0000 Henkilöstölehti 2009-2.indd - Jakobstad

Pieni kaupunki, isot nimet (2)
Edellisessä lehdessä aloitimme sarjan artikkeleita, joissa
esittelemme kaupunkimme rakennuksia uudessa valossa.
Emme käsittele kohteita niinkään osana Pietarsaarta, vaan
osana nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä. Jatkamme
sarjaa Erkki Huttusen ”vanhalla Sokoksella”, eli Pedersöre
Handelslag:illa.
En liten stad med stora namn (2)
I föregående tidning inledde vi en artikelserie, som presenterar
bekanta byggnader i vår stad ur en ny synvinkel. Vi betraktar
dem inte ur Jakobstadsperspektiv, utan som delar av
kända arkitekters livsverk. Vi fortsätter här serien med Erkki
Huttunens ”Gamla Sokos”, dvs. Pedersöre Handelslag.
Foto/kuva: Pietarsaaren kaupunginmuseo / Jakobstads museum, Ingolf Friman
Alavudella syntynyt Erkki Juhani Huttunen (1901-1956) opiskeli
arkkitehdiksi vuosina 1921-1927, jolloin vallitseva tyyli-ihanne
Pohjoismaissa oli juhlallinen klassisismi. Funktionalismin aatteet
ja estetiikka rantautuivat kuitenkin 1920-luvun lopussa konkreettisesti
Suomeen, ja Erkki Huttunen nousi pian Suomen yhdeksi
merkittävimmäksi 1930-luvun funktionalismin edustajaksi.
Funktionalistinen suunnittelu korosti nykyaikaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta,
terveellisyyttä ja tehokkuutta. Rakennukset
olivat vaaleita ja linjakkaita. Ikkunapinnat tehtiin mahdollisimman
suuriksi koska auringonvalon saantia pidettiin tärkeänä.
Kehittynyt rakennustekniikka mahdollisti jatkuvien ikkunarivien,
ns. nauhaikkunoiden rakentamisen. Lennokkaat katokset ja
pyöristetyt kulmat olivat suosittuja funkisaiheita.
Huttunen kiinnitettiin vuonna 1928 Suomen Osuuskauppojen
Keskuskunnan (SOK) rakennusosastolle, ja sai siellä pian vahvan
aseman. Uusi funktionalistinen tyyli näkyi ensimmäisen kerran
SOK:n Rauman konttori- ja varastorakennuksessa (1931) ja Viipurin
myllyssä (1932). Vastaavia konttoreita, varastoja ja myllyjä
nousi myöhemmin 1930-luvulla mm. Kotkaan, Joensuuhun, Nokialle,
Ouluun, ja Vaasaan. Viime mainittu kompleksi, nykyinen
Vaasan Opistotalo maasillan kupeessa, valmistui 1938.
Erkki Juhani Huttunen (1901-1956) kom ursprungligen från
Alavo och studerade till arkitekt under åren 1921-1927, då den
högtidliga klassicistiska stilen dominerade i nordisk byggnadskonst.
Den funktionalistiska ideologin och estetiken slog igenom
i Finland i slutet av 1920-talet, och Erkki Huttunen blev snabbt
en av de mest betydande profilerna inom 1930-talets inhemska
funktionalism.
Den funktionalistiska planeringen betonade nymodighet, ändamålsenlighet,
sundhet och effektivitet. Byggnaderna var ljusa,
med rena linjer. Fönsterytorna gjordes så stora som möjligt,
eftersom tillgången på solljus ansågs viktig. Tack vare framsteg
i byggnadstekniken kunde man bygga sammanhängande fönsterrader,
så kallade bandfönster. Lätta, svävande ingångstak och
rundade hörn var populära funkismotiv.
Huttunen anställdes år 1928 på byggnadsavdelningen vid Centrallaget
för Handelslagen i Finland (SOK) och fick snabbt stort
inflytande. Första gångerna man kunde märka den nya funktionalistiska
stilen var i SOK:s kontors- och lagerbyggnad i Raumo
(1931) och i kvarnen i Viborg (1932). Motsvarande kontor, lagerbyggnader
och kvarnar byggdes senare under 1930-talet bl.a.
i Kotka, Joensuu, Nokia, Uleåborg och Vasa. Sistnämnda bygg-
- 20 -