0000 Henkilöstölehti 2013-1.indd - Jakobstad

LEDARE 

PÄÄKIRJOITUS 

Utmaningar 

Vi har i skrivande stund levt i år 2013 i dryga 

fem månader. Året innebar att vi har fått 

nya förtroendevalda i olika organ i allt från 

stadsfullmäktige till olika direktioner. 

I den bästa av världar får de nya förtroendevalda 

en lugn inkörningsperiod där inga 

stora frågor anhopas i början utan intensiteten 

i arbetet tilltar gradvis. 

Denna fullmäktigeperiod har börjat helt annorlunda. 

Vi lever i ekonomiskt utmanande 

tider i hela Europa. Även om vi (åtminstone 

hittills) har klarat oss relativt lindrigt undan 

i Finland innebär regeringens olika sparbeting 

en hård ekonomisk åtstramning för 

kommunerna. Jakobstad utgör i detta avseende 

inget undantag. 

En extra tuff start har bildningsnämnden 

fått. Språkbadsskolans och Länsinummis 

situation har inneburit att man hamnat in 

i hetluften från första början och hamnat 

att ta stora och omvälvande linjebeslut. En 

uppgift som man klarat med glans. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

En ny fullmäktigeperiod innebär alltid att strategin skall revideras. 

Denna gång skall också en servicestrategi framtas och servicestrategins 

linjedragningar skall omsättas i praktiken. Lägger 

man dessutom till att vi har en tvångsbolagisering av kommunala 

affärsverk framför oss så blir resultatet en arbetsmängd som sällan 

haft motstycke i modern tid. 

Vi har stora utmaningar framför oss men vi kan göra förändringar 

kontrollerat. Jakobstad är en förmögen stad med en stark koncernbalansräkning. 

Detta innebär att vi kan göra förändringar 

utan panikstämning. Detta förstås förutsatt att den ekonomiska 

konjunkturen inte rasar ihop. 

I detta förändringsarbete kommer allas insats att behövas; både 

personal och förtroendevalda. En arbetsdryg höst väntar. Därför 

vill jag uppmana alla att använda sommaren till att ladda batterierna. 

Jag vill tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer 

en riktigt god sommar. 

Mikael Jakobsson 

stadsdirektör 

Haasteita 

Tätä kirjoitettaessa on vuodesta 2013 kulunut 

runsaat viisi kuukautta. Vuoden aikana 

olemme saaneet uusia luottamushenkilöitä 

kaupungin toimielimiin aina kaupunginvaltuustosta 

eri johtokuntiin. 

Ihannetilanteessa uudet luottamushenkilöt 

saavat rauhallisen sisäänajokauden, jolloin 

alkuvaiheeseen ei kasaudu suuria asioita, 

vaan työn intensiteetti lisääntyy vähitellen. 

Tämä valtuustokausi on alkanut aivan toisin. 

Koko Eurooppa elää taloudellisesti 

haastavia aikoja. Vaikka Suomi on (ainakin 

tähän saakka) päässyt melko vähällä, merkitsevät 

hallituksen eri säästövelvoitteet 

kuntatalouden kovaa kiristymistä. Pietarsaari 

ei ole siinä suhteessa poikkeus. 

Sivistyslautakunnan alku on ollut erityisen 

rankka. Kielikylpykoulun ja Länsinummen 

koulun tilanteen vuoksi lautakunta joutui 

alusta alkaen tositoimiin ja tekemään suuria 

ja merkittäviä linjauspäätöksiä. Tehtävästä 

on selviydytty loistavasti. 

Uusi valtuustokausi merkitsee aina strategian 

uudistamista. Tällä kertaa laaditaan myös 

palvelustrategia, jonka linjaukset tulee toteuttaa käytännössä. 

Kun lisäksi edessä on kunnallisten liikelaitosten pakkoyhtiöittäminen, 

on tuloksena työmäärä, joka hakee vertaansa nykyajassa. 

Edessämme on suuria haasteita, mutta muutokset voidaan toteuttaa 

hallitusti. Pietarsaari on vauras kaupunki, jolla on vahva 

konsernitase. Sen ansiosta voimme tehdä muutoksia ilman 

paniikkitunnelmia, luonnollisestikin sillä edellytyksellä, että taloussuhdanteet 

eivät romahda. 

Muutostyössä tarvitaan kaikkien panosta, sekä henkilöstön että 

luottamushenkilöiden. Meitä odottaa työntäyteinen syksy. Sen 

vuoksi haluankin kehottaa kaikkia käyttämään kesän voimien 

keräämiseen. 

Toivotan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen 

oikein mukavaa kesää. 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 1/2013 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Pärm/Kansi: Pirjo Salonen 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala, 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Guy Björklund, Kerstin 

Granroth, Anita Eriksson 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Christina Sundqvist, Ulla Linder ja Heli 

Sorjonen 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

Ur staden Jakobstads personalrapport 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista 

Antal anställda, lägesrapport 31.12.2012, deltid och heltid 

Työntekijämäärä, tilanneraportti 31.12.2012, osa-aika ja kokopäivä 

% av arbetstid, työaika %:ssa 10-49 % 50-99 % 100 % Tot./Yht. 

SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS 21 794 926 1741 

BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS 107 131 471 709 

TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA 12 53 277 342 

ÖVRIGA / MUUT 0 16 165 181 

TOTALT / YHTEENSÄ 140 994 1839 2973 

Antal årsverken sektorvis under åren 2008-2012 

Henkilötyövuodet toimialoittain 2008-2012 

2008 2009 2010 2011 2012 

Social & hälsov. / Sosiaali & terveys 219 219 1370 1387 1366 

Billdningstjänster / Sivistys 562 557 547 588 571 

Tekniska tjänster / Tekniikka 207 211 260 325 324 

Övriga / Muut 200 195 160 170 176 

Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 1188 1182 2337 2470 2437 

sysselsättningsanställda ingår inte, työllistämisvaroin palkattuja ei sisälly 

31.12.2012 hade staden Jakobstad sammanlagt 2973 anställda. 2 833 personer hade huvudsyssla (50-100 % arbetstid), medan 140 

anställda arbetade 10-49 %. 1741 personer (=ca 58 %) jobbade inom social- och hälsovården. Antalet årsverken (personarbetsår) anger 

arbetsinsatsen teoretiskt omräknad till antalet heltidsanställda personer under ett år. Exempel: två personer med 50 % anställning 

under ett år = ett årsverke. 

31.12.2012 Pietarsaaren kaupungilla oli yhteensä 2973 työntekijää. 2 833 henkilöä työskenteli päätoimisesti (50-100 %:n työaika) ja 

140 työntekijän työaika oli 10-49 %. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 1741 henkilöä (n. 58 %). Henkilötyövuosien määrä 

ilmoittaa työpanoksen muunnettuna teoreettisesti kokoaikaisten työntekijöiden määräksi vuodessa. Esimerkiksi kaksi 50 %:n palvelussuhteessa 

olevaa henkilöä vuodessa = henkilötyövuosi. 

SJUKDOM UNDER SEMESTERN 

Ännu denna sommaren (2013) gäller regeln om 7 dagars karens för att få flytta semesterdagar med sjukdom. Riksdagen behandlar 

ett nytt lagförslag, som har sin grund i EU-domstolens beslut angående återhämtning under semestern. Enligt det nya 

lagförslaget faller karensen bort och arbetstagaren har rätt att få semestern framflyttad redan från och med den första sjukdagen. 

Ändringen träder i kraft 1.10.2013. 

May Ahlvik/Löneavdelningen 

LOMA-AJAN SAIRAUSPÄIVÄT 

Vielä tänä kesänä (2013) noudatetaan sääntöä 7 päivän karenssista vuosilomapäivien siirtämisessä sairastumisen vuoksi. Eduskunta 

käsittelee uutta lakiesitystä, joka perustuu EU-tuomioistuimen ratkaisuun loma-aikana sairastamisesta. Uuden lakiesityksen 

mukaan karenssista luovutaan ja työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. 

Muutos tulee voimaan 1.10.2013. 

May Ahlvik/palkkaosasto 

- 3 -

Välbefinnande – arbetarskydd, 

TYHY och jag? 

”Utan välbefinnande i arbetet kan arbetet inte vara produktivt. 

Utan produktivt arbete kan man inte uppnå välbefinnande.” 

Guy Ahonen 

Hyvinvointi – työsuojelu, 

TYHY ja minä? 

”Ilman työhyvinvointia työ ei voi olla tuottavaa. 

Ilman tuottavaa työtä ei voida saavuttaa työhyvinvointia.” 

Guy Ahonen 

Produktivt 

arbete 

Individens 

hälsa och 

arbetsförmåga 

Arbetsmiljö 

Tuottava työ 

Yksilön terveys 

ja työkyky 

Työympäristö 

Ledarskap, 

information 

Välbefinnande 

i 

arbetet 

Kompetens, 

utveckling 

Johtaminen, 

tiedotus 

Työhyvinvointi 

Osaaminen, 

kehittyminen 

Medarbetarskap, 

sociala 

relationer 

Arbete, 

dimensionering 

och 

organisering 

Työyhteisötaidot, 

sosiaaliset suhteet 

Työ, 

mitoitus 

ja 

organisointi 

Med välbefinnande i arbetet avses att arbetet är säkert, sunt och 

produktivt och att det utförs av professionella arbetstagare i en 

skickligt styrd organisation. Då arbetet upplevs som meningsfullt 

och givande stöder det kontrollen över det egna livet. 

Med tyhy-verksamheten kan vi stöda de anställdas hälsa och 

arbetsförmåga och med arbetarskyddsverksamheten bidra till 

att skapa en bra och trygg arbetsmiljö, både fysiskt och psykiskt. 

Varje anställd påverkar med sitt eget handlande och sina medarbetarfärdigheter 

både sina arbetskamraters och sitt eget välbefinnande 

i arbetet. Under den senaste tiden har skvaller och 

elakt förtal bidragit till att välbefinnandet på flera arbetsplatser 

försämrats. ALLAS vår insats behövs för att vi ALLA ska må bra. 

Du kan vara med och skapa en bättre arbetsmiljö genom att inte 

gå med på att man baktalar dina arbetskamrater. Berätta hellre 

när någon gjort något bra! En rejäl arbetstagare hittar utvecklingsmöjligheter 

i sitt eget agerande, inte bara i andras. Idéer och 

olika åsikter behövs, men tänk gärna på hur du framför dem. 

Kan du framföra dem uppbyggande så att de inte sårar någon 

annan? Tänk på att vi är olika och uppfattar saker olika, att uppfattningen 

är subjektiv. Repetera gärna våra anvisningar ”Osämja 

på arbetsplatsen?” och medverka till att förebygga osakligt 

bemötande och trakasserier. 

Ett led i arbetet för ett bättre socialt välbefinnande i arbetet är 

att utse arbetarskyddspar som, tillsammans med arbetsplatsens 

övriga anställda, skall arbeta för ett bra arbetsklimat. Informationstillfällen 

för arbetarskyddsparen inom social- och hälsovårdsverket 

har hållits nu under maj månad. För övriga arbetarskyddspar 

kommer informationstillfällen att ordnas under 

hösten. 

I höst kommer även val av arbetarskyddsfullmäktigen för 2014- 

2017 att ordnas. Arbetarskyddsfullmäktigen är arbetstagarnas 

representanter och kan kontaktas vid behov t.ex. när det gäller 

säkerheten och välbefinnande i arbetet, men även när det gäller 

arbetstagarnas rättigheter och skyldigheter. 

Mer information om valet skickas under hösten till alla anställda 

i form av ett personalinfo. Arbetarskyddsfullmäktig Auli Stenman, 

Reijo Viinikka och Kaj Högdahl representerar under innevarande 

mandatperiod arbetstagarna medan Ulla-Britt Prittinen 

och Tiina Höylä-Männistö representerar förmännen. 

Vi lär av det som varit, framtiden bygger vi tillsammans! 

Birgitta Blomqvist, arbetarskyddschef 

- 4 - 

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on turvallista, terveellistä 

ja tuottavaa ja et tä sitä tekevät ammattitaitoiset työntekijät 

hyvin johdetussa organisaatiossa. Työn ko keminen mielekkääksi 

ja palkitsevaksi tukee elämänhallintaa. 

Tyhy-toiminnalla voidaan tukea työntekijöiden terveyttä ja työkykyä 

ja työ suo je lu toi minnan avulla voidaan luoda sekä fyysisesti 

että psyykkisesti hyvä ja turvallinen työ ympäristö. 

Jokainen työntekijä vaikuttaa omalla toiminnallaan ja omilla 

työyhteisötaidoillaan se kä työ to ve rien että omaan työhyvinvointiinsa. 

Viime aikoina useiden työpaikkojen hy vin voin ti on heikentynyt 

juoruilun ja pahojen puheiden vuoksi. Meidän KAIK- 

KIEN pa nosta tar vi taan, jotta KAIKKI voisivat hyvin. Voit olla 

mukana luomassa parempaa työ ympäristöä ole malla menemättä 

mukaan työtovereiden selän takana puhumiseen. Tuo mieluummin 

esille myönteisiä seikkoja työtovereistasi! Reilu työntekijä 

löytää ke hit tä mis mah dol li suuk sia omas sa toiminnassaan, ei pelkästään 

muiden. Ideoita ja mie li piteitä tarvitaan, mut ta kan nattaa 

miettiä, miten ne esitetään. Osaatko esittää ne ra kentavasti siten, 

et teivät ne loukkaa muita? Muista, että olemme kaikki erilaisia ja 

kä sitämme asiat eri ta voin, käsitykset ovat subjektiivisia. Kertaa 

mielellään ”Epäsopua työ paikalla?” -oh jeet ja pyri omalta osaltasi 

ehkäisemään epäasiallista koh telua ja kiu saamista. 

Osa na työpaikan sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen kuuluu 

työ suo je lu pa rien va lin ta. Työsuojeluparit työskentelevät 

hyvän työilmapiirin edistämiseksi yhdessä työ pai kan mui den 

työntekijöiden kanssa. Toukokuun aikana on pidetty tiedotustilaisuudet 

so siaali- ja terveysviraston työsuojelupareille. Muille 

työsuojelupareille järjestetään tie do tustilaisuudet syksyllä. 

Lisäksi syksyllä valitaan vuosien 2014-2017 työsuojeluvaltuutetut. 

Työs uo je lu val tuu te tut edustavat työntekijöitä ja heihin voi 

ottaa tarvittaessa yhteyden esimerkiksi työ paikan tur val lisuuteen 

ja hyvinvointiin, mutta myös työntekijöiden oikeuksiin ja vel - 

vollisuuksiin liit tyvissä asioissa. 

Kaikki työntekijät saavat lisätietoja vaalista syksyllä lähetettävässä 

henkilöstö tie dot tees sa. Tällä toimikaudella työn te ki jöi tä 

edustavat työ suojeluvaltuutetut Auli Sten man, Reijo Viinikka ja 

Kaj Högdahl ja esimiehiä edustavat Ulla-Britt Prittinen ja Tiina 

Höy lä-Männistö. 

Otamme opiksemme menneestä, tulevaisuuden 

luomme yhdessä! 

Birgitta Blomqvist, työsuojelupäällikkö

SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN ANSIORISTI 

henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanille 

Osa perusteluista kunniamerkkiehdotukselle: 

Terveystieteiden maisteri, erikoissairaanhoitaja Päivi Stenman on työskennellyt 

organisaatiossamme (*) vuodesta 1986 alkaen eri virkanimikkeillä sairaanhoitajasta 

ylihoitajaan ja parhaillaan henkilöstöpäällikkönä. Hän on ollut hoitotyön 

laadun ja prosessien kehittämisen edelläkävijä jo 1990-luvun alkupuolelta 

toimiessaan organisaation sisäisenä konsulttina Vaasan sairaanhoitopiirin tulosjohtamisprojektissa. 

Vuodesta 2000 alkaen hän on ylihoitajana kehittänyt 

hoitotyötä takaamalla henkilöstölle mahdollisuuden jatkuvaan kouluttautumiseen 

ja osaamisen kehittämiseen. Päivi Stenman on myös opettajapätevyyden 

omaavana ollut aloitteellinen monien täydennyskoulutuskokonaisuuksien järjestämiseksi 

Pietarsaaressa huolehtien siten siitä, että organisaatiolla on osaava 

henkilöstö. Hän on ollut liikkeellepaneva voima ja aktiivinen johtaja monissa 

organisaation sisäisissä kehittämishankkeissa, jotka liittyvät mm. potilasturvallisuuteen, 

hoitoprosessien sujuvuuteen ja laatukäsikirjojen laatimiseen. Hän on 

myös ollut organisaatiomme edustaja lukuisissa yhteisprojekteissa sairaanhoitopiirin 

ja oppilaitosten kanssa. Päivi Stenman on jatkuvasti täydentänyt omaa 

osaamistaan kouluttautumalla, mikä on antanut vankan pohjan kehittämistyölle 

organisaatiossamme. Viime vuosina organisaation hallinnon prosessien 

mallintaminen ja laadunvarmistus ovat olleet erityisesti hänen mielenkiintonsa 

kohteena. 

Päivi Stenman tuntee hoitotyön haasteet ja työyhteisön kehittämistarpeet sekä 

työntekijän että esimiehen näkökulmasta. Aktiivinen toiminta Tehyn luottamustehtävissä 

paikallisessa ammattiosastossa ja myöhemmin Tehyn hallinnon 

jaostossa on antanut mahdollisuuksia vaikuttaa. Päivi Stenman on lempeä johtaja, 

joka saa henkilöstön antamaan parhaansa jakamalla vastuuta ja tarjoamalla 

mielenkiintoisia haasteita. 

(* Organisaation nimi vuosien kuluessa vaihtunut terveydenhuollon monien 

muutosprosessien seurauksena: Malmin aluesairaala, Östanlidin sairaala, Pietarsaaren 

sairaala, Malmin terveydenhuoltoalue ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto.) 

Päivi Stenman vastaanotti ansiomerkkinsä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 

28.1.2013. 

Anita Eriksson 

Foto Christina Sundqvist 

FÖRTJÄNSTKORSET AV FINLANDS LEJONS ORDEN 

åt personalchef Päivi Stenman 

En del av motiveringarna i förslaget till mottagare av 

hederstecken: 

Magistern i hälsovetenskaper, specialsjukskötare Päivi Stenman 

har arbetat i vår organisation (*) fr.o.m. år 1986 under olika 

tjänstebenämningar, allt från sjukskötare till överskötare och för 

närvarande som personalchef. Hon har varit en pionjär när det 

gäller att utveckla kvaliteten och processerna inom vårdarbetet 

ända sedan hon i början av 1990-talet fungerade som organisationens 

interna konsult för Vasa sjukvårdsdistrikts projekt om 

resultatledning. 

Fr.o.m. år 2000 har hon som överskötare utvecklat vårdarbetet 

genom att garantera personalen en möjlighet till kontinuerlig 

utbildning och kompetensutveckling. Päivi Stenman har också 

lärarbehörighet och har tagit initiativ till att ordna många fortbildningshelheter 

i Jakobstad, och på det viset har hon skött om 

att organisationen har en kunnig personal. Hon har varit den 

drivande kraften och en aktiv ledare i många av organisationens 

interna utvecklingsprojekt, bl.a. i anslutning till patientsäkerhet, 

smidiga vårdprocesser och utarbetandet av kvalitetshandböcker. 

Hon har också representerat vår organisation i otaliga samprojekt 

med sjukvårdsdistriktet och läroanstalterna. Päivi Stenman 

har hela tiden kompletterat sitt eget kunnande genom att vidareutbilda 

sig, vilket har gett en stadig grund för utvecklingsarbetet 

inom vår organisation. Under de senaste åren har speciellt 

utarbetandet av modeller för förvaltningsprocesserna inom vår 

organisation och kvalitetssäkring varit föremål för hennes intresse. 

Päivi Stenman känner till utmaningarna inom vårdarbetet och 

utvecklingsbehoven inom arbetsgemenskapen både ur arbetstagarens 

och ur förmannens synvinkel. En aktiv verksamhet i 

förtroendeuppdrag inom Tehy, i den lokala fackavdelningen och 

senare inom Tehys administrativa sektion, har gett möjligheter 

att påverka. 

Päivi Stenman är en human ledare som får personalen att göra 

sitt bästa genom att delegera ansvar och erbjuda intressanta utmaningar. 

(* Organisationens namn har ändrats flera gånger under årens 

lopp som en följd av de många förändringsprocesserna inom hälso- 

och sjukvården: Malmska kretssjukhuset, Östanlid sjukhus, 

Jakobstads sjukhus, Malmska hälso- och sjukvårdsområdet samt 

Social- och hälsovårdsverket i Jakobstad.) 

Päivi Stenman mottog sitt förtjänsttecken vid social- och hälsovårdsnämndens 

möte 28.1.2013. 


- 5 -

Guldhjärtat 2012 

gick till Eija Vähäsöyrinki, handledare vid Jakobstads 

finskspråkiga verksamhetscenter. 

Förslaget att nominera henne kom från arbetskamraterna 

och deras motivering lyder: 

Vi föreslår att guldhjärtat ges åt Eija Vähäsöyrinki. 

Hon är en glad och positiv människa, 

som sprider värme och omtanke till sina medmänniskor. 

Eija räknar inte arbetstimmarna 

utan lyssnar tjänstvilligt, bl.a. när föräldrarna 

till handikappade barn berättar om sina sorger, 

såväl kvällstid i telefon som i matbutiken. De 

handikappade är viktiga för Eija, och hon gör 

allt hon kan för att de ska få ett bättre liv. 

Det finns ingen bättre arbetskamrat än Eija. Det 

är trevligt och givande att arbeta tillsammans 

Foto Christina Sundqvist 

med henne. Eija har många idéer, och hon har 

en varm och uppmuntrande inställning både till de utvecklingsstörda 

och till oss arbetskamrater. Klienterna kommer alltid i första 

hand. Eija klagar aldrig, även om också hon säkert har krämpor 

och sämre dagar. 

Kultainen sydän 2012 

Vuoden 2012 Kultaisen sydämen sai Pietarsaaren 

suomenkielisen Toimintakeskuksen kehitysvammaisten 

ohjaaja Eija Vähäsöyrinki. Ehdotus nimityksestä 

tuli Toimintakeskuksen henkilöstöltä 

seuraavin perusteluin: 

Esitämme kultaista sydäntä Eija Vähäsöyringille. 

Hän on omalla iloisella ja positiivisella olemuksellaan 

tuonut lämpöä ja rakkautta monien ihmisten 

elämään. Eija ei ole laskenut työtunteja vaan on 

auliisti kuunnellut mm. vammaisten lasten vanhempien 

suruja, niin iltaisin puhelimessa, kuin 

ruokakaupoissa. Vammaiset ovat Eijalle tärkeitä 

ihmisiä ja Eija antaa kaikkensa, jotta heidän elämänlaatunsa 

paranisi. 

Työtoverina Eijaa parempaa ei löydy. Hänen kanssaan 

on mukavaa ja palkitsevaa tehdä työtä. Eijalla 

riittää ideoita ja hän suhtautuu hyvin lämpimästi ja kannustavasti 

kehitysvammaisiin kuten myös meihin työtovereihinsa. Etusijalla 

ovat aina asiakkaat. Eija ei koskaan valita, vaikka varmaan myös 

hänellä on kipuja ja huonoja päiviä. 

Vi tror att förutom vår lilla arbetsgemenskap finns det många andra 

som känner Eija och som är av samma åsikt som vi, och om de 

kunde, skulle de också gärna skriva under det här brevet. 


Olemme sitä mieltä, että meidän pienen työyhteisömme lisäksi 

monet Eijan tuntevat ovat samaa mieltä kanssamme ja jos voisivat 

myöskin he allekirjoittaisivat mielellään tämän kirjeen. 


Är du i behov av en aktiv, 

förmånlig semester? 

Varför inte söka till en av PHT:s 

kurser tillsammans med din vän, 

partner eller arbetskamrat. Du kan 

förstås också söka ensam. Alla deltagare 

har möjlighet till enkelrum 

utan extra kostnad. 

PHT (=Lönetagarnas välmående och hälsa ) ordnar ”kuntoremontti” 

kurser på olika tider och platser runt om i Finland. Bekanta 

dig gärna med utbudet på www.pht.fi. Det finns ”Ensimmäinen 

askel” -kurser som passar alla. Dessutom finns det 

vikthanteringskurser samt kurser enbart för män (inga endast 

för kvinnor). En höstsemestervecka i fjällen för 150 € vore väl 

inte så dumt? 

Ifall du blir antagen deltar du på din egen tid (semester eller 

tjänstledighet utan lön). Men för 150 € får du ta del av ett bra 

program samt helpension söndag - fredag (morgonmål, lunch 

och middag) på ett spa-hotell. Uppföljningen kostar 60 € för 2 

dygn, fredag - söndag. 

Tyvärr ordnas dessa kurser endast på finska. Vi har frågat efter 

svenskspråkiga kurser, men ännu har det inte lyckats. Kanske huvudförtroendemännen 

kan hjälpa till? 

Behöver du hjälp med att fylla i den elektroniska blanketten kan 

du kontakta arbetarskyddsfullmäktig Auli Stenman, tel. 044 785 

1641. 

Jag deltog själv, tillsamman med en väninna från studietiden, i en 

kurs som ordnades på Ruissalo SPA i Åbo. Jag vill varmt rekommendera 

motsvarande kurser för alla mina arbetskamrater. Ta 

chansen och satsa på din egen hälsa! 

Birgitta Blomqvist 

Tarvitsetko aktiivista, 

edullista lomaa? 

Mitäpä jos hakisit PHT:n kurssille 

yhdessä ystäväsi, puolisosi tai työkaverisi 

kanssa. Voit tietysti myös 

hakea yksin. Kaikilla osallistujilla 

on mahdollisuus saada oma huone 

ilman lisämaksua. 

PHT (=Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) ) järjestää ”kuntoremontti” 

kursseja useissa eri paikoissa ja eri aikoina ympäri 

Suomea. Tutustu tarjontaan osoitteessa www.pht.fi. Kurssitarjontaan 

kuuluu esim. ”Ensimmäinen askel”-kursseja, jotka sopivat 

kaikille. Sen lisäksi järjestetään painonhallintaa käsitteleviä kursseja 

ja kursseja jotka on tarkoitettu vain miehille ( ei kursseja 

vain naisille). Miten olisi vaikkapa syyslomaviikko tunturilla 150 

€ :lla ? 

Jos tulet valituksi osallistut kurssille omalla ajalla (loma tai virkavapaa 

ilman palkkaa). Mutta 150€:lla voit osallistua hyvään 

ohjelmaan ja saat täysihoidon, sunnuntai-perjantai (aamiainen, 

lounas ja päivällinen) spa-hotellissa. Seurantajakso maksaa 60 € / 

2 vrk, perjantai-sunnuntai. 

Valitettavasti näitä kursseja järjestetään ainoastaan suomenkielisinä. 

Olemme kysyneet ruotsinkielisiä kursseja, mutta vielä niitä 

ei järjestetä. Ehkä pääluottamusmiehet voisivat auttaa tuossa 

asiassa? 

Jos tarvitset apua elektronisen hakukaavakkeen täyttämisessä, 

niin voit ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun: Auli Stenman, 

puh. 044 785 1641. 

Osallistuin itse yhdessä opiskeluaikaisen ystävättäreni kanssa 

kurssille, joka järjestettiin Ruissalon SPA:ssa Turussa. Voin lämpimästi 

suositella vastaavanlaisia kursseja kaikille työkavereilleni. 

Käytä mahdollisuus hyväksesi ja satsaa omaan terveyteesi. 


- 6 -

TYHY-toiminta tukee 

työssäjaksamista 

Vuosina 2012 ja 2013 on TYHY-ryhmä järjestänyt erilaisia liikunnallisia 

tapahtumia mm. keilailua, sauvakävelyä, hiihtoohjausta, 

jumpparyhmiä ja kävelytestejä. Osallistuminen on ollut 

henkilökunnalle ilmaista. Kävelytestejä järjestettiin keväällä 2013 

neljässä eri paikassa, Pietarsaaressa, Pedersöressä, Luodossa ja 

Uudessakaarlebyssä. Yhteensä 80 työntekijää osallistui testeihin. 

Uudet testit järjestetään taas syksyllä. Niistä ilmoitetaan myöhemmin 

TYHY-infossa. Tuolloin on myös uusien osallistujien 

mahdollisuus testata kuntoaan. 

Jatkossakin tullaan henkilökunnalle tarjoamaan mahdollisuuksia 

osallistua erilaisiin tapahtumiin ja näin ylläpitämään ja kohottamaan 

fyysistä kuntoaan ja hyvinvointiaan. Jos sinulla on 

ehdotuksia, mitä toivotaan järjestettävän, niin ota yhteyttä Auli 

Stenmaniin auli.stenman@pietarsaari.fi tai puh. 044-7851641. 

Myös psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen on tavoitteena ja ideoita 

otetaan mielellään vastaan. 

Liikunnallista ja virkistävää kesää 

Auli Stenman 

työsuojeluvaltuutettu 

TYHY-verksamhet stödjer 

Under åren 2012 och 2013 har TYHY-gruppen ordnat olika 

motionstillfällen t.ex. bowling, stavgång, skidteknik, gymnastikgrupper 

och gångtester. Personalen har fått delta gratis. Gångtesterna 

ordnades på våren 2013 i fyra olika platser, Jakobstad, 

Pedersöre, Larsmo och Nykarleby. Sammanlagt 80 arbetstagare 

deltog testningen. Nya gångtester ordnas igen på hösten. Närmare 

information ges senare i TYHY-info. Då har också nya deltagare 

möjligheter att testa sin kondition. 

Det kommer också i fortsättningen att ordnas möjligheter till alla 

arbetstagare att delta 

i olika tillfällen och på så sätt bevara och höja den fysiska konditionen 

och välmående. 

Om du har några förslag, vad borde ordnas, ta kontakt med Auli 

Stenman auli.stenman@jakobstad.fi eller tel. 044-7851641. Målsättningen 

är att stödja också den psykiska hälsan och idéer tas 

gärna mot. 

Motionsaktiv och uppfriskande sommar 

Auli Stenman 

arbetarskyddsfullmäktig 

Personalen vid Bosund mottagning pustar ut efter tyhy utflyktsvandring. Platsen är Cafe Bryggan i Öja. 

Från vänster Mikaela, Carola, Helena, Johanna, Marléne och Elin. 

Bosundin vastaanoton henkilökunta rentoutumassa tyhyvaelluksen jälkeen. 

Paikka on Café Bryggan Öjassa. Vasemmalta Mikaela, Carola, Helena, Johanna, Marléne ja Elin. 

- 7 - 

Foto Heli Sorjonen

Kanslian väen tavoitteena kävellä 

maapallon ympäri 

Kaupunginkanslialla on kova, mutta mielenkiintoinen urakka. 

Samalla, kun urakka nostaa kuntoa, tuo se työyhteisöön eloa, iloa 

ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Tavoitteena on kävellä maapallon ympäri. Vuodenvaihteessa alkanut 

liikuntatempaus on jo hyvässä vauhdissa. Kuukaudessa 

he kävelivät Euroopan halki. Muutama viikko meni Grönlannin 

ylitykseen Pentti Kronqvistin jälkiä seuraillen. Huhtikuussa alkoi 

9000 kilometrin taivallus Siperian tasangoilla ja taigalla päämääränään 

Vladivostok. Lehden julkaisupäivään mennessä Vladivostok 

on hyvin luultavasti jo vallattu ja patikointi jatkuu jossain 

muualla maailman kolkassa. 

Kyseessä on kaupunginsihteeri Niklas 

Tallingin ”liikunta-aloite” joka 

on saanut lähestulkoon kaikki kansliassa 

työskentelevät liikkumaan. 

–Käytämme suomalaista hyvinvoinnin 

internet-palvelua nimeltä 

”heiaheia”, (www.heiaheia.com), 

johon käyttäjät voivat kirjata liikunta- 

ja urheilusuorituksiaan, seurata 

ja kannustaa omaa kaveripiiriä, Talling 

kertoo. 

Ohjelma muistuttaa Facebookia, 

jossa jokainen sisään kirjautunut 

saa kommentoida omaa päiväänsä 

ja tekemisiään liikunnan parissa. 

Siinä myös näkyy saavutettu kilometrimäärä 

ja matka, jota on vielä 

taivallettava päämäärän eteen. 

– Tämä on todella kiva projekti. 

Ohjelmaa on kiva seurata ja nähdä, 

Foto/Kuva: P. Salonen 

miten tavoite pikkuhiljaa lähenee, samalla oppii tuntemaan työkavereita 

ja heidän tapaansa liikkua, Monica Laggnäs sanoo. 

Hän on huomannut, että liikunnan määrän kasvun lisäksi työyhteisön 

välit ovat lähentyneet. Ohjelman myötä kahvitauoilla 

riittää yhteistä puhuttavaa ja yhteenkuuluvuuden tunne on kohentunut. 

Ohjelma muuntaa kaiken liikkumisen kilometreiksi. Harvoin tulee 

ajatelleeksi, että esimerkiksi lasten hoito, siivoaminen, ruuan 

laitto tai etenkään shoppailu tai kuorossa laulaminen voidaan 

mieltää liikunnaksi. Mutta ohjelma hyväksyy myös ne. Arkiliikuntahan 

on se yleisin liikunnan muoto, jota jokainen tekee ainakin 

jonkin verran. 

Monica liikkuu mielellään kävellen, pyöräillen ja uiden. Sauvakävely 

ja hiihto on hänelle myös mieluisaa. Kerran pari viikossa hän 

jumppaa kaupungin jumpparyhmässä Fitness-klubilla. 

Tuija Brolle liikunta on aina ollut tapa elää. Töissä tulee liikuttua 

paljon, sillä työpiste sijaitsee yläkerrassa, jonne on melkoinen 

määrä rappusia päivittäin useaan kertaan kuljettavaksi. Vapaaaikana 

hän liikkuu koiran kanssa, pyöräilee, hiihtää ja jumppaa. 

– Olen aina ollut kova liikkumaan. Tämä projekti on kyllä innostanut 

liikkumaan vielä enemmän ja on kiva, kun voimme 

kannustaa toinen toistamme. 

Projekti ei ole kilpailu eikä siinä palkita vain yhtä liikkujaa. Palkinto 

on kollektiivinen hyvän olon tunne siitä, kun on yhdessä 

tehty ja saatu jotain kivaa aikaan. Palkinto on myös se hyvänolon 

tunne, mikä liikunnan jälkeen tulee. Ja etenkin se, että työyhteisössä 

voidaan nyt paremmin sekä henkisesti että fyysistesti ja 

me-henki on korostunut entisestään. 

Marjo Luokkala 

Stadskansliets personal har som 

mål att gå jorden runt 

På stadskansliet har man antagit en stor, men intressant utmaning, 

som inte bara förbättrar konditionen utan också blåser nytt liv i 

arbetsgemenskapen, ökar arbetsglädjen och samhörigheten. 

Målet är att gå jorden runt. Motionskampanjen som inleddes vid 

årsskiftet är redan på god väg. På en månad gick kansliarbetarna 

genom Europa. På några veckor vandrade de över Grönland i 

Pentti Kronqvists fotspår. I april började en 9000 km:s vandring 

över den sibiriska tundran och taigan med Vladivostok som mål. 

När tidningen kommer ut, är det sannolikt att Vladivostok redan 

har intagits och vandringen fortsätter på något annat håll i världen. 

Det är frågan om stadssekreterare 

Niklas Tallings motionsinitiativ, som 

har fått nästan alla som arbetar på 

stadskansliet att röra på sig. 

– Vi använder en finländsk internettjänst 

som kallas ”HeiaHeia”, (www. 

heiaheia.com), där man kan registrera 

sina motions- och idrottsprestationer, 

följa med och heja på sin 

egen bekantskapskrets. Tanken är att 

HeiaHeia ska vara ett roligt sätt att 

träna, berättar Talling. 

Programmet påminner om Facebook, 

där var och en som registrerat 

sig får kommentera sin egen dag och 

sina förehavanden på motionens 

område. Där syns också hur många 

kilometrar som avverkats och hur 

långt det ännu är kvar till målet. 

– Det här är ett riktigt roligt projekt. 

Det är intressant att följa med 

programmet och se hur målet småningom närmar sig. Samtidigt 

lär man känna sina arbetskamrater och deras sätt att motionera, 

säger Monica Laggnäs. 

Förutom att kanslipersonalen har börjat röra på sig mer, har hon 

lagt märke till att man också har kommit närmare varandra. Genom 

kampanjen har man fått mer att tala om på kaffepausen och 

känslan av samhörighet har ökat. 

Programmet räknar om all motion till kilometrar. I vanliga fall 

brukar man inte tänka att man motionerar när man t.ex. sköter 

barn, städar, lagar mat eller i synnerhet inte när man shoppar eller 

sjunger i kör. Men programmet godkänner också de här aktiviteterna. 

Vardagsmotion är den vanligaste formen av motion som alla 

deltar i, åtminstone i någon mån. 

Monica tycker om att gå, cykla och simma. Skidning och stavgång 

hör också till hennes favoriter. Ett par gånger i veckan deltar hon 

i motionsgymnastik, i stadens jumpagrupp på Fitness Club och i 

JKG:s måndagsmotion. 

För Tuija Bro har motion alltid varit ett sätt att leva. Hon rör 

mycket på sig i arbetet, för arbetsplatsen ligger på övre våningen, 

och hon har en massa trappsteg att springa upp- och nerför flera 

gånger om dagen. På fritiden går hon ut med hunden, cyklar, skidar 

och jumpar. 

– Jag har alltid tyckt om att röra på mig. Det här projektet har nog 

inspirerat mig att motionera ännu mer, och det är roligt då vi kan 

heja på varandra. 

Projektet är ingen tävling, och det är inte bara en motionär som 

får pris. Belöningen är en kollektiv känsla av välbefinnande, som 

kommer av att man har gjort någonting roligt tillsammans och 

nått ett gemensamt mål. En form av belöning är också den känsla 

av välmående, som man får när man har motionerat. Och framförallt, 

vi mår bättre i vår arbetsgemenskap, både psykiskt och fysiskt, 

och vi-andan har blivit mer påtaglig. 


- 8 -

Guy Björklund 

Jakobstads museum, 

Strengbergs klocka – en symbol för 

stad och industri, del 2 

Tornbyggnaden 

Man har länge diskuterat vem som har planerade klocktornet 

och framför allt den klotformade klockan. Allmänt har man ansett 

att det var Ahlskog som ritade den. Antagligen har det varit 

så att den kom till på förslag och enligt skisser av K. J. Ahlskog, 

men att de slutgiltiga ritningarna gjordes på Torben Gruts kontor 

i Stockholm. Att det är så tyder korrespondensen mellan Ahlskog 

och Grut (se nedan). 

Det ursprungliga förslaget, som Grut hade gjort, såg helt annorlunda 

ut. Det var mera konventionellt; ett fyrkantigt torn med 

klocka och med ett utdraget pyramidformat tak. Men också då 

det gäller utformningen av fasaderna skiljer sig dessa ritningar 

från de slutgiltiga. I det något äldre förslaget är fasaderna mera 

dekorerade. Bl.a. är mellanrummen mellan fönstren ritade som 

pelare med utsmyckade kapitäl. I marginalen på en ritning till 

fabriksbyggnaden, som finns i Sveriges arkitekturmuseum finns 

inritat tre förslag till klocktornet. Två av dem har en klotformad 

avslutning, medan en har fyrkantigt avhuggen avslutning som 

påminner mera om brandkårshusets torn. 

Redan i början av juni meddelar Ahlskog till Grut att det behövs 

ritningar för den tilltänkta tornkulan och för grindarna. Den 12 

juni meddelar Ahlskog åt Grut att ritningarna till tornkulan inte 

ännu har kommit. Den 7 och den 12 juli skickas ännu meddelanden 

med ”största förlägenhet” till Grut att ritningarna till tornkulan 

inte ännu anlänt. Nu hör man sig för också hos Svenska 

cementgjuteriet i Stockholm om de har fått några ritningar till 

tornbyggnaden. Efterlysningen upprepas ännu den 19 juli och nu 

frågar man rakt ut ”Hvarför kvarhåller ni ritningarna till tornkulan? 

Härigenom fördröjer ni medvetet fabrikens färdigblivande.” 

Den 16 juli meddelar man Torben Grut att murningen av byggnaden 

är färdig och att yttertaket nu ”betoneras” (gjuts i betong). 

Den 2 aug skriver Wilhelm Schauman ett 12 sidor långt brev 

från sin sommarvilla på Alholmen till arkitekten Torben Grut i 

Stockholm. Schauman berättar hur överhopad han har varit med 

arbete och samtidigt ger han en fullständig rapport om hur arbetet 

med den nya fabriken har förlöpt. Tyvärr är brevkopian bitvis 

mycket svårtläst. Av detta brev att döma var Grut inte skyldig till 

att tornritningarna kom fram, utan de hade skickats till Svenska 

cementgjuteriets kontor i Stockholm, för att man här skulle kunna 

göra beräkningarna för den vattenreservoar som skulle finnas 

i tornet och som skulle gjutas i betong. 

Tornet skulle inte bara vara ett klocktorn och prydnad för byggnaden, 

det hade också en viktig praktisk funktion för vattenförsörjningen 

i fabriksbyggnaderna. Man bör komma ihåg, att år 

1909 då byggnaden uppfördes, fanns inga kommunala vattenledningar 

i staden. Det fanns i alla fall några byggnader som hade 

egna vatten- och avloppssystem. T.ex. hade bostadshuset ”Fram”, 

som byggdes samtidigt, försetts med ett eget vatten- och avloppssystem. 

Man pumpade vatten till en egen cistern, därifrån vatten 

togs till det egna vattensystemet. 

Tobaksfabrikens behov av vatten var betydligt större än vad det 

var möjligt att pumpa ur naturliga brunnar. Därför byggdes den 

nya fabrikens tak till stora vattensamlande bassänger varifrån 

vattnet leddes genom rör till tre stora brunnar, som fanns under 

gården till fabriken. Härifrån pumpades sedan vatten upp till 

tornets vattenreservoar som rymde ca 50 000 liter. Redan den 

19 november 1909 meddelar man till Svenska cementgjuteriet att 

cisternen inte håller tätt. 

Tornuret 

Den 3 aug 1909 sände disponent Janne Thurman till Maskinoch 

Brobyggnads ab i Helsingfors en offertförfrågan tillsammans 

med tornritningar till ett ”järnskelett” för tornkulan. Då järnstommen 

hade levererats och satts på plats, byggdes ett klot av fururibbor 

som spändes runt järnstommen. Klotet bekläddes med 

- 9 -

kopparplåtar, som beställdes genom arkitekt Grut i Stockholm. 

Tornklotet är inte slätt utan utsidan är dekorerad med lister, som 

går från klotets topp ner till klotets nedre kant. Dessutom finns 

ett antal vågräta lister runt klotet. Man kunde likna klotet vid 

en jordglob med markerade meridianer. Varje meridian är med 

jämna mellanrum försedda med pyramidliknande koppar, vars 

toppar är förgyllda med guld. Tyvärr har många av dess knoppar 

lossnat och fallit ner. Tornklotet måste varit uppseendeväckande 

då det var nytt och skimrade av koppar och guld. 

Av korrespondensen mellan tobaksfabriken och arkitekten Grut 

framgår det att han hade gjort särskilda ritningar för utformningen 

av klotets koppartäckning. Tyvärr saknas dessa detaljritningar 

och ritningar från själva klotets uppbyggnad, men kanske 

en del tekniska lösningar gjordes på plats utan speciella ritningar. 

Själva tornuret hade beställts den 3 april 1909 också genom arkitekt 

Grut av G W Lindroths urfabrik i Stockholm till ett pris av 3 

075 Skr. Man hoppades på en leverans inom 4 månader. Den 13 juli 

konstateras att alla parter var eniga om att urtavlans siffror skall 

göras med romerska bokstäver och inte såsom de var återgiven på 

ritningarna, nämligen med texten: Ph.&.S.T.R.E.N.G.B.E.R.G., 

där varje tecken motsvarade en heltimme. Siffrorna och metalldelarna 

till urtavlan tillverkades också i Stockholm. I slutet av 

oktober var urverket klart och levererades till Jakobstad. Men 

det dröjde ända till början av 1910 innan urverket var klart för att 

tas i bruk. De halvt igenomskinliga glasen till urtavlan beställdes 

från Tyskland och skars in på stället. Urtavlorna blev upplysta 

med elektriskt belysning. 

Till urverket beställdes också ett slagverk. Klockan till slagverket 

göts av Bergholtz Klockgjuteri Ab, som då för tiden fanns i 

Stockholm och som fortfarande existerar, men har nu flytta till 

Sigtuna. 

Linderoths urfabrik var en av Sveriges största tillverkare av offentliga 

klockor. Man kan säga att den hantverksmässiga produktionen 

av stora urverk övergick från urmakeri till industri 

efter år 1853 då konung Oscar I beställde ett tornur till det då 

brandskadade Tullgarns slott. En stor marknad öppnade sig under 

denna tid då järnvägsnäten byggdes ut och varje tågstation 

skulle ha sin egen klocka. Nästan alla skolor och kyrkor i Sverige 

är försedda med tornur från Linderoths Urfabrik. Vissa av tornuren 

är mycket stora, som t.ex. det i Storkyrkans torn i Stockholm. 

Linderoths urfabrik kom att verka ända till början av 1960-talet, 

men då hade verksamheten krympt till reparationsverksamhet 

och en mycket liten produktion. 

Tobakstillverkningen har upphört i Jakobstad och en utmaning har 

varit att hitta lämpliga användningslösningar för tobaksfabrikens 

gamla och skyddade byggnader. Den gamla delen av fabriken har 

staden Jakobstad gjort om till sitt stadshus och idag finns här de 

flesta av stadens centrala verk. Det nybildade regionala social- och 

hälsovårdsverket har hittat sina utrymmen i den nya delen av tobaksfabriken 

tillsammans med en del icke kommunala företag. En 

fortsatt renovering av den nya delen fortsätter och snart står också 

klocktornet med sitt kopparklot i tur att rustas upp. Här krävs både 

ett tekniskt- och hantverkskunnande. Här gäller också de allmänna 

grundreglerna, då det gäller renovering av gamla byggnader – att 

inte reparera mer än nödvändigt och att en renovering inte är det 

samma som att bygga nytt. 

Guy Björklund 

Pietarsaaren kaupunginmuseo 

Strengbergin kello – kaupungin ja 

teollisuuden symboli, osa 2 

Tornirakennus 

Pitkään on keskusteltu siitä, kuka oli suunnitellut kellotornin 

ja ennen kaikkea pallonmuotoisen kellon. Yleisesti on katsottu, 

että piirtäjänä oli Ahlskog. Todennäköisesti kellotorni syntyi K.J. 

Ahlskogin ehdotuksesta ja hänen luonnostensa mukaan, mutta 

lopulliset piirustukset laadittiin Torben Grutin konttorissa Tukholmassa. 

Siihen viittaa Ahlskogin ja Grutin välinen kirjeenvaihto 

(ks. jäljempänä). 

Grutin alkuperäinen ehdotus näytti aivan erilaiselta. Se oli sovinnaisempi; 

neliskulmainen torni, jossa oli kello ja pyramidinmuotoinen 

ulkoneva katto. Piirustukset eroavat lopullisista 

piirustuksista myös julkisivujen muotoilun osalta. Hieman vanhemmassa 

ehdotuksessa julkisivut ovat koristeellisemmat. Muun 

muassa ikkunoiden välit on piirretty pylväiksi, joissa on koristellut 

päät. Ruotsin arkkitehtuurimuseossa olevan tehdasrakennuspiirustuksen 

reunaan on piirretty kolme ehdotusta kellotorniksi. 

Kahdessa niistä on pallonmuotoinen huippu, kun taas yhdessä 

on neliskulmainen tylppä pää, joka muistuttaa enemmänkin palokunnantalon 

tornia. 

Jo kesäkuun alussa Ahlskog ilmoittaa Grutille, että suunnitteilla 

olevaa pallotornia ja portteja varten tarvitaan piirustukset. Kesäkuun 

12. päivänä Ahlskog ilmoittaa Grutille, etteivät pallotornin 

piirustukset ole vielä tulleet. Heinäkuun 7. ja 12. päivinä lähetetään 

Grutille vielä ”kovin neuvottomina” viestit, että pallotornin 

piirustukset eivät ole vieläkään saapuneet. Nyt tiedustellaan myös 

sementtivalimolta Tukholmasta, onko se saanut tornirakennuksen 

piirustuksia. Ilmoitus toistetaan vielä 19. heinäkuuta ja nyt 

kysytään suoraan ”Minkä tähden pidättelette pallotornin piirustuksia? 

Viivytätte siten tehtaan valmistumista tieten tahtoen.” 

Heinäkuun 16. päivänä Torben Grutille ilmoitetaan, että rakennuksen 

muuraus on valmis ja että tehtaan ulkokatto betonoidaan 

(valetaan betonista). 

Elokuun 2. päivänä Wilhelm Schauman kirjoittaa Alholman kesähuvilaltaan 

kaksitoistasivuisen kirjeen arkkitehti Torben Grutille 

Tukholmaan. Schauman kertoo, kuinka paljon työtä hänellä 

on ollut ja antaa lisäksi täydellisen raportin uuden tehtaan rakennustöiden 

sujumisesta. Valitettavasti kirjeen kopio on paikoin 

hyvin vaikealukuinen. Kirjeestä päätellen Grut ei ollut syypää 

tornipiirustusten viipymiseen, vaan ne oli lähetetty Tukholmaan 

Ruotsin sementtivalimon konttoriin, jotta siellä laadittaisiin laskelmat 

torniin sijoitettavasta vesisäiliöstä, joka oli määrä valaa 

betonista. 

Tornin ei ollut tarkoitus toimia pelkästään kellotornina ja rakennuksen 

koris-teena, vaan sillä oli myös tärkeä käytännön tehtävä 

tehdasrakennusten vedenhankinnassa. On muistettava, että 

vuonna 1909 kaupungissa ei ollut vielä kunnallisia vesijohtoja. 

Joissakin rakennuksissa kuitenkin oli omat vesi- ja 

vie märijärjestelmänsä. Esimerkiksi samaan aikaan rakennettu 

”Framin” asuintalo varustettiin omalla vesi- ja viemärijärjestelmällä. 

Vettä pumpattiin omaan säiliöön, josta sitä otettiin omaan 

vesijärjestelmään. 

Tupakkatehtaan vedentarve oli huomattavasti suurempi kuin 

mitä luonnonkaivoista oli mahdollista pumpata. Sen vuoksi uuden 

tehtaan katto rakennettiin suuriksi vedenkeräysaltaiksi, jois- 

- 10 -

Foto Guy Björklund 

ta vesi johdettiin putkia pitkin kolmeen suureen kaivoon, jotka 

sijaitsivat tehdaspihan alla. Niistä vesi pumpattiin tornin vesisäiliöön, 

johon mahtui noin 50 000 litraa. Jo 19. marraskuuta 1909 

Ruotsin sementtivalimolle ilmoitetaan, että säiliö vuotaa. 

Tornikello 

Elokuun 3. päivänä 1909 isännöitsijä Janne Thurman lähetti 

helsinkiläiseen Kone- ja siltarakennus Oy:hyn tarjouspyynnön 

pallotornin rautarungon piirustusten mukana. Kun rautarunko 

oli toimitettu ja asetettu paikalleen, rakennettiin rautarungon 

ympärille pingotetuista mäntyrimoista pallo. Pallo verhottiin 

kuparilaatoilla, jotka tilattiin Tukholmasta arkkitehti Grutin välityksellä. 

Pallo ei ole sileä, vaan sen ulkopinta on koristeltu listoilla, 

jotka kulkevat pallon huipulta sen alaosaan. Lisäksi pallon 

ympärillä on vaakasuoria listoja. Pallo muistutti maapalloa meridiaaneineen. 

Jokaisessa meridiaanissa on tasaisin välein pyramidin 

muotoiset nupit, joiden päät on kullattu. Valitettavasti monet 

nupeista ovat irronneet ja pudonneet. Uuden kuparin- ja kullanhohtoisen 

pallotornin on täytynyt olla huomiota herättävä näky. 

Tupakkatehtaan ja arkkitehti Grutin välisestä kirjeenvaihdosta 

ilmenee, että Grut oli laatinut erilliset piirustukset pallon kuparikatteen 

muotoilua varten. Valitettavasti nuo detaljipiirustukset 

ja itse pallon rakenteen piirustukset puuttuvat, mutta ehkäpä osa 

teknisistä ratkaisuista tehtiin paikan päällä ilman erityisiä piirustuksia. 

Itse tornikello oli tilattu 3. huhtikuuta 1909 niin ikään arkkitehti 

Grutin välityksellä G. W. Lindrothin kellotehtaasta Tukholmasta 

3 075 Rkr:n hintaan. Toimitusta toivottiin neljän kuukauden 

kuluessa. Heinäkuun 13. päivänä todetaan, että kaikki osapuolet 

olivat yksimielisiä siitä, että kellotaulun numerot merkit-täisiin 

roomalaisin kirjaimin eikä siten kuin piirustuksissa ilmoitettiin, 

nimittäin tekstillä ”Ph.&.S.T.R.E.N.G.B.E.R.G”., jossa kukin 

merkki vastasi täyttä tuntia. Myös kellotaulun numerot ja metalliosat 

valmistettiin Tukholmassa. Lokakuun lopussa koneisto 

oli valmis toimitettavaksi Pietarsaareen. Kesti kuitenkin vuoden 

1910 alkuun saakka ennen kuin koneisto oli valmis käyttöön 

otettavaksi. Kellotaulun puoliksi läpinäkyvät lasit tilattiin Saksasta 

ja leikattiin paikan päällä. Kellotaulut valaistiin sähkövaloilla. 

Koneistoa varten tilattiin myös lyöntikoneisto. Lyöntikoneiston 

kellon valoi valimo nimeltä Bergholtz Klockgjuteri Ab, joka sijaitsi 

tuohon aikaan Tukholmassa ja on toiminnassa vieläkin, 

mutta on nyt muuttanut Sigtunaan. 

Linderothin kellotehdas oli eräs Ruotsin suurimpia julkisten 

kellojen valmistajia. Voidaan sanoa, että suurten koneistojen käsityömäinen 

valmistus muuttui teolliseksi vuoden 1853 jälkeen 

kuningas Oskar I:n tilatessa tornikellon tuol-loin tulipalossa 

vaurioituneeseen Tullgarnin linnaan. Tuohon aikaan avautuivat 

suuret markkinat, sillä rautatieverkkoa laajennettiin ja jokaiselle 

asemalle tarvittiin kello. Lähes kaikissa Ruotsin kouluissa ja kirkoissa 

on Linderothin kellotehtaan valmistama tornikello. Jotkut 

tornikellot ovat hyvin suuria, esim. Tukholman suurkirkon kello. 

Linderothin kellotehdas oli toiminnassa aina 1960-luvun alkuun 

saakka, mutta siihen mennessä toiminta oli supistunut korjaustoiminnaksi 

ja hyvin vähäiseksi tuotannoksi. 

Tupakanvalmistus on päättynyt Pietarsaaressa ja haasteena on 

ollut löytää sopivia käyttötarkoituksia tupakkatehtaan vanhoille 

ja suojelluille rakennuksille. Tehtaan vanhasta osasta on Pietarsaaren 

kaupunki tehnyt kaupungintalon, jossa sijaitsevat nykyään 

useimmat kaupungin keskeiset virastot. Uusi seudullinen sosiaali- 

ja terveysvirasto on löytänyt toimitilat tupakkatehtaan uudesta 

osasta, jossa toimii myös joitakin ei-kunnallisia yrityksiä. Uuden 

osan peruskorjausta jatketaan ja pian myös kellotorni kuparipalloineen 

on kunnostusvuorossa. Työssä vaaditaan sekä teknistä että 

käsityöosaamista. Lisäksi on muistettava vanhojen rakennusten 

peruskorjausta koskevat yleiset perussäännöt – ei pidä korjata 

enempää kuin on tarpeen eikä kunnostus tarkoita samaa kuin uuden 

rakentaminen. 

- 11 -

Milla Kallioinen iloitsee 

kaupungista monin tavoin 

Vuoden alusta apulaiskaupunginsihteerin 

virassa 

aloittanut Milla Kallioinen 

on paluumuuttaja. Pari 

vuotta sitten kaupunkiin 

perheineen muuttanut nainen 

kertoo, että Pietarsaaressa 

on paljon pieniä arjen 

hienouksia, joille kauan 

paikkakunnalla asunut on 

tullut sokeaksi. 

– Joka paikkaan on lyhyt 

matka. Liikenteessä ei ole 

ruuhkia. Koulukadun kello 

neljän ruuhkakaan ei ole 

mitään verrattuna Helsingin 

ruuhkiin, hän sanoo. 

Kallioinen on myös huomannut, 

että kaupungista 

saa kaikki ne palvelut, mitkä 

saa pääkaupunkiseudullakin. 

Joskus jopa paremmin. 

Luonto, varsinkin Fäboda, 

on ainutlaatuinen ja elokuvateatterilla 

on erinomainen 

tarjonta. Campuksen 

aluetta hän kehuu upeaksi. 

Vastaavaan paikkaan hän 

ei ole missään muualla törmännyt. 

Foto/Kuva: P. Salonen 

– Se on mielenkiintoinen ja hieno paikka, jossa on kiva kierrellä. 

Milla Kallioinen on syntyperäinen pietarsaarelainen, ja lähti lukion 

jälkeen vuonna 1996 opiskelemaan muualle. Hän valmistui 

hallintotieteiden maisteriksi ja lakimieheksi, ja työskenteli 

sittemmin mm Aluehallintovirastossa, Eläkevakuutusyhtiössä ja 

viimeksi Seinäjoella Maaseutuvirastossa yksikön johtajana. 

Kun Pietarsaaressa avautui apulaiskaupunginsihteerin paikka, 

hän haki sitä, sillä oli jo aiemmin muuttanut kaupunkiin ja koki 

pienten lasten äitinä työpäivät liian pitkiksi: työmatka Seinäjoelle 

oli pitkä ja lisäksi kertyi lukemattomia matkapäiviä mm Brysseliin. 

– Ilokseni tulin valituksi. Tämä sopii jo perheenkin puolesta 

paljon paremmin. Näin ehtii olla kotonakin perheen parissa ja 

harrastaa. 

Harrastuksiin kuuluu spinning ja tennis. 

– Paikallislehdessä oli juttu minusta ja siinä sanoin, että tennistä 

harrastaisin, mutta en ole saanut täältä pelikavereita. Jutun perusteella 

pelikavereita on nyt tullut runsaasti, hän nauraa., 

Perheen yhteinen harrastus on jalkapallo ja Jaro. Mies valmentaa 

junioreita ja Milla toimii vanhempain edustajana. Omakotitalon 

myötä Milla on löytänyt uuden mielenkiinnon kohteen: puutarhan. 

– En oikeastaan ole koskaan ollut mikään puutarhaihminen, 

mutta nyt, kun on oma piha, on viherpeukaloa alkanut kutittaa. 

Apulaiskaupunginsihteerin työ pitää sisällään useita projekteja 

ja hän on mukana monessa työryhmässä. Hän toimii kaupungin 

tietosuojavastaavana ja osallistuu erilaisiin kehittämishankkeisiin 

sekä vastaa kaupungin julkisen hankintatoiminnan juridisesta 

puolesta. 


Milla Kallioinen gläder sig över 

staden på många sätt 

Biträdande stadssekreterare 

Milla Kallioinen, som tillträdde 

sin tjänst vid årsskiftet, 

är en återflyttare. För 

ett par år sedan flyttade hon 

med sin familj tillbaka till 

Jakobstad, och hon kan berätta 

att det i Jakobstad finns 

många små fördelar, som 

den som länge bott på orten 

är blind för. 

– Det är korta avstånd 

överallt. Det finns ingen 

rusningstrafik. Bilköerna 

på Skolgatan klockan 

fyra är ingenting jämfört 

med rusningstrafiken i 

Helsingfors, säger hon. 

Kallioinen har också märkt 

att man kan få samma service 

i Jakobstad som i huvudstadsregionen, 

ibland 

t.o.m. bättre. Naturen, 

särskilt Fäboda, är unik och 

utbudet på bio är utmärkt. 

Campusområdet tycker hon 

är fantastiskt. Någon liknande 

plats har hon inte stött på 

någon annanstans. 

– Det är ett intressant och 

fint ställe, där det är roligt att ströva omkring. 

Milla Kallioinen är född i Jakobstad, men efter gymnasiet 

lämnade hon staden 1996 för att studera på annat håll. Hon utexaminerades 

som magister i förvaltningsvetenskaper och blev 

dessutom jurist. Sedan arbetade hon bl.a. på Regionförvaltningsverket, 

Pensionsförsäkringsbolaget och senast på Landsbygdsverket 

i Seinäjoki som direktör för enheten. 

När tjänsten som biträdande stadssekreterare i Jakobstad blev ledig 

sökte hon den, för hon hade redan tidigare flyttat till staden 

och upplevde att hon som småbarnsmamma hade alltför långa 

arbetsdagar: arbetsresan till Seinäjoki var lång och dessutom var 

det otaliga resdagar, bl.a. till Bryssel. 

– Till min glädje blev jag vald. Det här passar mycket bättre, 

också med tanke på familjen. Nu hinner jag både vara hemma 

med familjen och ha fritidssysselsättningar. 

Till fritidsintressena hör spinning och tennis. 

– Det var en artikel om mig i lokaltidningen, och jag sade då 

att jag skulle vilja spela tennis, men att jag inte hade hittat någon 

kompis att spela med här. Som ett resultat av artikeln har jag nu 

gott om spelpartner, skrattar hon. 

Familjens gemensamma intresse är fotboll och Jaro. Millas man 

tränar juniorer och Milla fungerar som representant för föräldrarna. 

I och med egnahemshuset har Milla hittat ett nytt fritidsintresse: 

trädgården. 

– Jag har egentligen aldrig varit någon trädgårdsmänniska, men 

nu när jag har en egen gårdsplan har det börjat klia i mina gröna 

fingrar. 

Till biträdande stadssekreterarens arbete hör flera olika projekt 

och hon är med i många arbetsgrupper. Hon fungerar som dataskyddsansvarig 

i staden och deltar i olika utvecklingsprojekt 

samt ansvarar för den juridiska sidan av stadens offentliga upphandling. 


- 12 -

HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA 

KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA 

Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi 

alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. 

Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostitse. 

Kesämatka Valamon luostariin ja Kuopioon 10.-11.8.2013 

Kesäjuhla/Urheilutalon ympäristö 14.8.2013 

Syysvaellusilta syyskuu 2013 

Viikinki-illallinen/Sulvan kestikievari 14.9.2013 

Käsityömessut/Seinäjoki 5.10.2013 

Ikea/Haaparanta & Tornio 23.10.2013 

Ostosmatka/Tuuri 9.11.2013 

Tampereen matka 14.-15.12.2013 

Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! 

Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! 

Onnelliset voittajat kevään arvonnassa olivat: Kristina Fagersund, 

Monica Skuthälla, Seija Roos, Riitta Östman, Britt-Louise 

Kyheröinen, Jaana Kalliokoski ja Anita Sundström. Voittajille on 

toimitettu City-ryhmän 50 €:n lahjakortti! 

PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET 

SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER 

Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. 

Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i 

din kalender. Noggrannare information om aktiviteterna får du 

direkt via e-post. 

Sommarresa till Valamo kloster och till Kuopio 10-11.8.2013 

Sommarfest/Området runt Idrottsgården 14.8.2013 

Höstvandringskväll september 2013 

Vikingamiddag på Solf Gästgivargård 14.9.2013 

Handarbetsmässan i Seinäjoki 5.10.2013 

Ikea/Haparanda & Torneå 23.10.2013 

Shoppingresa till Tuuri 9.11.2013 

Tammerforsresa 14-15.12.2013 

Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! 

Kom också ihåg att besöka personalföreningens motionslådor! 

Lyckliga vinnare i vårens utlottning var: Kristina Fagersund, Monica 

Skuthälla, Seija Roos, Riitta Östman, Britt-Louise Kyheröinen, 

Jaana Kalliokoski och Anita Sundström. 

Alla vinnare har fått Citygruppens 50 €:s köpkort! 

Henkilöstöyhdistyksen toimintaa 

Henkilöstöyhdistyksen perinteistä ulkoiluiltaa oli tänä vuonna 

hiukan uudistettu. Ulkoiluiltaa vietettiin ensimmäistä kertaa 

Vestersundsbyssä, If Brahen majalla. Toinen uudistus, poniratsastus, 

toi paikalle lukuisia lapsiperheitä. Suloinen, pieni poni 

saikin olla liikkeessä koko ajan, kun aina vain vaihtui uusi innokas 

ratsastaja selkään! Ulkoiluillan makkara- ja kahvitarjoilu 

oli pidetty ennallaan, joten paikalla olleet saivat nauttia pöytien 

antimista ulkoilun ohella. 

Henkilöstöyhdistys aikoo uudistaa myös kesäjuhlaansa. Juhlapaikaksi 

on valittu Urheilutalo ympäristöineen. Tule paikalle 

14.8. ottamaan selville, mitä uutta olemme keksineet! Muistathan, 

että kesäjuhlaan pitää ilmoittautua etukäteen tarjoilun takia! 

Tarkkaile sähköpostiasi; henkilöstöyhdistyksen esitteet tulevat 

sinne personalinfona! 

Tiina Höylä-Männistö 

- 13 -

Vinnarna i motionskampanjen - Kuntotempauksen voittajat 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 1.1.-30.4.2013 - Onnittelemme kuntotempauksen 1.1.-30.4.2013 

voittajia : 

1. Cykel / Polkupyörä Pirjo Knif / Sochv-verket/ Sote-virasto 

2. Cykelhjälm/ Pyöräilykypärä Siv Lundström/ Diab.mott./ Diab.vast. 

3. Sitsdyna för cykel/ 

Polkupyörän istuinsuoja 

Maj-Britt Asplund/ avd 6/ os 6 

Lisen Greve-Österlund/ Purmohemmet 

4. Handukar 2st/ Pyyheliinoja 2 kpl Eija Yli-Saari-Salminen/ Kytömäen päiväk. 

5. Fileringsset/ Fileeraussetti Kristina Björkholm/ Bildningsväs./Siv.toimi 

6. Kylväska/ Kylmälaukku Minna Kettula/ Hemvård/Kotihoito 

7. Piltavla/ Tikkataulu Gunilla Nybäck/ Skolhälsov./ Koulutervh. 

8. Metset/ Onkisetti Birgit Nylund/ Laboratoriet/ Laboratorio 

Personalen vid Centrummottagningen hade samlat flest poäng i förhållande till antalet anställda. 

De hade i medeltal 43 motionspass/anställd och vann en picknick-kväll vid Wallenska villan (eller 

biobiljetter till alla anställda). 10 arbetsplatser deltog tävlingen. 

Keskusvastaanoton henkilökunta oli kerännyt eniten pisteitä työntekijöiden määrään nähden. Heillä 

oli keskimäärin 43 kuntoilusuoritusta/työntekijä ja he voittivat picknick-illan Wallenska villassa (tai 

elokuvaliput kaikille työntekijöille). 10 työpaikkaa osallistui kilpailuun. 

En ny motionskampanj har börjat 1.5.2013 - Uusi kuntotempaus on alkanut 1.5.2013. 

Utlottas : Två par länkskor och olika små vinster – Arvotaan : Kahdet lenkkikengät ja erilaisia pikku 

palkintoja. 

OBS ! Också i denna sommar kan du tävla tillsammans med dina arbetskamrater mot andra arbetsplatser. 

Utlottas : En äventyrskväll vid Villa Elba(valbart program+kvällsbit) eller biobiljetter till alla anställda. 

Huom! Myös tänä kesänä voit yhdessä työtovereidesi kanssa kilpailla muita työpaikkoja vastaan. Katso 

kuntokortti. Arvotaan: 

Seikkailuilta Villa Elbassa (ohjelma valinnan mukaan+iltapala) tai elokuvaliput kaikille työntekijöille. 

TYHY-FÖRMÅNERNA – FÖR VEM? 

TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt 

tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats 

på kupongen. Endast 1 kupong/konditionstillfälle. Vid 

köp av 10 ggr kort eller månadskort kan 10 kuponger användas. 

Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans 

på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast 

om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. 

Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall 

du är 

1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 

2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 

3. säsonganställd, under anställningstiden 

4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 

5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. 

Men inte om du är anställd av annan firma! 

TYHY-EDUT – KENELLE? 

TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu 

valmiiksi kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin 

itse. Vain yksi kuponki/ liikuntakerta. 10 kerran tai kuukausikortin 

ostoon voidaan käyttää 10 kuponkia. 

Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään 

kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja 

työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit maksaa 

koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. 

Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 

1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 

2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 

3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 

4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 

5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta 

Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! 


- 14 -

En modern Canossa-vandring 

Foto Kerstin Granroth 

Kirkkorannan ja Länsinummen päiväkodit ovat olleet syksystä 

2012 alkaen mukana EU:n rahoittamassa Comenius-hankkeessa. 

Muut osanottajat ovat Saksasta ja Italiasta. Hanketta johtaa 

saksalainen hankekumppani FAIRbund e.V. -säätiö Leipzigista. 

Se on yksityinen säätiö, joka ylläpitää päiväkoteja, tekee perhetyötä 

ja harjoittaa lisäksi vilkasta EU-vaihtoa monilla eri aloilla. 

Italiassa kumppaninamme on Instituto Comprensivo Quattro 

Castellan koulu Albero de Farfalle. Koulu kuuluu Reggio Emilian 

alueella sijaitsevan Quattro Castellan kunnan koulutoimeen. 

Yhteistä osallistujille on se, että kaikki työskentelevät päiväkotiikäisten 

lasten parissa. 

Yleisten EU-hanketavoitteiden lisäksi hankkeen tarkoituksena 

on oppia tuntemaan muita EU-maita ja niiden kulttuureja ja 

yhteiskuntarakennetta sekä vaihtaa kokemuksia ja työskennellä 

vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien aiheiden 

parissa. Se toteutetaan järjestämällä vierailuja eri paikkakunnille 

sekä työskentelemällä tapaamisten välillä erilaisten yhteisesti 

sovittujen aiheosioiden parissa. Hankkeen on määrä johtaa yhteiseen 

raporttiin, joka julkaistaan EU:n alueella, mutta on myös 

muiden asiasta kiinnostuneiden saatavilla. Meidän osaltamme 

hankkeen rahoittaa suomalaisia EU-hankkeita hallinnoiva Cimo. 

Viime syksynä tehty ensimmäinen hankematka suuntautui Saksan 

Leipzigiin. Siellä esittäydyimme – mistä tulemme, miten 

työskentelemme ja millaisia mietteitä meillä on vanhempien 

kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvästä hanketeemasta. Seuraava 

matka tehtiin tänä keväänä. Maaliskuun alussa kuusi iloista 

päiväkodin tätiä matkusti Italian Quattro Castellaan. Matka oli 

ikimuistoinen kokemus kaikille mukana olleille. Teimme useita 

mielenkiintoisia tutustumiskäyntejä seudun nähtävyyksiin. 

Saimme kirjaimellisesti kävellä Canossaan (emme kuitenkaan 

ryömineet kuten keisari, joka odotti kolme päivää lumisateessa 

saadakseen paavin päästämään hänet pannasta.) 

Seudun merkkihenkilö on Mathilde de Canossa, joka eli 1000-luvulla 

ja näytteli suurta osaa nykyisen Italian synnyssä. Hän muun 

muassa rakennutti neljä linnaa, jotka ovat antaneet kunnalle sen 

nimen, Quattro Castella. Seutu tunnetaan myös Italian ruokapöytänä. 

Paikkakunta sijaitsee vain 30 km:n päässä Parmasta 

(joka on tunnettu kuuluisasta ja, kuten voimme todistaa, hyvästä 

kinkustaan). Lisäksi kävimme juustolassa, jonka valmistaman 

parmesaanin laatua ei Suomesta saa rahallakaan. Reggio Emilian 

kaupunki on Quattro Castellan asukkaiden lähin keskustaajama. 

Reggio Emilia on maailmankuulun pedagogisen suuntauksen 

pääpaikka. Lisäksi eräänä aamupäivänä vierailimme Malaguzzikeskuksessa. 

Se havainnollistaa näyttelyjen avulla Reggio Emilia 

-pedagogiikkaa, joka on ollut useiden vuosien ajan myös Pietarsaaren 

päivähoidon innoittajana. 

Runsaasti aikaa käytettiin tietenkin myös yhteiseen hanketyöhön. 

Kaikki osallistujat laativat esityksen vanhempien kanssa 

tehtävän yhteistyön toteuttamisesta eri maissa – millaisia perinteitä 

on, mitä aineistoa ja apuvälineitä käytetään, millaisia 

asenteet ja tavoitteet ovat. Meidän esityksemme perustana olivat 

varhaiskasvatussuunnitelma, päivittäisten ”käytäväkontaktiemme” 

perinne ja kasvatusyhteisömme, joka on nykyisin kirjattuna 

velvoitteeksi toimintaamme ohjaaviin asiakirjoihin. Saksassa ja 

Italiassa raportoidaan myös lasten voinnista ja kehityksestä, joten 

työmuotojen vertailu on mielenkiintoista. 

Olimme vaikuttuneita muiden osanottajamaiden vanhempainneuvostoista. 

Vanhempainneuvostoja on perinteisesti kaikissa instituutioissa 

ja ne toimivat instituutioiden ja vanhempien välisenä 

virallisena yhdyslinkkinä. Useista yrityksistä huolimatta emme 

ole onnistuneet innostamaan pietarsaarelaisten päiväkotilasten 

- 15 -

Nykyajan Canossan 

matka 


vanhempia, joten täällä vanhempainneuvostoja on vain muutamissa 

päiväkodeissa. Saksasta saimme mielenkiintoisen näkökulman. 

Siellä perheille ei osoiteta päiväkotipaikkaa, vaan 

ne valitsevat päiväkodin itse, koska instituutiot ovat yksityisiä. 

Se koetaan usein esteeksi vaikeiden asioiden esiin ottamiselle. 

”Asiakasta” ei haluta loukata, koska se saattaisi johtaa päiväkodin 

vaihtamiseen. 

Albero de Farfallen kyläkoulussa saimme nähdä, miten koulu voi 

olla yhteiskunnan keskipiste. Siellä yhteistyötä ei tehdä pelkästään 

vanhempien, vaan koko kylän kanssa. Vierailumme esimerkiksi 

päättyi juhlaan seniorikeskuksessa, jossa eläkeläiset olivat 

kokanneet koko päivän ja valmistaneet paikallisia ruokalajeja 

meille tarjottavaksi. He osallistuivat myös itse juhlaan ja olivat 

ihastuksissaan meidän laulaessamme kiitokseksi jännittävän 

Hai-laulun, joka on suosittu päiväkodeissa ja jossa käsitellään 

myös ikääntyneiden sukupolvea. Italiassa vanhemmalla sukupolvella 

on edelleen tärkeä asema monien lasten elämässä, ja koulun 

päättyessä koulupiha täyttyikin päivittäin suuresta ”nonnojen” ja 

”nonnien” joukosta. Isovanhemmilla on toki tärkeä asema myös 

Pietarsaaressa, mutta meidän todellisuutemme on kuitenkin hieman 

toisenlainen. 

Jos joku innostui edellä kertomastamme ja haluaisi itsekin osallistua 

johonkin EU-hankkeeseen, voimme vakuuttaa, että se on 

todellakin vaivan arvoista, sillä vaivaakin joutuu näkemään. Suomessa 

hankkeita anotaan Cimon kautta. Valtion viranomaiseksi 

Cimolla on erittäin yksinkertainen järjestelmä ja se tarjoaa tarvittaessa 

apua ja tukea. Kilpailu rahasta on kuitenkin suuri, joten 

hakemuksen täytyy olla hyvä. Lisäksi edellytyksenä on, että Euroopasta 

löytyy sopivia yhteistyökumppaneita. Kannattaa pitää 

silmät auki, sillä yleensä kiinnostuneita hakijoita kyllä ilmaantuu 

muista maista ajan mittaan. Lisäksi yhteistyölle täytyy luonnollisesti 

valita hyvä aihe. Valitkaa sellainen asia, jonka parissa työskentelette 

jo muutenkin ja jossa muualta saadut vaikutteet voivat 

toimia innoittajana. Hankkeen hakeminen pelkästään ilmaisen 

ulkomaanmatkan vuoksi ei ole sen lisätyön arvoista, joka väistämättä 

tulee kaupan päälle. 

Voimme vakuuttaa, että tällainen hanke antaa enemmän kuin 

ottaa, vaikka se vaatikin ylimääräistä työtä ja pakottautumista 

oman mukavuusalueen eli tavanomaisen päiväkotityön ulkopuolelle 

ja vieraan kielen puhumista, itsensä kelpuuttamista esittäytymiseen 

ym. Välillä on todella hyödyllistä pohtia ja esitellä 

omaa työskentelyään sekä perustella työskentelytapojaan. Lisäksi 

uusien ideoiden saaminen ja sen näkeminen, että asioita voi tehdä 

toisinkin, antaa tietenkin runsaasti hyödyllisiä eväitä kotiin 

vietäväksi. Me matkalle osallistuneet palasimme kotiin varmistuneina 

siitä, että täällä asiat ovat monella tapaa todella hyvin, 

että teemme oikeita asioita ja että meidän kannattaa jatkaa hyvän 

toimintamme kehittämistä. Eikä pidä pelätä lähteä maailmalle 

katsomaan, mitä sillä on tarjottavana. 

Ann-Louise Björk-Sandberg, Bettina Nylund, Marika 

Holmqvist, Monica Edfelt, Lola Lindholm-Luukkonen ja 

Kerstin Granroth. 

Kyrkostrands och Västermalms daghem är sedan hösten 2012 

med i ett EU-finansierat Comeniusprojekt. Övriga projektdeltagare 

kommer från Tyskland och Italien. Den tyska projektpartnern 

som håller i trådarna för projektet är stiftelsen FAIRbund 

e.V. i staden Leipzig, en privat stiftelse som driver daghem men 

också familjearbete samt har ett livligt EU-utbyte inom många 

olika områden. I Italien är Instituto Comprensivo Quattro Castella 

med skolan Albero de Farfalle vår partner. Skolan är en del 

av skolväsendet i kommunen Quattro Castella i regionen Reggio 

Emilia. Gemensamt för alla deltagare är att vi alla jobbar med 

barn i daghemsåldern. 

Syftet och målsättningen med projektet är, förutom den allmänna 

EU-projektmålsättningen att lära känna andra EU-länder och 

deras kultur och samhällsorganisation, att vi ska utbyta erfarenheter 

och arbeta kring temat föräldrasamverkan. Detta sker genom 

besök på de olika orterna och mellan träffarna genom att 

arbeta med olika gemensamt överenskomna delar av temat. Projektet 

ska utmynna i en gemensam rapport som publiceras inom 

EU men också är tillgängligt för andra intresserade. Projektet finansieras 

för vår del av Cimo, den finländska myndigheten för 

olika EU-projekt. 

Den första projektresan gick under hösten till Leipzig i Tyskland. 

Där presenterade vi oss- varifrån vi kommer, hur vi jobbar och 

hur vi tänker kring projekttemat med föräldrasamverkan. Nu i 

vår gjordes nästa resa och i början av mars åkte sex glada dagistanter 

ner till Quattro Castella i Italien. Resan blev en minnesvärd 

upplevelse för alla som var med. Vi gjorde många intressanta 

studiebesök till traktens sevärdheter. Vi har bokstavligen 

fått gå till Canossa (dock inte krypa som han som stod utanför 

porten i regn och snö i 3 dagar för att bli tagen till nåder igen av 

påven). 

Traktens stora personlighet är Mathilde de Canossa som levde på 

1000-talet och som spelade en stor roll i uppkomsten av det som 

i dag är Italien. Hon lät bland annat uppföra de fyra slott som 

gett upphov till kommunens namn, Quattro Castella. Regionen 

är också känd som Italiens matbod. Orten ligger endast 30 km 

från Parma (med den berömda och, vilket vi kan intyga, mycket 

goda skinkan). Vi besökte också ett ysteri för Parmesanostar av 

en kvalitet som man inte ens kan få för pengar i Finland. Staden 

Reggio Emilia är närmaste centralort för Quattro Castella-borna. 

Reggio Emilia är centrum för den pedagogiska inriktning som 

numera är världsberömd. Vi besökte en förmiddag också Malaguzzi 

center med utställningar som levandegör Reggio Emilia 


- 16 -


pedagogiken, en inriktning som under många år varit en inspiratör 

också inom dagvården i Jakobstad. 

En hel del tid sattes givetvis också på att jobba kring vårt gemensamma 

projekt. Alla deltagare gjorde en presentation av hur 

föräldrasamverkan sker i de olika länderna - vilken tradition 

har man, vilka material och hjälpmedel som används, vilken är 

attityden och målsättningen. Till vår presentation hade vi som 

underlag planen för småbarnsfostran, vår tradition av daglig 

”korridorkontakt” och vår fostringsgemenskap som ju numera 

är inskriven som en skyldighet i våra styrdokument. I Tyskland 

och Italien förekommer också en rapportering kring hur barnen 

mår och utvecklas så formerna är intressanta att jämföra. 

Vi blev imponerade av föräldraråden som finns i de andra deltagande 

länderna. Föräldraråden finns av tradition på alla institutioner 

och fungerar som officiell länk mellan institutionerna och 

föräldrarna. Vi har trots flera försök inte lyckats entusiasmera 

våra daghemsföräldrar i Jakobstad så här finns det endast några 

daghem som har ett sådant. Via Tyskland kom en intressant tankeställare, 

det faktum att familjerna inte anvisas daghemsplats, 

utan själva väljer, eftersom institutionerna är privata. Detta upplevs 

ofta som ett hinder för att ta upp svåra saker då man inte vill 

stöta sig med ”kunden” som då kanske väljer att byta daghem. 

Via Italien, där Albero de Farfalle är en byskola, fick vi en intressant 

inblick i hur skolan kan vara ett samhällsnav. Där samverkar 

man inte bara med föräldrarna utan med hela byn. Vår vistelse 

avslutades exempelvis med en fest på seniorcentret där pensionärerna 

hade kockat hela dagen och tagit fram alla de lokala maträtter 

som vi bjöds på. Pensionärerna deltog sedan själva i festen 

och blev mycket förtjusta när vi som tack sjöng Hajen-sången för 

dem, en populär dagisrysare som också inbegriper den äldre generationen. 

I Italien spelar fortfarande den äldre generationen en 

stor roll i många barns liv och gårdsplanen framför skolan fylldes 

varje dag av en stor grupp ”nonnor” och ”nonnar” när barnen 

skulle gå hem. Visst spelar mor- och farföräldrar en stor roll 

också i Jakobstad men vår verklighet ser ändå lite annorlunda ut. 

För den som blir inspirerad av ovanstående och själv skulle vilja 

delta i ett EU-projekt så kan vi intyga att detta verkligen är värt 

besväret, för visst är det ett visst besvär också. Projekten ansöks 

i Finland via Cimo. Cimo har, för att vara en statlig myndighet, 

ett synnerligen enkelt system och bidrar vid behov med hjälp 

och stöd. Dock är konkurrensen om pengarna stor och det gäller 

att ha en bra ansökan. En förutsättning är också att man ute 

i Europa hittar lämpliga samarbetsparters. Håller man ögonen 

öppna brukar dock intresserade sökare från andra länder dyka 

upp småningom. Det gäller givetvis också att välja ett bra tema 

för samarbetet. Välj något som ni också annars jobbar med och 

där intrycken utifrån fungerar som inspiration. Att söka enbart 

för att få gratis resor är inte värt det extra arbetet som ofrånkomligen 

kommer på köpet. 

Trots extra arbete och att tvingas gå utanför den egna bekvämlighetszonen, 

alltså det dagliga dagisarbetet, genom att man måste 

prata främmande språk, duga att visas upp etc. så kan vi alla ändå 

intyga att detta ger mer än det tar. Att tänka efter och presentera 

vad vi gör och varför vi gör som vi gör är nog så nyttigt ibland. 

Att få nya idéer och se att saker kan göras på andra sätt ger givetvis 

också myckert användbart att ta med sig hem. Vi, som var 

med, kom hem stärkta i att vi på många sätt har det väldigt bra, 

att vi gör rätt saker och att vi ska fortsätta att utveckla vår goda 

verksamhet och inte vara rädda för att se ut i världen och se vad 

den har att erbjuda. 

Ann-Louise Björk-Sandberg, Bettina Nylund, 

Marika Holmqvist, Monica Edfelt, 

Lola Lindholm- Luukkonen och Kerstin Granroth 

- 17 -

Ett lönsamt snickeri 

med gott hjärta 

I stadens snickeri jobbas det med saker som en utomstående inte 

direkt skulle förknippa med träarbeten. En gammal telefonhytt 

i Jugend-stil väntar på restaurering och inredning till bilar hör 

också till snickeriets arbetsfält. 

- När energiverket eller mätavdelningen får en ny bil ska den inredas 

med extra hyllor, förklarar snickare Mikael Kackur. 

Som bäst är ett stort dockskåp under arbete till Jungmans. Skolornas 

elevfackhyllor tillverkas på snickeriet - nyligen åkte hundra 

fackhyllor till Sveden daghem. Fönster och specialdörrar med 

udda mått kryllar det av i stadens byggnader. 

- Vi har förnyat ”tro, hopp och kärlek” för ett år sedan. Stadsstyrelsens 

bord i rådhuset, fönster och dörrar till Lagmans, ekdörrar 

till gamla bastun – de har alla tillverkats hos oss, berättar Mikael 

och fortsätter: 

- Vill man jobba på ett snickeri, hittar man inte en bättre plats, 

arbetet är så varierande här hos oss. 

Bra handledning för unga män 

På snickeriet finns sedan oktober också en civiltjänstgörare, Lucas 

Skrabb, 21. Som bäst jobbar Lukas på fönster till finska Arbis. 

Byggnaden är skyddad och de nya fönstren ska ha samma profil 

som förr. Före det målade han gymnastiksalen i Bonäs skola. 

- Lucas är bra på att måla och slipa, berömmer Mikael. 

I höst börjar Lucas i Terjärv slöjdskola och blir Artesan om två år, 

eftersom han får ett år till godo för tidigare studier. 

- Jag sa till honom att han måste skaffa sig en utbildning, annars 

blir han den första som får gå om det blir slut på jobben, säger 

Mikael, som själv gjort sin civiltjänst som gårdskarl på hälsocentralen 

i Närpes. 

- De senaste åren har jag haft hjälp bland annat av pojkar från 

Intros sysselsättande verksamhet, samt Lucas. Vissa är till exempel 

utbildade målare eller har gått snickarlinje. Dessutom brukar 

slöjdskolan skicka hit elever på praktik, förklarar Mikael. 

En riktig solskenshistoria handlar om en ung man från Intro, 

som började jobba på snickeriet för tre år sedan. Han har nu fast 

anställning för staden på en annan avdelning. 

- En långtidsarbetslös får nio euro per dag medan staden får ersatt 

av staten tio euro per dag för varje arbetslös som tas emot. Staden 

tvingas dessutom betala en straffavgift per månad om människor 

länge går utan jobb, berättar Mikael Kackur och fortsätter: 

- Det är rena vinsten för staden att vi får pojkar från den sysselsättande 

verksamheten. Just nu är vi tre som arbetar och en 

som får lön – om inte det är effektivt, så vet jag inte hur man får 

inkomst i något alls. Vi är billiga i drift. 

Text: Ulla Linder 

Foto: Pirjo Salonen 

Lucas har trivts på snickeriet – bra stämning och trevliga arbetskamrater. 

- Det går bra att prata med Mikael, vi blev snabbt bekanta, berättar 

Lucas och tillägger: 

- Innan jag kom hit hade jag beslutat mig för att ändra på mig, 

inte se allt så seriöst och själv bli mera färggrann. 

- Under tiden här har han blivit vanare vid rutiner, kommer i tid 

och drar upp byxorna. Jag sa också att han måste klippa sig om 

han ska vara med i tidningen, säger Mikael och skrattar. 

- Mikael håller på med att jag ska sluta att röka och jag har faktiskt 

dragit ner på det för pengarnas skull, påpekar Lucas. 

- Det är mycket som sägs på halvskoj här, men allvaret ligger bakom. 

Till exempel har vi funderat på vad det kostar om någon hela 

tiden kommer för sent och att man inte bara är på en arbetsplats 

för varandets skull, säger Mikael. 

Stängningshotad, men viktig arbetsplats 

När Mikael Kackur började 1985 fanns det 24 anställda på husavdelningen, 

nu finns cirka åtta tjänster kvar och snickeriet lever 

under ett ständigt nedläggningshot. Det har också talats om en 

flytt. 

- Senaste budet är att vi inte flyttar till Staffansnäs, men Toms lås 

och glasverkstad flyttar också hit - han behöver inte så mycket 

utrymme. Jag skulle inte ha något emot nytt, men sunda förnuftet 

säger att det blir billigast att stanna här. 

Tidigare jobbade två snickare på avdelningen, nu finns endast en 

tjänst, men det är ändå liv och rörelse i snickeriet – och inte bara 

på kafferasten, då närmare tjugo personer samlas där. 

- 18 -

Kannattava puusepänverstas, jolla hyvä sydän 

Kaupungin puusepänverstaassa valmistetaan tuotteita, joita ulkopuolinen 

ei välttämättä yh distäisi puutöihin. Vanha jugendtyylinen 

puhelinkoppi odottaa kunnostusta, ja myös au to jen sisustus 

kuuluu puusepänverstaan työkenttään. 

- Energialaitoksen tai mittausosaston saadessa uuden auton se on 

varustettava lisä hyl lyil lä, puu seppä Mikael Kackur selittää. 

Parhaillaan työn alla on suuri nukkekoti Jungmanin koululle. 

Koulujen oppilaille tarkoitetut hyl lylokerot valmistetaan puusepänverstaassa 

– hiljattain lähti sata lokeroa Kytömäen päi väkotiin. 

Lisäksi kaupungin rakennuksissa on runsaasti ikkunoita 

ja erikoisovia, joissa on epä tavalliset mitat. 

- Vuosi sitten uusimme usko, toivo ja rakkaus -symbolin. Kaupunginhallituksen 

pöytä raa ti huo neessa, Lagmanin koulun ikkunat 

ja ovet, vanhan saunan tammiovet – kaikki ne on val mistettu 

meillä, Mikael kertoo ja jatkaa: 

- Jos haluaa työskennellä puusepänverstaassa, ei parempaa paikkaa 

löydy. Täällä työ on niin vaihtelevaa. 

Hyvää ohjausta nuorille miehille 

Puusepänverstaassa on työskennellyt lokakuusta alkaen myös 

siiviilipalvelustyöntekijä, 21-vuotias Lucas Skrabb. Parhaillaan 

Lucas työstää suomenkielisen työnväenopiston ik ku noi ta. Rakennus 

on suojeltu, joten uusien ikkunoiden tulee olla samanlaiset 

kuin entiset. En nen tätä työtä Lucas maalasi Bonäsin koulun 

voimistelusalin. 

- Lucas on hyvä maalaamaan ja hiomaan, Mikael kehaisee. 

Syksyllä Lucas aIoittaa opiskelun Teerijärven veistokoulussa ja 

valmistuu artesaaniksi jo kah den vuoden kuluttua, sillä hän saa 

hyvitystä aikaisemmista opinnoista. 

- Sanoin hänelle, että hänen täytyy hankkia koulutus. Muuten 

hän joutuu lähtemään en sim mäisenä, jos työt loppuvat, sanoo 

Mikael, joka itse on suorittanut siviilipalveluksensa ta lon miehenä 

Närpiön terveyskeskuksessa. 

Lucas on viihtynyt puusepänverstaassa – ilmapiiri on hyvä ja työtoverit 

mukavia. 

- Mikaelin kanssa on helppo jutella, tutustuimme nopeasti, Lucas 

kertoo ja lisää: 

- Ennen tänne tuloa olin aikonut muuttua, päätin että en ottaisi 

asioita niin vakavasti ja muut tuisin itse vähän värikkäämmäksi. 

- Täällä ollessaan hän on tottunut paremmin rutiineihin, tulee 

ajoissa ja nostaa housut ylös. Ja sanoin, että hiukset täytyy leikata, 

jos hän aikoo olla mukana lehtijutussa, Mikael nauraa. 

- Mikael yrittää saada minut lopettamaan tupakoinnin, ja olenkin 

vähentänyt sitä ra han me non takia, Lucas huomauttaa. 

- Täällä sanotaan paljon puoliksi leikillään, mutta totta toinen 

puoli. Olemme esimerkiksi poh tineet, paljonko maksaa jos joku 

myöhästyy jatkuvasti töistä, ja todenneet että työ pai kal la ei olla 

pelkän oleilun vuoksi, Mikael sanoo. 

Sulkemisuhan alainen, mutta tärkeä työpaikka 

Mikael Kackurin aloittaessa työnsä vuonna 1985 oli talo-osastolla 

24 työntekijää. Nyt jäl jel lä on noin kahdeksan virkaa ja puusepänverstas 

on jatkuvasti sulkemisuhan alaisena. Myös muutosta 

on ollut puhetta. 

- Viimeisin tieto on, että emme muuta Tapaninniemeen, mutta 

myös Tomin lukko- ja la si vers tas muuttaa tänne – hän ei tarvitse 

kovin paljon tilaa. Minulla ei olisi mitään uutta paik kaa vastaan, 

mutta järjellä ajatellen tänne jääminen tulee halvimmaksi. 

Aikaisemmin osastolla työskenteli kaksi puuseppää. Nyt jäljellä 

on vain yksi virka, mutta vers taassa on kuitenkin liikettä ja elämää 

– eikä pelkästään kahvitauolla, jolloin paikalla on liki kaksi 

kym men tä henkeä. 

-Viime vuosina apunani on ollut muun muassa poikia Intron 

työllistämistoiminnasta, ja Lucas. Joillakin on esimerkiksi maalarin 

koulutus tai he ovat käyneet puusepänlinjan. Li säk si veistokoulu 

tapaa lähettää tänne oppilaita harjoittelujaksolle, Mikael 

selittää. 

Onnellinen tarina kertoo Intron kautta tulleesta nuoresta miehestä, 

joka aloitti työt vers taas sa kolme vuotta sitten. Nyt hänellä 

on vakinainen työ toisella osastolla kaupungin pal ve luksessa. 

- Pitkäaikaistyötön saa yhdeksän euroa päivässä, kun taas kaupunki 

saa valtiolta kym me nen euron korvauksen päivässä jokaisesta 

työhön otettavasta työttömästä. Sitä paitsi kau pun ki joutuu 

maksamaan kuukausittain sakkoa pitkäaikaistyöttömistä, kertoo 

Mikael Kackur ja jatkaa: 

- Kaupunki saa puhdasta voittoa siitä, että tänne tulee poikia 

työllistävästä toiminnasta. Par haillaan meitä on työssä kolme ja 

yksi saa palkkaa – ellei se ole tehokasta, niin en ym mär rä miten 

mikään muukaan voi olla tuottavaa. Me tulemme halvaksi kaupungille. 

Teksti: Ulla Linder 

Kuvat: Pirjo Salonen 

- 19 -

Henkilöstöosaston taiteilija 

Henkilöstöosastolla työskentelee kanslisti, jonka tekemän maalauksen 

useimmat seu dul lam me ovat nähneet. Maria Kivilompolon 

teos ”Tomaatit” oli nimittäin Ekoroskin ka len terin elo kuun 

kuvana vuonna 2011. Myös Marian työtoverit saavat nauttia 

hänen tai tees taan sään nöllisin väliajoin, sillä hänellä on tapana 

asettaa töitään näytteille pienelle hyl lylle, joka on kiinnitetty seinään 

juuri tuota tarkoitusta varten. 

-Tällä hetkellä tauluja ei kylläkään ole paljon jäljellä, työpaikalle 

tuomani taulut ovat läh te neet työtovereiden mukaan, Maria toteaa 

iloisesti. 

Maria sai öljyvärit lahjaksi kymmenvuotiaana, joten hänen luovuutensa 

tuli esiin tee ri jär ve läi sessä perheessä jo varhain. 

- Maalasin lapsena ja yläasteiässä, mutta siihen ei enää jäänyt aikaa, 

kun opiskelin mer ko no miksi ja perustin perheen. Maalaamiseen 

tuli taukoja lähes viideksitoista vuodeksi, mut ta nyt kun 

kolme lastamme ovat aikuistumassa, alkaa tuntua siltä, että aikaa 

jää taas it sel le kin. 

Välivaiheen aikana luovuus on saanut käytännöllisempiä ilmenemismuotoja. 

Olen maalannut seiniä – olemme ikuisia remontoijia. Olemme 

remontoineet kolme asun toa, ja meneillään on talo numero kaksi 

Pietarsaaressa. En voi olla luomatta, oli kyse sitten neu lomisesta 

tai seinän pakkeloinnista – kaikki on luomisprosessia. 

Mustavalkoista ja abstraktia 

Marian ensimmäiset lapsuuden taulut olivat kopioita kotona olleista 

maisematauluista, mut ta vuosien varrella aiheet ovat vaihtuneet. 

- Minua kiinnostavat lähinnä ihmiset, vaikka viime aikoina en 

olekaan maalannut kovin pal jon muotokuvia. Tällä hetkellä meneillään 

on ”pöllöily” – pelkistetyt pöllöaiheet, jotka eivät ole 

tarkasti luon non m u kaisia, ja mustavalkoinen kausi on kestänyt 

nyt lähes neljä vuotta. Maalaan ak ryy li vä reil lä. Se on käytännöllisempää, 

mutta öljyvärien liukuvuus on tietenkin aivan eri luokkaa. 

Haa veissani on, että löydän värit uudelleen, mutta juuri nyt 

minua kiehtovat mus ta valkoiset ja melko abstraktit työt. 

Maria sai maalaamiseensa uutta potkua käydessään Tanja Aumasen 

pitämän arbis-kurs sin vuonna 2009. 

- Halusin päästä eroon ”näpertelystä” – olin liian tarkka yksityiskohdissa. 

Lisäksi halusin op pia maalaamaan akryyliväreillä, 

sitä en ollut kokeillut aikaisemmin. Kurssi auttoi minua va - 

pautumaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana olen maalannut 

varmaan enemmän kuin vii tenätoista vuotena yhteensä. 

Maria on osallistunut sekä Jakarten että Konstringen i Nykarleby 

-yhdistyksen vuo si näyt te l yi hin, ja niistä on valittu neljä hänen 

tauluaan Kolmen kaupungin näyttelyyn. 

- Olisin kiinnostunut oppimaan enemmän grafiikasta. Juuri nyt 

minun on vaikea kuvitella te keväni mitään kovin esittävää, mutta 

jos joku tilaisi vaikkapa mummonmökkiä esittävän tau lun, niin 

miksikäs ei, kaikki käy. 

Eräässä vaiheessa Maria harkitsi Kokkolan Pohjoismaiseen taidekouluun 

pyrkimistä. Kol mi vuotinen opiskelu oli si sisältänyt 

opintoja iltaisin ja yhtenä viikonloppuna kuu kau dessa. 

- Tulin siihen tulokseen, ettei se kannattanut. Tietenkin olisi ollut 

mukavaa saada am mat ti ni mike ja enemmän mahdollisuuksia 

töiden myymiseen, mutta voin käydä kursseilla ja ope tella itsekseni. 

Viihtynyt kaupungin palveluksessa 

Voimat eivät riitä aivan kaikkeen, sillä Marialla on MS-tauti ja 

hän on osa työ ky vyt tö myys eläk keellä. 

- Teen kolme lyhyttä työpäivää viikossa. Niinä päivinä en jaksa 

paljon muuta, mutta va paa päi vinä maalaaminen yleensä sujuu. 

Maria on työskennellyt henkilöstötoimiston kanslistina työllistämisasioiden 

parissa vuo des ta 2007. Sitä ennen hän oli palkanlaskija. 

- Kuulun kaupungin kalustoon, sillä aloitin työt jo vuonna 1988 

energialaitoksella, Maria Ki vi lompolo nauraa. 

- Olen viihtynyt kaupungin palveluksessa. Taiteen tekemisellä 

olisi ollut vaikea tulla toi meen, hän toteaa. 

Teksti: Ulla Linder 

Kuvat: Pirjo Salonen 

- 20 -

Konstnär på personalavdelningen 

På personalavdelningen finns en kanslist, vars målning de flesta i 

nejden har sett. Maria Kivilompolos verk ”Tomater” ingick nämligen 

i Ekorosk kalender år 2011 för månaden augusti. Hennes 

arbetskamrater får också med jämna mellanrum njuta av hennes 

konst, eftersom hon brukar ställa ut sina alster på en liten hylla 

uppsatt för ändamålet. 

- För tillfället har jag faktiskt inte många av mina tavlor kvar, de 

jag haft med mig till jobbet har försvunnit med arbetskompisar, 

konstaterar Maria glatt. 

Redan då hon var i tioårsåldern fick Maria oljefärger i present, så 

kreativiteten var uppenbar för hennes familj i Terjärv redan då. 

- Jag målade som barn och i högstadiet, men när jag studerade till 

merkonom och bildade familj, fanns inte mera tid. Det blev mer 

eller mindre en paus på nästan femton år. Men nu känns det som 

om jag igen får tid för mig själv då våra tre barn börjar bli vuxna. 

Kreativiteten har sökt utlopp på mera praktiska sätt under mellanperioden. 

- Jag har målat väggar – vi är eviga renoverare, har renoverat tre 

längenheter och håller på med hus nummer två i Jakobstad. Det 

går inte att inte skapa, det kan handla om en sticksöm eller att 

spackla en vägg – allt är kreativa processer. 

Svart-vitt och abstrakt 

Marias första tavlor i barndomen var kopior av tavlor med landskap 

som fanns där hemma, men motiven har ändrat med åren. 

- Det är främst människor som intresserar mig, även om det inte 

blivit så mycket porträttmålning den senaste tiden. Jag har lite 

ugglor i mossen för tillfället - förenklade, inte naturtrogna och 

en svart-vit period har nu pågått i snart fyra år. Jag målar i akryl, 

det är mera praktiskt, men flytet på olja är förstås något helt annat. 

Jag fantiserar att jag ska hitta tillbaka till färgerna, men det är 

svartvitt och rätt abstrakt som gäller som bäst. 

Maria fick ny fart på sitt målande då hon gick en arbiskurs med 

Tanja Aumanen 2009. 

- Jag ville komma bort från ”påtasi” i mitt måleri – jag var alltför 

noggrann i detaljerna. Dessutom ville jag lära mig måla i akryl, 

det hade jag aldrig gjort tidigare. Kursen hjälpte mig och jag blev 

friare. Det senaste året har jag säkert målat mer än på de senaste 

femton åren tillsammans. 

Maria har deltagit i både Jakartes och Konstringen i Nykarlebys 

års utställningar och fyra av hennes tavlor har därifrån valts ut 

till tre städers utställning. 

- Jag skulle vara intresserad av att lära mig mera om grafik. Just 

nu har jag svårt att tänka mig att jag skulle göra något riktigt föreställande, 

men om någon skulle beställa till exempel en tavla med 

motiv av en mormors stuga, så varför inte, allting går. 

I ett skede funderade Maria på att söka in till Nordiska Konstskolan 

i Karleby, vilket skulle ha inneburit studier kvällstid och ett 

veckoslut i månaden i tre år. 

- Jag kom fram till att det inte är värt det. Det är klart att det skulle 

ha varit trevligt med en titel, och det skulle då vara en större 

chans att få sålt verken, men jag kan gå kurser och lära mig på 

egen hand. 

Trivts som anställd 

Orken räcker inte riktigt till med allting, eftersom Maria lider av 

MS och har delinvalidpension. 

- Jag jobbar tre korta dagar. De dagarna orkar jag inte med mycket 

annat, men på de lediga dagarna brukar målandet lyckas. 

Maria jobbar som kanslist på personalbyrån med sysselsättningsärenden 

sedan 2007. Före det var hon löneräknare. 

- Jag hör till inventarierna i staden, för jag började redan 1988 på 

energiverket, säger Maria Kivilompolo och skrattar. 

- Jag har trivts med att jobba för staden, det skulle ha varit tungt 

att livnära sig på konsten, konstaterar hon. 

Text: Ulla Linder 

Foto: Pirjo Salonen 

- 21 -

Erfarenhet och flexibilitet på jouren 

Jouren är en plats där stora krav sätts på personalen - varje dag är 

olika och man kan inte förutse vad som kommer att hända. 

- Det är ett varierande och intressant arbete och vi har en flexibel 

och duktig personal, konstaterar avdelningsskötare Siv Käld-Aspfors, 

som har funnits i huset sedan 1984 - på akuten, avdelning 

ett, och jouren sedan 1993. 

- Massor har förändrats under min tid här. Bland annat har hvcoch 

sjukhusjouren slagits ihop till en - tidigare skötte vi bara dem 

som inte var bokade 

Jouren hör till primärsjukvården och är avsedd för de patienter 

som behöver vård samma dag. I medeltal har man hundra patienter 

per dag. De kommer två vägar – de akuta patienterna utan 

tidsbokning och de tidsbokade. Det finns 23 tjänster, men många 

jobbar deltid - ett trettiotal personer finns på arbetslistan. 

Biträdande överläkare är Katarina Näs, Marjo Orava är överskötare 

för primärhälsovårdens öpppenvård. Fem sjukskötare arbetar 

morgon och fem kvällstur, en av två läkare finns alltid på 

plats, också på natten. 

- För det mesta är vi tillräckligt antalsmässigt, men det är svårt 

att få resurserna till rätt ställe eftersom man aldrig kan veta vad 

som händer. Det finns tillfällen då mera personal behövs, till 

exempel vid stora olyckor måste vi få hjälp utifrån, konstaterar 

Käld-Aspfors. 

Utrymmena måste svara mot nya krav 

Patientmängden har ökat på jouren under de åren som Kälp- 

Aspfors jobbat där. 

- Eftersom det finns för få läkare på hvc blir det också större 

tryck på oss. Folk söker kanske också hjälp snabbare. Missbrukarna 

och kraven har ökat, många är mycket medvetna och vi har 

inte alltid möjlighet att uppfylla kraven. Under de senaste åren 

har dessutom en ny patientgrupp tillkommit - flyktingarna, som 

medför nya utmaningar. 

Patientgruppen som är aggressiv har också blivit större och kräver 

till exempel tryggare arbetsrum för sjukskötarna. I höst ska 

kansliutrymmena byggas om och ett skilt läkemedelsrum, vilket 

är lagstadgat, färdigställas. Största delen av jouren har inte blivit 

restaurerad sedan den byggdes, förutom småsaker som till exempel 

ny målfärg här och var. Ett isoleringsrum saknas ännu. 

- Om vårdpersonalen används effektivt inom organisationen, får 

klienterna kvalitativ vård, påpekar Käld-Aspfors. 

På morgonen är det oftast lugnare på jouren, medan kvällsturerna 

har blivit arbetsdryga. Då läggs en stor arbetsbörda på personalen. 

- Tidsbokningen är i gång från klockan åtta, sen kommer dubbelbokningar 

och det börjar bli kö. Tendensen är att kön sladdar 

efter till kvällen. Vi försöker ha som målsättning att man inte ska 

behöva vänta mer än tre timmar. Ibland kan det ändå vara befogat 

om man till exempel väntar på blodprov eller andra resultat, 

förklarar Kälp-Aspfors och fortsätter: 

- Då vi börjat följa patientinflödet med hjälp av Lean, har det 

hjälpt oss med planeringen. 

”Lean healthcare”-filosofin bygger på två principer: ”att fokusera 

på snabba och smidiga patientflöden och att bygga strukturer så 

att sjukhusets team själva kan förbättra sina arbetssätt kontinuerligt. 

Därför måste ansvar, mandat och servicefunktioner fördelas 

ut i verksamheten så långt det är möjligt, så att medarbetarna 

själva ges möjlighet att ge bättre service och vård.” (från ”Lean 

healthcare”/Skånes universitetssjukhus hemsida) 

Sommarstängningarna har också påverkat arbetet på jouren. 

- Det har varit bra planerat och vi har klarat det rätt bra, eftersom 

vi fått personal från andra avdelningar. Men det blir ett högre 

tryck på de avdelningar som är öppna. 

Vissa resurser är borttagna, till exempel har kirurgin förändrats 

och fler patienter måste skickas till Karleby, Vasa eller Tammerfors. 

Detta kan leda till långa väntetider på ambulans eller annan 

transport. 

- För patienterna skulle det såklart vara bättre med vård här, men 

för tillfället finns varken läkar - eller ekonomiska resurser, konstaterar 

avdelningsskötare Siv Käld-Aspfors och fortsätter: 

- Vi har de resurser vi har. Men vi har en stark vilja att utvecklas 

och vill framåt. 

Text och foto: Ulla Linder 

Mängden av drogmissbrukare har ökat och jouren är kanske inte 

rätta platsen för dem. 

- Vi vet inte vart vi ska skicka dem då de inte klarar sig själva. 

I många fall har de inte med sjukvården att göra. Det blir jobbigt 

för personalen, eftersom de patienterna inte lämpar sig i vår 

miljö. Men vi har ett helhetsansvar och vill patienternas bästa, 

påpekar Käld-Aspfors. 

Tryggheten på jouren har ökats genom att en väktarfirma regelbundet 

går igenom sjukhuset och personalen kan ringa dem om 

behov uppstår. 

- En erfaren personal är viktig. Vi lär oss känna igen situationer 

och kan reagera snabbare och på rätt sätt på aggressiva patienter, 

till exempel. Dessutom har vi ett gott samarbete med polisen. 

RAFAELA och Lean 

Som bäst används två olika system för att organisera arbetet 

bättre. Vårdtyngdsmätningsystemet RAFAELA, som ägs av Finlands 

kommunförbund, ger vägledning om var och när resurser 

behövs. 

- 22 -

Päivystyksessä kokemusta ja joustoa 

Päivystys on paikka, joka asettaa henkilöstölle suuria vaatimuksia 

– jokainen päivä on erilainen, eikä tapahtumia pysty ennakoimaan. 

-Tämä on vaihtelevaa ja mielenkiintoista työtä ja meillä on joustava 

ja taitava henkilöstö, toteaa osastonhoitaja Siv Käld-Aspfors, 

joka on työskennellyt talossa vuodesta 1984 – ensiavussa, osasto 

1:llä, ja vuodesta 1993 alkaen päivystyksessä. 

-Paljon on muuttunut minun aikanani. Muun muassa terveyskeskus- 

ja sairaalapäivystys on yhdistetty – aikaisemmin hoidimme 

vain potilaita, joilla ei ollut ajanvarausta. 

Päivystys kuuluu perusterveydenhuoltoon ja se on tarkoitettu 

potilaille, jotka tarvitsevat hoitoa samana päivänä. Potilaita on 

keskimäärin sata päivässä. He saapuvat kahta eri kautta - kiireelliset 

potilaat ilman ajanvarausta ja muut ajanvarauksella. Virkoja 

on 23, mutta monet tekevät osa-aikatyötä – työlistalla on kolmisenkymmentä 

henkilöä. 

Apulaisylilääkärinä toimii Katarina Näs ja perusterveydenhuollon 

avohoidon ylihoitaja on Marjo Orava. Sekä ilta- että iltavuorossa 

työskentelee viisi sairaanhoitajaa ja toinen kahdesta lääkäristä 

on aina paikalla, myös yöaikaan. 

-Yleensä henkilöstömäärä riittää, mutta resursseja on vaikea 

kohdentaa oikeaan paikkaan, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. 

Toisinaan tarvitaan lisähenkilöstöä, esimerkiksi suuronnettomuuksien 

yhteydessä meidän on saatava ulkopuolista apua, 

Käld-Aspfors toteaa. 

Tilojen vastattava uusia vaatimuksia 

Päivystyksen potilasmäärä on lisääntynyt Käld-Aspforsin työskentelyvuosien 

aikana. 

-Terveyskeskuksessa on liian vähän lääkäreitä, joten meihinkin 

kohdistuu suurempi paine. Lisäksi nykyään ihmiset hakevat ehkä 

aikaisemmin apua. Päihdeongelmaisten määrä ja vaatimukset 

ovat lisääntyneet. Monet ovat hyvin tietoisia vaatimuksista, eikä 

meillä ole aina mahdollisuutta niiden täyttämiseen. Lisäksi viime 

vuosina mukaan on tullut uusi potilasryhmä – pakolaiset, joiden 

hoito tuo uusia haasteita. 

Myös aggressiivisesti käyttäytyvien potilaiden määrä on lisääntynyt, 

minkä vuoksi tarvitaan esimerkiksi turvallisempia työhuoneita 

sairaanhoitajille. Syksyllä kansliatilat peruskorjataan ja tehdään 

erityinen lääkehuone, joka on lakisääteinen. Suurinta osaa 

päivystystiloista ei ole kunnostettu niiden rakentamisen jälkeen 

lukuun ottamatta pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi uutta 

maalia siellä täällä. Eristyshuone puuttuu vielä. 

Huumeidenkäyttäjien määrä on lisääntynyt, eikä päivystys ehkä 

ole oikea paikka heille. 

-Emme tiedä, mihin heidät voisi lähettää kun he eivät selviydy 

omin avuin. Useinkaan he eivät kuulu sairaanhoitoon. Se on 

työlästä henkilöstölle, koska potilaat eivät sovellu tähän ympäristöön. 

Meillä on kuitenkin kokonaisvastuu ja haluamme potilaiden 

parasta, Käld-Aspfors huomauttaa. 

Päivystyksen turvallisuutta on lisätty siten, että vartiointiliike 

tarkastaa sairaalan säännöllisesti ja henkilöstö voi tarvittaessa 

soittaa vartijalle. 

-Kokenut henkilöstö on tärkeä. Opimme tunnistamaan eri tilanteita 

ja pystymme esimerkiksi reagoimaan aggressiivisiin potilaisiin 

nopeammin ja oikealla tavalla. Lisäksi teemme hyvää yhteistyötä 

poliisin kanssa. 

RAFAELA ja Lean 

Työn järjestelyn helpottamiseen käytetään nykyään kahta eri järjestelmää. 

Suomen kuntaliiton omistama RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmä 

antaa tietoa siitä, missä ja milloin resursseja 

tarvitaan. 

-Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa, jos hoitohenkilöstöä käytetään 

organisaatiossa tehokkaasti, huomauttaa Käld-Aspfors. 

Aamuisin päivystyksessä on yleensä rauhallisempaa, kun taas 

iltavuorot ovat työntäyteisiä. Henkilöstöllä on silloin suuri työtaakka. 

-Ajanvaraus alkaa kahdeksalta, sitten tulee tuplavarauksia ja jonoa 

alkaa muodostua. Iltaa kohden jonolla on taipumus laahata 

jäljessä. Pyrimme siihen, ettei potilaan tarvitse odottaa yli kolmea 

tuntia. Toisinaan se saattaa kuitenkin olla aiheellista, jos esimerkiksi 

odotetaan verikokeita tai muita tuloksia, Käld-Aspfors 

selittää ja jatkaa: 

-Olemme aloittaneet potilasvirran seurannan Lean-menetelmän 

avulla ja se on ollut avuksi suunnittelussa. 

Lean Healthcare -filosofia perustuu kahdelle periaatteelle: ”Keskitytään 

nopeisiin ja saumattomiin potilasvirtoihin ja luodaan 

rakenteita, joissa sairaalan tiimit voivat itse parantaa työskentelytapojaan 

jatkuvasti. Sen vuoksi vastuuta, valtuuksia ja palvelutoimintoja 

tulee jakaa toiminnassa mahdollisimman pitkälti, jotta 

työntekijöillä itsellään on mahdollisuus antaa parempaa palvelua 

ja hoitoa. (Lean Healthcare/Skoonen yliopistosairaalan kotisivut). 

Myös kesäajan kiinniolot ovat vaikuttaneet päivystystyöhön. 

-Kiinniolot on suunniteltu huolellisesti ja olemme selviytyneet 

niistä varsin hyvin, koska olemme saaneet henkilöstöä muilta 

osastoilta. Avoinna oleviin osastoihin kohdistuu kuitenkin suurempi 

paine. 

Eräitä resursseja on poistettu, esimerkiksi kirurgiassa on ollut 

muutoksia, ja potilaita täytyy lähettää useammin Kokkolaan, 

Vaasaan tai Tampereelle. Se saattaa johtaa ambulanssiin tai muun 

kuljetuksen pitkään odotusaikaan. 

- Potilaille olisi tietenkin parempi, jos he saisivat hoitoa täällä, 

mutta tällä hetkellä siihen ei ole lääkäri- eikä talousresursseja, toteaa 

osastonhoitaja Siv Käld-Aspfors ja jatkaa: 

- Resurssit ovat ne mitkä ovat, mutta meillä on vahva tahto kehittyä 

ja päästä eteenpäin. 

Teksti ja kuvat: Ulla Linder 

- 23 -

Hur bör Jakobstads centrum utvecklas / 

Miten Pietarsaaren keskustaa tulisi kehittää? 

Personaltidningens redaktion beslöt fråga några anställda hur de vill 

att Jakobstads centrum skall utvecklas. Här kommer svaren: 

Henkilöstölehden toimitus päätti kysyä muutamalta työntekijältä 

miten Pietarsaaren keskustaa tulisi kehittää. Tässä vastaukset: 

När man utvecklar Jakobstads centrum, ska man utgå från Jakobstadsbornas 

behov och inte glömma de affärer/företag som redan 

finns här. Torghuset är en viktig satsning, för det kan ge mer liv 

runt torget, som ligger ganska öde stora delar av året. Det är bra 

att man diskuterar hur det ska se ut, så att det passar in i miljön 

runt torget. 

Pietarsaaren keskustaa kehitettäessä tulee lähtökohtana pitää 

pietarsaarelaisten tarpeita, eikä pidä unohtaa täällä jo olevia liikkeitä/yrityksiä. 

Uusi liikerakennus on tärkeä panostus, sillä se 

saattaa elävöittää torin seutua, joka on melko autio suuren osan 

vuodesta. On hyvä, että talon ulkonäöstä keskustellaan, jotta se 

saadaan sovitettua toriympäristöön. 

Monica Laggnäs 

Mera affärer till Centrum som gynnar både arbetplatser och gör 

det möjligt för Jakobstadsborna att handla i egen stad. 

Utökning av parkeringsplatser i centum kan behövas sedan vi 

fick det fina Campus Allegro hit. 

Keskustaan lisää liikkeitä, jotka sekä edistävät työllisyyttä että 

mahdollistavat pietarsaarelaisille ostosten tekemisen omassa 

kaupungissa. 

Keskustaan saatetaan tarvita lisää parkkipaikkoja nyt, kun upea 

Campus Allegro on valmistunut. 

Maj-Britt Gunnila 

• Vårt torg borde på nytt göras 

till en mötesplats för medborgarna 

– så som det ursprungligen var 

tänkt (bilarna i en torgparkering 

under jorden, bort med vårrulleoch 

kebabkioskerna, likaså Lions 

stugor). Torget borde användas aktivare, 

flera evenemang och musik 

(bygg en liten estrad i ena hörnet, 

kan också vara tillfällig). 

• Fler caféer och små restauranger 

borde placeras i byggnaderna 

runt det historiska torget, i 

en miljö som högaktar det gamla 

byggnadsbeståndet (låt oss hoppas 

att den också får förbli sådan). 

• Gatorna runt torget och en del av Storgatan borde byggas om 

till ”långsamma gator”. Det skulle möjliggöra ett nästan bilfritt 

centrum, och då kan man dessutom låta gågatan betjäna endast 

små köpmän och deras försäljningsverksamhet (i framtiden kan 

man t.o.m. bygga ett glastak över gågatan) 

. 

• Toristamme tulisi tehdä jälleen, torien alkuperäistä aatetta 

kunnioittaen; kansalaisten kokoontumispaikka – (autot maan 

alle toripaikoitukseen, kevätrulla- ja kebabkioskit pois samoin 

Lionsien mökit) – ja sen käyttöä tulisi elävöittää useammin tapahtumilla 

ja musiikilla (rakennetaan pieni esiintymislava yhteen 

nurkkaan, voi olla myös tilapäinen). 

• Historiallisen torin ja vanhaa rakennuskantaa kunnioittavan 

miljöön ympärillä (toivotaan, että se myös pysyy sellaisena) oleviin 

rakennuksiin sijoitetaan lisää kahviloita ja pieniä ravintoloita. 

• Rakennetaan toria ympäröivät kadut ja osa Isokatua hidaskaduiksi, 

joka mahdollistaa lähes autottoman keskustan ja lisäksi 

tällöin voidaan kävelykatu ”luovuttaa” palvelemaan ainoastaan 

pienkauppiaita (rakennetaan tulevaisuudessa esim. jopa lasikatto 

sen päälle) ja heidän myyntitoimintaa varten. 

Esa Koskela 

- 24 -

Månadens bild 

Fotoklubben Malms medlemmar har under tiden september 

2012 – april 2013 visat följande bilder som månadens bild i social- 

och hälsovårdsverkets portal. 

Kuukauden kuva 

Valokuvakerho Malmin jäsenet ovat esitelleet kuviaan sosiaali- ja 

terveysviraston portaalissa syyskuu 2012 - huhtikuu 2013. 

Kynttilöitä ja viiniä – Seija Nyman 

Sol i vintermörker – Monika Backlund 

Mandelblom – Ann-Mari Hjulfors-Nygård 

Marssolen2 – Susanne Kanckos 

- 25 -

Welcome Office - information 

till invandrare 

Sedan augusti i fjol finns ”Welcome Office” i Rådhuset i Jakobstad. 

Det handlar om en modell för rådgivning av invandrare 

som utvecklats inom ramen för projekt ”Bothnia Integration” - i 

samarbete med andra aktörer i regionen. 

- De utgick från idéer från bland annat Helsingfors och Åbo, där 

det redan länge funnits informationscenter för invandrare. Detta 

blev ett Österbottniskt koncept, berättar Anita Wisén i Jakobstad. 

Welcome Office har delvis uppstått för att möta kraven i den 

nya integrationslagen som trädde i kraft den 1.9.2011. Med den 

nya lagen vill man särskilt förbättra vägledningen i invandringens 

första skede. Kommunerna har skyldighet att ge invandrare 

samma service som övriga invånare. 

I finansieringen av ”Welcome Office” deltar Europeiska socialfonden 

(ESF) via ELY-centralen i Österbotten, Europeiska regionala 

utvecklingsfonden (ERUF) via Österbottens förbund och 12 

kommuner från Kronoby i norr till Kaskö i söder. Vasa stad är 

projektägare, därför finns huvudkontoret där, liksom projektchef 

Pia Hägglund, som anställdes i mars i fjol. Projektet har tre projektarbetare 

- Anita Wisén i Jakobstadsregionen, Aida Simidzia 

med Närpes som bas för K5 området och i Vasa jobbar Petra 

Winberg som ny projektarbetare från och med maj. 

Brett arbetsfält 

Det ursprungliga namnförslaget ”Slussen” beskriver väl vad det 

handlar om. 

- Jag hjälper alla typer av invandrare med alla typer av frågor. 

Det är inte meningen att jag ska sköta myndigheternas arbete, 

utan vara en informatör - den som ger information om vart man 

kan vända sig. Jag fyller inte i blanketter och översätter eller tolkar 

inte, men betjänar på finska, svenska och engelska, förklarar 

Anita. 

Måndagar finns Anita också i samservicebyrån i Nykarleby, dessutom 

åker hon ofta ut till olika arbetsplatser och utbildare i nejden. 

- Jag har också många kontakter till samarbetspartner, arbetsgivare, 

utbildare, projekt och myndigheter samt social- och hälsovården. 

Till exempel är invandrarlärarna samarbetspartners, 

invandrarna personkunder. 

Arbetsgivarna till exempel har många frågor om uppehållstillstånd 

och om ärenden som gäller arbetstagarnas familjemedlemmar 

- som skolgång och sjukvård. 

- Det är en djungel med uppehållstillstånden - de är till exempel 

beroende på anställningens längd, vilket land de anställda kommer 

ifrån och så vidare. 

De största kundgrupperna på de tre orterna där Welcome Office 

finns, varierar. I Närpes handlar det mest om arbetskraftsinvandring, 

i Vasa finns många utländska studerande. 

- I Jakobstad är det alla grupper av invandrare, också till exempel 

asylsökande, kvotflyktingar eller ingifta, som anlitat mig. Utbildning 

är något som det ofta frågas om. Det finns ett behov av att 

koordinera invandrarutbildningen i regionen, berättar Anita och 

tillägger: 

- Det som är viktigast är att kunderna får saklig och relevant information. 

Många frågar till exempel efter arbete och jag säger 

som det är: det finns inte. 

Lärare i själ och hjärta 

Anita Wisén är ledig från sin tjänst som invandrarlärare på Kronoby 

folkhögskola. Hon har jobbat som lärare sedan 1982. 

- Det har blivit tolv år i Kronoby – jag började på Base Camp, 

fick ett vikariat med invandrarna och sen var jag fast. Det brukar 

hända de flesta – det är så fascinerande och utmanande att jobba 

med invandrare, berättar Anita och fortsätter: 

- Eftersom jag jobbat länge som invandrarlärare, började jag inte 

från noll på Welcome Office, men har lärt mig jättemycket nytt, 

som till exempel om invandrares rätt till sjukvård och uppehållstillstånd 

för arbetstagare. Framför allt har jag lärt känna ytterligare 

nyckelpersoner. 

Som hjälp i det nya jobbet har Anita haft, förutom egen erfarenhet 

och kontakter, också statistikcentralens sidor. 

- I jobbet måste man ha en överblick över invandrarnas situation 

och vara vidsynt. Myndigheterna verkar ha skött sin information 

rätt bra, som till exempel magistraten och polisen. Både lärarna 

och socialarbetarna samt TE byrån skickar allt fler kunder till 

mig, med frågor som gäller till exempel studie- och karriärvägledning. 

Men det är kanske för att de vet min bakgrund. 

Att jobba på Welcome Office handlar mycket om problemlösning 

och ibland rent detektivarbete. 

- Det kan vara vitt skilda frågor som dyker upp under dagen, 

men det är det som gör det intressant och utmanande, konstaterar 

Anita. 

Projektet tar slut 28.2.2014 med nuvarande finansiering. 

- Jag har trivts jättebra på Welcome Office och som anställd för 

staden. Jag har blivit väldigt väl emottagen av personalen på 

stadskansliet, där jag bland annat deltagit i personalmöten. Men i 

grunden är jag ändå en lärare, så jag återgår till min tjänst i Kronoby 

i höst, konstaterar Anita Wisén. 

Text och foto: Ulla Linder 

- 26 -

Welcome Office – tietoa 

maahanmuuttajille 

Pietarsaaren raatihuoneessa on toiminut viime vuoden elokuusta 

alkaen ”Welcome Office”. Kyseessä on maahanmuuttajien neuvonnan 

toimintamalli, joka on kehitetty Bothnia Integration 

-hankkeessa yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa. 

- Lähtökohtana olivat muun muassa Helsingistä ja Turusta saadut 

ideat. Noissa kau pun geis sa on ollut maahanmuuttajille tarkoitetut 

tiedotuskeskukset jo kauan. Tästä tuli poh ja lai nen konsepti, 

kertoo Pietarsaaressa työskentelevä Anita Wisén. 

Welcome Office on osittain perustettu 1.9.2011 voimaan tulleen 

uuden kotoutumislain vaa timusten täyttämiseksi. Uudella lailla 

halutaan parantaa ohjausta erityisesti maa han muu ton alkuvaiheessa. 

Kunnat ovat velvollisia tarjoamaan maahanmuuttajille 

samat pal velut kuin muillekin asukkailleen. 

Welcome Officen rahoitukseen osallistuvat Euroopan sosiaalirahasto 

(ESR) Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta, Euroopan 

aluekehitysrahasto (EAKR) Pohjanmaan liiton kautta ja 12 

kuntaa Kruunupyystä Kaskisiin. Hankkeen omistaja on Vaasan 

kaupunki, joten pää toi mi paikka on siellä, samoin projektipäällikkö 

Pia Hägglund, joka palkattiin viime vuoden maa liskuussa. 

Hankkeella on kolme hanketyöntekijää – Anita Wisén Pietarsaaren 

seu dul la, Aida Simidzia K5-alueen työntekijänä Närpiössä, 

ja Vaasassa on työskennellyt tou ko kuus ta alkaen Petra Winberg 

uutena hanketyöntekijänä. 

Laaja työkenttä 

Alkuperäinen nimiehdotus ”Slussen” kuvaa hyvin toiminnan 

luonnetta. 

- Autan kaikentyyppisiä maahanmuuttajia kaikenlaisissa asioissa. 

Tarkoituksena ei ole hoitaa viranomaisten työtä, vaan olen 

tiedottaja – annan tietoa siitä, 

minkä tahojen puo leen voi 

kääntyä. En täytä lomakkeita 

enkä käännä tai tulkkaa, mutta 

palvelen asiakkaita suo meksi, 

ruotsiksi ja englanniksi, Anita 

selittää. 

Maanantaisin Anita työskentelee 

Uudenkaarlepyyn yhteispalvelutoimistossa 

ja lisäksi 

hän käy usein seudun eri työpaikoilla 

ja koulutuspaikoissa. 

- Minulla on myös paljon kontakteja 

yhteistyökumppaneihin, 

työnantajiin, kouluttajiin, 

hank kei siin ja viranomaisiin 

sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 

Esimerkiksi maahanmuuttajien 

opet tajat ovat 

yhteistyökumppaneita, maahanmuuttajat 

henkilöasiakkaita. 

Työnantajilla esimerkiksi on 

paljon kysyttävää oleskeluluvista 

ja työntekijöiden perheen 

jä se niä koskevista asioista, 

kuten koulunkäynnistä ja 

sairaanhoidosta. 

- Oleskelulupa-asiat muodostavat viidakon – lupa riippuu esimerkiksi 

työsuhteen kestosta ja työn tekijän kotimaasta. 

Suurimmat asiakasryhmät vaihtelevat Welcome Officen kolmella 

toimipaikkakunnalla. När pi össä kyse on lähinnä työvoiman 

maahanmuutosta, Vaasassa on paljon ulkomaisia opi s ke lijoita. 

- Pietarsaaressa palvelujani ovat käyttäneet kaikki maahanmuuttajaryhmät, 

myös esi mer kik si turvapaikan hakijat, kiintiöpakolaiset 

tai avioliiton kautta maahan tulleet. Kou lu tuk ses ta kysytään 

usein. Maahanmuuttajien koulutusta on tarpeen koordinoida 

seudulla, Anita ker too ja lisää: 

- Tärkeintä on, että asiakkaat saavat asiallista ja oikeaa tietoa. 

Monet kysyvät esimerkiksi työ paikoista ja silloin vastaan totuudenmukaisesti: 

työtä ei ole. 

Sisimmältään opettaja 

Anita Wisén on virkavapaalla Kruunupyyn kansanopiston maahanmuuttajien 

opettajan työs tä. Hän on työskennellyt opettajana 

vuodesta 1982. 

- Kruunupyyssä on vierähtänyt 12 vuotta – aloitin Base Camp 

-linjalla, sain sijaisuuden maa hanmuuttajien opettajana ja sille 

tielle jäin. Niin yleensä käy – maahanmuuttajien pa ris sa työskentely 

on niin kiehtovaa ja haastavaa, Anita kertoo ja jatkaa: 

- Koska olen työskennellyt pitkään maahanmuuttajien opettajana, 

en aloittanut tyhjästä Welcome Officessa, mutta olen kuitenkin 

oppinut todella paljon uutta esimerkiksi maa han muut tajien 

oikeudesta sairaanhoitoon ja työntekijän oleskeluluvasta. Ennen 

kaikkea olen tu tus tunut uusiin avainhenkilöihin. 

Oman kokemuksen ja kontaktien lisäksi Anitan avuksi uudessa 

työssä ovat olleet Ti las to kes kuksen sivut. 

- Työssä vaaditaan yleiskäsitystä maahanmuuttajien tilanteesta 

sekä avarakatseisuutta. Viran omai set tuntuvat hoitaneen tiedotuksen 

varsin hyvin, esimerkiksi maistraatti ja poliisi. Sekä opettajat 

ja sosiaalityönteijät että TE-toimisto lähettävät luokseni yhä 

enemmän asiakkaita, joil la on kysyttävää esimerkiksi opintojen 

ja ammatinvalinnan ohjauksesta. Mutta se johtuu eh kä siitä, että 

he tuntevat taustani. 

Welcome Officessa työskentely on pitkälti ongelmanratkaisua ja 

toisinaan suo ras taan etsivän työtä. 

- Päivän aikana eteen saattaa tulla hyvinkin erilaisia kysymyksiä, 

mutta juuri se tekee työs tä kiinnostavaa ja haasteellista, Anita toteaa. 

Hankkeen nykyinen rahoitus päättyy 28.2.2014. 

- Olen viihtynyt todella hyvin Welcome Officessa ja kaupungin 

työntekijänä. Kau pun gin kans lian henkilöstö on ottanut 

minut hyvin vastaan, olen osallistunut muun muassa työ paikkakokouksiin. 

Pohjimmiltani olen kuitenkin opettaja, joten palaan 

virkaani Kruu nu pyy hyn syksyllä, Anita Wisén toteaa. 

Teksti ja kuva: Ulla Linder 

www.welcome.office.fi 

- 27 -

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden 

(eläkeläisten) osoitteita varten ei ole 

automaattista seurantaa. Toivomme että 

ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki – 

lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. 

Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 

786 3285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på 

stadens tidigare anställdas (pensionärer) 

adresser. Därför önskar vi att ni meddelar 

ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel 

adress. Korrigera felaktigheten genom att 

ringa 786 3285 (Rita Forsbacka). 

- 28 -

0000 Henkilöstölehti 2013-1.indd - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?