Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo

Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi 

Päivitys 2013–2017

Sisältö 

1 Kotouttamisohjelman lähtökohdat................................................. 4 

1.1 Porvoolaiset maahanmuuttajat .................................................... 4 

1.2 Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan 1.9.2011 ........... 5 

1.3 Valtion kotouttamisohjelma ........................................................ 6 

1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) .................................................... 7 

1.5 Kotouttamistyön käsitteitä ........................................................... 7 

1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat .......................... 8 

1.6 Porvoon tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä ...... 9 

2 Kotouttamistyö Porvoossa ............................................................ 10 

2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus ......................... 10 

2.2 Meeting Point ............................................................................. 10 

2.3 Maahanmuuttajapalvelut ........................................................... 10 

2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut .................................................... 12 

3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista ......................................... 13 

3.1 Asuminen .................................................................................... 13 

3.2 Terveyspalvelut ........................................................................... 14 

3.3 Mielenterveyspalvelut ................................................................ 16 

3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä 17 

3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden 

hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua ...................... 19 

3.6 Sosiaali- ja perhepalvelut .......................................................... 22 

3.7 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut ................................................ 24 

4 Työ ja koulutus ............................................................................. 28 

4.1 Maahanmuuttajat työmarkkinoille ........................................... 28 

4.2. Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen ja 

työelämään ...................................................................................... 32 

4.3. Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä 

olleita työelämään ja oman arjen hallintaan .................................. 33 

5 Muut toimijat ................................................................................ 35

5.1 Kolmas sektori ........................................................................... 35 

5.2 Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat 

kotoutumista.................................................................................... 35 

5.3 Poliisi ......................................................................................... 36 

6 Porvoolaisten maahanmuuttajien näkökulma ............................ 38 

7 Miten jatkossa? – Konkreettisia toimenpiteitä ............................ 40

1 

Kotouttamisohjelman lähtökohdat 

1.1 Porvoolaiset maahanmuuttajat 

Suomeen ulkomailta suuntautunut muutto on viime vuosina monipuolistunut ja kasvanut huomattavasti. 

Monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista 

yhteiskuntaa. 

Näin on myös Porvoossa. Suurin osa muuttajista tulee avioliiton tai koko ajan kansainvälistyvän 

työvoiman liikkuvuuden myötä. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton 

sekä Viron kansalaiset, joihin sisältyvät myös inkerinsuomalaiset paluumuuttajat perheineen. 

Porvoo on vastaanottanut pakolaisia vuodesta 1988 lähtien n. 25–30 henkilöä vuosittain. Pakolaistaustaisen 

väestön osuus Porvoon maahanmuuttajista tällä hetkellä on arviolta yksi kolmasosa 

Väestörekisteriin ulkomaan kansalaisiksi merkittyjen henkilöiden lisäksi Porvoossa asuu arviolta n. 

400 Suomen kansalaisuuden saanutta, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kansalaisuutta voi 

hakea kuuden vuoden / pakolaiset neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa-asumisen jälkeen. 

PORVOON KOKO VÄESTÖ 48 833 

ASUKASTA 

Ulkomaan 

kansalaiset 3,5% 

SUOMEN KANSALAISET, 47 115 

ASUKASTA 

ULKOMAAN KANSALAISET, 1 718 

ASUKASTA 

Suomen 

kansalaiset 96,5 % 

4

SUURIMMAT ULKOMAAN KANSALAISUUSRYHMÄT PORVOOSSA 30.9.2012 

Viro 387 

Venäjä 190 

Vietnam 119 

Ruotsi 110 

Thaimaa 83 

Myanmar 68 

Irak 48 

Kongo 47 

ent. Serbia ja Montenegro 39 

Saksa 38 

Iso-Britannia 35 

Iran 27 

Norja 22 

Bosnia- Hertsegovina 22 

Puola 22 

Yhdysvallat 21 

Romania 20 

Serbia 20 

Jugoslavia 19 

Nepal 18 

Turkki 16 

Muut 71 eri maata yhteensä 

Ei Kansalaisuutta/tuntematon 

Ulkomaalaiset yhteensä 

279 

68 

1718 

1 718 ULKOMAALAISTA 92 ERI 

MAASTA 

Turkki 

Nepal 

Jugoslavia 

Serbia 

Romania 

Yhdysvallat 

Puola 

Bosnia- Hertsegovina 

Norja 

Iran 

Iso-Britannia 

Saksa 

ent. Serbia ja Montenegro 

Kongo 

Irak 

Myanmar 

Thaimaa 

Ruotsi 

Vietnam 

Venäjä 

Viro 

16 

18 

19 

20 

20 

21 

22 

22 

22 

27 

35 

38 

39 

47 

48 

68 

83 

110 

119 

190 

387 

1.2 Uusi laki kotoutumisen edistämisestä voimaan 1.9.2011 

Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisten 20 vuoden aikana 

tapahtuneisiin muutoksiin. Laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt. 

Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen 

liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Pakolaiset tarvitsevat 

laaja-alaista tukea kotoutumiseensa, kun taas erimittaisin työsopimuksin ja opiskelijoiksi tulevat 

tarvitsevat lähinnä neuvontaa ja ohjausta kaupungin peruspalvelujen käyttöön. Laissa korostetaan 

palvelujen järjestämistä tarvelähtöisesti, ei maahantulon syyhyn perustuen: 

”Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä 

sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan 

palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille 

tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan 

5

sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä 

osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja 

voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä.” (Laki kotoutumisen edistämiseksi 

1386/2010 § 30) 

Lakiuudistuksen tavoitteet: 

- Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden edistäminen. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien 

ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa. 

- Kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen ja niiden seurannan parantaminen 

- Alkuvaiheen ohjauksen parantaminen. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa 

suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- 

ja työnhakuvaiheissa. 

- Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymisen ehkäiseminen. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat 

esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. 

- Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen 

- Pakolaisten hallitun kuntiin sijoittamisen vahvistaminen. 

Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja 

työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. 

1.3 Valtion kotouttamisohjelma 

Kesällä 2012 ensimmäistä kertaa vahvistettu Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen 

tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle. Ohjelman yleisenä tavoitteena 

on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella, 

sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien 

vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenvertaisuuteen, 

syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen 

koko yhteiskunnassa. 

Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. 

Kotouttamisohjelmaan on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. 

Ohjelman erityisiä painopistealueita ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja maahanmuuttajalasten 

ja – nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin 

työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta kehittämällä. Maahanmuuttajan asettuminen 

kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuuttajapalveluita tuetaan kehittämällä 

varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajanuorille ja 

lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutuspolkujen sujuvuus. 

Myös asunto-, liikunta ja kulttuuripalveluilla edistetään arkeen kotoutumista. Myös kansalaisyhteiskunnan 

ja järjestöjen kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on ohjelman tärkeä lähtökohta. 

6

(www.tem.fi/kotouttaminen-> Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 

2012–2015) 

1.4 Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) 

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä 

tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. 

Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, 

kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen 

tai muu henkilöön liittyvä syy. 

Etnisen alkuperän perusteella syrjinnän vaarassa ovat erityisesti etniset vähemmistöt, joita Suomessa 

ovat mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset 

henkilöt sekä Suomen alkuperäiskansa saamelaiset. 

Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti 

sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden 

edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti 

muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. 

Yhdenvertaisuuden kehittäminen viranomaistoiminnassa on yksilön, kunkin viranomaisen ja koko 

yhteiskunnan etu. Se on keskeinen lähtökohta kehitettäessä palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita 

vastaaviksi. (TM 1100/009/2004) 

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman etnisen yhdenvertaisuuden 

edistämiseksi toiminnassaan ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän estämiseksi. 

Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan myös liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten 

esim. osaksi kunnan kotouttamisohjelmaa 

1.5 Kotouttamistyön käsitteitä 

Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti 

maahanmuuttaja on 

Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa 

lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity 

tai jolle on myönnetty oleskelukortti. 

7

kotoutumisella tarkoitetaan 

maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että 

maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, 

kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. 

kotouttamisella tarkoitetaan 

kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä 

ja palveluilla (monialainen yhteistyö). 

erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla 

tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti 

lukuja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, 

vamman tai muun vastaavan syyn perusteella 

1.6 Päivittämistyöryhmän kokoonpano ja työtavat 

Syksyllä 2011 nimitettiin työryhmä päivittämään Porvoon Kotouttamisohjelmaa vuodelta 2006 vastaamaan 

uuden lain velvoitteita:” Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on Laadittava kotoutumisen 

edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään 

kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. 

Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 § mukaista talousarviota ja – suunnitelmaa 

laadittaessa.” (Laki kotoutumisen edistämiseksi 1386/2010 32 §). 

Työryhmän jäseninä ovat toimineet 

Sirkka Valta, maahanmuuttajatyön päällikkö (pj), Maria Andersson sosiaali- ja perhepalveluiden 

johtaja, Mervi Makkonen sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelija (sij. Jenny Arponen 1.11.2012 

alkaen) (siht.), Leila Nyberg, varhaiskasvatuspalvelujen johtaja, Pertti Jääskä, kansalaisopiston 

rehtori/ kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen edustaja, Auli Soinio perusopetuksen edustajana, Amani 

Abdelkhalig Bakri maahanmuuttajajäsenenä sekä Noona Heikkilä, osastonhoitaja, terveyspalveluiden 

edustajana 31.5.2012 saakka ja Ulf Backman, asuntopäällikkö. 

Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Kunkin palvelukokonaisuuden edustajat ovat päivittäneet 

tekstinsä ja ovat olleet kutsuttuina mukana kokouksessa keskustelemassa oman osionsa ollessa 

esillä. 

Maahanmuuttaja-asiakkaille on järjestetty kuulemistilaisuuksia varhaiskasvatus- peruskoulun palveluista 

Peipon koulussa 25.4.2012, Edupolissa 15.5.2012 sekä sosiaali- ja terveyspalveluista 

opiskelijan tekemänä haastatteluna ajalla16.4.-18.5.2012. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista on 

8

saatu asiakkaiden palautetta haastattelemalla kansalaisopiston mini-peruskoulun oppilaita sekä 

SPR:n Juttukolossa käyneitä maahanmuuttajia. Yhteenveto kuulemistilaisuuksista esitetään päivityksen 

lopussa ennen kehittämistoimenpiteitä. 

1.6 Porvoon tavoitteet ja kehittämiskohteet kotouttamistyössä 

Kotouttamisohjelman tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä, 

lisätä maahanmuuttajien, järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua sekä turvata maahanmuuttajien 

tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. 

‣ Perustetaan monialainen maahanmuuttotoimikunta, jossa edustajat (yhdys- ja vastuuhenkilöt) 

keskeisiltä hallinnonaloilta. Toimikunta kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Sen tehtävänä 

on seurata ja koota yhteen kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. 

Toimikunnan jäseniksi kutsutaan maahanmuuttajien edustajia. 

‣ Kutsutaan 1-2 kertaa vuodessa koolle käytännön kotoutumistyötä tekevien viranomaisten, 

uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden foorumi, jossa päivitetään 

ja koordinoidaan käytännön yhteistyötä sekä kehitetään yhteisvoimin kunnassa olemassa 

olevaa monikulttuurista toimintaa. 

‣ Tuetaan maahanmuuttajien yhdistystoimintaa sekä ns. kolmannen sektorin järjestämää 

toimintaa maahanmuuttajille. 

‣ Parannetaan tiedottamista maahanmuuttajia koskevista asioista. Sähköisellä tiedottamisella 

vastataan aiempaa paremmin muunkielisten kaupunkilaisten tarpeisiin ->kaupungin 

omien internet-sivujen tietosisältöä maahanmuuttajille, niiden selkeyttä, ymmärrettävyyttä 

ja muunkielistä tarjontaa kehitetään. 

‣ Kartoitetaan erityisryhmien kuten ikääntyvien maahanmuuttajien, kotiäitien ja syrjäytymisvaarassa 

olevien maahanmuuttajanuorten tilannetta ja kohdennetaan heille erityisiä tukimuotoja 

tarpeen mukaan. 

‣ Henkilöstön osaamista monikulttuurisuudessa ylläpidetään ja kehitetään monipuolisen 

koulutuksen avulla. 

9

2 Kotouttamistyö Porvoossa 

2.1 Alkuvaiheen ohjaus, neuvonta ja alkukartoitus 

Lain mukaan Porvooseen muuttava maahanmuuttaja saa perustietoaineiston suomalaisesta yhteiskunnasta 

saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa poliisilla tai rekisteröidessään 

kotikunta- ja henkilötietojaan maistraatissa. Nämä viranomaiset antavat asiakkaalle 

Sisäasiainministeriön tuottaman ”Perustietoa Suomesta”-oppaan, jota on saatavissa useilla eri 

kielillä. Tätä opasta jaetaan myös kaupungin Kompassi-neuvontapalveluista. 

Poliisi ja maistraatti voivat tarvittaessa ohjata maahanmuuttajan Kompassiin, josta saa ohjausta 

Porvoon palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. 

Henkilökohtaista ohjausta ja uuden lain mukaista alkukartoitusta tarvitsevat henkilöt ohjautuvat 

joko maahanmuuttaja- tai Työ- ja Elinkeinotoimiston palveluihin. Maahanmuuttajapalveluissa on 

mahdollista saada omankielistä neuvontaa arabian, englannin, kinyaruandan ja burman kielillä 

sekä myös muilla kielillä tarpeen mukaan. 

2.2 Meeting Point 

Kansalaisopiston Meeting Point toimii käytännössä useimpien juuri maahan tulleiden kohtaamisja 

opiskelupaikkana. Kaikki maahanmuuttajat maahantulon perusteesta riippumatta saavat siellä 

suomenkielen opetusta sekä voivat osallistua muuhun kotouttavaan toimintaan (käsitöitä, liikuntaa, 

retkiä lähiympäristöön jne.). Meeting Pointin yhteydessä toimii maahanmuuttajapalvelujen 

sosiaalityöntekijän ohjaus- ja neuvontapäivystys kerran viikossa. 

2.3 Maahanmuuttajapalvelut 

Maahanmuuttajapalvelujen tehtävänä on kuntaan sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten 

ja paluumuuttajien vastaanotto, perehdytys yhteiskuntaan, sosiaalityö ja kotoutumisen 

edistäminen yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta 

ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon 

liittyvissä asioissa. 

Toimiston henkilökuntaan kuuluu maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä 

ja etuuskäsittelijä-toimistotyöntekijä sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja ja kulttuuriavustajia. 

Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat maahanmuuttajapalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3 

vuotta maahanmuutosta lukien. 

10

Pakolaisten alkuvastaanottoon sisältyy: 

- ensiasunnon järjestäminen 

- pakolaisten vastaanottaminen ja uuteen asuntoon saattaminen 

- moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset 

- Ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston, 

Kelan ja vapaa-ajan palveluista 

- Informaatio oikeuksista ja velvollisuuksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 

Perhetyö 

- asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus 

- tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista / paluumuuttajista terveydenhuoltoon, 

koulutoimeen, päiväkoteihin jne. 

- kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne. 

- Opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin 

jne. liittyvissä asioissa 

- ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen 

- asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen ja rekisteröitymisessä kunnan 

asukkaaksi sekä mahd. poliisin luona asioimisessa (oleskelulupa- ja passiasiat) avustaminen 

- Tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen 

kanssa 

- Neuvontaa, opastusta ja ohjausta, keskustelua 

Sosiaalityö kolmen vuoden ajan maahantulosta 

- Elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen. Ohjaaminen tarvittavien palvelujen 

piiriin. 

- Toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KELA:n 

myöntämien etuuksien vireillepaneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä 

etuuskäsittelijän kanssa 

- Työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen 

yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa 

- Kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja 

ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan 

- Yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa 

11

- Pakolaisten elämänvaiheiden ja mahdollisten traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon 

tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa 

- Psykososiaalinen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely 

- Ohjausta, neuvontaa, keskustelua 

- Avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja 

lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa 

- Yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa erilaisen toiminnan, juhlien ja ystävätoiminnan 

tiimoilta 

- Maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen (taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien/juhlien tms. 

järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, resurssihenkilöiden 

käyttäminen kulttuuriavustajina jne.) 

2.4 Tulkkaus- ja käännöspalvelut 

Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on suomen ja /tai ruotsin kielen vähittäinen oppiminen, mutta 

käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsevat usein 

vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan turvaamiseksi 

tilanteessa, jossa asiakkaalla ja viranomaisella ei ole yhteistä kieltä tai maahanmuuttajan 

kielitaito ei ole riittävä. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomaisessa 

on päätettävä maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista 

tai kun asian selvittäminen muutoin sitä vaatii. 

Säännöksiä kielipalvelujen järjestämisestä löytyy laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden 

vastaanotosta, hallintomenettely- ja hallintolainkäyttölaista sekä potilaslaista. 

Viranomaisen velvollisuus tulkkauksen järjestämisessä ja sen kustantamisesta on rajattu asioihin, 

jotka voivat tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Erityisestä syystä viranomainen voi huolehtia 

tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös asiakkaan aloitteesta vireille tulevassa asiassa. 

Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvan pakolaisen ja hänen perheenjäsenensä 

sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman laatimisessa ja kotoutumista 

edistävien lähiympäristön ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen käyttöön ohjaamisessa syntyneet 

tulkkaus- ja käännöskustannukset ilman aikarajaa. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen em. 

kustannuksia ei enää korvata. 

Maahanmuuttajapalvelut on laatinut ohjeistuksen erilaisesta kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamisesta 

ja tulkkipalvelujen käyttämisestä ja se jaettu kaikkiin kaupungin toimipisteisiin. Porvoossa 

tavoitteena on rohkaista viranomaisia tulkkien käyttämiseen, jotta maahanmuuttajien asioiminen 

eri kaupungin viranomaisissa sujuisi joustavasti ja tasavertaisesti kielellisistä ongelmista 

riippumatta. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä tai käytetään olemassa olevaa käännätettyä 

materiaalia asioimisen tukena 

12

3 Peruspalveluilla tuetaan kotoutumista 

3.1 Asuminen 

Tavoitteet 

Asukasvalinnassa tavoitteena on maahanmuuttajien sijoittuminen tasapuolisesti kaupungin eri 

alueille ja näin estää maahanmuuttajien alueellista segregoitumista. Maahanmuuttajien määrän 

tai etnisen eriytymisen sijaan on enemmän syytä huolestua mahdollisesta valtakulttuurista syrjäytymisestä. 

Kaupunginosissa ja taloyhtiöissä kotoutumista edistetään mm. kannustamalla aktiiviseen asukastoimintaan 

ja lisäämällä asukkaiden välistä vuorovaikutusta. 

Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajat oppivat hallitsemaan maamme asumissääntöjä ja 

– käytäntöjä. 

Vuokra-asuntojen jakoperusteet 

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon piirissä olevien arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalinnassa 

valintaperusteina ovat asunnontarve, varallisuus ja tulot (aravarajoituslaki 1190/1993, 

vanha korkotukilaki 867/1980 ja uusi korkotukilaki 604/2001). Porvoossa mainittujen rajoitusten 

alaisten vuokratalojen asukasvalinnoissa on käytössä Porvoon kaupungin asuntoyksikön suorittama 

ennakkovalvonta. Maahanmuuttajat saavat asuntohallinnon palveluja samojen periaatteiden 

mukaan kuin muutkin asunnon tarvitsijat. 

Asuntojen tarve ja tarjonta 

Maahanmuuttajien asumiseen pyritään löytämään ratkaisuja myös muualta kuin kaupungin omasta 

asuntotuotannosta. Tavoitteena on maahanmuuttajien asumisen järjestäminen mahdollisimman 

monipuolisesti myös yksityisillä ja yleishyödyllisillä asuntomarkkinoilla. 

Ensimmäisenä asuntona Porvooseen sijoittuvalle pakolaiselle (noin 25 -30/vuosi) pyritään osoittamaan 

valtakunnallisen Y-säätiön tarjoamia vuokra-asuntoja. Säätiön ja Porvoon kaupungin yhteistyön 

piirissä on 28 asuntoa eri puolilla kaupunkia. Tällä tavalla pyritään sosiaalisesti tasapainoisiin 

asuntoalueisiin ja talojen asukasrakenteessa monipuolisuuteen. 

Mahdollisten paluumuuttajien (noin 10 -15/vuosi) asuttamiskanava on yleishyödyllisten asunnonomistajien 

kautta. Yleishyödyllisten vuokratalojen asukasvaihtuvuus on noin 19 %. Asuntoja vapautuu 

eniten juuri niiltä alueilta, joilla jo asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. 

13

Asuinalueiden eriytyminen on voimistumassa ja esimerkiksi Gammelbackan alueella vieraskielisten 

määrä on kasvanut nopeasti. Maahanmuuttajien asumisen keskittymien syntyminen pienituloisille 

ja heikomman statuksen omaaville vuokra-asuntovaltaisille alueille yhdessä alhaisen koulutustason 

kanssa saattaa nostaa riskiä huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille, joka 

taas saattaa vahvistaa segregaation kierrettä. Asuinalueiden eriytymiskehitystä tulee ehkäistä niin 

asuntoja kaavoituspolitiikan keinoin kuin erilaisilla lähiö- ja aluekehitysprojekteilla sekä asuntokantaa 

monipuolistamalla. Asuinalueiden eriytymiskehityksen ja asumiskeskittymien muodostumisen 

hillitsemiseksi on tärkeää, että asumistuen saajia ei jatkossakaan ohjata pelkästään valtion 

tukemiin vuokra-asuntoihin. 

Suurimmat yleishyödylliset arava- ja korkotukiasuntojen omistajat Porvoossa ovat Porvoon A- 

asunnot Oy – Borgå A - bostäder Ab VVO, Kiint. Oy Peiponaho sekä SATO. Näistä mainituista 

uustuotantoa ovat 2000-luvulla harjoittaneet vain kaupungin tytäryhtiöt Porvoon A-asunnot Oy – 

Borgå A-bostäder Ab ja Kiint. Oy Peiponaho. 

Toimenpide-ehdotukset 

- Porvoon kaupunki jatkaa yhteistyötä Y-säätiön kanssa asuntojen hankkimiseksi (5-10 

asuntoa/vuosi) pakolaisille ja varaa tarvittaessa kaupungin talousarvioon omapääomaavustuksen. 

- Pakolaisten ensimmäiset asunnot osoitetaan pääsääntöisesti Y-säätiön asuntokannasta 

- Laaditaan useammalla eri kielellä Porvoon oma asumisopas, johon osallistuvat kaupungissa 

toimivat yleishyödylliset vuokra-asuntoyhtiöt. 

- Maahanmuuttajien asumisessa huolehditaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävästä 

tarjonnasta ja tasapainoisesta sekä kattavasta seudullisesta jakautumisesta. 

3.2 Terveyspalvelut 

Yhdenvertainen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että asiakkaan saamaan hoitoon ja asiakaspalveluun 

eivät vaikuta asiakkaan ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema, äidinkieli, sukupuoli, etninen 

tausta, kulttuuri tai vakaumus. 

Terveyskeskuksella on kaksi terveydenhoitajaa, joille maahanmuuttajapalvelut ilmoittaa sen kautta 

saapuvat maahanmuuttajat. Yhdyshenkilöt koordinoivat maahanmuuttajien terveystarkastuksiin 

liittyviä asioita. He kirjaavat uusien maahanmuuttajien tiedot sairaskertomusjärjestelmään ja tekevät 

lähetteet laboratorioon ja röntgeniin. Yhdyshenkilöt ilmoittavat asiakkaan tulosta hänen omalle 

terveysasemalle. Terveysaseman sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja kutsuu asiakkaan terveystarkastukseen 

mahdollisimman pian. 

14

Terveystarkastus 

Terveystarkastus tehdään kaikille Porvoon alueelle sijoitettaville kiintiöpakolaisille ja turvapaikan 

saaneille. Sellaisille turvapaikanhakijoille, joille ei ole vielä myönnetty oleskelulupaa ja joilla ei ole 

vielä vakituista asuntoa Porvoossa annetaan vain ensiapuluontoinen hoito. Poikkeuksena ovat 

odottavat äidit, jotka ohjataan äitiysneuvolaan, alle kouluikäiset lapset, jotka ohjataan lastenneuvolaan 

ja koululaiset kouluterveydenhuoltoon. 

Porvooseen saapuu maahanmuuttajia myös muun menettelyn kautta. Tähän ryhmään kuuluvat 

paluumuuttajat, perheenyhdistämisen ja avioliiton kautta maahan tulleet. Mikäli maahanmuuttaja 

tulee selkeästi erilaisista olosuhteista kuin Suomen kaltaisesta hyvinvointivaltiosta tehdään terveystarkastus 

samaan tapaan kuin pakolaisille ja turvapaikan saaneille. 

Aikuisten terveystarkastukset tehdään terveysasemilla, lasten neuvoloissa ja kouluikäisten kouluissa. 

Terveystarkastuksessa on myös tulkki mukana. Terveystarkastuksessa kartoitetaan asiakkaan 

elämän vaiheita, sosiaalisia taustatietoja, yleistä terveydentilaa, mahdollisia sairauksia ja 

käytössä olevia lääkkeitä sekä aikaisempia rokotuksia. Laboratorio- ja röntgentulokset käydään 

asiakkaan kanssa läpi. Saatujen tietojen perusteella tehdään asiakkaalle hoitosuunnitelma; rokotukset 

sekä tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle. Terveystarkastuksen yhteydessä 

tiedotetaan myös muista Porvoon terveyspalveluista. 

Kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille ja muille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus saada 

suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. Turvapaikanhakijoille rokotuksia ei anneta paitsi 

turvapaikkaa hakevien lasten ja raskaana olevien kohdalla tehdään poikkeus; heillä on mahdollisuus 

saada suomalaisen käytännön mukainen rokotussuoja. 

Alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajat saavat samanlaiset terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon 

palvelut kuin muu väestö. 

Asiakaspalvelun arvolähtökohdat 

Sosiaali- ja terveystoimen Terveyspalveluyksikön arvoihin kuuluvat mm. asukas- ja asiakaslähtöisyys, 

oikeudenmukaisuus ja arkielämän arvostus. 

- Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan mm: 

- Ihmisarvon kunnioittamista 

- Hyvää vuorovaikutusta 

- Inhimillistä kohtelua hoidossa 

- Rehellisyyttä 

- Luottamusta hoidon laatuun ja yksityisyyden suojaan 

- Tiedonsaantia siten, että asiakas/potilas ymmärtää asian 

- Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista hoidossa 

- Hyvää yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa 

15

- Asiakkaan/potilaan oman kokemuksen kunnioittamista hoidossa ja ratkaisun hakemista ilman 

johdattelua, painostusta ja pakkoa. 

Arkielämän arvostuksella ymmärretään sitä, että Ihmiset vaikuttavat itse omilla päätöksillään ja 

toiminnallaan terveyteen. Terveyspalveluissa tuetaan itsehoitoa ja terveellisten elämäntapojen 

toteutumista sekä terveellisen ympäristön rakentamista. 

3.3 Mielenterveyspalvelut 

Pakolaisille ja muille maahanmuuttajille on yhteistä muuttaminen omalta kotiseudulta uuteen ja 

vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Muutto ja siihen liittyvät menetykset (sukulaiset, ystävät, 

työ, asema yhteisössä, taloudelliset menetykset) on usein niin suuri elämänmuutos, että se koetaan 

kriisinä, joka lisää riskiä psyykkisten vaikeuksien ja ongelmien ilmaantumiseen. Maahanmuuttajilla 

ilmenee usein erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä kuten ahdistusta, masennusta, 

eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, epävarmuutta omasta identiteetistä sekä psykosomaattisia 

oireita. Lisäksi pakolaisilla saattaa olla takanaan useita vaikeita kokemuksia, muun 

muassa vainoa ja tilanteita, joissa he ovat olleet välittömässä hengenvaarassa. Pakolaisista 10– 

40 %:lla on arvioitu olevan kidutuskokemuksia. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat maahanmuuttajan 

selviytymistä uudessa kotimaassaan ja heijastuvat usein koko perheen hyvinvointiin. 

Porvoossa maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut hoidetaan pääsääntöisesti normaalipalvelujen 

puitteissa. Mielenterveyden ongelmat havaitaan usein peruspalveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa, 

koulujen terveydenhuollossa, aikuiskoulutuksen kursseilla ja sosiaalityöntekijöiden 

vastaanotoilla. Kaikkien näiden tahojen työnkuvaan kuuluu luonnollisena osana yhteistyö sekä 

tuen ja keskusteluavun tarjoaminen asiakkaalle. 

Tarvittaessa asiakkaat ohjataan varaamaan aika perusterveydenhuollosta, omalta terveysasemalta, 

jossa lääkäri arvioi potilaan hoidon tarpeen. Lievemmät psyykkiset häiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa 

(lääkärit, terveyskeskuspsykologi). Psykiatrian palvelut ovat erikoissairaanhoitoa, 

jonne ohjataan keskivaikeista tai vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivät, psykiatrisen lääkärinja 

terapiahoidon tarpeessa olevat asiakkaat. 

Erityispalveluina on käytettävissä Suomen mielenterveysseuran SOS-keskuksen Ulkomaalaisten 

kriisipalvelut Helsingissä. Resursseja varsinaiseen asiakastyöhön on rajoitetusti, mutta keskus 

tarjoaa työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja yhteistyötä maahanmuuttajatyöhön liittyvissä 

kysymyksissä. 

Kidutettujen kuntoutuskeskus Helsingissä on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, 

hoitaa ja kuntouttaa kotimaissaan kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikan 

hakijoita sekä heidän lähiomaisiaan. Kidutettujen kuntoutuskeskus toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena 

muille kidutettuja hoitaville tahoille: se kouluttaa, konsultoi ja ohjaa terveydenhuollon 

ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. 

16

3.4 Varhaiskasvatus ja esiopetus lasten kototutumisen edistäjänä 

Tavoitteet: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on vakiintunut työmuoto, jossa kaikki suomi 

toisena kielenä lapset osallistuvat systemaattiseen ja suunnitelmalliseen S2 – opetukseen pienryhmässä 

vähintään kerran viikossa. 

Työntekijän kulttuurinen herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuurisuuteen näkyy arjessa onnistuneena 

kasvatuskumppanuutena monikulttuuristen perheiden kanssa. 

Henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksia järjestetään vuosittain 

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat periaatteet ja 

tavoitteet 

Porvoon varhaiskasvatusta ohjaavat Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2011), yksikkökohtaiset 

ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Esiopetusta ohjaavat Porvoon kaupungin 

Esiopetussuunnitelma (2011), yksikkö – ja lapsikohtaiset esiopetussuunnitelmat. 

Monikulttuurinen toimintaohjelma Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 

valmistui keväällä 2011. Toimintaohjelma on toimintamalli ja käsikirja, jonka lähtökohtana on porvoolainen 

varhaiskasvatus ja porvoolaiset toimintamallit. Käsikirja tukee varhaiskasvatuksen ja 

esiopetuksen henkilöstöä monikulttuurisessa kasvatuksessa. Toimintaohjelman sisältönä ovat 

kasvatuskumppanuuden rakentaminen, suomi toisena kielenä – suunnitelma sekä monikulttuurinen 

yhteistyöverkosto. 

Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että maahanmuuttajataustaisen 

lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja luottamuksellinen sekä vastavuoroinen 

yhteistyö luo kasvatuskumppanuutta monikulttuurisen perheen kanssa. Työntekijän kulttuurinen 

herkkyys ja hyväksyvä asenne monikulttuuristen perheiden rinnalla on tärkeää. 

Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, 

saame, romani, tai viittomakieli tai joka käyttää muuta kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissään 

ja jonka molemmat vanhemmat/huoltajat tai toinen vanhemmista/ huoltajista on maahanmuuttaja. 

Porvoon kaupungissa kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien 

kanssa varhaiskasvatussuunnitelman tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi suomen 

kielen tukemisen suunnitelma. Tulkkipalveluita käytetään aina tarpeen vaatiessa yhteistyöpalavereissa 

vanhempien kanssa. 

Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelman mukaan esiopetusikäisen maahanmuuttajataustaisen 

lapsen opetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Opetus toteutetaan maahanmuuttajataustaisen 

lapsen tausta huomioon ottaen esiopetuksen yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden 

mukaisesti. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on oikeus saada ohjausta suomen 

kielen harjoitteluun pienryhmätilanteissa sekä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja 

toisten lasten kanssa. Opetuksella tuetaan suomen tai ruotsin kielen ja mikäli mahdollista, lapsen 

17

oman äidinkielen kehittymistä. Lapsen identiteetin rakentamiselle on merkityksellistä, että myös 

hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arjessa. 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten 

lasten valmiuksia oppia suomea tai ruotsia. Oppiminen tapahtuu luonnollisissa 

tilanteissa toisten lasten kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa perehdytään lapsen 

omaan kulttuuriin ja historiaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilymisestä on perheillä. 

Monikulttuurisuustoiminta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 

Nykytila: 

Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa on keväällä 2012 maahanmuuttajataustaisia lapsia noin 

110, joista esiopetuksessa on noin 25 lasta. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan 

ja Mäntykummun sekä Näsin päiväkodeissa. 

Porvoon kaupungin varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä toimii vakinaisena suomi toisena 

kielenä -lastentarhanopettaja, jonka yhtenä työtehtävänä on ollut käynnistää tehostettu suomi toisena 

kielenä -opetus päiväkoti- ja esiopetusryhmissä. Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa toimiva 

työmuoto esiopetusryhmien lastentarhanopettajien ja S2-lastentarhanopettajan välille niin, että 

lapset voivat osallistua tehostettuun S2-opetukseen pienryhmässä kerran viikossa joko S2- 

lastentarhanopettajan tai oman lastentarhanopettajan ohjaamana. Jokaiseen päiväkotiin on nimetty 

S2-vastaava, joka osallistuu tapaamisiin ja toimii omassa yksikössään tiedonvälittäjänä ja S2- 

opetukseen liittyvän keskustelun ylläpitäjänä. 

Porvoon kaupungin puheterapeuttien kanssa on yhteistyössä laadittu maahanmuuttajataustaisen 

lapsen suomen kielen tukemisen polku. Ideana on, että lapsen kielenkehittymistä tuetaan systemaattisesti, 

aina kouluikään asti. Kielen tukemisen polussa suomenkielen taitojen kehittymistä 

seurataan erilaisin kartoituksin. 

Yli 3-vuotiaille ja yhden vuoden päivähoidossa olleille lapsille tehdään KETTU- testi, jonka avulla 

kartoitetaan kielitaidon eri osa-alueita. Viisi vuotta täyttäneille tehdään Repun Takanasa- kartoitus, 

jolla arvioidaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Tärkeänä työmuotona päiväkoteihin on vakiintunut 

kielikonsultaatio, joissa kartoitetaan kaikkien 5- vuotta täyttävien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten 

lasten suomen kielen taito. Tulosten perusteella lapselle tehdään jatkosuunnitelma, josta ilmenevät 

suomi toisena kielenä -opetuksen tai puheterapian tarve ja niiden järjestäminen. Konsultaatioon 

osallistuvat lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja suomi 

toisena kielenä -lastentarhanopettaja. 

Lisäksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen kielenkehittymisen seurannassa ja arvioinnissa 

on otettu käyttöön pienten kielireppu, jonka pohjana on Eurooppalaisen viitekehyksen 

mukainen kielitaidon tasojen kuvausasteikko. 

Maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen 

opetusta, jos päiväkodissa tai lähipäiväkodeissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Tällä hetkellä 

opetusta järjestetään albanian, vietnamin ja arabian kielissä. 

18

Monikulttuurisen työn kehittäminen Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa 

Suomi toisena kielenä – toiminta vakiinnutetaan osaksi henkilöstön päivittäistä toimintaa niissä 

ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen 

kielen tukeminen tulee olla suunnitelmallisesti huomioitu. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan 

riittävä koulutus monikulttuuriseen kohtaamiseen on myös jatkuva kehittämisen asia. 

S2-lastentarhanopettajan työtä tulee kehittää aikaisempaa enemmän ryhmän henkilökuntaa konsultoivaan 

ja ohjaavaan suuntaan. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen S2-opetuksen 

eri toimijoiden kanssa nähdään tärkeänä ja tarpeellisena tulevaisuudessakin. 

Päiväkodeissa työskentelevien oman äidinkielen (kotikielen) opettajien työn koordinointia tulee 

edelleen kehittää yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden ja koulutuspalveluiden kanssa. 

Vuosina 2012–2013 Porvoossa on tavoitteena kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavaa 

esiopetusta varhaiskasvatuspalveluiden ja koulutustoimen yhteistyönä. 

3.5 Perusopetus vähentää eriarvoisuutta, kehittää erilaisuuden 

hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua 

Koulujen toiminnassa korostuu osallisuus, hyvinvointi, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja toisten 

kunnioittaminen. Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään. 

Porvoon kaupungin suomenkielisten koulutuspalveluissa on 278 maahanmuuttajataustaista perusopetuksen 

oppilasta ja tämän lisäksi esiopetuksen piirissä on 23 oppilasta. Prosentuaalisesti 

tämä vastaa yhteensä noin 7.5 % koko suomenkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista. 

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on noin 15 maahanmuuttajataustaista oppilasta, joka on 

hieman alle 1 % ruotsinkielisten perusopetuksen koulujen oppilaista. 

Perusopetukseen valmistava opetus ja nivelvaiheen tuki 

Porvoon kaupungissa järjestetään valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa 

ja yläkouluikäisille Pääskytien koulussa. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan 

ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä, 

jonka enimmäiskoko on 10 oppilasta. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä 

noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin 

soveltuvissa aineissa, mm. matematiikassa, englannissa ja taitoja taideaineissa. 

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus tarvittaessa jatkaa opiskelua tuetusti 

nivelluokassa Peipon tai Pääskytien koulussa. Nivelvaiheen tuen jälkeen oppilas siirtyy oman lähikoulunsa 

oppilaaksi. Nivelvaiheen opetukselle tulee varata riittävät resurssit, ja sen toiminta ja 

asema osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea tulee vakinaistaa. 

19

Ruotsinkielisessä koulutoimessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus on keskittynyt 

Saxbyn kouluun. Oppilaita on myös muissa kouluissa. Maahanmuuttajaoppilaita tuetaan ylimääräisin 

tuntiresurssein ja/tai neuvontapalveluin, kunnes he voivat siirtyä perusopetukseen. 

Suomi toisena kielenä -opetus 

Oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, 

opetetaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta suomea toisena kielenä. Opetuksen järjestäjä 

huolehtii siitä, että kaikilla suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutetuilla oppilailla on mahdollisuus 

saada sitä. Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla 

eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa 

oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena 

on aina oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen. Opetuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa 

ja arvioinnissa käytetään apuna kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa. Suomi toisena kielenä 

-oppimäärää opiskeleville oppilaille pyritään laatimaan oppimissuunnitelma. Koulujen oppikirjaja 

oppimateriaalimäärärahoissa suomi toisena kielenä -opetus huomioidaan kuten muutkin oppiaineet. 

Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta 2009–2010 alkaen järjestänyt vuosittain kolme 

lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit ovat olleet avoimia lukio-opiskelijoiden lisäksi muille 

keskiasteen opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille. Jatkossa kurssimäärää pyritään kasvattamaan 

tai kursseja vaihtelemaan vuosittain niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa useampia 

suomi toisena kielenä -kursseja. 

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetus 

Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna 2011–2012 albanian, arabian, burman, venäjän 

ja vietnamin kielissä. Keväällä 2010 tehdyn selvityksen perusteella oman äidinkielen opetusta on 

järkeistetty muodostamalla eri koulujen yhteisiä ryhmiä. Opetusryhmät ovat useissa tapauksissa 

suuria ja oppilaat iältään ja kielitaidoltaan hyvin heterogeenisia. Monet oppilaat, mm. virolaiset, 

kongolaiset, thaimaalaiset ja kurdit, jäävät edelleen ilman oman äidinkielen opetusta. 

Opetuksen tarve eri kouluissa on hyvä selvittää vuosittain. Pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, mutta 

vastaavasti on syytä jakaa suuria ryhmiä pienemmiksi. Oman äidinkielen opetuksessa siirrytään 

menettelyyn, jossa huoltaja hakee lapselleen paikkaa oman äidinkielen opetusryhmässä ja sitoutuu 

siihen, että lapsi käy opetuksessa koko lukuvuoden ajan. Laaditut kielikohtaiset opetussuunnitelmat 

otetaan käyttöön, ja opetussuunnitelmatyötä jatketaan niiden kielien osalta, joissa kielikohtaista 

opetussuunnitelmaa ei vielä ole. Opettajien rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota opettajan 

pätevyyteen sekä tehtävään sopivuuteen. Oman äidinkielen opettajilla tulee olla mahdollisuus 

osallistua täydennyskoulutukseen. 

Pienryhmäisten uskontojen opetus 

Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Roomalaiskatolisen 

uskonnon opetusta järjestetään Huhtisen, Peipon, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa. 

Kevätkummun koulu järjestää islamin opetusta. Pienryhmäisten uskontojen opetus toteutetaan 

opetuksen järjestäjää velvoittavan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. 

20

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi 

Eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen 

kielen taito. Oppilaan tulee voida osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. 

Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sopivia menetelmiä. 

Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa. 

Ennen päättövaihetta arviointi suhteutetaan oppilaan edellytyksiin ja hänelle oppimissuunnitelmassa 

asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi voi olla sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Päättöarvioinnin 

tulee olla myös maahanmuuttajaoppilaan kohdalla realistista ja vertailukelpoista ja sen 

tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman perusteissa esitetyt päättöarvioinnin 

kriteerit koskevat kaikkia oppilaita. Oppilasta ja huoltajia on informoitava arviointikriteereistä. 

Siirtyminen toisen asteen opintoihin 

Yhteistyötä toisen asteen koulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa tehostetaan, jotta jokaiselle 

peruskoulun päättävälle oppilaalle löytyisi hänelle sopiva opiskelupaikka. Maahanmuuttajataustaisille 

nuorille, jotka eivät oppivelvollisuusiän täyttyessä ole saaneet peruskoulun päästötodistusta, 

pyritään järjestämään mahdollisuuksia täydentää peruskoulun opintojaan. Mahdollisuutta suorittaa 

peruskoulun opintoja Linnankosken lukion aikuislinjalla ryhdytään selvittämään. 

Hallitusohjelman 2011 koulutuspoliittisten linjausten mukaan maahanmuuttajien lukioon valmistava 

koulutus pyritään käynnistämään syyslukukaudesta 2014 alkaen. Porvoon suomenkieliset koulutuspalvelut 

seuraa tilannetta tavoitteenaan järjestää vastaavaa koulutusta omassa kunnassa. 

Maahanmuuttajaoppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki 

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat oppimisen tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin 

muutkin oppilaat. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon 

kirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet asetettujen 

tavoitteiden saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi perustuu oppimissuunnitelmassa 

määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Maahanmuuttajaoppilaan tarvitsema tuki tulee huomioida 

myös opinto-ohjauksessa. Yläkoulun oppilaiden oppilaanohjausta tehostetaan. 

Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden tukeminen kouluyhteisössä 

Koulujen kulttuurinen monimuotoisuus tulee esille koulujen juhlissa, teemapäivissä ja tapahtumissa. 

Oppilaskuntatoiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaiset oppilaat koulun toimintamalleihin 

sopivalla tavalla. Koulut osallistuvat resurssiensa mukaan kansainvälisiin projekteihin 

ja yhteistyöhön erimaalaisten koulujen ja opettajien kanssa. Koulut tehostavat keskinäistä yhteistyötä 

ja ideointia sekä informointia esimerkiksi teemapäivien ja tapahtumien järjestämisestä. 

Porvoon kaupungin opetussuunnitelman kiusaamista ehkäisevään suunnitelmaan sisällytetään 

syrjintää ja rasismia ehkäisevä suunnitelma. Syrjinnän ja rasismin suhteen koulut noudattavat ehdotonta 

nollatoleranssia. 

21

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 

Porvoon kaupungin suomenkieliset koulutuspalvelut noudattaa työllistäjänä yhdenmukaisuusperiaatetta. 

Kouluissa huomioidaan kuitenkin se, että maahanmuuttajataustainen opettaja tai henkilökunnan 

jäsen voi tuoda kouluun uutta erityisosaamista sekä edistää suvaitsevaisuutta niin työyhteisössä 

kuin oppilaiden keskuudessa. Tästä syystä koulutuspalvelut tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten 

henkilöiden rekrytointia pysyväisluonteisiin työsuhteisiin sekä pätevyysvaatimukset 

täyttävien henkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Työpaikat huolehtivat siitä, että eri kieli- ja 

kulttuuritaustaiset työntekijät voivat osallistua työpaikan kaikkeen toimintaan tasavertaisina muiden 

työntekijöiden kanssa. 

Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen kehittäminen koulutuspalveluissa 

Lähivuosina maahanmuuttajien valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, maahanmuuttajien 

muun opetuksen tukea ja oman äidinkielen opetusta pyritään kehittämään järkeistämällä 

opetusryhmien muodostamista ja tehostamalla valtion rahoitusjärjestelmän hyödyntämistä. Valtionrahoituksena 

saadut resurssit kohdistetaan kouluille, joissa tukeen oikeuttavaa opetusta järjestetään. 

Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen koordinointi- ja kehittämistyöhön olisi hyvä palkata 

(osa-aikainen) maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori. Kehittämistyössä noudatetaan Porvoon 

kaupungin suomenkielisen koulutusjaoston 15.12.2011 hyväksymää Monikulttuurisuustaitojen 

kehittämissuunnitelmaa. 

3.6 Sosiaali- ja perhepalvelut 

Sosiaalityö 

Pakolaiset ja paluumuuttajat saavat kolmen ensimmäisen vuoden ajan Suomeen muutostaan tarvitsemansa 

sosiaalityön palvelut maahanmuuttajapalveluista. Alkuvaiheen jälkeen he siirtyvät 

oman asuinalueensa sosiaalityön asiakkaiksi. 

Muut maahanmuuttajat, mm. avioliiton perusteella oleskeluluvan saaneet puolisot ja heidän perheensä 

eivät välttämättä ole lainkaan sosiaalityön asiakkaita. He voivat halutessaan saada neuvontaa 

ja ohjausta maahanmuuttajapalveluista, mutta taloudellista tukea tai pitkäjänteisempää 

työskentelyä vaativa varsinainen asiakkuus alkaa useimmiten suoraan alueen sosiaalityössä. 

Sosiaalityön tavoite on kotouttaa maahanmuuttaja-asiakkaat suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin, 

joten he saavat palveluja samoilla periaatteilla kuin muutkin kansalaiset. 

Asiakkaan asioidessa ensimmäisiä kertoja sosiaalitoimistossa heille kerrotaan tulkin välityksellä 

sosiaaliturvasta, oikeuksista ja niihin liittyvistä velvollisuuksista. Jatkossakin tulkkia käytetään tarvittaessa. 

Perheen lasten käyttöä vanhempiensa tulkkeina vältetään. 

22

Porvoon sosiaali- ja perhepalveluiden arvoja ovat: 

- Ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus 

- Asiakaslähtöisyys, mikä tarkoittaa asiakkaan itsenäisyyttä ja elämänhallintaa sekä itsemääräämisoikeutta 

ja vastuuta omasta elämästä. 

- Vaikuttavuus ja tuloksellisuus, mikä toteutuu syrjäytymisen ehkäisemisessä ja osallisuuden 

edistämisessä 

- Arkielämän arvostaminen, moniarvoisuus 

Sosiaalityö on jakautunut aikuissosiaali- ja lapsiperheiden sosiaalityöhön. 

Aikuissosiaalityö keskittyy asiakkaiden perusturvaan ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. Asiakkaita 

ohjataan itsenäiseen selviytymiseen ja ja parempaan elämänhallintaan yhteistyössä esim. terveydenhuollon, 

työvoimatoimiston, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. 

Lapsiperheiden sosiaalityössä korostuu edellisten tehtävien lisäksi lakisääteisen lastensuojelun 

vastuu ja vaatimukset. Lapsiperheiden selviytymistä tuetaan monin tavoin, mm. taloudellisella tuella, 

tukihenkilön tai – perheen järjestämisellä, koulunkäymisen, harrastusten ja työhönsijoittumisen 

tukemisella sekä perhetyön avulla. 

Varsinaisen lastensuojelun asiakkuuden käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja 

kehityksestä, jota voivat vaarantaa esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien päihteiden käyttö, 

mielenterveyden ongelmat tai perheväkivalta. Lapsi voi myös itse vaarantaa oman terveen kehityksensä 

käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä koulunkäyntiä tai tekemällä rikollisen teon. 

Lastensuojelu on yhteistyötä perheen, sen lähiverkon ja viranomaisten, esim. päivähoidon, koulun 

ja nuorisotyön kanssa. Vanhempia tuetaan lasten kasvatuksessa ensisijaisesti siten, että lapsi 

asuu omassa kodissaan. 

Maahanmuuttajaperheen lapsella saattaa olla vaikeitakin kokemuksia takanaan. Maan ja kulttuurin 

muuttuminen on koko perheen yhteinen, joskus vaikeitakin perheongelmia ja toimintakyvyttömyyttä 

aiheuttava asia. Nuorten kasvukivut kahden kulttuurin (kodin ja ympäröivän yhteisön) vaikutuspiirissä 

tuovat lisäpaineita eivätkä lastensuojelun asiakkuuteen johtavat ongelmat maahanmuuttajaperheissä 

ole lainkaan harvinaisia. Ajoissa haettu apu auttaa perhettä ja lasta parhaiten. 

Jos lastensuojelun toimenpiteitä tarvitaan, yhteistyö perheen kanssa on toiminnan perusta. Perheellä 

on oikeus saada tiedot asioista niin, että ne tulevat ymmärretyiksi. Tulkin käyttöä on oikeus 

vaatia, jos yhteistä kieltä ei löydy. 

Kehittämistarpeita: 

- kulttuuritulkit välittämässä ja edesauttamassa yhteistyötä ja molemminpuolista ymmärtämystä 

- maahanmuuttajille sopiviksi todettujen työmuotojen kuten esim. läheisneuvonpidon rohkeampi 

käyttäminen perustyössä 

- maahanmuuttajille suunnatun selkokielisen materiaalin hyödyntäminen arkityössä. 

23

Sosiaalitoimessa aletaan tarjota tarvittaessa omankielistä neuvontaa, jota työntekijä voi pyytää 

maahanmuuttajapalveluiden kautta. 

3.7 Kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut 

Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnan tavoitteena on, että Porvoossa on tarjolla 

asukaslähtöisesti eri-ikäiselle väestölle monipuolisia, korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä kirjasto-, 

kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opetuspalveluita. 

Tehtäväalueen johtajana toimii kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja. 

Kaupunginkirjasto- Uudenmaan maakuntakirjasto 

Kirjasto tarjoaa palveluita kaikille kaupungin asukasryhmille. Kokoelmatyössä, asiakaspalvelussa 

ja käyttäjäkoulutuksessa pyritään huomioimaan myös erityisryhmien tarpeet - kuten maahanmuuttajat. 

Yhdessä sidosryhmien kanssa järjestetään monikulttuurisia tapahtumia. Yhteistyötä tehdään 

Maahanmuuttajapalveluiden ja Helsingin kaupunginkirjaston – Monikielisen kirjaston kanssa. 

Kulttuuripalvelut 

Kulttuuripalvelut saivat uudet toimitilat v. 2012 Taidetehtaassa, mikä luo uusia mahdollisuuksia 

huomioida erilaisia kohderyhmiä. Taidehalli, tapahtumasalit (Avanti-sali ja Tehdassali) ja työpajatila 

Studio ovat tiloja, joissa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia taidepajoista monikulttuurisuustapahtumia. 

Maahanmuuttajat ovat uusi kohderyhmä, jonka toiminnalle kulttuuripalvelut haluaa antaa tilaa. 

Pajatoiminnan ja Taidehallin näyttelyiden yhteistoiminnallisuutta kehitetään niin, että kuntalaisille 

voidaan avata syvemmin näyttelyiden sisältöä oman tekemisen tai teemakeskustelujen kautta. 

Taidenäyttelyihin tutustuminen antaa maahanmuuttajille perspektiiviä tapaamme tutkia itseämme 

ja ympäristöämme, mutta vastaavasti voimme saada heiltä palautetta suomalaisesta kulttuurista. 

Liikuntapalvelut 

Liikuntapalveluissa maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt integroidaan normaaliin liikunta- 

ja urheilutoimintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 

24

Liikunta on hyvä aktiviteetti, koska puutteellinen kielitaito ei estä osallistumista jo olemassa olevaan 

urheiluseuratoimintaan tai kaupungin liikuntatoimen tarjoamiin palveluihin. Nämä palvelut 

ovat usein myös edullisia. Esimerkki jo toimivasta toiminnasta on puulaakiurheilu, jossa maahanmuuttajista 

kootut joukkueet osallistuvat mm. puulaakijalkapallosarjaan. 

Liikuntapalvelut toimii tarvittaessa linkkinä yksittäisen maahanmuuttajan tai maahanmuuttajaryhmän 

ja tarjolla olevien palvelujen esim. urheiluseurojen välillä. 

Lasten Liikuntamaa on toimintamuoto johon erityisesti toivotaan maahanmuuttajaperheiden osallistuvan. 

Täällä he voivat tutustua muihin lapsiperheisiin hyvinkin rennossa ilmapiirissä. 

Liikuntapalvelut aloittaa vuoden 2012 aikana sekä aikuisille että lapsille suunnatut uudet liikuntahankkeet. 

Liikuntapalvelut lisää myös yhteistyötä nuorisopalveluiden Nella-hankkeen kanssa. 

Nuorisopalvelut 

Nuorisopalvelut tarjoaa monipuolista vapaa-ajan- ja harrastustoimintaa yhdenvertaisesti kaikille 

porvoolaisille lapsille ja nuorille mm. nuorisotilatoimintaa, leirejä, retkiä, tapahtumia sekä valistustoimintaa 

ikäryhmille sopivilla teemoilla. Kaikkeen toimintaan ovat myös maahanmuuttajalapset 

– ja nuoret tervetulleita. 

Kotoutumisprosessissa oleville lapsille ja nuorille tarjotaan yksilöllistä erityistä huomiota, positiivista 

erityiskohtelua ja tukea vapaa-aikaan kaikissa nuorisotiloissa. Erityispalveluiden nuorisotyöntekijät 

mahdollistavat omalta osaltaan yksilöllistä ja turvallista ohjausta niin kouluissa kuin vapaaajalla. 

Työtä tehdään tiiviisti maahanmuuttajia valmistavien luokkien opettajien kanssa. Gammelbackan 

nuorisotilassa käyvistä lapsista ja nuorista n. 50 %:lla on maahanmuuttaja tausta. Gammelbackan 

nuorisotilassa yksi nuoriso-ohjaaja on nuorisopalveluiden yhdyshenkilö monikulttuurisissa 

asioissa. 

Nuorisopalvelut pyrkii myös lisäämään valtaväestön nuorten vieraiden kulttuurien tuntemusta 

sekä tukemaan erilaisuuden hyväksymistä järjestämällä suvaitsevuuskasvatukseen liittyviä 

tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia. Esimerkki tästä toiminnasta on useiden tahojen yhteistyönä 

kaupungin 8-luokkalaisille vuosittain järjestettävä Pakolaisen Polku -tapahtuma, jonka 

tarkoituksena on edistää myönteistä ilmapiiriä maahanmuuttajia kohtaan. 

Vuoden 2012 lopussa päättyvän monikulttuurisuushankkeen ”Nella – etninen nuori aktiiviseksi ja 

hyväksytyksi” yhtenä tuotoksena tulee olemaan maahanmuuttajalapsille ja -nuorille tarkoitettu 

opas harrasteisiin löytämisen tueksi. 

25

Porvoon kansalaisopisto 

Porvoon kansalaisopiston opetustoiminta jakautuu kolmeen pääalueeseen: Pääopetukseen, projektitoimintaan 

ja tilauskoulutuspalveluihin. 

Projektit 

Meeting Point 

Vastatakseen maahanmuuttajien määrän jatkuvaan kasvuun Porvoon kansalaisopisto on luonut 

oman erityisen ohjelmansa maahanmuuttajien opetukseen nimeltään Meeting Point. Ohjelmaan 

on saatu rahoitusta Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston ja Opetushallituksen projektimäärärahoista. 

Ohjelmaa on kehitetty eteenpäin yhdessä kaupungin maahanmuuttaja-palveluiden 

kanssa. Meeting Point on kaikille maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille suomalaisille 

tarkoitettu tapaamispaikka, jossa kerhoemäntä on aina paikalla. Kahvilaan voi tulla juomaan 

kupin kahvia tai teetä tai viipyä vaikka pidempäänkin. Meeting Point on ilmainen ja sinne ei 

tarvitse erikseen ilmoitettua. 

Meeting Pointiin kuuluu myös kurssitarjontaa, johon kuka tahansa kiinnostunut voi osallistua ilmaiseksi. 

Opetuksen pääpaino on suomen kielen kursseissa, mutta sen lisäksi kursseja järjestetään 

tietotekniikan, liikunnan, ruoanlaiton, yhteiskunnallisen opetuksen ja käsityön alalta. Tämän lisäksi 

normaalina opetuksena järjestetään myös iltaisin suomen kielen opetusta. Erityisesti on kuitenkin 

syytä painottaa, että maahanmuuttajat ovat tervetulleita aivan kaikille opiston kursseille. Hyvinkin 

huonolla suomen kielen taidolla pärjää ainakin taitoja taideaineissa, joissa opettajan on mahdollista 

havainnollistaa opetustaan helposti kädestä pitäen. 

Makoisa-projekti nuorille väliinputoajille 

Makoisa-projekti on suunnattu nuorille maahanmuuttajille. Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten 

suomen kielen taitoja ja yhteiskunnallisia valmiuksia sekä toimia nivelvaiheen koulutuksena peruskoulun 

ja ammattikoulun välissä. Hanke aloitettiin Opetusministeriön myöntämällä lisävaltionosuudella 

ja Opetushallituksen myöntämällä setelirahoituksella marraskuun alussa 2012 ja 

hanke jatkuu kevään 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hankkeen jatkorahoitusta 

Pääopetus 

Kansalaisopisto on kaikille aikuisille tarkoitettu avoin, yleissivistävä oppilaitos. Opinto-ohjelma on 

laaja, yli 300 erilaista kurssia. Porvoon kansalaisopisto tarjoaa opetusta seuraavilla ainealueilla: 

avoin yliopisto-opetus, musiikki, teatteritaide, kuvataiteet, sanataide, vesi- ja lentoliikenne, puutarhatalous, 

kotitalous, tietotekniikka, kielet mm. suomen ja ruotsin kieli, yhteiskunta ja kasvatus, 

tanssi, liikunta ja terveys, jooga 

Suurin osa maahanmuuttajista on aikuisia, joten he ovat kansalaisopiston luonteva kohderyhmä. 

Lapsille ja nuorille kansalaisopisto järjestää koulutusta lähinnä vain teatteritaiteen alalla. Maahanmuuttajien 

osallistuminen opiston kursseille edesauttaa kotoutumista oleellisesti. Tietojen ja 

taitojen oppimisen lisäksi kotouttamisen kannalta on tärkeää maahanmuuttajien saamat kontaktit 

suomalaisiin, sillä pelkät suomen kielen kurssit eivät vielä takaa kielen oppimista. Luontevassa 

kanssakäymisessä suomalaisten kanssa opitaan tekemisen kautta suomen kieltä. Suurin syy 

maahanmuuttajien puutteelliselle kielitaidolle on kanssakäymisen vähäisyys suomalaisten kanssa, 

ja kansalaisopisto tarjoaa tähän luontevan ja turvallisen foorumin. Tämä näkyy opiston asiakastyytyväisyyskyselyn 

tuloksissa, josta käy ilmi sosiaalisten tekijöiden tärkeä rooli opiskelumotivaatios- 

26

sa. Opisto voikin olla tärkeä tekijä maahanmuuttajan integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Parannusehdotuksia 

Tärkein päämäärä on saada Meeting Pointille pysyvä rahoitus. Koska Meeting Pointiin voi tulla 

kuka tahansa kiinnostunut milloin tahansa, on se löytänyt laajan kohderyhmän maahanmuuttajia, 

jotka syystä tai toisesta eivät muuten ole juuri sillä hetkellä muiden virallisten tukikanavien ulottuvilla. 

Näin se on saavuttanut suuren suosion ja tärkeän aseman Porvoon kaupungin maahanmuuttajille 

suunnatuissa palveluissa. 

Maahanmuuttajien työvoimapoliittisilla kursseilla esitellään suomalaista koulutusjärjestelmää. Tässä 

yhteydessä kansalaisopisto jää usein huomiotta. Kansalaisopisto ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: 

1. Jokaisella työvoimapoliittisella kurssilla käydään läpi opinto-ohjelmaa ja kannustetaan ihmisiä 

osallistumaan. Viime vuosina yhä useampi maahanmuuttaja-kurssi on käynyt tutustumassa paikan 

päällä opistoon, mikä on oikein hyvä vaihtoehto. 

2. Kaikkiin kotouttamissuunnitelmiin voitaisiin lisätä osallistuminen ainakin yhdelle kansalaisopiston 

kurssille. 

Lisäksi kansalaisopiston tavoitteena on parantaa tiedottamistaan maahanmuuttajiin päin. Opiston 

tärkein tiedotuskanava on painettu opinto-ohjelma yhdessä nettisivujen kanssa. Opinto-ohjelman 

osalta voisi tulla kyseeseen tiettyjen osien kääntäminen tärkeimmille kielille, ainakin englanniksi ja 

venäjäksi. Myös kansalaisopiston suomen kielen opetusta voisi kehittää maahanmuuttajille kotoutumiskursseilla 

kehitettyjen ”taso”-määrittelyjen mukaisesti. 

- tarpeen mukaan opisto tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden saada äänensä 

kuuluville 

- opisto järjestää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta edistäviä luentoja ja kursseja 

Borgå medborgarinstitut 

Useimmat maahanmuuttajat integroidaan ensisijassa suomenkieliseen yhteiskuntaan, mutta tarpeen 

vaatiessa järjestetään myös ruotsinkielisiä kursseja. 

Borgå medborgarinsinstitut on jo useana vuonna järjestänyt tekstiilityön kurssin, jonka kurssiohjelma 

on ollut saatavilla myös englanninkielisenä. Tämä tarjoaa maahanmuuttajalle luontevan 

mahdollisuuden olla tekemisissä kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajat osallistuvat myös mm. 

Kielikahvila-toimintaan sekä Borgå medborgarinsinstitutin tavallisille kursseille, jolloin he ovat mukana 

tavallisina opiskelijoina eivät mitenkään erityisesti maahanmuuttajina. Myös osa kieltenopettajista 

on maahanmuuttajia. 

27

4 Työ ja koulutus 

4.1 Maahanmuuttajat työmarkkinoille 

Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut 

Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (myöh. TE-toimisto) tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien 

kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä heidän työmarkkinavalmiuksiaan 

eri toimenpiteiden avulla; kielikoulutuksella (suomi tai ruotsi), ammatillisilla koulutuksilla, 

työharjoittelulla, työelämävalmennuksella sekä palkkatuella työllistämällä ja tarvittaessa 

kuntouttavalla työtoiminnalla. Tavoitteena on, että maahanmuuttajalla olisi valmiudet toimia 

suomalaisessa työelämässä. 

Maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresurssi 

Maahanmuuttajapalveluiden parissa työskentelee kaksi te-toimiston virkailijaa. Asiakkaina ovat 

kotoutujat ja kotoutumisajan umpeuduttua vielä suomen- tai ruotsinkieltä taitamattomat maahanmuuttajat. 

Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa käytetään aina tulkkia. Muissa asioiden hoitamisessa 

käytetään mahdollisesti jotain yhteistä kieltä, lähinnä englantia. 

Asiakkaat 

Te-toimistossa on vuoden 2012 alussa työnhakijoina kaikkiaan n.580 maahanmuuttajaa. Työnhakijat 

edustivat 61 kansallisuutta, joista suurimmat ryhmät ovat venäläiset, vietnamilaiset, albaanialiset, 

virolaiset, myanmarilaiset sekä äidinkielenään kurdia puhuvat irakilaiset ja iranilaiset yhteensä. 

Kotoutujia tästä ryhmästä on n.130 (23 %). 

Suomen kieltä taitamattomien ryhmästä lähes suurin osa koostuu 1990-luvulla Suomeen saapuneista 

vietnamilaisista, venäläisistä, Irakin ja Iranin kurdeista sekä vuonna 2008 maahan saapuneista 

myanmarilaisista ja albaaneista. 

Kotoutujista tällä hetkellä on 90 % työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa / työelämävalmennuksessa 

ja omaehtoissa/rinnastettavissa koulutuksissa. 10 % on vasta maahan tulleita odottaen 

seuraavan kielikurssin alkamista. 

Suomen kieltä taitamattomista pisimpään Suomessa olleista maahanmuuttajista koulutuksessa on 

n. 20 %, työttömänä n. 40 %, muut työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, osa-aikatöissä ja 

10 % työkyvyttömiä. 

. 

28

Alkukartoitus 

Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity 

työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa 

(1295/2002) säädetyllä tavalla. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa 

muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. 

Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle 

maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden 

kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Työ- ja 

elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa 

saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Ohjaamisessa on tehtävä 

yhteistyötä palvelujen järjestäjän kanssa. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai 

kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja 11 §:ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelman 

N:o 1386 4603 tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, tarvitseeko 

maahanmuuttaja kotoutumiskoulutusta, omaehtoista opiskelua tai muita tässä luvussa tarkoitettuja 

toimenpiteitä kotoutumisensa tueksi. 

Kotoutumissuunnitelma 

Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, 

joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen 

tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä 

edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. 

Suomen tai ruotsin kielen opiskelun lisäksi kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia maahanmuuttajan 

oman äidinkielen opetuksesta, yhteiskuntaan perehdyttävästä opetuksesta, lukuja 

kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävästä opetuksesta, kotoutumiskoulutuksesta ja muista 

kotoutumista yksilöllisesti edistävistä toimenpiteistä. 

Oikeus kotoutumissuunnitelmaan ja sen kesto 

Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi 

työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla 

tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. 

Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen 

perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Ensimmäinen 

kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan 

tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Ensimmäinen 

kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman 

kesto määräytyy yksilöllisesti hänen omien tavoitteidensa, työ- ja koulutushistoriansa 

sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelmaan 

oikeuttava enimmäisaika on kuitenkin kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. 

Aikaa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi, 

että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Jos kotoutumissuunnitelmaa 

ei ole tilapäisesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan 

vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa 

voidaan pidentää vastaavasti. 

29

Kotoutumissuunnitelman laatiminen 

Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan 

kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja 

voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto 

käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään 

kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Kotoutumissuunnitelmaa 

laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan omat kotoutumista edistävät tavoitteet. 

Kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat on sovitettava 

yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena 

yhteistyönä. 

Kotoutumissuunnitelman laativan viranomaisen tehtävät 

Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa koulutuksesta, 

työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä 

ja palveluista. 

Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan yksilöllistä tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muuhun 

kotoutumista ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman 

laatimisesta 

Kotouttamistuki 

Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen 

aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki. 

Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus kotoutumistukeen 

työmarkkinatukena määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus kotoutumistukeen toimeentulotukena 

toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. 

Kotoutumiskoulutus 

TE-toimisto hankkii yhdessä työvoima- ja elinkeinokeskuksen (ELY) kanssa maahanmuuttajien 

kotoutumista edistävää koulutusta; lukuja kirjoitustaidon opetusta sekä suomen kielen peruskoulutusta. 

Vuosina 2012 – 2013 volyymikoulutukseen kuuluu kaksi kertaa vuodessa, tammihelmikuussa 

ja elo-syyskuussa alkava kotoutumiskoulutusta: normaalisti etenevä 240 opiskelijapäivää 

ja hitaasti etenevä 270 opiskelijapäivää kestoltaan. Lisäksi lukuja kirjoitustaidon koulutus 

200 opv. Luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ei voida järjestää joko vuosi pienen osanottajamäärän 

vuoksi, jolloin asiakas joutuu odottamaan työvoimapoliittista koulutusta jopa yli vuoden. 

Normaalisti ja hitaasti etenevät kurssit sisältävät molemmat 3 moduulia suomen kieltä ja neljäs 

moduuli on työelämän suomea työharjoittelun merkeissä suomalaiseen työelämään oppimisessa. 

Lisäksi TE-toimisto on huolehtinut oppilasrekrytoinnista Opetushallituksen rahoittamille ammatillisiin 

opintoihin valmistaville koulutuksille. Näitä järjestäviä oppilaitoksia ovat Edupoli, Borgå Folkakademi, 

Yrityspalvelu ja Amisto. 

30

Koulutuksen alussa tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan 

huomioon mm. opiskelijan lukuja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammattikokemus, kielitaito ja 

yleistiedot. 

Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen 

tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa lukuja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, 

joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan 

liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun 

osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. 

Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien 

kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lukuja kirjoitustaidon opetusta 

annetaan Opetushallituksen lukuja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman 

perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että 

maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon 

Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen 

Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena siten kuin 

julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää 

myös omaehtoisena opiskeluna. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa työvoimapoliittisena 

aikuiskoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä toimialueellaan. 

Työ- ja elinkeinotoimisto ohjaa maahanmuuttajan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan 

kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun. 

Kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko 

järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun. 

Omaehtoisen opiskelun tukeminen 

Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan 

työmarkkinatukeen tässä laissa ja työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos: 1) maahanmuuttajalla 

on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve, ja toimisto arvioi, että omaehtoinen 

opiskelu tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä; 

2) opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa; ja 

3) muut tässä luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Koulutuksen tunnustaminen 

Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastaminen suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan 

Opetushallitukselta. Tunnistamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA maiden ulkopuolisista korkeakoulututkinnoista 

tai ammatillisista tutkinnoista. Asiantuntija lausunto ei anna kelpoisuutta hakea 

virkaa, mutta atk-taitoja, englannin kielen taitoa, uusinta oman alan osaamista, puutteellinen suomen- 

ja/tai ruotsinkielen taitoa. Työnantajat arvostavat usein myös Suomessa suoritettua tai ainakin 

Suomessa tunnistettua tutkintoa, joten tutkinnon tunnustaminen ja rinnastaminen on hyödyllistä 

muutenkin kuin virkakelpoisuuden saavuttamiseksi. 

31

Itä-Uudenmaan TE-toimiston koulutus- ja tietopalvelusta saa hakukaavakkeita ja opastusta. 

Kehittämistarpeet 

- Kotoutumistoimenpiteisiin rinnastettavien toimenpiteiden lisääminen ja kehittäminen. 

- Yhteistyötä ja kontaktien lisäämistä paikallisten työnantajien kanssa olisi kehitettävä, jotta 

saisimme maahanmuuttajille työ- ja työharjoittelupaikkoja eri ammattialoille. 

4.2. Aikuiskoulutus tarjoaa ensimmäiset askeleet kotoutumiseen 

ja työelämään 

Liikelaitos Edupoli 

Kotoutumiskoulutus, valmistava koulutus ja ammatillinen koulutus 

Edupoli on useaan alaan erikoistunut aikuisten oppimiskeskus, joka on järjestänyt maahanmuuttajakoulutusta 

jo vuodesta 1988. Edupolissa voi osallistua erilaisiin koulutuksiin ja suorittaa tutkinnon 

yli kahdellakymmenellä alalla, muun muassa liiketoiminnan, palvelun ja tekniikan aloilla. 

Maahanmuuttajat saavat tietoa eri ammateista ja ammatillisista koulutusvaihtoehdoista ja näyttötutkintojärjestelmästä 

kotoutumiskoulutuksen aikana. Tieto ammattiin kouluttautumisen mahdollisuuksista 

vielä aikuisena on tärkeää mm. opiskelumotivaation ja kielikoulutuksen tavoitteiden 

asettamisen kannalta. 

Oppilaitoksessa järjestetään myös koulutusta, joka on tarkoitettu vain maahanmuuttajaryhmille. 

Uusille maahanmuuttajille järjestetään kotoutumiskoulutusta. Se koostuu lähtötason arvioinnista ja 

koulutuksesta, jonka laajuus ja etenemisnopeus vaihtelee opiskelijan tarpeen ja tavoitteiden mukaan 

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opintokokonaisuudet ovat suomen kieli 

ja viestintätaidot, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja ohjaus. Koulutuskokonaisuuteen sisältyy myös 

vähintään 6 viikon työelämäjakso, joka voi olla työelämään tutustumista, työharjoittelua tai ammatilliseen 

koulutukseen tutustumista opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Koulutuksen 

tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa toimivan peruskielitaidon (B1.1) ja tekee yhdessä 

kouluttajan kanssa ammatillisen jatkosuunnitelman. Kielitaito arvioidaan koulutuksen lopussa. 

Kotoutumiskoulutuksena järjestetään tarvittaessa myös lukuja kirjoitustaidon koulusta, jonka kesto 

on 200 päivää. 

Ammatilliseen peruskoulutukseen suuntaaville maahanmuuttajille Edupoli järjestää ammatilliseen 

peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (Mava), jonka pituus vaihtelee 20 opintoviikosta 40 

opintoviikkoon. Koulutus sisältää kielellisten valmiuksien lisäksi myös ammatilliseen koulutukseen 

ja työelämään tutustumisjaksot. Koulutuksen aikana opiskelija voi suorittaa tarvittaessa esim. hygieniaosaamistodistuksen, 

työturvallisuuskortin tai anniskelupassin. 

32

Opiskelijoita polutetaan kotoutumiskoulutuksen ja valmistavan koulutuksen kautta kohti ammatillisia 

opintoja ja työelämää. Ammatillisten opintojen aikana on mahdollista saada suomen kielen 

tukea ja ohjausta. 

Edupolilla on oikeus toimia yleisten kielitutkintojen järjestämispaikkana. Opiskelijat voivat suorittaa 

keskitason suomen kielen tutkinnon esim. ammatillisia opintoja tai työelämää tai Suomen kansalaisuushakemusta 

varten. 

Edupolin edustajat ovat mukana erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, joissa kehitetään ja tuetaan 

maahanmuuttajien kotoutumista koulutuksen kautta, esim. opetussuunnitelmaryhmä, Testipistehanke, 

Meem-hanke. 

Edupolissa oppimista tukevat kouluttajan kanssa käydyt keskustelut ja oppimisen ohjaus ja tuki. 

Ohjaus voi olla ryhmä-, pienryhmä- tai henkilökohtaista ohjausta ja sitä antavat koulutuksen eri 

vaiheissa ohjauksen ammattilaiset (ohjaava- ja työelämäkouluttaja, oppimisvalmentaja, erityisopettaja, 

kuraattori) ja muut opettajat. 

Kouluttaja on oppimisen asiantuntija ja ohjaaja – ei pelkkä tiedonjakaja. Opetuksessa käytämme 

tilanteen mukaan erilaisia oppimista tukevia menetelmiä. Teorialuokkien lisäksi käytössä on erilaisia 

oppimisympäristöjä kuten harjoitusyritys, hoitotyön luokat, metallihalli, kirjasto ja kielistudio. 

Opiskeluun sisältyy tutustumiskäyntejä, vierailuja ja vierailijoita. 

Edupoli tekee hedelmällistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen 

edistämiseksi. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esim. Porvoon maahanmuuttajapalvelut, työ- ja 

elinkeinotoimisto, alueen työnantajat ja muut oppilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijat. 

Edupolissa on laadittu tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä monikulttuurisuusohjelma, 

joita noudatetaan ja seurataan. 

Edupolissa monikulttuurisuus on luontevaa arjen toimintaa. Aikuiset oppijat voivat tutustua eri 

kulttuureihin, vaihtaa kokemuksia opiskelusta ja verkostoitua. 

Borgå Folkacademi 

Borgå Folkacademissa on tarjolla ruotsinkielinen vaihtoehto kotoutumiskurssille. Kurssi 

keskittyy ruotsin kielen oppimiseen, mutta myös suomea ja englantia opiskellaan samoin 

kuin Suomen historiaa ja kulttuuria, ruoan, taiteen, musiikin ja luontoelämysten keinoin. 

Kurssi sisältää myös työelämässä tarvittavia taitoja sekä harjoittelujakson työelämässä 

toisena opintovuotena. 

Amisto ja Point CollegenYrityspalvelu järjestävät ammatillisiin opintoihin valmistavia 

koulutuksia peruskielitaidon omaaville maahanmuuttajille. 

4.3. Kaupungin työllisyyspalvelut kuntouttaa pitkään työttöminä 

olleita työelämään ja oman arjen hallintaan 

Työllisyyspalveluiden ja erityisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaissa on maahanmuuttajaasiakkaiden 

osuus kasvanut. Erityisesti maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja ovat päivätoimin- 

33

takeskuksen yhteydessä toimiva suomen kielen ryhmä sekä Edopolin Pro-Kunto -toiminnnan osana 

toteutettava maahanmuuttajanaisille suunnattu käsityöpainotteinen taitopaja. 

Työllisyyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaan, kaupungin eri hallintokuntien, työ- ja elinkeinotoimiston, 

alueen hanketoimijoiden ja oppilaitosten, yritysten ja muiden yksityisen sektorin 

toimijoiden kanssa. 

Yritysyhteistyön tehtävänä on edistää asiakkaiden mahdollisuuksia löytää työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja 

niin kaupungin sisältä kun paikallisista yrityksistäkin. Ohjaaja toimii asiakkaiden 

tukihenkilönä heidän ollessaan toimenpiteessä. 

34

5 Muut toimijat 

5.1 Kolmas sektori 

Punaisen Ristin Porvoon osasto 

Punaisen Ristin Porvoon osaston puitteissa toimii iäkkäiden inkeriläisten paluumuuttajien kerho. 

Tavoitteena on virkistävä yhdessäolo, tutustuminen porvoolaisiin ja porvoolaiseen kulttuuriin. 

Maahanmuuttajapalveluiden pyynnöstä on myös välitetty henkilökohtaisia ystäviä heidän asiakkailleen. 

Maahanmuuttajapalvelut ja SPR ovat myös kouluttaneet ystäväpalvelussa toimivia sekä 

vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita tukihenkilöitä. 

Ystäväpalvelun toiminnan periaatteet ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, maksuttomuus ja 

inhimillisyys. Ystävien toiminta voi olla esim. säännöllisiä tapaamisia, kuuntelua, keskustelua, 

ulkoilua, saattamisia eri paikkoihin, käyntejä kaupungilla, kirjastossa, uimahallissa, urheilukilpailuissa 

jne. 

Uutena toimintamuotona on keväällä 2012 toimintansa aloittanut”Juttukolo”, jossa ystävä- ja tukihenkilötoiminnassa 

mukana olevat sekä muut vapaaehtoistyöntekijät tarjoavat mahdollisuutta keskusteluun, 

yhteiseen tekemiseen, läksyjenlukuun jne. Juttukolo on kaikille - niin suomalaisille kuin 

maahanmuuttajille avoin kohtaamispaikka. 

Punaisen Ristin Porvoon osaston ja kaupungin maahanmuuttajapalvelujen yhteistyötä kehitetään 

tarpeen mukaan. 

Kulturhuset Grandissa 

kokoontuu syksyllä 2012 perustettu Multicultural Association of Porvoo. Lisäksi Kulturföreningen 

Grand osallistuu ruotsinkielisen Luckan-neuvontapalvelun FIKA-projektiin, jossa koulutetaan tukihenkilöitä 

maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi. 

Porvoolaiset Marttayhdistykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön maahanmuuttajien 

parissa. esim. ruoanlaitto- ja kotitalouskerhojen muodossa. Martat toivottavat maahanmuuttajanaiset 

tervetulleiksi mukaan yhdistystoimintaan. 

5.2 Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt tukevat kotoutumista 

Evankelisluterilainen kirkko osallistuu maahanmuuttajien kotoutumisohjelmaan kristillisten arvojen 

pohjalta. Maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt ovat tervetulleita seurakunnan järjestämiin 

tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Eri uskontokuntien edustajia tuetaan ja kohdataan samoin periaattein 

kuin seurakuntaan kuuluvia jäseniä. Seurakuntatyössä asiakkaiden kohtaamisissa ja kes- 

35

kusteluissa sekä mahdollisessa diakoniatyön taloudellisessa tukemisessa ei tehdä eroa sen suhteen 

onko joku ev.lut. kirkon jäsen vai ei. Kaikki ihmiset kohdataan yhdenvertaisesti. Erilaiset seurakunnan 

tilaisuudet kuten ryhmät, retket, leirit sekä nuorisotyön- ja lapsityön tapahtumat ovat 

kaikille avoimia. Käytännössä maahanmuuttajat ovat osallistuneet mm. perheleiritoimintaan ja 

kansainvälisiin jumalanpalveluksiin. Seurakunnan työntekijät ovat tavanneet maahanmuuttajia 

seurakunnan tiloissa - tai kutsusta maahanmuuttajataustaisen perheen kodissa. 

Seurakunta kutsuu maahanmuuttajataustaisia ja muita etnisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä 

ns. seurakunnan yleiseen toimintaan. Heille ei välttämättä luoda omia erillisiä tilaisuuksia. Kotoutuminen 

onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa suomalaisen kantaväestön (seurakuntalaisten) 

kanssa. Seurakunta tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan. Työntekijät esittävät maahanmuuttajille 

henkilökohtaisesti kutsuja tilaisuuksiin sekä antavat informaatioita seurakunnasta ja kirkosta.Porvoossa 

Uusimaalehti julkaisee säännöllisesti omalla palstallaan tietoa ajankohtaisista seurakunnan 

tilaisuuksista. Seurakunnalla on omat kotisivut internetissä ja facebookissa. 

Evankelisluterilaisella kirkolla on myös runsaasti informaatiota toiminnastaan esitteiden muodossa 

sekä internetissä useilla eri kielillä mm. arabiaksi, englanniksi, ranskaksi, ruotsiksi, kiinaksi, venäjäksi, 

viroksi jne. 

Kirkko on parhaimmillaan merkittävässä asemassa maahanmuuttajan tai muuhun etniseen vähemmistöön 

kuuluvan henkilön uskonnollisen ja sosiaalisen elämän tukijana. Suuremmilla paikkakunnilla 

on myös erikielisten kristittyjen maahanmuuttajien yhteisöjä, jotka toimivat usein tiiviissä 

yhteistyössä alueen evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. Teemme yhteistyötä kaupungin, 

oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. 

Metodistikirkossa toimii kerran kuukaudessa lauantaisin kahvila maahanmuuttajille ja ystäville. 

Jumalanpalvelukset joka sunnuntai käännetään englanniksi. 

Missionkyrkan kokoaa Porvoon ruandalaiset ja kongolaiset jumalanpalveluun joka lauantai. Laulu 

ja musiikki ovat olennainen osa jumalanpalvelusta. Maahanmuuttajaryhmän ”oma pastori” Helsingistä 

vierailee säännöllisesti kirkossa. 

Porvoon islamkulttuurikeskus ylläpitää moskeijaa ja islamin uskonnon harjoittamista muslimiväestön 

tarpeisiin. 

Porvoon naisten ja lasten islamilainen yhdistys on porvoolaisten musliminaisten perustama. 

He tapaavat viikottain monipuolisen toiminnan merkeissä: naiset ja lapsettekevät käsitöitä, leipovat, 

jumppaavat, juttelevat, lukevat Koraania ja opettavat lapsille rukoilemista ja arabiaa. 

5.3 Poliisi 

Suomalaisen poliisin tehtävät ja toimivalta perustuvat aina kirjattuun lakiin. Poliisin rooli on miltei 

aina valmistella ja tutkia asioita, poliisi harvemmin päättää tai ratkaisee mitään asiaa vaan päätösvalta 

kuuluu ylemmälle valitusviranomaiselle. Poliisi tekee päätöksiä joissain lupa-asioissa ja niistäkin 

on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. 

36

Pääviranomainen maahanmuuttaja asioissa ja ulkomaalaisasioissa on Maahanmuuttovirasto eli 

MIGRI. Poliisin rooli on suorittaa tutkinta ulkomaalaisasioissa eli kerätä tietoa ja koota ne yhteen 

pakettiin, joka lähetetään Migriin päätöksentekokäsittelyyn. Ne tilanteet, joissa poliisi käytännössä 

osallistuu kotouttamistoimintaan, antavat mahdollisuuksia vaikuttaa lain tavoitteiden saavuttamisessa. 

Poliisin avun tulee kytkeytyä poliisin muihin tehtäviin, eikä pyydetty apu saa olla nimetty 

kenenkään toisen viranomaisen toimialaan. Poliisi antaa pyydettäessä virka-apua toimivaltaiselle 

viranomaiselle jos siitä on säädetty laissa. 

Ulkomaalaisten osuus Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueen väestössä on henkilömääräisesti 

lisääntynyt - niin myös Itäisellä alueella (Sipoo, Porvoo, Askola, Myrskylä, Pukkila, Lapinjärvi ja 

Loviisa). 

Kasvu johtaa myös erilaisten asiointien kappalemääräiseen kasvuun niin poliisin kuin muiden viranomaisten 

kanssa. Muutos näkyy paitsi lupahallinnollisissa (oleskeluluvat, ajokortit, kansalaisuusasiat, 

passit sekä pakolaisten matkustusasiakirjat), myös käytännön muun poliisitoiminnan 

yhteydessä. 

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa itäisellä alueella ulkomaalaistutkintaa tekee yksi ylikonstaapeli. 

Lisäksi Vantaan pääpoliisiasemalla on käytettävissä ulkomaalaistoimisto. Turvapaikan hakija-asiat 

on keskitetty turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukseen Helsingin Metsälään. 

Rikosperusteisissa tehtävissä tutkittavina olevia asioita on jaettu useamman nimetyn poliisimiehen 

kesken niiden laajuuden vuoksi. Muissa tehtävissä, joissa ulkomaalaisia voidaan kohdata, kuka 

tahansa poliisimies on voinut olla mukana suorittajana. 

Poliisin ulkomaalaisten kanssa eri tehtävien suorittamisessa tarvitaan hyvin usein tulkkia. Poliisihallitus 

POHA on antanut ohjeen tulkkien käyttämisestä. Poliisi on ohjeen avulla pyrkinyt varmistumaan 

tulkin ammatillisesta (kielitaito, tulkin rooli, vaitiolovelvollisuus jne.) osaamisesta, koska 

toimitaan tärkeiden ihmisoikeuksien parissa. Tulkin käyttö on myös selvästi kustannuksia nostava 

tekijä, mikä tulisi nykyistä paremmin huomioida riittävänä määrärahavarauksena budjetissa.. 

Poliisilaitoksella ei ole erillistä sosiaali- tai muuta työntekijää ulkomaalaisia varten, jonka käyttäminen 

auttaisi tiettyjen erityistilanteiden hoitamisessa. Kun ulkomaalaiselle on annettava vaikkapa 

tiedoksi kuolinviesti, annettava kutsu käräjäoikeuteen, kerrottava perheen yhdistämistä koskeva 

kielteinen päätös, tarvittaisiin erilaisen koulutuksen tai ulkomaalaisen taustan paremmin tunteva 

henkilö mukaan. Tällaisia tilanteita varten olisi hyvä olla nimetty vastuu henkilö varamiehineen. 

Tehtävän laadusta riippumatta poliisin toiminnan on paitsi perustuttava lakiin, myös oltava asiallista, 

puolueetonta ja sovinnollisuutta edistävää. 

Yhdenvertaisuuslain näkökulma 

Poliisin tiedossa ei ole rasistiseksi luokiteltuja rikoksia Porvoossa. Poliisin ylijohto on johdonmukaisesti 

korostanut, että poliisilla on täydellinen nollatoleranssi rasistisiin rikoksiin. Vakavia etnisiä 

konflikteja ei Porvoossa ole ollut. 

Toimenpide-ehdotukset 

Viranomaisyhteistyön merkitystä tulee korostaa etnisten konfliktien ja rasististen rikosten ennaltaehkäisevässä 

toiminnassa. Toimintaa tulee pitää yllä ja tehostaa tulevaisuudessa. 

37

6 Porvoolaisten maahanmuuttajien näkökulma 

Porvoolaisille maahanmuuttajille järjestettiin 15 ryhmämuotoista palaute- ja keskustelutilaisuutta 

kotoutumisohjelman päivityksen alkuvaiheessa kevättalvella 2012. 

Työ- ja elinkeinotoimisto ja Edupoli 

Te-toimiston ja Edupolin palveluista kuultiin kahta eri opiskelijaryhmää yhteensä 29 opiskelijaa. 

Opiskelijat antoivat arvionsa 1-5 (huonosti-erittäin hyvin) -asteikolla, jolloin TE-toimiston palvelusta 

annettiin keskiarvo 4,2 ja Edupolin asiantuntemuksesta ja osaamisesta peräti 4,5 arvosana. Myös 

avoimissa kysymyksissä ja keskusteluissa tuli esiin yleinen tyytyväisyys kotoutumiskoulutukseen. 

Kultuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden asiakkaita kuultiin kahdessa eri tilaisuudessa: kansalaisopiston 

mini-peruskoulun tunnilla sekä Punaisen Ristin Porvoon osaston kohtaamispaikassa, Juttukolossa, 

yhteensä 16 henkilöä. Kokemuksia heillä oli pääasiassa kansalaisopiston, kirjaston ja uimahallin 

palveluista. Asiakkaat olivat sitä mieltä että olivat voineet vaikuttaa saamiinsa palveluihin, 

olivat saaneet apua palveluiden käyttämiseen ja että henkilökunta on suhtautunut hyvin maahanmuuttajataustaiseen 

asiakkaaseen. 

Päivähoito 

Peipon koulun ja Gammelbackan päiväkodin lasten vanhempia kuultiin kansallisuusryhmittäin 8 eri 

ryhmässä/ yhteensä 40 henkilöä. Tilaisuuden aiheena oli kotoutumisohjelman koulua ja päivähoitoa 

koskevat osuudet. Koulun toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, vaikka yksittäisiä ongelmiakin 

nousi esiin. Vanhemmilla oli myös runsaasti kysymyksiä, joten keskustelujen tärkeimmäksi anniksi 

nousi kodin ja koulun yhteistyön lujittuminen. Koulun kannalta oli innostavaa, että burmalaiset perheet 

olivat jo etukäteen pitäneen kokouksen, jossa he olivat pohtineet koulunkäyntiin liittyviä aiheita. 

Myös päivähoitoon oltiin varsin tyytyväisiä. Päiväkodin rooli osana oman lapsen kasvatusta ja koko 

perheen elämää koettiin merkittävänä. Päiväkodin toiminnasta annettiin seuraavanlaisia kommentteja: 

”Lapsemme ovat oppineet nopeammin päivittäiset rutiinit, kuin olisivat kotona oppineet.” 

”On hyvä, että opetetaan erilaisia asioita esim. piirtämään.” 

”Päivähoidolla on hyvä vaikutus lapseen. Päiväkoti on tärkeä lapsille.” 

”Päiväkodin tehtävä on kasvattaa lasta yhdessä vanhempien kanssa. ” 

”Tiedottaminen omasta lapsesta on tärkeää ja jokapäiväistä.” 

”Päiväkodin pitää opettaa lapset puhumaan suomea.” 

”Päiväkodin periaatteet ovat parempia, kuin kodissa, koska päiväkodissa opetetaan 

itsenäiseksi ja omatoimiseksi” 

38

”Aikaisemmin lapset eivät viihtyneet päiväkodissa, koska oli kieliongelma ja ruokaongelmia 

sekä vaikeita asioita, mutta nyt menee hyvin. Nyt lapsi syö suomalaista 

ruokaa, mutta ei syö kotona…” 

Sosiaali- ja perhepalvelut 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden kuuleminen toteutettiin henkilökohtaisten haastattelujen 

avulla. Porvoon sosiaali- ja terveystoimi keräsi keväällä 2012 viikkojen 16–20 aikana asioivien 

maahanmuuttaja-taustaisten asiakkaiden kokemuksia Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluista. 

Kuuleminen tapahtui haastattelemalla satunnaisesti valittuja asiakkaita. Kuulemiseen osallistui 38 

asiakasta, 16 miestä ja 22 naista. He edustivat yhtätoista eri kansallisuutta: Haastateltavien joukossa 

oli sekä perheellisiä että yksinasuvia henkilöitä. Nuorin kuultavista oli 19 -vuotias ja vanhin 

74 vuotta. Kuultavista 15 asioi tulkin välityksellä haastattelukerralla. Haastatteluun osallistuneet 

henkilöt olivat asuneet Suomessa hyvin eripituisia aikoja, 11 kuukaudesta 22 vuoteen. Kuuleminen 

liittyi yleisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Kuulemispaikkoja olivat aikuissosiaalityön, 

lapsiperheiden sosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden – toimistot sekä kotikäynnit. 

Haastateltavat käyttävät sosiaalipalveluita monista eri syistä: elämäntilanteen muuttuminen, avustusten 

hakeminen, taloudellisen tuen tarve, lapseen liittyvät asiat, maahanmuutto Suomeen, tuen 

saaminen opiskeluun, asumiseen liittyvät asiat, ”paperiasiat” kuten esim. lomakkeiden täyttö ja 

asiakirjojen läpikäynti työntekijän kanssa, vaikea elämäntilanne, ongelmia arjessa, muuttunut perhetilanne, 

taloudelliset vaikeudet, saadakseen tietoa asioiden hoitamisesta, saadakseen neuvoja 

työllistymiseen, paluumuutto Suomeen, terveyteen liittyvät asiat ja saadakseen apua päivittäisissä 

asioissa kuten esim. lääkäriajan tilaamisessa. 

Asiointi sosiaalipalveluissa on sujunut kaikkien haastateltavien mielestä hyvin. Enemmistö haastatelluista 

asiakkaista kokee saaneensa sosiaalipalveluista tarvitsemaansa apua (27 asiakasta). 

Kukaan kuulluista ei kokenut jäävänsä täysin ilman tarvitsemaansa apua. Seitsemän haastatelluista 

kokee, että olisi tarvinnut enemmän apua kuin on saanut tai ettei aina ole saanut tarvitsemaansa 

apua. Uusista asiakkaista kolme eivät vielä osanneet sanoa saivatko tarvitsemaansa apua ensimmäiseltä 

käynniltä. 

22 vastaajista kokee saaneensa apua riittävästi, yhdeksän ei. Uudet asiakkaat eivät vielä osanneet 

sanoa ovatko saaneet riittävästi apua. 

Haastattelujen perusteella nousi esille, että maahanmuuttajataustaiset asiakkaat olisivat mielestään 

tarvinneet enemmän apua tai erilaista palvelua perheenyhdistämiseen, työllistymiseen ja 

terveydenhoidon kustannuksiin liittyvissä asioissa. 

39

7 Miten jatkossa? – Konkreettisia toimenpiteitä 

Palvelu Kehittämistarve Toimenpide/keino Vastuu Aikataulu 

Kaupunki 

kotoutumisen edistämisen 

tavoitteellisuus, kehittäminen 

ja seuranta 

Maahanmuuttajien osallisuuden 

lisääminen 

monialainen maahanmuuttotoimikunta 

maahanmuuttajien edustus 

sosiaali- ja perhepalvelut, 

koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut, 

kulttuuri- 

ja vapaa-ajan 

palvelut, terveyspalvelut, 

asuntotoimi, poliisi 

syksystä 

2013 

poliisin edustus 

yhteistyön lisääminen ja 

koordinointi 

Kolmas sektori mukaan 

yhteistyöhön 

käytännön kotouttamistyötä 

tekevien viranomaisten, 

järjestöjen ja 

uskonnollisten yhteisöjen 

yhteistyöfoorumi 

maahanmuuttajapalvelut 

keväästä 


tiedottaminen 

Kaupungin nettisivujen 

maahanmuuttajille kohdennettua 

tietosisältöä 

parannetaan 


keväästä 


erityisryhmien huomioiminen 

kartoitetaan ikääntyvien, 

kotiäitien ja nuorten 

maahanmuuttajien erityistarpeet 


yhteistyössä palveluverkoston 

kanssa 

syksy 2013 

henkilöstön monikulttuurisuusosaaminen 

monipuolinen, säännöllinen 

koulutus 


jatkuvasti 

TE-toimisto 

Lisää vaihtoehtoja kotoutumiseen 

Kotoutumistoimenpiteisiin 

rinnastettavien toimenpiteiden 

lisääminen ja kehittäminen 

TE-toimisto, kaupunki, 

järjestöt 

jatkuvasti 

TE-toimisto, 

aikuiskouluttajat 

työ- ja harjoittelupaikkoja eri 

ammattialoille 

Yhteistyö ja kontaktien 

lisääminen paikallisten 

työnantajien kanssa 

TE-toimisto, paikalliset 

yrittäjät, kaupunki 

jatkuvasti 

Kulttuuri- ja 

vapaa-ajan 

palvelut 

Kansalaisopiston Meeting 

Point -toiminnan vakinaistaminen 

ja rahoitus 

huomioitava kansalaisopiston 

talousarviossa 

2014 lukien 

40

Sosiaali- ja 

perhepalvelut 

kulttuurisen osaamisen ja 

maahanmuuttajien osallisuuden 

lisääminen asiakastyössä 

kulttuuritulkkien ja omankielisen 

palvelun hyödyntäminen, 

maahanmuuttajille 

sopivien työmuotojen 

käyttäminen, selkokielisen 

materiaalin hyödyntäminen 

Sosiaali- ja perhepalvelut 

jatkuvasti 

Poliisi 

Etnisten konfliktien ja rasismin 

ehkäisy 

Monialainen viranomaisyhteistyö 

poliisi 

syksystä 


41

Kotouttamisohjelma 2013-2017 - Porvoo

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?