9109 Henkilöstölehti 2010-1.indd - Jakobstad

Blicken framåt 

LEDARE 

Vi lever just i exceptionella tider på 

många olika sätt. Ute i världen håller 

ekonomin på att återhämta sig från den 

största ekonomiska nedgången sedan 

1930-talet. 

Om världsekonomin som helhet har 

börjat återhämta sig kan det samma 

inte sägas om den Europeiska Unionen. 

EU och den gemensamma valutan euro 

går just nu igenom sin största skärseld 

någonsin. I skrivande stund är utfallet 

ännu oklart men euron har på mycket 

kort tid försvagats gentemot dollarn 

med en takt som saknar motstycke i 

modern historia. 

PÄÄKIRJOITUS 

Katse eteenpäin 

Elämme parhaillaan monella tapaa 

poikkeuksellisia aikoja. Maailmantalous 

on toipumassa talouden suurimmasta 

notkahduksesta sitten 1930-luvun. 

Jos maailmantalous kokonaisuudessaan 

onkin alkanut elpyä, ei samaa 

voida sanoa Euroopan unionista. EU 

ja yhteinen valuuttamme euro ovat 

nyt aikansa suurimmassa kiirastulessa. 

Tätä kirjoitettaessa euron kohtalo ei 

ole vielä selvillä, mutta se on heikentynyt 

dollariin nähden hyvin lyhyessä 

ajassa tahdissa, joka hakee vertaansa 

nykyhistoriassa. 

I Jakobstad visar alla tecken på att bottnen 

är nådd. De nyheter som kommer 

från sysselsättningsfronten tyder på att många företag återtagit 

permitterings- och t.o.m. uppsägningsbeslut. Den goda nyheten 

är att realekonomin visar klara tecken på en återhämtning. Den 

dåliga nyheten är att denna återhämtning kommer att avspegla 

sig i stadens ekonomi med en kraftig fördröjning. En ordentlig 

effekt torde vi se först år 2012. 

Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen 

Pietarsaaressa kaikki merkit viittaavat 

siihen, että pohja on saavutettu. Työllisyysrintamalta 

tulevat uutiset osoittavat, että monet yritykset 

ovat peruneet lomautus- ja jopa irtisanomispäätöksiään. Hyvä 

uutinen on se, että reaalitalous osoittaa selviä elpymisen merkkejä. 

Huono uutinen puolestaan on se, että elpyminen heijastuu 

kaupungin talouteen huomattavalla viiveellä. Kunnollinen vaikutus 

lienee nähtävissä vasta vuonna 2012. 

Också inom stadens verksamhet genomlever vi historiska tider. 

Sedan årsskiftet har den nya värdkommunen och det gemensamma 

social- och hälsovårdsverket varit ett faktum. Vi är inne i 

den femte månaden med att sammanjämka olika organisationskulturer. 

I sammanjämkningsprocesser är det oundvikligt med 

”barnsjukdomar” och en viss friktion när alla parter skall anpassa 

sig till nya sätt att arbeta. Men i det stora hela har jag varit mycket 

nöjd med det jag ser och alla inblandade har anledning att vara 

stolta över det storartade arbete som har gjorts i samband med 

den nya organisationen. Ett arbete som sannerligen inte har blivit 

lättare av det historiskt exceptionella ekonomiska läget. 

Trots att vi genomlevt exceptionella tider så gäller att kunna se 

framåt. Vi måste fundera på hur 2010-talets organisation skall se 

ut för att kunna ge en god och kostnadseffektiv service åt stadsborna. 

Dessa frågor kommer att besvaras bl.a. i servicestrategin. 

Stora frågor skall besvaras och mycket arbete står framför oss. 

Därför gäller det att ladda batterierna när man kan. Sommaren 

står för dörren! Jag vill passa på att tillönska alla anställda och 

förtroendevalda med familjer en skön och avkopplande sommar! 

Ladda batterierna. En arbetsdryg höst väntar. 

Myös kaupungin toiminnassa eletään historiallisia aikoja. Uusi 

isäntäkunta ja yhteinen sosiaalija terveysvirasto toteutuivat 

vuodenvaihteessa. Erilaisten organisaatiokulttuurien yhteensovittamisessa 

on meneillään viides kuukausi. Yhtenäistämisprosesseissa 

ei voida välttyä ”lastentaudeilta” ja pieneltä kitkalta 

kaikkien osapuolten pyrkiessä sopeutumaan uuteen työskentelytapaan. 

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen 

näkemääni ja kaikkien osallisten on syytä olla ylpeitä siitä 

suurenmoisesta työstä, joka uuteen organisaatioon siirryttäessä 

on tehty. Historiallisesti poikkeuksellinen taloustilanne ei totisesti 

ole helpottanut työtä. 

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta on kyettävä katsomaan 

eteenpäin. On pohdittava, miltä 2010-luvun organisaation tulee 

näyttää voidakseen tarjota kaupunkilaisille hyviä ja kustannustehokkaita 

palveluja. Näihin kysymyksiin vastataan muun muassa 

palvelustrategiassa. 

Suuria kysymyksiä on vastattavana ja edessä on paljon työtä. Sen 

vuoksi on syytä ladata akkuja kun siihen on mahdollisuus. Kesä 

on ovella! Haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille 

perheineen mukavaa ja rentouttavaa kesää! Ladatkaa 

akkujanne. Edessä on työntäyteinen syksy. 

Mikael Jakobsson 

Stadsdirektör 

Mikael Jakobsson 

kaupunginjohtaja 

STADEN/KAUPUNKI 1/2010 

Utgivare/Julkaisija: 

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto 

Pärm/Kansi: Pirjo Salonen 

Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala 

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström, 

Tiina Höylä-Männisto, Gun Österbacka 

Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep 

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs 

- 2 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

Nya principer vid sjukledigheter 

Från 1.6.2010 tas nya principer för sjukledigheter i bruk. Här kommer en kort sammanfattning. Noggrannare uppgifter framkommer 

av det cirkulär som skickas till arbetsplatserna. Principerna hittar du även på intranet och i portalen. 

Sjukfrånvaro 

Så här gör du 

1 – 3 dagar - Meddela din förman. 

- Kontakta företagshälsovården/hälsovårdscentralen ifall du behöver råd. 

- Fyll i blanketten Anmälan om sjukfrånvaro 1-3 dagar omedelbart du återvänt till arbetet 

och ge den åt din närmaste förman. 

4 – 5 dagar - Sjukintyg som utfärdats av företagshälsovårdaren eller hälsovårdaren/sjukskötaren 

vid hälsovårdscentralen godkänns. 

- Ge sjukintyget åt din närmaste förman. 

Över 5 dagar 

- Läkarintyg inlämnas alltid åt förmannen. 

Vid längre sjukledigheter > 20 dagar, iakttas anvisningen ”Tillsammans stöder vi arbetsförmågan”. Anvisningen uppdateras under 

2010. 

Prövningsbaserade tjänstledigheter 

Som en del i harmoniseringen av de olika personalpolitiska kulturerna kommer nya principer gällande prövningsbaserade tjänstoch 

arbetsledigheter att tas i bruk. Även principerna gällande beaktande av lediga dagar vid prövningsbaserade ledigheter harmoniseras. 

Avsikten är att principerna skall gälla från 1.6.2010. Cirkulär kommer att skickas till arbetsplatserna. Noggrannare uppgifter hittar 

du även i portalen och på intranet. 

Normal lön under kuntoremontti- och TYK- rehabiliteringar 

Personalsektionerna har i april 2010 beslutat att arbetsgivaren betalar normal lön när en anställd deltar i en kuntoremontti- eller i 

en TYK-kurs. 

Kuntoremontti – förebyggande rehabilitering, 5-7 dygn + uppföljning 

TYK - lagstadgad yrkesinriktad rehabilitering, ca 30 dygn, B- läkarintyg fordras. 

Eventuella förfrågningar kan göras till din företagshälsovårdare eller till arbetarskyddschef Birgitta Blomqvist. 

TYHY-kuponger & Nice Run 

Hittills i år har 41 050 tyhy-kuponger utdelats till personalen. Vi önskar att du ännu under hösten skriver ditt namn på varje kupong. 

Till nästa tryckning görs perforeringen mera hållbar så att kupongerna inte i misstag lossar från varandra. Nästa år kan man 

vid köp av 10 gångers motionskort använda ett helt ark och endast skriva sitt namn på den första kupongen. 

PS 

798 av våra anställda deltar i årets Nice Run i Jakobstad. 

- 3 -

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA 

Sairauslomia koskevat uudet periaatteet 

1.6.2010 otetaan käyttöön sairauslomia koskevat uudet periatteet. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä. Lisätiedot ilmenevät työpaikoille lähetettävästä 

yleiskirjeestä. Periaatteet ovat myös intranetissä ja portaalissa. 

Sairauspoissaolo 

Menettele näin 

1 – 3 päivää - Ilmoita esimiehellesi. 

- Ota yhteyttä työterveyshuoltoon/terveyskeskukseen mikäli tarvitset neuvoja. 

- Täytä lomake Ilmoitus sairauspoissaolosta 1-3 päivää välittömästi palattuasi töihin ja 

anna se lähimmälle esimiehellesi. 

4 – 5 päivää - Työterveyshuollon terveydenhoitajan tai terveyskeskuksen 

terveydenhoitajan/sairaanhoitajan kirjoittama sairauslomatodistus hyväksytään. 

- Anna sairauslomatodistus lähimmälle esimiehelle. 

Yli 5 päivää 

Lääkärintodistus jätetään aina esimiehelle. 

Pidemmissä sairauslomissa > 20 päivää, seurataan ohjetta: ”Tuetaan työkykyä yhdessä”. 

Ohje päivitetään vuoden 2010 aikana. 

Harkinnanvaraiset virkavapaat 

Osana eri henkilöstöpoliittisten kulttuurien yhtenäistämistä otetaan käyttöön harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita koskevat uudet 

periaatteet. Lisäksi yhtenäistetään periaatteet, jotka koskevat vapaapäivien huomioon ottamista harkinnanvaraisten vapaiden 

yhteydessä. 

Periaatteiden on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2010. Työpaikoille lähetetään asiaa koskeva 

yleiskirje. Lisätietoja saa myös portaalista ja intranetistä. 

Normaali palkka kuntoremontti- ja TYK-kuntoutusten aikana 

Henkilöstöjaostot päättivät huhtikuussa 2010, että työnantaja maksaa normaalin palkan työntekijän osallistuessa kuntoremonttitai 

TYK-kurssille. 

Kuntoremontti – ehkäisevä kuntoutus, 5-7 vrk + seuranta 

TYK - lakisääteinen ammatillinen kuntoutus, n. 30 vrk, B-lääkärintodistus vaaditaan. 

Mahdolliset tiedustelut voi osoittaa omalle työterveyshoitajalle tai työsuojelupäällikkö Birgitta 

Blomqvistille. 

TYHY-kupongit & Nice Run 

Henkilöstölle on jaettu tähän mennessä (v 2010) 41 050 tyhy-kuponkia. Toivomme, että vielä syksylläkin kirjoitat nimesi jokaiseen 

kuponkiin. Seuraavalla kerralla kuponkien taitoskohdat tehdään kestävämmiksi, jotta ne eivät pääse vahingossa irtoamaan toisistaan. 

Ensi vuonna 10 kerran kuntokortin ostoon voi käyttää kokonaisen arkin kuponkeja ja kirjoittaa nimensä vain ensimmäiseen 

kuponkiin. 

PS 

Työntekijöistämme 798 osallistuu tämän vuoden Nice Run–tapahtumaan Pietarsaaressa. 

- 4 -

personalrapporten som du hittar under www.jakobstad.fi/personalbyrån/personalrapport. 

119:llä työntekijällä oli 10-49 % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy 

henkilöstöraportista 31.12.2009 oli Pietarsaaren osoitteesta kaupungilla www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

1324 päätoimista työntekijää (50-100 % työaika) ja 


henkilöstöraportista osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi 

Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) 

Medelåldern/keski-ikä 48,0 år/v. 45,3 år/v. 

AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - Jakobstad/ AJANKOHTAISTA 

Hela landet /Koko Suomi 

Andel kvinnor/ Naisten osuus 74,7 Pietarsaari % 79 (kom.anställda/kuntatyöntekijät) 

% 

Fast Medelåldern/keski-ikä anställda/Vakinaisia 48,0 77,0 år/v. % 45,3 75 % år/v. 

Antal Andel arbetsplatsmåltider/Työpaikka-aterioita 

kvinnor/ Naisten osuus 74,7 % 79 105 % 665 (J:stad/P:saari) 

Fast anställda/Vakinaisia 77,0 % 75 % 

De av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro 

Antal De främsta arbetsplatsmåltider/Työpaikka-aterioita 

av arbetshälsan statistikförda orsakerna 105 665 (J:stad/P:saari) 

till sjukfrånvaro 

Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 


De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro 

Työterveyden 

40 % 

tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 

35 % 

2005 

30 % 

25 

40 % 

2006 

20 

35 % 

2007 2005 

15 

30 % 

2008 

10 

25 % 

2006 

20 2009 

5 % 

2007 

15 

0 % 

2008 

10 % 

2009 

5 % 

31.12.2009 hade staden Jakobstad 1 324 anställda i huvudsyssla (50-100 % arbetstid), medan 

0 % 

119 anställda arbetade 10-49 %. Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i 

personalrapporten som du hittar under www.jakobstad.fi/personalbyrån/personalrapport. 

Ur staden Jakobstads personalrapport: 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: 

31.12.2009 hade staden Jakobstad 1 324 anställda i huvudsyssla 

(50-100 % arbetstid), medan 119 anställda arbetade 10-49 %. 

Här AKTUELLT kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten 

som du hittar under www.jakobstad.fi/personalbyrån/ 

personalrapport. 

Ur staden Jakobstads personalrapport: 

Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: 

31.12.2009 oli Pietarsaaren kaupungilla 1324 päätoimista työntekijää 

(50-100 % työaika) ja 119:llä työntekijällä oli 10-49 % 

työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista 

osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

31.12.2009 oli Pietarsaaren kaupungilla 1324 päätoimista työntekijää (50-100 % työaika) Medelålder ja för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem 


Medelålder 

henkilöstöraportista osoitteesta www.pietarsaari.fi/henkilöstötoimisto/henkilöstöraportti 

som gått för i invalidpension dem som gått i KomPL-pension, 2008 alla, samt för dem som gått i invalidpension 2008 

Kaikkien KuEl-eläkkeelle 

jääneiden 

jääneiden 

keski-ikä, sekä 

keski-ikä, 

niiden, jotka 

sekä 

ovat 

niiden, 

jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle 

jotka ovat 

2008 Källa: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik 

Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi Medelålder Lähde: jääneet Kuntien työkyvyttömyyseläkkeelle för eläkevakuutus, dem som gått i tilasto KomPL-pension, v. alla, 2008 samt för dem som gått i invalidpension 2008 

Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle 

Källa: 62 Kommunernas pensionsförsäkring, statistik 


Medelåldern/keski-ikä 48,0 år/v. 45,3 år/v. 

Lähde: 61 Kuntien Kuntien eläkevakuutus, eläkevakuutus, tilasto tilasto 

Jakobstad/Pietarsaari 

Andel kvinnor/ Naisten osuus 74,7 % 79 % 

Fast anställda/Vakinaisia 77,0 % 75 % 

Antal arbetsplatsmåltider/Työpaikka-aterioita 105 665 (J:stad/P:saari) 

De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro 


40 % 

35 % 

30 % 

25 % 

20 % 

15 % 

10 % 

5 % 

0 % 

andnigsorgan, 

hengityselim 

övriga 

infektioner, muut 

infektiot 

mentala 

störningar, 

mielenterv. 

stöd- o. 

rörelseorgan,tuk 

i- ja liikuntaelin 

HUVUDFÖRTROENDEMÄN 

skador,vammat 

blodtryck, 

verenpaine 

2005 

2006 

2007 

2008 

2009 

Ålder / Ikä 

60 62 

59 61 

58 60 

57 59 

56 58 

55 57 

56 

55 

andnigsorgan, 

hengityselim 

andnigsorgan, 

hengityselim 

övriga 


infektiot 

övriga 


infektiot 

mentala 

störningar, 

mielenterv. 

mentala 

störningar, 

mielenterv. 

stöd- o. 



stöd- o. 



Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke 

Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke 

skador,vammat skador,vammat 

blodtryck, 

verenpaine 

blodtryck, 

verenpaine 

Jakobstadsregionen/ 


Pietarsaaren seutu 

Västra Finland/Länsi- 


Suomi 

Pietarsaaren 

Hela Finland/Koko 

seutu 

Västra Suomi Finland/Länsi- 

Suomi 


Suomi 

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET 2010-2011 

Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2008 

Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v. 


Fackförbund 

ammattiliitto 

Lähde: Kuntien eläkevakuutus, tilasto 

62 

avtalsbranch 

sopimusala 

namn 

nimi 

telefon 

puhelin 

besöksadress 

käyntiosoite 

tid 

aika 

61 

TEHY 

60 

Tehyprotokollet 

Tehypöytäkirja 

Kim Stenvik 

Kim Yli-Pelkola 


040-583 2323 

050-559 7794 


59 

Pietarsaaren seutu 

58 

Västra Finland/Länsi- 

SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck Suomi 785 1429 

57 


56 

Suomi 

044-785 1693 

Gamla malmska, II vån 

Vanha malmi, II kerros 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

vardagar/arkisin kl 8-16 

tisdagar/tiistaisin 

kl 12-16 

55 

KTN/FKT Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle Akta/ Kvtes,TS inv.pension/työkyvyttömyyseläke 

Ann-Sofie Larsson 050-461 0929 vardagar/arkisin kl 8-9 

JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs 044-514 7283 vardagar/arkisin kl 8-16 

JUKO/FOSU Akta/Kvtes, TS Sirkka Kettunen 785 1244 Strengbergsg 1 

Strengbergink. 1 

udda vecka/pariton viikko 

to-fre/pe kl 8-16 

jämn vecka/ parillinen viikko 

må/ma-on/ke kl 8-16 

Ukta/Ovtes Ralph Rönnqvist 044-785 1604 vardagar/arkisin kl 8-16 

Läkta/LS Hans Henricson 786 1111 torsdag/torstai-fredag/perjantai 

kl 12-15.30 

JHL Akta/Kvtes, TS Maria Holmstedt- 

Lehtinen 

785 1269 

044-298 4101 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

må/ma och/ja to kl 8-16 

ti och/ja on/ke kl 12-16 

Tim-Aka/Ttes Kari Viinikka 785 1269 

044-558 7253 

- 5 - 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

fredagar/perjantaisin kl 7-14

Vinterbad som passion 

Närvårdare Sinikka Ahopelto fick i vintras silver i världsmästerskapen 

i vinterbad i Bled, Slovenien, men hon har också flera 

medaljer från finska mästerskap. 

I normala fall hittar man Sinikka Ahopelto på ”Strandis” i Larsmo, 

från det att de öppnar den första oktober till slutet av april 

– med andra ord är hon en ”Strandbjörn”. 

- Vår oregistrerade förening heter ”Strandbjörnarna” och alla 

som kommer hit får vara strandbjörn, berättar Sinikka, vilket 

torde betyda att det i detta nu finns några hundra strandbjörnar 

i nejden. 

- Första gången jag prövade på vinterbad var säkert för tolv år sedan 

vid Svanen, sen dess har jag regelbundet simmat flera gånger 

i veckan. 

Sinikka går rakt ut i vattnet från omklädningsrummet och avslutar 

med ett dopp efter bastubadandet. Sinikka har sällan varit 

förkyld. 

- Ofta då jag känt att jag håller på att bli sjuk har det skrämts bort 

av ett dopp i havet. I vaken blir det bara korta besök, men desto 

längre i bastun - det är så roligt där, ofta funderar man om man 

alls ska ids bada, säger Sinikka och skrattar. 

Men efteråt känner sig Sinikka pigg och kry – och som ny. 

Sinikka hade en paus med badandet när hon ”spelade ishockey”, 

det vill säga sonens ishockeyhobby tog så pass mycket tid att hennes 

egen träning fick läggas till sidan, men nu har hon hållit i 

gång i fem säsonger. Ofta drar hon ännu ut säsongen på egen 

hand – hon besöker bekanta i närheten och tar sig ett dopp i havet. 

Tyvärr kortades hennes badsäsong av i år med flera veckor 

på grund av ett ödesdigert fall på jobbet, som gjorde hennes hand 

obrukbar en längre tid. 

VM ordnas vartannat år och år 2008 ordnades 

tävlingen för första gången utanför Finland, 

i London. För Sinikkas del var det hennes andra världsmästerskap, 

hennes första var i Uleåborg. 

– i London hade en simbassäng kylts ner till sex grader, men det 

råkade bli varmt vårväder då i februari - vi kunde gå i simdräkt 

länge efter simturen, det var plus 17 grader där ute. 

I Bled i Slovenien i år blev det nästan fullträff för Sinikka - endast 

en ryska lyckades simma snabbare än hon. 

- Det fanns endast tre utlänningar i finalen, ryskan, som vann 

och två engelska simmare, resten var finnar. 

I tävlingarna gäller det att simma 25 meter i vak så snabbt man 

kan. Man simmar i olika ålderskategorier, de flesta är över 45 år 

och finländarna är i majoritet. Yngsta klassen är under 20, medan 

alla som är äldre än 70 simmar i samma klass 

- Det finns en finsk krigsveteran som är 84 och han brukar få 

hederspris i tävlingarna. Bland annat var han också med i Bled, 

berättar Sinikka. 

Det är viktigt med starten, som sker i vattnet. 

- Den som startar först brukar berätta för de andra hur fötterna 

bäst placeras, ifall vi inte kommit dagen före så man haft en chans 

att testa vaken. Själva simningen räcker cirka 24-25 sekunder. Det 

handlar också om taktik - det gäller att titta efter så alla kommer 

direkt när man kallas. Om man måste stå i vattnet och vänta på 

någon hinner man bli för kall. 

VM ordnas i Riga om två år och till FM i Joensuu nästa år är 

rummen redan beställda. Om allt går väl, har vi en finsk mästare 

i Jakobstad då. 

- Nästa år simmar jag i klassen 55 till 60 år och årets finska mästare 

blir då ännu kvar i den tidigare klassen, så jag borde ha bra 

chanser, funderar Sinikka Ahopelto. 

Text: Ulla Linder 

Sinikka har en närvårdarbefattning inom 

hemservice. 

- Jag har varit närvårdare i åtta år, före det 

jobbade jag med barn i tjugofem år, så nästa 

år blir det 30 år för staden Jakobstad. 

Förutom i vak, simmar Sinikka också cirka 

tre gånger i veckan i simhallen - 1200 till 

1500 meter för att också få snabbhetsträning. 

Finns det bara möjlighet, tar hon sig ett dopp 

så ofta det går. 

- Jag har alltid ”simpparen” med mig, ifall jag 

skulle råka stöta på vatten, berättar Sinikka, 

som cyklar mycket i sitt jobb, men också på 

fritiden. 

- I Gamla Hamn är det enkelt att doppa sig, 

men också vid Sandåsen. 

Mästerskapsmedaljer 

Det var i Strandisbastun som ett gäng vinterbadande 

män kom på att Sinikka kunde vara 

den felande kvinnliga länken i ett stafettlag i 

finska mästerskapen. I dag har Sinikka deltagit 

i fem FM, både i stafett och individuellt. 

De två senaste åren har det blivit FM-brons 

individuellt i Imatra och Karleby. Som bäst 

har stafettlaget placerat sig på fjärde plats, av 

21 lag. 

- 6 - 

Foto/Kuva: P. Salonen

Intohimona 

avantouinti 

Lähihoitaja Sinikka Ahopelto sai 

viime talvena hopeaa avantouinnin 

MM-kisoissa Slo ve nian Bledissä, 

mutta hänellä on myös useita SMmitaleja. 

Yleensä Sinikka Ahopellon löytää 

Luodon Strandcampingista avantouintikauden 

al ka mi ses ta lokakuun 

alusta huhtikuun loppuun saakka – 

hän on siis Rantakarhu. 

- Rekisteröimättömän yhdistyksemme 

nimi on Rantakarhut ja 

kaikki täällä käyvät saa vat olla rantakarhuja, 

kertoo Sinikka. Seudulla 

lienee siis nykyään parisataa ran takarhua. 

- Ensimmäisen kerran taisin kokeilla avantouintia Joutsenessa 

kaksitoista vuotta sit ten. Sen jälkeen olen uinut säännöllisesti 

monta kertaa viikossa. 

Sinikka menee pukuhuoneesta suoraan veteen ja käy vielä päätteeksi 

uimassa sau no mi sen jälkeen. Hän on ollut harvoin vilustuneena. 

- Usein kun olen ollut tulossa sairaaksi, on mereen kastautuminen 

pelottanut taudin tie hensä. Avannossa vain käväistään nopeasti, 

mutta saunassa ollaan sitäkin kau em m in – siellä on niin 

mukavaa, monesti miettii että viitsiikö mennä uimaan ol len kaan, 

nauraa Sinikka. 

Mutta uinnin jälkeen Sinikka tuntee olonsa virkeäksi ja reippaaksi 

– kuin uu dis tu neek si. 

Sinikka piti taukoa uinnista ”jääkiekkoa pelatessaan”, toisin sanoen 

pojan jää kiek ko har ras tuk sen viedessä niin paljon aikaa, 

että hän joutui jättämään oman harjoittelunsa sivuun. Nyt hän on 

jälleen käynyt uimassa viiden kauden ajan. Usein hän vielä jatkaa 

kautta it sek seen – käy kylässä lähellä asuvien tuttujen luona ja 

pulahtaa samalla mereen. Tänä vuon na hänen uimakautensa lyheni 

valitettavasti usealla viikolla pahan työtapaturman vuok si, 

jonka takia hän ei kyennyt käyttämään kättään pitkään aikaan. 

Sinikalla on lähihoitajan toimi kotipalvelussa. 

- Olen ollut lähihoitajana kahdeksan vuotta. Sitä ennen työskentelin 

lasten parissa 25 vuot ta, ja ensi vuonna tulee täyteen 30 

vuotta Pietarsaaren kaupungin pal ve luk ses sa. 

Avantouinnin lisäksi Sinikka käy noin kolme kertaa viikossa uimahallissa 

ja ui 1200-1500 met rin matkoja saadakseen myös nopeusharjoitusta. 

Hän ui niin usein kuin se vain on mah dollista. 

- Minulla on aina uikkarit matkassa siltä varalta, että sattuisin 

veden äärelle, kertoo Si nikka, joka pyöräilee paljon paitsi työssään, 

myös vapaa-aikana. 

- Vanhassa satamassa on helppo käydä uimassa, samoin Sandåsenissa. 

Mestaruusmitaleja 

Avantouintia harrastava miesporukka keksi Strandiksen saunassa, 

että Sinikka saattaisi ol la SM-kisojen viestijoukkueesta 

puuttuva naispuolinen lenkki. Tähän mennessä Sinikka on osallistunut 

viiteen SM-kisaan sekä viestissä että henkilökohtaisissa 

sarjoissa. Kahtena vii meksi kuluneena vuotena on tullut henkilökohtainen 

SM-pronssi Imatralla ja Kokkolassa. Vies tijoukkueen 

paras sijoitus on neljäs sija 21 joukkueen kisassa. 

MM-kisat järjestetään joka toinen vuosi ja vuonna 2008 kisat järjestettiin 

ensi kertaa Suo men ulkopuolella, Lontoossa. Sinikalle 

se oli toinen maailmanmestaruuskisa, ensimmäinen oli Oulussa. 

- Lontoossa oli jäähdytetty uima-allas kuuteen asteeseen, mutta 

silloin helmikuussa sat tui olemaan lämmin keväinen sää – pystyimme 

kulkemaan uimapuvuissa kauan uin timatkan jälkeen, 

koska ulkona oli 17 astetta lämmintä. 

Slovenian Bled tänä vuonna oli Sinikalle lähes napakymppi – ainoastaan 

yksi venä läi nen oli häntä nopeampi. 

- Loppukilpailussa oli vain kolme ulkomaalaista; kisan voittanut 

venäläinen ja kaksi en glantilaista uimaria, muut olivat suomalaisia. 

Kisoissa avannossa uidaan 25 metrin matka. Kisoissa uidaan eri 

ikäsarjoissa, useim mat ovat yli 45-vuotiaita ja suomalaiset ovat 

enemmistönä. Nuorin ikäsarja on alle 20-vuo tiaat, kun taas kaikki 

yli 70-vuotiaat uivat samassa sarjassa. 

- Eräs suomalainen sotaveteraani, joka on 84-vuotias, tapaa 

saada kisoissa kun nia pal kinnon. Hän oli mukana muun muassa 

Bledissä, Sinikka kertoo. 

Vedestä suoritettava lähtö on tärkeä. 

- Ensimmäisenä lähtevä tapaa kertoa muille miten jalat on 

parasta asetella, ellemme ole saapuneet edellispäivänä, jolloin 

avantoa on ollut mahdollista kokeilla. Itse uinti kes tää noin 24- 

25 sekuntia. Myös taktiikka on tärkeä – on katsottava, että kaikki 

tu le v at heti kutsuttaessa. Jos joutuu seisomaan vedessä odottamassa 

toista, ehtii kyl met tyä liikaa. 

MM-kisat järjestetään kahden vuoden kuluttua Riiassa ja Joensuussa 

ensi vuonna pi det täviin SM-kisoihin on jo huoneet varattuna. 

Jos kaikki menee hyvin, saamme silloin Suo men mestarin 

Pietarsaareen. 

- Ensi vuonna uin 55-60-vuotiaiden sarjassa ja tämänvuotinen 

Suomen mestari pysyy vie lä entisessä sarjassa, joten minulla pitäisi 

olla hyvät mahdollisuudet, Sinikka Aho pel to tuumii. 

Teksti: Ulla Linder 

- 7 -

Foto/kuva: Susanne Kanckos 

Valokuvakerho Malm 

Kiinnostaako valokuvaus? 

Siinä tapauksessa sinulle on uusi harrastus – valokuvakerho 

Malm. 

Henkilöstöyhdistys Malm (Malmin henkilöstöyhdistys) lopettaa 

toimintansa ja sosiaalija terveysviraston hen kilöstö osallistuu 

vastaisuudessa Pietarsaaren kaupungin henkilöstöyhdistyksen 

järjestämään toi min taan. 

Henkilöstöyhdistys Malmilla on ollut valokuvakerho, jonka 

toiminta ei lakkaa, vaan se siirretään kaupungin hen - 

kilöstöyhdistykselle. Koko henkilöstöllä on siis mahdollisuus 

osallistua valokuvakerhon toi min taan. 

Kerhon jäsenet ovat innokkaita harrastelijoita, jotka pitävät valokuvauksesta. 

Käytämme aivan tavallisia ka me roita analogisista 

kameroista aina digitaalisiin kompakti- ja järjestelmäkameroihin. 

Kokoonnumme jäsen il toihin säännöllisesti, toisinaan usein 

ja toisinaan harvemmin – tarpeen mukaan. Varsinaista kerhopäivää 

ei siis ole. Yleensä sovimme seuraavasta kokoontumisesta tai 

minä ilmoitan siitä kirjeellä, sähköpostilla tai teks t iviestillä. 

Foto/kuva: Anki Bj;rkman 

Toimintaamme kuuluu valokuvanäyttelyjen järjestäminen ja 

muiden järjestämissä näyttelyissä käyminen. Teem me valokuvausretkiä 

ja kuvaamme eri aiheiden ja toimeksiantojen mukaisesti. 

Sosiaali- ja ter veys vi ras ton portaalissa esitellään kuukausittain 

valokuva, ns. kuukauden kuva (tämän lehden kaikki kuvat ovat 

ol leet kuukauden kuvia). Osallistumme Pohjanmaan valokuvakerhojen 

vuosinäyttelyyn ja toisinaan muiden va lokuvakerhojen 

järjestämään toimintaan, mm. valokuvausretkiin ja valokuvamaratoniin. 

Vuonna 2008 jär jestimme työnantajalle 100-vuotisnäyttelyn, 

joka esitteli sairaalan ja terveyskeskuksen toimintaa 

vuosina 1908 – 2008. Lisäksi olemme laatineet valokuvakirjoja 

geriatrian osastojen ja kotisairaanhoidon potilaita var ten. 

Kuulostaako mielenkiintoiselta? Uudet jäsenet ovat tervetulleita 

mukaan tapaamisiimme! 

Gun Österbacka 

valokuvakerhon yhteyshenkilö 

Foto/kuva: Seija Nyman 

Foto/kuva: Hans Jungar 

- 8 -

Foto/kuva: Johanna hjulfors 

Fotoklubben Malm 

Är du intresserad av fotografering? 

Då finns en ny verksamhet för dig – nämligen Fotoklubben 

Malm. 

Personalföreningen Malm (Malmskas personalförening) upphör 

och Social- och hälsovårdsverkets personal deltar i fortsättningen 

i verksamhet ordnad av Staden Jakobstads personalförening. 

Personalföreningen Malm har haft en fotoklubb, vars verksamhet 

inte upphör utan den överflyttas till stadens personalförening. 

Därmed har all personal möjlighet att delta i fotoklubbens 

verksamhet. 

Klubbens medlemmar är glada amatörer som tycker om att fotografera. 

Vi har helt vanliga kameror - allt från analoga till digitala 

kompakt- och systemkameror. Vi träffas regelbundet, ibland ofta, 

ibland mera sällan – allt enligt behov. Finns alltså ingen speciell 

klubbdag. Oftast kommer vi överens om nästa träff eller så meddelar 

undertecknad via brev, e-post eller SMS om nästa träff. 

Som verksamhet ordnar vi fotoutställningar och gör gemensamma 

besök på andras utställningar. Vi gör fotoutflykter och 

Foto/kuva: Gun Österbacka 

Foto/kuva: Ann.Maj Wenelius 

fotograferar enligt olika teman och uppgifter. I Social- och hälsovårdsverkets 

portal presenterar vi varje månad ett foto, den 

s.k. Månadens bild (bilderna i tidningen har alla varit månadens 

bild). Vi deltar i Österbottens fotoklubbars årsutställning och 

ibland i verksamhet, som ordnas av andra fotoklubbar, bl.a. fotoutflykter 

och fotomaraton. År 2008 ordnade vi för arbetsgivaren 

en 100-årsutställning, som presenterade verksamheten på 

sjukhuset och hvc mellan åren 1908 – 2008. Vi har även skapat 

fotoböcker till patienterna på de geriatriska avdelningarna och 

hemsjukvården. 

Låter det intressant? Nya medlemmar är välkomna med på våra 

träffar! 

Gun Österbacka 

Fotoklubbens kontaktperson 

- 9 -

Hövlighet uppskattas på 

underhållsavdelningen 

Underhållsavdelningen består av vägmästaren, en byggmästare 

anställd på halvtid och två heltidsanställda på gaturenhållningen, 

samt maskinparken med elva chaufförer som underhållsavdelningen 

använder sig av. 

– En typisk arbetsdag börjar normalt vid sju med ordergivning 

åt ”pojkarna” – de flesta äldre än mig, säger vägmästare Nicklas 

Gustafsson och skrattar. 

- Vårt jobb är att underhålla gator, vägar, småbåtshamnen och 

allmänna områden, som till exempel torget. Gaturenhållningen 

är också en stor bit av vårt arbetsfält. 

Resten av dagen går åt att svara i telefon, pappersarbete, samt att 

åka ut och se på saker som behöver åtgärdas. Nicklas har jobbat 

som vägmästare sedan 2003, men ännu har han inte hittat den 

”lugnare tiden” han väntat på för att kunna gå igenom mappar 

som hans företrädare lämnade efter sig. 

Högsäsong är vintern, men också på sommaren finns mycket 

jobb - då lappar man asfalt, sysslar med gaturenhållning och egna 

eller beställningsarbeten. Det bästa med jobbet är att det är fritt 

och rörligt, det sämsta är telefonen. 

- Ofta får vi agera lite av ett bollplank, konstaterar Gustafsson och 

ger ett tips - svordomar tåls inte. 

- Man ska vara hövlig i telefon, då ser man snabbast resultat. 

Dålig väggrund på många ställen 

Foto/Kuvat: P. Salonen 

- Det märks att det inte är grundat ordentligt - vägen är ett tvättbräde, 

konstaterar han. 

Tjälskador är vanliga efter vintern och helt nya kan oväntat dyka 

upp. 

- En tjälskada sköt upp på en timme vid Pedersesplanaden i vår, 

konstaterar Gustafsson och fortsätter: 

- De flesta tror att vi är som brandkåren, men även om jag åkt 

ut och bekantat mig med något problem är det troligen tomt i 

garaget på eftermiddagen och alla har fullt upp. Vi kommer med 

andra ord inte direkt. Vi försöker ge service till alla om det är 

befogat, men det kan ta sin stund. 

På helger, kvällar och nätter har man dejour tillsammans med 

husavdelningen, kommunaltekniska avdelningen och Jakobstads 

vatten. 

- I påsk kom det många samtal om ytvattenproblem på grund av 

frusna trummor och snöfyllda diken, berättar Snellman. 

Bra jobb trots irritationsmoment 

I skrivande stund vet man inte på underhållsavdelningen om det 

blir en flytt till Staffansnäs. 

- Om vi alla kunde samlas på ett ställe skulle det vara bra. Transportsträckorna 

skulle inte bli så långa och vi kunde kanske också 

få mera ändamålsenliga byggnader. Dessutom skulle det vara bra 

att samla arbetsledarna till ett ställe, anser Gustafson, som trots 

allt trivs på sin arbetsplats. 

- Vi har bra arbetskamrater och fungerande samarbete med alla 

avdelningar. Stämningen är bra och jag skulle inte vilja byta, trots 

att man vissa dagar kan fundera på det. 

Vägarna ställer till mycket besvär i Jakobstadstrakten. 

- Det märks att staden är byggd på gammalt sjöbotten - det är 

ojämnt och finns mycket tjälskjutande material. Många vägar 

har börjat som kostigar, sedan gällde häst och kärra, numera har 

biltrafiken ökat rejält. Då asfalt bara dragits på, uppstår lätt hål, 

konstaterar Gustafsson. 

Byggmästare Per Snellman som sedan i höstas finns på avdelningen 

tre dagar i veckan, bor på Baggholmen. 

Lite irriterande kan det vara när folk ringer på morgonen för att 

påpeka att det kommit snö under natten. 

- Vi har oftast maskinerna ut från klockan tre, men Gud skapade 

inte heller världen på en dag – i Jakobstad tar det runt sex timmar 

att ploga hela stan. Sandandet i sin tur räcker åtta till tio timmar. 

Det tar en stund innan alla fått sitt, påpekar vägmästare Nicklas 

Gustafsson. 


- 10 -

Kunnossapito-osasto arvostaa 

kohteliaisuutta 

Kunnossapito-osasto koostuu tiemestarista, puolipäiväisestä rakennusmestarista 

ja kah des ta kokoaikaisesta työntekijästä katujen 

puhtaanapidossa sekä kunnossapito-osaston käy ttämästä 

konekannasta, jota hoitaa yksitoista kuljettajaa. 

- Tavanomainen työpäivä alkaa yleensä seitsemältä käskynjaolla 

”pojille” – joista useim mat ovat minua vanhempia, nauraa 

tiemestari Nicklas Gustafsson. 

- Työhömme kuuluu katujen, teiden, venesatamien ja yleisten 

alueiden, kuten esi mer kiksi torin, kunnossapito. Myös katujen 

puhtaanapito on suuri osa työ kent tääm me. 

Loppupäivä kuluu puhelimeen vastaamiseen, 

paperitöihin sekä korjattavien 

kohteiden tut ki miseen paikan päällä. 

Nicklas on työskennellyt tiemestarina 

vuodesta 2003, mutta vielä ei ole tullut 

”rauhallisempaa aikaa”, jota hän on 

odottanut voidakseen käydä läpi edeltä 

jäl tään jääneet kansiot. 

Kiireisintä aikaa on talvi, mutta kesälläkin 

on paljon työtä – silloin paikataan 

asvalttia, pi de tään katuja puhtaana ja 

tehdään omia tai tilaustöitä. Parasta 

työssä on sen vapaus ja liik ku vuus, ikävintä 

on puhelin. 

- Usein soittajat purkavat kiukkuaan 

meihin, toteaa Gustafsson ja antaa vihjeen 

– sa dat telua ei suvaita. 

- Puhelimessa on oltava kohtelias, se 

tuottaa nopeimmin tulosta. 

Monessa paikassa huono tienperusta 

Tiet aiheuttavat paljon hankaluuksia Pietarsaaren seudulla. 

- Huomaa, että kaupunki on rakennettu vanhaan merenpohjaan 

– maaperä on epä ta sais ta ja routivaa ainesta on paljon. 

Monet tiet ovat olleet alkujaan lehmipolkuja, myö hemmin niitä 

pitkin ajettiin hevosella ja kärryillä, nykyään autoliikenne on 

li sään ty nyt tuntuvasti. Reikiä syntyy helposti, koska asvaltti on 

vain vedetty tien päälle, to te aa Gustafsson. 

- Tänä keväänä Pietarinpuistikolle muodostui routavaurio tunnissa, 

toteaa Gus tafs son ja jat kaa: 

- Useimmat luulevat että toimimme kuin palokunta, mutta 

vaikka käynkin pe reh ty mäs sä jo hon kin ongelmaan, on autotalli 

todennäköisesti tyhjänä iltapäivällä ja kai kil la on kä det täynnä 

työtä. Emme siis tule heti. Yritämme palvella kaikkia, jos se on 

ai heel lis ta, mutta se saattaa kestää. 

Viikonloppuisin, iltaisin ja öisin osastolla on yhteispäivystys 

talo-osaston, kunnallistekniikan osas ton ja Pietarsaaren Veden 

kanssa. 

- Pääsiäisenä tuli paljon puheluja jäätyneiden rumpujen ja 

lumisten ojien ai heut ta mis ta pintavesiongelmista, kertoo Snellman. 

Mukavaa työtä ärsytystekijöistä huolimatta 

Artikkelin kirjoittamishetkellä kunnossapito-osastolla 

ei vielä tiedetä, onko 

edessä muutto Ta pa nin niemeen. 

- Olisi hyvä jos olisimme kaikki samassa 

paikassa. Kuljetusmatkat eivät 

olisi niin pit kiä ja ehkä voisimme myös 

saada tarkoituksenmukaisemmat rakennukset. 

Lisäksi oli si hyvä koota 

työnjohtajat yhteen paikkaan, katsoo 

Gustafsson, joka kaikesta huo limatta 

viihtyy työpaikassaan. 

- Meillä on hyvä työporukka ja yhteistyö 

kaikkien osastojen kanssa toimii 

hyvin. Il ma pii ri on hyvä enkä haluaisi 

vaihtaa työpaikkaa, vaikka toisinaan 

sekin saattaa käydä mie lessä. 

Hieman ärsyttävää on, kun aamulla 

soitellaan ja huomautetaan, että yön aikana on sa ta nut lunta. 

- Useimmiten koneet ovat liikkeellä kolmesta alkaen, mutta 

ei Jumalakaan luonut maail maa päivässä. Pietarsaaressa koko 

kaupungin auraaminen kestää noin kuusi tun tia. Hiekoitus puolestaan 

kestää kahdeksasta kymmeneen tuntiin. Kestää ai kan sa 

ennen kuin kaikki ovat saaneet oman osansa, huomauttaa tiemestari 

Nicklas Gus tafsson. 


Rakennusmestari Per Snellman, joka on työskennellyt osastolla 

kolmena päivänä viikossa vii me syksystä saakka, asuu Oinaansaaressa. 

- Huomaa, että tietä ei ole perustettu kunnolla – se on kuin 

pyykkilautaa, hän to teaa. 

Routavauriot ovat tavallisia talven jälkeen ja uusia saattaa syntyä 

yllättäen. 

- 11 -

Vihreä ja valkoinen yhdessä 

vanhusten parhaaksi 

Malmin geriatrian ja yleislääketieteen osastoilla on mietitty jo 

pitkään eri keinoja potilaiden vir kistämiseksi. Viiden viimeisimmän 

vuoden aikana työntekijät ovat olleet mukana poh joismai 

sessa hankkeessa Gröna rum – funktionsfrämjande miljöer 

i Norden för äldre och för personer med funktionsnedsättning. 

Tarkoituksena oli luoda koulutusmoduuli, joka yh dis tää hoito- ja 

puutarhaosaamisen. 

Gröna rum eli vihertilat ovat ihmisten väliseen kohtaamiseen, 

sosiaaliseen yhdessäoloon ja virkistykseen tarkoitettuja paikkoja. 

Vihertiloja voi luoda sisätiloihin ja ulos ja niiden yh tey dessä 

voi olla eri toimintoja, jotka tarjoavat aistivirikkeitä ja luontoelämyksiä. 

- Hankkeen tarkoituksena oli, että vihreä ja valkoinen puoli 

olisivat enemmän te ke mi sis sä keskenään, että yhteistyö ja ymmärtämys 

toista osapuolta kohtaan li sään tyi si vät, kertoo perushoitaja 

Ann-Kristin Ray ja jatkaa: 

- Se tekee nyt paluutaan ja on ajan henki hoitotyössä. Vuosikymmenen 

ajan luotettiin vain lääkkeiden voimaan. Nyt on todistettu, 

että luonto tarjoaa lievitystä. 

Malmilta hankkeeseen ovat osallistuneet Annika Krook, Ann- 

Kristin Ray, Teija Svenfelt ja Margareta Nylund. Ensimmäinen 

osahanke koski kuntouttavan ja aktiivisen van hus huol lon vihertiloja 

ja alkoi vuonna 2005. Aloitteen teki Elisabeth Borgar, Yrkesakademin 

i Österbotten -oppilaitoksen osastopäällikkö, joka on 

toiminut myös hanke koor di naat to ri na. Tuohon hankkeeseen 

osallistuivat silloinen Svenska yrkesinstitutet, vaa salainen Fylgiahemmet 

sekä MTHA:n geriatrian ja yleislääketieteen osastot. 

Seuraavia osahankkeita olivat liikkuvuushanke vuonna 2006 ja 

verkostohanke vuonna 2007. Noiden osahankkeiden aikana mukaan 

tuli lisää osanottajia; Malmin terveyden huol to alueen lisäksi 

Sundom boende, Sandlundenin vanhuskeskus/Roslundenin 

de men tia ko ti Luodosta, Fylgia i Vasa r.f. ja Aspegrenin puutarhayhdistys 

Pietarsaaresta se kä yk sik köjä Norjasta, Tanskasta ja 

Ruotsin Piitimestä ja Alnarpista. 

Eri paikkoihin on tehty opintokäyntejä, muun muassa Tukholman 

aistien puutarhaan ja mui hin vihertiloihin Tukholmassa, 

Alnarpissa ja Uumajassa. 

- Oli mielenkiintoista nähdä ”aistien huone” Uumajan yliopistosairaalan 

lii kun ta lää ke tie teen yksikössä. Tukholman kuuluisa 

aistien puutarha on upea, mutta onhan Ruot sissa suurempi taloudellinen 

liikkumavarakin kuin meillä, kertoo Ann-Kristin 

Ray. 

Koko hankkeen tavoite saavutettiin hoito- ja puutarhahenkilöstön 

pohjoismaisen koulutus mo duulin toteutuessa. Jo hankkeen 

viimeisessä seminaarissa tämän vuoden huhtikuussa saa tiin päätökseen 

43 osanottajan pilottikoulutus. Suurin osa pilottikoulutukseen 

osal lis tu neista oli Pietarsaaren seudulta. 

- Koulutusta kohtaan oli runsaasti kiinnostusta, kaikki halukkaat 

eivät mahtuneet mu kaan, kertoo vt. ylihoitaja Teija Svenfelt 

ja lisää: 

- Koulutukseen sisältyy muun muassa terapiapuutarhan rakentaminen. 

Suun ni tel mis sa on, että sitä jatketaan lähihoitajakoulutuksen 

valinnaisena aineena, ehkä myös eril lisenä koulutuksena 

Yrkesakademissa. 

Malmin terapiapuutarha 

Malmi sai oman terapiapuutarhansa jo vuonna 2004. Ann-Kristin 

Ray ja sairaanhoitaja An ni ka Krook kouluttautuivat puutarhureiksi 

työnsä ohella ja puutarhan perustaminen oli hei dän lopputyönsä 

vuonna 2005 päättyneessä koulutuksessa. 

- Meillä on muun muassa kävelytie harjoittelua varten, huvimaja, 

marjapensaita ja vil je lylaatikoita. Viime vuonna tie kivettiin, 

koska aikaisempi sorapinnoite oli liian ras kas pyörätuoleille. 

Lisäksi puutarhan ympärillä on aita jota tarvitaan, jotta demento 

i tu neet vanhukset tuntisivat olonsa turvalliseksi. Päiväsaikaan 

huvimajassa voi juoda kah vit, kertoo Ann-Kristin Ray. 

Malmin terapiapuutarhasta saatu palaute on ollut yksinomaan 

myönteistä. Puutarhaa voi vat käyttää kaikki Malmilla olevat – 

potilaat, omaiset ja henkilöstö. 

- Käyttäjien mielestä puutarhassa on rauhallista ja kaunista. 

Aistit virkistyvät luonto- ja puutarhaympäristössä. Vuodepotilaitakin 

voi viedä puutarhaan, kertoo Ann-Kristin ja lisää: 

- Käytämme puutarhaa aktiivisesti. Alkuvuosina meillä oli perunamaa 

ja fy sio te ra pia osas ton henkilöstö nosti perunaa potilaiden 

kanssa. Toimintaterapeutin kanssa po ti laat – myös pyörätuolia 

käyttävät – ovat voineet kasvattaa kasveja terapiapuutarhan 

kol messa viljelylaatikossa. 

Ongelmana on: kuka ehtii ulkoilla potilaiden kanssa? 

- Hoitoon tulisi kuulua käytäntö, että kaikkien kanssa käydään 

ulkona kerran päi väs sä. Toivottavasti saamme jatkaa, mutta 

puutarhaa on hoidettava ja jonkun on otet ta va siitä vastuu, 

tähdentää Ann-Kristin Ray joka toivoo, että uusi koulutus antaa 

hen kilöstölle uutta intoa ja lisää keinoja hienon puutarhan käyttämiseen. 


Foto/Kuva: Ben Griep 

- 12 -

Grönt och vitt tillsammans för de 

äldres bästa 

Vid Malmskas geriatri- och allmänmedicinska avdelningar har 

man redan länge tänkt ut olika sätt att stimulera patienter med. 

Under de senaste fem åren har anställda deltagit i projektet ”Gröna 

rum – funktionsfrämjande miljöer i Norden för äldre och för 

personer med funktionsnedsättning”. Syftet var att skapa en utbildningsmodul 

som kombinerar vård- och trädgårdskunnande. 

De gröna rummen är platser för möten mellan människor, för social 

gemenskap och rekreation. Gröna rum kan skapas inomhus 

och utomhus och i anslutning till dem kan man ha olika aktiviteter 

som stimulerar sinnen och ger naturupplevelser. 

- Tanken med projektet är att den gröna och vita sidan mera ska 

komma i kontakt, få mera samarbete och förståelse för varandra, 

berättar primärskötare Ann-Kristin Ray och fortsätter: 

- Det ligger i tiden inom vården, det kommer så att säga tillbaka. 

Ett decennium var det bara mediciner som gäller. Nu är det bevisat 

att naturen skänker lindring. 

Deltagare från Malmska har varit Annika Krook, Ann-Kristin 

Ray, Teija Svenfelt och Margareta Nylund. Första delprojektet 

handlade om gröna rum inom rehabiliterande och aktiverande 

äldreomsorg och startade 2005. Initiativet kom från Elisabeth 

Borgar, avdelningschef vid Yrkesakademin i Österbotten, som 

också fungerat som projektkoordinator. Deltagare i detta projekt 

var dåvarande Svenska yrkesinstitutet, Fylgiahemmet i Vasa och 

geriatriska och allmänmedicinska avdelningarna vid MHSO. 

Följande delprojekt var mobilitetsprojektet 2006 och nätverksprojektet 

2007. Flera deltagare kom med under dessa delprojekt; 

förutom från Malmska hälso- och sjukvårdsområdet också från 

Sundom boende, Sandlundens åldringscenter/Roslundens demenshem 

i Larsmo, Fylgia i Vasa r.f. och Aspegrens trädgårdsförening 

i Jakobstad samt enheter från Norge, Danmark och Piteå 

och Alnarp i Sverige. 

Studiebesök har gjorts till olika ställen, bland annat till Sinnenas 

trädgård i Stockholm och andra ”gröna rum” i Stockholm, Alnarp 

och Umeå. 

- Det var intressant att se ”Sinnenas rum” vid idrottsmedicinska 

enheten på Umeå universitets sjukhus. Den berömda Sinnenas 

trädgård i Stockholm är jättefin, men så har de också större budget 

att röra sig med i Sverige än vad vi har, berättar Ann-Kristin 

Ray. 

Målet med hela projektet uppnåddes i och med att en nordisk 

utbildningsmodul kom till stånd för vård- och trädgårdspersonal. 

En pilotutbildning med 43 deltagare avslutades också redan 

på projektets sista seminarium i april i år. Största delen av deltagarna 

i pilotutbildningen var från Jakobstadsnejden. 

- Intresset för utbildningen var stort, alla intresserade rymdes 

inte med, berättar tf överskötare Teija Svenfelt och tillägger: 

- I utbildningen ingår bland annat hur man bygger upp en terapiträdgård. 

Det är planerat att den fortsätter som valbara studier 

inom närvårdarutbildningen, kanske också som fristående utbildning 

inom Yrkesakademin. 

Terapiträdgård vid Malmska 

Malmska fick redan sin egen terapiträdgård år 2004. Ann-Kristin 

Ray och sjukskötare Annika Krook utbildade sig till trädgårdsmästare 

vid sidan av sina jobb och anläggandet av trädgården var 

slutarbetet i deras utbildning, som avslutades 2005. 

Foto/Kuva: Ben Griep 

- Vi har bland annat träningsgång, lusthus, bärbuskar och lådor 

att odla i. I fjol sattes stenläggning i stället för grus, det blev för 

tungt med rullstol. Det finns också ett staket runt omkring, vilket 

behövs för att de dementa ska känna sig trygga. I lusthuset kan 

man dagstid dricka kaffe, berättar Ann-Kristin Ray. 

Responsen på terapiträdgården i Malmska har bara varit positiv. 

Trädgården kan utnyttjas av alla inom Malmska - patienter, anhöriga 

och personal. 

- Användarna anser det lugnt och skönt. Sinnena stimuleras av 

aktiviteter i natur och trädgård. Även sängliggande patienten 

skall kunna föras ut i trädgården, berättar Ann-Kristin och tillägger: 

- Vi är aktiva användare på trädgården. Första åren hade vi ett 

potatisland och ”fyssen” tog upp potatis med patienterna. Tillsammans 

med ergoterpeuten har patienter - också de som sitter 

i rullstol - kunnat odla i tre upphöjda odingslådor i terapiträdgården. 

Problemet är: vem ska hinna ut med patienterna? 

- Det borde automatiskt komma in i vården att man går ut med 

alla en gång per dag. Vi hoppas vi får fortsätta, men en trädgård 

ska skötas och någon ska ha ansvaret, poängterar Ann-Kristin 

Ray som hoppas att den nya utbildningen ska leda till ny inspiration 

och mera medel för personalen att utnyttja den fina trädgården. 


- 13 -

Kaikkien yhteinen 

työsuojeluvaltuutettu 

Pietarsaaren kaupungin ensimmäinen 

kokopäiväinen työsuojeluvaltuutettu 

Hanna Ojanperä on aloittanut tehtävänsä 

sananmukaisesti tyhjältä pöydältä. 

Hänellä ei ole edeltäjää, jonka ohjauksessa 

olisi ollut kätevä opetella uusi 

tehtäväkenttä. Työhuone kaupungintalolla 

on saatu kunnostettua ja työpöytä 

alkaa täyttyä tehtävänannon mukaisilla 

papereilla. Hanna toivoo yhteydenottokynnyksen 

olevan matala. 

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu 

muun muassa perehtyminen työsuojelusäännöksiin, 

määräyksiin ja ohjeisiin, 

työpaikan työoloihin, työn turvallisuuden 

ja terveellisyyden tarkkailu, mahdollisista 

puutteista tai epäkohdista Foto/Kuva: P. Salonen 

ilmoittaminen työnjohdolle sekä tarvittaessa 

työsuojeluviranomaisille sekä 

työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen ja 

osaltaan kehittäminen. 

Hanna Ojanperä on yhteinen valtuutettu kaupungin kaikille 

työntekijöille, joita on noin 2800. Työsarkaan kuuluu suuri määrä 

erilaisia työpaikkoja ja työympäristöjä. Osaan työpaikkoja 

Hanna on jo tutustunut, mutta paljon on vielä jäljellä. 

Useimmiten työsuojeluun luullaan kuuluvan vain selkeät fyysistä 

turvallisuutta ja hyvinvointia koskevat seikat. Työyhteisön ilmapiiri, 

ergonomia, fyysiset ja psyykkiset seikat vaikuttavat työhyvinvointiin. 

Vanhan ajan selkeät tapaturmat ovat vähentyneet. 

Tuki-ja liikuntaelinvaivojen rinnalla vahvana kakkosena ovat 

erilaiset uupumus- ja masennusoireet, Hanna Ojanperä kertoo. 

Liikunnan merkitystä ei voi koskaan aliarvioida. Liikuntaan panostaminen 

on tärkeää. Ilman tarvittavaa fyysistä kuntoa työtehtävistään 

selviytyminen ei onnistu. 

Hanna Ojanperälle ergonomiaan kuuluvat asiat ovat tuttuja. 

Työnsä ohella hän opiskelee Itä-Suomen yliopistossa pääaineenaan 

ergonomia. Aikaisempi työpaikka oli myös osaltaan työsuojelua, 

sillä hän toimi työterveyshuollossa työfysioterapeuttina. 

Pidin siitä työstä ja olen valmis palaamaan työterveyshuoltoon 

sitten kun ja jos tämä työ loppuu. Pidän tätä tehtävää hyvin mielenkiintoisena 

ja haasteellisena ja odotan innolla mitä seuraava 

nelivuotiskausi tuo tullessaan. 

Työsuojelu työpaikoilla 

Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain 

mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden 

turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava 

huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön 

samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät 

seikat. Turvallisuus on pyrittävä varmistamaan jo työn ja työtilojen 

suunnitteluvaiheessa. 

Lisäksi työympäristön vaaroja ja haittoja on jatkuvasti tarkkailtava 

ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimiin tapaturmien, terveysvaarojen 

ja muiden vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. 

Työnantaja perehdyttää työntekijänsä työpaikan oloihin ja oikeisiin 

työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijän 

puolestaan on noudatettava määräyksiä ja ilmoitettava havaitsemistaan 

puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Pietarsaaren 

kaupungilla on neljä muutakin työsuojeluvaltuutettua. 

Teknisellä virastolla, esimiehillä ja opettajilla on omansa, mutta 

he toimivat tehtävässään oman työnsä ohella. 

Hanna Ojanperä on kotoisin Alahärmästä ja asuu nykyään kahden 

poikansa ja miehensä kanssa Purmolla. 

Marjo Luokkala 

Vinnarna i motionkampanjen - 

Kuntotempauksen voittajat 

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 11.1 – 30.4.2010 

Onnittelemme kuntokampanjan 11.1. – 30.4.2010 voittajia: 

1. Cykelhjälm/pyöräilykypärä: Helén Grankulla 

2. Motionskort/kuntokortti: Helena Rintaniemi 

3. Simhallskort/uimahallikortti: Ulla Sten 

4. Massage/hieronta: Ann-Katrin Nyfelt 

5. T-skjorta: Tiina Hannuksela, Pamela Lundberg 

6. Stegmätare/askelmittari: Inger Häggman, Britt-Mari 

Strandvall, Lisen Grankulla, Arja Nyman 

En ny motionskampanj har börjat 1.5.2010 

Uusi kuntokampanja on alkanut 

Utlottas: Pulsmätare med GPS + små vinster 

Arvotaan: Sykemittari GPS:llä + pikku palkintoja 

Nya motionskort kan fås från personalbyrån, Malmskas telefonväxel 

och Nykarleby företagshälsovård. Motionskorten kan också 

skrivas ut intranet och från portalen. Eventuella förfrågningar: tfn 

044 785 1641, arbetarskyddsfullmäktig Hanna Ojanperä, hanna. 

ojanpera@jakobstad.fi. 

Uusia kuntokortteja voi hakea henkilöstötoimistosta, Malmin 

puhelinvaihteesta ja Uudenkaarlepyyn työterveyshuollosta. Kortin 

voi myös tulostaa intranetistä tai portaalista. Mahdolliset tiedustelut 

numeroon 044 785 1641, työsuojeluvaltuutettu Hanna 

Ojanperä, hanna.ojanpera@pietarsaari.fi. 

- 14 -

Allas vår gemensamma 

arbetarskyddsfullmäktig 

Staden Jakobstads första heltidsanställda arbetarskyddsfullmäktige 

Hanna Ojanperä har bokstavligen börjat sitt arbete från tomt 

bord. Hon har ingen företrädare, som kunde ha gett henne inskolning 

och handledning i den nya uppgiften. Arbetsrummet i 

stadshuset har satts i skick och skrivbordet börjar fyllas av papper 

som hör till uppgiften. Hanna hoppas att tröskeln till att ta 

kontakt ska vara låg. 

Till arbetarskyddsfullmäktiges uppgifter hör bl.a. att sätta sig 

in i arbetarskyddslagstiftningen, bestämmelser och direktiv; att 

granska förhållandena på arbetsplatsen, säkerheten och hälsan i 

arbetet; att anmäla eventuella brister eller olägenheter till arbetsledningen 

och vid behov till arbetarskyddsmyndigheterna samt 

att delta i och för egen del utveckla den verksamhet som strävar 

till att upprätthålla arbetsförmågan på arbetsplatsen. 

Hanna Ojanperä är gemensam fullmäktig för stadens alla anställda, 

ca 2800 personer. Till arbetsområdet hör en mängd olika arbetsplatser 

och arbetsmiljöer. Hanna har redan bekantat sig med 

en del arbetsplatser, men många är ännu kvar. 

Ofta tror man att arbetarskyddet enbart handlar om frågor som 

rör säkerhet och välmående i rent fysisk bemärkelse. Till arbetarskyddet 

hör likväl också andra saker som har med hälsa i arbetet 

att göra: arbetsklimatet, ergonomiska, fysiska och psykiska faktorer 

påverkar hälsan i arbetet. Direkta olycksfall, som förr var 

vanliga, har minskat. Vid sidan av besvär i stöd- och rörelseorganen 

är olika symtom på burnout och depression mycket vanliga, 

säger Hanna Ojanperä. 

Betydelsen av motion kan aldrig överbetonas. Det är viktigt att 

satsa på motion. Om man inte har den fysiska kondition som 

krävs, klarar man inte av sina arbetsuppgifter. 

ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE 

TYÖSUOJELUVALTUUTETUT 2010-2013 

ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE 

TYÖSUOJELUVALTUUTETUT 2010-2013 

Repr.följ. 

personalgrupper: 

Edustaa Repr.följ. seur. 

henkilöstöryhmiä 

personalgrupper: 

Edustaa seur. 

henkilöstöryhmiä 

Kaikki työntekijät 

- 15 - 

Ergonomiska frågor är bekanta för Hanna Ojanperä. Vid sidan av 

sitt jobb studerar hon ergonomi vid universitetet i östra Finland. 

Hennes tidigare arbetsplats hade också anknytning till arbetarskydd, 

för hon arbetade som fysioterapeut inom företagshälsovården. 

Jag tyckte om det arbetet och är redo att återvända till företagshälsovården 

då och om det här jobbet tar slut. Jag tycker att den 

här uppgiften är mycket intressant och utmanande och jag väntar 

med spänning på vad nästa fyraårsperiod för med sig. 

Arbetarskydd på arbetsplatserna 

Arbetsgivaren svarar för allt arbetarskydd på arbetsplatsen. Enligt 

arbetarskyddslagen ska arbetsgivaren sörja för arbetstagarnas 

säkerhet och hälsa i arbetet. Arbetsgivaren ska beakta omständigheter 

som hänför sig till arbetet, arbetsförhållandena och arbetsmiljön 

i övrigt samt till arbetstagarens personliga förutsättningar. 

Man ska sträva till att garantera säkerheten redan när man planerar 

arbetet och arbetsutrymmena. 

Dessutom ska man hela tiden ge akt på risker och olägenheter 

i arbetsmiljön och vid behov vidta åtgärder för att reda ut och 

förhindra olyckor, hälsorisker och andra risksituationer. 

Arbetsgivaren ger sina anställda introduktion i förhållandena på 

arbetsplatsen samt lär ut riktiga arbetsmetoder och säkerhetsföreskrifter. 

Arbetstagaren å sin sida ska följa bestämmelser och 

anmäla brister han upptäckt åt sin förman eller åt arbetarskyddsfullmäktige. 

Staden Jakobstad har fyra andra arbetarskyddsfullmäktige. Tekniska 

verket, förmännen och lärarna har egna, men de sköter 

uppgiften vid sidan av sitt eget arbete. 

Hanna Ojanperä kommer ursprungligen från Alahärmä och bor 

nuförtiden med man och två söner i Purmo. 


Namn: 

Nimi: 

Telefon 

Puhelin 

Besöksadress: 

Käyntiosoite 

FOTO 

Namn: 

Telefon 

Besöksadress: 

Hanna Nimi: Ojanperä Alla anställda 044 785 Puhelin 1641 Strengbergsgatan Käyntiosoite 1 

inte ons/ei keskiv. Strengberginkatu 1 

FOTO Hanna Ojanperä Alla anställda 044 785 1641 Strengbergsgatan 1 

Reijo Viinikka 

Kaikki työntekijät inte ons/ei keskiv. Strengberginkatu 1 

Tekniska sektorn 785 1581 

Storgatan 4 

Tekninen sektori Fre/perj. kl(o) 7-9 Isokatu 4 

Kaj Högdahl 

Reijo Viinikka 

Kaj Högdahl 

Ulla Prittinen 

Ulla Prittinen 

Tiina Höylä-Männistö 


Tekniska sektorn 

Tekninen sektori 

Lärare 

Opettajat 

Lärare 

Opettajat 

Sochv:s förmän 

Soten esimiehet 

Sochv:s förmän 

Soten esimiehet 

Övriga förmän 

Muut esimiehet 

Övriga förmän 

Muut esimiehet 

785 1581 

Fre/perj. kl(o) 7-9 

044 785 1581 

To kl(o) 11-13 

044 785 1581 

To kl(o) 11-13 

785 2118 

050 4385913 

785 2118 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

Storgatan 4 

Isokatu 4 

Kållbyvägen 1 

Kolpintie 1 

Kållbyvägen 1 

050 4385913 Kolpintie 1 

044 785 1567 Jakobsgatan 9 

Jaakonkatu 9 

044 785 1567 Jakobsgatan 9 

Jaakonkatu 9

Pieni kaupunki, isot nimet (3) 

Artikkelisarjassa esittelemme kaupunkimme 

rakennuksia uudessa valossa. Emme 

käsittele kohteita niinkään osana Pietarsaarta, 

vaan osana nimekkään arkkitehdin 

laajaa elämäntyötä. Jatkamme sarjaa kaupunkimme 

näkyvällä maamerkillä, Lars 

Sonckin suunnittelemalla vesitornilla. 

Pietarsaaren jykevä tiilinen vesitorni näkyy 

kauempaa katsottuna keskustan talojen yli ja 

seisoo komeana Etelänummikadun päätteenä. 

Vuoden 1904 edistyksellisen asemakaavan 

myötä syntyi uusi Myllymäen kaupunginosa, 

johon asuinrakennuksia ryhdyttiin 

rakentamaan saman tien. Puiston äärellä sijaitsevalle 

keskeiselle tontille nousi kuitenkin 

vesitorni vasta vuonna 1929. 

Arkkitehti Lars Sonck oli 1900-luvun alussa, 

jugendtyylin kultakautena, yksi Suomen merkittävimmistä 

rakennus- ja kaupunkisuunnittelijoista. 

1920-luvun lopulla arkkitehtuurin 

muoti suosi jo raikasta funkkista. Sonck 

ei hyväksynyt uutta funkistyyliä, vaan ryhtyi 

suunnittelemaan konservatiivisempaan klassistiseen 

tyyliin. Pietarsaaren vesitorni onkin 

luonteeltaan rauhallinen ja ajaton, eikä jugendtyylin 

leikkisästä koristeellisuudesta näy 

jälkeäkään. 

Tiilijulkisivu oli varmasti viisas valinta vesitorniin, 

koska se on kestänyt jo yli 80 vuotta. 

Toisen maailmansodan aikana vesitornista 

tähystettiin vihollisen lentokoneita. Muuten 

torni on viettänyt rauhallista eloa, eikä huipun 

näköalatasannetta ole huonokuntoisten 

portaiden takia voitu enää avata yleisölle. 500 

kuutiometrin suuruinen vesisäiliö on edelleen 

alkuperäisessä käytössään. 

En liten stad med stora namn (3) 

Artikelserien presenterar bekanta byggnader 

i vår stad ur en ny synvinkel. Vi betraktar 

dem inte ur Jakobstadsperspektiv, 

utan som delar av kända arkitekters livsverk. 

Vi fortsätter serien med ett synligt 

landmärke, stadens vattentorn, som är 

planerat av Lars Sonck. 

Jakobstads bastanta vattentorn i tegel reser 

sig över stadens tak och utgör en ståtlig avslutning 

på Södermalmsgatan. Genom den 

ambitiösa stadsplanen år 1904 uppstod en 

ny stadsdel på Kvarnbacken, och bostadsbyggandet 

kom genast igång. Den centrala 

tomten invid parken fick vänta på vattentornet 

till år 1929. 

Arkitekt Lars Sonck var i början av 1900-talet, 

under jugendstilens guldålder, en av 

Finlands främsta byggnads- och stadsplanerare. 

I slutet av 1920-talet började arkitekturmodet 

gynna den fräscha funkisen. 

Sonck accepterade inte den nya funkisstilen 

utan började rita i mera konservativ 

klassicistisk stil. Jakobstads vattentorn fick 

således ett lugnt och tidlöst uttryck, och 

saknar spår av jugendstilens lekfulla utsmyckning. 

Tegelfasaden var säkert ett klokt val till vattentornet, 

eftersom fasaden redan har stått 

sig över 80 år. Under andra världskriget 

spanade man efter fiendens flygplan från 

toppen av tornet. I övrigt har tornet haft en 

stillsam tillvaro, och den övre utsiktsplattformen 

kan inte längre öppnas för allmänheten 

på grund av trappornas dåliga skick. 

Den 500 kubikmeter stora vattencisternen 

är fortfarande i ursprungligt bruk. 

Foto: Ben Griep 

- 16 - 

Foto: Jan Snellman

1 2 

3 4 

Tämän sivun kuvalähteet / Denna sidas bildkällor: Wikimedia Commons 

Lars Sonck (1870-1956) syntyi Kälviällä pappisperheeseen. Hän 

varttui kuitenkin Ahvenanmaalla, jota piti kotiseutunaan koko 

elämänsä. Hän kävi koulua Turussa ja opiskeli Helsingissä. 

Jo ennen valmistumistaan arkkitehdiksi Sonck voitti Turun Mikaelinkirkon 

suunnittelukilpailun vuonna 1894. Vielä suurempi 

tapaus oli Tampereen tuomiokirkon kilpailuvoitto vuonna 1899, 

josta alkoi Sonckin uran menestyksekkäin kausi. Tampereen tuomiokirkko 

valmistui vuonna 1907 ja herätti jopa kansainvälistä 

huomiota. Sonck yhdisteli luovasti keskiajan vaikutteita jugendaiheisiin. 

Kirkon julkisivuissa on kotimaista graniittia suurina 

lohkareina ja sisätiloissa taiteilija Hugo Simbergin maalaamat 

koristemaalaukset (kuvat 1 ja 2). 

Näyttävät graniittijulkisivut Sonck on piirtänyt myös Helsingin 

Kallion kirkkoon ja presidentin kesäasuntoon Naantalin Kultarantaan. 

Sonck suunnitteli runsaasti myös liikerakennuksia ja asuinkortteleita, 

kuten Helsingin Pörssitalon, Arenan korttelin Helsingin 

Hakaniemessä (kuva 3) ja Eiran sairaalan (kuva 4). Komeudessaan 

Pietarsaaren vesitorni kestää hyvin vertailun Sonckin tunnetumpiin 

töihin. 

Ben Griep ja Mikael Ström 

Lars Sonck (1870-1956) föddes i en prästfamilj i Kelviå. Han 

växte sedan upp på Åland, som han hela livet kom att betrakta 

som sin hembygd. Skolgången skedde i Åbo och studierna i Helsingfors. 

Redan innan sin arkitektexamen vann Sonck planeringstävlingen 

för Mikaelskyrkan i Åbo år 1894. En ännu större händelse var 

första priset i tävlingen för Tammerfors domkyrka år 1899, vilket 

var början för den mest framgångsrika perioden i Soncks karriär. 

Tammerfors domkyrka färdigställdes år 1907 och väckte uppmärksamhet 

t o m i utlandet. Sonck kombinerade på ett kreativt 

sätt medeltidsinfluenser med jugendmotiv. Kyrkfasaden består 

av inhemsk granit i stora block och interiören dekorerades med 

konstnären Hugo Simbergs målningar (bild 1 och 2). 

Också till Berghälls kyrka i Helsingfors och presidentens sommarbostad 

Gullranda i Nådendal har Sonck ritat ståtliga granitfasader. 

Sonck planerade ytterligare en mängd affärsbyggnader och bostadskvarter, 

såsom Börsen i Helsingfors, Arena-kvarteret i Hagnäs 

i Helsingfors (bild 3) och Eira sjukhus (bild 4). Då det gäller 

ståtlighet kan Jakobstads vattentorn mycket väl jämföras med 

Soncks mera kända verk. 

Ben Griep och Mikael Ström 

- 17 -

Stadens äldsta lågstadium 

Lagmans skola invigdes 1.9.1910 och är därmed ett av de äldsta 

lågstadierna i Jakobstad. Hundra års festligheterna koncentreras 

till en jubileumsvecka i september, men bland annat en historik 

ges också ut i år. 

- Vi är stolta över skolans historia. Vi bär på något sätt med den 

och det är trevligt att den nu lyfts fram, säger lärare Siv Martelin. 

Hon ingår också i skolans projektgrupp som i två år jobbat med 

att planera jubileumsåret och samarbetat kring texter till historiken 

som officiellt ges ut till jubileumsveckan. Den har skrivits av 

förre rektorn Harry Österholm tillsammans med Mary sjö. 

- Vi har främst agerat bollplank, konstaterar Martelin. 

Skolbyggnaden ritades av arkitekt Berndt Nyman (1885-1919) 

och representerar sen jugend, med klassiska drag i huvudfasaden. 

För cirka femton år sedan genomgick skolan en grundlig 

renovering. Redan 1913 anlades en skolträdgård på ”lindan” vid 

byggnaden och i fjol premierades skolan i serien för grundskolor 

i samband med De gröna dagarna i Tammerfors - den ståtliga 

byggnaden har fått en värdig skolgård tack vare projektet ”Ute är 

inne”. Långsiktigt arbete har gjort den till ”stans bästa skolgård” 

- en trivsam läromiljö som kan användas året runt och där ”no 

fences” gäller – skolan delar med sig också till det närliggande 

området. 

- Skolgården är till för hela stadsdelen och andra som vill komma 

hit och till exempel gunga med sina barn, poängterar Martelin. 

- Olika lågstadier betonar olika saker. Hos har det varit utomhuspedagogiken 

som stått i centrum. Vi har velat skapa en miljö där 

det är lätt att vara ute - att få odla, känna igen sädesslag och få 

pröva på att äta egen potatis, berättar rektor Jan Fellman. 

Lagmans skola har varit en aktiv skola genom åren. 

- Sedan 1964 har skolan varit med i Stafettkarnevalen. Lägerskolverksamheten 

startades redan för fyrtio år sedan tillsammans 

med Bonäs skola. Vårt samarbete med Pedagogiska fakulteten 

har möjliggjort att många lärarstuderanden följt med på våra läger 

under åren. Musikklasser har vi haft från 1977 till 2003 och vi 

var den första skolan i staden med att ta emot barn med invandrarbakgrund. 

Teatrar och stjärngosseparader hör också till våra 

tidiga traditioner, räknar rektorn upp. 

- Vi försöker vara öppna för samarbete i olika former och har fått 

ett brett kontaktnät - bland annat är vi väldigt glada över samarbetet 

med Aspegrens, konstaterar Martelin. 

- Skolan har också medfostrare sedan 2002 – farfar eller farmor i 

skolan. Det är vi stolta över, påpekar Fellman. 

Historiken har blottat många intressanta saker. Bland annat finns 

ett klassfoto från 1910-talet med Viktor Sund som lärare. 

- Vi har idag 210 elever, men som mest, 1955 till -56 fanns 770 

elever fördelade på klasserna ett till åtta. Skolan har också agerat 

krigssjukhus och 1918 avbröts skolåret tidigare - lärare och elever 

hade nedsatta krafter på grund av brist på mat och bröd, berättar 

rektor Jan Fellman och tillägger att skolfastigheten också råkat ut 

för tre mindre eldsvådor genom åren. 

Jubileumsutställning och -vecka 

Jubileumsåret sparkades igång i januari med en kulturpedagogisk 

utställning för barn och unga i Tobaksmagasinet under rubriken 

”När jag blir stor…”. Utställningen gjordes i samarbete med 

studerande från Bildkonstlinjen på Yrkeshögskolan Novia under 

ledning av konstnär Eva Forsman. 

Vecka 37 infaller själva jubileumsveckan med program varje dag. 

Veckan inleds med besök från Sverige och ett seminarium om 

projektet ”Stans bästa skolgård”. Tisdagen den 14.9 har man en 

gammaldags skoldag och på onsdagen får eleverna delta i en festmiddag, 

medan fredagskvällen är vigd för jubileumsfesten. Öppet 

hus är det torsdagen den 16.9. Under hela veckan pågår också 

utställningar i skolan med bland annat fotografier, skolarbeten 

och -böcker. 

Efter jubileumsveckan klingar festligheterna av. 

- Vi måste ju jobba normalt också, konstaterar rektorn Jan Fellman. 


Foto/Kuva: P. Salonen 

- 18 -

Kaupungin vanhin ala-aste 

Lagmanin koulu vihittiin käyttöön 1.9.1910 

ja on siten eräs Pietarsaaren vanhimpia alaas 

tei ta. Satavuotisjuhlallisuudet keskitetään 

syyskuussa vietettävälle juhlaviikolle, mutta 

li säk si tänä vuonna mm. julkaistaan koulun 

historiikki. 

- Olemme ylpeitä koulun historiasta. Jollakin 

tapaa kannamme sitä mukanamme ja on muka 

vaa, että se nostetaan nyt esille, sanoo opettaja 

Siv Martelin. Hän kuuluu koulun han kery 

h mään, joka on suunnitellut juhlavuotta 

kahden vuoden ajan ja tehnyt juhlaviikolla 

vi ral li ses ti julkaistavan historiikin teksteihin 

liittyvää yhteistyötä. Historiikin on kirjoittanut 

entinen reh tori Harry Österholm yhdessä 

Mary Sjön kanssa. 

- Me olemme toimineet lähinnä palautteen antajana, 

toteaa Martelin. 

Koulurakennuksen on piirtänyt arkkitehti 

Berndt Nyman (1885-1919) ja se edustaa myöhäis 

jugendia pääjulkisivun klassisine piirteineen. 

Koulu kunnostettiin perusteellisesti noin 

vii sitoista vuotta sitten. Jo vuonna 1913 perustettiin 

rakennuksen viereiselle ruohoniitylle 

kou lupuutarha ja viime vuonna koulu palkittiin 

peruskoulujen sarjassa Tampereen Vi herpäi 

villä – komea rakennus on saanut arvoisensa 

koulupihan Ute är inne -hankkeen an si os ta. 

Pitkäjänteinen työ on tehnyt siitä ”kaupungin 

parhaan koulupihan” – viihtyisän oppimis ympä 

ristön, jota voidaan käyttää ympäri vuoden 

ja jossa noudatetaan periaatetta ”no fences” – 

kou lu siis jakaa pihansa lähialueen kanssa. 

- Koulupiha on tarkoitettu koko kaupunginosalle 

ja muille, jotka haluavat vaikkapa tuoda 

lap s ensa tänne keinumaan, tähdentää Martelin. 

- Eri ala-asteilla painotetaan eri asioita. Meillä 

keskeisellä sijalla on ollut ul koil ma pe da go giikka. 

Olemme halunneet luoda ympäristön, jossa 

ulkona oleminen on helppoa – oppilaat saavat 

kasvattaa kasveja, oppia tunnistamaan eri 

viljalajeja ja syödä itse kasvatettuja pe ru noita, 

kertoo rehtori Jan Fellman. 

Lagmanin koulu on ollut vireä koulu kaikkina 

aikoina. 

- Koulu on osallistunut Stafettkarnevalenkisaan 

vuodesta 1964 saakka. Leirikoulutoiminta 

aloi tettiin jo 40 vuotta sitten yhdessä 

Bonäsin koulun kanssa. Yhteistyömme Åbo 

Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan 

kanssa on mahdollistanut monien opettajaksi 

opis kelevien osallistumisen leireillemme vuosien 

aikana. Musiikkiluokkia meillä oli vuodes 

ta 1977 vuoteen 2003 ja olimme kaupungin 

ensimmäinen koulu, johon otettiin maahanmuut 

ta jataustaisia lapsia. Varhaisiin perinteisiimme 

kuuluvat myös teatteriesitykset ja tierna 

poi ka kulkueet, rehtori luettelee. 

- Pyrimme olemaan avoimia erimuotoiselle 

yhteistyölle ja meillä on laaja yhteysverkosto – 

olem me todella iloisia muun muassa Aspegrenin 

puutarhan kanssa tehtävästä yhteis työs tä, 

toteaa Martelin. 

- Vuodesta 2002 koululla on ollut myös koulumummoja 

ja -vaareja. Siitä olemme ylpeitä, 

huo mauttaa Fellman. 

Historiikki on paljastanut paljon mielenkiintoisia 

asioita. Siinä on muun muassa 1910-luvul 

ta peräisin oleva luokkakuva, jossa opettajana 

on Viktor Sund. 

- Oppilaita on nykyään 210, mutta enimmillään 

vuosina 1955-56 oppilaita oli 770 ja 

luok kia oli kahdeksan. Lisäksi koulu on toiminut 

sotasairaalana ja vuonna 1918 kou lu vuosi 

päättyi tavallista aikaisemmin – opettajien ja 

oppilaiden voimat olivat hei ken tyneet ruoan ja 

leivän puutteesta, kertoo rehtori Jan Fellman ja 

lisää, että kou lu kii n teistössä on ollut vuosien 

varrella myös kolme pienehköä tulipaloa. 

Juhlanäyttely ja -viikko 

Juhlavuosi potkaistiin liikkeelle tammikuussa 

Tupakkamakasiinissa pidetyllä lasten ja nuorten 

kulttuuripedagogisella näyttelyllä, jonka 

aiheena oli ”kun kasvan isoksi”. Näyttely toteu 

tet tiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu 

Novian kuvataidelinjan opiskelijoiden kanssa 

tai tei li ja Eva Forsmanin johdolla. 

Varsinainen juhlaviikko on viikko 37 ja ohjelmaa 

on jokaisena päivänä. Viikon al ka jai siksi 

saadaan vieraita Ruotsista ja järjestetään kaupungin 

paras koulupiha -hanketta kos keva seminaari. 

Tiistaina 14.9. on vanhan ajan koulupäivä. 

Keskiviikkona oppilaat saa vat osallistua 

juhlapäivälliselle ja perjantai-ilta puolestaan 

on omistettu satavuotisjuhlalle. Tors taina 16.9. 

on avoimien ovien päivä. Koko viikon ajan 

koululla on myös näyttelyitä, jois sa on muun 

muassa valokuvia, oppilaiden töitä ja koulukirjoja. 

Juhlaviikon jälkeen juhlallisuudet vaimenevat. 

- Täytyyhän tavallista koulutyötäkin tehdä, 

toteaa rehtori Jan Fellman. 


- 19 - 

Foto/Kuvat: P. Salonen

Vaellusreitillä luonnon koko kirjo 

Vaikka viime talvena Pörkenäsin vaellusreitin laduilla kävi ennätysmäärä 

väkeä, on edelleenkin monia kaupunkilaisia, jotka eivät 

tiedä minkälainen aarre kauniin metsän keskelle on piilotettu. 

Tuntuu aika kummalliselta, mutta näin se vaan on. Viime talvi 

osoitti, että sana oli kiirinyt ja laduilla oli paljon ensikertalaisia. 

Jopa Kokkolaa ja Haapajärveä myöten, Bo-Göran Wiik ja Henrik 

Byggmästar sanovat. 

Miehet tuntevat Pörkenäsin vaellusreitit kuin omat taskunsa. 

Wiikillä on takanaan 37 vuotta työtä latu- ja kenttähoitajana ja 

vuosien varrella Pörkenäsin metsä on koluttu moneen kertaan. 

Henrik Byggmästar on ollut tehtävässään noin kolmen vuoden 

ajan. 

Joskus 70-luvun lopulla reitit on tehty. Tai onhan niitä reittejä 

metsässä ollut iät ja ajat. 70-luvulla ne otettiin hoitoon ja alettiin 

kyltittää ja rakentaa taukotupia, Wiik kertoo. 

Vanhat ladot uusiokäyttöön 

Ensimmäisenä 35 kilometrin reitille pystytettiin Messträsketin 

laavu. Piakkoin se sai kaverikseen vanhasta ladosta kunnostetun 

Messträsketin tuvan, joka tunnetaan nyt Wiikin tupana. Viimeisimpänä 

on kesällä 2009 rakennettu Henkan laavu, joka sijaitsee 

runsaan kilometrin päässä Nanoqista. Reijon tupa sijaitsee 

ihastuttavalla kalliomänniköllä, Svalgesmossen suon äärellä ja 

Långsjön tupa lammen rannalla. Lövbackan tupa on ainoa, joka 

on rakennettu alusta alkaen tuvaksi. Muut ovat vanhoista ladoista 

kunnostettuja ihastuttavia pieniä mökkejä. Kaikkiin tupiin on 

muurattu hormi, jotta sisätiloja voi lämmittää takkatulella ja kaikissa 

on laverit yöpymistä varten. 

Viitisen vuotta sitten valmistui Dalpottbergetin laavu noin 1,2 kilometrin 

päässä Henkan laavulta. Henrik Byggmästarin mielestä 

tuo laavu on reittien kauneimmalla paikalla. 

Maasto kohoaa noin 22 metrin korkeudelle merenpinnasta. Se 

on yksi Pietarsaaren korkeimpia kohtia. Se on minun mielipaikkani 

reitin varrella, Byggmästar sanoo. 

Laavun lähellä on kartan mukaan muinaishauta. Todellisuudessa 

se on muinaisjäännös, ikivanha kiviaita, jonka aluperää miehet 

eivät tiedä. 

Luonnossa liikuttava luonnon lakien mukaan 

Vaikka Wiik on kiertänyt polkuja jo 37 vuotta, jaksaa hän edelleen 

ihailla maisemia ja metsän monipuolisuutta. Suota, kalliota, 

samettimetsää, koivikkoa, lampia, kuusikkoa, mäntymetsää, talousmetsää 

ja peltomaisemia. Ja kaiken kruunaa meri. Svedjan 

laavu sijaitsee merenrannalla. 

Bo-Göran Wiikin mielipaikka reitin taukotuvista on Svalgesmossen, 

jolla on oma erityislaatuinen luonteensa suon reunalla. 

Luonnossa kuuluu liikkua luonnon arvoja kunnioittaen. Ei roskaten, 

sotkien ja metelöiden. Kannattaa myös muistaa, minkä 

panoksen kaupunki ja varsinkin nämä kaksi miestä ovat reittien 

eteen antaneet ja siten antaa arvo sille. 

Kummallista on, kun ihmiset lähtevät Lappiin vaeltamaan, he 

osaavat käyttäytyä siellä. Mutta täällä ei. Täytyy toki sanoa, että 

valtaosa laittaa roskansa sille kuuluvaan paikkaan ja jättää luonnon 

rauhaan. Mutta ikävä kyllä kaikki eivät tätä osaa, Henrik pahoittelee. 

Voi vain kuvitella, mikä mielipaha ja suuttumus miesten mieleen 

nousee, kun isolla työllä kunnostetut reitit ja tuvat on saatu kuntoon 

ja seuraavalla käyntikerralla maasto on pilattu mönkijällä, 

mökit sotkettu ja kaiken lisäksi ilkivaltaisesti jopa puita kaadettu. 

on sellaisia, että työ on tehtävä käsin. Kaivinkoneilla ei metsän 

siimekseen ole asiaa. 

Edellistalven jäljiltä tulee aina monttuja, jotka on paikattava latua 

varten. Tätä työtä eläkeläiset ovat tehneet jo vuosia, miehet 

kiittelevät. 

Byggmästarin ja Wiikin työ on sellaista, että kaikista ei siihen 

ole. Työhön valikoituu sellaiset henkilöt, jotka pitävät luonnosta, 

osaavat liikkua siellä ja joilla on hyvä kunto. 

Työ on ollut erittäin mieluisaa. Ja vaihtelevaa. Kun reittityöt loppuvat 

tai vähenevät kesällä, saa alkaa huolehtia kaupungin muista 

kentistä. Päivääkään en ole ammatinvalintaa katunut, sanoo 

piakkoin eläkkeelle jäävä Wiik. 

Henrik Byggmästar odottaakin jännittyneenä, löytyykö Wiikille 

arvoistaan seuraajaa. Yhden miehen harteille näin isoa urakkaa 

ei voida jättää. 


Eläkeläiset talkooapuna 

Miehillä on apunaan työllistettyjä, jotka ovat mukana muun 

muassa kunnostamassa tupia. Lisäksi suuren panoksen reittien 

kunnostamiseen antavat eläkeläiset, jotka saapuvat talkoilla joka 

syksy lapioimaan lunta hiihtoreittien varrelle. Valtaosa paikoista 

- 20 -

Ny användning för gamla lador 

Vindskyddet vid Messträsket var det första som sattes upp på den 

35 km långa leden. Snart fick det sällskap av Messträskstugan, 

som byggdes av en gammal lada och som numera är känd som 

Wiiks stuga. Sommaren 2009 byggdes det senaste tillskottet, Henkas 

vindskydd, som ligger en dryg kilometer från Nanoq. Reijos 

stuga är belägen i en vacker tallskog på berget vid Svalgesmossen, 

och Långsjöstugan ligger på stranden av en skogssjö. Lövbackastugan 

är den enda som ursprungligen byggdes som raststuga. 

De andra är charmiga, små stugor som byggts av gamla lador. I 

alla stugor finns en murad skorsten, för att man ska kunna värma 

upp stugan med en brasa, och alla har britsar för övernattning. 

För ungefär fem år sedan byggdes vindskyddet på Dalpottberget, 

ca 1,2 km från Henkas vindskydd. Henrik Byggmästar tycker att 

vindskyddet på Dalpottberget ligger på ledens vackraste plats. 

Terrängen höjer sig ca 22 meter över havet. Det är en av de högsta 

platserna i Jakobstad. Det är mitt favoritställe längs leden, säger 

Byggmästar. 

Nära vindskyddet finns enligt kartan en forngrav. I verkligheten 

är det en fornlämning, en urgammal stengärdsgård, vars ursprungliga 

användningsändamål männen inte känner till. 

På vandring mitt i naturen 

Foto/Kuva: Marjo Luokkala 

Fastän skidspåren som går längs vandringsleden i Pörkenäs hade 

rekordmånga besökare i vintras, finns det fortfarande många 

stadsbor, som inte vet vilken skatt som döljer sig djupt inne i skogen. 

Det kan verka lite underligt, men så är det bara. I vintras märkte 

vi att ryktet hade spritt sig och det var många som skidade här för 

första gången. Folk kom ända från Karleby och Haapajärvi, säger 

Bo-Göran Wiik och Henrik Byggmästar. 

Männen känner vandringslederna i Pörkenäs som sin egen ficka. 

Wiik har bakom sig 37 år som spår- och planskötare, och under 

årens lopp har han genomströvat skogarna i Pörkenäs många 

gånger. Henrik Byggmästar har haft den här uppgiften ca tre år. 

Vandringslederna anlades någon gång på 70-talet, fast egentligen 

har det ju funnits stigar i skogen i alla tider. På 70-talet började 

man sköta lederna och sätta upp skyltar och bygga raststugor, berättar 

Wiik. 

Foto/Kuva: P. Salonen 

I naturen på naturens egna villkor 

Fastän Wiik har rört sig längs de här stigarna i 37 år, upphör han 

inte att beundra landskapet och skogen i dess olika former. Mossar, 

berg, sammetsskog, björkdungar, små sjöar, granskog, tallskog, 

ekonomiskog och åkerlandskap. Och havet som pricken på 

i. Vindskyddet vid Svedja ligger på havsstranden. 

Bo-Göran Wiiks favorit bland raststugorna längs leden är Svalgesmossen, 

som har en speciell karaktär där den ligger vid kanten 

av mossen. 

När man rör sig i skog och mark ska man sätta värde på naturen. 

Man ska inte skräpa ner, stöka och väsnas. Det är också skäl 

att komma ihåg vilken insats staden, och i synnerhet de här två 

männen, har gjort för vandringslederna. Genom att röra sig varsamt 

i naturen värdesätter man också deras arbete. 

Det märkliga är, att när folk far till Lappland för att vandra kan 

de uppföra sig. Men det kan de inte här. Man måste ändå säga att 

största delen lägger sitt skräp på rätt ställe och lämnar naturen 

i fred. Men ledsamt nog klarar inte alla av det här, konstaterar 

Henrik. 

Man kan bara föreställa sig hur ledsna och förargade männen blir 

när de kommer tillbaka till lederna och stugorna, som de lagt ner 

så mycket arbete på, och finner att terrängen är sönderkörd med 

fyrhjulingar, att stugorna är nersmutsade och att man på rent 

ofog t.o.m. har fällt träd. 

Pensionärer som talkohjälp 

Männen har hjälp av sysselsättningsanställda, som bl.a. är med 

och sätter stugorna i skick. En stor insats för underhållet av lederna 

gör dessutom pensionärerna, som kommer på talko varje 

höst för att skyffla snö på skidspåren. De flesta platser är sådana 

att arbetet måste göras för hand. Grävmaskiner har ingenting i de 

djupa skogarna att skaffa. 

Efter varje vinter uppstår det gropar, som måste fyllas igen, innan 

man kan dra spåret. Det här arbetet har redan i åratal gjorts av 

pensionärer, säger männen tacksamt. 

Byggmästar och Wiik har ett arbete som inte alla klarar av. Arbetet 

passar för personer som tycker om naturen, kan röra sig där 

och har en god kondition. 

Arbetet har varit mycket meningsfullt och omväxlande. När arbetet 

med lederna tar slut eller minskar på sommaren, får man 

börja sköta om stadens andra planer. Inte en dag har jag ångrat 

mitt val av yrke, säger Wiik som snart går i pension. 

Henrik Byggmästar väntar med spänning på om man ska hitta en 

värdig efterträdare till Wiik. En så här stor arbetsbörda kan inte 

vila på en enda mans skuldror. 


- 21 -

Goda förutsättningar 

för att röra sig i 

naturen 

Staden Jakobstad har verkligen gjort 

mycket för att folk ska kunna röra sig 

ute i naturen. Skyltarna längs vandringslederna 

i Pörkenässkogarna har 

förnyats, på ett 25 kilometer långt avsnitt 

har stigen breddats och grundlagts 

så att det på vintern ryms två parallella 

skidspår, broar har reparerats och en 

del stugor kommer att renoveras i sommar. 

Underhållsmästare Hans-Erik Thel 

tackar idrottsdirektör Tove Jansson, 

som tog initiativ till förnyelseprojektet. 

Projektet påbörjades på hennes begäran 

för ca fyra år sedan och nu börjar 

de breddade lederna vara klara. Sammanlagt 

250 skyltar har placerats ut i 

naturen. Nu är möjligheten att gå vilse 

verkligen liten, säger han glatt. 

Det finns ca 35 km markerade stigar i 

de vackra och varierande skogarna i Pörkenäs, 25 km används 

som skidspår. Alla går bra att vandra längs på sommaren. Vandringsleden 

börjar egentligen vid travbanan i Torsviken, men man 

kan komma in på leden på många olika ställen. Längs vandringsleden 

finns 5 raststugor och 4 vindskydd som staden byggt. De 

andra vindskydden har jaktföreningarna ställt upp, men man får 

nog ta paus där också. 

För hurtbullen finns dessutom den 1,5 km långa spånbanan vid 

Gamla Hamn, som också på vintern är avsedd endast att gå eller 

springa på. 

I vintras krävde underhållet av banan mycket arbete, för det kom 

så mycket snö. Tack vare Birger Karlsson, Lars-Göran Sundström 

ja Pentti Sipinen, som flitigt sandade och plogade banan, kunde 

man använda den också efter häftiga snöfall, säger Hans-Erik 

Thel. 

Den som vill röra sig i naturen kan också välja mellan den 5 km 

långa vandringsleden i Vestersundsby, 5 kilometers leden i norra 

Östanpå och 3 kilometers leden som börjar vid Piehis stuga. De 

här lederna har alla elbelysning. 


Luonnossa 

liikkumiselle hyvät 

edellytykset 

Pietarsaaren kaupunki on tehnyt todella 

mittavan työn edistääkseen kaupunkilaisten 

ulkonaliikkumista. Pörkenäsin 

metsän vaellusreittien kyltitys on uusittu, 

noin 25 kilometrin matkalta polkua 

on levennetty ja pohjustettu niin, että 

talvella saadaan kaksi latua kulkemaan 

rinnakkain, siltoja on korjattu ja osa 

mökeistä kunnostetaan nyt kesällä. 

Kunnossapitomestari Hans-Erik Thel 

kiittääkin kunnostusprojektin alullepanijaa 

liikuntatoimenjohtaja Tove Janssonia. 

Projekti lähti hänen pyynnöstään käyntiin 

nelisen vuotta sitten ja levennetyt 

reitit alkavat olla valmiita. Kylttejä 

luontoon on asennettu yhteensä 250. 

Nyt eksymisen mahdollisuus on todella 

pieni, hän iloitsee. 

Pörkenäsin kauniissa ja monimuotoisessa 

metsässä on yhteensä noin 35 kilometriä merkittyjä polkuja. 

25 kilometriä niistä on soveltuvia hiihtoon. Kaikki sopivat 

kesäiseen vaeltamiseen. Varsinainen lähtöpaikka on Torsvikenin 

radan luona, mutta poluille voi poiketa hyvinkin monesta eri paikasta. 

Taukotupia vaellusreitin varrelta löytyy 5 ja kaupungin rakentamia 

laavuja 4. Muut laavut ovat metsästysseurojen käsialaa, 

mutta niillekin saa pysähtyä lepäämään. 

Reippailijalle on lisäksi tarjolla Vanhan Sataman 1,5 kilometrin 

pururata, joka on talvellakin vain kävelijöitä tai juoksijoita varten. 

Viime talvena radan kunnostus vaati paljon työtä, sillä lunta oli 

niin paljon. Siitä on annettava erityiskiitos Birger Karlssonille, 

Lars-Göran Sundströmille ja Pentti Sipiselle. He hiekoittivat ja 

aurasivat reitin ahkeraan siten, että pururadalle pääsi kovankin 

mylläkän jälkeen, Hans-Erik Thel kiittää. 

Luonnossa liikkujalle on tarjolla myös Vestersundinkylän 5 kilometrin 

reitti, Pohjois-Itälän 5 kilometrin reitti sekä Piehin majalta 

lähtevä 3 kilometrin reitti. Kaikki ovat valaistuja. 


HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN 

TOIMINTAA 

HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN KUNTOLAATIKOT 

Kuntolaatikot odottavat reippaita lenkkeilijöitä! Henkilöstöyhdistyksellä 

on kuntolaatikot seuraavissa paikoissa: Hällan, 

Iso-Sansund, Rautasilta ja Västergärdan. Kun kuntoilet 

kyseisille paikoille, kirjoita nimesi henkilöstöyhdistyksen 

laatikossa olevaan vihkoon. Kuntoilijoita kannustetaan kerran 

vuodessa arvottavin palkinnoin. 

Kuntolaatikoilla käyneiden kesken suoritettiin arvonta toukokuussa 

2010 ja onni suosi seuraavia henkilöitä: Benita Troberg, 

Solbritt Wärnman, Else-May Finström, Kerstin Fagerudd, 

Carita Fagersund ja Seija Roos. Voittajat saivat Sportia 

Mattssonin 50 €:n lahjakortit. Onnittelut voittajille! 

PERSONALFÖRENINGENS 

VERKSAMHET 

PERSONALFÖRENINGENS MOTIONSLÅDOR 

Motionslådorna väntar på aktiva motionärer! 

Personalföreningen har motionslådor på följande ställen: 

Hällan, Stor-Sansund, Järnbron och Västergärdan. När du är 

ute och motionerar till dessa lådor, skriv ditt namn i personalföreningens 

häfte som finns där. Bland motionärerna utlottas 

priser en gång per år. 

Bland dem som besökt motionslådorna förrättades i maj 2010 

en utlottning där följande personer hade lyckan att vinna: Benita 

Troberg, Solbritt Wärnman, Else-May Finström, Kerstin 

Fagerudd, Carita Fagersund och Seija Roos. Vinnarna fick 

50 €:s köpkort till Sportia Mattsson. Vi gratulerar vinnarna! 

- 22 -

Vårvandring i sommarväder 

Jakobstads personalförening ordnade en vårvandring som lockade 

till sig 20 deltagare. Under den här vandringen bekantade vi 

oss med området runt Tornberget i Bennäs. Majvädret var somrigt 

varm och solig. Åskan kvällen innan hade blött ned vandringsleden, 

men vattnet som stänkte på fötterna svalkade bara 

skönt under färden. 

Den nio kilometer långa leden avverkades på tre timmar och leddes 

av guiden Mattias Kanckos. Vi 

avnjöt vår matsäck och grillade korv 

på Tornberget innan återfärden. 

Vi hade fått med en passande blandning 

av nya och gamla stadsanställda 

på vandringen. Hälsovårdscentralen, 

sjukhuset och även ett par skolor från 

staden var representerade. Den lyckligaste 

vandraren var ändå Susann 

Klemets som börjat sommararbeta 

vid Solbacka. Hon vann pulsmätaren 

som lottades ut bland deltagarna i 

vandringen. 

Personalföreningen ordnar följande 

vandring i september. Uppmärksamma 

våra annonser så får du komma 

med. Färden är härligt avslappnad 

och nästa arbetsdag flyter raskt då 

man återupplever vandringens håvor. 

Teksti & kuvat: 


Kevätvaellus kesäsäässä 

Pietarsaaren henkilöstöyhdistyksen kevätvaellus houkutteli mukaan 

20 osallistujaa. Vaelluksella tutustuttiin tällä kertaa Pännäisten 

Tornivuoren ympäristöön. Toukokuun sää oli kesäisen 

helteinen. Edellisillan ukkonen oli kastellut vaellusreitin, mutta 

jaloille roiskahteleva vesi vain mukavasti viilensi menoa. 

Yhdeksän kilometrin reitti taittui kolmessa tunnissa oppaan, 

Mattias Kanckoksen, johdolla. Tornivuorella nautittiin eväistä ja 

paistettiin makkaraa ennen paluumatkaa. 

Vaellukselle oli saatu mukaan sopiva 

sekoitus uusia ja vanhoja kaupungin 

työntekijöitä. Edustettuina olivat 

niin terveyskeskus, sairaala kuin pari 

kaupungin kouluakin. Onnellisin 

vaeltaja oli kuitenkin Aurinkorinteessä 

kesätyöt aloittanut Susann 

Klemets, joka voitti vaeltajien kesken 

arvotun sykemittarin. 

Henkilöstöyhdistys järjestää seuraavan 

vaelluksen syyskuussa. Seuraa 

ilmoittelua, niin pääset mukaan. 

Meno on mukavan rentoa ja seuraava 

työpäivä sujuu reippaalla mielellä, 

kun käy läpi vaelluksen antia. 

Teksti & kuvat: 


- 23 -

Uusi isäntäkuntamalli tuo 

suuria haasteita 

Vuoden alussa kaupunki allekirjoitti yhteistoimintasopimuksen, 

jolla taataan työntekijöiden osallisuus henkilöstöä koskeviin 

asioihin ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaa työpaikkaa 

koskevien päätösten valmisteluun. Kehittämisryhmät toimivat 

yhteistoimintafoorumina työpaikkakokousten ja yhteistoimintaryhmän 

välillä. 

Sosiaali- ja terveysviraston kehittämisryhmä aloitti aivan uutena 

ryhmänä kaupungin yhteystoimintamallin mukaisella tavalla. 

Aikaisemminkin on Malmin terveydenhuoltoalueella ja peruskunnilla 

ollut vastaavia yhteistoiminta- ja kehittämisryhmiä. 

Terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatio on koko ajan ollut 

muutoksessa ja organisaatio on kasvanut kasvamistaan, sanoo 

sosiaalija terveysviraston henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman, 

jolle tämä on jo kolmas fuusio hänen uransa aikana. 

Sosiaali- ja terveydenhoitosektorilla työskentelee yhteensä noin 

1700 henkilöä. Yksi haastava tehtävä kehittämisryhmällä on yhtenäistää 

tuon suuren työntekijäjoukon henkilöstöpolitiikka vastaamaan 

kaupungin jo olemassa olevaa henkilöstöpolitiikkaa. 

Aikamoinen haaste on edessä, Stenman tuumii. 

Vaikka sosiaalija terveystoimi aikaisemminkin on toiminut sujuvasti 

Luodossa, Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressa 

ja Malmilla , on niiden yhdistäminen yhteen isäntäkunnan 

alle valtava urakka. 

Jotta tasa-arvo ja yhtenäisyys säilyvät, on jokainen asia selvitettävä 

uudelleen. Palkat, vapaat, virkavapaat, sijaisuudet, sairauspoissaolokäytännöt 

jne. Kaikki tutkitaan suurennuslasin kanssa. 

Eroavuuksia kuntien ja työpaikkojen välillä on ollut melkoisesti. 

Nyt olisi tarkoitus harmonisoida ja luoda yhtenäinen käytäntö 

joka paikkaan. Kaupungin kanssa tehdään kompromisseja puolin 

ja toisin, Stenman sanoo. 

Muutokset vaikuttaneet hallintoon 

Päivi Stenmanilla on taustallaan pitkä historia terveydenhuollon 

saralla. Vuonna 1986 hän aloitti osastonhoitajana Östanlidissa 

ja on vuodesta 2000 asti toiminut ylihoitajana Malmilla. Tämän 

vuoden alusta hän aloitti sosiaalija terveysviraston henkilöstöpäällikkönä. 

Henkilöstöpolitiikka on ollut osa työtäni aina, joten siinä mielessä 

suurta muutosta ei ole. Mutta se, että sektori ja koko organisaatio 

on niin suuri, on uutta. Otan ilolla ja haastella tämän 

tehtävän vastaan, Stenman sanoo hyväntuulisena. 

Terveydenhuollon puolelta ei vielä ole kantautunut nurinaa 

uuden mallin takia, vaikka yhdistymisen aikoihin kaupungin 3 

prosentin säästöt mietityttivätkin kovasti. Työtehtävät hoidetaan 

suurimmaksi osaksi kuten ennenkin, joten muutoksella ei ole 

niin suurta vaikutusta ydintehtäviin. 

Kaupungin yhteistoimintamenettelyä harjoitetaan kolmessa eri 

osa-alueessa. Ensin ovat työpaikkaryhmät (työpaikkakokoukset), 

josta asiat viedään tarvittaessa oman sektorin kehittämisryhmään. 

Ylimpänä on yhteistoimintaryhmä, jossa on jäseniä 

kaupungin kaikilta sektoreilta. Jos asiat vaativat vielä korkeampia 

tahoja, menevät ne henkilöstöjaostoihin ja tarvittaessa kaupunginhallitukseen 

ja/tai kaupunginvaltuustoon. 

Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus on työnantajan ja henkilöstön 

välisen yhteistoiminnan edistäminen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien 

turvaaminen ja kunnallisen palvelutuotannon 

tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. 

Tarkoitus on olla avoimessa ja luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa 

esimiesten ja alaisten välillä. Yhteistoimintamenettely 

kuuluu kaupungin henkilöstöstrategiaan, yhteistoimintasopimuksella 

taataan työntekijöiden osallisuus henkilöstöä koskeviin 

asioihin ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaa työpaikkaa 

koskevien päätösten valmisteluun. Osallistuminen vaikuttaa 

merkittävästi työhyvinvointiin jo pelkästään sen takia että kaikilla 

työntekijöillä on oikeus osallistua omaa työtä ja työpaikkaa 

koskevien asioiden käsittelyyn. 


Työntekijän kannalta hallinto ja päättävät elimet ovat nyt kaukana. 

Se saattaa ainakin näin alussa kummastuttaa, Stenman sanoo. 

Sosiaalitoimen ja terveystoimen yhdistäminen saman viraston 

alle on nykypäivää ja toisaalta niillä on paljon yhteistä. Sosiaalija 

terveysviraston kehittämisryhmässä on tällä hetkellä 14 jäsentä. 

Siihen on tulossa kaksi lisää. 

- 24 -

Malmska, har det varit ett väldigt arbete att samordna dem under 

en värdkommun. 

För att jämlikheten och enhetligheten ska bevaras måste allting 

utredas på nytt: löner, ledigheter, tjänstledigheter, vikariat, praxis 

vid sjukfrånvaro osv. Allt granskas med förstoringsglas. Det har 

funnits en hel del skillnader mellan kommunerna och arbetsplatserna. 

Nu är det meningen att det här ska harmoniseras och att 

det ska skapas en gemensam praxis för alla ställen. Tillsammans 

med staden gör vi kompromisser från båda sidor, säger Stenman. 

Förändringarna har påverkat förvaltningen 

Päivi Stenman har bakom sig en lång historia inom hälsovården. 

År 1986 började hon som avdelningsskötare på Östanlid och 

fr.o.m. år 2000 har hon fungerat som överskötare på Malmska. 

Fr.o.m. början av det här året har hon arbetat som personalchef 

för social- och hälsovårdsverket. 

Personalpolitiken har alltid varit en del av mitt arbete, så i den 

bemärkelsen har förändringen inte varit så stor. Men att sektorn 

och hela organisationen är så stor, det är nytt. Jag tar emot den 

här uppgiften med glädje, den är en stor utmaning, säger Stenman 

med ett leende. 

Foto/Kuvat: P. Salonen 

Den nya 

värdkommunmodellen 

medför stora utmaningar 

I början av året skrev staden under ett samarbetsavtal, som ska 

garantera arbetstagarnas delaktighet i ärenden som berör personalen 

och deras möjligheter att påverka beredningen av beslut 

som gäller den egna arbetsplatsen. Utvecklingsgrupperna fungerar 

som samarbetsforum mellan arbetsplatsmötena och samarbetsgruppen. 

En helt ny grupp som inledde sin verksamhet i enlighet med stadens 

samarbetsmodell var social- och hälsovårdsverkets utvecklingsgrupp. 

Tidigare har Malmska hälso- och sjukvårdsområdet 

och primärkommunerna haft motsvarande samarbets- och utvecklingsgrupper. 

Social- och hälsovårdens organisation har hela tiden genomgått 

förändringar, och organisationen har vuxit och vuxit, säger social- 

och hälsovårdsverkets personalchef Päivi Stenman. Det här 

är redan den tredje fusionen som hon har varit med om under 

sin karriär. 

Inom social- och hälsovårdssektorn arbetar sammanlagt ca 1700 

personer. Det är en utmanande uppgift för utvecklingsgruppen 

att harmonisera personalpolitiken för den här stora skaran arbetstagare 

så, att den motsvarar stadens Jakobstads personalpolitik. 

Från hälsovårdens sida har det inte ännu hörts något missnöje 

med den nya modellen, fastän stadens inbesparingar på 3 procent 

var en svår stötesten vid tiden för sammanslagningen. Arbetsuppgifterna 

sköts till största delen som tidigare, så förändringen 

har inte inverkat så mycket på kärnuppgifterna. 

Ur arbetstagarens synvinkel är förvaltningen och de beslutande 

organen nu långt borta. Det kan åtminstone så här i början kännas 

ovant, säger Stenman. 

Att slå ihop socialväsendet och hälsovårdsväsendet under samma 

verk är vanligt idag, och visst har de här båda mycket gemensamt. 

Social- och hälsovårdsverkets utvecklingsgrupp har för 

närvarande 14 medlemmar, två till är på kommande. 

Samarbetsförfarandet inom staden sker på tre olika nivåer. Först 

har vi grupperna på arbetsplatserna (arbetsplatsmötena), och 

därifrån förs ärendena vid behov vidare till den egna sektorns 

utvecklingsgrupp. På den högsta nivån har vi samarbetsgruppen 

med medlemmar från alla sektorer inom staden. Om ett ärende 

kräver en ännu högre instans, kan det behandlas i personalsektionerna 

och vid behov i stadsstyrelsen och/eller stadsfullmäktige. 

Syftet med samarbetsförfarandet är att främja samarbetet mellan 

arbetsgivaren och personalen, att garantera personalens påverkningsmöjligheter 

och att främja ett gott resultat i fråga om den 

kommunala serviceproduktionen och kvaliteten på personalens 

arbetsliv. Det är meningen att det ska finnas en öppen och förtroendefull 

växelverkan mellan förmännen och arbetstagarna. 

Samarbetsförfarandet ingår i stadens personalstrategi, genom 

samarbetsavtalet garanteras arbetstagarnas delaktighet i ärenden 

som rör personalen och deras möjlighet att påverka beredningen 

av beslut som gäller den egna arbetsplatsen. Delaktigheten har en 

betydande inverkan på arbetshälsan redan av den anledningen 

att alla arbetstagare har rätt att delta i behandlingen av ärenden 

som gäller det egna arbetet och den egna arbetsplatsen. 


Vi står inför en enorm utmaning, funderar Stenman. 

Även om social- och hälsovårdsväsendet också tidigare har fungerat 

smidigt i Larsmo, Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och vid 

- 25 -

Ett tryggt liv och en trygg tillvaro 

för alla 

Med hjälp av miljöhälsovården försöker kommunen trygga en 

sund livsmiljö för sina invånare. Till miljöhälsovårdens uppgifter 

hör t.ex. att övervaka att vårt dricksvatten är rent, att maten vi 

äter inte innehåller ämnen som inte hör hemma där och att barnen 

kan leka tryggt i lekparkerna. 

Miljöhälsovården, som är underställd social- och hälsovårdsverket, 

indelas i tre ansvarsområden: hälsoinspektion, veterinärvård 

och laboratorieverksamhet. 

Inom miljöhälsovården i Jakobstad arbetar sammanlagt sex hälsoinspektörer, 

fyra i Jakobstad och två i Nykarleby. Ansvarsområdet 

är Jakobstad, Pedersöre, Larsmo och Nykarleby. I livsmedelslaboratoriet 

arbetar tre laboranter och en laboratoriechef. 

Inom vårt område finns två stadsveterinärer och en kommunal 

veterinär. 

Mångsidiga uppgifter 

Hälsoinspektörerna har ett omfattande arbetsfält: livsmedelstillsyn, 

övervakning av bostadslägenheter och andra lokaler, 

övervakning av hushålls-, bad- och bassängvatten, produktsäkerhetstillsyn 

i fråga om konsumtionsvaror och tjänster, marknadsövervakning 

och övervakning av inrättningar i enlighet med 

kemikalielagen, övervakning av försäljning och reklam som gäller 

tobaksprodukter i enlighet med tobakslagen och övervakning 

av rökförbud. 

Det finns 56 vattenbolag i regionen, det hushållsvatten som de 

producerar undersöks kontinuerligt. Det finns ca 31 allmänna 

simstränder, där vi tar prov på badvattnet under hela sommaren. 

Vi har sammanlagt 480 livsmedelslokaler, t.ex. restauranger och 

andra allmänna matserveringar, som vi gör flera besök på årligen, 

både oanmälda och på förhand överenskomna besök, berättar 

tf. chefen för miljöhälsovården Leif Karlström. 

Inom livsmedelstillsynen har vi för närvarande ett riksomfattande 

salmonellaprojekt för att utreda om det finns salmonella i 

grönsaker som är till salu. Hittills var vi inte funnit någon. Samtidigt 

har vi på gång ett projekt där vi undersöker salthalten i 

skolmaten. 

Dessutom pågår inom miljöhälsovården ett projekt som gäller 

den allmänna hygienen i bastur. Det här projektet omfattar alla 

allmänna bastur i regionen, dvs. 25 st. 

Till hälsoinspektörernas uppgifter hör också att övervaka bostadslägenheter 

och möteslokaler. 

Antalet egentliga inspektionsbesök har minskat, för numera finns 

det på marknaden många privata företagare som har specialiserat 

sig på fukt- och mögelskador. På det här området är hälsoinspektionens 

uppgift närmast att fungera som en övervakande myndighet, 

säger Karlström. 

Hälsoinspektörerna har ett mycket brett uppgiftsfält. I bild Annika Portin, 

chefen för miljöhälsovården Leif Karlström, Gunilla Skog, Fredrik Ollus och 

Mia Hautala. På bilden saknas Liisa Haavisto och Susanna Jankens. Bild: 

Pirjo Salonen 

De uppgifter inom miljöhälsovården som kommunen har ansvar 

för kan allmänt indelas på följande sätt: rådgivning och handledning 

åt verksamhetsidkare, planmässig tillsyn i enlighet med 

riksomfattande tillsynsprogram, behandling av anmälningar och 

ansökningar som rör tillsynsobjektens verksamhet och beslutsfattande 

på basen av dem, regelbundna inspektioner av tillsynsobjekten 

samt vid behov provtagning och undersökningar, utfärdande 

av förpliktelser eller tvångsåtgärder p.g.a. underlåtenhet 

att iaktta lagstiftningen eller p.g.a. verksamhet som orsakar en 

uppenbar hälsorisk samt utredning av epidemier. 

Marjo Luokkalat 

I regionen finns 197 allmänna lekparker. Tidigare undersökte 

inspektörerna varenda bräde, mutter och skruv på lekredskapen. 

Nu har tillverkarna redan så stort ansvar att en så detaljerad 

övervakning inte längre behövs – utom om det kommer klagomål 

från invånarna. 

Den övervakning som förutsätts i tobakslagen har ökat. I regionen 

finns 75 detaljhandlare som säljer tobak och sex rökutrymmen. 

Till hälsoinspektionens uppgifter hör ännu att utreda orsakerna 

till epidemier och att sköta beredskapsplaneringen för krissituationer. 

- 26 -

Terveysvalvojilla on hyvin laaja tehtäväkenttä. Kuvassa Annika Portin, 

ympäristöterveydenhuollon johtaja Leif Karlström, Gunilla Skog, Fredrik 

Ollus ja Mia Hautala. Kuvasta puuttuvat Liisa Haavisto ja Susanna 

Jankens. Kuva: Pirjo Salonen 

Jotta kaikilla olisi turvallista elää ja 

olla 

Seudulla on 56 vesiyhtiötä, niiden tuottamaa talousvettä tutkitaan 

jatkuvasti. Yleisiä uimapaikkoja löytyy noin 31 ja niiden 

uimakelpoisuutta mitataan pitkin kesää. Elintarvikehuoneistoja, 

kuten esimerkiksi ravintoloita ja muita yleisiä ruokailupaikkoja 

on yhteensä 480. Näihin teemme käyntejä sekä ilmoittamatta 

että ilmoittamalla vuosittain useita, ympäristöterveydenhuollon 

vs. johtaja Leif Karlström kertoo. 

Elintarvikevalvonnassa on parhaillaan meneillään valtakunnallinen 

salmonellaprojekti, jolla selvitetään, löytyykö myytävistä vihanneksista 

salmonellaa. Vielä ei ole löytynyt. Samanaikaisesti 

on meneillään kouluruokien suolapitoisuusprojekti. 

Lisäksi ympäristöterveydenhuollossa on käynnissä projekti koskien 

saunojen yleistä hygieniaa, johon kuuluu kaikki seudun 

yleiset saunat. Niitä löytyy 25 kappaletta. 

Terveystarkastajien tehtäviin kuuluu myös asuin – ja kokoontumistilojen 

valvonta. 

Varsinaisten tarkistuskäyntien osuus on vähentynyt, koska 

markkinoilla on nykyään hyvin paljon kosteus- ja homevaurioihin 

erikoistuneita yksityisiä yrittäjiä. Terveysvalvonnan tehtävä 

onkin sillä saralla lähinnä toimia valvovana viranomaisena, Karlström 

sanoo. 

Seudulta löytyy 197 yleistä leikkipuistoa. Aikaisemmin valvojat 

tutkivat joka ikisen leikkivälineen laudan, mutterin ja ruuvin. 

Nyt valmistajien vastuu on jo niin suuri, että niin pikkutarkkaa 

valvontaa ei enää tarvita. Paitsi, jos kansalaisilta tulee valituksia. 

Tupakkalain mukainen valvonta on lisääntynyt. Seudulta löytyy 

75 tupakan vähittäismyyjää ja kuusi tupakkatilaa. 

Terveysvalvontaan kuuluu lisäksi epidemioiden syiden selvittely 

ja kriisitilanteiden valmiussuunnittelu. 

Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät voidaan 

yleisesti jakaa seuraavasti: toiminnanharjoittajien neuvonta 

ja ohjaus , suunnitelmallinen valvonta valtakunnallisten valvontaohjelmien 

mukaisesti , valvontakohteiden toimintaa koskevien 

ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset , 

valvontakohteisiin suoritettavat säännölliset tarkastukset sekä 

tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset, lainsäädännön noudattamatta 

jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta 

toiminnasta johtuvien määräysten antaminen tai pakkokeinojen 

asettaminen sekä epidemioiden selvittäminen. 


Ympäristöterveydenhuollon avulla kunta pyrkii turvaamaan 

asukkailleen terveellisen elinympäristön. Sen tehtävänä on esimerkiksi 

valvoa sitä, että juomavetemme on puhdasta, että ruoka, 

jota syömme ei sisällä siihen kuulumattomia aineita ja että 

leikkipuistossa lapset voivat leikkiä turvallisesti. 

Sosiaali- ja terveysviraston alla toimiva ympäristöterveydenhuolto 

jakaantuu kolmeen vastuualueeseen; terveysvalvontaan, 

eläinlääkintähuoltoon ja laboratoriotoimintaan. 

Terveystarkastajia Pietarsaaren ympäristöterveydenhuollossa on 

yhteensä kuusi. Neljä Pietarsaaressa ja kaksi Uudessakaarlepyyssä. 

Vastuualueena on Pietarsaari, Pedersöre, Luoto ja Uusikaarlepyy. 

Elintarvikelaboratoriossa työskentelee kolme laboranttia sekä laboratorionjohtaja. 

Alueellamme on kaksi kaupungineläinlääkäriä 

sekä yksi kunnaneläinlääkäri. 

Monipuolisia tehtäviä 

Terveystarkastajilla on laaja tehtäväkirjo: elintarvikevalvonta, 

asuinhuoneistojen ja muiden huoneistojen valvonta, talous-, 

uimavesi- ja uima-allasvesivalvonta, tuoteturvallisuusvalvonta 

kulutustavaroiden ja palveluiden osalta, kemikaalilain mukainen 

markkinavalvonta ja laitosten valvonta, tupakkalain mukainen 

tupakkatuotteiden myynnin ja mainonnan valvonta ja tupakointikieltojen 

valvonta. 

- 27 -

Onko osoite oikea? 

Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte, mikäli 

Staden-Kaupunki – lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 785 1285 (Rita Forsbacka). 

Är adressen rätt? 

Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar ifall vi 

skickar Staden-Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom att ringa 785 1285 (Rita Forsbacka).

9109 Henkilöstölehti 2010-1.indd - Jakobstad

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?