hyötykäyttöasemat<br />
Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi hyötykäyttöasema, suuremmissa kunnissa<br />
asemia voi olla useampiakin. Hyötykäyttöasemalle voi toimittaa suurempia jätemääriä.<br />
Asema vastaanottaa mm. ongelmajätettä, puutarhajätettä. elektroniikkaromua, metallia,<br />
lasia, paperia ja pahvia, huonekaluja, tekstiilejä, muovia, puuta jne.<br />
Rakennusjätteen lajittelu<br />
Lajittele rakennusjäte eri aineosien mukaan ennen kuin toimitat sen hyötykäyttöasemalle.<br />
Siten säästät sekä aikaa että vaivaa ja aseman henkilöstö ehtii palvella useampia<br />
asiakkaita samanaikaisesti.<br />
35
Lajittele seuraavasti:<br />
* Pelleteiksi kelpaava jäte (muovipussit, muovikalvot, muoviastiat jotka ovat tilavuudeltaan<br />
20 l tai pienempiä, muovilaminoitu paperi tai pahvi, muovisäkit, styroksi,<br />
paperisäkit, muoviesineet). Pelleteiksi kelpaavasta jätteestä Ewapower Ab<br />
Oy valmistaa polttoainepellettejä.<br />
* Puujäte (lankut, rimat, kuormalavat, lastulevyt)<br />
* Metallijäte (metalliromu)<br />
* Ongelmajäte (liima, lakka, liuotinaineet, maalit, suihkepullot, loisteputket, akut,<br />
paristot jne.). Älä koskaan sekoita ongelmajätteitä keskenään, vaan säilytä ne mieluummin<br />
alkuperäisissä pakkauksissaan.<br />
* Kyllästetty puujäte luokitellaan nykyään ongelmajätteeksi. Kyllästetty puujäte toimitetaan<br />
jälleenmyyjälle tai hyötykäyttöasemalle<br />
* Loppujäte (tiilet, kipsilevyt, lasivilla, keraaminen jäte, betoni, PVC-muovi, kattohuopa,<br />
pressut, tekstiilit ja muut hyötykäyttöön kelpaamattomat aineet, joita ei<br />
edellä mainittu)<br />
Soita mikäli sinulla on kysyttävää Ekoroskista, jätteiden käsittelystä tai lajittelusta.<br />
Puhelinnumero on 781 4540 / tiedottajat.<br />
HYÖTYKÄYTTÖASEMAT<br />
Ekorosk, Pirilö<br />
Luoto<br />
Avoinna<br />
Avoinna<br />
Arkisin klo 8-18 Torstaisin klo 14-18<br />
Lauantaisin klo 9-13 kk:n I lauant. klo 10-13<br />
AB EKOROSK OY<br />
36
LVI<br />
OHJEITA RAKENTAJALLE LVI-TÖIDEN TOTEUTUKSEEN<br />
JA SUUNNITTELUUN<br />
Yleistä<br />
Seuraavat ohjeistukset ovat luonteeltaan yleisiä ja ajateltu palvelemaan ensisijaisesti<br />
“Matti Meikäläistä” rakennushankkeen lämpö-, vesi-, viemäri ja ilmanvaihtolaitteiden<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa.<br />
Suunnittelu<br />
Valitse hyvissä ajoin ennen hanketta riittävän pätevä ja luotettava asiantuntija suunnittelemaan<br />
rakennuksen LVI-laitosta ja auttamaan sinua valinnoissa lämmityksen,<br />
ilmanvaihdon sekä vesi- ja viemärijärjestelmän suhteen. Sovi suunnittelun laajuus<br />
ja kustannukset.<br />
Yleisesti laaditaan mitoitetut pohjapiirustukset, asema-piirustukset, tarvittavat erikoispiirustukset<br />
ja LVI-työselostus kaluste- ja laiteluetteloineen.<br />
Harkitse yhdessä asiantuntijan kanssa hankkeeseen parhaiten soveltuva lämmitysenergiamuoto.<br />
Käytettävissä olevia vaihtoehtoja ovat kevytöljy, puu, hake, lämpöpumpulla<br />
tuotettu lämpöenergia, suorasähkö sekä yhdistelmämuodot, kaukolämpö<br />
alueilla, jossa kaukolämpöverkko on rakennettu. Jo ennen tontin lopullista hankintaa<br />
selvitä vesi-, viemäri- ja sadevesiverkostoihin liittämismahdollisuus. Ellei sellaista<br />
ole, miten asiat voidaan ratkaista ja mikä vaikutus niillä on asumisen kustannuksiin.<br />
Ilmanvaihtoratkaisut ovat tärkeitä viihtyvyyden ja energiankulutuksen kannalta,<br />
myös jos on allergiaoireita.<br />
Kodinhoito- ja saniteettitiloihin kannattaa suunnitteluvaiheessa kiinnittää erityistä<br />
huomiota ja niihin myös panostaa. Varmistetaan viranomaisten hyväksyntä.<br />
Töiden toteuttajan valinta<br />
Valitse kohteeseesi sopiva, riittävän ammattitaitoinen ja luotettava työt suorittava<br />
37
yritys/yrittäjä (viranomaisten edellyttämä pätevyystaso otettava huomioon). Pyydä<br />
tarjous tai tarjoukset ja valitse hankkeeseen sopivin urakoitsija. Selvitä jo ennen tarjousten<br />
pyytämistä, että ao. yrityksellä on riittävä ammattitaito ja taloudellinen asema<br />
suorittaa työ luotettavasti. Pyydä referenssitietoja ja selvitä miten asiat on aiemmin<br />
hoidettu. Laadi töistä selkeä sopimus (esim. RT-kortin mukainen pienurakkasopimus),<br />
jossa määritellään ainakin hinta, mitä urakkaan sisältyy, maksuerät ja<br />
-ajat, aikataulu, valmistumisaika ja takuuehdot, mahdolliset vakuudet työn suorittamisesta<br />
ja takuuajalle. Mikäli olet epävarma sopimuksen teossa ja tarjouspyyntöasioissa<br />
pyydä suunnittelijalta apua ko. vaiheessa.<br />
Toteutusvaihe<br />
Kun olet valinnut luotettavan ja riittävän ammattitaitoisen LVI-töiden toteuttajan,<br />
on toteutusvaiheessa helpompaa.<br />
Varmista riittävä tiedonkulku rakennusprojektiin osallistuvien kesken, ja mahdolliset<br />
suunnitelmien muutokset on saatettava ajoissa kaikkien tietoon, ja niistä sovittava.<br />
LVI-töiden osalla on erityisen tärkeää ne työvaiheet putkien ja laitteiden osalta, jotka<br />
jäävät rakenteisiin tai maahan. Niitä on hyvin vaikeaa korjata tai muuttaa jälkikäteen.<br />
Jos olet epävarma, pystytkö arvioimaan ko. vaiheiden laadun, voit käyttää<br />
apuna ammattivalvojaa esim. suunnittelijaa.<br />
Huolehdi, että paineelliset putkistot on koepainettu ennen peittämistä ja valuja ja<br />
kokeista on laadittu pöytäkirja.<br />
Mieti hyvissä ajoin ennen kalustamisvaihetta lopulliset ratkaisut kalusteiden suhteen<br />
ja tiedota mahdollisista muutoksista osapuolille ja sovi mahdollinen vaikutus<br />
urakkaan. Asennusten valmistuttua huolehdi, että säädöt suoritetaan mahdollisimman<br />
nopeasti, säädöistä tehdään pöytäkirjat (ilmamäärät, vesimäärät, lämpötilat).<br />
Töiden valmistuttua pidä luovutustarkastus (RT-Kortti antaa mallin), jossa tarkistetaan<br />
suorituksen sopimuksenmukaisuus. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, jossa<br />
todetaan ainakin mahdolliset puutteet ja niiden korjaaminen, viran-omaistarkastusten<br />
tilanne, jääkö osapuolten kesken jotain erityisvelvoitteita, taloudelliset asiat<br />
ja todetaan takuuaika, joka on määritelty jo sopimuksessa milloin se katsotaan alkavaksi.<br />
Vastaanottotarkastuksessa on hyvä käyttää apuna esim. suunnittelijaa, mikäli<br />
se tuntuu tarpeelliselta.<br />
Huolehdi, että saat myös laitteiden takuuehdot ja käyttöohjeet sekä riittävän opastuksen<br />
LVI-laitoksen käytöstä.<br />
Talon käyttöönottovaiheessa rakennekosteudet ja niiden poistuminen on hyvä huomioida<br />
oikealla lämmityksellä ja ilmanvaihdolla, vaikka hiukan energiakuluissa “hä-<br />
38
viääkin”. Oikealla “sisäänajolla” vältetään haju- ja kosteushaittoja sekä muita haittoja<br />
viihtyvyyden ja rakenteiden keston kannalta.<br />
Kun olet suunnittelu- ja hankevaiheessa tehnyt oikeita valintoja, käyttänyt suunnitteluun<br />
ja toteutukseen ammattitaitoista ja luotettavaa tekijää, voit odottaa, että saat<br />
nauttia valmiin rakennuksen viihtyisyydestä, toimivuudesta, turvallisuudesta ja, mikä<br />
tärkeää, hallituista asumiskustannuksista.<br />
Muista huolehtia myös LVI-teknisten laitteiden huollosta vuosittain kuten huolehdit<br />
esim. autosi kunnosta. Säännöllisellä huollolla varmistat pitemmän käyttöiän<br />
ja paremman toimintavarmuuden.<br />
YIT<br />
39
ESIM. MÄRKÄTILOJEN ERISTÄMISESTÄ<br />
Rakentamismääräyskokoelman osan C2 mukaan laatoituksen alle tulee tehdä<br />
vedeneristys märkätilan kaikille seinä- ja lattiapinnoille. (Lähde: Suomen Rakentamismääräyskokoelma<br />
C2, Ympäristöministeriö, 1998)<br />
Märkätilaohje MAPEI-tuotteilla<br />
Seinien käsittely<br />
Kipsilevypinta<br />
1. Primerointi sivellintä tai telaa käyttäen Primer S:llä (laimennettuna 1:1 . 2 osaa<br />
vettä). Käsittele huolellisesti myös seinän alareunan ja lattian liitos.<br />
2. Primerin kuivuttua vähintään 20 - 30 minuuttia, liimaa Heso-flex-saumanauhat<br />
ja -mansetit Mapegum Wp:llä.<br />
3. Kun nauhat ovat tarttuneet, ylilevitys Mapegum Wp:llä vähintään 0,8 kg/m 2 siveltimellä,<br />
telalla tai pienihampaisella lastalla (hammastus 1 mm). Anna kuivua<br />
noin 2 tuntia.<br />
4. Toinen levitys Mapegum Wp:llä ristiin vähintään 0,8 kg/m 2 siveltimellä, telalla<br />
tai sileällä lastalla. Anna kuivua 5 tuntia.<br />
5. Laatoitus kuivalle Mapegum Wp -pinnalle Laatta-Flex-saneerauslaastilla. Anna<br />
kuivua vuorokausi.<br />
6. Saumaus tehdään Ultracolor- tai Keracolor-sauma-aineella. Elastiset saumat tehdään<br />
Mapesil Ac -saniteettisilikonilla.<br />
Kiviainespinta<br />
1. Betoni- ja tiilipintojen oikaisut tai tasoitukset tehdään kostutetuille puhtaille pohjille<br />
Nivoplan-tasoitteella. Tasoitteen annetaan kuivua vähintään 1 vuorokausi.<br />
Käytettäessä Nivorapid-pikatasoitetta tasoitteen annetaan kuivua vähintään 3 -<br />
6 tuntia.<br />
2. Primerointi sivellintä tai telaa käyttäen Primer S:llä (laimennettuna 1:4 vettä).<br />
Primerin kuivuttua vähintään 20 - 30 minuuttia, Hesoflex-saumanauhat ja -mansetit<br />
liimataan Mapegum Wp:llä.<br />
3. Kun nauhat ovat tarttuneet, tehdään ylilevitys Mapegum Wp:llä vähintään 0,8<br />
kg/m2 käyttäen sivellintä, telaa tai pienihampaista lastaa (hammastus 1 mm).<br />
Anna kuivua noin 2 tuntia.<br />
4. Toinen levitys Mapegum Wp:llä ristiin vähintään 0,8 kg/m2 siveltimellä, telalla<br />
tai sileällä lastalla. Anna kuivua 5 tuntia.<br />
40
5. Laatoitus kuivalle Mapegum Wp -pinnalle Laatta-Flex-saneerauslaastilla. Anna<br />
kuivua vuorokausi.<br />
6. Saumaus tehdään Ultracolor- tai Keracolor-sauma-aineella. Elastiset saumat tehdään<br />
Mapesil Ac -saniteettisilikonilla.<br />
7. Betoniseinille suositellaan tehtäväksi silikonivaakasauma seinän puoliväliin Mapesil<br />
Ac:llä.<br />
Betonilattioiden käsittely<br />
1. Epäpuhtaudet (sementtiliima, öljy, vaha jne.) poistetaan. Alusta lakaistaan ja imuroidaan.<br />
2. Primerointi Primer S:llä (laimennettuna 1:4 vettä). Käsittele huolellisesti myös<br />
levyjen alareunan ja lattian liitos.<br />
3. Täytä lattian ja seinälevyjen välinen sauma Mapeflex Gb1 -saumamassalla.<br />
4. Tasoitus tai kallistus tehdään Nivorapid-pikatasoitteella. Anna kuivua vähintään<br />
3 - 6 tuntia.<br />
5. Primerointi sivellintä tai telaa käyttäen Primer S:llä (laimennettuna 1:4 vettä).<br />
6. Primerin kuivuttua vähintään 20 - 30 minuuttia, liimaa Heso-flex-saumanauhat<br />
ja -mansetit Mapegum Wp:llä. Mansetin lattiakaivoliittymä liimataan Mapeflex<br />
Gb1 .massalla (esim. 2 vanaa massaa kaivon reunaan, johon mansetti hierotaan<br />
kiinni. Kiristysrengas asennetaan seuraavaksi. Ylimääräisen massan tulee<br />
pursuta ulos mansetin helman alta).<br />
7. Kun nauhat ovat tarttuneet, tehdään ylilevitys Mapegum Wp:llä vähintään 0,8<br />
kg/m2 siveltimellä, telalla tai pienihampaisella lastalla (hammastus 1 mm). Anna<br />
kuivua 2 tuntia.<br />
8. Toinen levitys Mapegum Wp:llä ristiin vähintään 0,8 kg/m 2 siveltimellä, telalla<br />
tai sileällä lastalla. Anna kuivua 5 tuntia.<br />
9. Uusille (alle 8 kk vanhoille) betonilattioille tehdään kolmas levitys Mapegum<br />
Wp:llä ristiin kuivalle alustalle vähintään 0,5 kg / m 2 siveltimellä, telalla tai sileällä<br />
lastalla. Anna kuivua 5 tuntia.<br />
10. Laatoitus kuivalle Mapegum Wp -pinnalle Laatta-Flex-saneerauslaastilla. Varmistu<br />
kiinnityslaastin 100-prosenttisesta peitosta. Anna kuivua vähintään 2 vuorokautta.<br />
11. Saumaus tehdään Ultracolor- tai Keracolor-sauma-aineella. Elastiset saumat tehdään<br />
Mapesil Ac -saniteettisilikonilla.<br />
Lattialämmitysjärjestelmät soveltuvat käytettäviksi em. Rakenteiden yhteydessä ohjeidensa<br />
mukaisesti asennettuina. Lattian oikaisut ja kallistukset tulee asentaa vedeneristeen<br />
alapuolelle.<br />
41
Menekkitaulukko 1.<br />
Primerit noin 100 g / m 2<br />
Vedeneristeet noin 1,6 kg / m 2 seinä- ja lattiapinnoilla,<br />
noin 2,0 kg alle 8 kk:n ikäisillä betonialustoilla.<br />
Tasoitteet noin 15 kg / m 2 / paksuussenttimetri<br />
Kiinnityslaastit 2 - 4 kg / m 2<br />
Saumauslaasti 0,3 - 1,0 kg / m 2<br />
Silikoni noin 12,5 jm / patruuna sauman koon ollessa 5 x 5 mm<br />
Menekit ovat keskiarvoja riippuen alustasta ja laattojen ja saumojen koosta.<br />
Huom! Betonialustan tulee olla laatoituskelpoinen, eli riittävän kuiva ja stabiili. Jäämäkosteuden<br />
tulee olla alle 2 . 2,5 % todellista kosteutta ja tähän päästään suotuisissa<br />
olosuhteissa normaaleilla valumassoilla aikaisintaan yhdessä kuukaudessa. Kuivatusaika<br />
voidaan lyhentää vuorokauteen tekemällä lattia Mapecem-valuna.<br />
Yllä oleva työselitys perustuu parhaaseen tietämykseemme tuotteesta ja sen pitkäaikaisesta<br />
käytöstä. Kuitenkin se tulee ymmärtää suuntaa-antavana. Käyttäjän on myös<br />
huomioitava tuotteiden teknisten tuotekorttien antamat ohjeet. Jatkuvasta tuotekehittelystä<br />
johtuen valmistaja pidättää oikeuden muuttaa suosituksiaan.<br />
Heikki Haru Oy<br />
42
PALOTURVALLISUUSVAATIMUKSET<br />
RAKENTEELLISTA PALOTURVALLISUUTTA<br />
KOSKEVAT SÄÄDÖKSET<br />
Rakenteellista paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita annetaan pääasiassa<br />
rakennus-, palo- ja pelastustoimen lainsäädännön pohjalta. Näitä määräyksiä ja<br />
ohjeita on mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa E ja F, Sisäasiainministeriön<br />
pelastusosaston julkaisuissa, Standardoimisliiton SFS-standardeissa , palavia<br />
nesteitä, nestekaasua ja räjähdystarvikkeita koskevissa säädöksissä ja Ympäristöministeriön<br />
ohjeissa ja suosituksissa.<br />
Yleistä omakotirakennuksien paloturvallisuudesta<br />
Palotekniseltä luokitukseltaan pientalot ovat yleensä P3-luokan rakennuksia. P3-luokan<br />
rakennus saa olla enintään 9 m korkea.<br />
Poistuminen<br />
Rakennuksesta on yleensä oltava kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Omakotitalossa<br />
toinen uloskäytävä voidaan korvata varatiellä. Tämä merkitsee ensimmäisen<br />
kerroksen osalta kiintopainikkeilla avattavaa ikkunaa ja toisen kerroksen osalta<br />
avattavan ikkunan tai parvekkeen oven lisäksi pelastustikkaita, jos ikkunan tai parvekkeen<br />
alareuna on yli 3,5 m maanpinnasta.<br />
Palovaroitin ei omakotitaloissa ole pakollinen, mutta tulisi kuitenkin asentaa jokaiseen<br />
asuinrakennukseen. Saatavissa on myös ryhmään kytkettäviä palovaroittimia<br />
sekä palovaroitinjärjestelmiä.<br />
Huom! Palovaroitin tuli pakolliseksi 1.9.2000.<br />
Palo-osastointi<br />
Omakotirakennuksessa palo-osastoidaan yleensä seuraavat tilat:<br />
• asuinhuoneisto<br />
• kellari<br />
• autosuoja<br />
• kattilahuone<br />
• polttoainevarasto<br />
43
Vesikatto; kate<br />
Palavan alusrakenteen päälle tulevan katteen on yleensä oltava K1-luokkaa. Mikäli<br />
palon leviämisen vaara on vähäinen, saa kate olla luokkaa K2. Palon leviämisen<br />
vaaraa vähentää mm. rakennuksen sijainti erillään toisistaan, kuten avointa rakennustapaa<br />
noudattaen rakennetuilla alueilla. Palamattomalle alustalle tai tähän erikseen<br />
hyväksytylle alustalle kiinnitettävä kate saa olla luokkaa K2.<br />
Vesikatto; pääsy vesikatolle ja ullakolle<br />
Vesikatolle pääsy järjestetään talotikkaita pitkin. Liikkuminen katolla turvataan tarvittaessa<br />
kattotikkailla ja -silloilla. Pääsy ullakolle järjestetään joko sisä- tai ulkokautta.<br />
44
Autosuojat; vaatimuksia, jos pinta-ala on alle 60 m 2<br />
Rakennuksen yhteydessä ja alle 4 m etäisyydellä muusta rakennuksesta oleva autosuoja<br />
osastoidaan EI30-rakennusosin. Autosuoja, jonka seinistä vähintään 30 %<br />
on ulkoilmaan avointa ja aukkojen pinta-ala vähintään 10 % lattia-alasta, lasketaan<br />
avoimeksi suojaksi, jota ei tarvitse osastoida oman tontin muista rakennuksista.<br />
Autosuojat; pintakerrosvaatimukset<br />
Sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee, erillisessä P3-luokan rakennuksessa, olla vähintään<br />
syttymisherkkyysluokkaa 2 (2/-).<br />
Jos autosuoja on kellarikerroksessa, asetetaan pintakerroksille vähintään syttymisherkkyysluokkaa<br />
1 ja palonlevittämisluokkaa I vaatimus (1/I). Pintamateriaalia<br />
valittaessa huomioidaan, mitä edellisessä kappaleessa sanottiin rakenteiden palo-osastoivuudesta.<br />
Lattian pintakerroksen on oltava palamatonta. Maanvaraisessa lattiassa<br />
voidaan käyttää asfalttibetonia, ei kuitenkaan kellarikerroksessa.<br />
46
Autosuojat; yhteys muihin tiloihin<br />
Autosuojasta voi olla yhteys rakennuksen muihin tiloihin. Yhteys muun tilan uloskäytävään,<br />
tulisijalliseen tilaan tai tilaan, jossa oleskelee ihmisiä, sallitaan vain sellaisin<br />
järjestelyin että myrkyllisten ja palavien kaasujen leviäminen on tehokkaasti<br />
estetty. Tällaiseksi järjestelyksi hyväksytään esim. ovin rajoitettu tila, jonka läpi kuljettaessa<br />
molempia ovia ei jouduta samanaikaisesti avaamaan. Jos ovi tehdään palo-osastoivaan<br />
seinään, tulee oven palonkestoaika olla puolet seinän palonkestoajasta.<br />
Kattilahuoneet; osastointi<br />
P3-luokan rakennuksen yhteydessä olevan, enintään 25 kW:n kattilalla varustetun<br />
kattilahuoneen osastointivaatimus on EI30, kellarikerroksessa osastointivaatimus on<br />
(EI30) (käytettävä palamattomia rakennustarvikkeita). Jos kattilan teho on yli 25<br />
kW, on osastointivaatimus (EI60). Osastointivaatimus koskee myös ulkoseinää, joskaan<br />
ulkoseinässä olevan oven ei tarvitse olla osastoiva. EI30-luokkaisessa ulkoseinässä<br />
voi ilman osastointivaatimusta olla yksittäisiä, enintään 0.2 m 2 ikkunoita<br />
enintään 1 m 2 verran. Ilman osastointivaatimusta saa asuintiloihin sijoittaa, tähän<br />
erikseen suunnitellun ja hyväksytyn, enintään 25 kW:n tehoisen lämmityskattilan.<br />
Kattilahuoneet; kattilahuoneessa oleva polttoaine<br />
Osastoidussa kattilahuoneessa saa olla enintään 3 m 3 polttoöljyä palamattomassa säiliössä.<br />
Säiliö voi olla palavista rakennustarvikkeista valmistettu, jos se sijoitetaan<br />
palamattomaan, säiliön yläreunaan ulottuvaan suoja-altaaseen. Säiliön etäisyys kattilasta<br />
tulee olla KTM:n öljylämmityslaitoksista annetun päätöksen 314/85 mukainen<br />
(yleensä 1 m). Mikäli kyseessä on kiinteätä polttoainetta käyttävä kattila, saa<br />
kattilahuoneessa olla rajatussa tilassa enintään 0,5 m 3 halkoja, tai erillisessä tiiviskantisessa<br />
ja palamattomassa varastosäiliössä enintään 0,5 m 3 muuta kiinteätä polttoainetta.<br />
Kattilahuoneet; pintakerrokset<br />
Osastoidun kattilahuoneen sisäpuolisten seinä- ja kattopintojen tulee täyttää syttymisherkkyysluokan<br />
1 ja palonleviämisluokan I vaatimukset (1/I). Jos kattilahuoneen<br />
laitteita, esim. putkistoja ja varaajaa, eristetään palavilla eristeillä on eriste pinnoitettava<br />
1/I pintakerrosvaatimuksen täyttävällä pinnoitteella. Kattilahuoneen lattian<br />
tulee olla palamaton ja tiivis.<br />
Polttoainevarastot<br />
Jos polttoainetta on kattilahuoneessa yli sallitun määrän, tulee se sijoittaa erikseen<br />
47
osastoituun tilaan. Öljysäiliötila ja muun polttoaineen varasto rajataan kumpikin omaksi<br />
palotekniseksi osastokseen.<br />
P3-luokan rakennuksen yhteydessä oleva polttoainevarasto tulee osastoida EI30-<br />
luokkaiseksi silloin, kun polttoainevarasto sijaitsee kerroksessa tai pääasiallisesti<br />
maanpinnan yläpuolella olevassa kellarikerroksessa. Mikäli polttoainevarasto sijaitsee<br />
kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella olevassa kellarikerroksessa, on<br />
osastointivaatimus (EI30) .<br />
Polttoainevarastot; pintakerrokset<br />
Polttoainevaraston sisäpuolisten seinä- ja kattopintojen on oltava öljysäiliötilassa vähintään<br />
syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I (1/I), sekä kiinteän<br />
polttoaineen varastossa syttymisherkkyysluokkaa 2 (2/-). Öljysäiliöllisen polttoainevaraston<br />
lattian on oltava palamaton ja tiivis. Lattian tiiviyden varmistamiseksi<br />
voidaan käyttää hitsattua L-luokkaista muovimattoa palamattomalla alustalla.<br />
Rakennuksien välinen etäisyys<br />
Rakennettaessa erillisiä P3-luokan rakennuksia lähelle toisiaan on otettava huomioon<br />
määräys, jonka mukaan toisiaan kahdeksan metriä lähempänä oleville seinille<br />
asetetaan, etäisyydestä riippuen EI30 tai EI-M60 palonkestovaatimus. Jos rakennetaan<br />
esim. useampia omakotitalotyyppisiä rakennuksia samalle tontille, voidaan soveltaa<br />
lievempää noudattaen yleensä seuraavia periaatteita:<br />
Jos etäisyys rakennusten (rakennusoikeuksien) välillä on yli 4 m mutta alle 8 m,<br />
tulee vastakkaiset olla luokka EI30. Seinissä saa olla yksittäisiä, enintään 0,2 m 2 suuruisia<br />
ikkunoita yhteensä 1 m 2 . Etäisyys mitataan yleensä rakennusten seinistä, jolloin<br />
räystäs saa olla korkeintaan 0,6 m leveä.<br />
Jos etäisyys rakennusten välillä on alle 4 m, tulee vastakkaiset seinät yleensä olla<br />
luokkaa EI-M60. Aukkoja seinissä ei yleensä sallita, ellei niiden palonkestoaika<br />
ole seinältä vaaditun suuruinen.<br />
Savuhormit; savupiipun korkeus<br />
Savupiippu ulotetaan vesikaton yläpuolelle tai muutoin rakennukseen nähden niin<br />
korkealle, että saavutetaan riittävä paloturvallisuus ja veto.<br />
Savuhormit; suojaetäisyydet<br />
Rakennuksen sisäpuolella sijaitsevan savuhormin vapaan ulkopinnan lämpötila saa<br />
olla enintään +80 oC hormiin yhdistetyn tulisijan jatkuvalla maksimiteholla. Korkeampia<br />
hormin ulkolämpötiloja sallitaan vain saunan löylyhuoneessa. Palavatar-<br />
48
vikkeiset rakennusosat sijoitetaan niin kauas savuhormin ulkopinnasta, ettei niiden<br />
lämpötila pääsee nousemaan yli + 80 oC. Mikäli ei laskelmin tai muuten osoiteta,<br />
tulee palavatarvikkeiset rakennusosat sijoittaa oheisen kuvan mukaiselle etäisyydelle<br />
savuhormista. Lisäksi on muistettava, että hormien ulkopinnat tulee rapata katteen<br />
tasoon asti. Asuin ja työhuoneissa voi olla puhtaaksimuuraus.<br />
Savuhormit; taloustulisijojen rakenne<br />
Ns. taloustulisijoissa, joiden teho on ale 60 kW, riittää yleensä, että hormin seinämän<br />
paksuus on 110 mm (1/2 tiili). Hormit tehdään yleensä 1/2-kiven kokoisiksi,<br />
takoissa ja kookkaissa uuneissa 1-kiven kokoisiksi. Lisäksi on muistettava, että tiilet<br />
on asennettava limittäin niin, ettei pystysauma tule kahta lapekivikerrosta korkeammaksi.<br />
Savupiipun korkeus<br />
49
Savuhormin suojaetäisyydet<br />
Savuhormit; keskuslämmityskattilan savuhormin rakenne<br />
Keskuslämmityskattilan savuhormi tulisi yleensä tehdä kerroksellisena rakenteena<br />
siten, että sisäkuori kestää savukaasujen syövyttävää vaikutusta. Tällöin sisäkuori<br />
voidaan tehdä tulitiilestä tai teräksestä.<br />
Muuratut tulisijat<br />
Tulisijalle tulee varata tilaa siten, että se on riittävän kaukana syttyvistä rakenteista,<br />
ja että tilaa on riittävästi tulisijan käyttöä varten. Lämmön siirtyminen tulisijasta<br />
muihin rakenteisiin estetään sijoittamalla tulisija irti muista rakenteista. Tulisija<br />
tai sen osa ei saa toimia rakennuksen kantavana osana. Tulisijaan saa tukea vain enintään<br />
4 m korkea piipun.<br />
50
Keittiökalusteen liittyminen leivinuuniin<br />
51
Saunan kiukaat<br />
Sähkökiukaiden ja muiden tehdasvalmisteisten kiukaiden suojaetäisyydet palavatarvikkeisiin<br />
rakennusosiin selviävät mukana tulevista asennusohjeista.<br />
Öljylämmityslaitokset<br />
Jos rakennukseen asennetaan öljylämmityslaitos, on seuraavat asiat huomioitava:<br />
1) Asennustyön saa suorittaa vain tähän valtuutettu asennusliike<br />
2) Asennustyön suorittaneen liikkeen on annettava kirjallinen vakuutus siitä,<br />
että asennustyö on tehty määräysten mukaisesti.<br />
3) Öljylämmityslaitteistosta on tehtävä ilmoitus paloviranomaiselle,<br />
joka tarkastaa laitteiston 3 kk:n kuluessa.<br />
52<br />
Puulämmitteisen kiukaan suojaetäisyyksiä
4) Tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava<br />
valtuutetun tarkastusliikkeen toimesta 10 vuoden kuluttua asennuksesta.<br />
Paloviranomaiset pitävät luetteloa tärkeistä pohjavesialueista.<br />
5) Rakennuksen sisällä oleva öljysäiliötila on tehtävä alaosastaan tiiviiksi valumaaltaaksi<br />
niin, että altaan vapaa tilavuus on vähintään 1/5 säiliön tilavuudesta. Jos<br />
säiliö sijoitetaan kattilahuoneeseen on kattilahuone tehtävä em. suoja-altaaksi,<br />
sekä kattilahuoneen mahdollinen lattiakaivo on varustettu normaalikäytön aikana<br />
suljettuna pidettävällä sulkulaitteella tai muulla laitteella, joka estää öljyn pääsyn<br />
viemäriin. Öljysäiliötila on varustettava tulo- ja poistohormeilla tai aukoilla,<br />
joiden vapaa poikkipinta-ala on 5 cm 2 öljysäiliötilan jokaista lattianeliömetriä<br />
kohden tai vähintään 100 cm 2 . Hormit tehdään esim. pellistä ja paloeristetään,<br />
jos ne kulkevat toisen palo-osaston kautta. Kattilahuoneeseen voidaan sijoittaa<br />
korkeintaan 3 m 3 :n öljysäiliö. On kuitenkin huomioitava, mitä edellä on<br />
sanottu valuma-altaasta, sekä kattilan ja öljysäiliön välisestä etäisyydestä.<br />
Käsitteitä<br />
Luokkaan K1 kuuluvat katteet, jotka eivät syty ja suojaavat alustaansa syttymiseltä.<br />
Esim. kattotiili, kuitusementtilevy, pelti ja suojakivetyksellä päällystetty bitumikerni.<br />
Luokkaan K2 kuuluvat katteet, jotka syttyvät, mutta eivät myötävaikuta palon leviämiseen<br />
ja osittain suojaavat alustaansa syttymiseltä. Esim. useat bitumikernikatteet.<br />
REI-30 rakennusosiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan seuraavilla merkinnöillä:<br />
R = kantavuus, E = tiiviys, I = eristävyys. Merkintöjen R, REI, RE, EI, E jälkeen<br />
ilmoitetaan palonkestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45,<br />
60, 90, 120, 180 ja 240. Luukkumerkintää esim. M-tunnuksella, joka tarkoittaa iskunkestävyyttä<br />
palotilanteessa. ( ) - merkinnällä vaaditaan rakenteissa palamattomia<br />
rakennustarvikkeita.<br />
Syttymisherkkyysluokka 2 (2/-) täyttäviä pintamateriaaleja ovat esimerkiksi lastulevy,<br />
kova- ja puolikova puukuitulevy, vaneri ja puu sekä tietysti pintakerrosominaisuuksiltaan<br />
paremmat materiaalit.<br />
Syttymisherkkyysluokkaan 1 ja palonlevittämisluokkaan I (1/I) on hyväksytty mm.<br />
kartonkipintainen kipsilevy, sementtiselluloosalevy, puukipsilevy, sementtilastulevy<br />
sekä tietysti palamattomat rakennustarvikkeet kuten betoni, tiili jne.<br />
PIETARSAAREN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS<br />
53
TELE- JA ANTENNIVERKOT<br />
TELE- JA ANTENNIKAAPELEIDEN ASENNUSOHJE<br />
Kun talo liitetään Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy:n (PSP) tele- ja kaapeli-tv-verkkoon,<br />
seuraavat ohjeet ja säännöt ovat voimassa. Huomatkaa, että tietyillä alueilla<br />
liittäminen voi tapahtua muuhun kuin PSP:n verkkoon.<br />
Kaapelioja<br />
Kaapeliojan kaivaminen tontin alueella kuuluu rakennuttajalle. Tele- ja antennikaapelit<br />
tuodaan rakennukseen samanaikaisesti sähkökaapelin kanssa. Energialaitos ja puhelinyhtiö<br />
suorittavat yleensä yhdessä kaivuutyön, ja kumpikin osapuoli laskuttaa<br />
kaivuutyöstä erikseen hinnastonsa mukaisen maksun.<br />
Talokaapeli ja putki<br />
Rakentaja tai kiinteistönomistaja vastaa kaivuusta, sisääntuloputken hankinnasta ja<br />
asennuksen kustannuksista omalla tontillaan, sekä liittymärasian asennuksen hankinnasta<br />
ja kustannuksista.<br />
Taloliittymäputket sekä tarvittavat kaaret voidaan ostaa puhelinlaitoksen varastosta<br />
Pietarsaaressa, Ristikarintie 23 (puh. 7868 150).<br />
Muoviputki, jonka pitää olla vähintään 50 mm halkaisijaltaan (esim. TEL B50),<br />
kaivetaan talon liittymärasiasta kadun tai tien vierellä olevalle tontinrajalle tai pylvääseen,<br />
johon ilmakaapeli päättyy.<br />
Putki varustetaan käyttötarkoitukseen tarkoitetuilla taivutetuilla kaarilla, niin että<br />
kaapeli voidaan vetää aina liittymärasiaan saakka. Putken päät tiivistetään niin,<br />
että putki pysyy kuivana ja puhtaana. Putki asennetaan mahdollisimman suoraksi<br />
noin 40-70 cm:n syvyyteen ja peitetään hienohiekalla, minkä jälkeen kaapelioja voidaan<br />
täyttää.<br />
Talokaapelin asentaminen voidaan näin ollen tehdä, vaikka oja olisi jo täytetty.<br />
Puhelinyhtiö asentaa maksutta talokaapelin liittymärasiaan puhelimen - tai antenniasennuksen<br />
yhteydessä.<br />
Lisätietoja<br />
Lisätietoja saa puhelimitse nro:sta 786 8326.<br />
54
Sisäverkko<br />
Puhelinyhtiö omistaa tele- ja antennikaapelin talojakamoon saakka ja vastaa myös<br />
niiden kunnossapidosta talojakamoon asti. Talojakamo ja siihen liittyvät rakenteet<br />
omistaa rakennuttaja, samoin kuin talojakamosta lähtevän sisäverkonkin.<br />
Sisäverkkosuunnitelman laatii yleensä sähkösuunnittelija tai valtuutettu sähköurakoitsija,<br />
joka myös suorittaa putkitus, johdotus- ja kytkentätyön. Talojakamoon<br />
ja myös tele- ja antennikytkentärasioiden yhteyteen on rakennettava sähköpistorasiat<br />
päätelaitteiden virransaantia varten.<br />
Uuden tiedonsiirron myötä myös sisäverkon rakenteeseen tulee kiinnittää erityistä<br />
huomiota. Rakennuttajan tulisi varmistaa sisäverkkosuunnittelijansa kanssa, että sisäverkkojen<br />
uudet rakennesuositukset on huomioitu suunnitelmassa.<br />
Oheinen kuva esittää periaatekuvan sisäverkosta.<br />
Muuta tärkeää<br />
Aina kaivaustyötä suunnitellessasi varmista tele- ja antennikaapeleiden sijainti. Tietoja<br />
PSP:n tele- ja antennikaapeleista saa soittamalla numeroon puh. 786 8323.<br />
Kaapelivaurion sattuessa ilmoita korjauspalveluumme puh. 10019.<br />
PIETARSAAREN SEUDUN PUHELIN OY<br />
55
RAKENNUKSEN SISÄILMASTO JA<br />
ILMANVAIHTO<br />
Katso tiedot! www.finlex.fi/<strong>pdf</strong>/normit/1921-D2s.<strong>pdf</strong><br />
ILMANVAIHTO<br />
3.1. Ilmanvaihtojärjestelmät<br />
3.1.1. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava<br />
ja rakennettava rakennuksen suunnitellun<br />
käyttötarkoituksen ja käytön<br />
perustella siten, että se luo omalta osaltaan<br />
edellytykset tavanomaisissa sääoloissa<br />
ja käyttötilanteissa terveelliselle,<br />
turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle.<br />
Selostus<br />
Rakentamismääräyskokoelman osassa<br />
A2 esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen<br />
suunnitelijoista ja suunnitelmista.<br />
3.1.2.<br />
Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava<br />
ja rakenettava siten, että se oikein käytettynä,<br />
huollettuna ja kunnossapidettynä<br />
kestää toimintakuntoisena suunnitellun<br />
käyttöiän.<br />
Selostus<br />
Rakentamismääräyskokoelma osassa A4<br />
esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen<br />
ja rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeen<br />
laatimisesta.<br />
3.1.3.<br />
Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on<br />
voitava ohjata ja valvoa.<br />
Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava<br />
ja asennettava mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus<br />
tärkeimpien toimintaarvojen<br />
mittaamista ja toimintojen valvontaa<br />
varten.<br />
3.1.3.1.<br />
Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-,<br />
säätö- ja valvontalaitteilla, joiden<br />
avulla järjestelmän toimintaa voidaan ohjata<br />
ja seurata.<br />
3.1.3.2.<br />
Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone<br />
varustetaan yleensä tarkastusluukuilla<br />
ja -ikkunoilla.<br />
3.1.3.3.<br />
Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan<br />
kiinteillä ilmavirran mittausantureilla<br />
ja -laitteilla rakennuksen ulko-<br />
ja jäteilmavirran mittaamista varten.<br />
Jos ilmavirta on alle 0,5 m3/s, voidaan<br />
kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville<br />
laitteille sopivilla mittausyhteillä.<br />
3.1.3.4.<br />
Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden<br />
lämmöntalteenottolaitteiden<br />
tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan<br />
lämpömittarit ja ilmansuodattimille paine-eromittarit.<br />
Jos ilmavirta on alle 0,5<br />
m3/s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita<br />
korvata siirrettäville laitteille sopivilla<br />
mittausyhteillä.<br />
3.1.3.5.<br />
Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen<br />
tai kanavan osaan tehdään mit-<br />
58
tausyhde kosteuden mittausta varten.<br />
3.1.3.6.<br />
Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä<br />
ne ovat helposti luettavissa ja mihin on<br />
esteetön pääsy helposti kuljettavia kulkureittejä<br />
käyttäen.<br />
3.1.4<br />
Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava<br />
ja rakennettava siten, että sen koneissa ja<br />
laitteissa on suoja- ja varolaitteet huoltoa<br />
ja kunnossapitoa varten.<br />
3.1.5<br />
Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava<br />
ja rakennettava siten, että sen toiminta<br />
voidaan hälytystilanteessa kokonaisuudessaan<br />
pysäyttää selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä.<br />
Pysäytyskytkimen tulee<br />
olla helposti saavutettavassa paikassa.<br />
3.2 Ilmavirrat<br />
3.2.1.<br />
Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto,<br />
jolla käyttöaikana taataan terveellinen,<br />
turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu.<br />
3.2.1.1<br />
Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdon<br />
mitoittamiseen esietään liitteissä<br />
1 ja 2.<br />
3.2.2<br />
Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava<br />
terveellisen, turvallisen ja viihtyisän<br />
sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta.<br />
3.2.2.1<br />
Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään<br />
ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja,<br />
joita esitetään liitteessä 1. Ulkoilmavirta<br />
määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen<br />
muakan. Jos henkilökuormituksen<br />
mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle<br />
ei ole riittäviä perusteita, käytetään pinta-alaan<br />
perustuvaa mitoitusta.<br />
Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin<br />
johdetaan ulkoilmavirta, joka<br />
on vähintään 6 dm3/s henkilöä kohti,<br />
jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle<br />
on riittävät perusteet.<br />
Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla<br />
vähintään 0,35 (dm3/m2, joka vastaa<br />
ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa,<br />
jonka vapaa korkeus on 2,5 m.<br />
3.2.3<br />
Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on<br />
voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun<br />
mukaan käytötilannetta vastaavasti.<br />
3.2.3.1<br />
Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus<br />
suunnitellaan ja rakennetaan niin, että<br />
asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta<br />
on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan<br />
ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus<br />
toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun<br />
tehostetulla ilmavirralla liitteen 1 ohjearvojen<br />
mukaisesti.<br />
3.2.3.2<br />
Jos ilmanvaihto on asuntokohtaisesti ohjattavissa,<br />
voidaan ilmanvaihtojärjestelmä<br />
suunnitella ja rakentaa siten, että ilmavirtoja<br />
voidaan ohjata myös käyttöajan<br />
ilmavirtoja pienemmiksi.<br />
3.2.3.3<br />
Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto<br />
suunnitellaan ja rakennetaan siten,<br />
59
että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen<br />
ulkoilmavirta on vähintään 0,15<br />
(dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa<br />
0,2 l/h huoneessa, jonka vapaa korkeus<br />
on 2,5 m.<br />
Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto<br />
toteuttaa pitämällä hygieniatilojen<br />
ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon<br />
jaksottaisella käytöllä.<br />
3.3 Tuloilman suodatus<br />
3.3.1<br />
Tuloilman suodatustaso määräyty sisäilman<br />
laadulle asetetujen vaatimusten<br />
ja ulkoilman laadun perusteella.<br />
Oleskelutilojen tuloilma on yleensä suodatettava.<br />
3.3.1.1<br />
Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä<br />
siten, etä ilmansuodattimien erotusaste<br />
on vähintään 80 % 1,0 µm:n hiukkasilla<br />
suodattimen käyttöiän aikana. Tätä<br />
vastaava ilmansuodattimen luokka on F7.<br />
3.3.1.2<br />
Taajama- ja teollisuusalueiden ulkopuolella<br />
sijaitsevien rakennusten tuloilman<br />
suodatus suunnitellaan yleensä siten, että<br />
ilmansuodattimena on vähintään karkeasuodatin.<br />
Tätä vastaava ilmansuodattimen<br />
luokka on G4.<br />
3.4 Ulko- ja jäteilmalaitteiden sijoittaminen<br />
3.4.1<br />
Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että<br />
rakennukseen tuleva ulkoilma on<br />
mahdollisimman puhdasta.<br />
Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän<br />
rakenteen tai rakennusosan<br />
kautta.<br />
3.4.1.1<br />
Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja<br />
kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt<br />
arvot ovat yleensä vähimmäisetäisyyksiä.<br />
3.4.1.2<br />
Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4<br />
esitetyt vähimmäisetäisyydet alittaa, lukuunottamatta<br />
etäisyyttä kiinteää polttoainetta<br />
käyttävien lämmityskattiloiden savuhormeista<br />
sekä ulkoilmalaitteen etäisyyttä<br />
kattopinnasta.<br />
3.4.1.3<br />
Piha- ta katutasossa sijaitsevien tilojen<br />
huone- tai huoneryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet<br />
voivat olla alempana kuin 2 m<br />
maanpinnasta, samoin kuin tilapäiseen<br />
oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilmalaitteet.<br />
Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan<br />
sijoiteta piha- tai katutason alapuolella<br />
oleviin syvennyksiin.<br />
3.4.1.4<br />
Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä<br />
vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa,<br />
rakennuksen ulkoilmalaitteet sijoitetaan<br />
mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen<br />
liikenneväylän vastakkaiselle<br />
puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi<br />
ainakin silloin, kun<br />
keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa<br />
vuorokaudessa.<br />
3.4.1.5<br />
Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen<br />
parvekelasituksen ulkopuolelle.<br />
60
SAUNAN ILMANVAIHTO<br />
Ympäröivää lämpötilaa kylmempi ilmamassa pyrkii aina siirtymään alaspäin. Saunassa<br />
on saunomistilanteessa jo normaalilämpöinen huonilma ”kylmää ilmaa” , joka<br />
valuu alas saunan lattialle, ellei sitä saada sekoittumaan saunan sisällä kiertävään<br />
ilmamassaan. Talvella, pakkasella ilmiö on vielä voimakkaampi, mikäli tuloilma ei<br />
ole esilämmitetty. Jotta saunan alaosaan ei muodostuisi kylmää ilmavyöhykettä on<br />
tuloilma parasta johtaa kiukaan yläpuolelle, josta se sekoittuu välittömästi saunan<br />
kiertoilmaan.<br />
Ilman lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä jalkalauteen korkeudella ovat tuloilmanaukon<br />
sijainti ja tuloilman lämpötila sekä ilmanvaihdon suuruus. Tasaisin lämpötilajakauma<br />
pystysuunnassa saavutetaan, kun tuloilma on kiukaan yläpuolella ja poisto<br />
lattianrajassa.<br />
Tuloilmaventtiilin MINIMI korkeus on 500 mm kiukaan yläpuolella. Raittiin tuloilmakanavan<br />
tulisi sijaita kiukaan ulkopinnan pystytasojen sisäpuolella ja erittäin<br />
hyvä vaihtoehto sijainnille on katto, edellä mainituin ehdoin.<br />
Saunan poistoilma voidaan huoneistosaunoissa johtaa oven alta pesuhuoneen poistokanavaan.<br />
Suuremmissa saunoissa osa ilmasta poistetaan suoraan saunasta ja osa pesuhuoneen<br />
kautta. Saunan poisto sijaitsee tällöin jalkatason alapuolella seinän alaosassa,<br />
hyvä korkeus on 300 mm lattiasta ja koko esim. 45x120 mm. Hyvä on myös muistaa,<br />
että saunan oven on oltava ehdottomasti tiivisteillä.<br />
Oikein toteutettu ilmanvaihto luo miellyttävät kylpyolosuhteet ja säästää näin energiaa.<br />
3-5 kertaa tunnissa vaihtuva ilma luo pehmeiden löylyjen kanssa nautinnolliset<br />
kylpyolosuhteet. Saunan koosta riippuen ilmakanavien halkaisija vaihtelee 60-<br />
100 mm. Poistokanavan koko on suurempi kuin tulokanava.<br />
Tässä periaatekuva saunan oikeasta ilmanvaihdosta.<br />
Lähde Viki Sauna Oy<br />
61
RAKENNUKSEN LÄMMÖNERISTYS<br />
www.finlex.fi/<strong>pdf</strong>/normit/1919-C3s.<strong>pdf</strong><br />
Rakennuksen vaipan lämmöneristys<br />
3.1. Lämmöneristysvaatimusten täyttämistavat<br />
3.1.1<br />
Lämmöneristysvaatimukset voidaan täyttää joko käyttämällä suoraan kohdan 3.2 mukaisia<br />
rakennusosien lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvoja tai osoittamalla kohdan<br />
3.3 mukaisin laskelmin, että rakennuksen vaipan lämpöhäviöt eivät ylitä kohdan<br />
3.2 arvojen avulla esitettyä vertailutasoa.<br />
Jos vaippa ei täytä kohtien 3.2 tai 3.3 mukaisia vaatimuksia, on osoitettava kohdan<br />
3.4 mukaisin laskelmin, että rakennuksen lämmityksen lämpöenergiantarve ei ylitä<br />
vaipaltaan kohdan 3.2 mukaisen ja rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaisella<br />
jäteilman lämmöntalteenotolla varustetun rakennuksen laskettua vertailutasoa.<br />
3.2 Vaatimukset rakennusosakohtaisille lämmönläpäisykertoimille ja rakennuksen<br />
ikkunapinta-alalle<br />
3.2.1<br />
Lämpimän tai erityisen lämpimän tilan rajoittuessa ulkoilmaan, lämmitämättömään<br />
tilaan tai maahan rakennusosien lämmönläpäisykertoimet U eivät saa ylittää seuraavia<br />
arvoja:<br />
seinä<br />
0,25 W/m 2 K<br />
yläpohja, ulkoilmaan<br />
rajoittuva alapohja<br />
0,16 W/m 2 K<br />
ryömintätilaan rajoittuva<br />
alapohja (tuuletusaukkojen<br />
määrä enintään 8 promillea<br />
alapohjan pinta-alasta) 0,20 W/m 2 K<br />
maata vastaan oleva<br />
rakennusosa<br />
0,25 W/m 2 K<br />
ikkuna, ovi<br />
1,4 W/m 2 K<br />
kattoikkuna<br />
1,5 W/m 2 K<br />
3.2.2<br />
Puolilämpimän tilan rajoittuessa ulkoilmaan, lämmittämättömään tilaan, ryömintätilaan<br />
tai maahan rakennusosakohtainen lämmönläpäisykerroin U ei saa ylittää seuraavia<br />
arvoja:<br />
63
seinä<br />
0,40 W/m 2 K<br />
yläpohja, alapohja<br />
0,30 W/m 2 K<br />
maata vastaan oleva<br />
rakennusosa<br />
0,36 W/m 2 K<br />
ikkuna, ovi<br />
1,8 W/m 2 K<br />
3.2.3<br />
Lämpimän tilan rajoittuessa puolilämpimään tilaan rakennusosakohtainen lämmönläpäisykerroin<br />
U ei saa ylittää seuraavia arvoja:<br />
seinä<br />
0,45 W/m 2 K<br />
välipohja<br />
0,45 W/m 2 K<br />
ikkuna, ovi<br />
2,8 W/m 2 K<br />
3.2.4<br />
Jäähdytetyn kylmän tilan ja lämpimän tilan välisten rakennusosien lämmönläpäisykertoimet<br />
eivät saa ylittää kohdan 3.2.1 mukaisia arvoja.<br />
3.2.5<br />
Kohtien 3.2.1 ja 3.2.2 mukaisia arvoja käytettäessä rakennuksen yhteenlaskettu ikkunapinta-ala<br />
saa olla enintään 15 % rakennuksen kerrosalasta. Ikkunapinta-alan osuus<br />
ei kuitenkaan saa ylittää 50 % rakennuksen ulkoseinien yhteenlasketusta pinta-alasta.<br />
Ikkunan pinta-ala lasketaan kehän ulkomittojen mukaan. Ikkunan ja oven lämmöneristysvaatimukset<br />
koskevat koko rakennusosaa karmi- ja puiterakenteineen.<br />
Selostus:<br />
Asuinhuoneen luonnonvalon saannista sekä ikkunan valoaukon vähimmäiskoosta<br />
on säännökset rakentamismääräyskokoelman osassa. G1.<br />
3.2.6<br />
Rakennusosan pienen osan lämmönläpäisykerroin saa olla suurempi kuin mitä kohdissa<br />
3.2.1 ja 3.2.2 on esitetty, mikäli tämä on tarpeellista lujuus- tai muista erityisistä<br />
syistä. Rakennusosan pienen osan poikkeaminen vaatimuksista (kylmäsilta) ei saa<br />
aiheuttaa kosteuden tiivistymistä tai liian korkeaa suhteellista kosteutta rakenteen<br />
pinnassa tai rakenteessa rakennusta normaalisti käytettäessä.<br />
3.2.7<br />
Alapohjan lämmöneristys pitää suunnitella yhdessä routaeristyksen kanssa ja toteuttaa<br />
siten, että vältytään routavaurioilta.<br />
3.3 Vaatimukset vaipan lämpöhäviöille<br />
3.3.1<br />
Rakennuksen yksittäisen rakennusosan lämmönläpäisykerrointa ja ikunapinta-alaa<br />
64
voidaan suurentaa, jos rakennuksen vaipan lämpöhäviöt ovat enintään yhtä suuret<br />
kuin laskemalla rakenteet kohtien 3.2.1., 3.2.2 ja 3.2.5 mukaisilla arvoilla.<br />
3.3.2<br />
Rakennuksen vaippaan kuuluvan seinän, yläpohjan ja alapohjan lämmönläpäisykerroin<br />
saa kuitenkin olla enintään 0,6 W/m 2 K. Lämmintä tilaa rajoittavan ikkunan<br />
lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 1,8 W/m 2 K ja puolilämmintä tilaa rajoittavan<br />
ikkunan lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 2,8 W/m 2 K.<br />
3.3.3<br />
Rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä laskettaessa ei maanvastaisen matalaperusteisen<br />
alapohjan lämmönläpäisykertoimen arvona saa käyttää lämpimissä tiloissa pienempää<br />
arvoa kuin 0,15 W/m 2 K ja puolilämpimissä tiloissa pienempää arvoa kuin<br />
0,25 W/m 2 K. Käytettäessä maanvastaisen alapohjan lämmönläpäisykertoimena kohtien<br />
3.2.1 ja 3.2.2 arvoja pienempiä arvoja on kiinnitettävä erityistä huomiota asianmukaisen<br />
routaeristyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.<br />
3.4 Vaatimukset rakennuksen lämmityksen lämpöenergiantarpeelle<br />
3.4.1<br />
Jos rakennusosien lämmönläpäisykertoimet eivät täytä kohdan 3.2 mukaisia vaatimuksia<br />
tai vaipan lämpöhäviöt kohdan 3.3 mukaisia vaatimuksia, voidaan rakennuksen<br />
lämmöneristysvaatimukset täyttää parantamalla jäteilman lämmöntalteenottoa<br />
rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitetystä vaatimustasosta siten, että toteuttavan<br />
rakennuksen lämmityksen lämpöenergiatarve on enintään yhtä suuri kuin<br />
kohdan 3.2 mukaisesti lämmöneristetyn ja rakentamismääräyskokoelman osan D2<br />
vaatimusten mukaisella jäteilman lämmöntalteenotolla varustetun vertailurakennuksen<br />
lämpöenergiantarve (vertailutaso).<br />
3.4.2<br />
Rakennuksen lämmityksen lämpöenergiantarpeen vertailutaso lasketaan käyttäen rakennukselle<br />
kohtien 3.2.1, 3.2.2 ja 3.2.5 mukaisesti lämmöneristettyjä rakenteita ja<br />
rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitettyjen vaatimusten mukaista ilmanvaihtoratkaisua.<br />
Laskelmissa käytetään lämmöntalteenottolaitteen vuosihyötysuhteena lämmönsiirtimen<br />
tuloilman lämpötilahyötysuhdetta kerrottuna 0,6:lla, jollei selvityksin toisin<br />
osoiteta. Rakennuksen vaipan lämpöhäviöt eivät kuitenkaan saa olla yli 10 prosenttia<br />
suuremmat kuin kohdan 3.2 mukaisen rakennuksen vaipan lämpöhäviöt.<br />
3.4.3<br />
Laskelmat tehdään soveltaen rakentamismääräyskokoelman osissa C4 ja D5 esitettyjä<br />
menetelmiä tai muilla vastaavilla yleisesti hyväksyttävillä lämmönläpäisyker-<br />
65
toimen sekä lämpöenergiantarpeen laskenta-menetelmillä. Mitoittavana sisälämpötilana<br />
käytetään 21°C, jollei rakennuksen käyttötarkoituksesta tai muusta vastaavasta<br />
syystä johtuen ole perusteltua käyttää muuta arvoa.<br />
Vertailutason määrittämisessä ja toteutettavan suunnitteluratkaisun laskelmissa on<br />
käytettävä samaa laskentamenetelmää ja samoja laskentatietoja, kuten säätietoja ja<br />
sisäisiä lämmönlähteitä sekä samoja geometriatietoja, kuten rakennuksen ulottuvuutta<br />
koskevia mittoja ja rakennusosien pinta-alatietoja.<br />
Vuonna 2002 annetut tyyppihyväksyntäpäätökset<br />
www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=1759<br />
66
BETONIRAKENTEET<br />
BETONI KANTAVISSA RAKENTEISSA<br />
Teksti käsittelee asioita, jotka rakentajan tulee ottaa huomioon hankkiessaan betonia<br />
kantaviin rakenteisiin. Se ei ole missään nimessä täysin kattava, vaan tarvittaessa<br />
lisätietoja saa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Betonirakenteiden suunnittelua<br />
ja valmistamista ohjaavat normit muuttuvat joulukuussa 2003, kun uusi eurooppalainen<br />
betonistandardi (SFS-EN 206-1) tulee voimaan. Uusi standardi tuo<br />
muutoksia mm. suunnittelu-, materiaali-, työnsuoritus-, kelpoisuudentoteamis- ja säilyvyysvaatimuksiin.<br />
Teksti on kirjoitettu uusien normien pohjalta. Normimuutos tulee<br />
voimaan vasta ympäristöministeriön päätöksellä, joka vielä tekstiä kirjoittaessa<br />
puuttui (syyskuussa 2003).<br />
Yleistä<br />
Rakentamismääräysten mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava<br />
siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten<br />
ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluvat<br />
rakennustyön valvonta, työn tarkastaminen ja todentaminen samoin kuin käytettävien<br />
rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä<br />
tulee olla käytettävissä pätevät suunnittelijat, joista pääsuunnittelijalla on suunnittelun<br />
kokonaisvastuu. Lisäksi kaikkiin lupaa vaativiin rakennustöihin on nimettävä<br />
pätevä vastaava työnjohtaja.<br />
Betonin lujuusluokka, rakenneluokka ja rasitusluokka<br />
Rakennesuunnittelija määrittää betonirakenteen suunnittelukäyttöiän, rasitusluokan,<br />
rakenneluokan, lujuusluokan sekä muut rakenteen että betonin kannalta<br />
oleelliset tekijät. Kyseiset asiat esitetään rakennuspiirustuksissa.<br />
Suunnittelukäyttöikä on rakennukselle tai rakenteelle asetettu käyttöiänvaatimus,<br />
jonka rakennuksen omistaja valitsee yhdessä suunnittelijan kanssa. Rasitusluokan<br />
suunnittelija valitsee betonin ympäristöolosuhteiden perusteella. Valittu rasitusluokka<br />
asettaa vaatimuksia mm. käytettävän betonin koostumukselle. Vaatimukset<br />
ovat siten erilaiset esimerkiksi kuivissa sisätiloissa olevalle betonirakenteelle<br />
(rasitusluokka X0) kuin ulkona olevalle betonirakenteelle, joka voi jäätyä märkänä<br />
67
(rasitusluokka esim. XF1).<br />
Betonirakenteet jaetaan kolmeen rakenneluokkaan; joita nimitetään 1-, 2- ja 3-<br />
luokiksi. Rakennesuunnittelijalla ja betonityönjohtajalla tulee olla käytettävän rakenneluokan<br />
mukainen pätevyys. Rakenneluokka ilmaistaan lujuusluokan jälkeen<br />
tehtävällä merkinnällä, esimerkiksi K30-2 tai C25/30-2.<br />
1-rakenneluokassa toteutetaan rakenteet, joiden suunnittelulta ja valmistukselta<br />
vaaditaan erityistä pätevyyttä ja huolellisuutta. 2-luokan rakenteen suunnittelussa<br />
voi käyttää korkeintaan lujuusluokkaa K40 ja 3-luokan työssä korkeintaan lujuusluokkaa<br />
K20. Betonin omatoiminen valmistaminen työmaalla lasketaan rakenneluokkaan<br />
3.<br />
Vaatimukset täyttävä betoni<br />
Uusien normien myötä 1- ja 2-luokan rakenteisiin tulee käyttää betonia, joka on valmistettu<br />
ulkopuolisen tarkastuksen alaisena ts. nk. tarkastetulla valmisbetoniasemalla<br />
(Tarkastuksen on tehnyt ympäristöministeriön hyväksymä tarkastuslaitos). Aikaisemmin<br />
vaatimus koski vain 1-rakenneluokan betonia.<br />
Tilauksen yhteydessä tilaajan tulee ilmoittaa valmistajalle kaikki suunnitelmissa<br />
betonille asetetut vaatimukset ja varmistaa, että valmisbetoniasema voi<br />
toimittaa kyseiset vaatimukset täyttävää betonia. Suunnitelman vaatimuksista ei<br />
saa poiketa ilman suunnittelijan hyväksyntää.<br />
Betonin ominaisuuksien sekä laadunvalvonnan tulee täyttää betonistandardissa<br />
SFS-EN 206-1, sen kansallisessa liitteessä sekä säilyvyysohjeessa asetetut vaatimukset.<br />
Betonin valmistaja vastaa siitä, että betonin ominaisuudet ja laadunvalvonta<br />
ovat vaatimusten mukaiset. (Kuormakirjassa tulee olla vaatimustenmukaisuusvakuutus,<br />
jossa on viittaus standardiin SFS-EN 206-1).<br />
1 ja 2-luokan rakenteiden betonin puristuslujuus arvostellaan normikokeiden ja<br />
rakennekokeiden avulla. Valmistaja jakaa betonit betonikoostumuksen mukaan arvostelueriin,<br />
joista otetaan näytteet testattaviksi standardin vaatimin väliajoin (esim.<br />
1 näyte/200 m 3 , vähintään 2 näytettä/ valmistusviikko). Kunkin arvosteluerän testitulosten<br />
tulee täyttää asetetut vaatimukset (SFS-EN 206-1, kohta 8). Betonin säilyvyystestit<br />
tehdään hyväksytyssä koestuslaitoksessa. Tarkastetussa valmistuksessa<br />
ulkopuolinen tarkastuslaitos tarkastaa betoniaseman ja sen laadunvalvonnan betonin<br />
valmistuksen alkaessa ja säännöllisesti sen jatkuessa.<br />
Mikäli suunnittelija vaatii tekemään enemmän laadunvalvontatestejä kuin betonistandardin<br />
vaatimustenmukaisuuden valvonnassa vaaditaan, on näistä sovittava val-<br />
68
mistajan kanssa etukäteen.<br />
3-luokan betoni<br />
Itse valmistetun betonin käyttö on rajoitettu kantavissa rakenteissa rakenneluokkaan<br />
3. Rakenneluokan 3 betonin osa-aineet voidaan mitata tilavuusosin ja lujuusluokka<br />
saa olla korkeintaan K20. Kun kyseistä betonia valmistetaan työmaalla, on sementtiä<br />
käytettävä<br />
lujuusluokassa K15 vähintään 250 kg/m 3 ja<br />
lujuusluokassa K20 vähintään 300 kg/m 3 .<br />
Kantavissa rakenteissa tulee käyttää CE-merkittyä sementtiä.<br />
3-luokan rakenteiden kelpoisuus voidaan arvostella ilman koekappaleita, jos käytettävissä<br />
olevien tietojen perusteella voidaan olettaa betonin täyttävän sille asetetut<br />
vaatimukset.<br />
Finnsementti Oy<br />
www.finlex.fi/<strong>pdf</strong>/normit/1926-b5.<strong>pdf</strong><br />
5. Laadunvalvonta ja rakenteiden kelpoisuus<br />
5.1. Aineiden ja tarvikkeiden laadunvalvonta<br />
Aineiden ja tarvikkeiden laadunvalvonta käsittää kevytbetoniharkkojen, muurauslaastin<br />
ja niiden osa-aineiden sekä raudoitteiden ja muiden tarvikkeiden valmistajan<br />
ja käyttäjän laadunvalvonnan.<br />
Aineiden ja tarvikkeiden valmistaja valvoo tuotteiden laatua sovellettavan standardin,<br />
käyttöselosteen tai tuotelehtien mukaisesti tai ympäristöministeriön hyväksymän<br />
tarkastuksen suorittajan antamien ohjeiden mukaisesti.<br />
Rakennuspaikalla tarkastetaan silmämääräisesti, että rakennustarvikkeet vastaavat<br />
suunnitelmia ja että ne täyttävät kohdan 2 mukaiset edellytykset. Tuotteiden valmistusmerkinnät<br />
otetaan talteen.<br />
5.2. Rakenteiden valmistuksen valvonta<br />
Rakenteiden valmistusta tulee johtaa ja valvoa siten, että muuraustyö tehdään ammattitaitoisesti<br />
kohdassa 4 annettujen ohjeiden ja suunnittelijan antamien ohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
69
5.3. Rakenteiden kelpoisuus<br />
Kevytbetoniharkkorakenteiden kelpoisuus osoitetaan aineista ja tarvikkeista, suunnittelusta<br />
ja rakenteiden valmistuksesta näissä ohjeissa edellytetyn aineiston perusteella.<br />
Aineiden ja tarvikkeiden kelpoisuus katsotaan yleensä hyväksyttäväksi, jos<br />
– niiden valmistus on tapahtunut hyväksytyn tarkastuksen suorittajan valvonnan<br />
alaisena, eikä ole ilmennyt aihetta epäillä niiden laatua, tai jos<br />
– niiltä vaadittavien ominaisuuksien on rakennuspaikalta otetuin näytteiden hyväksytyssä<br />
koetuslaitoksessa tehtyjen kokeiden perusteella osoitettu täyttävän vaatimukset.<br />
Näytteet otetaan ja kokeet tehdään sovellettavan standardin edellyttämällä<br />
tavalla. Harkkojen valmistuseränä pidetään tällöin kutakin alkavaa 2 000<br />
harkon erää.<br />
Harkkorakenteissa käytettävien siteiden osalta riittää yleensä silmämääräinen tarkastus.<br />
Harkkorakenteiden kelpoisuus voidaan todeta myös VTT:n kanssa tehdyn laadunvalvontasopimuksen<br />
perusteella.<br />
5.4. Toimenpiteet epätyydyttävän laadun johdosta<br />
Jos rakenteiden laatua ei kelpoisuuden toteamiseksi tehtyjen tarkastusten perusteella<br />
voida katsoa hyväksyttäväksi, on rakenteiden kelpoisuus erikseen selvitettävä.<br />
70
SADEVESIJÄRJESTELMÄ JA TIKKAAT<br />
KUNNON SADEVESIJÄRJESTELMÄ<br />
ON VUOSIKYMMENIEN KOSTEUSSUOJA<br />
Puutteellinen sadevesijärjestelmä on todettu yhdeksi merkittäväksi syyksi suomalaisten<br />
kotien homevaurioihin. Katto kerää sadeveden räystäälle ja siitä seinän viereen niin,<br />
että esim. 1 m vuotuinen sademäärä kertautuu seinän vieressä viideksi metriksi.<br />
Mikäli tämä vesipatsas päästettäisiin vapaasti valumaan räystäsrakenteisiin, seinille<br />
ja perustuksiin, seuraisi vakavia kosteusongelmia.<br />
Sadevesijärjestelmän tehtävänä onkin kerätä tämä vesi ja siirtää se turvallisesti<br />
pois rakennuksen läheisyydestä.<br />
Puutteellinen sadevesijärjestelmä puolestaan saattaa alkaa toimia jopa päinvastoin;<br />
pahimmassa tapauksessa virheelliset kaadot ja tulvivat kourut keskittävät sadeveden<br />
juuri sinne minne ei pitäisi, eli räystäs- ja seinärakenteisiin, tai yhteen paikkaan<br />
perustusten vieressä.<br />
Lumikuorma voi tuoda kourut alas jo ensimmäisenä talvena<br />
Sadevesijärjestelmä saattaa lakata toimimasta jo heti ensimmäisen talven jälkeen.<br />
Keskimääräisen suomalaisen omakotitalon katolla on vähälumisenakin talvena tuhansia<br />
kiloja lunta. Jollei lumiesteitä ole koko lappeen pituudelta, painaa räystäältä<br />
roikkuva lumi väistämättä joskus myös räystäskourua. Tämä tapahtuu siitä huolimatta,<br />
että kouru on asennettu rakennusmääräysten mukaan kattolinjan alapuolelle.<br />
Kourun kannakkeet, profilointi ja materiaali ovat tässä kodin avainasemassa. Erityisesti<br />
kannakkeiden rakenteellinen lujuus vaihtelee paljon.<br />
Koska lopputulos voidaan lisäksi pilata mm. virheellisellä asennuksella, jää kuluttajan<br />
ainoaksi turvaksi käytännössä seuraavan talven yli ulottuva, luotettava takuu.<br />
Kuluttajalle merkitystä on nimenomaan asennustakuulla, pelkkä materiaalitakuu ei<br />
riitä.<br />
Myös materiaalivalinta oleellinen kestoiän kannalta<br />
Vielä tänäkin päivänä kuluttajalle tarjotaan valitettavan usein kattopellistä valmistettua<br />
sadevesijärjestelmää. Kattopellissä kourun ja syöksytorven sisäpinnalla, eli<br />
siellä missä vesi kulkee, on sinkityksen lisäksi ainoastaan varastopinnoite. Varastopinnoite<br />
on tarkoitettu alunperin lepäämään sateelta suojassa kattopellin alapintana,<br />
ei veden juoksutuspintana.<br />
71
Molemmin puolin muovipinnoitettu teräs onkin sitten jo huomattavasti pitkäikäisempi<br />
ratkaisu. Muovipintakaan ei kuitenkaan poista perusongelmaa: teräs ruostuu.<br />
Kourua asennettaessa tai vuosittain putsattaessa syntyvät naarmut ovat potentiaalisia<br />
korroosion alkupesäkkeitä.<br />
Polttomaalatulla alumiinilla ruostumisongelmaa ei ole: alumiini ei ruostu.<br />
Asennus yksi ratkaiseva tekijä<br />
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista sadevesijärjestelmistä toimitetaan asennettuna.<br />
Tämä johtuu juuri edellä kuvatuista epävarmuustekijöistä, jotka halutaan välttää<br />
ammattimiehen työllä. Valitettavasti ammattimiehiäkin on monenlaisia.<br />
Kunnollinen sadevesijärjestelmä ei ole joukko räystäälle ripustettuja tavaroita, vaan<br />
pitkäikäinen ratkaisu talon suojaamiseksi sadevedeltä.<br />
Miten sitten erottaa ammattimiehen työn muista? Luonnollisesti työn ulkonainen<br />
jälki kertoo paljon, mutta todellinen testi järjestelmälle on jälleen vain ja ainoastaan<br />
aika.<br />
Sadevesijärjestelmän valintaan kannattaa perehtyä ajoissa<br />
Pienet investointikustannukset aikaansaavat sen, että alalle on helppo tulla. Rakentajalle<br />
tämä näkyy villinä tarjontana rakennustyömaalla; myyjä toisensa jälkeen tarjoaa<br />
halvempia ja halvempia ratkaisuja.<br />
Kun valinta lisäksi usein jätetään rakentamisen loppuvaiheeseen, ei rakentajan kärsivällisyys<br />
usein riitä todellisiin tosiseikkoihin perustuvaan laatuvertailuun. Tämän<br />
vuoksi valinta tehdään usein ainoastaan metrihinnan perusteella halvan hinnan taustoja<br />
riittävästi kyseenalaistamatta.<br />
Pelkkä hinta väärä valintaperuste<br />
Jos tuotteet ja asennustarvikkeet ovat laadukkaita, asennus tehdään kunnolla, ja lisäksi<br />
kokonaisuudelle annetaan takuu, josta vastataan, tämä ei voi olla nostamatta<br />
kustannuksia. Tästä seuraa, että ns. “halvan” hinnan takana on aina jokin syy.<br />
Valitettavasti lumen ja veden järjestämän kestotestin tulokset näkyvät aikaisintaan<br />
ensimmäisen runsaslumisen talven jälkeen. Lisäksi korroosion eteneminen näkyväksi<br />
ongelmaksi asti vie vuosia.<br />
Tämän vuoksi sadevesijärjestelmälle annettuun takuuseen eli toimittajaan on ehdottomasti<br />
voitava luottaa.<br />
Tulee myös muistaa, että erityisesti pimeää kauppaa tehtäessä saattaa tuote- ja asennustakuu<br />
häipyä maksun saaneen asentajan perävalojen mukana - tuskinpa vilpillisesti<br />
toimivan yrittäjän moraali reklamaatiotapauksissa on yhtään sen korkeammalla<br />
72
kuin kaupantekotilanteessakaan.<br />
Katon jokaiselle huoltokohteelle tulee olla turvallinen kulkutie<br />
Kattotikkaat ja -sillat ovat aina järkevä hankinta - myös silloin, kun laki ei niitä ehdottomasti<br />
määrää. Suojattu kulkutie estää kattomateriaalia lommoutumasta, naarmuuntumasta<br />
tai rikkoontumasta. Mikään kattomateriaali ei ole tässä suhteessa erilainen,<br />
jopa huopakatto voi kuumalla säällä vioittua sillä kuljettaessa.<br />
Lumieste vähentää onnettomuusriskejä<br />
Lumieste hankitaan yleensä sen vuoksi, ettei katolta putoava lumi tuki kulkuteitä<br />
tai aiheuta onnettomuusriskiä. Lisäksi lumieste on hätätilanteessa katolla liikkujan<br />
viimeinen liukueste.<br />
Tuhansien kilojen lumikuorma on huomioitava asennuksessa<br />
Katolla olevan lumen jäätyessä yhtenäiseksi, jopa tuhansien kilojen möhkäleeksi,<br />
ovat katolla oleviin ulokkeisiin kohdistuvat voimat erittäin suuret. Niinpä lumikuorman<br />
vaikutukset onkin osattava ottaa huomioon lumiesteiden lisäksi mm. kattosiltoja, lapetikkaita<br />
ja -askelmia mitoitettaessa ja asennettaessa.<br />
Turvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että tuotteet ovat riittävän lujat,<br />
mutta lopullisesti turvallisuuden takaa vasta luotettava kiinnitys. Eri seinä- ja kattomateriaaleilla<br />
ja eri runkorakenteilla luotettava kiinnitys edellyttää eri asioita, ja tämän<br />
vuoksi, mikäli riskit halutaan välttää, on asennus syytä jättää ammattilaiselle.<br />
Kokonaistakuulla suuri merkitys<br />
Antamalla asennus ammattilaiselle, saadaan takuu tuotteiden lisäksi myös asennukselle,<br />
millä on suuri merkitys. Yleensä takuu kattaa vain varsinaisen tuotteen uusimisen,<br />
jos sitäkään. Mikäli tuotteet tai virheellinen asennus vahingoittavat vesikattoa,<br />
jää tuotteiden hinta yleensä sivuseikaksi, kun kattoa joudutaan korjaamaan.<br />
Pulveripolttomaalaus on kaunis ja kestävä korroosiosuoja<br />
Tikkaat ja kattoturvallisuustuotteet ovat näkyvä osa talon julkisivua. Perinteisesti<br />
tuotteet ovat olleet sinkittyjä, mutta esisinkittyjen raaka-aineiden käytön myötä<br />
nykyisten tuotteiden sinkkikerros on usein ohuempi kuin “vanhan ajan” käsin tehdyissä<br />
tuotteissa. Tämä heikentää tuotteiden korroosionkestävyyttä.<br />
Pulveripolttomaalaus parantaa ruostesuojaa ja parantaa selvästi talon julkisivua. Harmaa<br />
sinkkipinta ei enää pistä katsojan silmään, kun tuotteet on sävytetty seinän ja<br />
katon väreihin sopivaksi.<br />
Nesco Oy<br />
73
RAKENTAJAN VAKUUTUKSET<br />
Oman kodin tai kesämökin rakentaminen on perheelle iso voimanponnistus. Kuten<br />
isoissa ja erilaisissa asioissa yleensä, siinä on riskinsä: rakennuksella voi syttyä tulipalo,<br />
rakennustarvikkeita voidaan varastaa, rakennuksella työskentelevä palkattu<br />
työntekijä tai oman perheen jäsen voi loukkaantua. Rakennus rahoitetaan yleensä<br />
ainakin osittain lainoilla, joiden takaisinmaksu perustuu perheenhuoltajien ansioihin.<br />
Vahinkoihin varaudutaan vakuutuksilla. Osa rakentajan tarvitsemista vakuutuksista<br />
on lakisääteisiä, osaa vaatii esimerkiksi lainoittaja ja osa on rakentajan itsensä<br />
harkittavissa.<br />
Vierasta työvoimaa varten on otettava lakisääteiset tapaturma- ja eläkevakuutukset.<br />
Rakenteilla olevan rakennuksen ja rakennus-tarvikkeiden vakuuttamista vaatii<br />
yleensä lainoittaja. Vaikka lainoja ei olisikaan, vakuutus varmistaa sen, että rakennustyö<br />
on varaa tehdä loppuun, vaikka sattuisikin jokin omaisuutta tuhoava vahinko.<br />
Oman perheen jäsenet tekevät usein rakennuksella itselleen vieraita töitä, joissa<br />
sattuu helposti tapaturmia. Tapaturmat ovat aina ikäviä, mutta vakuutus helpottaa<br />
niiden taloudellisia seurauksia. Perheen-huoltajien henkivakuutusten merkitys korostuu<br />
silloin, kun perhe ottaa lainoja ja kun perheen oma työpanos rakennuksen<br />
valmistumisessa on tärkeä.<br />
Rakennus ja rakennustarvikkeet<br />
Rakennus ja rakennustarvikkeet vakuutetaan ottamalla rakennukselle jo ennen rakennustyön<br />
alkamista vakuutus, joka vastaa valmiin talon vakuutusta. Vakuutukseksi<br />
valitaan yleensä Laaja Kotivakuutus tai tavallinen Kotivakuutus. Palovakuutuskin<br />
on mahdollinen: se on huokein ja korvauspiiriltään suppein vaihtoehto.<br />
Vieras työvoima<br />
Pienrakennuttaja on velvollinen ottamaan palkkaamilleen työntekijöille LEL-eläkevakuutuksen<br />
ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen.<br />
LEL-vakuutuksesta ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta, vaan riittää, kun<br />
työnantaja täyttää pankeista ja posteista saatavan yhdistetyn maksu- ja työntekijätietolomakkeen<br />
ja maksaa vakuutusmaksun kuukausittain LEL-Työeläkekassalle.<br />
74
Lakisääteinen tapaturmavakuutus tehdään vakuutusyhtiössä, ja vakuutuksesta korvataan<br />
työntekijälle työssä ja työmatkoilla aiheutuneet tapaturmat ja työstä aiheutuneet<br />
ammattitaudit.<br />
Talkootyö on tuttavajoukon rakentajan auttamiseksi suorittamaa palkatonta työtä,<br />
ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata talkootyötä. Talkoita varten voi ottaa<br />
erityisen talkoovakuutuksen.<br />
Oman väen vakuutusturva<br />
Rakennustyöhön osallistuvan oman väen turva tapaturmien varalta voidaan järjestää<br />
liittämällä perheenjäsenet lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen tai hankkimalla<br />
yksityinen tapaturmavakuutus.<br />
Lisäksi sairaus- ja henkivakuutusten tarve on syytä miettiä ennen rakennustöiden<br />
alkua.<br />
Pohjola<br />
75
Hartman Rauta<br />
UPM<br />
Ab Påras Oy<br />
PohRi Ky<br />
Lukkopalvelu Oy<br />
Biskops<br />
Svarvars<br />
Nordea<br />
Laatta Leevi<br />
Pedersören Kunta<br />
Finnlamelli<br />
Uunisepät<br />
Väricity<br />
Esb Elektro<br />
Ab Mäenpää Oy<br />
Biskops
Taito taivuttaa puuta.<br />
UPM:n WISA ® -puutuotteet on<br />
kehitetty vaativaan rakentamiseen.<br />
Tutustu lujuuslajiteltuun<br />
WISA-Strong-sahatavaraan ja<br />
suojakäsiteltyyn, pohjamaalattuun<br />
WISA-Pro Facade + -ulkoverhouspaneeliin<br />
osoitteessa<br />
www.wisa.fi<br />
WE LEAD.<br />
WE LEARN.
Pohjoismaiden suurin kaakeliuunien valmistaja 20 vuoden kokemuksella<br />
Tehokkaat ja luotettavat<br />
Uuniseppien tulisijat<br />
ovat korkealaatuisia<br />
merkkituotteita.<br />
Myynti:<br />
Hyvinvarustetuista<br />
rautakaupoista.<br />
Vaasan uunistudio, Rauhankatu 15 A, Vaasa<br />
GSM 0500 550 854<br />
ove.holm@uunisepat.fi<br />
www.uunisepat.fi<br />
www.tunnelmauuni.com