LEDARE PÄÄKIRJOITUS GÖRAN HONGA ... - Jakobstad
LEDARE PÄÄKIRJOITUS GÖRAN HONGA ... - Jakobstad
LEDARE PÄÄKIRJOITUS GÖRAN HONGA ... - Jakobstad
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sid 2 28.5.2003 10:15 Sida 1<br />
<strong>LEDARE</strong><br />
Staden <strong>Jakobstad</strong> gör ett bra bokslut för<br />
år 2002. Resultatet efter kostnadsreserveringar<br />
blev över 2,8 miljoner euro<br />
positivt. Överskottet kommer att användas<br />
till att jämna ut resultatet vid konjunktursvängningarna<br />
för att stadens service inte<br />
skall bli lidande.<br />
Personalen och nämnderna skall ha ett<br />
stort tack för visad god budgetdisciplin.<br />
Utan ert uppoffrande arbete och planenliga<br />
verksamhet hade vi inte kunnat klara av<br />
detta resultat.<br />
Kostnaderna för hälso- och sjukvård<br />
ökade med 1,1 milj.euro från år 2001 för<br />
<strong>Jakobstad</strong>s del. Hälsovårdens andel av detta<br />
var 0,9 milj.euro och specialsjukvårdens<br />
andel 0,2 milj.euro. Tekniska verket överskred<br />
sin budget med 1,2 milj.euro varav<br />
0,8 milj.euro utgörs av en kostnadsreservering<br />
för iståndsättandet av den gamla avstjälpningsplatsen.<br />
Socialen klarade sin<br />
budget i stort sett men kostnadsökningen<br />
<strong>GÖRAN</strong> <strong>HONGA</strong>, stadsdirektör<br />
God budgetdisciplin<br />
blev över 1 milj.euro från år 2001. Utbildningsnämnden<br />
klarade sin budget.<br />
Avkastningen från stadens affärsverk<br />
blev acceptabelt. Hamnen gjorde ett resultat<br />
på 0,9 milj.euro medan energiverket resultat<br />
förbättrades med 2,6 milj.euro från<br />
2001.<br />
Fortsättningsvis är resultatet från köp<br />
och försäljning av el bekymrande där resultatet<br />
blev negativt medan nätverksamheten<br />
ger överskott. Resultatet för fjärrvärmeverksamheten<br />
visade en markant förbättring<br />
under 2002 främst på grund av<br />
ökad volym.<br />
Ekonomin går mot kärvare tider. Dagligen<br />
har vi fått höra om permitteringar och<br />
uppsägningar i den finska industrin men<br />
företagen i <strong>Jakobstad</strong>sregionen har klarat<br />
sig ännu relativt bra. Med en målmedveten<br />
och långsiktig strategi samt idogt arbetet<br />
kan vi klara av den uppgift stadens invånare<br />
har förelagt oss. Landets regering har i<br />
sitt nya program också lovat att kommunerna<br />
inte skall belastas med en större ekonomisk<br />
börda. Få se vad detta innebär för<br />
<strong>Jakobstad</strong>.<br />
Ni skall ha ett stort tack för det arbete ni<br />
har gjort under det gångna året och våren.<br />
Skötseln av stadens angelägenheter är ett<br />
lagarbete där varje medarbetares insats är<br />
viktig.<br />
Årets första tredjedel har visat livets alla<br />
sidor för mig i komprimerad form. I januari<br />
fyllde jag 50 år, i februari blev jag morfar<br />
till ett flickebarn och i påskhelgen dog min<br />
far. Det har funnits anledning att begrunda<br />
livets djupare sidor och meningen med vår<br />
tillvaro. Med facit i hand ser man att bestående<br />
värden är kärleken till och omtanken<br />
om vår nästa.<br />
Ni skall ha ett tack för det stöd jag har<br />
fått i glädje och i sorg.<br />
Ta hand om er själva och era nära och<br />
kära och vila upp er under semestern.<br />
<strong>PÄÄKIRJOITUS</strong> <strong>GÖRAN</strong> <strong>HONGA</strong>, kaupunginjohtaja<br />
Talousarviokuri on ollut hyvä<br />
Pietarsaaren kaupungin vuoden 2002 tilinpäätös<br />
on hyvä. Kustannusvarausten<br />
jälkeinen tulos muodostui 2,8 miljoonaa<br />
euroa ylijäämäiseksi. Ylijäämä käytetään<br />
tasaamaan suhdannevaihtelujen vaikutusta<br />
tuloksiin, jotteivät kaupungin<br />
palvelut niiden vuoksi kärsisi.<br />
Henkilöstö ja lautakunnat ansaitsevat<br />
suuren kiitoksen noudattamastaan hyvästä<br />
talousarviokurista. Ilman uhrautuvaa työtänne<br />
ja suunnitelmallista toimintaanne ei<br />
tuohon tulokseen olisi päästy.<br />
Terveydenhuollon ja sairaanhoidon kustannukset<br />
lisääntyivät Pietarsaaressa 1,1<br />
milj. euroa vuodesta 2001. Terveydenhuollon<br />
osuus summasta oli 0,9 milj. euroa<br />
ja erikoissairaanhoidon 0,2 milj. euroa.<br />
Tekninen virasto ylitti talousarvionsa 1,2<br />
milj. eurolla, ja tästä 0,8 milj. euroa on varattu<br />
vanhan kaatopaikan kunnostuskustannuksiin.<br />
Sosiaalipuolen talousarvio piti<br />
suunnilleen paikkansa, mutta kustannukset<br />
lisääntyivät yli 1 milj. euroa vuodesta 2001.<br />
Koulutuslautakunta pysyi talousarvionsa<br />
rajoissa.<br />
Kaupungin liikelaitosten tuottoa voi pitää<br />
hyväksyttävänä. Sataman tulos oli 0,9<br />
milj. euroa, ja energialaitos paransi tulostaan<br />
peräti 2,6 milj. eurolla vuodesta 2001.<br />
Sähkön oston ja myynnin tulos herättää<br />
edelleen huolestumista, koska tulos jäi negatiiviseksi,<br />
mutta verkkotoiminnan tuloksessa<br />
on ylijäämää. Kaukolämpötoiminnan<br />
tulos parani huomattavasti vuoden 2002 aikana<br />
lähinnä määrällisen kasvun ansiosta.<br />
Talouselämässä on edessä ankeammat<br />
ajat. Päivittäin kuulemme kotimaan teollisuuden<br />
lomautuksista ja irtisanomisista,<br />
mutta<br />
Pietarsaaren seudun yritykset ovat toistaiseksi<br />
selviytyneet suhteellisen hyvin.<br />
Tavoitteellisilla ja kauaskantoisilla toimintakeinoilla<br />
ja uutteralla työllä selviämme<br />
tehtävästä, jonka kaupungin asukkaat ovat<br />
meille uskoneet.<br />
Maan hallituskin on luvannut uudessa<br />
ohjelmassaan, ettei kuntien taloudellinen<br />
taakka kasva. Nähtäväksi jää, mitä tämä<br />
tarkoittaa Pietarsaaren kohdalla.<br />
Suuret kiitokset menneenä vuonna ja kevään<br />
aikana tekemästänne työstä! Kaupungin<br />
asioiden hoito on joukkuepeliä, jossa<br />
jokaisen mukanaolijan panos on tärkeä.<br />
Tämän vuoden ensimmäinen kolmannes<br />
on näyttänyt minulle elämän kaikki puolet<br />
varsin tiivistetysti: tammikuussa täytin 50<br />
vuotta, helmikuussa minusta tuli tyttölapsen<br />
isoisä ja pääsiäispyhiä kuoli isäni. Nuo<br />
kaikki tapahtumat ovat pysäyttäneet pohtimaan<br />
elämän syvyyksiä ja olemassaolon<br />
tarkoitusta.<br />
Perimmiltään tulee siihen tulokseen, että<br />
ainoita pysyviä arvoja ovat lähimmäisenrakkaus<br />
ja huolenpito toisistamme.<br />
Kiitän kaikkia sekä ilossa että surussa<br />
saamastani tuesta.<br />
Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne,<br />
levätkää ja kootkaa voimia loman aikana!<br />
STADEN/ KAUPUNKI Nr 1 2003<br />
Utgivare/julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto<br />
Redaktörer: Tiina Manninen, Anne-May Wisén Översättningar/käännökset: Susanna Melender<br />
2
sidan 3 28.5.2003 10:19 Sida 1<br />
AKTUELLT AJANKOHTAISTA<br />
Kväll på Fanta Sea<br />
Fanta Sea är i sommar öppen mellan 2 juni– 8 augusti klockan<br />
11.00 – 18.00. På midsommaren är parken stängd.<br />
Staden <strong>Jakobstad</strong>s anställda med familjer har möjlighet att<br />
tillbringa en augustikväll vid Fanta Sea strax innan skolorna<br />
börjar. Personalföreningen har bokat Fanta Sea måndagen<br />
11.8. kl. 16.00–20.00 för stadens anställda. Under kvällen kan<br />
man ta sig ett dopp, koppla av i bubbelpoolen eller ta fart i<br />
vattenrutschbanan. Personalföreningen bjuder på kaffe/saft<br />
och bulle och förstås skall man inte glömma korvgrillning!<br />
Mera spänning på kvällen kan man söka på en liten naturstig.<br />
Personalföreningen välkomnar alla stadens anställda med<br />
familjer att njuta av en augustikväll vid Fanta Sea!<br />
Boka in måndagen 11.8.2003 kl. 16.00-20.00 för en kväll<br />
på Fanta Sea<br />
Fanta Sea–ilta<br />
Vesipuisto Fanta Sea on tänä kesänä avoinna 2.6.-8.8.2003 välisenä<br />
aikana. Aukioloaika on päivittäin klo 11-18. Juhannuksena<br />
puisto on suljettu.<br />
Pietarsaaren kaupungin työntekijöillä perheineen on mahdollisuus<br />
viettää vielä elokuinen ilta Fanta Seassa juuri ennen<br />
koulujen alkamista. Maanantaina 11.8. klo 16-20 Fanta Sea on<br />
varattu henkilöstöyhdistyksen toimesta kaupungin työntekijöiden<br />
virkistyskäyttöön. Illan aikana voi nauttia uinnista, rentoutua<br />
porealtaassa tai hakea vauhtia vesiliukumäestä. Henkilöstöyhdistys<br />
tarjoaa illan aikana kahvin/mehun ja pullan eikä<br />
myöskään perinteistä makkaranpaistoa unohdeta! Lisäjännitystä<br />
iltaan voi hakea pieneltä luontopolulta.<br />
Henkilöstöyhdistys toivottaa kaikki kaupungin työntekijät<br />
perheineen tervetulleiksi nauttimaan elokuisesta Fanta Sea –illasta!<br />
Fanta Sea–ilta maanantai 11.8.2003 Klo 16–20<br />
Kuntoremontti<br />
Kuntoremontti-kurserna är rehabilitering<br />
på ett mycket tidigt stadium. Med<br />
hjälp av dem strävar man till att förebygga<br />
uppkomsten av arbetsrelaterade<br />
symptom.<br />
I november–december ordnas i Härmä<br />
en svenskspråkig, 24–29.11 och en<br />
finskspråkig, 8–13.12, kuntoremontti<br />
kurs.<br />
Arbetsgivaren betalar lön för en dag.<br />
För de övriga dagarna får du rehabiliteringsstöd<br />
från FPA. (FPA:s stöd är ca<br />
70 procent av lönen). Ifall du använder<br />
4 semesterdagar får du både lön och<br />
stöd för kurstiden. Du kan även använda<br />
övertidstimmar. För kursen betalar<br />
du 130 euro.<br />
Närmare information om kurserna<br />
och anmälningstiderna sänds i september<br />
till tekniska sektorns arbetsplatser.<br />
Bland dem som anmält sitt intresse<br />
väljer arbetshälsan och arbetsgivaren<br />
tillsammans deltagarna till kurserna.<br />
- för karlar<br />
- miehille<br />
Kuntoremontti-kurssit ovat erittäin varhaisen<br />
vaiheen kuntoutusta.<br />
Niiden avulla pyritään ehkäisemään<br />
työperäisten oireiden syntyä.<br />
Härmässä järjestetään ruotsinkielinen<br />
kuntoremontti-kurssi 24– 29.11. ja suomenkielinen<br />
kurssi 8–13.12.<br />
Työantaja maksaa palkan yhdeltä päivältä.<br />
Muilta päiviltä saat Kelan kuntoutustukea.<br />
(Kelan tuki on noin 70 prosenttia<br />
palkasta).<br />
Jos käytät kurssiin 4 lomapäivää, saat<br />
kurssiajalta sekä palkan että tuen. Voit<br />
käyttää myös ylityötunteja. Kurssista<br />
maksat 130 euroa.<br />
Teknisen sektorin työpaikoille lähetetään<br />
syyskuussa lisätietoa kursseista ja<br />
ilmoittautumisajoista. Työterveyshuolto<br />
ja työnantaja valitsevat yhdessä kursseille<br />
osallistujat kiinnostuneiden joukosta.<br />
BIRGITTA BLOMQVIST<br />
Förslagsverksamheten<br />
Stadens samarbetsgrupp har år 2001 återuppväckt förslagsverksamheten<br />
på stadens arbetsplatser. Hittills har sammanlagt 14 förslag<br />
inlämnats.<br />
På samarbetsgruppens senaste möte belönades igen trion<br />
Gunder Carlstedt, Gösta Tärnvik och Kari Parkkinen. De har tillsammans<br />
funderat ut hur man ännu kan använda gamla reparationsmuffar<br />
som finns i lager.<br />
Har du idéer och förslag?<br />
Ett förslag är ett initiativ till en förbättring som avser att få organisationen<br />
att fungera bättre. Det kan gälla nya arbetsmetoder, redskap,<br />
arbetsförhållandena, säkerheten, trivseln mm. Du kan när<br />
som helst lämna in ditt förslag till personalbyrån.<br />
Närmare uppgifter hittar du i personalstrategin. Strategin borde<br />
finnas på varje arbetsplats och du hittar den också på personalbyråns<br />
hemsida.<br />
BIRGITTA BLOMQVIST<br />
Aloitteet<br />
Vuonna 2001 elvytti kaupungin yhteistoimintaryhmä aloitetoiminnan<br />
kaupungin työpaikoilla.<br />
Tähän mennessä on tehty yhteensä 14 aloitetta.<br />
Yhteistoimintaryhmän viime kokouksessa palkittiin jälkeen<br />
kolmikko Gunder Carlstedt, Gösta Tärnvik ja Kari Parkkinen.<br />
He ovat keksineet yhdessä, kuinka varastossa olevia korjausmuhveja<br />
voidaan vielä käyttää.<br />
Onko sinulla ideoita ja aloitteita?<br />
Aloite on ehdotus parannuksesta, jonka tarkoituksena on organisaation<br />
toimivuuden parantaminen. Aloite voi liittyä esimerkiksi<br />
uusiin työmenetelmiin, välineisiin, työolosuhteisiin,<br />
turvallisuuteen tai viihtyvyyteen.<br />
Aloitteen voi toimittaa henkilöstötoimistoon milloin<br />
tahansa.<br />
Lisätietoja saa henkilöstöstrategiasta. Strategian tulisi olla<br />
joka työpaikalla, ja se on myös henkilöstötoimiston kotisivulla.<br />
BIRGITTA BLOMQVIST<br />
3
sid 4-5 28.5.2003 10:21 Sida 1<br />
Carina Johansson<br />
Trivsamt på nya Solbacken<br />
Björkbacka-Solbacken är<br />
en relativt stor arbetsplats<br />
med närmare 76 anställda.<br />
Dessutom har man ett tiotal<br />
sysselsättningsanställda och ofta<br />
några praktikanter.<br />
Föreståndaren Helena Tampio<br />
säger att personalen just nu<br />
är aningen större än vanligt,<br />
den pågående renoveringen gör<br />
att det behövs extra personal för<br />
att allt skall fungera.<br />
Carina Johansson är primärskötare<br />
och finns i en av enheterna<br />
i det nybyggda Solbacken.<br />
Hon har arbetat 29 år på Björkbacka<br />
och hör till dem som varit<br />
längst i huset.<br />
Carina trivs väldigt bra med<br />
arbetet på Solbacken och hon<br />
säger att patienterna anpassat<br />
sig överraskande snabbt.<br />
– Vi har faktiskt märkt att<br />
många trivs bättre än i de gamla<br />
utrymmena. Patienter som inte<br />
velat göra så mycket har<br />
plötsligt blivit mera aktiva, har<br />
börjat titta på tv och liknande.<br />
Bastun är väldigt populär,<br />
berättar Carina.<br />
För personalen är det förstås<br />
lite varmt att vara med i bastun<br />
men de tycker ändå att det är<br />
bra att den finns.<br />
Till Solbacken kom personalen<br />
från såväl Björkbacka som<br />
Östra sjukhemmet.<br />
Carina Johansson säger att<br />
de flesta nog var lite skeptiska i<br />
början och funderade på hur<br />
man skulle hitta rutiner som<br />
passade alla.<br />
–Men faktum är att det gått<br />
väldigt bra och det har varit<br />
nyttigt att bryta invanda rutiner<br />
och lära sig tänka i nya banor.<br />
Text och foto: Anne-May Wisén<br />
4<br />
Namnet Solbacken kom till<br />
som resultatet av en namntävling.<br />
Det var just primärskötare<br />
Carina Johanssons förslag som<br />
segrade.<br />
Och Solbacken är verkligen<br />
ett lämpligt namn. Solen lyser<br />
in genom de stora fönstren och<br />
gör hela byggnaden ljus och<br />
trivsam, till och med en kulen<br />
dag. Sommartid är det ibland<br />
för varmt i gångarna.<br />
Det nya demensboendet<br />
finns i anslutning till Björkbacka<br />
åldringshem.<br />
Byggnaden är indelad i tre<br />
enheter med nio platser vardera.<br />
Färgerna är dämpade i grönt<br />
och terrakotta.<br />
I varje enhet finns matsal,<br />
samlingsrum och personalkontor.<br />
Möblerna i samlingsrummen<br />
är nya och fräscha.<br />
Totalytan för de tre enheterna<br />
är 1.600 kvadratmeter, i<br />
källaren finns ungefär 800<br />
kvadratmeter inkluderande<br />
tvättstuga, tekniska och sociala<br />
utrymmen samt garage.<br />
Rummen för boende är 25<br />
kvadratmeter vardera. Alla har<br />
egen toalett och dusch med gott<br />
om plats för handikapphjälpmedel<br />
och personal.<br />
Låsbara garderober finns<br />
också i varje rum.<br />
De stora fönstren släpper in<br />
massor med ljus och en del av<br />
patientrummen har utsikt över<br />
ängen och Aspegrens trädgård.<br />
Den omtyckta bastun skall<br />
betjäna både de boende på Solbacken<br />
och Björkbacka, som<br />
inte haft någon användbar bastu<br />
på nästan femton år.
sid 4-5 28.5.2003 10:24 Sida 3<br />
Uudessa<br />
Aurinkorinteessä<br />
viihtyisää<br />
K oivurinne-Aurinkorinne<br />
on varsin suuri työpaikka.<br />
Vakinaisia työntekijöitä<br />
on 76, ja heidän lisäkseen on<br />
kymmenkunta työllistämistuellla<br />
palkattua ja usein harjoittelijoita.<br />
Johtaja Helena Tampio kertoo,<br />
että henkilöstöä on tällä<br />
hetkellä hieman tavallista<br />
enemmän, sillä meneillään olevan<br />
kunnostuksen vuoksi tarvitaan<br />
lisähenkilöstöä, jotta<br />
kaikki sujuisi.<br />
Carina Johansson on perushoitaja,<br />
joka työskentelee vasta<br />
rakennetun Aurinkorinteen eräässä<br />
yksikössä. Hän on työskennellyt<br />
Koivurinteessä 29<br />
vuotta ja kuuluu talossa<br />
kauimmin olleisiin. Carina viihtyy<br />
erittäin hyvin työssään Aurinkorinteessä<br />
ja toteaa, että potilaat<br />
ovat sopeutuneet yllättävän<br />
nopeasti.<br />
– Olemme jopa huomanneet,<br />
että monet viihtyvät täällä paremmin<br />
kuin entisissä tiloissa.<br />
Potilaat, jotka ovat olleet<br />
aiemmin melko passiivisia,<br />
ovat yhtäkkiä piristyneet ja alkaneet<br />
esimerkiksi katsoa televisiota.<br />
Sauna on erittäin suosittu,<br />
Carina kertoo. Työntekijöille<br />
tulee tietenkin lämmin saunassa<br />
työskennellessä, mutta heidän<br />
mielestään sauna on kuitenkin<br />
hyvä olla olemassa. Aurinkorinteeseen<br />
tuli henkilöstöä<br />
sekä Koivurinteestä että Itäisestä<br />
sairaskodista. Carina Johansson<br />
kertoo, että useimmat<br />
olivat alussa hieman epäileväisiä<br />
ja miettivät, kuinka löydettäisiin<br />
kaikille sopivat rutiinit.<br />
– Kaikki on kuitenkin sujunut<br />
oikein hyvin, ja on ollut<br />
vain hyväksi muuttaa totuttuja<br />
rutiineja ja oppia uusia ajattelutapoja.<br />
Valoisaa ja ilmavaa<br />
Nimi Aurinkorinne syntyi nimikilpailun<br />
tuloksena. Voittoisan<br />
ehdotuksen teki juuri perushoitaja<br />
Carina Johansson. Aurinkorinne<br />
onkin todella sopiva<br />
nimi paikalle.<br />
Suurista ikkunoista tuleva<br />
auringonvalo tekee koko rakennuksesta<br />
valoisan ja viihtyisän<br />
jopa koleina päivinä. Kesäisin<br />
käytävissä on joskus liian<br />
lämmin.<br />
Uudet dementikkojen asunnot<br />
sijaitsevat Koivurinteen vanhainkodin<br />
yhteydessä. Rakennus<br />
on jaettu kolmeen yksikköön,<br />
joissa kussakin on yhdeksän<br />
paikkaa.<br />
Väreinä on hillittyjä vihreän<br />
ja terrakotan sävyjä. Jokaisessa<br />
yksikössä on ruokasali, oleskeluhuone<br />
ja henkilöstön toimisto.<br />
Oleskeluhuoneiden huonekalut<br />
ovat uusia ja raikkaita.<br />
Kolmen yksikön kokonaispinta-ala<br />
on 1.600 neliömetriä ja<br />
kellarissa on noin 800 neliötä,<br />
joissa on pesutupa, tekniset tilat<br />
ja sosiaalitilat sekä autotalli.<br />
Kaikki huoneet ovat 25<br />
neliömetrin kokoisia. Kaikilla<br />
on oma suihkulla varustettu<br />
vessa, jossa on runsaasti tilaa<br />
vammaisten tarvitsemille apuvälineille<br />
ja henkilöstölle. Jokaisessa<br />
huoneessa on myös lukittavat<br />
vaatekaapit.<br />
Suurista ikkunoista tulvii valoa,<br />
ja osasta potilashuoneita on<br />
näköala niitylle ja Aspegrenin<br />
puutarhaan.<br />
Uusi sauna raikkaine seinäpaneeleineen<br />
ja uutuuttaan kiiltävine<br />
kiukaineen on ainakin potilaiden<br />
suosiossa. Sauna palvelee<br />
sekä Aurinkorinnettä että<br />
Koivurinnettä, jossa ei ole ollut<br />
käyttökelpoista saunaa lähes<br />
viiteentoista vuoteen.<br />
Anne-May Wisén<br />
Arkinen kroonikka<br />
työpaikalta<br />
Teksti: Liisa Karjalainen<br />
Anna muori pikkuinen<br />
tänään hiukan kiukkuinen<br />
Asiaa kun sulla on<br />
tärkeää, voi tavaton<br />
Eikä ehdi, jaksa kuulla<br />
nuo hoitajat vain juoksevat<br />
Anna kädet edessä<br />
niinkuin lentoon lähdössä<br />
Ulos hän jo livahtaa<br />
nurkan taakse yrittäää,<br />
lumihankeen tupsahtaa<br />
Siellä käsi pystyssä<br />
apua jo anelee.<br />
Sisään tuodaan, risutaan<br />
iltapesus autellaan<br />
natipaita puetaan<br />
Hän vain raapii itseään<br />
eikä pysy sängyssään<br />
Tuskissaan hän kiertelee<br />
kaikki väärin muistelee<br />
paidanhelmaan kompastuu,<br />
kuhmu päähän, mustat silmät.<br />
Päivän, pari hirvittää<br />
pojat soittaa, päivittää,<br />
millä mummo rauhoittuis<br />
edes hetkeks aloilleen.<br />
Pillereitä kokeillaan<br />
Anna juoksee aina vaan<br />
Valvoo yöt, päivät perään<br />
Kaipaa, kaipaa lapsiaan,<br />
entisiä aikojaan<br />
Anna pieni kevyt kantaa<br />
pojat voisi kyydin antaa<br />
kotiinsa ottaa äitinsä<br />
mutta, mutta, monta muttaa<br />
Onhan häntä vietykin,<br />
usein maille entisille,<br />
oman kodin pihamaille<br />
Nuorten luokse kesteihin,<br />
mutta, mutta Anna pieni<br />
ei muista eilisiä,<br />
eikä tämänpäiväsiä,<br />
vain aikoja entisiä.<br />
Föreståndare/Johtaja Helena Tampio<br />
5
sid 6 28.5.2003 10:25 Sida 1<br />
Johtaja Markku Kaksonen kertoo,<br />
että Pietarsaaren Vesi on itsenäinen<br />
yksikkö mutta toimii läheisessä<br />
yhteistyössä kunnallisteknisen<br />
osaston ja teknisen viraston<br />
kanssa. Laitoksen hallituksena<br />
toimii tekninen lautakunta.<br />
Pietarsaaren Vesi tuottaa nyt<br />
kaupungin vesihuoltopalvelut<br />
Kaupungin vesi- ja viemärilaitoksesta<br />
muodostettiin vuoden alussa liikelaitos<br />
nimeltään Pietarsaaren Vesi. Uuden<br />
laitoksen johtaja Markku Kaksonen<br />
tähdentää, että vesi- ja viemärilaitosta ei ole<br />
yksityistetty eikä edes yhtiöitetty, vaan se<br />
toimii kaupungin omistamana itsenäisenä<br />
yksikkönään samaan tapaan kuin Energialaitos<br />
ja Satamalaitoskin.<br />
– Esimerkiksi henkilökunnan asemaan ei<br />
ole tullut muutoksia vaan he ovat edelleen<br />
kaupungin työntekijöitä, Kaksonen huomauttaa.<br />
Liikelaitostamisen taustalla on vuonna<br />
2001 voimaan tullut uusi vesihuoltolaki, joka<br />
määrää että vesi- ja viemärilaitosten kirjanpito<br />
on eriytettävä kunnan kirjanpidossa<br />
muusta teknisen sektorin taloudenpidosta.<br />
– Määräyksen tarkoituksena on saada<br />
vesihuoltolaitosten toimintaan läpinäkyvyyttä<br />
niin että vesimaksut eivät toimisi verotuksen<br />
korvikkeena.<br />
Kaksonen kertoo, että Pietarsaaren Veden<br />
toiminnan tarkoituksena on tuottaa<br />
kaupungin vesihuoltopalvelut ja sen talous<br />
pitää rakentaa niin, että se pystyy mahdollisimman<br />
häiriöttömästi ja taloudellisesti<br />
tuottamaan nämä palvelut. Tavoitteena on<br />
täyttää sekä asiakkaiden odotukset että<br />
omistajan eli kaupungin laitokselle asettamat<br />
tulostavoitteet.<br />
– Pitkän tähtäimen tarkoituksena on, että<br />
laitos pystyy tulorahoituksellaan kattamaan<br />
menot ja investoinnit ja tuottaa vielä<br />
omistajalleen jotain. Kaupungin meille<br />
asettama tulostavoite on tällä hetkellä 5<br />
prosentti laitoksen peruspääomasta vajaat<br />
13,5 milj. euroa. Viime vuoden liikevaihdosta<br />
tämä teki noin 672.000 euroa eli yli<br />
17 prosentti liikevaihdosta.<br />
Kaksosen mukaan laitoksella ei ole suuria<br />
yksittäisiä investointeja lähinäköpiirissä<br />
mutta ongelmakohtiakin löytyy.<br />
– 10 vuotta toiminnassa ollut vedenpuhdistuslaitos<br />
toimii hyvin, mutta ongelmana<br />
on vedenhankinnan varmuus. Tällä hetkellä<br />
kaupunki toimii yhden lähteen eli Ähtävänjoen<br />
varassa eikä se ole kovin turvallinen<br />
tilanne.<br />
Kaupunki onkin etsinyt vaihtoehtoja selvittämällä<br />
yhdessä ympäristökeskuksen ja<br />
naapurikuntien kanssa pohjavesitilannetta.<br />
Toinen vaihtoehto on jo valmiiksi louhitun<br />
raakavesialtaan käyttöönotto, joka vaatisi<br />
noin miljoonan euron investoinnin.<br />
Jätevesien puhdistuspuolella ajoittaisena<br />
ongelmana on Kaksosen mukaan ollut varsinkin<br />
teollisuuskuormitus. Suuria investointeja<br />
on tällä puolella luvassa, jos ympäristölupavirasto<br />
asettaa parhaillaan käsittelyssä<br />
olevaan jätevesilupaan typenpoistovaatimuksen.<br />
Kaksonen ei pidä tätä<br />
kuitenkaan todennäköisenä.<br />
Muut laitoksen lähitulevaisuuden suunnitelmat<br />
liittyvät jo olemassa olevien vesija<br />
viemäriverkostojen saneerauksiin ja<br />
uusien verkostojen rakentamiseen uusille<br />
asuinalueille kuten Etelä-Kivilösiin ja Oinaansaareen.<br />
– Verkostoja on uusitaan parhaillaan<br />
Teksti Tiina Manninen/kuva Ben Griep<br />
Länsinummella ja vuoroaan odottavat mm.<br />
Lontoo, Skutnäs ja Skata. Keskustan alueella<br />
suoritetaan puolestaan erillisviemäröintiin<br />
liittyviä hankkeita.<br />
Kaupungissa on yhteensä noin 200 kilometriä<br />
verkostoja ja jos vuodessa saneerataan<br />
pari kilometriä, koko verkoston uusimiseen<br />
menee aikaa 100 vuotta, Kaksonen<br />
kertoo.<br />
Verkostojen saneeraustahti ja muut investoinnit<br />
vaikuttavat myös vesi- ja jätevesimaksuihin.<br />
Kaksosen mukaan vesimaksuihin<br />
on jatkossa korotuspaineita, sillä<br />
maksuja ei ole tarkistettu pitkään aikaan.<br />
– Vähitellen otetaan käyttöön käyttömaksujen<br />
rinnalle myös perusmaksut niin,<br />
että maksukuormaa kohdennetaan entistä<br />
oikeudenmukaisemmin.<br />
Talouden vedenkäyttöhän kuvaa totuutta<br />
vain osittain maksujen kohdentumisen kannalta,<br />
koska toiminnan kulut huomattavalta<br />
osin ovat kiinteitä eli vedenkäytön määrästä<br />
riippumattomia, Kaksonen huomauttaa.<br />
Pietarsaaren Vedellä on vajaat 30 työntekijää.<br />
Laitoksen hallintotilat löytyvät kaupungintalon<br />
pohjoissiivestä. Sen hallituksena<br />
toimii tekninen lautakunta.<br />
Laitoksen johtajna toimiva Markku Kaksonen<br />
siirtyi tehtävään kaupungininsinöörin<br />
virasta.<br />
Hän tuli alun perin kaupungin palkkalistoille<br />
syksyllä 1983 vesihuoltopäälliköksi.<br />
Johtoverkosto-osaston päällikkönä toimii<br />
Bodil Dahlin ja puhdistamojen päällikkönä<br />
Leif Snellman.<br />
6
sid 7 28.5.2003 10:26 Sida 1<br />
Ny på<br />
jobbet<br />
Sedan januari arbetar Nicklas<br />
Gustafsson på underhållsavdelningen<br />
för vägar<br />
och gator. Han har tagit<br />
över en del av arbetsuppgifterna<br />
av Christer Abbors som<br />
numera är ”pensionär på deltid”.<br />
– Abbors är min mentor och<br />
när han är ledig brukar jag fråga<br />
stadsingenjören om det är<br />
något jag undrar över, säger<br />
Nicklas.<br />
I vår får han sin ingenjörsexamen,<br />
och blir då ”ingenjör inom<br />
samhällsteknik”. Tillsvidare<br />
pendlar han till Vasa på<br />
helgerna där hans sambo finns.<br />
– Men vi har lägenheten där<br />
till salu och söker hus i <strong>Jakobstad</strong>,<br />
så småningom blir vi nog<br />
skattebetalare här säger Nicklas<br />
Gustafsson.<br />
På tal om skattebetalare så är<br />
de ganska flitiga att kontakta<br />
Gustafsson.<br />
Många som ringer om hål i<br />
gator eller andra fel brukar<br />
nämligen presentera sig som<br />
skattebetalare. Och folk ringer<br />
ganska ofta till gatuunderhållet,<br />
speciellt nu på våren och försommaren<br />
då tjälskador gör sig<br />
påminda.<br />
Nicklas Gustafsson basar för<br />
12 chaufförer och fem som sköter<br />
städning och underhåll. I<br />
mitten av maj när jag träffar honom<br />
berättar han att gatuavdelningen<br />
är klar med städningen<br />
av stadens vägar och gator.<br />
Sommartid sysslar man ganska<br />
mycket med dammbindning,<br />
speciellt om det regnar så<br />
lite som det gjorde i fjol. Sedan<br />
är det också en del asfaltarbeten<br />
som skall förberedas.<br />
Det är också Gustafssons<br />
gäng som städar upp torget tidiga<br />
helgmorgnar. Arbete finns<br />
det således gott om.<br />
Nicklas Gustafsson säger att<br />
han trivs med sitt arbete som<br />
vägmästare. Han tycker att han<br />
blivit väl mottagen och även<br />
fått hjälp och råd när det behövts.<br />
ANNE-MAY WISÉN<br />
Uusi<br />
työntekijä<br />
Nicklas Gustafsson on<br />
työskennellyt tammikuusta<br />
lähtien teiden ja<br />
katujen kunnossapito-osastolla.<br />
Hän hoitaa osan nykyään<br />
”osa-aikaeläkeläisenä”<br />
olevan Christer Abborsin tehtävistä.<br />
- Abbors on mentorini, ja<br />
hänen ollessaan vapaalla kysyn<br />
yleensä kaupungininsinööriltä,<br />
jos jokin on epäselvää,<br />
sanoo Nicklas.<br />
Hän suorittaa insinöörintutkinnon<br />
tänä keväänä, jolloin<br />
hänestä tulee yhdyskuntatekniikan<br />
insinööri. Vielä<br />
toistaiseksi hän ajaa viikonlopuiksi<br />
Vaasaan, missä avopuoliso<br />
asuu.<br />
- Asuntomme on kuitenkin<br />
myynnissä ja etsimme taloa<br />
Pietarsaaresta, joten ajan mittaan<br />
meistä tulee kyllä täkäläisiä<br />
veronmaksajia, kertoo<br />
Nicklas Gustafsson.<br />
Veronmaksajat ottavatkin<br />
Gustafssoniin yhteyttä varsin<br />
ahkerasti. Monet nimittäin<br />
esittelevät itsensä veronmaksajaksi<br />
ilmoittaessaan kaduissa<br />
olevista koloista tai muista<br />
epäkohdista.<br />
Katujen kunnossapito-osastolle<br />
soitetaan melko usein<br />
etenkin keväisin ja alkukesällä,<br />
jolloin esiintyy routavaurioita.<br />
Nicklas Gustafssonin alaisena<br />
on 12 kuljettajaa ja viisi<br />
siivouksesta ja kunnossapidosta<br />
huolehtivaa työntekijää.<br />
Tavatessamme toukokuun<br />
puolivälissä hän kertoo, että<br />
katuosasto on saanut kaupungin<br />
teiden ja katujen siivouksen<br />
päätökseen.<br />
Pölynsidonta teettää kesäisin<br />
melkoisesti töitä, etenkin<br />
jos sataa yhtä vähän kuin viime<br />
vuonna.<br />
Lisäksi on valmisteltava<br />
asvaltointitöitä.<br />
Gustafssonin porukka myös<br />
siivoaa torin aikaisin pyhäaamuina.<br />
Työtä on siis yllin<br />
kyllin.<br />
Nicklas Gustafsson kertoo<br />
viihtyvänsä tiemestarin työssään.<br />
Hänet on otettu hyvin vastaan,<br />
ja tarvittaessa hän on saanut<br />
apua ja neuvoja.<br />
Fortbildningsmöjlighet för stadens anställda<br />
Arbis ställer gärna upp och ordnar personalutbildning, fortbildning<br />
och alla slags kurser som du och dina arbetskamrater önskar. Allt<br />
sker enligt arbetsplatsens egna önskemål (tid, plats, tema, kursledare,<br />
omfattning mm). Det kan vara teoretiska eller praktiska kurser,<br />
långa eller korta helheter – allt är möjligt! Du har önskemålen<br />
och vi sköter det praktiska.<br />
Ta gärna kontakt om du vill diskutera mera!<br />
Marie-Louise Björndahl<br />
rektor , <strong>Jakobstad</strong>s svenska arbetarinstitut<br />
Tel. (785) 1510<br />
marie-louise.bjorndahl@jakobstad.fi<br />
7
sid 8 28.5.2003 10:28 Sida 1<br />
Arbetsglädje och förändringar<br />
Man hör ofta att vi finländare är<br />
ett glädjelöst folk som inte har<br />
någon humor. Sinnet för humor<br />
har tagits från oss och i stället<br />
har vi fått bitterhet. Stämmer<br />
det? Det verkar så ibland när<br />
man lyssnar på folk som tycker<br />
att allting inte är som det borde<br />
på deras arbetsplatser.<br />
Det behöver inte vara så!<br />
Genom att utnyttja avtalet och<br />
andan för samarbetsförfarande<br />
samt utvecklingsgrupperna inom<br />
förvaltningsenheterna kan<br />
man åstadkomma mycket. Det<br />
krävs dock gemensamma ansträngningar,<br />
god vilja och stor<br />
öppenhet av alla parter som deltar<br />
i arbetet.<br />
VART HAR GLÄDJEN<br />
TAGIT VÄGEN?<br />
Eftersom hela två tredjedelar<br />
av finländarna lider av kronisk<br />
trötthet och utbrändhet i arbetslivet<br />
kan inte allt vara bra. Var<br />
tredje arbetande finländare säger<br />
sig ha ständigt bråttom på<br />
arbetet.<br />
– Stress är en dålig följeslagare.<br />
Det är svårt att känna arbetsglädje<br />
om den anställda hela<br />
tiden upplever att han får<br />
springa benen av sig. Ingen av<br />
oss klarar sig länge utan glädje<br />
och hopp. Det är ju arbetsglädjen<br />
som gör oss motiverade, säger<br />
utvecklingskonsulent<br />
Kristiina Harju.<br />
Harju tillägger att en chef<br />
som driver på förändringar också<br />
borde vara en god människokännare.<br />
- Chefen borde inse att då<br />
man börjar utveckla funktionerna,<br />
funderar den enskilda<br />
anställda alltid först vad förändringen<br />
kommer att innebära<br />
just för honom. Då utveckling<br />
under de senaste åren betytt<br />
effektivering och minskning av<br />
personal, är de inte att undra på<br />
att glädjen försvunnit.<br />
Konsulten framhäver att rädsla<br />
och ovetskap om den egna<br />
framtiden kommit i stället, och<br />
ingen vill skapa förändringar i<br />
ett sådant arbetsklimat.<br />
Enligt Harju är det största<br />
problemet på många företag<br />
och arbetsgemenskaper att man<br />
inte lyssnar på personalen vid<br />
förändringar.<br />
– Om chefen utgår från att<br />
den anställda skall förändras på<br />
chefens befallning är slutresultatet<br />
dåligt.<br />
De flesta anställda har i och<br />
för sig inget emot förändringar<br />
men vi människor vill inte att<br />
någon försöker ändra oss.<br />
De anställda vill delta i processen<br />
så att den även motsvarar<br />
deras uppfattning om grundpelarna<br />
för det goda livet.<br />
- Den anställdas möjlighet att<br />
påverka sådant han värdesätter<br />
ger en djup glädje i arbetslivet.<br />
Denna upplevelse borde man<br />
inte ta från de anställda.<br />
Förnyelser går inte att<br />
genomföra enligt inarbetad modell<br />
utan kräver alltid energi.<br />
När en person går med i en ändringsprocess<br />
måste han samtidigt<br />
ändra sin uppfattning om<br />
livet – ibland till och med<br />
mycket grundligt.<br />
Ju viktigare fas i den anställdas<br />
liv förändringen berör desto<br />
mera tid behöver han för att<br />
kunna smälta förändringen.<br />
Mitt i all brådska brukar cheferna<br />
beklagansvärt ofta presentera<br />
förändringskrav på så<br />
sätt att de anställda upplever att<br />
de bara är en bricka i ett okänt<br />
spel.<br />
– Då personalen ombes att<br />
engagera sig i förändringsprocessen<br />
även om den inte ens vet<br />
vad förändringen handlar om<br />
eller inte stöder den, blir resultatet<br />
troligen oönskat.<br />
Täta förändringar ger inte<br />
bästa resultat.<br />
– Så länge som chefen bortser<br />
från sina medarbetares<br />
verkliga behov och förväntningar<br />
är resultatet negativt. Ett<br />
mycket effektivare sätt att arbeta<br />
är att faktiskt sätta sig in i<br />
vad folk behöver i arbetet.<br />
En vanlig människa som<br />
uppskattar sitt arbete är nog<br />
villig att åstadkomma mycket<br />
bara han upplever att han själv<br />
får påverka arbetets gång, råder<br />
Harju som vägleder finländska<br />
chefer i deras arbete.<br />
Åldern spelar en större roll i<br />
människans relation till arbetet<br />
än man tror – det gäller både<br />
chefer och andra anställda. Speciellt<br />
de äldre anställda kan<br />
snabbt genomskåda en ung och<br />
alltför rätlinjig chef.<br />
Om de båda parterna inte inser<br />
denna konstellation med olika<br />
åldrar blir det problem.<br />
– Glädje i arbete består av att<br />
den anställda kan använda sina<br />
kunskaper och att man inte förväntar<br />
något helt annat av honom.<br />
Vi behöver få uppleva att vi<br />
lyckas och sådana upplevelser<br />
får vi bara genom att utnyttja<br />
våra sanna kunskaper. Känslan<br />
av otillräcklighet gnager på arbetsglädjen.<br />
Bristande kunskaper kan inte<br />
förbättras genom att kommendera<br />
utan genom utbildning.<br />
– Människor på arbetsplatser<br />
är individer. De ger sitt bästa<br />
endast om de upplever att deras<br />
prestation uppskattas, säger<br />
Harju.<br />
Det är djärvt av en chef att<br />
möta den anställda som person,<br />
se honom i ögonen och tillsammans<br />
med honom börja<br />
fundera hur saker och ting borde<br />
göras.<br />
SAMARBETE GER<br />
VÄLBEFINNADE<br />
Välbefinnande består av den<br />
anställdas personliga hälsa,<br />
attityder, arbetskunskap och<br />
samarbetsförmåga.<br />
Å andra sidan beror välbefinnande<br />
av arbetsförhållandena<br />
och arbetsgemenskapen: den<br />
fysiska arbetsmiljön och redskap,<br />
organisering, ledarkunskaper,<br />
samarbete och arbetsklimatet.<br />
Det är viktigt att var och en<br />
tar hand om sig själv och deltar<br />
i främjandet av en sund arbetsgemenskap.<br />
Några frågor att behandla på arbetsplatsmöten:<br />
•Hurdan är en bra information<br />
på en arbetsplats?<br />
• Hurdant är klimatet på arbetsplatsen?<br />
• Diskuterar man tillsammans,<br />
kan man samarbeta?<br />
• Får man vid behov stöd, feedback<br />
och tydliga uppdrag av<br />
chefen?<br />
• Hur har utbildning och utveckling<br />
i arbetet ordnats?<br />
• Upplever någon psykiskt eller<br />
fysiskt våld?<br />
•Hur är det med engagemang i<br />
och belåtenhet med arbetet?<br />
•Uppskattas mitt/vårt arbete?<br />
•Hur är det med välbefinnandet<br />
och hälsan?<br />
•Vilka möjligheter finns till rekreation?<br />
•Vad har jag gjort för välbefinnandet?<br />
KAJ HÖGDAHL<br />
arbetarskyddsfullmäktig<br />
Työväenopiston ammattitaito on käytettävissä<br />
järjestettäessä työpaikoille erilaista<br />
koulutusta. Räätälöimme koulutuksen toiveiden<br />
mukaisesti, ellei meillä ole jo valmiina<br />
sopivia vaihtoehtoja.<br />
Koulutus voi olla pitkä– tai lyhytkestoista,<br />
teoreettista tai käytännöllistä.<br />
Vakiokursseistamme työpaikoille sopivia<br />
voisivat olla mm: tietotekniikan erilaiset<br />
kurssit, liikunta….<br />
Työpaikan ”porukka” voi myös vaikuttaa<br />
toiveillaan myös vapaa-ajan kurssitarjontaan.<br />
Tehkää yhdessä ehdotuksia ”meidän<br />
kurssista” sähköpostitse tai soittamalla!<br />
Työväenopisto avuksi työpaikan<br />
ja vapaa-ajan koulutukseen<br />
Elämänkaari aikaa opiskella<br />
Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto<br />
on nimestään huolimatta kaikkien<br />
kansalaisten oppilaitos – lapsista vanhuksiin.<br />
Opisto on kehittynyt viime vuosisadan<br />
alusta 2000-luvulle v apaa-ajan oppilaitokseksi,<br />
joka tarjoaa opiskelijalähtöisesti palveluja<br />
alueemme asukkaille kohtuulliseen<br />
hintaan.<br />
Jokaisella ihmisellä on oma elämänkirjonsa<br />
lapsuudesta aina kuolemaan saakka.<br />
Koska siis elämä on moni-ilmeinen, samoin<br />
8<br />
ihmisen henkiset ja fyysiset tarpeet, niinpä<br />
myös työväenopisto pyrkii tarjoamaan<br />
asukkaille opetus- ja koulutuspalveluja eri<br />
muodoissa ja eri ikäryhmille suunnattuina.<br />
Ihmisen on hyvä osallistua ja opiskella<br />
läpi elämän. Terve elämänvire on pitkän<br />
elämän salaisuus.<br />
PENTTI SILVENNOINEN<br />
puh: 7851 249<br />
pentti.silvennoinen@pietarsaari.fi
sid 9 28.5.2003 10:30 Sida 1<br />
Förtjänsttecken till räddningsverket<br />
Fem anställda på räddningsverket<br />
premierades den 8<br />
maj. Det var Alf Harju,<br />
Rune Nyman, Vesa Berg,<br />
Hannu Mäkinen och Tor Liljeqvist<br />
som fick förtjänsttecken.<br />
Tecknen delades ut av brandchef<br />
Kari Koskela och stadsdirektör<br />
Göran Honga. Stadsdirektören<br />
framhöll i sitt tal till de<br />
fem att man velat uppmärksamma<br />
dem eftersom de alla<br />
varit länge i stadens tjänst och<br />
har gjort gott arbete. Att man<br />
valde att göra det just i år beror<br />
delvis på att organisationen ändrar<br />
från och med årsskiftet då<br />
de anställda på räddningsverket<br />
inte längre finns på staden <strong>Jakobstad</strong>s<br />
lönelistor.<br />
Göran Honga talade också<br />
om vikten av lagarbete.<br />
– I ert arbete måste man<br />
kunna lita sina kamrater sade<br />
han. Om samarbetet inte fungerar<br />
kan det leda till katastrofer.<br />
Det här var något som samtliga<br />
fem verkligen kunde hålla<br />
med om.<br />
– Att veta var man har varandra<br />
är a och o vid en räddningsoperation,<br />
sade de.<br />
Alf Harju, Rune Nyman, Vesa<br />
Berg, Hannu Mäkinen och<br />
Tor Liljeqvist har alla många<br />
års tjänstgöring bakom sig och<br />
vid kaffebordet var diskussionsämnet<br />
givet; brandmännens<br />
9<br />
Alf Harju, Rune Nyman, Vesa Berg, Hannu Mäkinen och Tor Liljeqvist.<br />
pensionsålder är numera 65 år,<br />
något som de allra flesta tycker<br />
att är helt fel.<br />
– Det kan fungera i en stor<br />
kår där man kan övergå till administrativa<br />
uppgifter men för<br />
oss som skall vara ute på fältet<br />
är nog 65 år en alldeles för hög<br />
pensionsålder, sade Rune Nyman.<br />
I och för sig har de här fem så<br />
många tjänsteår och kommer därför<br />
att kunna gå i pension före<br />
65. Men för dem som anställs<br />
nu gäller de nya reglerna.<br />
– Det känns som om det bara<br />
var några år sedan vi var bland<br />
de yngsta på verket, och nu tillhör<br />
vi gamlingarna, säger Alf<br />
Harju.<br />
Vad den nya organisationen<br />
kommer att betyda för de anställda<br />
på räddningsverket återstår<br />
att se, funderar Harju.<br />
Han tycker i alla fall att staden<br />
<strong>Jakobstad</strong> har varit en bra<br />
arbetsgivare och skulle gärna<br />
ha fortsatt i stadens tjänst.<br />
– Det är ju ingenting vi rår<br />
på, men nog känns det lite underligt<br />
att byta arbetsgivare, säger<br />
brandchef Kari Koskela.<br />
Den första januari nästa år<br />
startar regionbrandkåren sin<br />
verksamhet. Mellersta Österbottens<br />
och <strong>Jakobstad</strong>sområdets<br />
räddningsverk är det officiella<br />
namnet på det som i vardagligt<br />
tal kommer att kallas regionbrandkåren<br />
och som ska<br />
sköta räddningsverksamheten i<br />
sammanlagt 15 kommuner. I<br />
praktiken är det Karleby och <strong>Jakobstad</strong><br />
som styr räddningsområdet,<br />
utgående från sina stora<br />
folkmängder. Makten i räddningsområdena<br />
fördelas nämligen<br />
utgående från invånar antal<br />
i kommunerna.<br />
Den nya regionbrandkåren<br />
administreras från Karleby och<br />
har en personalstyrka på 98 ordinarie<br />
anställda. Avtalsbrandkårerna<br />
inberäknade stiger personalstyrkan<br />
till över 400 personer.<br />
Förutom kommunerna i<br />
Mellersta Österbottens landskap<br />
hör även Kronoby, Larsmo<br />
och <strong>Jakobstad</strong> till räddningsområdet.<br />
Operativt är regionbrandkåren<br />
indelad i fyra enheter, <strong>Jakobstad</strong>,<br />
Karleby, Kaustby och<br />
Kannus. Kåren leds från Karleby<br />
och högsta chef är Kari<br />
Koskela.<br />
Ansiomerkkejä pelastuslaitokselle<br />
Viisi pelastuslaitoksen työntekijää<br />
palkittiin 8. toukokuuta.<br />
Ansiomerkin saivat Alf Harju,<br />
Rune Nyman, Vesa Berg,<br />
Hannu Mäkinen ja Tor Liljeqvist.<br />
Merkit jakoivat pelastuspäällikkö<br />
Kari Koskela ja kaupunginjohtaja<br />
Göran Honga.<br />
Kaupunginjohtaja korosti palkituille<br />
pitämässään puheessa,<br />
että heitä haluttiin muistaa,<br />
koska he kaikki ovat olleet<br />
kauan kaupungin palveluksessa<br />
ja tehneet hyvää työtä. Ansiomerkit<br />
päätettiin antaa juuri tänä<br />
vuonna osittain siitä syystä,<br />
että organisaatio muuttuu vuodenvaihteessa,<br />
jonka jälkeen<br />
pelastuslaitoksen työntekijät eivät<br />
enää ole Pietarsaaren kaupungin<br />
palkkalistoilla. Göran<br />
Honga puhui myös ryhmätyön<br />
merkityksestä.<br />
- Teidän työssänne täytyy<br />
voida luottaa työtovereihinsa,<br />
hän sanoi. Ellei yhteistyö suju,<br />
TEKSTI JA KUVA: ANNE-MAY WISÉN<br />
saattaa seurauksena olla katastrofeja.<br />
Siitä kaikki viisi olivat samaa<br />
mieltä.<br />
– Toistensa tunteminen on<br />
ensiarvoisen tärkeää pelastusoperaatiossa,<br />
he sanovat. Alf<br />
Harjulla, Rune Nymanilla, Vesa<br />
Bergillä, Hannu Mäkisellä ja<br />
Tor Liljeqvistillä on kaikilla<br />
takanaan vuosien palvelusaika.<br />
Niinpä kahvipöydän eittämätön<br />
puheenaihe olikin palomiesten<br />
eläkeikä, joka on nykyään 65<br />
vuotta, mikä on useimpien mielestä<br />
täysin väärin.<br />
– Se saattaa soveltua suuriin<br />
palokuntiin, joissa voi siirtyä<br />
vanhemmiten hallintotehtäviin,<br />
mutta meille kentällä työskenteleville<br />
65 vuotta on kyllä aivan<br />
liian korkea eläkeikä, sanoo<br />
Rune Nyman.<br />
Heille viidelle on tosin kertynyt<br />
niin paljon virkavuosia, että<br />
he voivat jäädä eläkkeelle ennen<br />
65 ikävuotta. Uudet säännöt<br />
koskevat kuitenkin työnsä<br />
nyttemmin aloittaneita.<br />
– Tuntuu kuin olisimme olleet<br />
vasta muutama vuosi sitten talon<br />
nuorimpia, ja nyt kuulumme<br />
vanhuksiin, sanoo Alf Harju.<br />
Nähtäväksi jää, miten uusi<br />
organisaatio vaikuttaa pelastuslaitoksen<br />
työntekijöihin, pohtii<br />
Harju. Hänen mielestään Pietarsaaren<br />
kaupunki on ollut hyvä<br />
työnantaja, ja hän olisi mielellään<br />
jatkanut kaupungin palveluksessa.<br />
– Mehän emme mahda asialle<br />
mitään, mutta kyllä työnantajan<br />
vaihtuminen hieman<br />
oudolta tuntuu, toteaa pelastuspäällikkö<br />
Kari Koskela.<br />
Aluepelastuslaitos aloittaa<br />
toimintansa ensi vuoden<br />
tammikuun ensimmäisenä päivänä.<br />
Sen virallinen nimi on<br />
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren<br />
alueen pelastuslaitos, mutta<br />
arkisemmin sitä kutsutaan aluepalokunnaksi,<br />
ja se vastaa yhteensä<br />
15 kunnan pelastustoimesta.<br />
Käytännössä pelastusaluetta<br />
johtavat Kokkola ja Pietarsaari<br />
suurten asukaslukujensa<br />
perusteella. Pelastusalueilla valta<br />
jakautuu nimittäin kuntien<br />
asukasluvun mukaan.<br />
Uutta aluepalokuntaa hallinnnoidaan<br />
Kokkolasta käsin, ja<br />
sen henkilöstövahvuus on 98<br />
vakinaista työntekijää. Sopimuspalokunnat<br />
mukaan luettuna<br />
henkilöstövahvuus on yli<br />
400 henkeä. Keski-Pohjanmaan<br />
maakunnan kuntien lisäksi pelastusalueeseen<br />
kuuluvat myös<br />
Kruunupyy, Luoto ja Pietarsaari.<br />
Operatiivisesti aluepalokunta<br />
on jaettu neljään yksikköön: Pietarsaari,<br />
Kokkola, Kaustinen ja<br />
Kannus. Palokuntaa johdetaan<br />
Kokkolasta, ja sen ylin päällikkö<br />
on Kari Koskela.
sid 10-11 28.5.2003 10:32 Sida 1<br />
Många slags aktiviteter<br />
i nya simhallen<br />
Stadens nyrenoverade simhall öppnades<br />
för allmänheten den 17 februari i år.<br />
Personalen trodde att publiken fullkomligt<br />
skulle välla in de allra första dagarna,<br />
men så blev det faktiskt inte.<br />
– Folk valde att vänta en vecka eller två,<br />
sedan kom de, i stora skaror säger<br />
idrottssekreterare Marja Sandström.<br />
I mars slogs alla tiders rekord vad gäller<br />
besökssiffrorna; hela 22.190 personer köpte<br />
biljetter i kassan. Marja Sandström säger<br />
att det sista året simhallen var öppen före<br />
renoveringen, alltså 2001, var motsvarande<br />
siffra för mars 7.000 betalande besökare.<br />
Februari och mars är livliga månader i<br />
simhallen, då har skolorna simundervisning<br />
och många familjer väljer simhallen som<br />
utflyktsmål då det är kallt ute. En annan livlig<br />
tid är månaderna före jul.<br />
Om man tittar på besöksfrekvensen<br />
under dagen säger simläraren Pekka Rudnäs<br />
att de allra flesta kommer efter klockan<br />
18. Då är det ofta fullt i bassängerna med<br />
motionssimmare och tävlingssimmare som<br />
tränar.<br />
Men de tidiga timmarna lockar också<br />
morgonpigga simmare.<br />
– Det brukar vara en liten kö här utanför<br />
strax före sex då vi öppnar, berättar Rudnäs.<br />
Besöksavgiften är lite lägre tidigt på<br />
morgonen och dessutom är det relativt lugnt<br />
i bassängen då. Närmare 100 simmare<br />
kommer faktiskt för att ta sig ett dopp mellan<br />
sex och åtta på vardagsmorgnarna.<br />
Sedan simhallen öppnades på nytt har<br />
söndagarna blivit populära baddagar för<br />
barnfamiljer.<br />
Det är varmt och skönt i den nya, fräscha<br />
simhallen. Föräldrar som måste sitta på<br />
bassängkanten med sina små barn behöver<br />
absolut inte frysa. Vattnet i bassängerna är<br />
också varmare än förr vilket de flesta besökare<br />
uppskattar.<br />
Marja Sandström säger att besökarna för<br />
det mesta är väldigt positiva, några har haft<br />
smärre klagomål men i regel är man nöjda<br />
med de förnyade utrymmena, och de förlängda<br />
öppettiderna.<br />
– I sommar kommer vi att ha stängt tre<br />
veckor i juli. Anläggningen behöver underhållas<br />
och det görs bäst om hallen är<br />
stängd, säger Sandström. Dessutom är det<br />
ganska lugnt i simhallen i juli.<br />
Lagom till Jakobs dagar öppnar man<br />
igen och har då kvällsöppet tre veckor fram<br />
till skolstarten då man återgår till normala<br />
öppethållningstider.<br />
Marja Sandström berättar att övervakarna/simlärarna<br />
helst vill arbeta i par om<br />
två. Simhallen har ju numera indelad i två<br />
avdelningar så det är tryggare för dem om<br />
de är två, säger hon.<br />
Till sin hjälp har övervakarna en kamera<br />
som även filmar den djupa delen av basssängen.<br />
– Kameran är ett väldigt bra komplement<br />
till den manuella övervakningen, säger<br />
Sandström. Den höjer säkerheten i sim-halllen.<br />
Att så många sökt sig till simhallen de senaste<br />
månaderna har också gjort att Sandström<br />
fått kalla in en hel del timanställda<br />
och vikarier. Inför kommande budgetår<br />
hoppas hon att det skall finnas resurser för<br />
att anställa ytterligare en simövervakare.<br />
– Det är ganska svårt att hitta vikarier för<br />
simlärare och övervakare så vi skulle behöva<br />
en ordinarie till för att få vårt schema att<br />
fungera.<br />
Lagom till hösten öppnar också det nya<br />
gymet i ”gamla Pingvin”. Det är Fitness<br />
Club som flyttar från Prismahuset till idrotttsgården.<br />
Med gymet blir utbudet i idrottsgården<br />
ganska omfattande. Bowlinghallen finns ju<br />
redan där. Och till hösten kommer även<br />
dans- och gymnastiksalen i källaren att tas i<br />
bruk.<br />
– Det har kommit in massor av ansökningar<br />
för tider i salen så det kan bli lite<br />
svårt att hitta träningstider för alla, säger<br />
Sandström.<br />
Danssalen som i dag finns i Stadshuset<br />
flyttar alltså till idrottsgården och det betyder<br />
att alla ballettimmar skall samsas med<br />
Tykygrupper, gymets aerobics- och steplektioner<br />
och skolornas gymnastik.<br />
I dag används danssalen cirka 26 timmar<br />
per vecka. Dessutom skall man alltså försöka<br />
hitta tider för det nya gymets behov.<br />
Men Sandström säger att trycket på<br />
salstider för innebandyspelarna i alla fall<br />
lättar då det nya golvet i ask blir klart i Tellushallen.<br />
Då kan innebandylagen få träningstider<br />
i Tellushallen under hösten.<br />
Marja Sandström är väldigt nöjd med utrymmena<br />
i den nyrenoverade simhallen och<br />
idrottsgården. Hon tycker att det är riktigt<br />
roligt att lokalen även fått några nya konstverk.<br />
Paula Blåfields skulptur ”Solar plexus”<br />
som finns i hallens entré väcker många glada<br />
kommentarer.<br />
Småningom skall en vägg inne i själva<br />
simhallen prydas med ännu ett konstverk av<br />
samma konstnär.<br />
Den 24 maj var det officiell invigning av<br />
simhallen och de nyrenoverade utrymmena.<br />
Pekka Rudnäs övervakar simmarna.<br />
Text och foto: Anne-May Wisén<br />
10
sid 10-11 28.5.2003 11:15 Sida 3<br />
Uudessa uimahallissa<br />
monenlaista toimintaa<br />
Kaupungin vasta kunnostettu<br />
uimahalli avattiin<br />
yleisölle helmikuun 17.<br />
päivänä. Henkilökunta oli kuvitellut,<br />
että uimahalliin suorastaan<br />
vyöryisi väkeä ensimmäisinä<br />
päivinä, mutta niin ei käynytkään.<br />
– Väki antoi odottaa itseään<br />
viikon tai pari ja tuli sitten sankoin<br />
joukoin, kertoo liikuntasihteeri<br />
Marja Sandström.<br />
Maaliskuussa lyötiin kävijäluvuissa<br />
kaikkien aikojen ennätys;<br />
kassalta lipun ostaneita oli<br />
peräti 22.190. Marja Sandström<br />
toteaa, että viimeisenä aukiolovuotena<br />
ennen kunnostusta, siis<br />
vuonna 2001, oli maaliskuun<br />
vastaava luku 7.000 maksanutta<br />
asiakasta.<br />
Helmi- ja maaliskuu ovat uimahallissa<br />
vilkkaita kuukausia,<br />
koska kouluissa on silloin uimaopetusta<br />
ja monet perheet<br />
käyvät uimahallissa, kun ulkona<br />
on kylmä. Myös joulua edeltävät<br />
kuukaudet ovat vilkasta<br />
aikaa.<br />
Uimaopettaja Pekka Rudnäs<br />
kertoo, että useimmat kävijät<br />
tulevat uimahalliin kello 18.00<br />
jälkeen. Silloin altaissa on<br />
usein täyttä, ja kuntouimareiden<br />
lisäksi uimahallissa on harjoittelevia<br />
kilpauimareita. Aamun<br />
varhaiset tunnit kuitenkin<br />
houkuttelevat aamuvirkkuja uimareita.<br />
–Yleensä uimahallin ulkopuolella<br />
on hieman jonoa ennen<br />
kello kuutta, jolloin halli avataan,<br />
kertoo Rudnäs.<br />
Käyntimaksu on hieman pienempi<br />
varhain aamulla, ja lisäksi<br />
altaassa on silloin varsin<br />
rauhallista. Arkiaamuisin uimahallissa<br />
käy kello kuuden ja<br />
kahdeksan välillä lähes 100 uimaria.<br />
Uimahallin uudelleen<br />
avaamisen jälkeen on sunnuntaipäivistä<br />
tullut lapsiperheiden<br />
suosittuja uintipäiviä.<br />
Uudessa, raikkaassa uimahallissa<br />
on lämmintä ja mukavaa.<br />
Altaan reunalla pikkulapsiaan<br />
valvovien vanhempien ei<br />
tarvitse palella. Altaiden vesikin<br />
on lämpimämpää kuin ennen,<br />
mitä useimmat kävijät pitävät<br />
hyvänä. Marja Sandström sanoo,<br />
että uimahallissa kävijät<br />
ovat yleensä oikein mukavia.<br />
Joitakin pikku valituksia on<br />
tullut, mutta yleisesti ottaen uusittuihin<br />
tiloihin ja pidennettyihin<br />
aukioloaikoihin ollaan tyytyväisiä.<br />
– Ensi kesänä uimahalli suljetaan<br />
kolmeksi viikoksi heinäkuussa.<br />
Laitosta on huollettava,<br />
ja se käy parhaiten hallin ollessa<br />
suljettu, toteaa Sandström. Sitä<br />
paitsi uimahallissa tapaa olla<br />
heinäkuussa melko rauhallista.<br />
Halli avataan uudelleen sopivasti<br />
Jaakon päivien kynnyksellä<br />
ja se on auki iltaisin kolmen<br />
viikon ajan koulujen alkuun<br />
saakka, jolloin palataan<br />
tavallisiin aukioloaikoihin.<br />
Marja Sandström kertoo, että<br />
valvojat/uimaopettajat työskentelevät<br />
mieluiten pareittain. Uimahallihan<br />
on nykyään jaettu<br />
kahteen osastoon, joten heidän<br />
on turvallisempaa olla pareittain,<br />
hän sanoo.<br />
Valvojilla on apunaan kamera,<br />
joka kuvaa myös altaan syvää<br />
osaa.<br />
– Kamera on erittäin hyvä<br />
täydennys manuaaliseen valvontaan,<br />
sanoo Sandström. Se<br />
parantaa uimahallin turvallisuutta.<br />
Koska uimahallissa on ollut<br />
viime kuukausina paljon kävijöitä,<br />
on Sandström joutunut<br />
11<br />
kutsumaan useita tuntityöntekijöitä<br />
ja sijaisia. Hän toivoo<br />
tulevalta talousarviovuodelta<br />
varoja vielä yhden uimavalvojan<br />
palkkaamiseen.<br />
– Uimaopettajille ja valvojille<br />
on melko vaikeaa löytää sijaisia,<br />
joten tarvitsisimme vakinaisen<br />
työntekijän, jotta aikataulut<br />
sujuisivat.<br />
Sopivasti syksyksi avataan<br />
myös uusi kuntosali ”vanhassa<br />
Pingviinissä”. Fitness Club<br />
muuttaa tuolloin Prisman-talosta<br />
urheilutaloon. Kuntosalin<br />
myötä urheilutalon tarjonnasta<br />
tulee varsin laaja. Keilahalli siellä<br />
on jo ennestään. Syksyllä<br />
otetaan käyttöön myös kellarin<br />
tanssi- ja voimistelusali.<br />
– Saliajoista on tullut valtavasti<br />
hakemuksia, joten harjoitusaikojen<br />
järjestäminen kaikille<br />
saattaa olla vähän hankalaa, sanoo<br />
Sandström.<br />
Nykyisin kaupungintalossa<br />
sijaitseva tanssisali muuttaa siis<br />
urheilutaloon, minkä vuoksi<br />
kaikki balettitunnit tulee sovittaa<br />
yhteen Tyky-ryhmien, kuntosalin<br />
aerobic- ja steppituntien sekä<br />
koulujen liikuntatuntien<br />
kanssa. Nykyään tanssisalia<br />
käytetään noin 26 tuntia viikossa.<br />
Lisäksi on siis pyrittävä<br />
löytämään ajat uuden kuntosalin<br />
tarpeisiin.<br />
Sandström toteaa kuitenkin,<br />
että ainakin salibandyn pelaajien<br />
saliaikoihin kohdistuva paine<br />
helpottaa Tellushallin uuden<br />
saarnilattian valmistuessa. Salibandyjoukkue<br />
saa syksyllä harjoitusaikoja<br />
Tellushallista.<br />
Marja Sandström on erittäin<br />
tyytyväinen kunnostetun uimahallin<br />
ja urheilutalon tiloihin.<br />
Hänen mielestään on oikein<br />
mukavaa, että tiloihin on saatu<br />
myös uusia taideteoksia.<br />
Hallin sisäänkäynnissä oleva<br />
Paula Blåfieldin veistos Solar<br />
Plexus herättää ilahtuneita<br />
kommentteja. Myöhemmin<br />
myös itse uimahallin yksi seinä<br />
saa koristeekseen kyseisen taiteilijan<br />
taideteoksen. Uimahallin<br />
ja kunnostettujen tilojen viralliset<br />
vihkiäiset pidettiin 24. toukokuuta.
sid 12 3.6.2003 10:00 Sida 1<br />
Pietarsaaren kaupungin<br />
strategiatyö käynnistynyt<br />
Mikä on Pietarsaaren kaupungin tulevaisuus?<br />
Minkälaiselta haluamme kaupunkimme<br />
näyttävän vuonna 2015? Mikä takaa<br />
kaupungin menestyksen tulevaisuudessa?<br />
Tässä muutamia kysymyksiä, joihin haluamme<br />
saada vastauksia kaupungin strategiatyön<br />
aikana.<br />
Pietarsaaren kaupungin strategiatyön tarkoituksena<br />
on luoda strategiasuunnitelma,<br />
joka:<br />
ßperustuu tulevaisuuden näkemykseen, visioon<br />
ßperustuu yhteiseen tahdonilmaukseen tavoitteista<br />
ßsisältää valtuuston ja johdon näkemyksen<br />
toiminnan kehittämisestä lähitulevaisuudessa<br />
ßmuodostaa johdonmukaisen toimintamallin,<br />
jota organisaatio noudattaa valtuustokaudella<br />
ßtoimii työkaluna, jolla kaupunkilaiset,<br />
kaupungin johto ja henkilöstö ohjaavat toimintaa<br />
ja toteuttavat tavoitteita.<br />
Strategiatyö on prosessi, johon osallistuvat<br />
niin poliitikot, virkamiehet, kaupungin<br />
henkilöstö, sidosryhmät ja kaupunkilaiset.<br />
Alkuvaiheessa strategiatyö on keskittynyt<br />
kaupunginhallituksen nimeämään strategiatoimikuntaan,<br />
jonka muodostavat kaupunginhallitus,<br />
valtuuston puheenjohtajisto<br />
ja kaupungin johtoryhmä. Prosessin ohjauksesta<br />
vastaavat kaupunginjohtaja Göran<br />
Honga sekä strategiatyön projektikoordinaattori<br />
Terhi Päivärinta. Valtuusto käsittelee<br />
strategiaan liittyviä kysymyksiä kahdessa<br />
seminaarissa kevään aikana. Myös<br />
ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet<br />
osallistuvat valtuuston seminaareihin. Syksyn<br />
aikana käynnistetään myös hallintokuntien<br />
strategiatyö.<br />
Strategiatyön onnistumisen kannalta on<br />
tärkeää, että henkilöstö osallistuu strategian<br />
sisällöstä käytävään keskusteluun ja vaikuttaa<br />
siten myös strategian muotoutumiseen.<br />
Viime kädessä strategian ja siihen sisältyvien<br />
tavoitteiden toteutuminen riippuu<br />
henkilöstön sitoutumisesta asiaan.<br />
Syksyn aikana tullaan työpaikkakokouksissa<br />
ja kehittämisryhmissä keskustelemaan<br />
strategiasuunnitelmasta, jolloin jokaisella<br />
kaupungin henkilöstöön kuuluvalla on<br />
mahdollisuus ottaa kantaa strategian sisältöön.<br />
Toivon, että näissä tilaisuuksissa tulee<br />
esille niitä asioita, jotka henkilöstö kokee<br />
tärkeiksi.<br />
Jos teillä on kysymyksiä tai ajatuksia kaupungin<br />
strategiatyöstä, voitte ottaa yhteyttä<br />
minuun sähköpostin tai puhelimen välityksellä.<br />
Tarkempaa tietoa tulette saamaan<br />
kesän jälkeen.<br />
TERHI PÄIVÄRINTA<br />
projektikoordinaattori<br />
terhi.paivarinta@pietarsaari.fi<br />
puh. 7851614<br />
Myönteinen<br />
julkisuus<br />
Viime vuosi oli intensiivinen<br />
juhlinnan vuosi. Meillä olikin<br />
aihetta juhlia, kaupunkimme<br />
täytti 350 vuotta. Tilaisuus oli<br />
oiva lisätä tunnettuuttamme.<br />
Aihe oli myönteinen ja saamamme<br />
julkisuus sen mukaan<br />
myönteistä. Juhlavuoden jälkeen<br />
on alkanut pohdinta millä<br />
keinoin voisimme vielä lisätä<br />
näkyvyyttämme ja minkälaisen<br />
mielikuvan haluamme luoda<br />
kaupungistamme.<br />
Vuoden 2002 alussa ennen<br />
kuin juhlavuosi oli päässyt kunnolla<br />
käyntiin osallistuimme Ilta-Sanomien<br />
Tunnetko kunnat?<br />
-tutkimukseen.<br />
Tutkimuksen ideana oli helpolla<br />
ja kustannustehokkaalla<br />
tavalla kartoittaa valtakunnallisesti<br />
kuntien tunnettuutta. Vastaajille<br />
esitettiin kysymys mistä<br />
kunta/kaupunki on tunnettu.<br />
Samalla kysyttiin mielikuvaa<br />
kaupungista. Vastaajien tehtävää<br />
helpottamaan oli annettu<br />
neljä valmista vaihtoehtoa.<br />
59% vastaajista, joista suurin<br />
osa oli Etelä-Suomesta ja Länsi-Suomesta,<br />
tunsi kaupunkimme<br />
jalkapalloseura Jarosta,<br />
18,5% taas Jacobstads Wapenista.<br />
32% vastaajista piti kaupunkiamme<br />
nukkuvana ja sama<br />
määrä kauniina.<br />
Yritysmaailmaan verrattuna<br />
kaupunki on monimutkainen<br />
kokonaisuus. Se on palveluja:<br />
kouluja, terveyskeskuksia, uimarantoja,<br />
kirjastoja jne. Kaupunki<br />
tarvitsee oman toimintansa<br />
tiedottamiseen määrätietoisuutta<br />
ja selviä ohjeita erilaisten<br />
kohderyhmien<br />
tavoittamiseen.<br />
Media on vahva vaikuttaja.<br />
Tarvitsemme tietoa siitä miten<br />
kohtaamme median eri tilanteissa.<br />
Juhlavuoden jatkotoimikunta<br />
on ehdottanut, että kaupungin<br />
johtaville virkamiehille<br />
järjestettäisiin kurssi viestinnästä<br />
ja tiedottamisesta. Johtoryhmä<br />
on kokouksessaan<br />
12.5.2003 päättänyt, että koulutus<br />
järjestetään samoin kuin että<br />
laaditaan koko kaupunkia<br />
kattava viestintäsuunnitelma.<br />
Minkälaisen kuvan haluamme<br />
antaa kaupungistamme,<br />
nukkuvan, kauniin, aktiivisen?<br />
Perusasia on esitämmekö asiat<br />
vähättelevästi vai aidosti ylpeänä.<br />
Toivottavasti juhlavuosi<br />
antoi apua oman positiivisen<br />
mielikuvan rakentamiseen. Siitä<br />
voimme jatkaa eteenpäin<br />
kohti seuraavia pyöreitä vuosia.<br />
KARIN ERIKSSON<br />
Kaupunginjohtajan sihteeri<br />
12<br />
Positiv publicitet<br />
Förra året var ett intensivt jubileumsår.<br />
Vi hade faktiskt orsak<br />
att fira, vår stad fyllde ju<br />
350 år. Det var ett utmärkt tillfälle<br />
att göra staden mera<br />
känd. Vi hade ett positivt tema<br />
och därför blev även publiciteten<br />
positiv. Efter jubileumsåret<br />
har man börjat fundera<br />
hur man ytterligare skulle<br />
kunna förbättra synligheten<br />
och hurudan bild vi vill ge av<br />
vår stad.<br />
I början på 2002, innan jubileumsåret<br />
riktigt kommit i<br />
gång, deltog vi i en undersökning<br />
gjord av Ilta-Sanomat<br />
med temat Tunnetko kunnat?<br />
Idén med undersökningen var<br />
att på ett enkelt och kostnadseffektivt<br />
sätt utreda hur kända<br />
olika kommuner var i hela<br />
landet. De svarande blev tillfrågade<br />
vad staden/kommunen<br />
är känd för. Dessutom frågades<br />
vilken uppfattning de<br />
svarande hade om staden. Fyra<br />
svarsalternativ hade getts<br />
för att underlätta uppgiften. 59<br />
procent av de svarande, varav<br />
största delen var från södra<br />
och västra Finland, kände igen<br />
staden från fotbollslaget Jaro<br />
och 18,5 procent från Jacobstads<br />
Wapen. 32 procent av de<br />
svarande ansåg <strong>Jakobstad</strong> vara<br />
en sovande stad och lika<br />
många tyckte att staden är<br />
vacker.<br />
Jämfört med företagsvärlden<br />
är staden en komplex helhet.<br />
Den innefattar olika tjänster:<br />
skolor, hälsocentraler,<br />
badstränder, bibliotek mm. En<br />
stad skall målmedvetet informera<br />
om sin verksamhet och<br />
det behövs tydliga anvisningar<br />
angående hur man kan nå olika<br />
målgrupper.<br />
Medierna har ett starkt inflytande.<br />
Vi behöver kunskap<br />
om hur vi skall möta medierna<br />
i olika sammanhang. Utvärderingsgruppen<br />
för jubileumsåret<br />
har föreslagit att man för<br />
stadens ledande tjänstemän<br />
skulle ordna en kurs om<br />
kommunikation och information.<br />
Ledningsgruppen har i<br />
sitt möte 12.5.2003 beslutat<br />
att denna skolning kommer att<br />
ordnas samt att man gör upp<br />
en kommunikationsplan för<br />
hela staden.<br />
Hurdan bild vill ge av vår<br />
stad? Är staden sovande,<br />
vacker, aktiv? Avgörande är,<br />
om vi presenterar vår stad<br />
underskattande eller om vi är<br />
uppriktigt stolta över den. Förhoppningsvis<br />
har jubileumsåret<br />
hjälpt oss att bilda en positiv<br />
uppfattning om vår stad.<br />
Därifrån kan vi fortsätta<br />
mot följande jubileum.<br />
KARIN ERIKSSON<br />
stadsdirektörens sekreterare
sid 13 28.5.2003 11:19 Sida 1<br />
IT-päällikkö Jaakko Kaivosoja ja Tuula Limnell<br />
Hallintokunnat siirtyvät<br />
uuteen ATK-järjestelmään<br />
13<br />
Pietarsaaren kaupunki on solminut Microsoftin<br />
kanssa sopimuksen Windows 2003<br />
Server –teknologian käyttöönotosta. Sopimuksen<br />
myötä kaikki kaupungin hallintokunnat<br />
pääsevät käyttämään yhteistä ATKkäyttöjärjestelmää<br />
nykyisten useiden sijaan.<br />
– Novel tulee jollakin aikataululla kokonaan<br />
poistumaan käytöstä. Käyttöjärjestelmän<br />
uudistus ei kuitenkaan muuta tietokoneen<br />
käytön perusperiaatteita, tietotekniikkapäällikkö<br />
Jaakko Kaivosoja rauhoittaa.<br />
Hänen mukaansa henkilöstöltä tullaan<br />
kuitenkin vaatimaan kärsivällisyyttä, sillä<br />
muutoksilla on aina vaikutuksia, vaikka ne<br />
pyritäänkin minimoimaan.<br />
Uuden käyttöjärjestelmän etuna on, että<br />
eri paikoissa on sen jälkeen yhdenmukaisempi<br />
järjestelmä.<br />
- Uusien järjestelmien käyttöönotto tulee<br />
sitten olemaan helpompaa, kun niitä ei enää<br />
tarvitse sovittaa eri systeemeihin. Yllätyksellisyys<br />
käyttöönotoissa vähenee, Kaivosoja<br />
selvittää ja samalla ennakoitavuus<br />
kasvaa.<br />
– Uusia järjestelmiä voidaan käyttöönottaa<br />
sen mukaan, mitä tarpeita eri hallintokunnilla<br />
on. Myös kommunikointikyky ulkopuolisten<br />
tahojen kanssa säilyy ja pysymme<br />
nopeasti muuttuvan tietotekniikkaalan<br />
kehityksessä mukana.<br />
Kaivosojan mukaan uuden järjestelmän<br />
etuja onkin se, että se luo hyvät edellytykset<br />
tuleviin muutoksiin. Työntekijöille se<br />
tuo sen konkreettisen etuuden, että työntekijä<br />
ei ole enää sidottu yhteen tietokoneeseen.<br />
– Jos laite rikkoutuu, se voidaan vaihtaa<br />
ilman ongelmia tai voidaan siirtyä käyttämään<br />
naapurihuoneen tietokonetta niin, että<br />
tieto- ja yksityisyyden suoja kuitenkin<br />
säilyy.<br />
Uusi järjestelmä ei tule aiheuttamaan<br />
muutoksia perusasioihin, vaikka kosmeettisia<br />
ulkoasumuutoksia tuleekin. Sopimukseen<br />
sisältyy suuri määrä Microsoftin ohjelmistoja<br />
ja esimerkiksi toimisto-ohjelmistot<br />
tulevat uusiutumaan sitten kun tarvetta<br />
ilmenee.<br />
– Myös nykyinen hallinnossa käytössä<br />
oleva sähköpostijärjestelmä tulee uusiutumaan.<br />
Siihen siirrytään heti kun se julkaistaan<br />
eli todennäköisesti syksyllä, Kaivosoja<br />
kertoo.<br />
Syy siihen miksi Pietarsaari valitsi sopimuskumppaniksi<br />
juuri Microsoftin, on Kaivosojan<br />
mukaan se, että Microsoft-osaajien<br />
saatavuus on tällä alueella hyvä.<br />
– Sopimukseen kuuluu lisäksi, että<br />
Microsoft ohjaa meitä suoraan eli meillä on<br />
käytettävissämme korkein mahdollinen<br />
asiantuntemus projektin läpiviemiseksi. Sopimukseen<br />
kuuluu myös julkisuus toisin sanoen<br />
Pietarsaari haluaa olla esimerkki, miten<br />
asiat voidaan mallikkaasti hoitaa. Samanlaisia<br />
yhden teknologian vakiointisuunnitelmia<br />
ovat aikaisemmin tehneet<br />
myös esimerkiksi ulkoministeriö, Salon<br />
seutukunta ja Espoon kaupunki, Kaivosoja<br />
kertoo.<br />
Teknologiasopimus kattaa kaikki hallintokunnat,<br />
koulut, päiväkodit, kirjaston ja<br />
museon. Hallintokunnasta riippuen sopimuksen<br />
kustannukset ovat 60-250 euroa<br />
tietokonetta kohden vuodessa.<br />
– Kustannuksia kohdennetaan nyt oikein,<br />
käytön mukaan, Kaivosoja sanoo ja<br />
lisää että koko kaupungin tietotekniikkakustannuksia<br />
tarkastellaan nyt kokonaisuutena.<br />
Vaikka se vähentää hallintokuntien itsenäisyyttä<br />
tietotekniikka-asioissa, se toisaalta<br />
lisää yhteistoiminnan mahdollisuutta.<br />
Uuden teknologian käyttöönotto aloitetaan<br />
toukokuun puolivälin jälkeen ja sen pitäisi<br />
olla valmiina vuoden loppuun mennessä.<br />
– Aloitamme koko toiminnan kannalta<br />
ei-kriittisistä toiminnoista, jotta saamme<br />
käyttöönottokokemuksia ja jotta kriittisten<br />
toimintojen siirtäminen uuden teknologian<br />
piiriin sujuisi sitten joustavasti, Kaivosoja<br />
selvittää marssijärjestystä.<br />
– Ja jos häiriöitä tai esimerkiksi koulutuksen<br />
tarvetta ilmenee, niistä tiedotetaan<br />
erikseen.<br />
Teksti ja kuvat<br />
TIINA MANNINEN
sid 14 28.5.2003 11:20 Sida 1<br />
Arbetet på centralplan<br />
nu i full gång<br />
Renoveringen av Centralplanen<br />
startade i mitten av februari och<br />
är nu i full gång. Alla underjordiska<br />
arbeten har slutförts och<br />
marken har planats ut. Nu börjar<br />
man installera övriga konstruktioner<br />
och arbetet kommer<br />
att avslutas i juni med ytbeläggning<br />
av löparbanorna. Då läggs<br />
också gräset på plats.<br />
Arbetet övervakas av arbetschef<br />
Eino Ridell från tekniska<br />
verket och han berättar att arbetet<br />
löpt utan större problem men<br />
med ett stram tidtabell.<br />
– Alla arbeten sköts upp till<br />
våren och därför har tidsschemat<br />
varit extremt stramt, konstaterar<br />
Ridell. Men han tror att<br />
man hinner utföra arbetet inom<br />
utsatt tid. Enligt avtalet skall<br />
gräset vara på plats före slutet<br />
av juni så att planen kan tas i<br />
bruk den 15 juli.<br />
Då har centralplanen genomgått<br />
en grundlig renovering. Arbetet<br />
började i februari med att<br />
gräsmattan och ytbeläggningarna<br />
på de gamla löparbanorna<br />
grävdes upp. Sedan följde nya<br />
rörläggningar, dränering, elarbeten<br />
och underlag för belysningsstolpar.<br />
Ovanpå det hela<br />
lades masugnssand från Brahestad.<br />
Den bär och isolerar<br />
värme mycket bra.<br />
– Även bevattningsrör har<br />
installerats. Ännu återstår värmerören<br />
och växtunderlaget för<br />
gräset, berättar Ridell.<br />
Flyttgräset läggs på växtunderlaget<br />
i slutet av juni. Enligt<br />
Ridell går det ganska<br />
snabbt.<br />
– Rullarna är 60 centimeter<br />
breda och 25 meter långa. De<br />
läggs ut maskinellt så det<br />
kommer att ta bara några dagar.<br />
Visserligen kommer det att<br />
ta lite längre innan flyttgräset<br />
har rotat sig.<br />
– Flyttgräset har bara 20<br />
millimeter långa rötter. Gräset<br />
måste rota sig tillräckligt, det<br />
vill säga till knappt 10 centimeter<br />
innan planen kan tas i bruk.<br />
På löparbanan kring planen<br />
installeras en 13 millimeter<br />
tjock ytbeläggning av elastiskt<br />
gummi. Tidsschemat beror på<br />
vädret.<br />
– Det går inte att lägga ytbeläggningen<br />
vid regn. Tio till<br />
femton regnfria dagar måste ha<br />
utlovats innan man kan påbörja<br />
arbetet, berättar Ridell.<br />
Som tidigare kommer löparbanan<br />
att vara maximalt lång<br />
och ha 8 banor. Det blir dock<br />
några ändringar på banan.<br />
– Vattengraven fanns tidigare<br />
i ytterkurvan men nu skall<br />
den placeras i innerkurvan.<br />
Längdhopp- och trestegsstället<br />
framför huvudläktaren flyttas<br />
till andra kanten av planen. På<br />
den nya banan kan 100 meters<br />
sträckor springas även på bortre<br />
långsidan, berättar Ridell.<br />
En nyhet är också belysningen<br />
som bekostas av Jaro.<br />
Sammanlagt kommer grundrenoveringen<br />
av centralplanen<br />
kosta drygt en miljon euro.<br />
Text och foto: Tiina Manninen<br />
I sommar kan centralplan tas i bruk, rejält uppfräschad.<br />
14
sid 15 28.5.2003 11:22 Sida 1<br />
Nytt datasystem<br />
Staden <strong>Jakobstad</strong> har ingått avtal<br />
med Microsoft om ibruktagande<br />
av Windows 2003 Server<br />
teknologi. I och med avtalet kan<br />
stadens alla förvaltningsenheter<br />
börja använda ett gemensamt<br />
operativsystem i stället för de<br />
många olika system som man<br />
nu har.<br />
– Med tiden kommer Novel<br />
helt att tas ur bruk. Det nya operativsystemet<br />
innebär inga ändringar<br />
i grunderna för datoranvändning,<br />
lugnar IT-chef<br />
Jaakko Kaivosoja.<br />
Enligt honom kommer det<br />
dock att krävas tålamod av personalen<br />
eftersom förändringar<br />
alltid märks även om man försöker<br />
minimera dem.<br />
Fördelen med det nya systemet<br />
är att man kommer att ha<br />
ett mera enhetlig system.<br />
– Det kommer att vara lättare<br />
att ta i bruk nya program då<br />
man inte längre behöver anpassa<br />
dem i olika system.<br />
Överraskningar vid ibruktaganden<br />
minskar, förklarar Kaivosoja.<br />
– Nya system kan anpassas<br />
till förvaltningsenheternas behov.<br />
Möjligheten att vara i kontakt<br />
med utomstående bibehålls<br />
och vi följer med utvecklingen<br />
i den snabbt förändrande databranschen.<br />
Enligt Kaivosoja är en av<br />
fördelarna med det nya systemet<br />
att det skapar goda förutsättningar<br />
för framtida förändringar.<br />
De anställda har den<br />
konkreta fördelen att de inte<br />
längre är bundna till en dator.<br />
– Om datorn går sönder kan<br />
man byta ut den utan problem<br />
eller så man kan gå till datorn i<br />
grannrummet utan att data- och<br />
IT-chefen Jaakko Kaivosoja med Tuula Limnell.<br />
integritetsskyddet lider. Det nya<br />
systemet förorsakar inga ändringar<br />
i grundfunktionerna<br />
även om det blir små ändringar<br />
i utseendet. Avtalet omfattar en<br />
stor mängd av Microsofts programvaror<br />
och t. ex. kontorsprogramvaror<br />
kommer att förnyas<br />
efter behov.<br />
– Även det nuvarande e-<br />
mailsystemet inom förvaltningen<br />
förnyas. Vi övergår till det<br />
nya systemet genast då det<br />
kommer ut, troligen på hösten,<br />
berättar Kaivosoja.<br />
Orsaken till att <strong>Jakobstad</strong><br />
valde just Microsoft som<br />
avtalspartner är enligt Kaivosoja<br />
att det i regionen finns gott<br />
om folk som kan Microsoft.<br />
– Dessutom innebär avtalet<br />
att Microsoft ger oss bästa tänkbara<br />
sakkunskap vid genomförande<br />
av projektet. Avtalet ger<br />
också publicitet, <strong>Jakobstad</strong> vill<br />
visa hur bra man kan sköta<br />
dessa frågor.<br />
Liknande standardiseringsplaner<br />
har tidigare gjorts av<br />
bl.a. utrikesministeriet, Salo region<br />
och Esbo stad, berättar<br />
Kaivosoja.<br />
Teknologiavtalet omfattar<br />
alla förvaltningsenheter, skolorna,<br />
daghemmen, biblioteket<br />
och museet. Beroende på förvaltningsenheten<br />
är kostnaderna<br />
för avtalet 60–250 euro<br />
per dator och år.<br />
– Nu tas kostnaderna ut rättvist<br />
enligt användning, säger<br />
Kaivosoja och tillägger att hela<br />
stadens datakostnader nu betraktas<br />
som helhet.<br />
Även om förvaltningsenheternas<br />
självständighet i datafrågor<br />
minskas, ökas å andra sidan<br />
möjligheterna till samarbete.<br />
– Vi börjar med icke-kritiska<br />
funktioner för att få erfarenheter<br />
och för att det sedan skall gå<br />
smidigt att överföra de kritiska<br />
funktionerna till den nya teknologin,<br />
redogör Kaivosoja för<br />
marschordningen.<br />
– Om det uppstår problem<br />
eller behov av skolning informerar<br />
vi om det efter hand.<br />
TIINA MANNINEN<br />
Eläkevakuutus<br />
Pietarsaaren kaupunki on neuvotellut Henki-Sammon kanssa<br />
henkilöstölleen uuden, rahanarvoisen edun. Etu on liitetty yksilölliseen,<br />
vapaaehtoiseen Sampo Eläkevakuutukseen. Sen tarkoituksena<br />
on kannustaa sinua säännölliseen säästämiseen.<br />
Kun aloitat säästämisen uuteen Sampo Eläkevakuutukseen,<br />
saat Pietarsaaren kaupungin henkilöstöetuna 150 euron bonuksen<br />
vakuutukseesi. Etu on voimassa ajalla 1.8.-31.12.2003.<br />
Lisäksi saat seitsemän vuoden ajan 1-3 % lisäbonuksen vuosittain<br />
maksamillesi maksuille normaalin tuoton lisäksi, mikäli<br />
työsuhteesi jatkuu edelleen.Saat lisätietoja tai tarjouksen vaikkka<br />
heti ottamalla yhteyttä Sampoon.<br />
Pietarsaaren konttori puh. 010 512 3362<br />
Seija Salo, puh. 010 512 3406<br />
Ari Holm puh. 010 512 3053<br />
15<br />
Pensionsförsäkring<br />
<strong>Jakobstad</strong> stad har med Sampo Liv förhandlat fram en ny,<br />
lönsam personalförmån. Förmånen har anslutits till den<br />
individuella, frivilliga Sampo Pensionsförsäkringen. Den<br />
sporrar dig till regelbundet långfristigt sparande.<br />
Då du börjar spara i Sampo Pensionsförsäkring, får du<br />
i personalförmån en bonus på 150 euro på din försäkring.<br />
Förmånen är i kraft 1.8.-31.12.2003.<br />
Dessutom får du under sju ås tid en tilläggsbonus på<br />
1–3 procent på de årliga premierna utöver den normala avkastningen,<br />
om du fortfarande är anställd vid <strong>Jakobstad</strong>s<br />
stad.<br />
Mera information om pensionsförsäkringen eller Sampos<br />
erbjudande får du genom att kontakta:<br />
<strong>Jakobstad</strong>s kontor tel. 010 512 3362<br />
Seija Salo,tfn. 010 512 3406<br />
Ari Holm tfn. 010 512 3053
sid 16 28.5.2003 11:23 Sida 1<br />
Työn ilo ja muutokset työssä<br />
Yhteistoiminnan mahdollisuudet<br />
Usein kuulee väitettävän,<br />
että suomalaiset ovat ilotonta<br />
ja huumorintajutonta<br />
kansaa. Meiltä on huumorintaju<br />
viety ja tilalle on annettu<br />
katkeruus. Onko näin? Joskus<br />
jopa tuntuu siltä, kun kuuntelee<br />
ihmisiä, joiden mielestä heidän<br />
työpaikallaan ei kaikki ole kunnossa.<br />
Mutta näin ei tarvitse olla!<br />
Yhteistoimintamenettelyä, sen<br />
henkeä ja sopimusta sekä hallintokuntien<br />
kehittämisryhmiä<br />
hyödyntämällä on paljon tehtävissä.<br />
Se kuitenkin vaatii kaikkien<br />
työhön osallistuvien tahojen<br />
yhteisiä ponnisteluja, hyvää<br />
tahtoa ja suurta avoimuutta<br />
MIKÄ ON VIENYT ILON<br />
TYÖPAIKOILTA?<br />
Koska peräti kaksi kolmasosaa<br />
suomalaisista kärsii<br />
pitkäaikaisesta väsymyksestä ja<br />
uupumuksesta työelämässä, ei<br />
kaikki asiat työpaikoilla voi olla<br />
aivan kohdallaan. Joka kolmas<br />
suomalainen työssä käyvä<br />
sanoo, että hänellä on töissä jatkuvasti<br />
kiire.<br />
– Kiire on huono kumppani.<br />
Työn tekemiseen on vaikea yhdistää<br />
iloa, jos työntekijä kokee,<br />
että häntä juoksutetaan koko<br />
ajan. Kukaan meistä ei voi elää<br />
pitkiä aikoja ilman iloa ja toivoa.<br />
Niiden avulla motivoidumme<br />
työhön, sanoo kehityskonsultti<br />
Kristiina Harju.<br />
Harju lisää, että muutoksia<br />
ajava johtaja tarvitsee aimo annoksen<br />
ihmistuntemuksen perusteita.<br />
– Johtajan pitäisi ymmärtää,<br />
että kun työntekijöille sanotaan,<br />
että nyt meillä ryhdytään kehittämään<br />
toimintoja, yksittäinen<br />
työntekijä pohtii aina ensin, mitä<br />
muutos tarkoittaa juuri hänen<br />
kohdallaan. Kun kehittämisen<br />
nimi on viime vuosina ollut tehostaminen,<br />
ja kun se on tavallisesti<br />
tarkoittanut henkilöstön<br />
vähentämistä, ilon katoaminen<br />
ei ole suuri ihme.<br />
Konsultti tähdentää, että tilalle<br />
on astunut pelko ja epätietoisuus<br />
omasta tulevaisuudesta<br />
eikä kukaan halua rakentaa<br />
muutosta sellaisessa ilmapiirissä.<br />
Harjun mukaan monissa yrityksissä<br />
tai työyhteisöissä suurin<br />
ongelma on se, ettei henkilöstöä<br />
kuunnella muutoksia tehtäessä.<br />
– Jos johtaja lähtee siitä, että<br />
sinä muutut, koska minä päätän,<br />
hän ei varmasti pääse hyvään<br />
lopputulokseen. Valtaosalla<br />
työntekijöistä ei ole sinänsä<br />
mitään muuttumista vastaan,<br />
mutta ihmiset eivät pidä<br />
siitä, että heitä muutetaan. He<br />
haluavat osallistua muutosprosessiin<br />
niin, että se vastaa myös<br />
heidän käsityksiään hyvän elämän<br />
periaatteista.<br />
- Syvällistä iloa työelämään<br />
tuo se, että työntekijä voi myötävaikuttaa<br />
asioihin, joita hän<br />
arvostaa. Tätä kokemusta ei saisi<br />
ihmisiltä viedä.<br />
Uusia asioita ei voi tehdä<br />
vain vanhalla mallilla, muutos<br />
vaatii aina energiaa. Kun henkilö<br />
lähtee mukaan muutosprosessiin,<br />
hän joutuu samalla<br />
muuttamaan ymmärrystään ja<br />
käsitystään elämästä – joskus<br />
hyvin laajastikin. Mitä tärkeämpään<br />
kohtaan muutos osuu<br />
työntekijän elämässä sitä enemmän<br />
hän tarvitsee aikaa ja tilaa<br />
muutoksen sulattamiseen<br />
–Nykyisin kuvitellaan, että<br />
muutokset tapahtuvat ihmisten<br />
mielessä sormia napsauttamalla.<br />
Ei onnistu, Harju huomauttaa.<br />
Kiireen keskellä esimiehet<br />
tulevat valitettavan usein esittäneeksi<br />
muutosvaateet siten, että<br />
henkilöstö kokee olevansa vain<br />
pelinappulana jossakin tuntemattomassa<br />
pelissä.<br />
– Kun henkilöstöä pyydetään<br />
sitoutumaan muutosprosessiin,<br />
vaikka he eivät edes tiedä, mistä<br />
muutoksessa on kysymys tai<br />
kannata muutosta, ei työyhteisössä<br />
todennäköisesti päästä<br />
toivottuun lopputulokseen.<br />
Muutosten vauhdikas tehtailu<br />
ei tuo parasta tulosta.<br />
– Niin kauan kun johtaja<br />
ohittaa omien työkumppaniensa<br />
todelliset työhön liittyvät tarpeet,<br />
odotukset ja arvot, hän saa<br />
aikaan vain miinusmerkkistä<br />
tulosta.<br />
Paljon tehokkaampi tapa<br />
työskennellä on perehtyä todella<br />
siihen, mitä ihmiset ovat<br />
omassa työssään vailla. Kyllä<br />
tavallinen työtään kunnioittava<br />
ihminen haluaa saada aikaan<br />
paljonkin, kun hän itse kokee<br />
vaikuttaneensa työn valmistumiseen,<br />
suomalaisia johtajia<br />
työssään opastava Harju neuvoo.<br />
Iällä on nykyoletusta paljon<br />
suurempi rooli ihmisen suhteessa<br />
työhön – olipa hän johtaja tai<br />
muu työntekijä.<br />
Varsinkin vanhemmat työntekijät<br />
näkevät nopeasti liian<br />
suoraviivaisen nuoren johtajan<br />
läpi. Tulee ongelmia, jos tätä<br />
ikäasetelmaa ei ymmärretä puolin<br />
ja toisin.<br />
MISTÄ SYNTYY<br />
TYÖN ILO?<br />
– Se rakentuu siitä, että työntekijä<br />
voi pistää likoon ne<br />
eväät, joita juuri hänellä on, eikä<br />
niin, että häneltä odotetaan<br />
jotain ihan muuta. Tarvitsemme<br />
onnistumisen kokemuksia ja<br />
niitä voimme saada vain hyödyntämällä<br />
aitoa osaamistamme.<br />
Riittämättömyyden tunne<br />
nakertaa pahasti työniloa. Jos<br />
osaaminen on vajavaista, ei se<br />
lisäänny komentamalla vaan<br />
kouluttamalla.<br />
– Työpaikalla ihmiset ovat<br />
yksilöitä. He antavat parhaansa<br />
peliin vain, jos he kokevat, että<br />
heidän suoritustaan arvostetaan,<br />
sanoo Harju.<br />
Johtajalta on rohkea teko<br />
kohdata työntekijä ihmisenä,<br />
katsoa häntä suoraan silmiin ja<br />
ryhtyä oikeasti miettimään<br />
työntekijän kanssa, miten asiat<br />
pitäisi tehdä.<br />
YHTEISTOIMINNALLA<br />
Työhyvinvointi muodostuu<br />
työntekijän yksilöllisestä terveydestä,<br />
asenteista, ammattitaidosta<br />
ja yhteistyökyvystä.<br />
Toisaalta työhyvinvointi on<br />
riippuvainen työoloista ja työyhteisöstä:<br />
fyysisestä työympäristöstä<br />
ja välineistä, työn organisoinnista,<br />
esimiestaidoista,<br />
yhteistoiminnasta ja ilmapiiristä.<br />
Merkittävää on se, että jokainen<br />
itse pitää huolta itsestään<br />
ja osallistuu myös koko<br />
työyhteisön terveen toiminnan<br />
edistämiseen.<br />
Työhyvinvointiin liittyviä<br />
kysymyksiä käsiteltäväksi työpaikkakokouksessa:<br />
• Millainen on hyvä tiedonkulku<br />
työpaikalla?<br />
• Millainen on työpaikan ilmapiiri?<br />
• Keskustellaanko yhdessä, sujuuko<br />
yhteistyö?<br />
• Saako esimieheltä tarvittaessa<br />
tukea, palautetta, selkeitä toimeksiantoja?<br />
• Miten koulutus, kehittyminen<br />
työssä on järjestetty?<br />
• Kokeeko joku henkistä tai<br />
fyysistä väkivaltaa?<br />
• Millaista on sitoutuminen ja<br />
työtyytyväisyys?<br />
• Millaista on työni/työmme arvostus?<br />
• Millainen on hyvinvointimme<br />
ja terveytemme?<br />
• Mitä mahdollisuuksia on virkistystoimintaan?<br />
• Mitä itse olen tehnyt oman ja<br />
työyhteisöni hyvinvoinnin<br />
eteen?<br />
KAJ HÖGDAHL<br />
työsuojeluvaltuutettu<br />
lähteet:: Pohjalainen 13.10.<br />
2002<br />
TYHY-TIEDOTE Helsingin<br />
kaupunki, opetusvirasto huhtikuu<br />
2002<br />
Motionslådorna<br />
Nya häften i motionslådorna gäller från 1 maj. Köpkort har lotttats<br />
ut bland dem som skrivit sina namn i häftena. I år vann följande:<br />
Seija Roos, 50 euros köpkort från Mattssons, 35 euro Aulikki<br />
Joki, 20 euro Liselott Kristola och Mikael Peldan. För tio<br />
besök får man en lott. (L.L)<br />
Kuntolaatikot<br />
Uudet kuntoiluvihkot ovat voimassa 1.5 lukien. Johtokunta on<br />
suorittanut arvonnan kaikkien kuntolaatikoilla käyneiden kesken.<br />
Täna vuonna seuraavat kuntoilijat voittivat Mattsonin lahjakortin:<br />
50 euron lahjakortti voitti Seija Roos, 35 euron kortti Aulikki<br />
Joki, 20 euron kortti Liselott Kristola ja Mikael Peldan.<br />
Kymmenen käyntiä kuntolaatikoilla vastaa yhtä arpaa. (L.L)<br />
16
sid 17 28.5.2003 11:31 Sida 1<br />
Keskuskentän työt hyvässä vauhdissa<br />
Helmikuun puolenvälin jälkeen<br />
aloitettu Keskuskentän remontti<br />
on hyvässä vauhdissa. Kaikki<br />
maanalaiset työt on nyt suoritettu<br />
ja pinnat tasattu.<br />
Tämän jälkeen aloitetaan<br />
muiden rakenteiden asentaminen,<br />
joka huipentuu juoksuratojen<br />
pinnoituksen ja kentän siirtonurmen<br />
asentamiseen kesäkuussa.<br />
Töitä valvova teknisen viraston<br />
työpäällikkö Eino Ridell<br />
kertoo, että työ on sujunut ilman<br />
suurempia ongelmia, mutta<br />
kireän aikataulun puitteissa.<br />
– Työt siirtyivät kokonaan<br />
keväälle ja aikataulu on ollut<br />
huippukireä, Ridell toteaa.<br />
Hänen mukaansa aikataulu<br />
kuitenkin pysyy sopimuksen<br />
asettamissa rajoissa. Sen mukaan<br />
siirtonurmi asennetaan kesäkuun<br />
loppuun mennessä ja<br />
kenttä on käytössä heinäkuun<br />
15. päivästä lähtien.<br />
Keskuskenttä on siihen mennessä<br />
kokenut perusteellisen<br />
perusparannuksen. Työt aloitettiin<br />
helmikuussa kaivamalla<br />
vanhojen juoksuratojen pinnoitteet<br />
ja nurmikenttä kokonaan<br />
pois.<br />
Sen jälkeen alueelle tehtiin<br />
uudet putkitukset, salaojitukset,<br />
sähkötyöt ja valomastojen jalustat.<br />
Päälle ajettiin Raahesta<br />
ostettua masuunihiekkaa, joka<br />
kantaa ja eristää lämpöä hyvin.<br />
– Myös kasteluputket on<br />
asennettu. Kentälle asennetaan<br />
vielä lämmitysputket sekä siir-<br />
Keskuskentän alle on asennettu uudet putket, salaojitukset ja valomastojen jalustat. Päälle on ajetttu<br />
masuunihiekkaa, joka kantaa hyvin ja eristää lämpöä.<br />
tonurmen kasvukerros, Ridell<br />
kertoo.Kasvukerroksen päälle<br />
asennetaan sitten siirtonurmi<br />
kesäkuun loppupuolella. Sen<br />
asennus ei Ridellin mukaan<br />
kestä kauan.<br />
– Rullilla on leveyttä 60<br />
senttimetriä ja pituutta 25 metriä.<br />
Ne asennetaan koneellisesti<br />
eli se ei ole kuin muutaman päivän<br />
rykäisy.<br />
Siirtonurmen juurtuminen<br />
kestää sitten kauemmin.<br />
– Siirtonurmella on vain reilut<br />
20 milliä vahva juuristo. Sen<br />
täytyy juurtua kunnolla eli vajaaseen<br />
10 senttiin ennen kuin<br />
kenttä on käyttökunnossa.<br />
Kenttää ympäröivälle juoksuradalle<br />
asennetaan puolestaan<br />
13 millin joustokumipinnoite.<br />
Sen asennusaikataulu riippuu<br />
säiden herroista.<br />
– Kun joustokumipinnoitusta<br />
asennetaan, ei saa sataa. Kun<br />
sitä aletaan asentaa, pitää olla<br />
luvassa 10–15 sateetonta päivää,<br />
Ridell kertoo.<br />
Juoksuradasta tulee entiseen<br />
tapaan 8-ratainen ja täysmittainen<br />
rata. Joitakin muutoksiakin<br />
radalle tulee.<br />
– Vesihauta oli ennen ulkokaarteessa,<br />
nyt se sijoitetaan sisäkaarteeseen.<br />
Pituushyppy- ja<br />
kolmiloikkapaikka siirtyy pääkatsomon<br />
edestä kentän toiselle<br />
puolelle. Uudella radalla 100<br />
metriä voidaan juosta myös takasuoralla,<br />
Ridell luettelee.<br />
Uutta kentällä ovat myös valot,<br />
joiden asennuksesta vastaa<br />
Jaro.<br />
Kaikkiaan keskuskentän peruskorjaus<br />
tulee maksamaan<br />
reilu miljoona euroa.<br />
Teksti ja kuvat<br />
TIINA MANNINEN<br />
Sarjan piirtäjä Viljami Lehtimäki, 7 v.<br />
Serien är ritad av Viljami Lehtimäki, 7 år.<br />
17
sidan 18 28.5.2003 11:27 Sida 1<br />
Affärsverket <strong>Jakobstad</strong>s vatten<br />
Stadens vatten- och avloppsverk<br />
blev i början av året ett<br />
affärsverk som heter <strong>Jakobstad</strong>s<br />
vatten. Chefen för det nya verket<br />
Markku Kaksonen framhåller<br />
att vatten- och avloppsverket<br />
inte har privatiserats eller<br />
bolagiserats utan det ägs av staden<br />
och fungerar som självständig<br />
enhet på samma sätt som<br />
energiverket och hamnverket.<br />
– Personalens ställning till<br />
exempel har inte förändrats<br />
utan de är fortfarande stadens<br />
anställda, påpekar Kaksonen.<br />
Bakom bildandet av affärsverket<br />
ligger den nya lagen om<br />
vattentjänster som trädde i kraft<br />
år 2001. Enligt lagen skall vattten-<br />
och avloppsverkens bokföring<br />
vara åtskild från tekniska<br />
sektorns övriga budget i kommunens<br />
bokföring.<br />
– Syftet med bestämmelsen<br />
är att få transparens i vattenverkens<br />
verksamhet så att vattenavgifter<br />
inte fungerar som ersättning<br />
för beskattning.<br />
Kaksonen berättar att <strong>Jakobstad</strong>s<br />
vatten har som syfte att<br />
producera stadens vattenförsörjningstjänster,<br />
och verkets<br />
ekonomi skall byggas så att<br />
man kan producera dessa tjänster<br />
utan störningar och så ekonomiskt<br />
som möjligt. Målet är<br />
att uppfylla både kundernas förväntningar<br />
och de resultatmål<br />
som staden som ägare ställer.<br />
– Det långsiktiga målet är att<br />
verket med hjälp av sin inkomstfinansiering<br />
kan täcka utgifter<br />
och investeringar och till<br />
och med ge vinst. Resultatmålet<br />
som staden ställer upp är för<br />
tillfället 5 procent av verkets<br />
grundkapital på knappt 13,5<br />
miljoner euro. Förra året var det<br />
ca 672.000 euro eller drygt 17<br />
procent av omsättningen.<br />
Enligt Kaksonen har verket<br />
inga stora enskilda investeringar<br />
i sikte men det finns dock<br />
frågor som vållar problem.<br />
Reningsverket som varit<br />
verksamt i 10 år fungerar bra<br />
men tryggande av vattenförsörjning<br />
är ett problem. För<br />
tillfället har staden bara en källa,<br />
det vill säga Esse å, och det är<br />
inte en särskilt trygg situation.<br />
Staden har sökt alternativ<br />
genom att utreda läget för<br />
grundvatten tillsammans med<br />
miljöcentralen och grannkommunerna.<br />
Ett annat alternativ<br />
är ibruktagande av råvattenbassängen<br />
som redan står färdig.<br />
Det skulle dock kräva en<br />
investering på ca en miljon euro.<br />
Speciellt industribelastning<br />
har tidvis orsakat problem för<br />
avloppsvattenrening. Stora investeringar<br />
är att vänta om miljötillståndsverket<br />
ställer krav på<br />
kvävereduktion vid tillståndet<br />
för avloppsvatten som behandlas<br />
som bäst.<br />
Det är dock osannolikt enligt<br />
Kaksonen.<br />
Övriga planer inom en nära<br />
framtid gäller sanering av de redan<br />
befintliga vatten- och avloppsnäten<br />
och byggande av<br />
nya nät i nya bostadsområden<br />
såsom Södra Kivilös och Baggholmen.<br />
– Som bäst förnyas näten i<br />
Västermalm och sedan står bl.a.<br />
London, Skutnäs och Skata i<br />
tur. I centrum pågår projekt<br />
med separata avloppsanläggningar.<br />
Det finns sammanlagt<br />
ca 200 kilometer nät i staden<br />
och sanerar man några kilometer<br />
om året tar det 100 år att förnya<br />
hela nätet, berättar Kaksonen.<br />
Saneringar och andra investeringar<br />
påverkar även vattenoch<br />
avloppsavgifter. Enligt<br />
Kaksonen finns det ett tryck på<br />
höjning av avgifterna i framtiden<br />
eftersom de inte har justerats<br />
på länge.<br />
– Småningom tar man vid sidan<br />
av bruksavgifter även ut<br />
grundavgifter så att avgiftsbördan<br />
fördelas mera rättvist.<br />
Vattenförbrukning är ju bara<br />
en del av sanningen med tanke<br />
på avgifterna. Verksamhetskostnaderna<br />
är till betydande<br />
del fasta, alltså oberoende<br />
av förbrukningen, påpekar<br />
Kaksonen.<br />
<strong>Jakobstad</strong>s vatten har knappt<br />
30 anställda. Verkets förvaltingsutrymmen<br />
finns i stadshusets<br />
norra flygel. Verkets styrelse<br />
utgörs av tekniska nämnden.<br />
Verkets chef Markku Kaksonen<br />
övergick till uppgiften från<br />
tjänsten som stadsingenjör. Han<br />
började arbeta i stadens tjänst<br />
som vattenförsörjningschef<br />
hösten 1983.<br />
Chef för ledningsnätsavdelningen<br />
är Bodil Dalin och chef<br />
för reningsverken är Leif Snellman.<br />
Text och bilder<br />
TIINA MANNINEN<br />
Vinnnare<br />
Korsordet i Personaltidningen 2/2002<br />
Vinnare: Marianne Björkman får <strong>Jakobstad</strong>s<br />
Historia, del IV<br />
Tröstepris: Kerstin Saarman, Marita Lillqvist,<br />
Göran Blomqvist, Anja Kråknäs, Christina<br />
Lill, Maja Wikström, Rose-Maj Lindström,<br />
Ronnie Emet, Ann-Sofie Haglund, Ruth Harju.<br />
Rätt svar kan kontrolleras från stadens intranet<br />
http://info.jakobstad.fi/persbyra/Personalen/<br />
Chefen Markku Kaksonen berättar att <strong>Jakobstad</strong>s vatten är en<br />
självständing enhet men har ett nära samarbete med kommunaltekniska<br />
avdelningen och tekniska verket. Verkets styrelse<br />
utgörs av tekniska nämnden.<br />
Voittajat<br />
Visailukilpailu Henkilöstölehdessä 2/2002<br />
Voittaja: Tuula Öhman saa Pietarsaaren Historia<br />
osa IV<br />
Lohdutuspalkkiot: Monika Peltola, Erja Isopahkala,<br />
Lilja Sandvik, Helena Rintaniemi,<br />
Marianne Sandelin, Raija-Leena Inkamo, Viola<br />
Björnvik, Tuija Bro, Torsten Sandelin.<br />
Oikeat vastaukset löytyy kaupungin intranetistä<br />
http://info.jakobstad.fi/persbyra/Henkilosto/index3.html<br />
18
sid 20 28.5.2003 11:30 Sida 1<br />
GLAD<br />
SOMMAR<br />
ILOISTA<br />
KESÄÄ<br />
Port Payé<br />
Finlande<br />
PMM 68600/179<br />
Stadens<br />
strategiarbete<br />
har påbörjats<br />
Hur ser staden <strong>Jakobstad</strong>s<br />
framtid ut? Hur vill vi att vår<br />
stad ska se ut år 2015? Hur garanteras<br />
stadens framgång i<br />
framtiden?<br />
De är några frågor som vi vill<br />
få svar på under stadens strategiarbete.<br />
Syftet med staden <strong>Jakobstad</strong>s<br />
strategiarbete är att skapa<br />
en strategiplan som:<br />
•grundar sig på en syn på framtiden,<br />
en vision<br />
•grundar sig på en gemensam<br />
viljeyttring gällande målen<br />
•innehåller fullmäktiges och<br />
ledningens syn på utvecklande<br />
av verksamheten inom en nära<br />
framtid<br />
•utgör ett konsekvent handlingsmönster<br />
som organisationen<br />
följer under fullmäktigeperioden<br />
• utgör ett verktyg med vilket<br />
stadsborna, stadens ledning och<br />
personal styr verksamheten och<br />
uppfyller målen<br />
Strategiarbete är en process<br />
där politikerna, tjänstemännen,<br />
stadens personal, intressenterna<br />
och stadsborna deltar.<br />
I inledningsfasen har strategiarbetet<br />
koncentrerats till en<br />
strategikommitté utnämnd av<br />
stadsstyrelsen. Kommittén består<br />
av stadsstyrelsen, fullmäktiges<br />
presidium och stadens<br />
ledningsgrupp. Stadsdirektör<br />
Göran Honga och projektkoordinator<br />
Terhi Päivärinta svarar<br />
för styrning av processen. Fullmäktige<br />
behandlar strategifrågorna<br />
vid två seminarier under<br />
våren.<br />
Även fackorganisationernas<br />
huvudförtroendemän deltar i<br />
fullmäktigeseminarierna.<br />
Under hösten påbörjas även<br />
strategiarbete inom förvaltningsenheterna.<br />
För att strategiarbetet skall<br />
lyckas är det viktigt att personalen<br />
deltar i diskussioner kring<br />
innehållet i strategin och på det<br />
sättet påverkar utformningen.<br />
I sista hand beror förverkligandet<br />
av strateginmålen på<br />
personalens engagemang.<br />
Under hösten skall strategiplanen<br />
diskuteras vid arbetsplatsmöten<br />
och i utvecklingsgrupperna<br />
och då har alla stadens<br />
anställda möjlighet att ta<br />
ställning till innehållet.<br />
Jag hoppas att man vid dessa<br />
tillfällen tar fram frågor som<br />
personalen uppfattar som viktiga.<br />
Ifall ni har frågor eller tankar<br />
kring stadens strategiarbete kan<br />
ni kontakta mig via e-post eller<br />
telefon.<br />
Närmare information kommer<br />
att ges efter sommaren.<br />
TERHI PÄIVÄRINTA<br />
projektkoordinator<br />
terhi.paivarinta@jakobstad.fi<br />
tfn 785 1614<br />
Sång för Göran 50 år<br />
27 januari 2003 (melodi ”I natt jag drömde något som..)<br />
I natt jag drömde något som<br />
Jag aldrig drömt förut<br />
Att Göran fyllde 50 år<br />
Hans ungdomstid var slut<br />
På gatorna gick folket ut<br />
Och hurrade och sa<br />
Att Göran kom till <strong>Jakobstad</strong><br />
Det var nog jättebra<br />
Jo intiaanit aikoinaan ties Hongan Göranin<br />
Ken Kokkolassa unessaan näki naapurkaupungin.<br />
On siellä tytöt ihanat ja liigajoukkue,<br />
Ah Pietarsaareen mieli vie, on sinne lyhyt tie.<br />
Han flyttade från by till stad<br />
Och det var mödan värt<br />
För tänk så snabbt vårt Fäboda<br />
Blev honom väldigt kärt<br />
Han tänker snabbt, han rusar fram<br />
Och fixar här och där<br />
Och ingen vet emellanåt<br />
Var hela karlen är.<br />
On Jeppis uusi kotini, sen kansaa hallitesen,<br />
Mutt´julkisuutta, mediaa nyt vasta opettelen.<br />
Oon miehen ikään tullut nyt, ja pomoks´kypsynyt,<br />
Näin pulmat, kiistat kaupungin, on pelkkä muisto nyt.<br />
Med grannarna är frid och fröjd<br />
Och elen går på plus,<br />
Han lyssnar till sin styrelse<br />
Och undviker kalldusch.<br />
Det finns inga bekymmer mer<br />
Och inga skolbesvär<br />
Och folk från landet<br />
strömmar in<br />
Man vill ju bo just här<br />
On monta vuotta edessäin, mit´vielä ehdinkään ?<br />
Mä virkamiehet kuriin paan ja palautetta saan.<br />
Vaan esimies on mullakin, siis eipäs uhota,<br />
Nää poliitikot valitut, voi uran tuhota.<br />
I <strong>Jakobstad</strong> i <strong>Jakobstad</strong><br />
Där Göran fyller år<br />
Där blir han firad flere dar<br />
Det sätter sina spår<br />
På gatorna gick folket ut<br />
Och hurrade och sa<br />
Att Göran kom till <strong>Jakobstad</strong><br />
Det var nog jättebra<br />
(text : Anna-Maja Henriksson, Anneli Carlson-Suojoki)
Change language