Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen ... - Jakobstad

Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia 

vuosiksi 2005 – 2015 

SISÄLLYSLUETTELO 

Aikataulu 

Tiivistelmä 

1. STRATEGIAPROSESSI 

1.1. Mitä ovat strategia ja strateginen suunnittelu? 

1.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen strategiaprosessin kuvaus 

2. STRATEGIAPERUSTA 

2.1. Pietarsaaren väestönrakenne ja väestönkehitys 

2.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toiminta-alueet. 

2.3. Strategian ensimmäinen osa: Arvioinnit ja analyysit 

2.3.1. Swot-analyysi 

3. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS 

3.1. Toiminta-ajatus – mitä se on? 

3.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toiminta-ajatus 

4. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN VISIO 

4.1. Vision määritelmä 

4.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen visio 2015 

4.3. Strategiset päämäärät 

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN 

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 

5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely 

5.2. Arviointikriteerit ja tavoitetasot 

5.3.1. Vaikuttavuus 

5.3.2. Uudistuminen 

5.3.3. Prosessit ja rakenteet 

5.3.4. Resurssit ja talous 

6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 

6.1. Strategia osana kaupungin ohjausjärjestelmää 

1

6.1.1. Henkilöstöjohtaminen 

6.2. Strategian seuranta ja arviointi 

Liitteet: 

1. Sosiaalilautakunta ja sosiaalikeskus 

2. Hallinto-osasto 

3. Palveluosasto: Yksiköt ja ostopalvelut 

4. Sosiaaliosasto: Yksiköt ja ostopalvelut 

5. Lähdekirjallisuutta 

6. Vammaisneuvoston ja Vanhusneuvoston kannanotot 

2

Aikataulu 

SISÄLTÖ 

Strategiatyön käynnistäminen 

- kaupungin strategian esittely 

- tavoitteet ja aikataulu 

- ohjausryhmän perustaminen 

- nykytilan arviointi ( SWOTanalyysi) 

Pietarsaaren sosiaalikeskuksen 

strategiaperusta 

- toiminta-ajatus ja visio , 

strategiset päämäärät 

Näkökulmatarkastelu 

- kriittiset menestystekijät 

- arviointikriteerit 

- tavoitetasot 

TEKIJÄT JA AIKATAULU 

Sosiaalilautakunnan 

strategiakokous 5.11.2003 

Ohjausryhmän kokoukset 4.2.2004, 

8.3, 14.4. 

Johtoryhmän kokoukset 10.2., 6.4., 

Yksikköjohtajien kokoukset 

12.2./16.2., 14.5., 

Yksiköt 2-4.2004 

Johtoryhmä 6.4.2004 

Strategiaryhmä 14.4., 17.5., 

Yksikköjohtajat 14.5., 27.10, 

Yksiköt 5-9.2004 

Johtoryhmä 3.5.2004, 

Strategiaryhmä 17.5.2004 

Yksikköjohtajat 27.10.2004 

Yksiköt 10 -11. 2004 

Strategiaosien hyväksyminen Sosiaalilautakunta 15.12.2004 

Strategian viimeistely 

- Kannanotot 

Lopullisen strategian julkaiseminen 

Vanhusneuvosto 

Vammaisneuvosto 

Internet ( tiedottaminen lehdessä) 

5. 2005 

Strategiaprosessiin ovat osallistuneet seuraavat ryhmät: 

Strategiaryhmä 

Sosiaalilautakunnan jäsenet, kehitysryhmän ammattiliittojen jäsenet 

ja sosiaalikeskuksen johtoryhmä. 

Sosiaalikeskuksen johtoryhmä 

Yksikköjohtajat ja esimiehet 

Koko henkilökunta yksiköiden työpaikkakokouksissa. 

Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto 

Kaupunkilaiset ( lehdistöilmoitus ja internetjulkaiseminen) 

3

Tiivistelmä. 

Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia lähtee kaupungin 

strategiasta. Luonteenomaista sosiaalikeskuksen strategialle on ollut pyrkimys saada 

henkilökunta mukaan joka tasolla strategian tekemisessä. Sosiaalikeskuksen 

strategiaprosessi lähti liikkeelle jo ennen kuin koko kaupungin strategia oli valmis. 

Prosessi on edennyt seuraavasti. 

Sosiaalikeskuksen johtoryhmän strategiapäivä pidettiin jo 3.12.2002. Esimerkkinä 

onnistuneesta strategiasta kävimme läpi Tampereen ja erityisesti Tampereen 

sosiaali- ja terveyshuollon strategian ja siinä käytetty HAUS:in menetelmä 

Tasapainoinen Onnistuminen (Balanced ScoreCard). 

Kaupungin strategiatyö alkoi maaliskuussa 2003. Sosiaalijohtaja osallistui 

sosiaalikeskuksen edustajana kaupungin strategiaohjausryhmään. Myös kaupungin 

strategia lähti Tampereen mallista ja Tasapainoisesta Onnistumisesta. Kaupungin 

strategia on valmistunut maaliskuussa 2004. 

Sosiaalikeskuksen strategiatyö alkoi 5.11.2003. Perustimme strategiaohjausryhmän. 

Ohjausryhmään kuuluu sosiaalilautakunnan jäsenet, 

sosiaalikeskuksen johtoryhmä ja kehitysryhmän ammattiliittojen 3 jäsentä. 

Strategiavastaavana on toiminut sosiaalijohtaja Peter Granholm. 

Strategia on käsitelty kolmena osana: 

1. Nykytilan arviointi (SWOT-analyysi) 

2. Toimintaidea, visio, strategiset päämäärät 

3. Kriittiset menestystekijät ( BSC) 

Sosiaalikeskuksen johtoryhmä on ensin käynyt läpi strategiaosan. Tämän jälkeen 

strategiaosa on käsitelty ohjausryhmässä. Ohjausryhmän ehdotus on käsitelty 

yksikköjohtajien kokouksissa. Yksikköjohtaja/esimies on käsitellyt strategiaosan 

oman yksikön työpaikkakokouksessa ja antanut siitä palautteen strategiavastaavalle. 

Strategiavastaava on johtoryhmän kanssa luonut ehdotuksen lopulliseksi 

strategiaosaksi. Palautteet ja strategiaosan lopullinen versio on käsitelty ja 

hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa. 

Sosiaalilautakunnan ensimmäisen strategiakokouksen ja viimeisen 

strategiakokouksen välillä on mahtunut johtoryhmän 3 strategiakokousta, 

ohjausryhmän 3 kokousta, yksikköjohtajien 4 kokousta ja joka työpaikassa 3 

strategia/työpaikkakokousta. Prosessi on tämän takia ollut varsin ”massiivinen”. 

Tästä huolimatta voidaan todeta että hyvän strategian laatiminen ilman 

henkilökunnan osallistumista ei onnistu. Yksikköjohtajien ja henkilökunnan palautteet 

on antanut voimaa ja elämää strategiaprosessille! 

Sosiaalilautakunta hyväksyi strategiaosat 15.12.2004. Tämän jälkeen strategia on 

julkaistu kaupungin internetsivulla (http://www.jakobstad.fi/sosiaali/sosiaali.shtml). 

Ilmoitus tästä ja tieto mahdollisuudesta tilata strategian sosiaalikeskuksesta on 

julkaistu Pietarsaaren lehdissä 16.1.2005. Lehdet ovat myös kirjoittaneet 

4

strategiasta. Olemme myös saaneet vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston 

lausuntoja strategiasta. 

5

1. STRATEGIAPROSESSI 

1.1. Mitä ovat strategia ja strateginen suunnittelu? 

Strategian taustalla on ajatus voittamisesta ja onnistumisesta. Strategia sanan 

alkuperä on kreikan kielen sotilaselämää koskevassa sanastossa ja tarkoittaa 

johtamistaitoa, taitoa voittaa sota. 

Strategia merkitsee tässä yhteydessä päämäärähakuista, suunniteltua ja 

suunnitelmallisesti toteutettua, luovaa ja tosiasioihin perustuvaa yhteistä työtä, jonka 

tarkoituksena on taata organisaation tuleva menestys. 

Strateginen suunnittelu on tarpeellinen ja välttämätön piirre itseohjautuvan ja omasta 

tulevaisuudestaan ja tuloksestaan vastuullisen organisaation toiminnalle ja 

menestymiselle. Strategisen suunnittelun prosessi auttaa parantamaan sekä 

organisaation toiminnan tehokkuutta että toimivuutta. Strateginen suunnittelu on 

looginen, rationaalinen, systemaattinen ja luova prosessi. 

Strateginen suunnittelu on siis jatkuva prosessi; se ei pääty strategisen 

suunnitelman kirjoittamiseen ja valmistumiseen tai esim. kaupunginvaltuuston 

hyväksymiseen. Strategiseen suunnitteluun liittyvä oppiminen, kehittäminen ja 

suunnittelu on jatkuvaa organisaation arkistakin toimintaa. 

Strateginen suunnittelu on kokemuksellinen oppimisprosessi. Prosessin merkitys 

korostuu enemmän yhteisessä toiminnassa kuin lopullisessa tuotoksessa. 

Pietarsaaren kaupungissa nyt laadittu strategia on tässä laajuudessaan 

ensimmäinen. Tarkoituksena on, että strategiaa tarkastellaan ja arvioidaan aina 

uuden valtuustokauden alussa. Strategia itsessään kattaa pidemmän ajan kuin 

valtuustokausi, mutta valtuustokauden alussa on hyvä käydä läpi strategiaan 

kirjattuja näkemyksiä ja tavoitteita ja tarkistaa tarpeen vaatiessa suuntaa. 

( Kaupungin strategiasta) 

1.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen strategiaprosessin kuvaus 

Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia lähtee kaupungin 

strategiasta. Luonteenomaista sosiaalikeskuksen strategialle on ollut pyrkimys saada 

henkilökunta mukaan joka tasolla strategian tekemisessä. Sosiaalikeskuksen 

strategiaprosessi lähti liikkeelle jo ennen kuin koko kaupungin strategia oli valmis. 

Prosessi on edennyt seuraavasti. 

Sosiaalikeskuksen johtoryhmän strategiapäivä pidettiin jo 3.12.2002. Esimerkkinä 

onnistuneesta strategiasta kävimme läpi Tampereen ja erityisesti Tampereen 

sosiaali- ja terveyshuollon strategian ja siinä käytetty HAUS:in menetelmä 

Tasapainoinen Onnistuminen (Balanced ScoreCard). 

Kaupungin strategiatyö alkoi maaliskuussa 2003. Sosiaalijohtaja osallistui 

sosiaalikeskuksen edustajana kaupungin strategiaohjausryhmään. Myös kaupungin 

strategia lähti Tampereen mallista ja Tasapainoisesta Onnistumisesta. Kaupungin 

strategia on valmistunut maaliskuussa 2004. 

6

Sosiaalikeskuksen strategiatyö alkoi 5.11.2003. Perustimme strategiaohjausryhmän. 

Ohjausryhmään kuuluu sosiaalilautakunnan jäsenet, 

sosiaalikeskuksen johtoryhmä ja kehitysryhmän ammattiliittojen 3 jäsentä. 

Strategiavastaavana on toiminut sosiaalijohtaja Peter Granholm. 

Strategia on käsitelty 3.osana: 

1. Nykytilan arviointi (SWOT-analyysi) 

2. Toimintaidea, visio, strategiset päämäärät 

3. Kriittiset menestystekijät 

Sosiaalikeskuksen johtoryhmä on ensin käynyt läpi strategiaosan. Tämän jälkeen 

strategiaosa on käsitelty ohjausryhmässä. Ohjausryhmän ehdotus on käsitelty 

yksikköjohtajien kokouksissa. Yksikköjohtaja/esimies on käsitellyt strategiaosan 

oman yksikön työpaikkakokouksessa ja antanut siitä palautteen strategiavastaavalle. 

Strategiavastaava on johtoryhmän kanssa luonut ehdotuksen lopulliseksi 

strategiaosaksi. Palautteet ja strategiaosan lopullinen versio on käsitelty ja 

hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa. 

Sosiaalilautakunnan ensimmäisen strategiakokouksen ja viimeisen 

strategiakokouksen välillä on mahtunut johtoryhmän 3 strategiakokousta, 

ohjausryhmän 3 kokousta, yksikköjohtajien 4 kokousta ja joka työpaikassa 3 

strategia/työpaikkakokousta. Prosessi on tämän takia ollut varsin ”massiivinen”. 

Yksikköjohtajien ja henkilökunnan palautteet on antanut voimaa ja elämää 

strategiaprosessille! 

Sosiaalilautakunta hyväksyi strategiaosat 15.12.2004. Tämän jälkeen strategia on 

julkaistu kaupungin internetsivulla (http://www.jakobstad.fi/sosiaali/sosiaali.shtml). 

Ilmoitus tästä ja tieto mahdollisuudesta tilata strategian sosiaalikeskuksesta on 

julkaistu Pietarsaaren lehdissä 16.1.2005. Lehdet ovat myös kirjoittaneet 

strategiasta. Olemme myös saaneet vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston 

lausuntoja strategiasta. 

2. STRATEGIAPERUSTA 

2.1. Pietarsaaren väestörakenne ja väestönkehitys 

Pietarsaaren väestö – jonka määrä 1.1.2003 oli 19.457 henkilöä – on suhteellisesti 

sekä nuorta että vanhaa. 0 – 14vuotiaiden sekä 55 – 100+vuotiaiden prosentuaalinen 

osuus on Pietarsaaressa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. 14 – 

55vuotiaiden ikäluokassa ainoastaan 30-34vuotiaiden prosentuaalinen määrä on 

Pietarsaaressa korkeampi kuin muualla maassa. Pietarsaaren seudun väestö – 

kaiken kaikkiaan runsaat 48.000 – on korkean syntyvyyden johdosta suhteellisesti 

paljon nuorempaa kuin maassamme keskimäärin. 

Pietarsaari on Suomen kaupungeista suurin, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. 

55,6 % väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia, 42,4 % suomea ja 2,0 % jotain 

muuta kieltä. Pietarsaaren seudulla ruotsinkielisen väestön määrä on n. 75%, joka 

7

johtuu siitä, että muiden kuntien väestö on enimmäkseen ruotsinkielisiä. 

Ruotsinkieliset ovat suhteellisesti tarkasteltuna iäkkäämpiä, suomenkieliset 

enemmän keski-ikäisiä ( 35 – 64vuotiaat ), kun taas muun kielinen väestö on 

nuorinta. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkieliset ovat asuneet täällä pisimpään, kun 

taas suomenkieliset ovat muuttaneet kaupunkiin Järviseudulta ja muualta Suomesta 

pääasiassa 1960 ja 1970-luvuilla ja ulkomaalaisten muuttoliike on ollut voimakkainta 

1980 ja 1990-luvuilla. 

Useita vuosikymmeniä maassamme jatkunut muuttoliike, joka on suuntautunut 

pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, on koetellut myös Pietarsaarta sekä 

koko seutua. Suhteellisen korkea syntyvyysylijäämä on vuosien kuluessa tasoittanut 

negatiivista muuttonettoa. Kahdenkymmenen vuoden aikana on Pietarsaarella ollut 

tasapaino tänne muuttaneiden ja täältä muuttaneiden osalta vain vuosina 1994-95, 

eli asuntomessuvuotena ja sitä seuraavana vuotena. Mutta koska ennen kaikkea 

nuoret muuttavat pois, alkaa syntyvyysylijäämä lähestyä nollaa – hedelmällisessä 

iässä olevan väestön prosentuaalinen osuus on valtakunnan tasoa alhaisempi kun 

taas vanhuksia on prosentuaalisesti enemmän. Pietarsaaren väestönkehitys on 

ennen kaikkea riippuvainen siitä, miten muuttoliike muotoutuu tulevina vuosina. 

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat muuttoliikkeen muotoon? Pietarsaaren osalta ns. 

elämänlaatuun liittyvä muuttoliike on jotakuinkin tasapainossa – siis se muutto, jota 

tapahtuu Pietarsaaren seudun kuntien välillä – vajaat 300 henkilöä vuosittain 

molempiin suuntiin. Sitä vastoin muuttoliike Pietarsaaren seudun ulkopuolelle tai 

ulkopuolelta – joka johtuu pääasiassa opiskelusta tai työstä – ei ole tasapainossa. 

Pietarsaaren seudulta muuttaa muihin kuntiin n. 100 henkilöä enemmän kuin 

päinvastoin. Ruotsinkielisistä muuttajista runsas puolet muuttaa seutukunnan 

alueella, kun taas 80 % suomenkielisistä muuttajista muuttavat Pietarsaaren seudun 

ulkopuolella oleviin tai olevista kunnista. 

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea ennustaa. Väestönkehitykseen vaikuttavat 

ennen kaikkea seuraavat seikat: miten Pietarsaaren elinkeinoelämä ja samalla 

työpaikkojen määrä kehittyy muuhun Suomeen verrattuna, minkälaisia 

koulutusmahdollisuuksia kaupungissa on tarjolla sekä minkälaista maa-, tontti- ja 

muutakin politiikkaa kaupungissa harjoitetaan. Tilastokeskuksen trendilaskelmat, 

jotka perustuvat samoihin oletuksiin syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja 

muuttoliikkeestä kuin viime vuosina, osoittavat Pietarsaaren osalta hienoista kasvua 

vuoteen 2030 mennessä, jos muuttoliikettä ei lasketa mukaan. Jos muuttoliike taas 

otetaan mukaan, ja se säilyy yhtä negatiivisena kuin viime vuosina, tulee kaupungin 

asukasmäärä alittamaan 17.000 asukkaan määrän vuonna 2030. 

Pietarsaaren näkökulmasta näyttää elinkeinoelämä tulevaisuudessa kukoistavan ja 

olevan menestyksekästä. Työpaikkojen määrä kasvaa, jonka vuoksi Pietarsaaressa 

työssäkäyvien (pendelöinti) määrä kasvaa vuosi vuodelta. Jos mielikuva kaupungista 

on positiivinen ja harjoitettava maa- ja tonttipolitiikka on aktiivista ja onnistunutta, ei 

liene täysin mahdotonta, että kaupungin väestönkehitys voisi olla tulevaisuudessa 

positiivinen. 

8

PIETARSAARI: TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEET VUONNA 

2001 

LASKELMA 1 (muutot mukaan lukien) 

ikä 2000 2005 2010 2015 2020 2030 

0 - 4 1135 1035 1000 988 965 869 

5 - 9 1295 1123 1031 1003 992 929 

10-14 1188 1294 1126 1039 1015 984 

15-19 1259 1199 1289 1129 1044 1011 

20-24 1203 1182 1133 1175 1030 947 

25-64 10142 9895 9563 8978 8711 8014 

65-74 1821 1852 2111 2505 2501 2197 

75-84 1184 1346 1320 1391 1625 2007 

85- 409 407 489 550 557 755 

75- 1593 1753 1809 1941 2182 2762 

65- 3414 3605 3920 4446 4683 4959 

Trendi 19636 19333 19062 18758 18440 17713 

LASKELMA 2 (muutot pois lukien) 

ikä 2000 2005 2010 2015 2020 2030 

0 - 4 1135 1106 1119 1125 1124 1053 

5 - 9 1295 1136 1105 1117 1126 1096 

10-14 1188 1296 1134 1103 1117 1124 

15-19 1259 1188 1295 1135 1103 1125 

20-24 1203 1256 1183 1289 1130 1114 

25-64 10142 10103 9971 9552 9543 9277 

65-74 1821 1852 2136 2528 2475 2180 

75-84 1184 1329 1290 1364 1616 1931 

85- 409 402 475 533 534 728 

75- 1593 1731 1765 1897 2150 2659 

65- 3414 3583 3901 4425 4625 4839 

Trendi 19636 19668 19708 19746 19768 19628 

(Kaupungin strategiasta) 

Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan vanhemmat ikäluokat kasvavat 

kaupungissa v. 2030 saakka. Muut ikäluokat vähenevät. Kehitys on samankaltainen 

muissa kunnissa. Pietarsaaren väestö on jo nyt ”vanha” verrattuna maan 

keskiarvoon. 75 vuotta täyttäneiden osuus on 8,6 % vrt. maan keskiarvo 7,1 %. 

Myös vammaisten osuus väestöstä on kaupungissa huomattavasti suurempi kuin 

maan keskiarvo ( 5,1 % vrt. 4,2 % koko maassa). Tämän mukaan varsinkin 

vanhushuolto ja vammaispalvelut tarvitsevat jatkuvasti lisää resursseja jo nyt ja myös 

tulevaisuudessa. Tämä siitäkin huolimatta että vanheneva väestö pysyisi kauemmin 

hyväkuntoisena. Vanhenevien väestöryhmien laatuvaatimukset kasvavat myös. 

Valtuuston hyväksymässä Vanhuspoliittisessa ohjelmassa 2003 -2015 ilmenee nämä 

lisäresurssien jatkuvat tarpeet. 

9

V.1995 – 2005 kaupunki on satsannut tehostettuun palveluasumiseen ja 

laitoshoitoon (Pietarkoti, Viivi&Wilhelm, Heinätorikeskuksen dementiahoito, 

Aurinkorinne, Koivurinteen os. 1-2 vammaissopeuttaminen, Östanlid). 

Vanhuspoliittisen ohjelman mukaan on nyt aika satsata avohoitoon. Omaishoidon 

tuki, kotipalvelu, ja vammaissopeutet asunnot keskustassa ovat painopistealueet 

Vanhuspoliittisessa ohjelmassa v. 2015 saakka. Vanhuspoliittinen ohjelma 

internetissä: http://www.jakobstad.fi/lautakunnat/TEKSTI_TSSUOMI.PDF.PDF 

Tulossa on myös lasten ja nuorten poliittinen ohjelma 2005 - 2015. Ohjelmasta 

ilmenee lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeet: 

http://www.jakobstad.fi/sosiaali/Lapsipoliittinenohjelma.shtml 

2.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toimialat v. 2005. 

Sosiaalilautakunnan toimialat ovat: 

- sosiaalihallinto 

- lasten päivähoito (lasten päivähoito siirtyy kouluvirastolle v. 2005) 

- vanhushuolto ja vammaispalvelut 

- toimeentuloturva ja muu sosiaalihuolto 

Henkilökunnan määrä on v.2005 lähtien 180 työvuotta, josta sosiaalihallinnossa 12, 

vanhushuollossa ja vammaispalveluissa 154 ja toimeentuloturvassa ja muu 

sosiaalihuollossa 14 työvuotta. Oman toiminnan ja kuntayhtymien toiminnan lisäksi 

osa palveluista ostetaan järjestöpohjaisilta palveluntuottajilta ja yrityksistä (18,5 %). 

Vammaispalveluissa suuri osa toiminnasta ostetaan kuntayhtymiltä (liite 1). 

Sosiaalikeskuksen haasteita ovat mm. yhteistyö muiden kuntien kanssa. 

Sosiaalitoimi toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 

Sosiaalijohtaja toimii Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelman hyvinvointiosan 

johtoryhmän puheenjohtajana, SONetBOTNIAN (3 maakunnan sosiaalialan 

osaamiskeskus) johtoryhmän puheenjohtajana ja toimii valtakunnallisen sosiaalialan 

kehittämis-hankkeen koordinaatioryhmän jäsenenä sekä alueellisen johtoryhmän 

puheenjohtajana. Tavoitteena näissä kaikissa on toiminnan ja kuntien välisen 

yhteistyön kehittäminen. 

Sosiaalihallinnon toimintaan kuuluu laskutus, palkanlaskenta, asioiden kirjaus sekä 

sosiaaliosaston avustaminen rutiininomaisten toimeentuloasioiden hoitamisessa sekä 

elatustukeen kuuluvissa kansliatöissä sekä talousarvion ja tilinpäätöksen laadinta ja 

talouden raportointi. Hallinto hoitaa myös sosiaalilautakunnan esityslistojen ja 

pöytäkirjojen laadinnan. Haasteena ovat tällä hetkellä kaupungin organisaatiomuutokset 

( liite 2 ). 

Vanhus- ja vammaishuolto pyrkii turvaamaan määrättyjen taloudellisten kehysten 

rajoissa vanhusten ja vammaisten mahdollisuudet elää omien edellytystensä mukaan 

yhtä mielekästä elämää kuin terveet. Vanhus- ja vammaishuollossa asetetaan 

etusijalle avohuoltopanostukset lähtökohtana tukea apua tarvitsevia heidän 

10

päivittäisissä elämäntilanteissaan ja pitää tärkeänä heidän oikeuttaan valita 

haluamansa hoito- ja palvelumalli. 

Hoitomuotoja sekä vanhus- että vammaishuollosta löytyy laaja valikoima mm. 

lähiomaishoidon tuki, kotipalvelu, palveluasuminen ja laitoshoito. Tämän lisäksi löytyy 

myös muita toimintamuotoja esim. päivähoito, vammaisten työtoiminta, tukipalvelut, 

kuljetuspalvelut, avustukset ja ennalta ehkäisevä toiminta (ennalta ehkäisevät 

kotikäynnit vanhushuollossa). 

Suurin ongelma tällä hetkellä on vanhushuollossa henkilöstöresurssien niukkuus 

omassa toiminnassa ja vammaishuollossa tukipalvelujen resurssit. 

(Yksiköt ja ostopalvelut: Liite 3) 

Toimeentuloturvaan sisältyvät toimeentulotuki, pakolaisten toimeentulotuki, ennalta 

ehkäisevä toimeentulotuki ja elatusturva. Haasteena on mm. yhteistyö 

työvoimatoimiston ja muiden tahojen kanssa syksyllä 2004 perustetuissa 

yhteispalvelukeskuksessa. 

Muuhun sosiaalihuoltoon luetaan päihdehuolto, lastensuojelu ja muu toiminta. 

Sekä päihdehuollossa että lastensuojelussa on tavoitteena työskennellä 

ehkäisevästi, puuttua asioihin varhaisessa vaiheessa ja antaa oikeaa hoitoa oikeassa 

paikassa. Tehokas työ edellyttää toimialojen välistä yhteistyötä. 

Päihdehuolto sisältää avohoito/akuuttihoito (A-klinikka), kuntoutushoito, laitoshoito 

ja asumispalvelut (Suojakoti ja tukiasunnot). Ongelmana on tällä hetkellä 

alkoholikulutuksen kasvu, huumeiden lisääntynyt käyttö, laitoshoitomäärärahojen 

niukkuus ja päivätoiminnan puute. 

Lastensuojelussa lastensuojelun tarve, avohoitotoimenpiteet ja huostaanotettujen 

lasten määrä lisääntyy edelleen koko Suomessa, myös Pietarsaaressa. 

Pietarsaaressa sijoitettujen lasten prosenttimäärä on maan keskitasoa pienempi, 

avohoitotoimenpiteiden määrä sen sijaan yli maan keskitasoa. Verrattuna muihin 

kuntiin Pietarsaaren lastensuojelu on varsin avohoitokeskeinen. Alkoholinkäytön 

lisääntymisen seurauksena ovat lastensuojeluilmoitukset pienten lasten päihtyneistä 

vanhemmista olleet tavallisia. Hoitomuotona ovat ennalta ehkäisevä toiminta (esim. 

Huumetyöryhmän toiminta ja eri projektit esim. Tuki lapsiperheen arkeen, 

Maahanmuuttajaprojekti ja avohoidon toimenpiteet yhteistyössä muiden kanssa (mm. 

lastensuojelun tukiryhmä), tukiperhetoiminta, perhehoito ja laitossijoitus (koulukoti, 

ammattimainen perhekoti). Haasteena on tällä hetkellä lisääntyvä lastensuojelun 

tarve. 

(Yksiköt ja ostopalvelut: Liite 4) 

Sosiaalikeskuksen strategiatyöhön on v. 2004 osallistunut myös lasten 

päivähoito-osasto. Päivähoito siirtyy hallinnollisesti kouluviraston puoleen 

1.1.2005. 

11

2.3. Strategian ensimmäinen osa: Arvioinnit ja analyysit 

2.3.1. Sosiaalikeksuksen Swot-analyysi. 

Swot-analyysin nimi tulee suoraan englanninkielisestä lyhennyksestä (Strenght, 

Weakness, Opportunity, Threat). Swot-analyysin avulla arvioitiin Pietarsaaren 

sosiaalikeskuksen nykytilanteen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. 

Swot-analyysin avulla selvitettiin sosiaalikeskuksen kehityksen kannalta strategisesti 

tärkeitä sekä kehitettäviä asioita jotka myös ilmenevät toimintaideasta, visiosta, 

strategisista päämääristä ja kriittisistä menestystekijöistä. 

Vahvuudet: 

- monipuoliset palvelut jotka vastaavat kysyntää 

- osaava ja joustava henkilökunta kaikilla alueilla 

- toimiva ja hyvä vuorovaikutus johtoryhmän ja luottamushenkilöiden välillä 

- kaksikielinen toiminta ja henkilöstö 

- hyvä yhteistyö; sisäiset ja ulkoiset verkostot 

- hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet 

- humaanit arvot 

- myönteinen suhtautuminen uudistuksiin 

- turvallinen ja oikeudenmukainen palvelu 

- aktiivinen kolmas sektori 

- vaihteleva työ 

- korkea työmoraali 

- herkkä huomaamaan palveluntarpeita 

- oma-aloitteisuus 

- työnilo 

Sosiaalikeskuksella on tälläkin hetkellä laaja ja monipuolinen palvelutarjonta. 

Olemme viime vuosina myös saaneet lisää resursseja mm. vanhushoitoon. 

Sosiaalikeskus antaa hyvää ja asiantuntevaa palvelua omilla toimialoillaan ja hoitaa 

toimialojaan taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä ja tehokkaalla tavalla. 

Peruspalveluja ja palvelulaatua kehitetään jatkuvasti. Sosiaalikeskuksen palveluja 

täydentävät kuntayhtymät, valtion ja yksityiset palvelut, kolmas sektori ja paljolti myös 

omaisten ja läheisten tekemä työ. 

Henkilökunta on motivoitunut tekemään hyvää työtä ja jatkuvasti kehittämään 

toimintaa. 

Heikkoudet: 

- taloudellisten resurssien puute 

- toiminta-alueen matala arvostus; ammatit, palkka 

- alhainen henkilökuntamitoitus 

12

- stressaava rajaton työ 

- henkilökunnan suuri vaihtuvuus 

- vaikea saada pätevää ja kielitaitoista henkilökuntaa 

- puutteita fyysisessä ja psyykkisessä työympäristössä 

- laaja ja hajanainen toiminta 

- miespuolisen työvoiman puute 

- heikot asiakasryhmät ( edustus, selittäminen) 

- palveluoppaiden puute 

- tiedottaminen yksiköille 

- epätasainen, epäselvä työnjako 

- turvallisuuskysymykset 

- varahenkilöstön puute ( avainhenkilöille) 

- työnohjauksen puute ( työnohjaajien puute) 

Vaikka sosiaalitoimen resurssit eivät koskaan vastaa kysyntää siinä mielessä että 

jokainen aina saa haluamansa palvelun, voidaan todeta että vertailussa muiden 

kuntien kanssa Pietarsaaren sosiaalitoimella on käytettävissä jonkin verran 

vähemmät resurssit tarkistettuna ikäindeksin mukaan kuin kunnat keskimäärin. 

Toimintakustannukset ovat kuitenkin viime vuosina nousseet ja ovat lähenemässä 

maan keskiarvoa. Valtion uudet suositukset koskien henkilökuntamitoitusta ja kuntien 

uudet velvoitteet sosiaalitoimen henkilökunnan lisäkoulutukseen (2005) edellyttää 

henkilökunnan lisää palkkaamista. Laaja ja hajanainen toiminta vaikeuttaa 

yleisvaltaisten ratkaisujen keksiminen vaikka jatkuva kehitys jo nyt tapahtuu listatuilla 

ongelma-alueilla. 

Mahdollisuudet: 

- ihmiskeskeisyys 

- taloudelliset resurssit 

- henkilökunnan luovuuden, erityisosaamisen hyödyntäminen 

- vahva sosiaalilainsäädäntö 

- kolmas sektori 

- toimiva yhteistyö 

- hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet 

- vahvat asiakasryhmät 

- kustannustietoisuus ja oikeudenmukainen resurssien jako 

- parempi tiedottaminen, palvelu-oppaat 

- jatkuva muutosprosessi 

- varhaiset toimenpiteet 

Tulevaisuudessa tarvitaan vieläkin parempilaatuisia palveluja kuin tänään. Tämä 

näkyy jo nyt esim. asuntomarkkinoilla joilla tämän päivän eläkeläiset eivät enää 

tyytyvät olemassa oleviin keskustan lähellä oleviin eläkeläisasuntoihin laadun ja 

pienuuden takia. Tämä edellyttää lisää taloudellisia resursseja. Yhteistyöllä ja 

kustannustehokkaalla toiminnalla pystymme parantamman palvelujen laatua. 

Sosiaalikeskuksen oma toiminta on nyt vertailtavissa kohteissa yhtä edullinen kuin 

13

yksityiset palvelut. Konsultin tuottaman uuden järjestelmän mukaan pystymme 

vertailemaan kustannuksia esim. tehostetussa palveluasumisessa. Vanhushoidon 

uuden järjestelmän mukaan pystymme lisäämään kustannustietoisuutta ja jakamaan 

niukat resurssit oikeudenmukaisesti hoidon vaativuuden mukaan. Henkilökunnalla 

on myönteinen asenne jatkuvaan muutosprosessiin. Erilaisilla osittain valtion 

kehittämisavustuksella rahoittamilla projekteilla satsaamme varsinkin varhaiseen ja 

ennalta ehkäisevään toimintaan. 

Uhat: 

- taloudelliset resurssit 

- väestökehitys 

- yhteiskuntakehitys, kasvavat ongelmat, lisääntyvä palvelutarve 

- pätevän henkilökunnan saanti 

- lisääntyvä byrokratia 

- hajanainen lainsäädäntö 

- fyysisesti, psyykkisesti raskas työ 

Väestöennusteiden mukaan Pietarsaaren vanhemmat ikäryhmät kasvavat 

määrällisesti ja prosentuaalisesti. Tämä tarkoittaa myös että palvelutarjonta on 

lisättävä. Hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja kehittäminen 

on perusedellytys hyvän sosiaaliturvan ylläpitämiselle ja sosiaalitoimen toiminnalle. 

Verrattuna muihin maihin Suomen sosiaaliturva on varsin kustannustehokas. Myös 

kaupungin sosiaalihoito on kustannustehokas verrattuna muihin kuntiin. Suhteellisen 

tasapuolisesti jaetun hyvinvoinnin ansiosta Suomen ja Pietarsaaren kilpailukyky on 

huipputasolla kansainvälisessä vertailussa. 

3. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS 

3.1. Toiminta-ajatus – mitä se on? 

Toiminta-ajatus ilmaisee organisaation olemassaolon tarkoituksen. Organisaation 

toiminta-ajatus määrittelee organisaation tarpeellisuuden ja sen, mitä se aikoo 

toiminnallaan saavuttaa. 

Toiminta-ajatus on johtamisen väline ja samalla tärkeä osa strategiaprosessia. 

Toiminta-ajatus on strategian pysyvin osa. Toiminta-ajatus on lupaus siitä, mitä 

organisaatio uskaltaa asiakkailleen taata. 

Toiminta-ajatuksen tulisi heijastaa organisaation arvoja. Yleensä toiminta-ajatuksen 

tulisi sisältää myönteisiä asioita ja sen tulisi olla realistinen ja selkeä sekä 

mieluummin lyhyt kuin liian pitkä. 

Toiminta-ajatus ilmaisee 

• organisaation olemassaolon tarkoituksen 

• organisaation aseman kokonaisuudessa suhteessa muihin 

• organisaation tehtäväalueen yhteiskunnassa 

• ne muutokset, joihin organisaatio vaikuttaa 

14

( kaupungin strategiasta) 

3.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toiminta-ajatus: 

”Sosiaalitoimi toimii asukkaidensa sosiaalisen turvallisuuden sekä fyysisen ja 

psyykkisen hyvinvoinnin hyväksi. 

Tavoitteena on henkilön omien edellytysten mukaisesti ja yhteistyön avulla 

toteutettu hyvä toimintakyky ja omatoimisuus. 

Hyvä elämä vauvasta vaariin toteutetaan ennaltaehkäisevällä työllä sekä 

asiakasta auttamalla, tukemalla ja hoivaamalla. 

Sosiaalitoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin asuin- ja elinolojen 

kehittämiseen verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. 

Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja laadukkaasti yksilön tarpeista 

lähtien.” 

Kaupungin strategiassa korostetaan niitä myönteisiä ominaisuuksia jotka erottavat 

kaupunki muista kaupungeista. Sosiaalitoimi noudattaa kansallista lainsäädäntöä 

jonka mukaan kuntien kansalaisille tarjoamat sosiaalipalvelut eivät erotu toisistaan 

kovin paljon kunnasta toiseen. Palvelutarjonta ja palvelujen järjestäminen vaihtelevat 

jonkin verran kunnasta toiseen. Luonteenomaista Pietarsaarelle on että ostamme 

ison osan palveluista järjestöiltä ja yrityksistä esim. vanhushoidossa. V. 2003 otimme 

käyttöön tietokoneohjelman jonka avulla pystymme mittaamaan hoidon kustannustehokkuuden. 

Pietarsaaressa asuu prosentuaalisesti huomattavasti enemmän 

vanhuksia kuin naapurikunnissa ja maassa keskimäärin. Vanhushoidon 

hoitokustannukset ovat siitä huolimatta suhteellisen alhaiset. 

Hoidossa pätee että hoitoketju toimii ja on oltava riittävä palvelutarjonta 

hoitoportaiden jokaisella tasolla. 

4. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN VISIO VUODEKSI 2015 

4.1. Vision määritelmä 

Visio on organisaation yhteinen näkemys tulevaisuudesta, tavoiteltu tulevaisuuden 

tila. Visio on selvästi parempi kuin nykytila. Visio auttaa päätöksenteossa, koska 

ihmiset toimivat yhteisten päämäärien puolesta. Visio luo perustaa suunnittelulle ja 

auttaa uusien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien esiin ottamisessa. 

Visio on strategisesti haastava ja vetovoimainen silloin, kun se antaa selkeän 

suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä ja on kunnianhimoinen, muttei mahdoton 

saavuttaa. Vision tulee olla myös ilmaisultaan ymmärrettävä ja sen on oltava 

viestittävissä niin organisaation sisälle kuin ulkopuolellekin. 


15

4.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen visio 2015 

Vision määrittelyssä on oleellista se, kuinka kauaksi tulevaisuuteen tavoitetila 

asetetaan. Pietarsaaren kaupungin ja sosiaalikeskuksen visio on määritelty vuoteen 

2015 saakka. Kaupungin vision perusta luotiin pohtimalla erilaisia tulevaisuuden 

skenaarioita toiminta-ympäristön muutosten pohjalta. Tulevaisuuden tarkastelun 

pohjana olivat: todennäköisen tulevaisuuskuva, tulevaisuuden uhkakuva sekä 

tulevaisuuden ihannekuva. Vision perustana ovat myös kaupungin vahvuudet. 

Sosiaalikeskuksen visio lähtee kaupungin toimintaideasta, visiosta ja 

sosiaalikeskuksen toimintaideasta: 

”Pietarsaaren tarjoamat sosiaalipalvelut ovat maan parhaat kaikissa elämän 

vaiheissa. 

Palvelua annetaan lähtökohtana Usko - Toivo – Rakkaus. 

Palvelut lähtevät yksilön tarpeista ja motivoivat aktiiviseen osallistumiseen. 

Visiomme on kattava ja oikeanlainen palvelurakenne. 

Sosiaalinen huolenpito huomioi erityisesti syrjäytyneet.” 

Kaupungin visiossa mainitut ”maan parhaat palvelut” asettavat suuria vaatimuksia 

organisaatiolle. Toimintaideassa mainittu ”takaamme edelleen hyvinvointimme ja 

luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme – usko, toivo ja 

rakkaus” luo oikean lähtökohdan strategialle, ja herättää myös kysymyksiä ja 

keskustelua. Sosiaalikeskuksen visio lähtee yksilön tarpeista jo korostaa aktiivista 

osallistumista. Oikeudenmukaisuus ja huolenpitoa erityisesti heikoista 

asiakasryhmistä ovat sosiaalikeskuksen arvoja. 

4.3. Strategiset päämäärät 

Pietarsaaren sosiaalikeskuksen visiota 2015 tarkentavat kuusi strategista 

päämäärää: 

1. Maan parhaat sosiaalipalvelut. Palvelumme ovat kustannustehokkaita ja 

laadukkaita 

2. Nykyaikainen houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava 

henkilöstö. Hyvä työ-ilmapiiri. 

3. Kattava ja oikeantasoinen palveluverkosto yhteistyössä muiden toimijoiden 

kanssa. 

4. Ennaltaehkäisevä työ luo hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta 

kaupunkilaisille. 

5. Kaupunkilaisten tarvetta vastaavat yksilölliset sosiaalipalvelut. 

6. Edistää kaupunkilaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 

16

Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaaren sosiaalitointa 

vuonna 2015 seuraavasti: 

1. Maan parhaat sosiaalipalvelut. Palvelumme ovat kustannustehokkaita ja 

laadukkaita 

Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa sosiaalipalvelut. Palvelu annetaan 

nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on 

korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen 

järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, 

yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa 

kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, 

on Pietarsaari parhaiden joukossa. 

2. Nykyaikainen houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava 

henkilöstö. Hyvä työ-ilmapiiri. 

Edellytyksenä siihen että meillä on maan parhaat palvelut on että Pietarsaaren 

kaupunki ja sosiaalitoimi on maan paras työnantaja ja että kaupungilla ja 

sosiaalitoimella on maan paras ja eniten osaava henkilökunta. Työ-ilmapiiri on 

huippuluokkaa. Tehokas tiedottaminen ja päätöksenteon delegointi on tutkimusten 

mukaan hyvän työilmapiirin tärkeät edellytykset. Myös palkkataso on oltava 

kohdallaan ja mitoitettu siten että saamme paras mahdollinen henkilökunta. 

3. Kattava ja oikeantasoinen palveluverkosto yhteistyössä muiden toimijoiden 

kanssa. 

Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai 

yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen 

sektorin tuottamana. Palvelut annetaan hoitoketjun ja hoitoportaan oikealla tasolla. 

4. Ennaltaehkäisevä työ luo hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta 


Tehokkaalla ennaltaehkäisevällä työllä pystymme vähentämään uhkia 

kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. 

5. Kaupunkilaisten tarvetta vastaavat yksilölliset sosiaalipalvelut. 

Jotta palvelut olisivat maan parhaat meidän on tarjottava asiakkaan tarpeen mukaan 

räätälöytyjä palveluja. 

6. Edistää kaupunkilaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 

Oikeudenmukaisuus ja huolenpitoa erityisesti heikoista asiakasryhmistä ovat 

sosiaalikeskuksen arvoja. 

17

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET 

MENESTYSTEKIJÄT 

5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely 

Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset 

menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa 

pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten 

menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla 

pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. 

Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on 

ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. 

Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri 

näkökulmasta: vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit 

ja talous. 

Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla: 

Vaikuttavuus ( kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän 

näkökulma) 

Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia 

aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset 

äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt 

kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin 

tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. 

Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) 

Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua 

vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin 

toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla 

resursseilla. 

Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden 

näkökulma) 

Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja 

toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, 

vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään 

parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 

Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) 

Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja 

vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella 

resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin 

vaikuttavuustuloksissa? 


18

5.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät eri näkökulmista 

VAIKUTTAVUUS 

1. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet 

luovat hyvinvointia ja sosiaalista 

turvallisuutta kaupunkilaisille. 

2. Kaupunkilaisten tarpeista 

lähtevät sosiaalipalvelut jotka 

kannustavat aktiiviseen 

osallistumiseen. 

3. Palveluiden tarkoitus on luoda 

kaupunkilaisille tasa-arvoiset 

mahdollisuudet itsenäiseen 

elämään. 

UUDISTUMINEN 

4. Näkyvä ja tavoitteellinen 

johtajuus. 

5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava 

henkilöstö. 

6. Palvelutoimintojen jatkuva 

kehittäminen. 

7. Hyvä ja kannustava työilmapiiri. 

PROSESSIT JA RAKENTEET 

8. Toimiva ja luova organisaatio. 

9. Joustava päätösprosessi 

10. Selkeä palvelurakenne. 

11. Yhteistyö muiden toimijoiden 

kanssa luo oikeantasoisen ja 

kattavan palveluverkoston. 

RESURSSIT JA TALOUS 

12. Kustannustehokkuus suhteessa 

laadukkaaseen palveluun. 

13. Oikea henkilökuntamitoitus. 

14. Tehokas henkilökuntarekrytointi. 

15. Tarpeisiin ja tavoitteisiin 

suhteutetut taloudelliset resurssit. 

5.3. Arviointikriteerit ja tavoitetasot 

Kriittisille menestystekijöille on edelleen johdettu arviointikriteerit, joiden avulla 

kuvataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu. Arviointikriteerille 

asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian 

ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen 

epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-3) arviointikriteeri, 

jolla kuvataan onnistumista. Arviointikriteerien tulisi jatkossa ohjata päätöksentekoa 

niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesjohdon osalta. Arviointikriteerien tehtävänä 

on osoittaa, eteneekö kaupunki strategiansa mukaisesti. 

Kullekin kriittisen menestystekijän toteutumista arvioivalle arviointikriteerille asetetaan 

tulostavoite. Se kuvaa tavoitetilaa, jonka saavuttaminen on todettavissa ja jonka 

saavuttaminen osoittaa lyhyellä aikavälillä etenemistä strategian suunnassa. 

Tavoitteen on ominaisuuksiltaan oltava haastava, ymmärrettävä ja hyväksyttävä, jotta 

henkilöstö pystyisi sitoutumaan tavoitteen toteuttamiseksi. 

19

Kunkin arviointikriteerin kohdalla käytetään seuraavia tasoja: 

- max (paras mahdollinen) 

- real (realistinen) 

- min (huonoin hyväksyttävissä oleva) 

Näin syntyy 3-tasoinen onnistumisen vaihtelualue, jolle toteutuva tulos 

todennäköisesti osuu. 

Realistisen tavoitetason yläpuolella oleva tulos on hyväksytty ja alapuolella 

epätyydyttävä. 

Minimitaso on huonoin hyväksyttävissä oleva tulos. 


20

5.3.1. VAIKUTTAVUUS 

Kriittinen 

menestystekijä 

1. Ennalta ehkäisevät 

toimenpiteet luovat 

hyvinvointia ja 

sosiaalista 

turvallisuutta 


Arviointikriteeri 

(kriteeri/mittari/tapa) 

asiakastyytyväisyys 

vertailu suhteessa koko 

maahan 

laatukriteerit 

(arvioidaan toimialoittain) 

Tavoitetaso 

(min real max) 

95% 

maan parhaat palvelut 

2015 

enemmän kuin 

lakisääteinen 

Hyvinvointi; vrt. koko maa ( 

tilasto) 

Vanhushoito: 

Palveutarpeen eteenpäin 

siirtäminen 

( miten mitata?)Tilasto. = 

Kotona asuvien määrä 90% 

75 v. täyttäneistä. 

Päivähoito: 

- % a lapsista 

päivähoidossa. 

Sosiaaliosasto 

Ennalta ehkäisevät 

projektit, huostaanottojen 

määrä, avohoito. 

vrt. koko maa 

-toimeentulotukisaajien 

määrä vrt koko maa 

saajia % väestöstä 

tttuen määrä/asukas 

ennalta ehkäisevä 

toimeentulotukea 

Ennalta-ehkäisevät 

kotikäynnit; projekti v. 

2004 –2006. Vakio 

toiminta v. 2007 lähtien. 

Ennalta ehkäisevä työ 

Projektien laatu yli 

maan keskitasoa 

suhde avohoito; 

laitoshoito 

parempi kuin maan 

keskitasoa 2005 

v. 2006 =2,5 % 

v. 2009 = 3 % 

v. 2015 = 4 % 

21

2. Kaupunkilaisten 

tarpeista lähtevät 

sosiaalipalvelut jotka 

kannustavat 

aktiiviseen 

osallistumiseen. 

Lasten päivähoito 

- monipuolinen päivähoidon 

tarjonta ( tarpeen mukaan) 

Vanhempien 

mahdollisuudet valita niille 

oikean päivähoitomuodon 

Kyselymittaus 

Vanhushoito/ vammaishoito 

Hoito ja palvelusuunnitelmat 

Kotipalvelu; 

Vanhushoito/laitoshoito ja 

palv.asuminen 

Vammaishoito: 

Lastensuojelu: 

Lasten päivähoito 

93% tyytyväisiä 2005 

tavoite 95% 2010 

100% = lakisääteinen 

100%, 2005 

100% 2005 

100% 2010 

100 % 2004 

100% 2006 

3. Palveluiden 

tarkoitus on luoda 

kaupunkilaisille tasaarvoiset 

mahdollisuudet 

itsenäiseen elämään. 

Tasa-arvo: 

- tilasto 

- kyselyt 

- palvelujen läheisyys 

85 % tyytyväisiä 2006 

2015 = 95 % 

Tasa-arvoiset 

mahdollisuudet 

22

5.3.2. UUDISTUMINEN 

Kriittinen 


4. Näkyvä ja tavoitteellinen 

johtajuus. 



Pitkä-aikaissuunttelu / strategia 

Tavoitteiden täyttäminen 

(raportointi)) 

kehityskeskustelut 

yhteiset koulutustilaisuudet 

näkyvyys: 

Myönteinen imago 

Tavoitetaso 


3 vuotis-suunnitelma, 

päivitetään vuosittain 

Osavuotisraportit; 3 k. 

vuodessa 

1 kerta / vuosi / työntekijä 

kerran vuodessa 

- jatkuva osallistuminen 

yhteiskuntakeskusteluun ( 

tiedotusvälineet) 

Osallistuminen eri 

yhteistyöverkostoihin 

5. Motivoitunut, aktiivinen ja 

osaava henkilöstö. 

Henkilöstökoulutus, määrä ja 

kohdistus 

Koulutustarpeiden arviointi 

kehityskeskustelussa ( koulutussuunnitelma) 

Koulutusvastaava henkilö 

tyytyväisiä: 

90 % 

2008 

ammattikoulutus: 

1 / 2 / 4 päivää vuodessa 

3 v. sisällä. 

muu koulutus: 

/joka toinen vuosi 

2008 

vuosittain päivitettävä 

henkilökohtainen koulutussuunnitelma: 

100% , 2006 

6. Palvelutoimintojen jatkuva 

kehittäminen. 

Palveluiden lyhyet odotusajat 

Parempi tavoitettavuus 

Tyytyväiset asiakkaat 

Pyrkimys sijoittaa pariskunnat 

samaan hoitolaitokseen. 

Ennalta ehkäisevä työ 

Kotipalvelu : myös lapsiperheille 

1 viikko. 

Vanhainkotien/palveluasumisen 

jonotusajat 3 kk. 

Vammaishoito; asian käsittely 

on valmis 1-3 kk 

Sosiaalityöntekijä: 1 viikko 

Lastenvalvoja = 1-2 viikkoa 

A-klinikka = 1-2 viikkoa 

2005 

Yhteistyö eri sektorien välillä 

kaikissa ryhmissä ja joka 

tasolla. Kolmas sektori mukana. 

Seuranta v. 2008. 

7. Hyvä ja kannustava 

työilmapiiri. 

työilmapiirikartoitukset 

työpaikan kuormituksesta 

johtuneiden sairaspoissaolojen 

väheneminen. 

4 pistettä (asteikolla 0-5) 

2006 

Alle maan keskitasoa 

2006 

23

5.3.3. PROSESSIT JA RAKENTEET 

Kriittinen 


8. Toimiva ja luova organisaatio. 


( kriteeri/mittari/tapa) 

Uudet työmenetelmät 

Subjektiivinen arviointi 

Laatujärjestelmät 

- TAK 

- asiakaskyselyt 

Kaikilla toiminta-alueilla. 

toimivat, kehittyneet ja kattavat 

ATK-järjestelmät 

Valmiit, toimivat, ohjelmat. 

jotka toimivat muiden ohjelmien 

kanssa. 

Tavoitetaso 


85 % 

tyytyväiset työntekijät ja 

asiakkaat v. 2007 

85 % 

tyytyväiset asiakkaat, 

henkilökunta 

Apua tietokoneongelmiin 

samana päivänä 

9. Joustava päätösprosessi 

10. Selkeä palvelurakenne. 

11. Yhteistyö muiden toimijoiden 

kanssa luo oikeantasoisen ja 

kattavan palveluverkoston. 

Käsittelyaika suhteessa asian 

laajuuteen. 

Kaikilla toiminta-alueilla 

delegointi 

työnjako (valmistelu/ päätös) 

tilasto, janavertailu 

prosessikuvaus 

tavoiteohjaus (ohjeiden 

mukaan) 

vahvistetaan lautakuntatasolla 


Virkamiehet tekevät; 


24

5.3.4. RESURSSIT JA TALOUS 

Kriittinen 


12. Kustannustehokkus 

suhteessa laadukkaaseen 

palveluun. 

. 



Palvelujen tuotantokustannukset 

Janavertailu vrt. muut kunnat 

(kustannukset) 

Laatumittarit esim. 

TAK 

Otetaan huomioon 

kaksikielisyys ja ikärakenne 

kuntavertailussa. 

Tavoitetaso 


yli maan keskiarvoa ( hyvä laatu 

maksaa ) 

Asiakaskyselyt, joka 2. vuosi 

85 % tyytyväisiä 

osavuosiraportit 

TA 

98,9 % netto 

13. Oikea henkilökuntamitoitus. 

Noudatta lakisääteisiä ohjeita 

Noudattaa suosituksia 

Realistinen = noudattaa 

valtakunnallisia suosituksia 

2007 

Henkilökunta tarpeen mukaan. 

25

14. Tehokas 

henkilökuntarekrytointi. 

15. Tarpeisiin ja tavoitteisiin 

suhteutetut taloudelliset 

resurssit. 

Pätevät hakijat/ avoin paikka 

( määrä) 

2-10 

Oman henkilökunnan 

mahdollisuudet edetä. 

Henkilökohtainen palkka 

= Lisää määrärahaa 

Resurssisaanti 

Minimi: Palkkataso = maan 

keskitasoa 

Realistinen: 10 % yli maan 

keskitasoa 

Max: maan kilpailukykyisimmät 

palkat 

Kielilisät: kaikki jotka täyttävät 

vaatimuksia 

2006 

Tavoitteet ohjaavat 

taloudellisten resurssien jaon. 

26

6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 

”Strategia ei etene paperilla, vaan sanoissa, teoissa ja vuorovaikutuksessa”. 

6.1 Strategia osana kaupungin ohjausjärjestelmää 

”Jos visio on päämäärä, niin strategia on matka sen toteuttamiseen.” 

Strategian laadintaprosessi on olennainen osa strategista suunnittelua, mutta 

varsinainen haaste on saada strategia näkymään kaupungin toiminnassa ja 

aikaansaannoksissa. Strategian toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteyttä talouden ja 

toiminnan suunnitteluun sekä henkilöstöjohtamiseen. 

Poliittisen päätöksenteon keskeisin ohjausväline kunnassa ovat kolmeksi vuodeksi 

laadittava taloussuunnitelma ja vuosittainen talousarvio, jotka sisältävät sekä 

määrärahat että toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Nämä 

kuntalain määräykset edellyttävät asetettujen tavoitteiden seurannan ja arvioinnin 

käsittelyä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. 

Tasapainoisen onnistumisstrategian toteutumisen edellytys on se, että se näkyy ja 

vaikuttaa talousarvioprosessissa ja sen vuoksi Pietarsaaren kaupungin strategian 

tulee selvästi näkyä tulevissa talousarvioiden laadinnassa ja voimavarojen 

kohdentamispäätöksissä. Strategiassa esiin nostetut kriittiset menestystekijät 

määrittelevät valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet. Samoin kriittisten 

menestystekijöiden arviointikriteerit ja tavoitetasot auttavat tilinpäätösvaiheeseen 

sisältyvää toiminnan arviointia. 

Ensimmäisen kerran nyt laadittua strategiaa sovelletaan vuoden 2005 talousarvion ja 

vuosien 2005 – 2007 taloussuunnitelman laadinnassa. 


”…….vaan sanoissa, teoissa ja vuorovaikutuksessa” 

Sosiaalikeskuksen strategian alkusanoissa todetaan että strategian tekeminen ilman 

henkilökunnan aktiivista osallistumista ei ole suotavaa. Sosiaalikeskus on aktiivisesti 

pyrkinyt saamaan henkilökunta mukaan strategian luomisessa. Tämä on myös 

onnistunut melko hyvin. Avaintekijät tässä ovat strategiakokoukset esimiesten kanssa 

ja työpaikkakokousten kannanotot. 

Myös vuorovaikutus käyttäjien kanssa on tärkeätä. Koska työkentä on laaja tämä on 

hankalaa. Eri neuvostojen kannanotot ja internetjulkaiseminen ja sieltä suorat 

kannanotot on yksi mahdollisuus aktivoida asiakkaita. Toinen mahdollisuus, mitä 

lähinnä koskee kriittisiä menestystekijöitä, arviointikriteerejä, tavoitetasoja ja – vuosia 

on yksiköiden omat keskustelut käyttäjien kanssa. Strategian tuloksia tullaan 

mittaamaan eri kyselyjen avulla ja kyselyjen tuloksia on otettava huomioon kun 

muutetaan kriittisiä menestystekijöitä. Myös strategiapalautteet on julkaistava 

internetiin. 

27

Koska sosiaalikeskuksen strategiasuunnitelma ei tämän mukaan ole mikään 

”kirjoituspöytätuotetta” strategian tekeminen on myös kestänyt kauemmin kun alussa 

suunniteltu aikataulu. 

6.1.1. Henkilöstöjohtaminen 

Suuri haaste henkilöstöjohtamiselle on se, että strategia saadaan näkymään 

käytännön työssä. Tässä onnistuminen edellyttää, että kehityskeskusteluista 

muodostuu yhä tärkeämpi henkilöstöjohtamisen työkalu. Kehityskeskustelujen on 

tällöin toteuduttava kaikilla hallinnon tasoilla. Kehityskeskusteluiden ja samalla 

strategian viestintä on täysin johdon (esimiesten) vastuulla. Kehityskeskusteluissa 

määritellään strategian ja oman työn yhteys. 

(Kaupungin strategiasta) 

6.2. Strategian seuranta ja arviointi 

Pietarsaaren kaupungin strategia hyväksyttiin valtuustossa 23.3.2004. 

Tarkoituksena on, että strategia päivitetään kerran valtuustokaudessa. 

Kaupunginvaltuusto arvioi vuosittain strategian sisältöä ja erityisesti 

arviointikriteereitä sekä vuositavoitteita osana talousarvioprosessia. Tällöin strategian 

laadinnasta syntyy jatkuva prosessi, jonka avulla strategian tavoitteita ja sisältöjä 

voidaan arvioida uudelleen vuosittain. 

Sosiaalilautakunta hyväksyi sosiaalikeskuksen ja sosiaalilautakunnan strategiaosat 

kokouksessaan 15.12.2004. Strategia päivitetään kerran vuodessa 

talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kriittisiä menestystekijöitä koskevien tavoitteiden 

täyttymistä käsitellään osavuosiraporteissa ja talousarviotyössä ja tilinpäätöksessä. 

Kriittisistä menestystekijöistä on muokattu tasapainoisia tuloskortteja. Tavoitteiden 

seuraaminen kuuluu sosiaalijohtajalle, osastopäälliköille ja hallintopäällikölle. 

28

Liite 1 

SOSIAALIKESKUS (2004) 

Käyntiosoite: Isokatu 10 

Postiosoite: PL 55 68601 Pietarsaari 

Puh. (06) 7851 111 

Telekopio (06) 7851 250 

Sähköposti: etunimi.sukunimi 

@jakobstad.fi 

Sosiaalilautakunta 

Sosiaalilautakunnan toimialat ovat: 

sosiaalihallinto, lasten päivähoito, 

vanhushuolto ja vammaispalvelut, 

toimeentuloturva ja muu sosiaalihuolto. 

Sosiaalilautakunnan tehtäviä ovat mm.: 

• vastata siitä, että toimintaa 

hoidetaan kaupungin-valtuuston 

• vahvistaman talousarvion ja - 

suunnitelman mukaisesti 

• tehdä aloitteita ja esityksiä toimialaan kuuluvista palveluista ja niiden kehittämisestä 

• tehdä päätöksiä sosiaalihuoltotyössä noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista 

• myöntää kaupungin avustuksia sosiaalista toimintaa harjoittaville yhdistyksille ja järjestöille, sekä valvoa avustusten käyttöä 

• päättää sosiaalipalveluista perittävien maksujen perusteista. 

Sosiaalilautakunnan kokoukset pidetään yleensä kunkin kuukauden kolmantena keskiviikkona 

Jäsenet: 

Puheenjohtaja Siv Sundberg Varajäsen Karin Enkvist 

Varapuh.johtaja Christina Helsing Kaj Aspfors 

Jäsen Maj Flink Ylva Forss 

Kaupunginhallituksen edustaja 

Bo Forsman 

Mikael Hagman 

Tuomo Riihimäki 

Helena Hult 

Ingmar Holmstedt 

Mervi Rantala 

Birgitta Penttinen 

Elof Fellman 

Karl-Johan Björkskog 

Laura Kannisto 

Seppo Särkioja 

Pirkko Kalliosaari 

Klaus Koskela 

Sosiaalihallinnon tehtävänä on: 

lakien ja asetusten, ohjesääntöjen, pietarsaarelaisten tarpeiden ja sosiaalitoimelle osoitettujen 

voimavarojen mukaan sekä kestävän kehityksen pohjalta 

• ylläpitää ja edistää pietarsaarelaisten sosiaaliturvaa, terveyttä ja toimintakykyä 

• toimia suotuisten elin- ja kasvuolojen aikaansaamiseksi 

• ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä 

• antaa tarvittaessa yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta 

Sosiaalikeskuksen johtaja on sosiaalijohtaja Peter Granholm, puh. (06) 7851 247 

GSM 0447211247 

Sähköposti: peter.granholm@jakobstad.fi 

Sosiaalikeskukseen kuuluvat seuraavat osastot: 

Hallinto-osasto 

jota johtaa hallintopäällikkö Anette Granberg, puh. (06) 7851 241 

GSM 050 365 9321 

Sähköposti: anette.granberg@jakobstad.fi 

Hallinto-osasto hoitaa: 

- taloushallinnon 

- toimistotehtävät 

- ajantilaukset sosiaalityöntekijöille 

29

Palvelu-osasto 

jota johtaa osastopäällikkö Hannele Grankvist, puh. (06) 7851 251 

GSM 050 548 6253 

Sähköposti: hannele.grankvist@jakobstad.fi 

Palveluosasto hoitaa: 

- kotipalvelun 

- vanhushuollon 

- vammaispalvelut 


jota johtaa osastopäällikkö Margot Lindberg, puh. (06) 7851 378 

GSM 050 3435 144 

Sähköposti: margot.lindberg@jakobstad.fi 

Sosiaaliosasto hoitaa: 

- lastensuojelun 

- nuorisohuollon 

- perhehuollon 

- päihdehuollon 

- toimeentuloturvan 

- huoltajuusasiat 

Tietoa toiminnasta löytyy osastojen kotisivuilta. 

Lisää tietoa sosiaalihuollon tehtävistä löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kotisivuilta: 

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueet 

Kuntaliitto: Sosiaali ja terveys 

30

Liite 2 

Hallinto-osasto 

Hallinto-osasto huolehtii: 

• Taloushallinnosta 

• Kansliatoiminnoista 

• Sosiaalityöntekijöiden ajanvarauksesta 

Postiosoite: 

PL 55 

68601 Pietarsaari 

Käyntiosoite: 

Isokatu 10 ,Pietarsaari 

Hallinto-osaston johtaja: 

hallintopäällikkö Anette Granberg 

Puh. (06) 785 1241 

e-posti: anette.granberg@jakobstad.fi 

Yleiset kansliatehtävät Marie-Louise Haga 

Gunilla Andersson 

puh. (06) 785 

1246 

puh. (06) 785 

1377 

Vanhus- ja vammaishuollon laskutus Marie-Louise Haga 

puh. (06) 785 

1246 

Päivähoidon laskutus 

Aino Koski 

puh. (06) 785 

1502 

Kotipalvelun laskutus Marianne Björkman 

puh. (06) 785 

1580 

Info ja ajanvaraus, vahtimestari Kimmo Lehtimäki puh. (06) 785 1612 

palkka-asiat Gunborg Svenfelt puh. (06) 785 1320 

reskontra Aline Ehrnrooth puh. (06) 785 1243 

Elatustuki, kansliatehtävät Marja-Leena Varila puh. (06) 785 1501 

31

Liite 3 

Palveluosasto 

Hallinto/sosiaalikeskus/palveluosasto 

Palveluosastoa johtaa osastopäällikkö Hannele Grankvist puh. (06) 785 1251, 050 548 6253, faksi (06) 785 1250, 

e-posti: hannele.grankvist@jakobstad.fi . 

Käyntiosoite: Isokatu 10, 68600 Pietarsaari 

Palveluosaston tehtävät: 

- tarjota tukipalvelua, neuvontaa, palvelua kotona ja päiväkeskuksessa, asumispalvelua, vanhushuoltoa, vanhusten ja vammaisten 

ryhmäasumista ja laitoshoitoa 

- hoitaa kuljetuspalvelua, asunnon muutostyöt, tulkkipalvelua ja muita vammaisasioita 

Kotipalvelu: 

Kotipalvelunohjaajat: Sari Hyytiäinen puh. 785 1579 

(puh. aika päivittäin 8-10 Riitta Kujala puh. 785 1578 

ja 15-16) Margareta Holm puh. 785 1375 

Marlén Östman puh. 785 1584 

faksi 724 6147 

kanslisti, kotipalvelulaskutus: Marianne Björkman puh. 785 1580 

ohjaaja, vanhus- ja vammaispalvelut Linda Södergård, puh. 7851745 


Isokatu 4, Pietarsaari 

Ruokapalvelu: Margareta Holm puh. 785 1375 

Laitoshoito: 

Koivurinteen vanhainkoti: johtaja Helena Tampio puh. 785 1514 

apulaisjohtaja Ebba Finnäs puh 785 1516 

kanslisti Anki Snellman puh. 785 1515 (faksi 7851662) 


Jauhotie 1, Pietarsaari 

Aurinkorinne: vastaava hoitaja Lise-Lott Kristola puh. 785 1540 



Folhälsan Östanlid os.hoitaja Eva-Maria Emet, puh. 7887014 

Käyntiosoite: Itäläntie 32 

os.hoitaja Brita Pekkarinen, puh. 7887013 

Vuodeosasto: 

vastuutaho Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä , puh. 

7861111 

Palveluasumiset: 

Koivurinteen palvelukoti: henkilökunta puh. 785 1661, 785 1662 



Keva-koti: vastaava hoitaja Mona Töyrylä puh. 785 1619 


Radiotie 21, Pietarsaari 

Palvelukoti Sveden: kotipalvelunohjaaja puh. 785 1578 

henkilökunta puh. 785 1689 


Castréninkatu 5 C, Pietarsaari 

Harmony tukiasunto Ritva Gunnila, puh. 7231961, 050-3514293 

käyntiosoite: Ahlströminkatu 5 A 9 

Asumispalvelu: 

(antavat myös yksityiset palvelutuottajat ja yhdistykset) 

Viivi & Wilhelm: omistaja Irma Otranen puh. 723 7695 


Castréninkatu 5 C, Pietarsaari 

Pietarkoti: omistajat Sauli ja Pirkko Teppo puh. 724 6250 


Korkeavuorentie 28, Pietarsaari 

Ahlbäck Hemmet: johtaja Gullan Lind, puh. 723 1544 


Tapanintie 20, Pietarsaari 

Palvelukoti Rauhala: johtaja Lisbet Adler-Miettinen puh. 723 6571 

32


Loveret 8, Pietarsaari 

De Gamlas Hem: johtaja Gun Snellman puh. 723 0344 


Myllymäenkatu 2, Pietarsaari 

Mariahemmet: johtaja Marlene Santala puh. 723 6012 


Ebba Brahen puistikko 11, Pietarsaari 

Heinätorikeskus: johtaja Inger Gripenberg puh. 7819511 


Raatihuoneenkatu 12, Pietarsaari 

Tukipalvelut: 

Herman-talo: toiminnanjohtaja Tuula Nyman puh. 7819515 


Raatihuoneenkatu 12, Pietarsaari 

Omaishoidontuki: 

yli 65-v. : Linda Södergård, puh. 7851745 

alle 65-v. : Linda Södergård, puh. 7851745 

Johtava sosiaalityöntekijä, vammaisasiat: 

neuvonta, kuljetuspalvelu, henkilökohtaiset avustajat, 

muutostyöt ym. 

e-posti: 

Vammaishuollon ohjaaja: 

ohjausta, tukea, ja neuvontaa työelämässa oleville 

vammaisille y.m. : 

Kuljetuspalvelu: 

Palvelulinjaliikenne: 

Kyselyt: 

Mona Nyman puh. 785 1317 

mona.nyman@jakobstad.fi 

Viola Björklund puh. 050-3740 781 

vaikeasti vammaisille 

Mona Nyman puh. 785 1317 

kaikille kaupungin asukkaille 

Nova-Call 

puh. 0100 44 88 

Työkeskukset: 

Toimintakeskus: 


vammaisille 

Eija Vähäsöyrinki,puh. 785 1648 

Penviikintie 7, Pietarsaari 

Pietarsaaren työkeskus: 

kehitysvammaisille 

Kårkullan kuntayhtymä puh. 723 7699 


Jaakonkatu 37, Pietarsaari 

Teollisuuskeskus: 

vammaisille 

Kårkullan kuntayhtymä puh. 723 7698 


Jaakonkatu 37, Pietarsaari 

33

Liite 4 


SOSIAALIKESKUS/SOSIAALIOSASTO 

Sosiaaliosastoa johtaa osastopäällikkö Margot Lindberg, puh (06) 7851 378; 

faksi (06) 7851 250; sähköposti: margot.lindberg@jakobstad.fi 


Sosiaaliosaston tehtävät 

Osaston tehtäviin kuuluvat mm. adoptioasiat, lastensuojelu, isyysselvitykset, perhehuolto, sovittelu 

(rikos- ja riita-asiat), siirtolais- ja pakolaisasiat, perhesovittelu, päihdehuolto, lasten elatus, toimeentulotuki ja lasten huolto- ja 

tapaamisoikeus 

Sosiaalityöntekijät 

Adoptiot, lastensuojelu, sosiaalityö, toimeentulotuki, pakolaisasiat ym. 

Häggström Terese v.t puh: 785 1392 

Nevala Leena puh: 785 1248 

Strömberg Maria puh: 785 1566 

Wikman Margaretha puh: 785 1245 

Häggblom Janina, v.t puh: 785 1242 

Åkerlund Yvonne puh: 785 1316 

Virkkala Outi, v.t puh: 785 1316 

Sosiaalityöntekijä vastaa omasta alueestaan. Sosiaalityöntekijä määräytyy asiakkaan osoitteen perusteella. 

Käyntiosoite 

Isokatu 10, 68600 Pietarsaari 

Ajanvaraus 

Ajanvaraus sosiaalityöntekijälle vahtimestarilta aukioloaikana klo 8.00-12.00 tai puhelimitse puh. 785 1612. 

Puhelinaika 

Päivittäin klo 13.00-14.00 (ei torstaina). 

Toimeentulotukiasioiden kirjallinen käsittely 

Kanslistit 

Andersson Gunilla 

Sandström Pirjo 

Hakemuslomakkeita toimeentulotukea varten saa sosiaalikeskuksesta aukioloaikana klo 

8.00-12.00. 

Lastensuojeluilmoitukset kirjallisena Margot Lindbergille tai sos.työntekijöille puhelinaikana. 

Projekti Tukea lapsiperheen arkeen 

Kinnunen-Griep Päivi, puh. 7851674 

Borgmästars Yvonne, puh. 7851674 

Peltola Jaana, puh. 7851674 

Wikström Mia, puh. 7851674 

S.posti 

LASTENVALVOJA 

Lastenvalvoja hoitaa isyysselvitykset, lasten elatus-, huolto- ja tapaamisoikeusasiat 

Kettunen Sirkka 785 1111 


Puhelinaika ja ajanvaraus ma-to klo 13.00-14.00, puh. 7851 244. 

Elatustuen ja -avun maksatus 

Kanslisti 

34

Varila Marja-Leena 785 1501 

A-KLINIKKA 

A-klinikka hoitaa päihdehuoltoasiat,tiedotuksen ja koulutuksen. - Väärinkäytöksi lasketaan mm alkoholi-, huume-, lääke- ja 

peliriippuvuus. 

A-klinikka huolehtii lähetteet sekä katkaisuhoitoon terveyskeskukseen että muihin hoitolaitoksiin. 

A-klinikka hoitaa myös ajokorttiseurannan. 

johtaja Finnholm Ireeni puh: 724 6060 

sosiaaliterapeutti Hällund-Myntti Monika puh: 785 1506 

sosiaaliterapeutti Hongell Susanne puh: 785 1506 

sairaanhoitaja Klemetti Virve puh: 724 6505 

kanslisti Dumell Anna-Lisa puh: 724 6060 klo 8.00-12-00 

Lääkärin vastaanotto: keskiviikkoisin 

Käyntiosoite: Alholminkatu 12, 68600 Pietarsaari 

Faksi: 785 1555 

Avoinna: Päivittäin klo 8.00-10.00, tämän jälkeen ajanvarauksella(aika varattava mielellään etukäteen) 

PERHEASIAIN SOVITTELU 

Pedersören rovastikunnan perheasiain neuvottelukeskus 

Isokatu 16, 68600 Pietarsaari 

Puhelin 724 7699 

Sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijät antavat myös sovitteluapua. 

PÄIHDETYÖRYHMÄ 

35

Liite 5 

Kirjallisuutta: 

Strategialähtöinen organisaatio. R S Kaplan, D P Norton ( 2002) 

Balanced Scorecard: Rakenna ja sovella tehokkaasti. Malmi/Peltola/Toivanen ( 2002) 

Kuntien strategiatyön avaimet. Houni/Nupponen/Pakarinen ( 2002) 

Tasapainoinen Onnistumisen haaste. S Määttä/T Ojala ( 2002) 

Projektityö kehittämisen moottori. P Virkki/A Somermeri ( 1998) 

Kuntajohtaminen 2000, 2003-2005. Kuntakoulutus 

Pietarsaari 2015 : Kaupungin strategia ( Luonnos: Terhi Päivärinta) 

Ihmisen kesken – taidolla ja sydämellä. Tampereen sosiaali- ja terveydenhuollon strategia ( 2002) 

STM: julkaisut sosiaalihuollon tulevaisuudesta. 

36

liite 6 

Pietarsaaren sosiaalikeskus 

Peter Granholm 

PL 55 

68601 Pietarsaari 

20.1.2005 

Vammaisneuvoston kommentteja sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategiaan. 

Sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategiassa tavoite asetetaan korkealle. 

Vammaisneuvoston jäsenet pitävät sitä hyvänä, mutta suhtautuvat siihen samalla kriittisesti. Jäsenet 

katsovat, että visio ja tavoite maan parhaasta sosiaalipalvelusta on lähes mahdoton saavuttaa. Vision 

voi asettaa korkealle, mutta tavoitteen pitää olla saavutettavissa. Jäsenet korostavat, että puutteiden 

seuraaminen on myös tärkeää. Kehityksen oikean suunnan arviointiin pitäisi olla käytettävissä hyvät 

välineet. 

Tavoitteena on, että kaupunki antaa maan parasta sosiaalipalvelua ja että palvelu on 

kustannustehokasta ja laadukasta. Mitenkähän maan paras palvelu mahdetaan arvioida, 

vammaisneuvoston jäsenet pohdiskelevat. He suhtautuvat kriittisesti tavoitteeseen, kun 

kuljetuspalvelu siirretään Vipparille. Vaikuttaa siltä, kuin otettaisiin askel taakse päin, kun 

kuljetuspalvelun asiakkaat eivät voi itse valita, käyttävätkö taksia vai Vipparia. Samalla kuitenkin 

ymmärretään, että kuljetuspalvelu voi olla kustannustehokkaampaa tällä tavoin järjestettynä. 

Strategiassa korostetaan ennakoivia toimenpiteitä. Vammaisneuvoston jäsenet katsovat, että ne ovat 

tärkeitä. Esitetään, että eräs ennakoiva toimenpide on tiedottaa vammaisneuvostolle hyvissä ajoin 

vammaisia koskevista muutoksista, jotta vammaisneuvoston vaikutusmahdollisuudet olisivat 

paremmat. Samoin korostetaan, että jäsenten välinen yhteistyö helpottuisi, jos vammaisneuvostolla 

olisi oma kokoustila. 

Vammaisneuvosto toivoo, että Pietarsaaren kaupunki olisi hyvä kaupunki kaikille kansalaisille; tuo 

toivomus on sosiaalikeskuksen ja sosiaalilautakunnan strategian kanssa yhdenmukainen. 

Inga-Britt Löw 

puheenjohtaja 

Linda Södergård 

sihteeri 

37

ÄLDRERÅDET I JAKOBSTAD / 

PIETARSAAREN VANHUSNEUVOSTO 

Pietarsaaren sosiaalilautakunta 

Sos.joht. Peter Granholm 

Isok. 10 

68600 PIETARSAARI 

23.02.2005 

Asia: SOSIAALILAUTAKUNNAN JA SOSIAALIKESKUKSEN STRATEGIA 2005– 

2015 

Vanhusneuvosto on keskustellut sosiaalikeskuksen strategiasuunnitelma 2005–2015:stä 

22.2.2005. 

Vanhusneuvosto katsoo, että tulevaisuuden visioita on hyvä olla, mutta tavoitteet on asetettu 

liian korkealle, ne ovat jopa utopistisia. Onko tavoitteita edes mahdollista toteuttaa 

käytännössä? 

Jotta kaupunki pysyisi toteuttamaan tuon strategiasuunnitelman ja jo nykyisen vanhuspoliittisen 

ohjelman, on taloudellisia voimavaroja ja henkilöstöä lisättävä suhteessa 

tavoitteisiin ja tarpeisiin. 

Suunnitelmia on seurattava joka vuosi, ja annettava tietoa seurannasta. 

Ehkäisevät toimenpiteet tuovat ikääntyneille turvallisuutta, ja siksi vanhusneuvosto katsoo, 

että ehkäiseviin kotikäynteihin on annettava lisäresursseja, jotta niiden piiriin voidaan ottaa 

kaikki 75-vuotiaat ja sitä vanhemmat. 

Vanhusneuvosto pohtii esim. sitä, miten yhteistyötä perusterveydenhuollossa kehitetään 

suunnitelmakaudella? Ikääntyvän väestön kannalta on tärkeää järjestää palvelua kaupungin 

keskustaan. 

Keskustaan tarvitaan pysyvä terveyskeskus. 

Maan parhaissa sosiaalipalveluissa pitäisi vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelun valinnaisuuden 

olla selviö. Kuljetuspalvelusääntöjä on nyt tiukennettu, ja monet on ohjattu 

käyttämään Vippari-autoja taksin sijasta. Yksilön tarpeisiin perustuva yksilöllinen palvelu 

edistää tasaveroisia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 

Vanhusneuvosto hyväksyy strategiasuunnitelmat hyvän kaupungin tekemisestä paremmaksi 

kaupungin kaikille asukkaille, mutta ennen kaikkea ikäihmisille. 

PIETARSAAREN VANHUSNEUVOSTO 

Ralf Bredbacka 

puh.joht.. 

Ulla Ström 

siht. 

38

Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen ... - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?