PAJAMÄEN PALLO-VEIKOT Kaudet 2010-2011 - PPV

PAJAMÄEN PALLO-VEIKOT 

Kaudet 2010-2011

Puheenjohtajan posti 

Pajamäen Pallo-Veikot ry:n toiminnan 

kasvu ei sen 42. toimintavuotenakaan 

ole pysähtynyt, vaan imu erityisesti 

nuorimpiin ikäluokkiin jatkuu. Mahtava on se vilskeen määrä, 

joka nappulaikäisten harjoittelusta ja pelaamisesta syntyy; 

lapsen liikkuminen on aina kuin laittaisi rahaa pankkiin, jo 

motoristen taitojen ja terveydenkin kannalta. Onneksi koko ajan 

on korkealla tehokkuudella myös aikuisia saatu touhun ohjaajiksi 

ja valmentajiksi. Heidän panoksensa toiminnan pyörittämisessä 

on korvaamaton, erityisesti kun taloudellista korvausta ei ole 

maksaa. 

Aikuisjoukkueiden puolella vilske on rauhallisempaa, mutta hienoa 

on myös siellä nähdä vuosikymmeniä pelanneiden kavereiden 

innostus aina vain uudestaan nahkakuulaan. Vaikkei urheilullista 

menestystä odottaisikaan, ovat liikunnan riemu ja terveellisyys 

myös aikuisille tärkeitä. 

Päättyvänä vuonna olosuhteet ovat jälleen puhuttaneet. Pajamäen 

hallin sulkeutuminen rokotti ikävästi seuran toimintaa, kun 

talvikaudella etsittiin korvaavia harjoittelupaikkoja. Tulevaisuus 

ei näytä kaupungin tarjoamien sisäliikuntapaikkojen suhteen 

tulevanakaan talvena valoisammalta. Toivoa sopii, ettei talvi aivan 

yhtä ankarasti kuin parina viime vuonna kurittaisi jalkapalloilijaa, 

vaan myös ulko-olosuhteissa, ainakin lämmitettävillä kentillä, 

olisi mahdollisuus palloilla. 

Nuorimpien ikäluokkien jo useita vuosia käytössä ollut peliilta 

–järjestelmä on osoittautunut erinomaisen toimivaksi 

konseptiksi. Se takaa suuren määrän otteluita jokaiselle 

nappulalle oman tasoisiaan pelureita vastaan. Yhdessä 

turnausten ja suuren pelaajamäärän kanssa tämä on 

seurassamme tuonut esiin hauskoja yksityiskohtia, muun 

muassa vuonna 2004 syntyneiden ikäluokka pelasi kesäkaudella 

yli 130 ottelua ja teki niissä yli 800 maalia. Verkot ovat todella 

olleet tötteröllä. 

Seuraavan kauden maalijuhlien valmistelut ovat tätä 

kirjoitettaessa jo täydessä käynnissä. Junioreiden harjoittelu 

ei kesäkauden päätyttyä ole juuri tauonnutkaan, ja futsalsarjat 

ovat käynnistyneet pitkin kaupunkia. Nurmien uutta 

viheriöintiä odotellessani osoitan kiitokseni menneestä 

kaudesta PPV:n jäsenille ja heidän läheisilleen sekä seuran 

toimihenkilöille. Samalla toivotan kaikille tämän julkaisun 

lukijoille menestyksekästä vuotta 2012. 

Antti Peltonen 

puheenjohtaja 

Puheenjohtaja 


p. 040 544 4420 

aaipeltonen@saunalahti.fi 

Hallitus 2012 

Talouspäällikkö 

Antti Lehto 

p. 050 3928379 

lehtoaa@hotmail.com 

Varapuheenjohtaja 

Jari Hiltunen 

p. 041 534 4934 

jari.hiltunen@fi.gm.com 

Valmennuspäällikkö 

Juha Salminen 

p. 0400 795 577 

juha.salminen@edu.hel.fi 

Junioripäällikkö 

Hannu Kolmonen 

p. 040 533 8180 

hannu.kolmonen@itella.fi 

Tiedotus 

Kimmo Peltonen 

p. 09 565 1199 

kimmo.peltonen@evira.fi 

Kehityspäällikkö 

Petri Riikonen 

p. 0400 675 035 

petri.riikonen@eckeroline.fi 

Tiedotus 

Kurt Martinsen 

p. 050 323 1351 

kurt.martinsen@a-netti.com 

Kannen kuvassa Rasmus Sollo (PPV-03) 

2 

PPV-LEHTI 

2010-2011 

Pajamäen Pallo-Veikkojen kausijulkaisu 

Kimmo Peltonen 

Petri Riikonen

Juniorijoukkueet 2012 

B16 1996 

E10 2002 

Joukkueenjohtaja 

Vastuuvalmentaja 

Valmentaja 

Rahastonhoitaja 

Jyrki Jalli 

jalli.jyrki@gmail.com 

Harri Kumpulainen 

harri.kumpulainen@helsinki.fi 

Kristian Sievers 

kristian.sievers@haaga-helia.fi 

Stina Sievers 

stina.sievers6@gmail.com 


Valmentajat 


Timo Metsälä 

ppv02pojat@gmail.com 

Enrico Fichera 

enrico.fichera@gmail.com 

Giovanni Fichera 

giovanni.fichera@gmail.com 

Jarmo Lahtinen 

Eero Hiltunen 

eero.hiltunen@iki.fi 

C15 1997 

F9 2003 



Valmentajat 

Jussi Sippola 

jussi.sippola@oikeus.fi 

Jaani Marttila 

jaani.marttila@digia.com 

Marko Kokkonen 

mkokkonen3@gmail.com 

Veli-Matti Lumiala 

vm.lumiala@gmail.com 

Joukkueenjohtaja/ 

vastuuvalmentaja 


valmentaja 

Valmentaja 


Huoltaja 


petri.riikonen@eckeroline.fi 

Riikka Rantakari 

rrantakari@gmail.com 

Juha Koponen 

juha.koponen@netcycler.com 

Riikka Laine-Tolonen 

riikka.laine-tolonen@nordea.fi 

Samuli Sollo 

samuli.sollo@keskuspuisto.net 

D12 2000 

F8 2004 



Valmentaja 


Huoltaja 

Marita Inberg 

marita.inberg@talintenniskeskus.fi 

Riku Sutinen 

riku78@gmail.com 

Jussi Terho 

terho.jussi@gmail.com 

Keijo Lotvonen 

keijo.lotvonen@gmail.com 

Bella Järvimaa 

bella.jarvimaa@hotmail.com 


vastuuvalmentaja 

Tomi Lampela 

tomi.lampela@skanska.fi 

E11 2001 

F7/F6 2005/2006 



Valmentajat 

Rahastonhoitaja/ 

huoltaja 

Anu Kahri 

anu.ppv01@gmail.com 

Abdelhabi Ighmour 

a_ighmour@hotmail.com 

Frej Weurlander 

frej.weurlander@ncc.fi 

Leena Savio 

leena.savio@iss.fi 




Huoltaja 


hannu.kolmonen@itella.com 

Harri Roine 

harri.roine@gmail.com 

Jarmo Sievänen 

jsievanen@suomi24.fi 

Janne Saario 

jannesaario@hotmail.com 

3

2006 

Eturivi vasemmalta: Tuure Saario ja Juho Taimi. 

Takarivi vasemmalta: Atte Lahtinen, Taku Niiranen, Lenni 

Oksanen, Matti Maunula ja Mehmet Özel. 

PPV:n nuorin joukkue korkkasi fudistaipaleensa käyntiin 

toukokuun alussa pidetyillä harjoituksilla. Heti alusta 

alkaen joukkueessa oli sekä 05- että 06-syntyneitä 

pelaajia. Kauden aikana harjoituksissa kävi haistelemassa 

paljonkin pelaajia, mutta osa jätti harrastuksen aloittamisen 

hieman myöhäisemmäksi. Kauden päätyttyä pelaajaluetteloissa oli 

viisi 05-syntynyttä ja yhdeksän 06-syntynyttä pelimiestä. 

Joukkue harjoitteli Pajamäen ja Talin kentillä yhteensä 32 kertaa, 

pelaajia harjoituksissa mukavan pyöreät 6,47. Jalkapallon suolan 

eli pelit käynnistettiin kesälomien jälkeen ja lyhyessä ajassa pelejä 

kertyi tilastoihin yhteensä 16, joista voittoja 11 ja tappioita 

5. Kokoonpanot vaihtelivat vahvasti joka peliin (omat ikäluokat, 

sekajoukkue). Mainittakoon, että 06-syntyneet voittivat kaikki 

omat pelinsä. 05-syntyneiden tappiotkin tulivat pääsääntöisesti 

04-syntyneitä vastaan, jotka kohdattiin muutamassa peli-illassa 

Lassilassa. 

Joukkueet osallistuivat oman ikäluokkansa Kaukalo-cup 

turnaukseen. Joukkueiden saldona kertyi viisi voittoa ja vain yksi 

täpärä tappio. Ainokainen tappiokin tuli kaukalon ihmeellisiin 

koukeroihin tutustuessa. Turnauksen kruunasivat kultamitalit 

sekä makkarat. 

Kausi huipentui FC Mutseja vastaan pelatussa haastematsissa, 

jossa tällä kertaa jälkipolvi osoittautui paremmaksi lukemin 10- 

7. Myöhemmin saadun tiedon mukaan matsin äänet kantautuivat 

Pajamäen Siwalle asti. Fiilistä siis riitti! Matsin jälkeen kaikki 

pelaajat saivat peli-iltamitalit ja joukkueen ansioituneet pelaajat 

palkittiin totta kai fudispalloilla. 

--- - -> 

Tästä lähti tekniikkaharjoitukset. 

Ensimmäinen matsi - HJK:ta vietiin. 

4

2005 

Edessä makaamassa: Riku Sievänen. 

Takana vasemmalta: Noah Maffeo, Iisakki Rainio, Julius 

Hänninen ja Veikko Sivonen. 

Joukkueen pelaajat (kauden päättyessä): 

Getahun Eyoel 

Hänninen Julius (valmentajapalkinto) 

Lahtinen Atte 

Maffeo Noah (kauden 2. paras pelaaja) 

Maunula Matti (kauden paras pelaaja) 

Mikkonen Marcus 

Niiranen Taku-Petteri 

Oksanen Lenni 

Rainio Iisakki 

Saario Tuure 

Sievänen Riku 

Sivonen Veikko (kauden 3. paras pelaaja) 

Taimi Juho 

Özel Mehmet 

Nämä eivät unohdu: 

Huikeat harjoituspelit 

Peli-iltojen matsit 04-syntyneitä vastaan 

Kaukalo-cupin pelit ja makkarat 

Peli FC Mutseja vastaan 

Valmentajan elastinen notkeus ja ketteryys 

Kiitokset kaikille mukaville ja reippaille pelaajille sekä innokkaille 

vanhemmille, mummoille ja papoille! Uusi kausi käynnistyy lokakuun 

lopussa harjoituksilla ja talvisarjan peleillä. Uudet pelaajat ovat 

tervetulleita joukkoon mukaan! 



Ensimmäinen peli-ilta hyvässä ojennuksessa ja ohjauksessa. 

Antaa tulla, saa olla tykäreitäkin! 

5

2004 

Eturivi vasemmalta: Aki Oksman, Ali-Pekka Kücükal, 

Emil Cedergren, Ukko Autere, Otto Virtanen, Eetu 

Saariniemi ja Rasmus Sievänen. 

Takarivi vasemmalta: Jesper Mattila, Elmo Lampela, 

Riku Siisiäinen, Riku Sievänen, Veikko Sivonen, Nuutti 

Pälviä, Noah Maffeo ja Tomi Lampela (VV/JJ). 

PPV:n 04/05-joukkueen taival alkoi alkukeväästä 2010 

kun aloimme pitää omia treenejä Pajamäen hallin nurkassa 

03-joukkueen vuorolla. Joukkueen runko muodostui 

neljästä jo 03-joukkueen mukana harjoitelleesta konkarista ja 

ensimmäisestä mukaan tulleesta nollavitosesta. Kevään mittaan 

harjoituksissa kävi 4-6 poikaa kunnes eräänä aurinkoisena 

sunnuntaina, minkä lie kevät hurmoksen aikaan saamana, hallissa 

olikin kerta laakista 14 poikaa! Siinä oli tuore valmentaja hetken 

huuli pyöreänä mutta eipä mennyt pilli väärään kurkkuun. Treenit 

vedettiin läpi suurella innolla ja näin oli joukkueemme käytännössä 

herännyt henkiin. 

Kauden mittaan joukkueen koko jatkoi tasaista kasvuaan. Kaiken 

kaikkiaan 28 poikaa kävi kokeilemassa palloilun riemua ja ilokseni 

voin todeta että ensimmäisen kauden jälkeen melkein 20 on 

vieläkin mukana. Toukokuun 

alussa siirryttiin ulkokentille ja 

mekin saimme ensimmäiset 

ihan omat harjoitusvuorot. 

Valmentaja ei poikien pienestä 

koosta huolimatta sen 

suuremmin jarrutellut vaan 

Elmo Lampela 

aloimme heti harjoittelemaan kolme kertaa viikossa. Periaatteena 

oli, että jokainen käy niin monissa kuin vain intoa riittää. Ja sitähän 

riitti. Seitsemän aktiivisen palloilukuukauden aikana pidimme 

yhteensä 66 harjoitukset, joissa kävi keskimäärin 12 poikaa. 

Yhden treenin kävijäennätyskin oli komeat 18 poikaa. 

Kausi 2010 

Kevätkausi meni varsin harjoittelupainotteisesti koska tämän 

ikäluokan joukkueet vasta alkoivat heräilemään henkiin. 

Ensimmäiset ottelut pelasimme Pita-päivillä Pitäjänmäen 

urheilukentällä. Lopputuloksilla ei ollut niin väliä, kun suurimmalle 

osalle joukkueesta nämä olivat ne aidosti ensimmäiset pelit. 

Suunta oli välillä hukassa ja taisihan siinä tulla tehtyä maaleja 

omaankin päähän, mutta pääasia että intoa riitti ja hauskaa 

oli. Kevätkauden päätimme pitkään, lähes tunnin mittaiseen 

vaiherikkaaseen harjoitusotteluun Pitaa vastaan. Ottelu päättyi 

6-6 ja näin ottelusaldomme oli kesälomalle lähdettäessä 1 tasuri 

ja 2 häviötä. 

Heinäkuun helteet huilasimme ja elokuussa jatkoimme taas 

reippaasti harjoittelua. Kuun lopussa edessä oli ensimmäinen 

oikea kaksipäiväinen turnaus Espoossa. Osallistuimme 

turnaukseen kahdella tasavahvalla joukkueella ja tähtäimessä 

oli ottaa se ensimmäinen voitto. Nähtävästi pojat olivat tehneet 

kesälomalla jotain muutakin, kuin vain uineet ja syöneet jätskiä, 

sillä saldona oli 10 voittoa, 2 tasuria ja 4 häviötä. Kyytiä 

saivat mm. Espa, Honka ja KyIF. 

Käytännössä toinen joukkueistamme 

voitti koko turnauksen ja toinenkin 

oli uskomattomasti kolmas. 

Valmentajan mieleen on lisäksi 

jäänyt vastustajien valmentajilta 

saatuja kommentteja kuten ”oliks 

toi harjoiteltu kuvio” ja ”noi teidän 

pojat vetää tosi kovaa”. Näin 

jälkikäteen voidaan paljastaa, 

että ottelutaktiikkana käytimme 

legendaarista kaikki hyökkää 

Daniel Aura 

6

ja kaikki puolustaa, ilman turhaan rajoittavia pelipaikkoja. 

Erikoistilanteisiinkin olimme kehitelleet niinkin yllättävän kuvion, 

kuin että vedetään kulmapotku maalille, ei suoraan sivuverkkoon. 

Valmentaja uskottelee edelleen itselleen, että näillä huimilla 

taktisilla nerouksilla saavutimme noin komean lopputuloksen =) 

Ei, kyllä kiitos kuuluu täysin pojille, jotka jaksoivat taistella joka 

pallosta alusta loppuun ja näin käytännössä juoksivat vastustajat 

nurin. Tästä oli hyvä jatkaa. 

Syyskauden aikana osallistuimme lisäksi nollakolmosten peliiltaan, 

futsal-turnaukseen ja muutamaan futsal peli-iltaan. Peliillassa 

kaatui Gnistanin isommat pojat komeasti 8-1 ja VJS:n 

futsal-turnauksessa toinen joukkueistamme voitti kaikki pelinsä 

ja palkittiin erikseen mitaleilla turnauksen taitojoukkueena. 

Kaiken kaikkiaan pelasimme kauden aikana yhteensä 35 ottelua, 

joista saldona oli 18 voittoa, 4 tasapeliä ja 13 häviötä. Teimme 

niissä yhteensä 126 maalia 13 pojan toimesta päästäen samalla 

105 maalia omiin. Tehtyjen maalien joukkoon mahtuu mm. 16 

hattutemppua. 

Näin on takana joukkueemme ensimmäinen kausi. Uusia 

kokemuksia on tullut niin pojille, valmentajalle kuin varmasti 

vanhemmillekin. Seuraavan kauden tärkeimpänä tavoitteena on 

pelimäärän lisääminen, mikä varmastikin tulee toteutumaan ilman 

sen suurempia ongelmia. Tämä tarkoittaa sitä, että verkot venyy 

entistä useammin. Valmentaja kiittää poikia loputtomasta innosta 

Valmentajan viimeiset ohjeet ennen peliä - Lassilan peli-ilta. 

ja toivoo sen kestävän vielä vuosia. Samaa intoa vaaditaan myös 

vanhemmilta. Ilman teidän tukea, ei näin pienten Ronaldojen ja 

Messien palloilusta tulisi mitään. 

Tomi Lampela 

Vastuuvalmentaja/joukkueenjohtaja 

7

2004 

Eturivi vasemmalta: Erwin Aardemäe, Jere-Pekka Kokko, 

Eetu Saariniemi, Komea Pysti, Hilla Hietanen, Otto 

Virtanen ja Taavi Korhonen. 

Takarivi vasemmalta: Jesper Mattila, Rasmus Sievänen, 

Elmo Lampela, Ronan Dogruyol, Emil Cedergren ja Daniel 

Aura. 

Pystyrivi oikealla: Tomi Lampela (VV/JJ). 

Kuvasta puuttuu: Aki Oksman. 

Edessä oli ensimmäinen kokonainen kausi ja liikkeelle lähdettiin siitä 

mihin aloituskaudella 2010 oltiin jääty. Suurin muutos tapahtui 

alkukeväästä, kun mukana olleet nollavitoset erkanivat omaksi 

joukkueekseen ja jättivät meidät ”oman onnemme varaan”. Pienellä, 

mutta tiiviillä ryhmällä jatkoimme harjoittelua niillä vähäisillä 

vuoroilla, mitä Pajamäen 

hallin käyttökiellon 

jäljiltä seuralle oli 

annettu. Edelliskaudella 

totuttuun runsaaseen 

h a r j o i t u s m ä ä r ä ä n 

palattiin luonnollisesti 

heti, kun ulkokentät 

aukesivat. Kauden saldo 

jäi kuitenkin tällä saralla 

varsin laihaksi, mutta 

syytä siihen ei tarvitse 

kaukaa hakea… 

Jos pelimäärämme oli huikea, niin vielä hurjempi oli tehtyjen 

8 


maalien määrä. 5,3 maalin ottelukeskiarvolla vastustajien verkot 

venyivät siis 1197 kertaa! Tähän kirjavaan joukkoon mahtuu 

mukaan mm. kaksi maalivahtien tekemää normipelitilannemaalia, 

suoraan kulmista ja keskityksistä tehtyjä päämaaleja, 

nollakulmista ja puolesta kentästä ammuttuja vaparimaaleja 

sekä 161 hattutemppua. 

Omissa vastaavasti soi 

2,5 maalin keskiarvolla eli 

yli puolet harvemmin. 

Huh huh. Koutsi 

hengästyy vieläkin 

pelkästä ajatuksesta, kun 

muistelee miten huikea 

ensimmäinen kokonainen 

kautemme olikaan. Ehkä 

joku muukin haistoi 

sulaneiden verkonnarujen 

katkun nenässään sillä 

Kauden 

ainoaksi 

joukkueemme valittiin 

tavoitteeksi oli asetettu 

kauden päätteeksi 

Elmo Lampela ja Emil Cedergren 

pelimäärän lisääminen. 

seuran 

vuoden 

Joku voisi jopa sanoa että tässä tavoitteessa onnistuttiin ;) juoniorijoukkueeksi! Voiko tähän enää mitään lisätä?? 

Pelasimme talvella futsalia, harjoituspelejä aina kun kutsuja irtosi, 

osallistuimme seitsemään turnaukseen ja lukemattomiin peliiltoihin, 

myös vuotta vanhempien, ja kauden päätteeksi vielä KäPa:n 

talvisarjaan. 16 pelaajan voimin pelasimme kahdella joukkueella 

Isoin kiitos näin mahtavasta kaudesta kuuluu tietenkin pojille, ja 

Hillalle ;) Jatkakaa samaan malliin, niin ehkä tämäkin jalkapallon 

kääpiömaa pääsee edes EM-kisoihin jo vuonna 2024. 

uskomattomat 226 ottelua! Näistä tuloksena oli 150 voittoa, 19 

tasapeliä ja 57 tappiota. 

Tomi Lampela 

PPV 04 Vastuuvalmentaja

Koko perhe Tallinnaan. 

Olipa kyseessä leppoisa päiväristeily tai parin päivän hotellimatka, Eckerö 

Line on leppoisin tapa matkustaa. Merimatka taittuu mukavasti, kun laivalla 

on viihdykettä niin lapsille kuin aikuisille. Eikä Tallinnastakaan tekeminen 

lopu: Taidekeskus AHHAA, Paksu Margareeta tykkitorni, Nukketeatterimuseo 

NUKU, Nõmmen seikkailupuisto tai Viimsin kartingrata – ainoa haaste 

on valinnan vaikeus. Tervetuloa ainoalle suomalaiselle laivalle Tallinnaan! 

Lisätietoja Tallinnan tapahtumista lapsille löydät www.tourism.tallinna.ee 

Bonusta matkoista 

ja laivaostoksista. 

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,64 €/puhelu+pvm/mpm.) 

www.eckeroline.fi

2003 

Eturivi vasemmalta: Mikael Tammilehto, Alex Ukkonen, 

Tommi Puolakka, Henri Suikki, Jaakko Rautasalo, Manu 

Isopoussu, Luukas Pitkänen, Antti Virtanen, Emil Nygren 

ja Rasmus Sollo. 

Takarivi vasemmalta: Lauri Hautala, Miika Karjalainen, 

Onni Maunula, Piotr Biernacki, Eero Koskenvesa, Kaarlo 

Koponen, Ronan Newby, Ville Tolonen, Adrian van der 

Meer, Eppu Riikonen, Miko Leisko, Aapo Pälviä ja Juuso 

Mikkola. 

Takana vasemmalta: Riikka Rantakari (V), Petri Riikonen 

(VV/JJ) ja Hannu Tolonen (V). 

Kuvasta puuttuvat: Yahye Abdulle Omar ja Josua Leier. 

Kauden 2010 aikana tapahtui 2004-syntyneiden 

lopullinen irtaantuminen joukkueestamme. Syksyllä 2009 

kausi aloiteltiin yhdessä, mutta vuoden vaihduttua otti 

joukkueessamme mallikkaasti apuvalmentanut Tomi Lampela 

poikansa ja siirtyi Pajamäen hallin toiselle kenttäpuoliskolle 

vetämään nuoremmille omia treenejään. Yhteistyötä kuitenkin 

edelleen oli, ja molempien ryhmien ollessa kovimmilla pakkasilla 

pieniä, pidimme edelleen myös yhteisiä treenejä. 

Kauden 116 peliin mahtui monenlaista 

tapahtumaa. Yksi mainitsemisen arvoinen lienee 

ensimmäiset harjoituspelimme Pihlajamäen 

jäätävässä hallissa MPS:ää vastaan. Jäätävässä 

siksi, että hallin lämpöpuhaltimista oli ko. 

aamuna juuri sopivasti sattunut löpö loppumaan 

ja lämmön sijasta puhaltimet puhalsivat halliin 

mukavan vilpoista talviviimaa. Onneksi kyseisissä 

peleissä joukkueet olivat pieniä, joten kenenkään ei 

vaihtopenkillä juurikaan tarvinnut palella. 

Ville Tolonen 

Jos välillä palelsi, niin lämpöä piisasi 

Malminkartanossa, jossa vedimme viikottain 

saliharjoituksia Pajamäen hallitreenien ja Talin ulkokenttätreenien 

vastapainoksi. Saliharjoitukset tuntuivat olevan pojille 

erittäin mieluisia, varsinkin, kun salin varusteet mahdollistivat 

monipuolisen harjoittelun ja hieman vaihtelua jalkapalloon mm. 

sählyn ja koripallon muodossa. 

Talven harjoituskauden ollessa jo ehtoopuolella, sai joukkue 

myös mukavan yllätyksen uuden valmentajan muodossa. Luukas 

Pitkäsen siirrittyä FC Kasiysista joukkueeseemme liittyi äitinsä 


Riikka Rantakari joukkueen valmennukseen, eikä tarvinnut edes 

pakottaa - pieni suostuttelu riitti. Riikan vahva tausta jalkapallossa 

ja tietämys monesta muustakin lajista, toi oivan lisän joukkueen 

valmennukseen. Pojatkin olivat mielissään, ja ottivat Riikan hyvin 

vastaan ilman sen kummempia jäyniä ja kokeiluja uuden valmentajan 

pinnan pituudesta. 

Turnauksia joukkue kiersi kauden aikana toukokuussa Gnistanin 

turnauksessa Oulunkylässä, Käpylän Pallon kevätturnauksessa 

ja kaksipäiväisessä K-Citymarket turnauksessa 

Klaukkalassa. Uudenmaan piirin molemmat 

Karuselliturnauksetkin tuli nähtyä ensimmäistä 

kertaa ja teimme uusmaalaisille kyllä selväksi, 

että Helsingissä on muitakin varteenotettavia 

junioriseuroja kuin HJK. 

Tuloksellisesti Klaukkalan turnaus syyskuussa 

nostettakoon näistä kuitenkin hieman muiden 

yläpuolelle sillä joukkue pelasi kauden viimeisessä 

turnauksessa kuin...kuin viimeistä päivää. Kahden 

päivän aikana pelasimme kahdella joukkueella 

kaksitoista peliä ja voittoja tuli peleistä aivan 

yhtä monta molempien joukkueiden yhteisen maalisuhteen ollessa 

huikeat 75-13. 

Syyskuulle ajoittuu myös joukkueen upea 27 tappiottoman 

pelin putki. Joukkue tuntui kesän aikana kasvavan ja kehittyvän 

sellaiseen lentoon, että kuka ja mikä tahansa, olisi voinut tulla 

kentän toiselle puolelle vastaan ja pojat eivät olisi hetkeäkään 

epäilleet omaa osaamistaan ja kykyjään. Tuleville kausille on siis 

tavoilteltavaa, että em. ennätys laitetaan uusiksi. 

10

Kaiken kaikkiaan kauden 116 pelistä otettiin voittoja 72, 

tasapeliin päättyi peleistä 15 ja 29 kertaa jouduimme toteamaan 

vastustajan paremmaksi. Maaleja saimme kauden laitettua 

vastustajan verkkoihin 535 kertaa ja 271 kertaa nahkakuula 

päätyi omiin verkkoihimme. 

Kauden yksi kohokohdista oli varmasti ensimmäinen ulkomaan 

pelimatkamme. Kesäkuun puolenvälin tienoilla starttasi Helsingin 

Länsitermanaalista 16 pelaajan ja n. 40 muun joukkueen mukana 

matkustavan riehakas joukko kohti Tallinnaa. Vastarannalla meitä 

odotti kaksipäiväiset harjoituspelit Viron mestaruussarjassa 

pelaavan JK Kalev Tallinnan 03/04-junioreita vastaan. 

Kelit eivät pelimatkaamme juurikaan suosineet, mutta hienosti 

pojat hoitivat kaikki neljä peliä kotiin. Parasta taisi pelimatkassa 

olla kuitenkin hotellin yhteydessä ollut kylpylä, jonne joukkue aina 

pelien päätteeksi siirtyi. 

Hienoa on ollut huomata, että joukkue on pysynyt yhtenäisenä 

ja näin ollen seuraavan kauden haasteita kohti on helppo 

lähteä. Kun ovet eivät joukkueessa liian paljon käy, ei sisään 

eikä ulospäin, niin yhtenäisen joukkueen rakentaminen on 

luonnollisestikin huomattavasti helpompaa. Kiitos siitä tietenkin 

pojille, jotka haluavat pelata juuri tässä seurassa ja ovat 

ylpeitä PPV:läisyydestään ja kiitos myös vanhemmille, että ovat 

antaneet pojille mahdollisuuden jalkapalloharrastuksessaan tällä 

hetkellä heille varmasti sopivimmasta vaihtoehdosta harrastaa 

tätä hienoa lajia. Tämä joukkue menee pitkälle pelkästään jo 

positiivisella hengellä, joka siihen on onnistuttu luomaan. 

Ensimmäiset kansainväliset ottelut: JK Kalev Tallinna vs PPV . 

Vasemmalla Emil Nygren ja pallon kanssa Josua Leier 

Uusi kausi tuo tulleessaan taas uudet haasteet. Tänä vuonna 

ensimmäinen “kuntopiikki” pitäisi saada osumaan Helsinki Cup’iin 

johon osallistumme ensimmäistä kertaa, unohtamatta kuitenkaan 

loppukesän ja syksyn kovia pelejä joissa riittää haastetta niissäkin. 

Tulevan kauden ohjelmaan tulleesta Helsinki Cup’ista johtuen jää 

ulkomaanmatkailut väliin, mutta sen sijaan leireilemme kesällä 

2011 Eerikkilän urheiluopistossa, hyvissä olosuhteissa, juuri 

ennen Helsinki Cup’ia. 

Myös seura huomasi joukkueemme hyvän lennon ja palkitsi 

joukkueen seuran vuoden 2010 parhaana juniorijoukkueena 

hienolla kiertopalkinolla, jonka kylkeen mekin nyt saamme omat 

kaiverruksemme tuleville pikkujunnuille ihmeteltäväksi. 

Kauden päätteeksi vielä suuret kiitokset vanhemmille ja kaikille 

joukkueen toimintaan osallistuneille sekä siihen vaikuttaneille. 


Joukkueenjohtaja / vastuuvalmentaja 

Emil Nygren 

Aapo Pälviä 

Paita housuihin, varpaat viivalle ja naama näkkärille! 

(Klaukkalan turnauksen palkintojenjako) 

SAA TUULETTAA!!! HYVÄ POJAT!!! 

11

2003 

HELSINKI CUP 2011 - PPV VALKOINEN 

(Velodrom 13.7.2011) 

Eturivi vasemmalta: Emil Nygren, Elmo Lampela (-04) ja 

Henri Suikki. 

Takana vasemmalta: Josua Leier, Kaarlo Koponen, Ronan 

Newby ja Daniel Aura (-04). 

2003-syntyneille pelaajille kausi 2011 toi mukanaan 

monta uutta asiaa. Koululaisiksi siirtyneet pojat saivat 

kokea muun muassa uudenlaisen pelitavan, säännölliset 

pelit vuotta vanhempien ikäluokassa, ensimmäisen jalkapalloleirin, 

ensimmäisen suurturnauksen Helsinki Cupin, sekä harjoittelun mitä 

erilaisimmissa olosuhteissa aina paukkupakkasista paahtavaan 

kuumuuteen ja rankkasateisiin. Toisin sanoen jalkapalloa täydellä 

sydämellä! 

Kauden alkaessa 03:n ringissä oli 22 poikaa ja lopussa 23. 

Joukkueessa pelaa monta konkaria: jopa yhdeksän pelaajaa aloitti 

jo neljännen kautensa 

lajin parissa. Monet 

tuoreemmat pelaajat 

ovat hyvää vauhtia 

kuromassa välimatkaa 

kiinni. Kaikkia joukkueen 

poikia yhdistää energia, 

ilo ja halu pelata! 

Punavalkeiden maali-iloa. Adrian van der 

Meer, Antti Virtanen, Aapo Pälviä 

ja Lauri Hautala. 

Pelejä kauden aikana 

kertyi 

yhteensä 

159. Näistä 44 peliä 

pelattiin peli-illoissa, 

joihin osallistuimme 

viimeistä kertaa. Eräs 

mieleenpainuva kevään 

peli-iltapeli pelattiin 

rakasta vastustajaa 

PiTaa vastaan. Panokset 


olivat kovat, naapuriseuralle ei ollut varaa hävitä. Jännitystä oli 

ilmassa niin pelaajien, valmentajien kuin katsojien keskuudessa. 

Alkuvihellyksen jälkeen punapaidat keskittyivät siihen, mitä 

olivat tulleet tekemään: pelaamaan sydämensä kyllyydestä. 

Kaikki pistivät taitonsa peliin – ja lopputulos oli murskaava 

10-1 PPV:lle. Luukas Pitkänen ei kainostellut PiTassa pelaavien 

luokkakavereidensa edessä, vaan soitti maaliverkkoja neljästi. 

Onni Maunula ja Ronan Newby säestivät tekemällä molemmat 

kaksi maalia. 

Syksyn peli-illoissakin riitti jännitettävää, mutta jännitys liittyi 

lähinnä olosuhteisiin. Muutama peli-ilta muistutti enemmän vesikuin 

jalkapalloa; Tapulin kentät olivat yhtä mutavelliä ja lätäkköä. 

Maata pitkin oli lähes mahdotonta saada palloa eteenpäin 

ja maalivahdit saivat ylimääräisiä uimahetkiä syöksyessään 

jättimäisiin vesilammikoihin palloa nappaamaan. 

Kauden aikana mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus oli 

osallistuminen vuotta vanhempien piirisarjaan, jossa pelimuoto oli 

7v7 tutun 5v5 sijaan. Piirisarjajoukkueessa oli mukana yhteensä 

12 poikaa. Piirisarjaan valmistauduttiin käymällä läpi 7v7 

pelitapaa sekä pohtimalla sopivia pelipaikkoja. Ensimmäisessä 

pelissä jännitys tuntui ja pelipaikkoja haettiin. Tuloksena oli 2-1 

tappio HIFK:lle. Tästä ei suinkaan lannistuttu vaan päinvastoin – 

kevään muut pelit (7) olivat erittäin voitokkaita. Sama tahti jatkui 

syksyllä vaikka siirryimmekin tasoa ylemmäksi. 

Kokonaisuudessaan piirisarjapeleissä nähtiin hienoja 

yksilösuorituksia, pyyteetöntä joukkuepeliä ja huimaa tsemppiä. 

Luontevat pelipaikat hahmottuivat piirisarjan edetessä; Ville 

12

Tolosen vasemman laidan pelaaminen 

oli monelle vastustajalle myrkkyä, 

samoin Jaakko Rautasalon loppumaton 

tsemppi sekä Manu Isopoussun 

kopit ja dyykkaukset maalissa. Myös 

aiemmin vähemmän suosittuihin 

puolustustehtäviin löytyi lahjakkaita 

ja rauhallisia pelaajia. Muun muassa 

Emil Nygrenin, Miika Karjalaisen ja 

Rasmus Sollon puolustuspelaaminen 

sai useammankin vastustajan pelaajan 

turhautumaan. 

Vuoden kohokohtaan, heinäkuiseen 

Helsinki Cupiin, valmistauduttiin 

huolella. Viikkoa ennen turnauksen alkua osa pojista osallistui 

kahden päivän leirille Eerikkilässä. Leirin ohjelmassa oli treenejä, 

saunomista, uimista, makkaranpaistoa ja iseille myös tiukkoja 

lentopallopelejä! Vapaahetket yhteisen tekemisen välissä kuluivat 

pojilla – no, mitenkäs muutenkaan kuin fudista pelaten. 

Ensimmäiseen Helsinki Cupiin lähdettiin jopa kolmen joukkueen 

voimin: punaiset, valkoiset ja punavalkoiset. Valkoisten joukkuetta 

täydensivät 04:n Dani ja Elmo, jotka eivät arastelleet pelaamista 

vuotta vanhempien kanssa. Jokaisella joukkueella oli kaksi peliä per 

päivä eli pelejä kertyi yhteensä 18. Onneksi kaikki kolme kauden 

2011 valmentajaa – Petri, Hannu ja Riikka – pystyivät olemaan 

täysipainoisesti mukana. Lisäksi aktiiviset vanhemmat auttoivat 

huoltotehtävissä. Pelejä pelattiin niin Velodromilla kuin Pallokentän 

pikkukentillä. 

Tunnelma oli korkealla jokaisessa Helsinki Cupin pelissä. Yli 60 

prosenttia peleistä voitettiin ja nekin pelit, joissa lopputulos 

näytti tasapeliä tai tappiota, pelattiin hienosti tsempaten loppuun 

asti. Punaisten joukkueen yllättävin peli pelattiin entuudestaan 

tuntematonta KaaNaa vastaan (Kaarinan Nappulat). 

Pääkaupungissa vieraileva KaaNa osoitti, että Turun seudulla 

osataan pelata ja kovaa! Punaiset sijoittuvat koko ikäluokassaan 

kolmanneksi ja helsinkiläisten joukkueiden ykköseksi. 

Valkoisten joukkue kunnostautui päästämällä kolmesta 

joukkueesta vähiten maaleja omaan verkkoon. Joukkueelle 

kirjautui neljä voittoa, yksi tasapeli ja yksi tappio. Punavalkoisilla 

oli turnauksen ensipäivinä huonoa onneakin matkassa ja 

tuloslistaan kirjautui tappioita ja tasapelejä, mutta siitä eivät 

pojat lannistuneet, vaan ottivat huikean loppukirin ja voittivat 

upeasti viimeisen turnauspäivän pelit. 

“Ja minultahan et muuten karkaa...”, Luukas Pitkänen, Helsinki Cup 

2011 ja vastassa KoiPS. KoiPS kaatui lopulta 1-9. 

Helsinki Cup pähkinänkuoressa: paljon 

pelejä, paljon kokemuksia, paljon 

palkintoja. Hieno turnaus, jonka 

jälkeen pelaajien ja valmentajien oli 

aika siirtyä ansaitulle kesälomalle! 

Kovatasoisten turnausten putki 

jatkui heti elokuun puolivälissä. KäPa 

järjesti muutaman viikon aikana kolme 

turnausta (Käpylä Cup, Pingviini Cup 

ja KäPa 02 Syysturnaus). Kaikkiin 

turnauksiin osallistuttiin kahdella 

joukkueella. Erityisesti 02:n 

Syysturnaus oli todella kovatasoinen. 

Syysturnauksessa 

valkoisten 

joukkueen pelaajista suurin osa pelasi ensimmäistä kertaa isolla 

kentällä 7v7. Tuntui siltä, että niin pelaajat kuin vanhemmatkin 

olivat innoissaan uudesta pelitavasta. Peli-ilo ja tsemppi olivat 

käsin kosketeltavissa ja kentän laidalta kuuluva jatkuva kannustus 

toi oman erityisen lisänsä pelien tunnelmaan. Niin valkoiset kuin 

punaisetkin saivat kokea onnistumisen ja voiton huumaa, kirveleviä 

tappioita ja erityisesti tiukkoja taisteluita, hienoja yksilö- ja 

joukkuehetkiä sekä opettavaisia pelejä. 

Aktiivisen ja tapahtumarikkaan kauden päättäjäisiä vietettiin 

lokakuun alussa. Yllätystanssitunnin ja tarjoilujen lomassa 

pelaajia palkittiin kauden suorituksista. PPV-pokaalin saivat Emil 

Nygren (vuoden pelaaja/vuoden puolustaja), Eero Koskenvesa 

(vuoden tulokas) ja Eppu Riikonen (harjoitusaktiivisuus). PPVpokaalit 

eivät valmentajien mielestä kuitenkaan riittäneet, 

sillä niin moni pelaaja oli osoittanut erityistä taitoa, tsemppiä, 

joukkuepelaamista tai muuta merkille pantavaa. Näin olleen 

useampia poikia palkittiin niin diplomein kuin anteliaiden 

sponsoreiden Puman ja Postin/Suomen jalkapallomaajoukkueen 

tuottein. 

Kauden lopussa kiitos seisoo. Kiitos vauhdikkaille pojille, aktiivisille 

vanhemmille ja Hannu Toloselle, joka päätti apuvalmentajakautensa 

syksyyn 2011. Seuraavaan kauteen nollakolmosia luotsaa 

vastuuvalmentaja/50% joukkueenjohtaja Petri Riikonen, 

valmentaja/50% joukkueenjohtaja Riikka Rantakari, valmentaja 

Juha Koponen ja taustajoukoissa huoltaja Samuli Sollo ja 

rahastonhoitaja Riikka Laine-Tolonen. 

Riikka Rantakari 

Joukkueenjohtaja/valmentaja 

13

Pajamäestä ja PPV:stä 

Veikkausliigaan 

Duarte Tammilehto 

avauskokoonpanossa, ensimmäinen veikkausliigamaali ja nousu 

pikkuhuuhkajiin olivat tärkeitä merkkipaaluja Tammilehdon uralla. 

”Viime kausi oli minulle oikein hyvä. Kehityin hyvässä 

valmennuksessa ja sain paljon vastuuta. Nyt tavoitteenani on 

kehittyä edelleen, treenata talvi tosi kovaa ja pelata tuleva 

Veikkausliigakausi vielä paremmin. Sen jälkeen tavoitteeni on 

siirtyä ulkomaille pelaamaan”, sanoo Tammilehto tulevaisuuden 

suunnitelmistaan. 

Duarte Tammilehto (s.1990) on ensimmäinen PPVtaustainen 

pelaaja kotimaisessa Veikkausliigassa. 

6-vuotiaana uransa maalivahtina PPV:ssa aloittanut 

Tammilehto pelasi upean debyyttikauden espoolaisen FC Hongan 

keskikentällä. Hyvät esitykset seurajoukkueessa toivat 

loppukaudesta myös paikan Suomen alle 21-v maajoukkueessa. 

”PPV oli helppo valinta ensimmäiseksi seurakseni. Toiminta oli 

lähellä ja suuri osa kavereista pelasi myös punapaidoissa. Pappani 

on aikanaan valmentanut PPV:n miehiä ja isäni on pelannut nuorena 

seurassa, joten sitäkin kautta PPV oli luonnollinen valinta”, 

Tammilehto kertoo peliuransa alkuvaiheista. 

Kolmen PPV-kauden jälkeen Tammilehdon tie kulki FC Jokerien, 

AC Allianssin kautta HJK:n riveihin. HJK:ssa vierähti 4 

kautta. Näiden kausien aikana Tammilehto pelasi useasti eri 

ikäluokkien maajoukkueissa. Viimeinen HJK-kausi meni pelatessa 

ykkösdivarissa pelaavan Klubi-04:n kapteenina. Tammilehto 

harjoitteli pari vuotta HJK:n liigajoukkueen kanssa, mutta peliaikaa 

ja vastuuta ei tuntunut irtoavan, joten Tammilehto päätti etsiä 

itselleen uusia haasteita. 

”Sain mahdollisuuden toissa kauden päätteeksi näyttää FC 

Hongan valmennusjohdolle osaamistani. Olin päättänyt näyttää, 

että olen Veikkausliigatasoinen pelaaja”, Tammilehto kertoo 

siirtymisestään Honkaan. 

Kuukauden tiiviin harjoitusjakson ja muutaman hyvin menneen 

treenipelin jälkeen seura tarjosikin Tammilehdolle ensimmäistä 

ammattilaissopimusta. 

Kausi alkoi muutamalla pelillä vaihtopelaajana mutta aika nopeasti 

Tammilehto nousi pelaavaan kokoonpanoon ja loppukaudesta 

PPV-kasvatin rooli kasvoi isoksi Hongan keskikentällä. Paikka 

Tammilehto lähettää lopuksi terveiset PPV:n junnupelaajille. 

”PPV on hieno seura. Kantakaa sen punaista pelipaitaa suurella 

ylpeydellä. Niin minäkin aikoinaan tein. Hoitakaa kouluhommat 

hyvin ja treenatkaa ahkerasti seuran harjoituksissa ja ennen 

kaikkea harjoitelkaa paljon omalla ajalla. Toivottavasti oma 

esimerkkini auttaa teitä eteenpäin. Kun Veikkausliiga jälleen alkaa, 

niin olisi kiva nähdä PPV-junnuja vanhempineen katsomassa mun 

pelejä.” 

Teksti: Janne Tammilehto 

Duarten 

13 OIKEIN! 

PPV: Kuinka vanhana aloitit pelaamisen? 

Duarte: 6 VUOTIAANA. 

PPV: Miksi ryhdyit pelaamaan jalkapalloa? 

Duarte: FUTIS OLI AINOA LAJI MIKÄ KIINNOSTI. 

PPV: Kuka oli ensimmäinen valmentajasi? 

Duarte: MIKA JA KALLE (en muista sukunimiä). 

PPV: Kauan pelasit PPV:ssä? 

Duarte: N.3 VUOTTA. 

Kysymykset: Riikka Rantakari 

PPV: Parhaat muistosi PPV:n ajoilta? 

Duarte: PAJIKSEN ALAKENTÄN POTKUSEINÄÄN POTKIMINEN 

JA PUUHAMAA TURNAUS KUN PUUHANALLE POTKAISI 

TURNAUKSEN AVAUSPOTKUN MUN PALLOLLA. 

PPV: Mitkä ovat mielestäsi hyvän jalkapalloilija 

perusominaisuudet? 

Duarte: OPPIMISHALUINEN JA VALMIS TEKEMÄÄN PALJON 

TÖITÄ KEHITTYÄKSEEN PELAAJANA. 

JATKUU SIVULLA 21 -> 

14

JALKAPALLON PERUSTAITOJEN AVAINASIAT 

SYÖTÖT: 

- katsekontakti syötettävään 

- katse palloon potkuhetkellä 

- tukijalan paikka 

- painopiste pallon päällä 

- tasapainoitus käsillä 

- osumakohta palloon 

- jalkahieman irti maasta 

- jalan saatto “potkaise pallon läpi” 

tarkkuus, kovuus, ajoitus, syöttökulma, salaaminen 

HALTUUNOTOT: 

- liiku pallon liikeradalle 

- aikainen päätös - millä haltuun - katse kentälle 

- rentous - jousto (rinta-reisi-jalka) 

- ensimmäinen kosketus mahdollisimman hyvä 

- haltuunoton suuntaus ja suojaus 

- pallo pelattavaksi 

KULJETUS: 

- ensimmäinen kosketus usein ratkaiseva 

- päätös mihin kuljetan - mieluummin tyhjään tilaa 

- katse ylhäällä - mitä ympärillä tapahtuu 

- vähän kosketuksia - pääset nopeammin eteenpäin 

- kuljeta jalkapöydällä - kun on tilaa 

- sisäsyrjä, ulkoterä - kun on ahdasta 

- pallokosketuksia molemmin jaloin 

16

KÄÄNNÖKSET: 

- hidas tulo - hämää vastustajaa 

- nopea lähtö - tilaa itselle 

- rytmin vaihto - täysi vauhti 

- polvet koukussa - matala asento 

- tasapaino - käytä käsiä ja vartaloa - suojaus tilalle ja 

pallolle 

- vartalo valmiiksi menosuuntaan 

PÄÄPELI: 

- otsalla 

- silmät auki - suu kiinni 

- leuka rintaan 

- jännitä niska 

- selkä kaarelle 

- voimakas ylävartalon heilahdus 

- päättäväisyys - lyö palloa, ettei pallo lyö sinua 

- polvet koukussa 

HARHAUTUKSET: 

- kohti vastustajaa 

- etäisyys 1,5-2 metriä 

- painopisteensiirto 

- suunnanmuutos 

- pallo vastustajan ohi 

- suojaus 

- päättäväisyys 

- rytminvaihto - etene nopeasti 

JATKUU SIVULLA 25 -> 

17

2002 

Eturivi vasemmalta: Aapo Virtanen, Rasmus Leppämäki, 

Topias Rouhiainen, Otto Hautamo, Eetu Tammio, Herman 

Liuksiala ja Niki Same Foroughi. 

Keskirivi vasemmalta: Tomi Leppämäki (V), Jere Nikitin, 

Wille-Ilmari Laitinen, Severi Korkkinen, Eppu Lampela, 

Adam Hamici, Alessandro Maffeo, Valtteri Korkkinen, 

Lassi Metsälä ja Hamza Sayed. 

Takarivi vasemmalta: Oso Hautamo (V), Harri Hietanen, 

Luukas Liikanen, Ilmari Hiltunen, Kaapo Räisänen, Joona 

Hallikainen, Olli Kaijasilta, Ville Lahtinen, Topias Ferm ja 

Kim Kaijasilta (VV). 

Kuvasta puuttuvat: Ali Dalihush, Joonas Koutelo, Jami 

Mäkinen, Lauri Paiho, Totti Ruuska ja Karo Siirelä. 

Pajamäen Pallo-Veikkojen 2002 syntyneiden kausi 2010 

on ollut erittäin aktiivinen. Joukkueessa on harjoitellut ja 

pelannut yhteensä 30 innokasta jalkapalloilijaa. 

JALKAPALLOA JOKAISELLE - Joukkueellamme on viimeisen 

vuoden aikana ollut yhteensä 103 harjoitusta, joista 21 on ollut 

vapaaehtoisia keskittyen taitoharjoitteluun. Olemme harjoitelleet 

pääsääntöisesti Pajamäkihallissa ja sen edustalla olevalla 

hiekkakentällä. Mukavaa 

vaihtelua hiekkakenttään 

ja tekonurmeen ovat 

tuoneet Talin nurmen 

harjoitusvuorot ja kesän 

turnausten ja peli-iltojen 

nurmialustat. Muutamaa 

pakkaskeliä ja kaatosadetta 

lukuunottamatta olosuhteet 

ovat olleet erinomaisia. 

Harjoituksissa käynti on 

ollut hyvin aktiivista ja 

säännöllistä. Parhaimmillaan 

poikia on ollut harjoituksissa 

Käpylä Cup 2010 - Harri harhauttaa. 

26 tuoden melkoisesti 

vauhtia ja vipinää kentälle. Harjoitusten lisäksi olemme pelanneet 

runsaasti pelejä ja osallistuneet turnauksiin yhteensä 59 päivänä, 

joten jalkapalloilullisia tapahtumia kauteen on mahtunut yhteensä 

162 päivänä. 


määrää, rajaamalla pelaavan joukkueen kokoa ja pelaamalla 

useammilla joukkueilla (Pantterit, Puumat, Gepardit, Leopardit ja 

Jaguaarit) turnauksissa. Joukkueiden kokoonpanoja on muokattu 

tilanteen ja vastustajien mukaan. Samalla olemme pyrkineet 

myös eri kokoonpanoilla korostamaan vastuun ottamista ja 

aktiivisuuden lisäämistä. Vaihteleva peluuttaminen onkin näkynyt 

monen pelaajan osalta positiivisesti sekä yrittämisen että 

rohkeuden kasvamisena ja upeina maaleina. 

Olemme myös kokeneet 

tärkeäksi peluuttaa poikia 

kaikilla pelipaikoilla, myös 

maalivahtina. Jokainen 

poika on toiminut myös 

useammassa ottelussa 

joukkueen kapteenin roolissa. 

Nämä vaativat tehtävät 

on otettu vastaan hyvin, 

sekä innokkuudella että 

kunnioituksella. 

TUNNUSTA VÄRIÄ - 

Pajamäen Pallo-Veikkojen 

punainen väri on näkynyt, 

kuulunut ja esiintynyt kauden aikana erittäin positiivisesti 

pääkaupunkiseudulla. PPV -02 joukkueet ovat viimeisen vuoden 

aikana pelanneet yhteensä 232 peliä, yli sataa eri vastustajaa 

vastaan. 

KAIKKI PELAA - Laajan pelaajamateriaalin vuoksi olemme 

varmistaneet poikien peliaikaa lisäämällä suunniteltujen pelien 

Kausisuunnitelman mukaisesti kutsuimme joukkueita 

vieraiksemme Pajamäkihallille, osallistuimme lähialueen 

18

turnauksiin, Helsingin piirin järjestämiin futsal pelitapahtumiin, 

-01 ikäluokan piirisarjaan ja kesän peli-iltoihin. Näiden lisäksi 

olemme saaneet kutsun Pitäjänmäkipäivään ja haasteet sekä FC 

Isiltä että FC Äideiltä. 

Suzuki turnaus, Tuusula 6.1.2010 

MasterCard Cup, Kerava 11.4.2010 

Espoonlahti Cup, Espoo 24.-25.4.2010 

Karuselliturnaus, Espoo 8.5.2010 

Helsinki Cup, Helsinki 12.-13.7.2010 

Käpylä Cup, Helsinki 14.-15.8.2010 

Aktiaturnaus, Helsinki 28.-29.8.2010 

Karuselliturnaus, Nurmijärvi 4.9.2010 

Maaleja olemme tehneet ja päästäneetkin runsaasti.Tuhannen -02 

syntyneen pelaajan tekemän maalin raja saavutettiin maaliskuun 

aikana. Viimeiseen vuoteen mahtuu yhteensä 844 (3,6 ottelua 

kohden) tehtyä maalia. Maalintekijätilastoon olemme iloksemme 

saaneet merkitä kaikkien peleihin osallistuneiden poikien nimet. 

Huima maalimäärä on myös tuonut mukanaan 77 hattutemppua, 

16 eri pojan tekemänä. 

FAIR PLAY – Turnauksissa ja peliilloissa 

ansioituneille pelaajille on 

jaettu reilun pelin vihreitä kortteja 

pääsääntöisesti erinomaisesta 

yrityksestä, 

upeasta 

maalivahtipelistä ja taidokkaista 

suorituksista. Kauden aikana 

joukkueemme jokainen poika on 

saanut lisäksi vastustajan viirejä 

tsempparipalkintoina. 

Virheiden korttien lisäksi Ilmari 

valittiin Palloliiton toimesta 

tammikuun vihreän kortin 

Fair Play ja Kaapo 

pelaajaksi. Palkinnoksi hän sai Huuhkajien pelipaidan Teemu Tainion 

allekirjoituksella. Hyvä Ilmari! Joukkueemme palkittiin kauden 

aikana myös Keravan MasterCard turnauksen FairPlay joukkueeksi. 

Palkinnoksi saimme upean pokaalin, joka on kiertänyt kesän aikana 

turnaukseen osallistuneihin poikien kotona. 

omaehtoiseen taitoharjoitteluun ja järjestäneet säännöllisesti 

mahdollisuuden haastaa ’omaa enkkaa’. Joukkueen taitokilpailut, 

vapaaehtoiset harjoitukset ja henkilökohtaiset ’enkkakalenterit’ 

ovatkin vaiheittain motivoineet poikia taitoharjoitteluun sekä 

harjoituksissa ettäsitä kautta myös omalla ajalla. 

ONNISTUMISIA JA ELÄMYKSIÄ – Kauden aikana pelatuista 

peleistä ja turnauksista pojille on taatusti jäänyt monia hyviä 

muistoja. Pienet kolhut ja ’taistelun jäljet’ eivät ole vähentäneet 

aitoa iloa ja halua pelata jalkapalloa. Samaa yritteliäisyyttä ja 

iloa oli myös havaittavissa kauden aikana haasteen tarjonneilta 

äideiltä ja isiltä, jotka taidokkaalla pelillään tarjosivat haastavan 

vastuksen pojille. 

Takana on erinomainen kausi, joka on tuonut mukanaan paljon 

onnistumisia ja elämyksiä. Helsinki Cupin aikana joukkueen pojat 

ja äidit esiintyivät edukseen jopa Ilta-Sanoman kuvagalleriassa. 

Helsinki Cupin omasta kuvagalleriasta ja 90min lehden PPV 

artikkelista löytyy myös hyviä kuvia joukkueen vauhdikkaista 

pelaajista. 

Kauden päättäjäiset järjestettiin upeissa olosuhteissa 

Reippailuhalli Huimalassa tarjoten jokaiselle pojalle 

punaiset posket. Upean kauden päätteeksi jokaiselle pojalle 

jaettiin muistoksi kunniakirja ja mitali kauden peli-iltoihin 

osallistumisesta. 

Kim Kaijasilta 

isä ja vastuuvalmentaja kaudella 2010 

OMALLE HUIPULLE – Harjoituksemme ovat sisältäneet hyvin 

erilaisia harjoitteita ja pienpelejä, joiden avulla pojat ovat oppineet 

lajitaitoja, liikunnallista taitavuutta ja toimimista ryhmässä. 

Harjoittelun avainasioina ovat olleet henkilökohtaisten taitojen ja 

liikunnallisuuden kehittäminen. 

Harjoitusten ja pelien lomassa olemme kannustaneet poikia myös 

Peli-illan taistelua 

19

2002 

Eturivi vasemmalta: Joonas Koutelo, Eetu Tammio, 

Wiltsu Laitinen, Abel Dinu, Aapo Virtanen, Luugi Liikanen, 

Harri Hietanen, Lassi Metsälä ja Ilmari Hiltunen. 

Keskirivi vasemmalta: Adam Hamici, Karo Siirilä, Topi 

Rouhiainen, Topias Ferm, Oskari Vänttinen, Tuomas 

Salmi, Viljami Kurunsaari, Holger Hirmo, Herkko 

Liuksiala ja Niki Same Foroughi. 

Takarivi vasemmalta: Enrico Fichera (V), Severi 

Korkkinen, Valtteri Korkkinen, Ville Lahtinen, Kaapo 

Räisänen, Lauri Paiho, Sandro Maffeo, Totti Ruuska, 

Jarmo Lahtinen (V) ja Giovanni Fichera (V). 

Kuvasta puuttuvat: Kosmo Väinölä, Mati Mantu ja Sami 

Abo Ramadan. 

Vaikka PPV:n 2002 syntyneiden kausi 2010/2011 

alkoikin hieman haasteellisesti vanhojen toimihenkilöiden 

ja valmentajien poistuessa joukkueesta poikiensa uusien 

haasteiden myötä, saimme alkuhämmennyksen jälkeen hienon 

kauden aikaiseksi. Uudet valmentajat apuvalmentajineen pääsivät 

nopeasti sinuiksi poikien ja valmennuksen kanssa. 

Myöskään Pajamäen hallin onnettoman tilanteen 

emme antaneet lannistaa, vaan vuokrasimme 

talveksi seuran järjestämän koulusalivuoron 

lisäksi yhden viikkovuoron HPS:n kuplahallista 

Pakilasta. Talven ajan pelasimme myös kahdella 

joukkueella PK-35:n ja KäPa:n järjestämää 

Talvisarjaa. 

Kevään koittaessa toimintaa sitten olikin 

vähintään riittävästi, ainakin ensimmäistä 

kauttaan toimivan joukkueenjohtajan mielestä. 

Kolmet treenit viikossa, Palloliiton piirisarja 

kahdella joukkueella ja päälle vielä 1-2 

viikonlopputurnausta kuukaudessa yhdellä tai 

kahdella joukkueella. Kävimme lähiseudulla 

kiertämässä seuraavat turnaukset: 

Aktia-turnaus, Kannelmäki 16.-17. 4. 

Karuselliturnaus, Vantaa 7.-8. 5. 

Ravis-cup, Helsinki 28.-29. 5. 

Helmi Grilli -turnaus, Kontula 2. 6. 

Lohja-cup, Lohja 11. - 12. 6. 

Helsinki-cup, Helsinki 11. - 13. 7. 

Käpylä-cup, Käpylä 13. - 14. 8. 

Niki Same Foroughi 


Pääosin kaikkiin turnauksiin saatiin upea keli ja kentän laidalla 

kannustaneille vanhemmille auringonpolttamia, mutta onpa 

vastapainoksi pelattu piirisarjan ottelua niin rankassa sateessa 

ettei tuomarin pilliä kuulunut kohinan läpi. 

Turnausten ja piirisarjan lisäksi hyväksyimme 

muutaman harjoitusotteluhaasteen ja 

tutustuimmepa talvella yhden miniturnauksen 

verran futsaliinkin. Kevään piirisarjaan 

ilmoittauduimme alimpaan ja toiseksi 

ylimpään lohkoon. Kovempitasoisessa 

lohkossa pärjäsimme vähän liiankin hyvin ja 

piiri nosti joukkueen syksyksi ylimpään 

lohkoon, jossa vastus olikin sitten 

huomattavasti kovempaa ja menestys 

sitä kautta heikompaa. Peluutimme 

poikia oman tasonsa mukaisesti 

molemmissa piirisarjan joukkueissa, kokoonpanot eivät 

siis olleet kiinteät. Myös pelipaikkojen kierrättämistä 

jatkettiin edellisten kausien malliin. Pojathan siirtyivät kuluneella 

kaudella 5v5 -pelimuodosta 7v7 -peleihin, jolloin järkevää 

miehitystä riitti enää kahteen joukkueeseen, aikaisemman 

kolmen sijaan. 

Kaikkiaan kauden aikana otteluita kertyi 120, jaettuna 43 

päivälle. Luonnollisesti koimme niin voittoja, tasapelejä kuin 

tappioitakin. Harjoituskertoja kertyi liki sata joissa paikalla oli 

keskimäärin yli 12 poikaa, parhaimmillaan 26. Harjoituksissa 

tuntuu aina olevan hyvä henki niin pojilla, valmentajilla kuin kentän 

laidalla harjoituksia seuraavilla vanhemmillakin. Äitienpäivälle osui 

20

harmillisesti toinen turnaus, mutta isät saivat haastettua 

pojat perinteiseen isänpäiväotteluun, jossa isät tällä 

kertaa jäivät täpärästi alakynteen. 

Kauden loppumetreillä saimme vielä muutaman 

innokkaan taitajan Palloliiton Helsingin piirin järjestämiin 

taitokilpailuihin hyvällä menestyksellä - mukaan jäi kaksi 

pronssista ja yksi hopeinen mitali. 

Kiitokset kaikille pojille, vanhemmille ja valmentajille 

hyvästä kaudesta ja yhteistyöstä! 

Timo Metsälä 

isä ja -02:ten joukkueenjohtaja 

Aapo tuulettaa osumaa 

JALKAPALLOILTASATU 

Jalkapalloiltasatu joka on totta: "Olipa kerran Jalkapallojoukkue nimeltään FC 

Barcelona. Joukkueella oli harjoitukset ennen paikallisvastustaja Espanyolia 

vastaan pelattavaa ottelua. Harjoituksia oli seuraamassa yli 13000 kannattajaa. 

Sen pituinen se" 

-> sivulta 14 DUARTEN 13 OIKEIN! 

PPV: Mitä taitoja jokaisella pelaajalla tulisi olla? 

Duarte: HYVÄ ENSIMMÄINEN KOSKETUS, MONIPUOLINEN 

SYÖTTÖVALIKOIMA JA HYVÄ LAUKAUS. 

PPV: Kuinka paljon pitää harjoitella itsekseen? Riittääkö 

treeneissä ja peleissäkäyminen? 

Duarte: EI RIITÄ JOS HALUAA KEHITTYÄ HUIPPUPELAAJAKSI. 

HENKILÖKOHTAINEN TAITOTREENI (EI PELKKÄ POMPUTTELU) 

JA VARSINKIN PIHAPELITYYPPISET TREENIT OVAT TOSI 

TÄRKEITÄ. 

PPV: Miten iso rooli valmentajalla/valmentajilla on pelaajan 

kehittymisessä? 

Duarte: TODELLA TODELLA ISO. VALMENTAJAN PITÄÄ OLLA 

INNOSTAVA JA POSITIIVISELLA TAVALLA VAATIVA. 

PPV: Miten iso rooli vanhemmilla on junnupelaajalle? 

Duarte: VANHEMMILLA ON ISO JA TÄRKEÄ ROOLI 

KANNUSTAA JA TUKEA. VALMENTAMINEN ON HYVÄ JÄTTÄÄ 

VALMENTAJILLE. 

PPV: Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi? Mihin tähtäät 

jalkapalloilijana? 

Duarte: YRITÄN PARANTAA SUORITUKSIANI VIIME KAUDESTA 

JA PELATA HYVÄN VEIKKAUSLIIGAKAUDEN JA SEN JÄLKEEN 

TAVOITTEENI ON SIIRTYÄ ULKOMAILLE PELAAMAAN. 

PPV: Mitkä asiat vaativat eniten harjoittelua? 

Duarte: SYÖTTÄMISTÄ EI VOI KOSKAAN TREENATA LIIKAA. 

KENTÄN TAPAHTUMIEN HAVAINNOINTI, KATSEEN YLHÄÄLLÄ 

PITÄMINEN OVAT TODELLA TÄRKEITÄ ASIOITA. 

PPV: Lopuksi: pomputteluenkkasi? :) 

Duarte: JOSKUS ON TULLUT LASKETTUA MUISTAAKSENI 

YLI 1500 POMPAUTUSTA. PELISSÄ KUITENKAAN 

POMPUTTELUENKALLA EI OLE JUURI KÄYTTÖÄ, JOTEN 

MUISTAKAA HARJOITELLA MONIPUOLISESTI SYÖTTÄMISTÄ, 

HALTUUNOTTOJA, LAUKAUKSIA, PÄÄPELIÄ JNE… 

21

2001 

Edessä vasemmalta: Kasimir Lindroth, Matias Helin ja 

Riku Nummi. 

Eturivi vasemmalta: Luca Jalonen, Leevi Kahri, Antti 

Alppi, Jarkko Arffman, Amir Ighmour, Aarne Vepsäläinen, 

Robin Koskimaa ja Eero Koppelomäki. 

Takarivi vasemmalta: Oskar Weurlander, Ilmari 

Liukkonen, Johan van der Meer, Eliel Björn, Aaro Mäkinen, 

Jesper Nikitin, Otso Rajamaa ja Jesse Heikinheimo. 

Takana vasemmalta: Abdelhadi Ighmour (V) ja Kai Nummi 

(VV). 

Kuvasta puuttuvat: Armin Manoocheri, Vihtori Vara ja 

Jari Tuominen (V). 

Kausi 2010 alkoi 21 pojan joukkueella ja jopa neljällä 

valmentajalla. Kauden kuluessa on valmentajien määrä 

tippunut kolmeen ja poikien lukumäärä vaihdellut 

kahdenkymmenen molemmin puolin. Poikia luotsaavat Kaitsu, Abdel 

ja Anssi. Talvi alkoi tutulla tuskailulla Helsingin pienten seurojen 

mahdollisuuksista pärjätä isojen jaloissa harjoituspaikkoja 

jaettaessa, mutta kaikkien protestien lopputuloksena oli kuitenkin 

kolmet treenit viikossa. Upean lämmin kesä ja Talin nurmivuoro 

ovat ehkä sitä parasta, mitä stadi voi tämän ikäisille nuorille 

miehille treeniolosuhteiden muodossa tarjota. 

Kaudella pelattiin talvisarjan, turnausten ja harjoituspelien 

muodossa yhteensä noin 120 ottelua! Siihen mahtuu niin 

voittoja kuin tasapelejäkin. Koska poikia on paljon, pelejä pelattiin 

pääasiassa kahdella eri joukkueella; puumilla ja panttereilla. Poikien 

peluuttamista samoissa joukkueissa kritisoitiinkin. Pojilla on 

välillä hankala mieltää edustavansa itse asiassa vain yhtä jengiä: 

PPV 01:tä. 


Kiitos kuluneesta kaudesta kuuluu tietysti ennen kaikkea pojille ja 

valmentajille, mutta myös vanhemmille. Suuri kiitos mukanaolosta, 

kannustamisesta, vaate- ja ruokahuollosta, sekä kuskaamisesta! 

Ja Markolle erityiskiitos jojo-hommien jakamisesta. 

Turnaukset, joihin joukkue osallistui kauden aikana: 

Leppävaara Cup / Leppävaara 17.-18.4.2010 

Karuselliturnaus / Korso 8.-9.5.2010 

Helsinki Cup / Laajasalo 12.-15.7.2010 

Käpylä Cup / Käpylä 14.-15.8.2010 

Karuselliturnaus / Keski-Espoo 4.-5.9.2010 

Anu Kahri 

joukkueenjohtaja kaudella 2010 

Kesällä saatiin nauttia erityisen upeista pelisäistä ja näin 

lumihankien keskellä kaiholla muistelemme mm. Helsinki Cupin 

hellesäitä ja vilvoittelevia uinteja meressä otteluiden välissä. 

Vaikka jäimme hieman kaipaamaan edelliskesän tunnelmia Helsingin 

ytimestä, oli kuitenkin kiva, kun kaikki ottelut oli keskitetty yhteen 

paikkaan. Ensi kesänä haaveilemme pääsevämme Helsinki Cup 

-tunnelman ytimeen Käpylän liikuntapuistoon. 

Kausi päätettiin, kuten miehet ainakin, saunaillassa. Liikuntamyllyn 

sauna- ja uima-allastilat saivat kovaa kyytiä, kun pojat loikkivat ja 

uivat. Ilta päätettiin pitsojen ääressä kausipalkintoja jakaen. 

Vaihtopenkki 

22

Pajamäen Pallo-Veikkojen vuonna 

2001-syntyneiden poikien joukkueessa 

pelasi kuluneella kaudella 21 poikaa. 

Heidän harjoittelustaan vastasi peräti 

kolme valmentajaa. Kiitokset heille hyvästä 

valmennuksesta! Kesäkausi tarjosi mitä 

parhaimpia pelikelejä ja runsaslumisen talven 

jälkeen saimme jälleen huomata miten ihana laji 

jalkapallo voi Suomessakin olla. 

Pojat ovat olleet motivoituneita ja osallistuivat 

treeneihin aktiivisesti. Se näkyikin kauden 

aikana pelitaitojen kehittymisenä. Pajamäen 

hallin käyttökiellosta huolimatta treenipaikkoja 

saatiin aina haalittua kasaan riittävästi. 

Kesällä pojat nauttivat treenamisesta nurmikolla. Monasti kesän 

treenit venyivät varsinaisen treeniajan jälkeen vielä pitkään 

poikien jäädessä 

itsekseen pelailemaan. 

Ja ainakin Pajamäessä 

kerrostalojen nurmikot 

kulutettiin pelaamalla 

loppuun jo ennen kuin 

kesä oli edes kunnolla 

alkanut. 

Tunnelmia Helsinki Cupista 

O s a l l i s t u i m m e 

kauden aikana sekä 

syksyn että kevään 

Helsingin 

piirin 

piirisarjaotteluihin 

Urheilija tarvitsee myös lepoa 

sekä kahdeksaan eri turnaukseen. Kaikkiin peleihin osallistuttiin 

kahdella joukkueella ja joskus kokonainen turnaus taisteltiin läpi 

ilman yhtään vaihtomiestä. Meidän pojilla on ainakin peliaikaa 

riittänyt. Ja mitaleja ja pokaaleja on tuotu kotiin. Tappiotkaan 

eivät enää paina. 

16.-17.4.2011 Helsinki Open 

14.-15.5.2011 Karuselliturnaus 

28.-29.5.2011 PuiU-turnaus 

17.-19.6.2011 Särkänniemi Cup 

11.-15.7.2011 Helsinki Cup 

13.-14.8.2011 Käpylä Cup 

3.-4.9.2011 HJK-Laajasalo-turnaus 

1.-2.10.2011 Valtti-turnaus 


Juuri pelit ja turnaukset jäävät poikien mieleen 

päällimmäiseksi, jos heiltä kysyy kivoja 

muistoja jalkapallovuodesta. Yksi tämän 

kauden mieleenpainuvimmista muistoista 

on varmasti Särkänniemi Cup Tampereella. 

Aikuiset eivät ehkä nauttineet koulun lattiasta 

ja monen sadan metrin suihkumatkasta, mutta leirielämä on 

joukkuehengen kohotusta parhaimmillaan. Hyviä pelejä ja tiukkoja 

taisteluja. Auringon 

paistetta ja hieman 

r a n k k a s a t e i t a k i n . 

Ja 

tietysti 

hauska iltapäivä 

S ä r k ä n n i e m e s s ä . 

Kuka se ehtikään 

pyörähtää 16 kertaa 

Tornadossa? Ja kuka 

piti eniten Eevertistä? 

Ja 

paluumatka 

koululle huipentui 

ylikuormitukseen ja 

linja-auton akselin 

katkeamiseen. Lisää turnausmatkoja poissa kotoa! 

MAHDOLLISTA UNELMAT! ANNA TUKESI! 

PAJAMÄEN PALLO-VEIKKOJEN TUKI RY. 

NORDEA 120450-601675 

TAI OTA YHTEYTTÄ: 

KIMMO PELTONEN, P. 09-5651199 / kimmo.peltonen@evira.fi 

Anu Kahri 

äiti ja joukkueenjohtaja 

23

2000 

Edessä: Mikail Mohammed ja Olli-Pekka Pennanen. 

Eturivi vasemmalta: Aatos Mäenpää, Niko Paasiniemi, 

Pietari Virkkunen, Olli Narinen, Roope Mäkinen, Mikko 

Soratie, Johan Inberg ja Jasu Kajander. 

Takarivi vasemmalta: Anton Jakobsson, Elias Kaijasilta, 

Atte Savolainen, Anton Rühr, Leo Hintsanen, Jarno 

Ruokonen ja Jesper Koutelo. 

Takana: Riku Sutinen (VV) 

Kuvasta puuttuvat: Matias Huovila, Eekka Lavonen, 

Kasper Talaslahti ja Elias Tammilehto. 

PPV:n millenium-joukkue (E10) osoitti jälleen menneellä 

kaudella, että rennolla ja iloisella asenteella pärjätään 

mukavasti. 

Vuosi alkoi supermenestyksellä: nappasimme Myyrmäen 

turnauksesta ykkössijan. Pojat pelasivat suurella sydämellä ja 

nauttivat jokaisesta hetkestä. Erityisesti revanssi lahtelaisesta 

FC Kuusysistä tuntui erityisen hyvältä. Paremmin ei vuosi 2010 

olisi voinut lähteä käyntiin 

Keväällä menimme sitten haukkaamaan liian suuren palan erittäin 

kovatasoisessa Valtti Cupissa. Huli huli ja niin edespäin... tilastoja 

lienee turha tässä luetella. Pelasimme kuitenkin jokaisen ottelun 

loppuun asti sisulla, emmekä edes harkinneet luovuttamista 

missään vaiheessa. 

Kevätkauden piirisarjaan osallistuimme kahdella joukkuella; 

Ahmat pelasivat tasolla 4 ja Huuhkajat tasolla 5. Molempien 

joukkueiden osalta pelit menivät paremmin kuin hyvin. Ahmoille 

viisi voittoa, yksi tasapeli ja yksi tappio. Huuhkajille kolme voittoa 

ja neljä tappiota. 

Syksyllä Ahmat pelasivat tasolla 3 ja Huuhkajat tasolla 5. 

Ahmoille saldona kolme voittoa, kaksi tasuria ja kaksi tappiota. 

Huuhkajille viisi voittoa ja kaksi tasapeliä. Kaikilla pojilla oli 

kaksoisedustus, joten molempien joukkueiden kokoonpanot 

vaihtelivat paljon. Pyrimme pelaamaan vielä ainakin vuoden 2011 

loppuun asti (Leikkimaailma) ilman tasojoukkueita Palloliiton 

Kaikki pelaa-ohjelman mukaisesti. 

Helsinki Cup heinäkuussa pelattiin jo rutiinilla. Helteisessä 

Käpylässä pojat tsemppasivat hienosti. Kaksi voittoa, kaksi 

tasapeliä ja kolme tappiota. 


Kauden päätapahtuma oli kuitenkin Aulanko Cup Hämeenlinnassa 

elokuun lopulla. Tuliaisina kaksi voittoa, kaksi tappiota ja kaksi 

tasapeliä ja monta vilustumista (sateisen ilman lämpötila oli 

n.5 astetta). Erityisen mieleenjäävä tasapelitulos oli Tampereen 

Ilveksen taitojoukkuetta vastaan. Kentällä pojat olivat valtavassa 

tulituksessa, mutta mieletön maalivahtityöskentely pelasti 

meidät. Otteluja tärkeämpää oli tietenkin illallinen hotellissa ja 

piiloleikit hotellin käytävillä. 

Loppuvuodesta pelasimme Helsingin piirin Futsal-sarjan otteluja. 

Ahmat aloittivat oikein kunnon rökeletappiolla 23-3. Tästäkin 

nousimme seuraavassa ottelussa voittoon. Huuhkajat pelasivat 

molemmat ottelunsa voitollisesti. 

Vuoden viimeinen ottelu pelattiin joulukuussa Pallokentällä 

lumipallo-ottelun. Ottelu keskeytettiin aurauksen vuoksi. Ehkäpä 

saimme esimakua tulevasta, sillä vuoden 2011 kevätpuolella 

harjoittelemme sunnuntaisin juuri tuolla kentällä. 

Joukkueessa mukana olevat pojat harrastavat ja kilpailevat 

myös muissa lajeissa (mm. jääkiekko, koripallo, tennis). 

Olemme antaneet jokaiselle heistä mahdollisuuden osallistua 

jalkapallotoimintaan oman harkintansa mukaan. On tärkeää 

kannustaa junnuja mahdollisimman monipuoliseen liikuntaan ja 

erityisesti omatoimiseen liikkumiseen. 

Millenium-joukkuessa pelasivat Markus Aitio, Leo Hintsanen, 

Anton Jacobsson, Johan Inberg, Jasu Kajander, Riki Karjalainen, 

Mikko Kolehmainen, Eekka Lavonen, Lauri Meriläinen, Tommy 

24

Nieminen, Mikail Mohamed, Roope Mäkinen, Olli Narinen, Henri 

Ollikainen, Olli-Pekka Pennanen, Anton Rühr, Jaakko Ruotsalainen, 

Pyry Sarkomaa, Mikko Soratie, Atte Savolainen (siirtyi KäPa:n), 

Sami Surenkin, Perttu Syrjänen, Elias Tammilehto, Jesse 

Tirkkonen, Otto Torkkeli ja Pietari Virkkunen (siirtyi Sveitsiin, 

seura tuntematon). Kiitos pojat sykähdyttävistä hetkistä 

jalkapallokentillä. Teillä kaikilla on suuri punainen jalkapallosydän. 

Joukkueen henki syntyy monesta eri osa-alueesta. Kun 

vanhemmat, valmentajat ja pojat puhaltavat yhteen hiileen, syntyy 

joukkue isolla J:llä. On ollut hienoa olla tällaisen joukkueen mukana. 

Joukkueella on arvot kohdallaan ja sen turvin siirrymme tulevaan 

kauteen. Ilman loistavia valmentajia Riku Sutista ja Jussi Terhoa 

ja erityisen mukavia vanhempia olisi tehtävä mahdoton. Kiitos 

sponsoreille Pikku-Roban sähkö ja Kuntarahoitus; olette mukana 

tekemässä arvokasta työtä. Erityiskiitos rahakirstunvartijalle ja 

tiedottajalle/kuvaajalle Keijo Lotvoselle ja aina iloisella huoltajalle 

Bella Järvimaalle. 

Vuosi 2011 tulee olemaan viimeinen kausi Leikkimaailmassa 

ja kauden ehdoton ykköstapahtuma on osallistuminen Alandia 

Cuppiin Ahvenanmaalla kesäkuussa. Tsemppiä pojat! 

Marita Inberg - joukkueenjohtaja 

-> sivulta 17 

LAUKAUKSET: 

- katse palloon 

- tukijalka pallon viereen 

- missä maalivahti 

- osumakohta palloon 

- tasapainoita käsillä 

- tarkkuus 

- painopiste pallon päällä 

- jalan saatto 

‘Jalkapallon perustaitojen avainasiat’ lähteet: Petteri Jaatinen, Futiskerho (Suomen Palloliiton julkaisu), Marianne Miettinen, Jalkapalloilun malliharjoituksia ympäri 

maailmaa, (Kannustusvalmennus P. & K. Oy 1999) 

NYT PALLOA KESYTTÄMÄÄN! 

Jalkapallo on taitopeli, joka vaatii lisäksi voimaa, nopeutta, terävyyttä, tarkkuutta sekä tarkoituksenmukaisia suorituksia. Näitä kaikkia 

ohjaa ja säätelee keskushermosto. Jalkapalloa pelataan pääasiassa jaloin. Se alue keskushermostotasolla, joka ohjaa jalkojen toimintaa 

on noin 10-20% siitä alueesta , joka ohjaa käsien toimintaa. Karkeasti voidaan sanoa, että jalkojen opettaminen vaatii näin ollen 10-20 

kertaa enemmän aikaa kuin käsien opettaminen. Kultainen oppimisikä on 6-12 vuotiaana. 

Taitoharjoittelu on tärkein osa jalkapalloharjoittelua. Tullakseen taitavaksi pelaajan on hallittava suuri määrä erilaisia taidollisia ja 

taktisia ominaisuuksia. Näiden omaksuminen vaatii runsaasti oikeaa määrällistä ja laadullista harjoittelua - toistoja. 

Tähän eivät riitä joukkueen järjestämät yhteisharjoitukset. Tarvitaan pelaajan omatoimista motivoitunutta harjoittelua. Se ylittää jopa 

joukkueharjoitusten määrän. 

Kaikki suuret tähdet, Jari Litmasen tavoin ovat käyttäneet runsaasti vapaa-aikaansa lapsena ja nuorena omatoimiseen harjoitteluun 

erilaisissa paikoissa, joko yksin tai ryhmässä pelikavereidensa kanssa. Tämän harjoittelun kautta heistä on tullut suuria pelaajia, joko 

kansallisille tai kansainvälisille peliareenoille. 

Nyt palloa kesyttämään. 

(Lähde: Suomen Palloliiton julkaisu: Taidon opettaminen) 

25

2000 

Eturivi vasemmalta: Markus Aitio, Perttu Syrjänen, 

Olli Narinen, Mikko Soratie, Elias Tammilehto, Jasu 

Kajander, Johan Inberg, Roope Mäkinen ja Henri 

Ollikainen. 

Takarivi vasemmalta: Jussi Terho (V), Eekka Lavonen, 

Lauri Meriläinen, Otto Torkkeli, Jesse Tirkkonen, Anton 

Jakobson, Olli-Pekka Pennanen, Pyry Sarkomaa, Anton 

Rühr, Jaakko Ruotsalainen, Leo Hintsanen ja Riku 

Sutinen (VV). 

Kuvasta puuttuvat: Riki Karjalainen, Kasperi Kouri, 

Mikail Mohamed, Sami Surenkin ja Abdi Geedi. 

PPV:n agenttijaosto (ei tosin lupaa tappaa, kutittaa vain) 

pelasi ja harjoitteli vaiherikkaan kauden hymy suupielissä. 

Enää ei rakenneltu räkä poskella hiekkakakkuja kentän 

reunalla, vaan syöksyttiin kieli poskella kohti uusia seikkailuja. 

Joukkueessamme pelaa nyt n. 22 poikaa, osa ympäri vuoden, osa 

keskittyy talvella enemmän koripalloon tai jääkiekkoon. 

Harjoitukset hoidettiin turvallisuussyistä pääsääntöisesti 

ulkoilmassa, joten halli ei niskaamme romahtanut. Talven aikana 

saimme tosin vähintään yhtä monta tonnia lunta päällemme, 

mutta onneksi se on sentään pehmeää. Kaikille paikalla olleille 

jäi varmasti mieleen harjoitusottelu POHUa vastaan Saharassa, 

missä sivurajat tehtiin kätevästi polkemalla ura lumeen ja 

erotuomari käytti lumikenkiä. Onneksi Pelimannin koulu tarjosi 

keskiviikkoisin kuivan sivistyneet tilat. 

Pelit alkoivat Marja-Vantaa -turnauksella Myyrmäessä. Oikein 

hyvin ei pelit menneet, sää ulkona oli kylmä ja hallissa oli niin 

kuuma, että deodorantti petti. Huhtikuussa pääsimme onneksi 

Porvooseen ulkoilmaan FC Futuran järjestämään April Cupiin. 

Takkuisasti sujunut lauantai vaihtui sunnuntain kirkkaaseen 

pronssimitaliin. POHUn kevätturnauksessa sitten pronssi hävittiin 

2-1 järjestäjäjoukkueelle, tuolle rakkaalle vastustajalle, jota 

sitten taas piirisarjassa kurmootettiin. 

Varsinainen pelikauden kohokohta oli kuitenkin Alandia Cup juuri 

ennen juhannusta. Sinne olimme valmistautuneet koko kevään. 

Varusteet oli pesty, nappikset kiillotettu, Riku ja Jussi kävivät 

parturissa. Jopa hotelliemme saippuamerkit ja saako aamiaisella 

Russian Earl Grey teetä, oli etukäteen selvitetty. Turnaus oli, 

kuten jo viimevuotisilta PPV kävijöiltä kuulimme etukäteen, 


erinomaisesti järjestetty. Ainoastaan säätä ei oltu saatu ihan 

kohdalleen. Kouluruoka oli aivan tavattoman hyvää (en olisi uskonut, 

että joudun joskus tuon lauseen kirjoittamaan), illalliset hoiti 

Tombost ja jälkiruoat Gelateria Anna & Aldo. Aivan erinomainen ja 

hinnastaan huolimatta suositeltava reissu seuraavalle ikäluokalle. 

Pelit sujuivat Åålannissa niin kuin pelit joskus sujuvat. Tulosten 

päivittäminen PPV:n sivuille on vielä hieman kesken, mutta 

optimistisimpien arvioiden mukaan ne ovat luettavissa vuonna 

2021. 

Hesa Cup jäi siis tänä vuonna kakkosturnaukseksi, mutta suurella 

innolla sinne suorittiin ja suurella sydämellä pelattiin. Tavattoman 

tiukkojen ja tasaisten pelien lopputulos oli sijoittuminen 

keskikastiin. 

Kaiken kaikkiaan antoisa ja tapahtumia täynnä ollut kausi siis. Pojat 

ovat yksi joukkue, jossa palautetta saa ja saa antaa. Vaihtuvuus on 

meillä ollut pientä poikien keskuudessa ja valmennuksessa sitä ei 

ole ollut laisinkaan. Kiitos Riku ja Jussi ja kiitos jojo Marita. 

Joukkueessa pelasivat: Markus Aitio, Abdigadar Geedi, Leo 

Hintsanen, Anton Jakobsson, Johan Inberg, Jasu Kajander, Riki 

Karjalainen, Kasperi Kouri, Eekka Lavonen, Lauri Meriläinen, Mikail 

Mohamed, Roope Mäkinen, Olli Narinen, Henri Ollikainen, Olli-Pekka 

Pennanen, Anton Rühr, Jaakko Ruotsalainen, Pyry Sarkomaa, 

Mikko Soratie, Sami Surenkin, Perttu Syrjänen, Elias Tammilehto, 

Jesse Tirkkonen ja Otto Torkkeli 

Keijo Lotvonen 

rahastonhoitaja/tiedottaja 

26

Huomista 

tehdään 

Kuntien ja Suomen valtion omistama 

Kuntarahoitus Oyj on yksi Suomen suurimmista 

luottolaitoksista. Yhtiön tavoitteena 

on varmistaa kuntasektorille edulliset rahoituspalvelut, 

toimia tehokkaasti ja kasvaa kannattavasti. 

Kuntarahoitus on mukana rahoittamassa monia 

tärkeitä rakennushankkeita ympäri maatamme 

kuten mm. asuntoja, palvelutaloja sekä muita 

konkreettisia hankkeita, joiden vaikutukset elinympäristöömme 

ovat välittömiä. 

www.kuntarahoitus.fi 

27 

a4 imago ilmot.indd 2 16.11.2010 10:53:42

1998 

Eturivi vasemmalta: Henri Suopajärvi, Kaarlo 

Liukkonen, Nico Arakivi, Kristian Puhakka, Miro 

Hämäläinen ja Jan Hukari. 

Takarivi vasemmalta: Joonas Vuola, Veron Nguala, 

Jonne Rasa, Tomi Saarikko, Aaro Vuorikoski, Valtteri 

Ingervo ja Pyry Suomalainen. 

Kuvasta puuttuvat: Niko Hangaslammi, Aki Holm, 

Anton Lazarov, Hassan Abo Ramadan, Eero Saarela, 

Harri Roine (VV) ja Mikko Lamberg (V). 

HARRASTUS JA KOULUNKÄYNTI 

Jalkapallo tai jokin muu harrastus saattaa tuntua tällä hetkellä elämän tärkeimmältä asialta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, 

että yli 40-vuotiaita huippujalkapalloilijoita on melko vähän! 

Koulunkäynti on yksi elämän tärkeimmistä asioista ja sen perusteella rakennetaan pohjaa tulevaisuudelle. Koulunkäyntiä voi verrata 

taitoharjoitteluun elämän kannalta. Koulu ja harrastaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, päinvastoin ne tukevat toinen 

toisiaan. 

Aktiivisen harrastamisen kautta saat purettua energiaasi harrastukseen ja keräät lisävoimia koulutyötä varten, kenties jaksat 

keskittyäkin oppitunneilla paremmin. Harrastuksen parissa opit myös sosiaalisia taitoja, joita pystyt hyödyntämään koulussa. 

Koulussa saat yleishyödyllistä oppia kaikkia elämänaloja varten, jopa jalkapalloon. Ajatteleppa vaikka pelimatkaa ulkomaille. 

Koulussa opit mm. eri maista, niiden kulttureista ja historiasta. Koulussa opit kieliä joista muutamista on tullut maailmanlaajuisesti 

yleisempiä. Kun lähdet matkalle, on hyvin todennäköistä, että joudut jossakin vaiheessa puhumaan myös jotain muuta kieltä kuin 

suomea. 

VINKKEJÄ KOULUNKÄYNTIIN 

Harjoitukset ja ottelut saattavat mennä usein päällekkäin kokeisiin lukemisen kanssa. Tilanteeseen voi valmistautua jo etukäteen. 

1. Keskity oppitunneilla opiskeluun ja kuuntelemiseen, oppiminen on tehokkaampaa. 

2. Keskittymällä opiskeluun läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen sujuu huomattavasti helpommin. Jos et ole keskittynyt 

oppitunneilla opetettavaan asiaan, joudut tekemään valtavan työn kotona ilman opettajan apua oppiaksesi käsitellyt asiat. 

3. Ole tietoinen siitä, mitä lähiviikkoina tulee tapahtumaan. Milloin sinulla on kokeita, milloin harjoitukset ja milloin pelejä? 

4. Olemalla tietoinen tulevista tapahtumista, voit suunnitella koulunkäyntisi ja harrastuksesi yhteensovittamista. Kokeisiin ei 

aina tarvitse lukea edellisenä iltana, voit aloittaa lukemisen jo useampia päiviä aikaisemmin. Näin varmistat paremman tuloksen 

oppiaineesi kokeessa sekä mahdollistat osallistumisen harrastukseen. 

5. Läksyt ja kokeisiin lukeminen kannattaa huolehtia ennen harjoituksia tai pelejä. Tapahtumien jälkeen saatat helposti unohtaa ne 

tai olet niin väsynyt, ettet enää jaksa keskittyä kunnolla. 

Referoitu: Petteri Jaatinen, Futiskerho (Suomen Palloliiton julkaisu) 

28

1997 

Edessä: Juha Sippola ja Arttu Pesonen 

Eturivi vasemmalta: Jussi Raja, Lassi Mäkelä, Joona 

Jalonen, Roni Vähävirta, Juuso Kokkonen, Aaro 

Isovirta, Jyri Nikitin ja Miika Hukkanen. 

Takarivi vasemmalta: Lauri Kaijasilta, Seeti Haapanen, 

Tuure Lumiala, Rasmus Marttila, Otso Liinkangas, 

Ismael Omar Hilowlw, Tommi Juhala ja Aale Rajamaa. 

Kuvasta puuttuvat: Joonas Alanenpää, Lauri 

Kaijansinkko, Aaron Kaleva, Joonas Lyytikäinen, Roope 

Stenvall ja Heikki Suokas. 

ISOLLE KENTÄLLE - Nuorempi D eli 13 vuotiaat on se ikäluokka, 

joka vihdoin pääsee oikean jalkapallon pariin; tarkoitan siis 

täysimittaista kenttää ja 10+1 pelaajan kokoonpanoa. 

On selvää, että kun kenttä kasvaa lähes kolminkertaiseksi, pelaajilta 

edellytetään aivan toisenlaista liikkuvuutta kuin aikaisemmin. 

Äkkipäätä ajattelisi, että isoon maaliin on helppo pistää palloja 

solkenaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä maalille on myös pitkä 

matka. Peli pyörii pääosin niin kaukana veskasta, ettei sinne ammu 

tämän ikäisistä kukaan. Maaliluvut eivät siis juurikaan kasva. 

Vaihtomiesten tarve on kuitenkin aivan toisenlainen kuin pienellä 

kentällä. Vaikka miten pelattaisiin aluetta, juoksuetäisyydet ovat 

pitkiä ja käyvät ankarasti varsinkin kuntopiirissä luistelleiden 

kroppaan. 

Edellisellä kaudella joukkueessa reilut 60 maalia tehnyt kaksikko 

siirtyi, ilmeisesti isolla rahalla, kilpaileviin ryhmiin, mikä loi aivan 

uusille ratkaisijoille erinomaisen tilaisuuden ansaita kannuksensa. 

Niin kuin usein käy, uusi vastuu luo uudet otteet. Usea palloa jo 

eskari-iästä PPV:ssä potkinut kaveri nosti menneellä kaudella 

tasoaan uusiin ulottuvuuksiin. Myös rekrytointipuolella oli vilkasta 

ja erinomaisin tuloksin. Markkinoilta kaapattiin useita intoa 

puhkuvia kundeja, joiden kurssi aktiivisen, myös omaehtoisen 

valmentautumisen ansiosta oli jatkuvalla nousu-uralla. 

PELILLISTÄ MENESTYSTÄ - JA JOSKUS TAAS EI - Piirisarja on 

kesäkauden peruskamaa, mihin turnaukset luovat tiivistahtisia 

tähtihetkiä. Piirisarjan vastustajat aletaan vuosien kokemuksella 

jo tuntea lähes pelaajakohtaisesti; HJK/Westin keltainen ryhmä 

kohdattiin tälläkin kaudella neljästi pelkästään sarjassa ja 


turnauksissa, siihen vielä harjoitusottelut päälle. Televisiosta 

tutun Hissu Hietalahden - tässä yhteydessä valmentajan roolissa 

- pelikuviot tunnetaan siis hyvin. 

Jälkikäteen tuloksia tarkastellessa voi helposti saada sellaisen 

käsityksen, että kevätkauden sarjataso oli liian kova. Peräkkäisten 

voitottomien otteluiden sarja venyi tosin pitkäksi, mutta mukana 

oli paitsi kosolti huonoa tuuria myös harmittavaa löysäilyä 

ratkaisuhetkillä. Tiukkojen otteluiden toistuva viime hetken 

häviäminen ei ole hauskaa, mutta se voi olla opettavaista. 

Syksyllä sitä oppia sitten ammennettiin. Oikean sarjatason 

löydettyään Pajamäen pikajuna jyräsi voitosta voittoon. Ison 

maalin etu opittiin käyttämään hyväksi ja ratkaisijoita löytyi 

laajalla rintamalla. Onnistumisen tunteita kertyi siis monille, niin 

kuin pitääkin. 

TURNAUSHUUMAA - Isolle kentälle siirtyminen heijastuu 

myös siihen, ettei turnauksia enää ole tarjolla entiseen tapaan. 

Turnausmuotoinen pelitapa edellyttää aikaisempaa useampien 

kenttien sitomista samaan tapahtumaan. Turnausten 

toteuttaminen on näin ollen haasteellista. Kovimmat joukkueet 

ja suurimmat seurat pelaavat lisäksi keskinäisiä sarjoja ja 

kutsuturnauksia, joten järjestäjät ovat harvassa. Onneksi 

kalenterista saatiin kuitenkin kaivettua viisi turnausta myös 

PPV:lle. 

Kohokohtia voinee poimia kaksi: matkaturnaukseksi valittu 

Särkänniemi Cup, yllättäen Tampereella ja tietysti kesän musttapahtuma 

Helsinki Cup. Matkaturnausten paras puoli toteutui 

29

myös Tampereella. PPV kohtasi yhtä stadilaisjoukkuetta 

lukuun ottamatta pelkästään sellaisia ryhmiä, joiden kanssa ei 

aikaisemmin ole voimia mitelty. Kajaanin Haka, Rovaniemen Lynx, 

Tampereen Ilves ja Tampereen Palloveikot tulivat vastaan, vaikka 

niitä ei edes Helsinki Cupissa jostain syystä näy. 

Hauskaa oli jo menomatkalla Manseen, erityisesti, koska se 

saatiin aloittaa kello 6.30. Kauimpaa tulevat joukkueet oli tietysti 

pistetty aamun ekoihin matseihin, samalla kun tamperelaiset 

vielä venyttelivät sängyn pohjalla. Ei se mitään, paistaahan 

kesällä aurinko, vaikka olisi liikkeellä vähän aikaisemminkin! 

Hotellimajoitus, yhteinen pizzahetki ja tietysti tungeksiminen 

Särkänniemessä jäivät varmasti hienoina elämyksinä mieleen, 

vaikka pelimenestys ei vastustajien raudan lujasta tasosta 

johtuen varsinaisesti häikäissyt. 

Helsinki Cupista jää mieleen erityisesti kaksi asiaa: sarjan ainoan 

ulkomaalaisen joukkueen, kreikkalaisen Cosmos FC:n kohtaaminen 

sekä tietysti armoton helle. Kreikan pojat poistuivat toki kentältä 

voittajina, mutta vasta kauden värikkäimmän ottelun jälkeen. 

PPV:n poikien pistäessä parastaan tauolle mentiin maalittomissa 

merkeissä. Se alkoi käydä varmaa voittoa hakemaan tulleiden 

kreikkalaispoikien - ja myös valmennuksen - hermoille. Seurauksena 

viisi keltaista ja yksi punainen kortti, mutta myös kolme 

ratkaisevaa maalia PPV:n vastustajille. Ottelun jälkeen seremoniat 

olivat kuitenkin etelä-eurooppalaisen lämpimät, vastustajien 

valmennusportaan kehuessa meikäläiset pelaaja-pelaajalta. 

Joukkueenjohtajakin sai tavanomaista enemmän liikuntaa 

menneenä kesänä, kun hellekesän hikisiä hetkiä lievitettiin 

vaihtopenkille kannetulla kylmällä vedellä, jota huilaamassa olleet 

valelivat sienellä hikisiin päihinsä. Helsinki Cupista lähtien pitkälle 

syksyn sarjapeleihin saakka vettä kului käytännöllisesti katsoen 

10 litraa ottelua kohden. 

Syyskesällä taisteltiin vielä kahdessa tapahtumassa: RaKe 

-turnauksessa ja Käpylä Cupissa. Molemmissa menestys oli varsin 

mukavaa ja olosuhteet huipputasoa. Röykän upea hiekkaranta 

Sydän sykkii punaista! 

Pajamäen Pallo-Veikot 

Pidetään pää kylmänä! 

loi miellyttävät olosuhteet Rajamäen matsien välille. Hyvä, kun 

seuraavaan otteluun muistettiin palata! Ranta kannattaa kaikkien 

Rajamäelle pelaavien pitää mielessä! 

YHTEENVETO - Pienellä kortteliseuralla on omat haasteensa 

pelillisen menestyksen saavuttamisen suhteen. Tavoitteellisimmat 

pelaajat alkavat jossain vaiheessa hakeutua suurempien seurojen 

ryhmiin. Se lienee lähinnä luokiteltavissa luonnon laiksi. Toisaalta 

meillä PPV:ssä on aina ollut etuna erinomaisesti toimiva 

kokonaisuus: valmennus on hyvissä ja vakaissa kantimissa, pojat 

ovat viihtyneet hienosti ryhmänä ja vanhempien tuki on ollut 

rikkumaton. Lainaan loppuun itseäni Särkänniemi-turnauksen 

loppuyhteenvedosta. Totesin tuolloin: ”Hyvin tärkeänä asiana 

pidän sitä, että kundit käyttäytyivät koko viikonlopun ajan aivan 

erinomaisesti. Mitään häiriöitä ei ilmennyt, päinvastoin poikien 

käytös niin hotellissa, aamupalalla, ravintola Denniksessä kuin 

Särkänniemessä oli ensiluokkaista. Henkilökohtaisesti olen 

paljon mieluummin mukana ryhmässä, joka pelaa huonosti, mutta 

käyttäytyy hyvin kuin päinvastoin. Tällä en halua väittää, että 

30

pelimenestys sinällään korreloisi käyttäytymisen kanssa. Meidän 

joukkueessamme asiat vain ovat tällä hetkellä näin päin. Oli todella 

ilo olla mukana porukassa, joka viihtyi hyvin yhdessä ja toimi 

moitteettomasti. PPV:n collegea saattoi kantaa ylpeänä koko 

turnauksen ajan!” Tämä sama tunne allekirjoittaneella on ollut jo 

lähes kahdeksan vuoden ajan eli niin pitkään kuin olen joukkueen 

toiminnassa mukana ollut! 

Jussi Sippola 

Joukkueenjohtaja PPV97 

PPV97-joukkueeseen kuuluivat kaudella 2010: 

Alanenpää, Joonas 

Haapanen, Seeti 

Juhala, Tommi 

Kaijasilta, Lauri 

Kokkonen, Juuso 

Lumiala, Tuure 

Marttila, Rasmus 

Pesonen, Arttu 

Rajamaa, Aale 

Soini, Santeri 

Vähävirta, Roni 

Omar Hilowie, Ismael 

Jalonen, Joona 

Kaijansinkko Lauri 

Kaleva, Aaron 

Liinkangas, Otso 

Marei, Mahmoud 

Mäkelä, Lassi 

Raja, Jussi 

Sippola, Juha 

Tikkanen, Janne 

TURNAUKSET KAUDELLA 2010: 

Helsinki Open 24.-25.4.2010 

Särkänniemi Cup 18.-20.6.2010 

Helsinki Cup 12.-15.7.2010 

RaKe-turnaus 7.-8.8.2010 

Käpylä Cup 14.-15.8.2010 

WHAT A GREAT DAY FOR FOOTBALL, 

ALL WE NEED IS SOME GREEN GRASS AND A BALL 

- BILL SHANKLY - 

31

1997 

Edessä: Juha Sippola. 

Eturivi vasemmalta: Jussi Raja, Juuso Kokkonen, 

Aaron Kaleva, Mahmoud Marei, Santeri Soini, Lassi 

Mäkelä, Seeti Haapanen ja Janne Tikkanen. 

Takarivi vasemmalta: Joonas Alanenpää, Otso 

Liinkangas, Daniel Posa, Lauri Kaijansinkko, Tuure 

Lumiala, Rasmus Marttila, Andreas Azaize ja Jaakko 

Savela. 

Kuvasta puuttuvat: Bakari Diarra ja Roni Vähävirta. 

Vaikeuksien… 

PPV97 joukkueen kausi 2010-2011 alkoi marraskuussa 

epävarmoissa merkeissä; pari merkittävää kenttäpelaajaa 

ja maalivahti lähtivät ns. hakemaan uusia haasteita 

eli vaihtoivat punaisen pelipaidan muihin väreihin. Samalla 

pelaajamäärä putosi niin pieneksi, että täyden kokoonpanon 

ottelujen pelaaminen vaikutti kovalta haasteelta. Talviharjoitteluun 

kuitenkin lähdettiin toivein, että keväällä alati kirkkaammin 

paistavan auringon myötä myös tilanne alkaisi näyttää 

valoisammalta. 

Näin myös kävi. Naapuriseura PiTan 97-ikäluokan 

jalkapallojoukkuetta ei saatu enää kokoon, jolloin olimme 

tietysti innolla tarjoamassa lähiseuraa hyväksi vaihtoehdoksi. 

Joukkueeseen liittyikin kolme merkittävää vahvistusta. Myöhemmin 

kauden aikana pari muutakin kundia puki punaista päälleen. Kun 


seuran sisäinen yhteistyö 96 ja 98 joukkueiden kanssa toimi 

erinomaisesti, saimme vanhemmasta ikäluokasta tukea ystävyysja 

nuoremmasta sarjapeleihin. Kauden täysipainoinen läpivieminen 

onnistui talven synkistä näkymistä huolimatta. 

... turnausten… 

Turnaukset ovat pelaamisen suola; kesäisen lämmin viikonloppu 

ruohokentän laidalla pelkästään fudista ajatellen lienee parasta 

mitä juniorijalkapallo voi tarjota. (Unohdetaan ne sateiset 

ja jäätävän tuuliset päivät silmänkantamattomalla aukiolla 

vailla mitään suojaa! Niitähän ei kuitenkaan kenenkään kohdalle 

ole sattunut!) Harmittelin jo edellisvuoden yhteenvedossa 

turnausten nopeaa vähenemistä. Siinä suhteessa ei valitettavasti 

parannusta ollut tälläkään kaudella havaittavissa. Haastajatason 

turnausten järjestäjät ovat harvassa eikä niiden lisäksi tarjolla 

ole kuin mammuttiturnauksia kotimaassa tai ulkomailla. 

Erityiskiitos täytyy antaa Rajamäen Kehitykselle, joka on 

ottanut haastajatason omakseen. Mekin olimme jo toisena kesänä 

peräkkäin Rajamäellä aivan erinomaisissa olosuhteissa pelatussa 

turnauksessa. Sen lisäksi osallistuimme vain kevätturnaukseen 

Tapiolan urheilupuistossa ja tietysti Helsinki Cupiin. 

Pelillisesti kundit venyivät jälleen turnauksissa parhaimpaansa. 

Keskinkertaisesti menneen Helsinki Cupin alkusarjaa seurasi hieno 

torstain pudotuspäivä Siltamäessä, jossa PPV oli alkulohkostaan 

se joukkue, joka sai pelata eniten. Päivän kolmannessa ottelussa 

paidat olivat sitten niin tyhjänä, ettei putoaminen tuntunut enää 

edes pahalta; seuraavaan otteluun ei pelikelpoista joukkuetta olisi 

enää taidettu saada jalkeille. 

32

… ja piirisarjan… 

Piirinsarjan kevätlohko oli pelillinen menestys. PPV käänsi 

edukseen kaikki tiukat ottelut ja hävisi vain kahdelle taidollisesti 

väärässä lohkossa pelanneelle ryhmälle. Tuloksena kolmossija, 

joka olisi merkinnyt nousua ylempään lohkoon ilman päättäväistä 

toimintaa sarjatason säilyttämiseksi. Valmennusjohdon tekemät 

johtopäätökset olivat oikeat, sillä syksyllä tiukat taistot 

päättyivät useampaan kertaan toisin kuin keväällä. Muun ohessa 

lohkon kärkijoukkuetta vastaan menetettiin puoliajan kolmen 

maalin johto yhden byyrin tappioon. Se oli sinänsä huomattava 

parannus kevään 7-0 häviöön verrattuna, mutta arvatkaa 

poistuttiinko sateiselta kentältä juhlavissa tunnelmissa! 

Kokonaisuutena syksykin meni kuitenkin aivan hyväksyttävästi ja 

loppusijoitukseksi tuli lohkonelonen. 

PPV97 oli perinteiseen tapaan erityisen vahva puolustuksen 

osalta, mutta myös hyökkäysteho oli olennaisesti edellisiä 

vuosia parempaa. Kärkipelaajien maalivainu tuotti toistuvasti 

upeita elämyksiä myös kentän laidalle. Keskikentältä löytyivät 

erityisesti loppukaudesta parhaat kehittyjät. Kun joukkueen 

peruskokoonpanossa tapahtui edellisen kauden jälkeen merkittäviä 

muutoksia, se tiesi muutamille kundeille tilaisuutta uudenlaisten 

kykyjen osoittamiseen. Haasteeseen vastattiin erinomaisesti. 

… kautta uuteen kauteen! 

Kausi on takana ja uusi edessä. Se tuo jälleen uudet kuviot, sillä 

kokoonpanomuutoksilta ei ole tämänkään kauden päätyttyä voitu 

välttyä. Toisaalta entisestään tiivistymässä oleva yhteistyö 98 

joukkueen kanssa takaa sen, että pajamäkiset tulevan varmuudella 

kiusaamaan suurseurojen joukkueita myös tulevan kauden sarjassa 

ja turnauksissa. Lapsina aloitettu pelaaminen jatkuu edelleen 

poikien ehdittyä jo murrosikään; hieno saavutus kortteliseuralta, 

kun lähes kaikki vastaavat ryhmät ovat jo lopettaneet toimintansa. 

PPV:ssä on voimaa! 

Kaudella 2010-2011 joukkueessa pelasivat seuraavat kundit: 

Alanenpää, Joonas # 38 

Azaize, Andreas # 19 

Diarra, Bakari # 20 

Haapanen, Seeti # 16 

Kaijansinkko, Lauri # 13 

Kaleva, Aaron # 30 

Kokkonen, Juuso # 8 

Liinkangas, Otso # 9 

Lumiala, Tuure # 5 

Marei, Mahmoud # 26 

Marttila, Rasmus # 22 

Mäkelä, Lassi # 17 

Posa, Daniel # 24 

Raja, Jussi # 2 

Savela, Jaakko # 12 

Sippola, Juha # 6 

Soini, Santeri # 15 

Tikkanen, Janne # 27 

Vähävirta, Roni # 3 

Jussi Sippola, joukkueenjohtaja 

33

1996 

Eturivi vasemmalta: Ronny Fongo Kiadiengila, Mauno 

Diarra, Teemu Ferm, Pyry Ruohomäki, Elias Ervast, 

Isman Mohamed Ali Ismail, Miikka Oksanen, Tiitus 

Nylander ja Jesse Roivas. 

Keskirivi vasemmalta: Eerik Joensuu, Seemi 

Hintsanen, Petteri Kolmonen, Pekka Päärni, Rasmus 

Sievers, Arttu Hakkarainen, Christian Starck, Jere 

Huovinen, Milo Ruuttunen ja Jere Niskanen. 

Takarivi vasemmalta: Artturi Jalli, Roope Leppänen, 

Nico Välisalo, Ahmed Mohamud, Nico Patja, Mahdi Abdi 

Musse, Samuli Tuominen, Niilo Korppi, Aaro Tommiska 

ja Kalle Huuskonen. 

Kuvasta puuttuvat: Otto-Ville Aaltonen, Niko Alatalo, 

Jere Elo, Alexander Hoffström, Jani Lampinen, Samu 

Linjama, Leevi Mäkelä, Jonis Ryan Ojanperä, Joel 

Oksman, Aleksi Sundell ja Lauri Tarpila. 

Pajamäen Pallo-Veikkojen 96-syntyneiden pelimiesten 

kahdeksas toimintakausi oli historiallinen. Joukkue otti 

ensimmäisen askeleensa ulkomaiden valloituksessaan 

käymällä heinäkuussa Göteborgin Gothia cupissa tekemässä 

peruuttamattoman vaikutuksen kansainvälisiin jalkapallopiireihin. 

Bajamajan PV:nä kansainvälisissä kiemuroissa tunnettu joukkue 

niitti mainetta etenkin kentän laidalla, mutta saavutti kentälläkin 

kautta aikain ensimmäisen voittonsa ulkomaalaista vastustajaa 

vastaan (aiempien epäonnisten tasapelien jatkoksi), kun Västerås 

BK 30 sai tuta, mistä Bajamajassa pissitään. 

Aiempien vuosien tapaan Pajamäen vanhin juniori-ikäluokka oli 

seuran suurin ( juniori)joukkue myös kaudella 2010; kauden 

aikana joukkueen vahvuudessa peippaili 42 pelimiestä, ja kauden 

päättyessä kokoonpanoluettelossa komeili 36 nimeä. 

PPV/96 harjoitteli kauden aikana kaikkiaan 90 kertaa ja pelasi 

78 ottelua, joissa se teki mittatilaustyönä tasan 100 maalia. 

Sarjoihin, turnauksiin ja otteluihin osallistuttiin kahdella eri 

joukkueella, kun pajamäkisten mainetta pelikentillä puolustivat 

PPV ja PPV/2. Gothia Cupin lisäksi PPV osallistui Helsingin 

piirisarjaan, Viikinki-turnaukseen Vuosaaressa, Aktiaturnaukseen 

Töölön Pallokentällä ja Helsinki Cupiin. PPV/2 pelasi 

Helsingin ja Uudenmaan piirien yhteisessä harrastesarjassa sekä 

Käpylä Cupissa. 

Valmennusrintamalla tapahtui pieniä muutoksia edelliskausista. 

Kaikkien tunnettujen vitsikirjavuosikertojen väsyneimmät jutut 

vuodesta toiseen kierrättäneet vanhat pajajumit Harri ”Pajamäen 

Päksteri” Kumpulainen ja Hannu ”Pitskun Perluskooni” Kolmonen 

saivat aiempaa vahvempaa taustatukea, kun Kristian ”Konalan 


Keke Aarmstrongi” ja Jyrki ”Jykä” ”Munkkivuoren Murinjo” Jalli 

nostivat selvästi profiiliaan joukkueen valmentajapörssissä. 

Joukkueen kansainvälistä kautta täydensi Pajamäen 

kansainvälisten jalkapallosuhteiden Ecuadorin osaston edustaja 

Alex Cortez, joka toi tuulahduksen eteläamerikkalaista osaamista 

ja näkemystä valmennusportaaseen. 

Kauden tähtihetkiä: 

Gothia cup 

3–2-voitto viime hetken maalilla Västerås BK 30:a vastaan 

PPV/2:n pelaajamyllyn ansiokas kehitystyö 

Pelaajaringin laajuus 

Valmennusporukan laajentuminen 

Pelaajat: 

Aaltonen Otto-Ville 

Elo Jere 

Ervast Elias 

Ferm Teemu 

Hakkarainen Arttu 

Hintsanen Seemi 

Hoffström Alexander 

Huovinen Jere 

Huuskonen Kalle 

Häggvist Henri 

Inberg Anton 

Jalli Artturi 

Kiiski Joni 

Kolmonen Petteri 

Korppi Niilo 

Leppänen Roope 

34

Linjama Samu 

Moallin Mohamed 

Mohamud Ahmed 

Mohamed Ali Ismail Isman 

Musse Anwar 

Mäkelä Leevi 

Niskanen Jere 

Oksanen Miikka 

Oksman Joel 

Päärni Pekka 

Roivas Jesse 

Ruohomäki Pyry 

Ruuttunen Milo 

Sievers Rasmus 

Sorsa Teemu 

Starck Christian 

Sundell Aleksi 

Tommiska Aaro 

Tuominen Samuli 

Välisalo Nico 

Vastuuhenkilöt: 

Hannu Kolmonen, joukkueenjohtaja 

Harri Kumpulainen, päävalmentaja 

Kristian Sievers, valmentaja 

Jyrki Jalli, valmentaja 

Alex Cortez, valmentaja 

Taina Kolmonen, rahastonhoitaja ja huoltaja 

Joukkueen johtoporras kiittää kaikkia tukijoita ja kannattajia 

jälleen kerran mukavasta kaudesta, joka päättyi iloisiin juhliin 

Pikku Ranskassa. Joukkueessa ei seistä tumput suorina talven 

harjoituskaudellakaan, sillä muutoksen tuulet puhaltavat 

siirryttäessä kauteen 2011. Jallin Jykä ottaa vastuun 

joukkueenjohtajan tehtävistä, ja taloudenhoitajana aloittaa 

Stina Sievers. Hannu ja Taina Kolmonen siirtyvät pyörittämään 

pääasiassa 96-syntyneistä PPV/2:n pelaajista kasattavaa uutta 

harrastejoukkuetta. 

Hannu Kolmonen, joukkueenjohtaja 

Harri Kumpulainen, päävalmentaja 

35

1996 

Eturivi vasemmalta: Rasmus Sievers, Pekka Päärni, 

Jere Niskanen, Alexander Hoffström, Roope Leppänen, 

Aleksi Sundell ja makaamassa Juha Sippola. 

Takarivi vasemmalta: Nico Välisalo, Harri Kumpulainen 

(VV), Pyry Ruohomäki, Teemu Ferm, Samu Linjama, 

Christian Starck, Jesse Roivas, Jyrki Jalli (JJ), Milo 

Ruuttunen, Miikka Oksanen ja Artturi Jalli. 

PPV:n vanhimman juniori-ikäluokan pelikausi 2011 

pelattiin lievästi uudistuneen taustajoukon johtamana. 

Vuosikausia joukkueenjohtajan pallilla taituroineen (ensin 

harrasteryhmän ja sittemmin nuorimpien ikäluokkien peräsimeen 

siirtyneen) Hannu Kolmosen tilalla pallilla tasapainoili Jallin Jykä, 

joka selvisi vaativasta urakastaan kuivin varpain. Päävalmentajana 

jatkoi vanhoin vitsein Harri Kumpulainen apunaan Jykä, Sieversin 

Krisu sekä kesken kauden valmennustiimiin liittynyt Ecuadorin 

vahvistus Alex Cortez. Joukkueen rahastonhoitajana aloitti Taina 

Kolmosen jälkeen Stina Sievers. 

Pelaajarintamalla 96-syntyneiden nuppiluku paperilla huiteli 

25 paikkeilla, mutta Sairastuvan Pallo-Veikot ja Rippikoulun 

Pallo-Veikot kuittasivat tästä sievoisen prosentuaalisen siivun 

omiin riveihinsä. Joukkueen käytettävissä oleva miesvahvuus 

vaihtelikin ennennäkemättömällä tavalla koko kesäkauden ajan, 

mikä näkyi harjoituksissa ja peleissä ajoittaisena pelaajamäärän 

vähäisyytenä. Kausi kuitenkin taisteltiin kunniallisesti läpi, eikä 

yhtään ottelua tarvinnut pelata vajaamiehisenä. 

Kauden aikana tehty läheinen yhteistyö 97-joukkueen kanssa poiki 

pelaajaliikennettä molempiin suuntiin. Turnauksiin 96-joukkue 

osallistui edellisvuosia harkitummin: kalenteriin mahtuivat 

Helsinki Cup, Gothia Cup Göteborgissa ja Käpylä Cup. 

Göteborgin ikimuistoinen reissu poiki myös mediahuomiota Ruotsin 

radiossa Pajamäen PV:lle. Pajamäen medialausuntokomitean 

kansainvälisen osaston päällikköä on jo informoitu mahdollisesta 

yhteydenottojen tulvasta tulevaisuudessa. 


hiomassa taktisia kuvioita viikonloppuleirillä Lohjan Kisakalliossa. 

Myös joukkueen jalkapallotietäjäguru saatiin seulottua leirillä 

maalivahti-Juhan viedessä tittelin nimiinsä. Syyskaudella 

heitettiin vielä porukalla vettä kiukaalle joukkueen ensimmäisessä 

yhteisessä saunaillassa. 

Ensimmäistä kertaa 96-ikäluokan pelaajat pääsivät haistelemaan 

myös miesten sarjojen ottelutunnelmia. Syyskaudella sekä 

miesten kakkosjoukkueessa (5. divari) että edustusjoukkueessa 

(3. divari) oli arvokkaita peliminuutteja keräämässä ja kokemusta 

kartuttamassa muutama ysikutosten pelimies. Vastaisuudessa 

aikuisten otteluissa pelaamisesta ja harjoituksissa käymisestä 

toivotaan säännönmukaista kannusteporkkanaa joukkueen 

pelaajistolle. 

Kausi huipentui perinteeksi muodostuneella tavalla tunnelmallisiin 

päättäjäisiin Pikku-Ranskassa. Uuteen kauteen valmistautuminen 

aloitettiin hyvissä ajoin marraskuun alussa harjoitusten ja 

futsalsarjan merkeissä. 

PPV/96 kiittää kaikkia kannattajiaan, tukijoitaan ja symppaajiaan 

kuluneesta kaudesta ja toivottaa kaikki mukaan myös kaudella 

2012! 

Harri Kumpulainen 


Leiririntamalla otettiin edistysaskelia, kun keväällä käytiin 

36

Edustusjoukkue 

Eturivi vasemmalta: Tuomas “der Alte” Leinonen, 

Christian Starck, Tommi Härkönen, Petri “Mosa” 

Junttila (V), Joonas Keränen, Jonathan “Jonde” 

Ekholm, Auvo “Psycho” Kulmanen, Ville “Kendo” 

Pellinen ja Mikko “Lamppi” Lamberg. 

Takarivi vasemmalta: Arto “Artsi” Taskinen (VV), 

Miikka “Sippi” Sipilä, Jarkko “Jakke” Häikiö, Teo “Telli” 

Kohonen, Simo “Pelle” Soini (C), Antti “Fige” Vikman, 

Lasse “Lade” Lehto, Kalle “Carlos” Valkama, Iiro “Iippo” 

Pimiä, Miika “Ässä” Suves ja Timo “Tiko” Torkkeli (JJ). 

Kuvasta puuttuvat: Roope “Ropsu” Karikoski (V), 

Markus “Stegu” Laitila, Juuso “Gordo” Karikoski, 

Aku “Akkari” Itälä, Henri Leijamaa, Tuomas “Tuokki” 

Kylänpää, Kustaa “Kusti” Käki, Janne “Festari” 

Kemppainen, Iiro Helinen, Janne “Silkki” Silvennoinen, 

Daniel “Dani” Taiarol, Velimatti “Vellu” Helasterä, Lassi 

Luukas, Rasmus Sievers ja Aki Elomaa. 

Edustusjoukkuella oli varsin mielenkiintoinen kausi. 

Joukkueeseen aikaisemmin kuuluneet henkilöt olivat jo 

kauhuissaan maaliskuussa, miten edustusjoukkueelle käy, 

mutta perusPPV:laiset pelastivat edustusjoukkueen. 

Harjoittelu oli kovaa talvella; harjoitusprosentti vain liian alhainen. 

Kauden alla taas loukkaantumiset sotkivat pahasti konseptin 

sarjan alkuun. Käytännössä touko-kesäkuussa ansaittu neljän 

ottelun voittoputki ilman vaihtopelaajia pelasti koko kauden. 

Kesällä harjoitusprosentti putosi alle vesirajan ja 

putoamispeikkokin palasi. Lopussa joukkueen oma henki nosti 

pinnamäärän taas riittävän kovaksi. Sijoitus sarjanelosena 

oli paras saavutus, mitä tällä materiaalilla tässä lohkossa 

oli saavutettavissa. Silti pitkät keskustelut materiaalin 

laajentamisesta ja motivaatiosta ovat käynnissä. Toivon, että 

Pajamäestä nousee samanlainen henki paremmalla harjoittelulla 

kaudeksi 2012. 


Kapteenisto ja pelaajat antoivat tukensa menneestä kaudesta 

valmennusjohdolle, joka jatkaa samassa kokoonpanossa kauden 

2012. 

Joukkue vietti päätöstapahtuman Regions-cupia enteillen 

jo ulkomailla. Tilaisuudessa palkittiin joukkueen tärkeimpänä 

pelaajana Lasse Lehto, joka pelasi ehkä jopa parhaan kautensa 

joukkueessa. Vuoden tulokkaana palkittiin TPV:ssakin esiintynyt 

Kustaa Käki, joka siirtyi PPV:n Seoksesta kevätkauden lopussa 

ykkösen rinkiin. 

Toivoa paremmastakin oli jo näkyvissä, kun kaksi omaa junioria 

kävi jo aikuisten peleissä, mutta huhut kertovat, että he ovat 

poistuneet seurasta, vaikka lupaus oli jo osittain ykkösen 

mukana etenemisestä. Junioreita tulee silti harjoittelemaan ja 

mahdollisesti pelaamaan talven aikana ykkösen mukana. 

Joukkueen valmentaja, Arto Taskinen 

KOLMONEN KAUDELLA 2012 

HyPS 

KOPSE 

MaKu/Baltika MPS 

NJS 

NoulLa 

PK K-U 

Ponnistus 

PPV 

RiPS 

SAPA 

SibboV 

37

Kakkosjoukkue 

Eturivi vasemmalta: Harri Kumpulainen, Antti Lehto, 

Karri Laurila, Jari Nieminen, Vesa Tuutti, Mikko Kinnari, 

Tommy Öhman ja Fiki Jusuf. 

Takarivi vasemmalta: Kimmo Hallikainen, Tuomas Sorri, 

Ernesto Lönnqvist, Pertti Hakkarainen, Juha Salminen, 

Janna Juhola, Okko Savonius, Juho Kannari, Eero Pietilä 

ja Antti Peltonen (JJ). 

Vuonna 2010 PPV:n reservijoukkue jatkoi vanhalla, hyväksi 

havaitulla mallilla. Ei-ikämiesikäisten pelaajien joukko 

oli kohtuullisen kokoinen ja muutamilla säännöllisillä 

tai epäsäännöllisillä ikämiespalloilijoilla saatiin kausi vietyä 

tyylikkäästi läpi. 

Talven harjoitteluun käytettiin perinteisesti koulun salia, 

Pallokenttää ja eri futsaljoukkueita, joissa pelaajisto palloili eri 

sarjatasoilla. Suomen Cup oli aikaistettu lähes talvisarjaksi, 

ja perinteistä poiketen ensimmäiseltä kierrokselta päästiin 

jatkoon. Toisella kierroksella vastaan tulikin jo Kolmosen joukkue 

MPS. Varsinaisen peliajan jälkeen peli oli Viitosen joukkuetta 

mairittelevasti tasan 1-1, mutta lopulta malmilaiset saivat 

rangaistuspotkunsa tarkemmin verkkoon ja jatkoivat Cupissa. 

Viitosen kevätkierros mentiin tutun vaihtelevin esityksin ja 

tuloksin viidellä voitolla, yhdellä tasapelillä ja kolmella tappiolla. 

Keskikastin paikka oli kesätauolle lähdettäessä vakiintunut. 


Kevään ja kesän harjoittelua toteutettiin Pirkkolassa, 

Kannelmäessä ja Talin nurmikentillä. 

Syksy oli edelleen vaihtelevaa, valitettavasti hieman kevättä 

heikompaa. Alkusyksyn esitysten valossa jo lohkon häntäpää 

alkoi lähestyä, mutta lopulta viimeisten otteluiden esityksillä 

varmistettiin putoamistaiston välttäminen. Saldo, kolme voittoa, 

kaksi tasapeliä ja neljä tappiota, yhdessä kevään tulosten kanssa 

oikeutti kymmenen joukkueen lohkon neljänteen sijaan. 

Edellisvuosien tapaan joukkuetta valmensi suuren työn tehnyt ja 

yhtä suuret kiitokset ansaitseva Juha Salminen. Karri Karsi toimi 

joukkueen rahakirstun vartijana. Allekirjoittaneella puolestaan 

oli edellä mainittujen avustajan rooli. Kiitän joukkueen pelaajia ja 

tukijoita kaudesta 2010, uudet myrkkyliemet keitellään jälleen 

vuonna 2011. 

Antti Peltonen, joukkueenjohtaja 

PPV2:n toppari Mika Alhola peittää vastustajan yritykset Pitäjänmäen 

kotikentällä. 

PPV2:n keskikentän moottori ja seuran juniorivalmentaja Harri Kumpulainen 

jallittaa vastustajan puolustajia. 

38

Kakkosjoukkue 

Eturivi vasemmalta: Harri Kumpulainen, Harri 

Piitulainen, Kimmo Laakso, Vesa Tuutti, Fiki Jusuf, 

Antti Peltonen (JJ), Jari Nieminen ja Mika Alhola (C). 

Takarivi vasemmalta: Tommy Öhman, Juhani Nummi, 

Antti Lehto, Teemu Toivola, Pertti Hakkarainen, 

Juha Salminen (VV), Jani Siivola, Harri Roine, Mikko 

Lamberg ja Tuomas Sorri. 

Reservijoukkue sai kaudella 2011 joukkueeseen tukun 

uusia, kovia pelimiehiä, mikä tarkoitti, että ryhmästä 

alkoi muodostua joukkue isolla J:llä. Kausi saatiin vietyä 

läpi omin, ei-ikämiesvoimin lähes kokonaisuudessaan, ja samalla 

yhdessä pelaamaan tottuneella rungolla. Riippuvaisuus hassuista 

sedistä kuihtui olemattomaksi, vaikkakaan ei sovi unohtaa 

yksittäisiä herrojen vahvoja esiintymisiä. 

Muuten joukkue ei muuttanut vuodesta 2008 sovellettua 

toimintatapaansa myöskään kaudelle 2011. Talvella harjoittelu 

tapahtui koululla futsalin merkeissä yhdessä ikämiesten kanssa 

ja futsaljoukkueissa pitkin kaupunkia. Talvelle muutamaa vuotta 

aiemmin alkamaan siirretty Suomen Cup oli jälleen ohjelmassa, 

mutta suurta iloa ei siitä tänäkään vuonna saatu. Toiselle 

kierrokselle suoraan arvottu joukkue kärsi heti tappion PoHU3:lle 

Talin hallin raikkaassa ilmapiirissä. 

Viitonen sen sijaan alkoi mairittelevasti, joukkue pelasi kauden 

alusta yli 300 minuuttia oma pää puhtaana, kunnes tilastotappio 

oli väistämätön tosiasia. Kevätkierroksella oltiin muutenkin 

hyvässä vireessä; tuloksena neljä voittoa, tasapeli ja kaksi 

tappiota. Keväällä harjoittelua jatkettiin vielä koululla, ja nurmien 

viheriöidessä siirryttiin Taliin. 


Kaudessa merkittävää oli eräänlainen romahdus elokuun lopulla. 

Tuolloin päästettyjä maaleja oli kahdessatoista ottelusta 

vain kymmenen (0,8 per ottelu). Puolustuksen runkopelaajien 

loukkaantumiset vaikuttivat sitten loppuihin neljään otteluun niin, 

että maaleja meni omiin peräti seitsemäntoista (4,3 per ottelu). 

Vastaavasti hyökkäyspäässä ensimmäisessä kahdessatoista 

ottelussa tehtailtiin 23 maalia (1,9 per ottelu) ja lopuissa 

neljässä kolme (0,8 per ottelu). Ensi kaudella tavoitteena on pelata 

kausi loppuun saakka. 

Joukkueen johdossa ei sielläkään tapahtunut vallankumousta, vaan 

samat naamat vastasivat toiminnasta. Joukkuetta valmensi Juha 

Salminen, jonka ansaitsee jälleen suuren kiitoksen. Kassalipas 

puolestaan oli Karri Karsin tyynyn alla. Allekirjoittanut avusti 

edellä mainittuja. Tässä ominaisuudessa haluankin kiittää kaikkia 

joukkueen pelaajia ja tukijoukkoja menneestä kaudesta ja toivoa 

aina parempaa ensi kautta. 


joukkueenjohtaja 

Syyskierros on sujunut perinteisesti hieman kevättä heikommin, 

ja näin se oli nytkin, erityisesti kolmen neljäsosan jälkeen, kun 

nousuhaaveet olivat kaikonneet tai putoamispeikko siirtynyt 

vainoamaan muita joukkueita. Näin ollen syyspuolella voittoja tuli 

vain kolme yhdeksästä ottelusta, loppujen ollessa tiukkoja tai 

selkeitä tappioita. 

39

PPV-35 

SM-hopeamitalistit Kokkolassa. 

Takarivi vasemmalta: Petri Hakala, Mika Suutari, 

Janne Juhola, Pertti Hakkarainen, Tuomas Sorri, Mikael 

Fagerholm, Janne Pärnänen, Velimatti Helasterä, Niko 

Laiho ja Markus Kaitila. 

Eturivi vasemmalta: Karri Karsi, Ernesto Lönnqvist, 

Karri Laurila, Petri Junttila, Tommi Lassila, Eero Pietilä, 

Tuomas Leinonen ja Kimmo Hallikainen. 

MITALISADETTA! - Pajamäen nuorin ikämiesjoukkue aloitti 

kauden taas yhden vuoden ryppyisempänä. Suurin osa 

ryhmästä mahtui nyt mukaan myös nelikymppisten 

jengiin ja näin oli vuosikymmenten harjoittelun jälkeen päästy 

ideaalitilanteeseen: pelejä oli enemmän kuin harjoituksia. 

Joukkueessa oli myös loistava sekoitus nuoruutta ja kokemusta. 

Nuoruutta edusti PPV:n edustusjoukkueesta mukaan tullut 

35-vuotias untuvikko Tuomas Leinonen ja kokemusta kaikki loput. 

Myös menetyksiä koettiin, kun edellisten kausien avainpelaajista 

Sami Pasanen ja Tommi Nordberg olivat koko kauden 

loukkaantumisten vuoksi sivussa. 

Mukana ringissä sinnitteli kuitenkin parisenkymmentä toisilleen 

hyvinkin tuttua setää. Kaudesta muodostui joukkueen kaikkien 

aikojen menestyksekkäin. 

Kauden alku ei ollut menestyksekäs: piirin valiolohkossa kaksi 

tappiota ja pienehkö ahdistus valtasi heikkohermoisempien 

mieliä. Vaikka joukkue osaa jalkapallon kaikki salat, pelejä on 

takana tuhansia ja muutenkin ryhmä kuhisee toinen toistaan 

täydellisempiä miehiä, ei välttämättä olisi huono idea ottaa 

tuntumaa ison kentän peliin seitsemän kuukauden tauon jälkeen, 

edes pari kertaa ennen ensimmäistä tosipeliä. Nyt alkukausi sujui 

muistellessa askelkuvioita ja ihmetellessä pallon lentoratoja. 

Vähitellen tuntuma kuitenkin löytyi ja kesätaukoon mennessä 

joukkue oli ajautunut lohkon keskikastiin turvassa putoamiselta. 

Sen verran tasapaksu kevätkierros kuitenkin oli, että kolmen 

parhaan joukkoon ei ollut asiaa eikä lähtöpisteitä syyskierrokselle 

siten saatu. 


Elokuun alkaessa tuntuma oli jo löytynyt ja itseluottamus vahvassa 

nosteessa. Mieliä kiihotti myös syyskuun alussa Kokkolassa 

pelattava SM-lopputurnaus, johon PPV35 selvisi nyt viidennen 

kerran peräkkäin. Ottelusiirroista johtuen piirinsarjan pelejä tuli 

ennen lopputurnausta vain yksi. Saimmekin hyvän lähdön syksyn 

mitalijahtiin kun aina hankala, mutta nyt pahasti kesäterässä ollut 

Kiffen kaatui 3-0. 

Kokkola oli tuttu lopputurnauspaikka jo vuodelta 2008, jolloin 

venyimme upeasti neljänneksi. Perustavoitteena turnauksissa 

on ollut jatkopaikan varmistaminen ja siten pääsy kahdeksan 

parhaan joukkoon, mikä tarkoittaa pääsyä seuraavan vuoden 

lopputurnaukseen ilman karsintoja. Niin nytkin. Kokkolaan 

saavuimme lentäen, junalla tai autoilla. Kaikki 18 mukaan 

ilmoittautunutta pelaajaa löysivät perille. 

Turnauksen alku ei ollut lupaava. Isäntäjoukkue Real Kokkola vei 

matkakankeudesta kärsinyttä Pajamäen ylpeyttä 3-1. Seliteltävää 

ei jäänyt, parempi voitti. Seuraava ottelu Piikkiön Palloseuraa 

vastaan pelattiin jo puolitoistatuntia edellisen päättymisen 

jälkeen. Tämä palveli kovakuntoista punakonetta hyvin: lihakset 

olivat lämpimänä ja turnauksen ensimmäistä peliään pelannut 

PiPS murjottiin selkein lukemin 2-1. 

MIFK:n luopuminen turnauksesta viime hetkillä tarkoitti sitä, 

että seuraavana aamuna ei ollut ottelua. Asian aiheuttamasta 

masennuksesta toivuttuamme, käytimme tilaisuuden hyväksi 

vahvistamalla joukkuehenkeä aina arvaamattomassa Kokkolan 

yöelämässä. 

40

Aamulaskennassa miehiä oli yhtä paljon paikalla kuin illallakin. Ja 

kun aamupäivällä tuli tieto Realin voitosta Piikkiötä vastaan, niin 

se tarkoitti jatkopaikkaa ja valmistautumista illalla pelattavaan 

puolivälieräotteluun Rauman Pallo-Iiroja vastaan. Ottelusta 

muodostui punaisten suvereeni näytös: 3-0 voitto ja seuraavana 

ohjelmassa sunnuntain mitalipelit. 

Sunnuntaiaamun välierässä vastaan asettui tuttu vastustaja 

Vantaalta. Valo oli kasannut joukkueen jälleen kerran huomattavasti 

nimekkäämmästä materiaalista kuin PPV, mutta kentällä eroa 

ei huomannut. Pajamäki taisteli 0-0 tasapelin ja vuorossa oli 

pilkkuskaba. Kaksi vuotta sitten, vietimme sunnuntaita Kokkolassa 

häviämällä kahdesti ko.kilpailun. Nyt emme. Kun joukkueen kokenein 

setä Jamie Hakala upotti ratkaisevan potkun Valon verkkoon oli 

PPV:n historiassa ainutlaatuinen SM-finaalipaikka tosiasia. 

Finaalissa vastaan asettui tuttu vastustaja alkulohkosta: Real 

Kokkola. Sinnittelimme mukana puoli ottelua, mutta kotikenttäetu 

ja laajempi rotaatio ratkaisivat lopulta ottelun isäntäjoukkueelle 

runsaslukuisen yleisön edessä selvin 3-0 lukemin. Tästäkään 

häviöstä ei jossiteltavaa löydetty, eikä sitä kauaa murehdittu. 

SM-hopea oli kuitenkin enemmän kuin uskoimme alun perin 

saavuttavamme ja se maistui erittäin hyvälle. Viimeisen vilauksen 

voittopokaalista näimme, kun Ylen kommentaattori Juha Reini 

esitteli sitä studiossa ennen Hollanti-Suomi EM-karsintaottelua. 

Arkeen palattuamme jatkui myös piirin valiolohko. Menestyskrapula 

ei todellakaan vaivannut. SM-hopea oli siivittänyt joukkueen 

hyvään lentoon ja häviö oli vieras käsite koko loppukauden ajan. 

Zyklon kaatui 2-0, KäPa:n kanssa tasan 2-2, PK-35 voitettiin 

3-1, Gnistanin kanssa tiukka vääntö 0-0. Viimeisessä ottelussa 

musersimme MPS:n 5-2 ja kun Kiffen hävisi oman pelinsä, 

joukkueen ensimmäiset valiolohkon kultamitalit olivat tosiasia. 

Kausi oli vahvasti nousujohteinen ja menestyksekäs. Joukkuehenki 

oli jälleen kerran maaginen. Joukkueen valmentajina toimineiden 

Eero ”E-setä” Pietilän ja Pertti ”Kuula” Hakkaraisen pelikirja 

kehittyi kauden aikana ja sisälsi ratkaisuja, kikkoja ja vastauksia 

kaikkiin eteen tulleisiin haasteisiin. Joukkueenjohtaja Tuomas 

”Tusca” Sorri hoitti viileän eleettömästi kaiken likaisen ja 

vähemmän likaisen työn, aina huoltolaukun sisällöstä joukkueen 

hallinnollisiin asioihin. 

Joukkueessa pelasivat: 

Markus Kaitila 

Jari Hiltunen 

Janne Juhola (maaleja 1) 

Janne Pärnänen 

Mikael Fagerholm 

Niko Laiho 

Mika Suutari (1) 

Pertti Hakkarainen 

Tommi Lassila (3) 

Velimatti Helasterä (1) 

Eero Pietilä (1) 

Ernesto Lönnqvist (2) 

Kimmo Hallikainen (7) 

Petri Hakala (1) 

Tuomas Leinonen 

Karri Laurila 

Karri Karsi (3) 

Petri Junttila (9) 

Tuomas Sorri (7) 

Lisäksi miespulan satunnaisesti riivatessa joukkuetta vahvistivat 

vanhemmista ikäluokista Vesa Eronen, Hannu Hornborg, Harri 

Hornborg ja Markku Rönkkö. Suurkiitokset! 

-Janne Juhola 

41


Eturivi vasemmalta: Hannu Hornborg, Jukka Iivanainen, 

Reima Särkijärvi ja Harri Kettunen. 

Takarivi vasemmalta: Jyrki Johansson, Juha Salminen, 

Olli-Pekka Virtanen, Petri Hakala, Jari Turunen, Jyrki 

Lehto, Janne Pärnänen, Markku Rönkkö, Vesa Eronen, 

Markku Heiskanen, Ari Aaltonen, Jari Manninen, Ari 

Kemppainen, Janne Timonen, Harri Hornborg, Jorma 

Lempinen ja Markku Saxelin. 


Eturivi vasemmalta: Tapani Liukkonen, Jyrki Johansson 

Harri Kettunen, Harri Hornborg, Markku Rönkkö, Olli- 

Pekka Virtanen, Jyrki Lehto ja Hannu Hornborg.. 

Takarivi vasemmalta: Jari Manner, Jorma Lempinen, 

Ari Aaltonen, Jukka Iivanainen, Ilpo Poutanen, Ari 

Kemppainen, Jari Manner, Matti Hanninen ja Esa 

Paajamaa. 


Alarivi vasemmalta: Markku Alatalo, Reijo Ailamo, 

Ahmet Önder ja Reima Särkijärvi. 

Ylärivi vasemmalta: Markus Asumaa, Matti Hanninen, 

Jukka Iivanainen, Kalle Soikkanen ja Klaus Kankkunen. 

42

Henkilöautokurssit 

Toinen vaihe 

Pimeän ajo kurssit 

Liukkaan kelin kurssit 

Yrityskurssit 

Ajoharjoittelua kortillisille

PAJAMÄEN PALLO-VEIKOT Kaudet 2010-2011 - PPV

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?