Työryhmän loppuraportti (pdf) - Porvoo

TUORILA – KERKKOO SELVITYKSEN
LOPPURAPORTTI
28.4.2010

Sisältö
1 TYÖRYHMÄN TOIMINTA JA TYÖSKENTELY ................................................. 3
1.1 Ryhmän tehtävät ja jäsenet ........................................................................................................................... 3
2 SELVITYKSEN ERI NÄKÖKULMAT ..................................................................... 4
2.1 Selvitettävät vaihtoehdot .............................................................................................................................. 4
2.2 Tuorilan ja Kerkkoon koulujen tilat ................................................................................................................ 4
2.3 Alue- ja kyläyhteisöjen kehittäminen sekä reuna-alueet .............................................................................. 5
2.4 Oppilaat ja oppilaaksiotto .............................................................................................................................. 6
2.5 Kuljetukset ..................................................................................................................................................... 8
2.6 Henkilöstö, opetusresurssi ja johtaminen ................................................................................................... 10
2.7 Pedagoginen näkökulma.............................................................................................................................. 11
2.8 Kustannukset ja niiden rakenne .................................................................................................................. 12
3 VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA ........................................................................ 13
3.1 Tuorilan koulu lakkautetaan ja Kerkkoon koulu toimii alueen ainoana kouluna ......................................... 13
3.2 Kerkkoon koulu lakkautetaan ja Tuorilan koulu toimii alueen ainoana kouluna ......................................... 14
3.3 Tuorilan koulu lakkautetaan, jolloin alueen kouluna toimii Kerkkoon koulu yhdessä Albert Edelfeltin
koulun kanssa .................................................................................................................................................... 15
3.4 Nykytila säilytetään ...................................................................................................................................... 16
4 MUUTOKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULU ............................................... 17
2

1
TYÖRYHMÄN TOIMINTA JA TYÖSKENTELY
1.1 Ryhmän tehtävät ja jäsenet
Kokouksessaan 11.11.2009 kaupunginvaltuusto hyväksyi Porvoon kouluverkkoselvityksen päivityksen
17.9.2009, jossa jatkoselvitettävänä asiana on Kerkkoon ja Tuorilan koulun yhdistäminen yhdeksi yksisarjaiseksi
kouluksi, jolloin toisesta kiinteistöstä voidaan luopua.
Suomenkielinen koulutusjaosto perusti asiaa selvittämään työryhmän 17.12.2009. Työryhmä tiedottaa
työskentelystään molempien koulujen johtokuntia sekä raportoi työnsä edistymisestä koulutusjaostoa.
Työryhmän loppuraportin koulujen yhdistämisestä tulee olla valmis vietäväksi kevään 2010
aikana suomenkielisen koulutusjaoston käsiteltäväksi.
Työryhmän jäseniksi valittiin:
Jari Kettunen
Erja Hakala
Börje Boström
Eija Hopea
Leila Nyberg
Piritta Simola
Martti Toivanen
Annica Matilainen
Riitta Spåre
vt. koulutusjohtaja, puheenjohtaja
sihteeri
tilakeskuksen päällikkö
koulunjohtaja, Tuorilan koulu
päivähoidonjohtaja
koulunjohtaja, Kerkkoon koulu
erityisopetuksen rehtori
suunnittelija, tilakeskus
kaupunginarkkitehti
Kokouksiin ovat asiantuntijoina osallistuneet myös
Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö
Mirja Mäkinen päiväkodinjohtaja, Kaarenkylän päiväkoti
Anu Helin
vt. sivistystoimenjohtaja Askolan kunta
Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa
25.01.2010 klo 14.00 kokoushuone Valtimo
01.03.2010 klo 14.30 Tuorilan koulu
10.03.2010 klo 10.00 Kerkkoon koulu
29.03.2010 klo 10.00 kokoushuone Valtimo
26.04.2010 klo 14.30 kokoushuone Valtimo
3

2
SELVITYKSEN ERI NÄKÖKULMAT
2.1 Selvitettävät vaihtoehdot
Porvoon kaupungin suomenkielisen koulutustoimen kouluverkkoa on selvitetty useasti viimeisten
vuosien aikana. Selvitysten perusteella kouluverkkoa on karsittu ja uudelleen organisoitu. Selvitysten
perusteella tehdyt kouluverkon muutokset ovat pohjautuneet pääsääntöisesti palveluiden tarjontaan
liittyviin sekä taloudellisiin näkökulmiin. Kuntatalouden kiristyneessä tilanteessa taloudellisuuden näkökulma
tulee ottaa entistä paremmin huomioon palveluita järjestettäessä. Tässä selvityksessä pyritään
huomioimaan monipuolisesti eri näkökulmia selvitettävistä vaihtoehdoista. Lopullinen ratkaisu
alueen koulujärjestelyistä tehdään talousarviosuunnittelun ja -käsittelyn 2011–2013 yhteydessä. Tässä
selvityksessä paneudutaan seuraaviin neljään vaihtoehtoon ja arvioidaan niiden etuja ja haittoja eri
näkökulmista:
1. Tuorilan koulu lakkautetaan ja Kerkkoon koulu toimii alueen ainoana kouluna.
2. Kerkkoon koulu lakkautetaan ja Tuorilan koulu toimii alueen ainoana kouluna.
3. Tuorilan tai Kerkkoon koulu lakkautetaan, jolloin alueen kouluna toimii toinen niistä yhdessä jonkun
lähistöllä olevan koulun kanssa.
4. Nykytila säilytetään.
Vaihtoehdoissa on tutkittava sivistystoimen muiden tilojen hyödyntämismahdollisuudet ja toimintojen
mahdolliset siirrot sekä niistä saatavat säästöt, mikäli toinen koulukiinteistöistä vapautuu. Tällöin on
myös tarkasteltava muiden olemassa olevien koulujen tilojen hyödyntäminen oppilaiden koulunkäyntipaikkana
sekä mahdollisuudet tällöin vapautuvien tilojen hyödyntämiseen päivähoidon tarpeisiin.
2.2 Tuorilan ja Kerkkoon koulujen tilat
Yksisarjaisen koulun vaatimukset on arvioitu yhteistyössä tilakeskuksen, koulutustoimen ja koulujen
johtajien kanssa. Lähtökohtana on se, että yksisarjaisessa koulussa tulee olla vähintään:
6 luokkatilaa OT3
2 pienopetustilaa OT1-OT2 (erityisopettajan ja muun koulussa työskentelevän henkilökunnan
tila + opetuksen eriytys)
Ruokasali
Tekninen työ
Liikuntasali
Peseytymis- ja pukuhuonetilat
Opettajainhuone ja johtajan tila
Näiden tilojen lisäksi tietotekniikan opetus on pystyttävä ratkaisemaan liikkuvan vaunun avulla.
Tilakeskuksen näkemyksen mukaan molemmat koulut ovat rakennusteknisesti samantasoisia, mutta
eivät ilman lisärakentamista täytä yllä kuvattuja yksisarjaisen koulun vaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä,
4

että mikäli toisesta koulusta luovutaan, niin kaikki toisen koulun oppilaat eivät mahdu toiseen kouluun
ilman, että koulurakennusta laajennetaan, oli kyseessä kumpi tahansa nykyisistä kouluista.
Tilakeskus on tehnyt alustavat suunnitelmat muutostöistä Kerkkoon ja Tuorilan koulujen pohjapiirustuksiin
ja kustannusarviot siten, että yllä kuvatut yksisarjaisen koulun vaatimukset täyttyvät. Liitteissä
1 ja 2 on kuvattu suunnitellut muutostyöt kummankin koulun osalta. Muutostöiden alustavat kustannukset
olisivat noin 200 000-250 000 euroa koulua kohden. Liitteessä 3 on kuvattu, kuinka on kyseisiin
summiin kustannuslaskennassa tultu. Suunnitelmat muutostöistä ja kustannuslaskelmat ovat alustavia
ja niitä tulee tarkentaa, mikäli investointeihin ryhdytään.
Tarkasteltaessa koulujen nykyisiä tiloja voidaan molempiin sijoittaa ilman muutoksia tai melko vähäisin
muutoksin viisi luokkaa. Tuorilan koulua on laajennettu vuonna 1999 siten, että sinne sijoittuisi
kuusi luokkaa (OT3), mikäli ruokasalista luovuttaisiin. Myös Kerkkoon kouluun mahtuisi kuusi luokkaa,
mikäli ruokasalia käytettäisiin opetustilana. Kaksi luokista olisi kooltaan pienempiä (OT1-OT2), mutta
riittäviä noin 15–20 oppilaalle. Selvityksessä on kuitenkin lähdetty siitä, että tavoitteena on luoda
alueelle riittävin ja tarkoituksenmukaisin tiloin varustettu yksisarjainen koulu. Tavoitteena on ollut
myös se, että toisen koulun kiinteistöstä voitaisiin luopua tai sijoittaa niihin muita toimintoja, jolloin
koulutustoimen tilakustannukset pienentyisivät. Tällöin säästyvä raha voitaisiin käyttää varsinaiseen
opetustoimintaan ainakin osittain ja ydintoiminnan laatu voisi koko kaupungin näkökulmasta parantua.
Tilakeskuksen näkemyksen mukaan molemmat koulut ovat vaikeita myydä, mikäli niistä luovutaan.
Tuorilan ja Kerkkoon koulujen oppilaaksiottoalueilla toimivat Kaarenkylän ja Suomenkylän päiväkodit.
Kaarenkylän päiväkodissa olevat lapset ovat pääosin Tuorilan koulun oppilaaksiottoalueelta. Haksilaiset
lapset siirtyvät Kaarenkylän päiväkodista Albert Edelfeltin kouluun. Suurin osa kerkkoolaisista lapsista
hoidetaan Suomenkylän päiväkodissa, joka on suunniteltu siirrettävän lakkautettavan Suomenkylän
koulun tiloihin syksyllä 2011. Näin ollen sivistystoimella ei ole käyttöä Kerkkoon koulun kiinteistölle
esimerkiksi päiväkotina.
Vastaavasti Tuorilan koulun päärakennus, keltainen talo, voisi sopia rakennuksena päiväkodin tarpeisiin,
mikäli Kaarenkylän päiväkodin kiinteistöstä päätettäisiin luopua. Toisaalta myös päiväkodin ja
koulun toimiminen yhdessä Tuorilan nykyisen koulun yhteydessä voisi olla yksi vaihtoehto, mutta tällöin
kaikki nykyiset oppilaat eivät mahtuisi Tuorilan kouluun ja vähintään vastaavat rakennustyöt olisi
tehtävä kuin koulun laajentamisessa toimivaksi yksisarjaiseksi kouluksi. Tuorilan koulun yhteydessä
erillisessä rakennuksessa on myös vuokra-asuntoja, jotka ovat nyt vuokrattu. Näistä tiloista ei tällöin
voitaisi luopua vaan näiden tilojen käyttö ja muuttaminen koulutiloiksi tulisi selvittää, mikäli päiväkodin
ja koulun yhteistiloja lähdettäisiin suunnittelemaan. Tämä vaihtoehto ei toisi koulutustoimen tilakustannuksiin
säästöjä, mutta takaisi koulupalvelujen pysyvyyden molemmissa kylissä, jolloin nykytila
säilyisi.
2.3 Alue- ja kyläyhteisöjen kehittäminen sekä reuna-alueet
Porvoon kaupunkistrategiassa on määritelty, että kaupunki keskittyy palvelujen tarjonnassa keskustan
lisäksi joihinkin kyläkeskuksiin ja niiden vahvistamiseen. Strategiassa ei kuitenkaan yksilöidä kyliä,
joihin tulevaisuudessa satsataan.
Tuorilan koulun oppilaaksiottoalueella on kuusi eri kylää, vaikka varsinaista kyläkeskusta ei ole. Asukkaita
alueella on kaikkiaan noin 1000. Kerkkoon koulun oppilaaksiottoalueella on kolme eri kylää, joista
Kerkkoo on tiivis kyläkeskus ja asukkaita n. 1200. Kerkkoon asemakaavan laajentaminen on parhail-
5

laan työn alla. Asemakaavaluonnos on ollut luonnoksena nähtävillä 22.3. -16.4.2010. Tavoitteena on
saada asemakaava valtuustoon vuonna 2011. Kaavaluonnos sisältää tässä vaiheessa 48 uutta rakentamatonta
tonttia, joista 11 on kaupungin omistuksessa ja 37 yksityisten omistuksessa. Yksityisten
tonttien toteutumisaikataulu on kiinni maanomistajista.
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tavoitteena on tukea jo olemassa olevia keskuksia, keskittää haja-asutusalueen
kaavoitus määriteltyihin kyläkeskuksiin ja suhtautua poikkeuslupiin kielteisesti. Tämä
tarkoittaa sitä, että molempia kyliä ei kaavoiteta niin että yksisarjainen koulu toimisi kummassakin.
Kaavoitustilanne alueella säilyy nykyisellään arviolta seuraavat 7-8 vuotta. Tuorilan kyläalueen asemakaavoittaminen
ei ole kaupungin suunnitelmissa. Kerkkoon kyläkeskuksen vanhan asemakaavan ajanmukaistaminen
tullee ajankohtaiseksi lähivuosina.
Askolan puolelta mahdollisia oppilaita (jo Askolassa koulussa olevia) Kerkkoon kouluun olisi yksi oppilas
ja Tuorilaan kolme oppilasta. Kuitenkin Monninkylää ollaan kehittämässä eikä halukkuutta tai tarvetta
näihin siirtoihin reuna-alueilta Porvoon puolelle ole suomenkielisillä oppilailla. Ruotsinkieliset
oppilaat hakeutuvat Porvooseen kouluun.
2.4 Oppilaat ja oppilaaksiotto
Nykyiseen Tuorilan koulun oppilaaksiottoalueeseen kuuluvat Kaarenkylä, Kiiala, Saksala, Tuorila, Vanhamoisio
ja Virtaala. Pinta-alaltaan Tuorilan koulun oppilaaksiottoalue on noin kolme kertaa suurempi
kuin Kerkkoon oppilaaksiottoalue.
Kerkkoon koulun oppilaaksiottoalue koostuu Henttalan ja Kerkkoon kylien lapsista. Tuorilan ja Kerkkoon
koulujen yhdistetyllä oppilaaksiottoalueella asuu yhteensä noin 120–130 lasta. Lapset ovat jakautuneet
melko tasaisesti ikäluokittain siten, että jokaisessa ikäluokassa on noin 20 lasta, joka tarkoittaisi
yksisarjaisessa koulussa noin 20 oppilaan luokkakokoa. Tarkemmin nykytilanne ja sen kehitys
on nähtävissä oheisista oppilasennusteista, joissa on koulut yhdessä ja myös erikseen.
Oppilasennusteet perustuvat koulujen nykytilanteeseen ja väestörekisteritietoihin alueella ennen
vuotta 2010 syntyneistä lapsista.
Kerkkoon ja Tuorilan koulujen tulevien oppilaiden jakautuminen kylittäin
s. 2004 s. 2005 s. 2006 s. 2007 s. 2008 s. 2009
Henttala 0 0 0 0 0 0
Kaarenkylä 1 1 3 0 5 1
Kerkkoo 7 13 9 11 9 11
Kiiala 3 1 2 0 3 1
Saksala 4 4 4 5 3 4
Tuorila 0 0 1 0 0 0
Vanhamoisio 3 1 4 3 1 1
Virtaala 2 0 1 1 2 0
YHT 20 20 24 20 23 18
Muuttoliikettä ei ole kuitenkaan ennusteissa huomioitu. Kaavoitustilanteen näkökulmasta kovin suurta
kasvua ei alueella ole odotettavissa lähivuosien aikana, vaikka Kerkkoon alueen kaava vahvistetaankin
lähiaikoina. Tuorilan ennusteessa on mukana Haksin alue, vaikka kyseiset oppilaat osoitetaan Albert
Edelfeltin kouluun. Tämä tuo virhemarginaalia maksimissaan 1 oppilasta / ikäluokka yläkanttiin
Tuorilan koulun ennusteessa. Teissalan pohjoinen alue on laskettu kokonaisuudessaan Huhtisen koulun
oppilaaksiottoalueeseen mukaan. Tämä saattaa tuoda virhettä maksimissaan 0,5-1 oppilasta /
ikäluokka alakanttiin Kerkkoon koulun ennusteessa.
6

Tuorilan koulun ennuste
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17
I 7 13 7 15 9 14 7
II 9 7 13 7 15 9 14
III 7 9 7 13 7 15 9
IV 6 7 9 7 13 7 15
V 15 6 7 9 7 13 7
VI 8 15 6 7 9 7 13
YHT 52 57 49 58 60 65 65
Kerkkoon koulun ennuste
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17
I 10 7 13 9 11 9 11
II 12 10 7 13 9 11 9
III 17 12 10 7 13 9 11
IV 8 17 12 10 7 13 9
V 6 8 17 12 10 7 13
VI 10 6 8 17 12 10 7
YHT 63 60 67 68 62 59 60
Albert Edelfeltin koulun ennuste
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17
I 70 79 66 64 68 68 68
II 73 70 79 66 64 68 68
III 56 73 70 79 66 64 68
IV 53 56 73 70 79 66 64
V 54 53 56 73 70 79 66
VI 55 54 53 56 73 70 79
YHT 361 385 397 408 420 415 413
Tuorilan ja Kerkkoon koulut yhdessä
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17
I 17 20 20 24 20 23 18
II 21 17 20 20 24 20 23
III 24 21 17 20 20 24 20
IV 14 24 21 17 20 20 24
V 20 14 24 21 17 20 20
VI 18 20 14 24 21 17 20
YHT 114 116 116 126 122 124 125
Mikäli halutaan luopua jommankumman koulun kiinteistöstä ja investointeihin ei säästösyistä ole
mahdollisuuksia, on laskettu oppilasennusteet myös vaihtoehdolle, jossa Albert Edelfeltin koulu toimii
lähikouluna osalle alueen oppilaista. Tällöin Tuorilan koulun tiloista luovuttaisiin ja alueen oppilaista
osa menisi Kerkkoon kouluun ja osa Albert Edelfeltin kouluun. Kerkkoon kouluun ohjattaisiin Virtaalan
ja Tuorilan kylät sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän Mäntsäläntien itäpuolella asuvat lapset. Vastaavasti
Albert Edelfeltin kouluun ohjattaisiin Kiialan ja Saksalan kylät sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän
Mäntsäläntien länsipuolella asuvat lapset. Vaihtoehto, jossa jako tehtäisiin siten, että saman kylän
lapset menisivät samaan kouluun, on mahdollista. Tällöin Kiialan ja Saksalan kylien lisäksi Kaarenkylän
tai Vanhamoision kylien lapset kokonaisuudessaan ohjataan Albert Edelfeltin kouluun.
Kerkkoon koulun osalta vastaavasti olisi voitu laskea vaihtoehto, jossa osa oppilaista olisi ohjattu Tuorilan
kouluun ja osa Huhtisen kouluun. Huhtisen koulun liittämistä selvitykseen alueen lähikouluna ei
7

ole tässä yhteydessä mahdollista, sillä se on Suomenkylän koulun lakkauttamisen myötä täynnä, eikä
sen laajentaminen olisi tarkoituksenmukaista.
Kerkkoon koulun ennuste (Virtaala, Tuorila, Vanhamoision ja Kaarenkylän itäpuoli)
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17
I 13 10 13 14 13 13 11
II 16 13 10 13 14 13 13
III 20 16 13 10 13 14 13
IV 11 20 16 13 10 13 14
V 12 11 20 16 13 10 13
VI 14 12 11 20 16 13 10
YHT 86 82 83 86 79 76 74
Albert Edelfeltin koulun ennuste (Kiiala, Saksala, Vanhamoision ja Kaarenkylän länsipuoli)
2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17
I 74 89 73 74 75 78 71
II 78 74 89 73 74 75 78
III 60 78 74 89 73 74 75
IV 56 60 78 74 89 73 74
V 62 56 60 78 74 89 73
VI 59 62 56 60 78 74 89
YHT 389 419 430 448 463 463 460
Oheisista oppilasennusteista nähdään oppilasmäärän kehittyminen siinä vaihtoehdossa, että Tuorilan koulusta
luovutaan ja oppilaat ohjataan Albert Edelfeltin sekä Kerkkoon kouluihin. Tässä vaihtoehdossa Kerkkoossa
toimisi viisi luokkaa ja Albert Edelfeltin koulu olisi edelleen kolmisarjainen.
2.5 Kuljetukset
Kuljetusten suunnittelussa on huomioitava alueen joukkoliikenne ja muiden kuljetuspalveluiden tilanne.
Asian arvioiminen on haasteellista ja kustannukset suuntaa-antavia. Kerkkoon ja Tuorilan koulujen välimatka
on noin 4 km. Nykytilanteessa Kerkkoon koululaiset käyttävät vuorobussia ja Tuorilan pääasiassa taksia.
Vuonna 2009 koulukuljetuskustannukset Kerkkoon koulun osalta olivat 1 467 € ja Tuorilan koulussa 40 865
€ eli yhteensä 42 332 euroa.
Kuljetuskustannusten laskelmat pohjautuvat seuraaviin hintoihin: vuoroliikenne 457 €/vuodessa oppilasta
kohden, taksi 2 270 €/vuodessa oppilasta kohden ja tilausajo 230 €/päivässä (koulupäiviä n. 190, yhteensä
43 700 €). Tilausajoa on käytetty laskelmissa, kun se on ollut taksikuljetuksia edullisempi vaihtoehto.
Kuljetuskustannusten laskentaperusteet ovat koulujen välillä erilaiset johtuen alueiden erilaisesta
rakenteesta. Tuorilan koulun oppilaat kulkisivat Kerkkooseen tilausajolla ja Kerkkoon koulun oppilaat
Tuorilaan vuoroliikenteellä. Erilaisista laskentaperusteista johtuen kuljetuskustannukset eivät ole suoraan
vertailukelpoisia. Tällä hetkellä ei ole vuoroliikenneyhteyttä Kerkkoosta Tuorilaan, vaan laskelma
perustuu mahdolliseen reittimuutokseen. Tuorilan koulupiirissä kulkevan vuoroliikenteen (kaukoliikenne)
reittejä on vaikea muuttaa.
Vaihtoehdossa, jossa Tuorilan koulu toimii alueen ainoana kouluna, on kuljetukset laskettu kahdella
eri tavalla. Toisessa laskentatavassa Mäntsäläntien ylittävillä lapsilla on kuljetusoikeus ja toisessa lasken-
8

tatavassa ei. Tällä hetkellä Mäntsäläntien ylittävillä oppilailla ei ole kuljetusoikeutta, mutta lain mukaan
vaarallisen tien ylitys tulkitaan kuljetusoikeuden perusteeksi, mikäli vaihtoehtoisia reittejä ei ole.
Oheisissa taulukoissa on laskettu kuljetettavien oppilaiden lukumääriä ja kuljetuskustannuksia eri vaihtoehtojen
mukaan. Tämän lisäksi taulukon yhteydessä on kuvattu kuinka kustannukset on laskettu, jotta
niiden vertaileminen olisi mahdollista.
Nykytilanne, jossa molemmat koulut jatkavat toimintaansa (kuljetusoikeus Mäntsäläntien ylittävillä)
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €
Kerkkoo Tuorila Yht.
2010-2011 4 20 24 32 724
2011-2012 5 24 29 35 009
2012-2013 7 21 28 32 739
2013-2014 7 29 36 41 834
2014-2015 5 29 34 42 733
2015-2016 3 37 40 47 288
Kerkkoon koulun kuljetusoppilaat käyttävät vuoroliikennettä ja Tuorilan koulun kuljetusoppilaat vuoroliikennettä ja taksia. Taksikuljetus
on Uudessa-Saksalassa asuvilla lapsilla sekä niillä Vanhamoisiossa ja Kaarenkylässä Mäntsäläntien itäpuolella asuvilla
lapsilla, joiden koulumatka ylittää 3 tai 5 kilometriä.
Nykytilanne, jossa molemmat koulut jatkavat toimintaansa (ei kuljetusoikeutta Mäntsäläntien ylittävillä)
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €
Kerkkoo Tuorila Yht.
2010-2011 4 17 21 25 914
2011-2012 5 19 25 23 659
2012-2013 7 17 24 23 659
2013-2014 7 25 32 32 754
2014-2015 5 26 31 35 923
2015-2016 3 33 36 38 208
Kerkkoon koulun kuljetusoppilaat käyttävät vuoroliikennettä ja Tuorilan koulun kuljetusoppilaat vuoroliikennettä ja taksia. Taksikuljetus
on Uudessa-Saksalassa asuvilla lapsilla sekä niillä Vanhamoisiossa ja Kaarenkylässä Mäntsäläntien itäpuolella asuvilla
lapsilla, joiden koulumatka ylittää 3 tai 5 kilometriä.
Kerkkoon koulu alueen ainoa koulu ja kaikki Tuorilan oppilaat Kerkkooseen
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €
Kerkkoo Tuorila Yht.
2010-2011 4 34 38 50 068
2011-2012 5 37 42 48 255
2012-2013 7 33 40 46 899
2013-2014 7 37 44 46 899
2014-2015 5 39 44 45 985
2015-2016 3 43 46 45 071
Kerkkoon kuljetusoppilaat kulkevat vuoroliikenteellä ja Tuorilan kuljetusoppilaat tilausajolla.
Tuorilan koulu alueen ainoa koulu ja kaikki Kerkkoon oppilaat Tuorilaan (kuljetusoikeus Mäntsäläntien ylittävillä)
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €
Kerkkoo Tuorila Yht.
2010-2011 49 20 69 53 289
2011-2012 41 24 65 51 461
2012-2013 47 21 68 51 019
2013-2014 49 29 78 61 028
2014-2015 50 29 79 63 298
2015-2016 47 37 84 67 398
Kerkkoon kuljetusoppilaat kulkevat vuorobussilla Tuorilaan, Tuorilan kuljetusoppilaat vuorobussilla ja taksilla.
9

Tuorilan koulu alueen ainoa koulu ja kaikki Kerkkoon oppilaat Tuorilaan (ei kuljetusoikeutta Mäntsäläntien ylittävillä)
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €
Kerkkoo Tuorila Yht.
2010-2011 40 17 57 42 366
2011-2012 29 19 48 34 627
2012-2013 35 17 52 36 455
2013-2014 31 25 56 43 722
2014-2015 38 26 64 51 004
2015-2016 38 33 71 54 203
Kerkkoon kuljetusoppilaat kulkevat vuorobussilla Tuorilaan, Tuorilan oppilaat vuorobussilla ja taksilla.
Tuorilan koulun tiloista luovuttaisiin ja alueen oppilaista osa menisi Kerkkoon kouluun ja osa Albert
Edelfeltin kouluun.
Lukuvuosi Kuljetuksessa olevien oppilaiden määrä Kuljetuskustannukset €
Kerkkoo AE-koulu Yht.
2010-2011 9 32 41 11 385 + 30 941 = 42 326
2011-2012 12 32 44 16 362 + 27 315 = 43 677
2012-2013 12 27 39 14 549 + 23 217 = 37 766
2013-2014 11 31 42 12 279 + 26 858 = 39 137
2014-2015 7 36 43 6 825 + 32 769 = 39 594
2015-2016 5 40 45 5 911 + 36 410 = 42 321
Virtaalan, Tuorilan, Vanhamoision ja Kaarenkylän kylissä Mäntsäläntien itäpuolella asuvat lapset kulkevat taksilla Kerkkooseen.
Kiialassa, Vanhassa-Saksalassa, Tuorilassa, Vanhamoisiossa ja Kaarenkylässä asuvat kulkevat vuoroliikenteellä Albert Edelfeltin
kouluun (jos matka pysäkille ei ylitä 3/5 km). Uudessa-Saksalassa asuvat kulkevat taksilla Albert Edelfeltin kouluun.
Koulukuljetuksia tarkasteltaessa kuljetuksessa olevien oppilaiden lukumäärä on luonnollisesti alhaisin nykytilanteessa,
koska alueen kouluverkkokin on tiivein. Vaihtoehdossa, jossa Tuorilan koulu toimisi alueen
ainoana kouluna, kuljetettavien oppilaiden lukumäärä kasvaisi eniten verrattuna nykytilaan. Muissa muutosvaihtoehdoissa
kuljetettavien oppilaiden lukumäärät olisivat keskenään samat, joskin keskimäärin noin
10–15 oppilasta enemmän kuin nykytilanteessa.
Koulukuljetuskustannusten vertailu eri vaihtoehtojen välillä on haasteellista, sillä kuljetusten suunnittelussa
on huomioitava kyseisen alueen joukkoliikenne ja muiden kuljetuspalveluiden tilanne. Tämän lisäksi
kuljetuksia kilpailutetaan jatkuvasti etsien kustannustehokkaimpia ratkaisuja. Tässä vertailussa nykytilanne
on noin 10 000-20 000 euroa vuositasolla halvempi kuin muut vaihtoehdot. Muilla vaihtoehdoilla ei ole
merkittäviä eroja keskenään, sillä vuosittainen kalleimman ja halvimman vaihteluväli on lähivuosina maksimissaan
noin 10 000 euroa vuodessa.
2.6 Henkilöstö, opetusresurssi ja johtaminen
Nykyisin Tuorilan koulussa on yhteensä kolme opettajaa, joista yhdellä koulunjohtajan tehtävät. Kerkkoon
koulussa on neljä opettajaa, joista yhdellä on koulunjohtajan tehtävät. Kiertävä kieltenopettaja huolehtii
englannin kielen opetuksesta Tuorilan koulussa. Tämän lisäksi molemmilla kouluilla vierailee kiertävä erityisopettaja
yhtenä päivänä viikossa. Koulunkäyntiavustajia Tuorilassa on kaksi ja Kerkkoossa yksi. Tuorilan
koulun kiinteistö- ja ruokahuollosta vastaa kaksi henkilöä ja Kerkkoon koulussa työskentelee yhteensä 2,5
henkilöä vastaavissa tehtävissä.
Yksisarjaisessa koulussa on tarkoituksenmukaista työskennellä koulunjohtajan lisäksi yhteensä kuusi opettajaa.
Tämän lisäksi erityisopetusta on tarpeen olla yhteensä 2-3 päivää sekä kieltenopetusta. Koulunkäyntiavustajia
yksisarjaisessa koulussa tarvitaan lukuvuodesta riippuen 1-3 avustajaa. Yksisarjaisessa koulussa
useimmiten tilakeskus vastaa koulun kiinteistöhuollosta ja ruokapalvelu ruokahuollosta, jolloin henkilöstö
on niiden yksiköiden palveluksessa.
10

Tarkasteltaessa koulujen tuntikehystä lukuvuonna 2010–2011 Tuorilassa opetukseen on käytössä yhteensä
100 tuntia, joka oppilaskohtaisena kertoimena on 1.82 tuntia / oppilas. Vastaavasti Kerkkoon koulussa on
käytössä 111 tuntia, joka oppilaskohtaisena kertoimena on 1.79 tuntia / oppilas. Yksisarjaisen koulun kerroin
on Porvoon kouluissa ollut noin 1.65, jolloin kokonaisresurssitarve yhdessä koulussa olisi noin 193
opetustuntia, kun nykyisellään käytössä on 211 tuntia eli yksisarjaisessa koulussa säästöä voisi syntyä noin
15 tuntia. Rahallisesti tämä tarkoittaa noin 23 400 euroa / vuosi.
Yhden koulunjohtajan malli vapauttaisi aikaa paremmin johtamistehtävään. Tällöin johtajan opetusvelvollisuus
koostuisi luokanopetustunneista, vaikka hänellä ei varsinaista omaa luokkaa olisikaan opetettavana.
Yhden johtajan tehtäväkohtainen palkkio on yksisarjaisessa koulussa 550 euroa / kuukausi eli yhteensä
6600 euroa vuodessa. Nykyisin johtamisesta maksetaan erillistä lisää yhteensä 400 euroa / koulu eli yhteensä
800 euroa / kuukausi eli yhteensä 9600 euroa / vuosi. Rahallisesti siirtyminen yhteen johtajaan ei
tuo paljon säästöjä, joskin keskittyminen johtamiseen ja opettamiseen erikseen luo paremmat mahdollisuudet
molempiin tehtäviin.
2.7 Pedagoginen näkökulma
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet lähtevät liikkeelle siitä olettamuksesta, että opetus on
sidottu vuosiluokkaan. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi on myös määritelty vuosiluokittain. Opetuksen
eteneminen perustuu aikaisemmin opittuun, jolloin kahden vuositason yhtäaikainen opettaminen
on haasteellista. Lainsäädännön mukaan opettaminen yhdysluokissa on myös mahdollista, mutta tällöin on
kiinnitettävä erityistä huomiota opetussuunnitelman toteutumiseen. Molemmissa kouluissa toimii nyt
yhdysluokkaopetus, josta on saatu hyviä kokemuksia. Tästä esimerkkinä eri ikäluokkien välinen kanssakäyminen
on luontevaa. Nykyiset oppilasmäärät ja kahden koulun olemassaolo on johtanut yhdysluokkaopetuksen
järjestämiseen. Yhdysluokkaopetus on kustannustehokkaampaa varsinkin kun molempien koulujen
ikäluokat ovat pieniä.
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus kouluyhteisössä työskentelevän opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön
antamaan varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilashuollon saatavuus toteutuu parhaiten
sellaisessa koulussa, jossa oppilashuoltohenkilöstöllä on tarkoituksenmukaista vierailla ja toimia
säännöllisesti. Sopivan kokoisessa koulussa pystytään riittävällä määrällä opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa
järjestämään oppimista tukevia järjestelyjä useammalle tarvitsijalle kuin muutaman opettajan koulussa.
Myös pienessä koulussa tulee taata riittävät oppilashuollon palvelut, mutta usein niiden järjestäminen
on haasteellisempaa ja myös vaikeampaa kuin sellaisessa koulussa, jossa palvelut ovat läsnä päivittäin.
Erilainen oppija tarvitsee ympärilleen riittävän määrän vertaistukea. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on
suuri merkitys mahdollistamassa kanssakäymistä samanikäisten luokkatovereiden kanssa niin välitunnilla
kuin yhteistoiminnallisissa oppimistilanteissa.
Koulun tukipalvelut (mm. oppilashuolto ja erityisopetus) voidaan suuremmassa kouluyksikössä järjestää
myös oppilaiden ja koulun toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla. Kun kouluyksiköitä on paljon työntekijää
kohden, niin erityistyöntekijän työskentelyaika kouluyksikköä kohti jää pieneksi. Siirtymäaikoihin kuluu
myös runsaasti aikaa. Samoin erityistyöntekijän liittyminen yksittäisen koulun toiminnan suunnitteluun
ei ole yhtä joustavaa, kun kouluja on työntekijän vastuulla monta.
11

2.8 Kustannukset ja niiden rakenne
Vuoden 2010 talousarviossa Kerkkoon koulun toimintamenot ovat yhteensä 481 700 euroa, joka syksyn
2010 oppilasmäärällä laskien on 7646 euroa /oppilas. Toimintamenoista henkilöstökulut ovat 258 200
euroa, palveluiden ostot 61 500 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet 21 300 euroa ja sisäiset vuokrakulut
142 500 euroa. Tuorilan koulun vuoden 2010 talousarvion mukaiset toimintamenot ovat 476 400 euroa,
joka syksyn 2010 oppilasmäärällä laskien on 9162 euroa /oppilas. Tuorilan koulun toimintamenoista henkilöstökulut
ovat 252 400 euroa, palveluiden ostot 33 300 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet 23 000 euroa
ja sisäiset vuokrakulut 167 700 euroa. Kyseiset luvut eivät sisällä koulukuljetuksiin varattuja määrärahoja,
sillä ne on varattu koulutustoimen yhteisiin määrärahoihin kaikkien koulujen osalta.
Tarkasteltaessa molempien koulujen kustannuksia yhdistäen, toimintamenot ovat yhteensä 958 100 euroa.
Näistä henkilöstökulut ovat 510 600 euroa, palveluiden ostot 94 800 euroa, aineet, tavarat ja tarvikkeet
44 300 euroa ja sisäiset vuokrakulut 310 200 euroa. Tällöin oppilaskohtainen kustannus on vuonna 2010
yhteensä 8404 euroa / oppilas. Vastaavissa saman kokoluokan Porvoon kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset
ovat vuonna 2010 Hamarissa 6975 euroa / oppilas, Hinthaarassa 5705 euroa / oppilas, Kevätkummussa
7493 euroa / oppilas ja Tolkkisissa 6839 euroa / oppilas.
Kustannusrakennetta tarkasteltaessa Tuorilan koulussa henkilöstökulujen osuus on 53 %, palveluiden ostojen
7 %, aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden 5 % ja sisäisten vuokrakulujen osuus 35 % kokonaiskustannuksista.
Kerkkoon koulussa henkilöstökulujen osuus on 54 %, palveluiden ostojen 12 %, aineiden, tavaroiden
ja tarvikkeiden 4 % ja sisäisten vuokrakulujen osuus 30 % kokonaiskustannuksista.
Kustannusrakenteen yhteistarkastelussa on koulujen henkilöstökulujen osuus 53 %, palveluiden ostojen 10
%, aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden 5 % ja sisäisten vuokrakulujen osuus 32 % kokonaiskustannuksista.
Laskettaessa koko suomenkielisen koulutustoimen talousarvion 2010 kustannusten jakautuminen on henkilöstökulujen
osuus 59 %, palveluiden ostojen 14 %, aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden 2 % ja sisäisten
vuokrakulujen osuus 25 % kokonaiskustannuksista.
12

3
VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIA
3.1 Tuorilan koulu lakkautetaan ja Kerkkoon koulu toimii alueen ainoana kouluna
Kyseinen vaihtoehto vaatii Kerkkoon koulun rakentamista yksisarjaiseksi kouluksi, jotta alueen oppilaat
mahtuvat koulun tiloihin ja heille pystytään järjestämään opetus tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kyseisten
rakennustöiden kustannukset tilakeskuksen mukaan ovat yhteensä 226 110 euroa. Vaihtoehdossa luovutaan
Tuorilan koulun kiinteistöstä, josta kuluja 167 700 euroa ja osasta henkilöstökuluja noin 50 000 euroa.
Kuljetuskustannukset nousisivat noin 10 000 euroa vuodessa. Arvioidut säästöt tässä vaihtoehdossa nykytilaan
verrattuna koulutustoimessa ovat noin 210 000 euroa vuodessa ilman investointikuluja.
Toteuttaminen on järkevää, koska
+ Alueelle syntyisi yksisarjainen alakoulu, jossa opetus voidaan toteuttaa vuosiluokittain. Koulussa
työskentelisi nykyistä enemmän henkilökuntaa, jolla useita erityisosaamisalueita (opettajat, avustajat,
erityisopettaja ja kuraattori). Yksisarjaisen koulun tulevaisuus olisi turvatumpi kuin nykyisten
pienempien koulujen.
+ Syntyisi kaupungin taloustilanteen kannalta tarpeellisia säästöjä koulutustoimen tilavuokrista,
jonkin verran opetustunneista sekä ruoka- ja tilahuollon palkkakustannuksista.
+ Vaihtoehto on Porvoon kaupunkistrategian 2011–2013 tavoitteiden mukainen, jossa tuetaan
olemassa olevia kyläkeskuksia ja Kerkkooseen on juuri kaavoitettu lisää tontteja.
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska
- Vaatii välitöntä lisärakennustarvetta kaupungin vaikeassa taloustilanteessa.
- Oppilaiden koulukuljetustarve lisääntyy , mikä pidentää oppilaiden koulupäiviä sekä lisää kustannuksia
.
- Vähentää palveluita (koulu, vapaa-ajankäyttö) Tuorilan koulupiirin alueella.
13

3.2 Kerkkoon koulu lakkautetaan ja Tuorilan koulu toimii alueen ainoana
kouluna
Kyseinen vaihtoehto vaatii Tuorilan koulun rakentamista yksisarjaiseksi kouluksi, jotta alueen oppilaat
mahtuvat koulun tiloihin ja heille pystytään järjestämään opetus tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kyseisten
rakennustöiden kustannukset tilakeskuksen mukaan ovat yhteensä 237 940 euroa. Vaihtoehdossa luovutaan
Kerkkoon koulun kiinteistöstä, josta kuluja on 142 500 euroa ja osasta henkilöstökuluja noin 50 000
euroa. Kuljetuskustannukset nousisivat noin 18 000 euroa. Arvioidut säästöt tässä vaihtoehdossa nykytilaan
verrattuna koulutustoimessa ovat noin 175 000 euroa vuodessa ilman investointikuluja.
Toteuttaminen on järkevää, koska
+ Alueelle syntyisi yksisarjainen alakoulu, jossa opetus voidaan toteuttaa vuosiluokittain. Koulussa
työskentelisi nykyistä enemmän henkilökuntaa, jolla useita erityisosaamisalueita (opettajat, avustajat,
erityisopettaja ja kuraattori). Yksisarjaisen koulun tulevaisuus olisi turvatumpi kuin nykyisten
pienempien koulujen.
+ Syntyisi kaupungin taloustilanteen kannalta tarpeellisia säästöjä koulutustoimen tilavuokrista,
jonkin verran opetustunneista sekä ruoka- ja tilahuollon palkkakustannuksista.
+Nykytilanteessa Tuorilan koulussa on yksi, opetustiloille asetetut kriteerit täyttävä, OT3-
luokkatila enemmän kuin Kerkkoon koulussa.
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska
- Tuorilan koulun alueella ei ole selkeää kyläkeskusta ja alueelle ei ole suunnitteilla kaavoitusta lähivuosina.
-Kerkkoon koulusta luopuminen lakkauttaisi koulu- ja vapaa-ajanpalvelut olemassa olevasta kyläkeskuksesta,
jonne parhaillaan ollaan investoimassa kaavoittamalla lisää asutusta.
- Kuljetuskustannukset nousevat, sillä oppilaiden koulukuljetustarve lisääntyy ja koulu sijaitsee liikenteellisesti
vaarallisen tien läheisyydessä.
14

3.3 Tuorilan koulu lakkautetaan, jolloin alueen kouluna toimii Kerkkoon koulu
yhdessä Albert Edelfeltin koulun kanssa
Alkuperäisenä ajatuksena oli tutkia mahdollisuutta, että Tuorilan tai Kerkkoon koulu lakkautetaan, jolloin
alueen kouluna toimii toinen niistä yhdessä jonkun lähistöllä olevan koulun kanssa. Tarkoituksena oli
tutkia mahdollisuudet Albert Edelfeltin koulun ja Huhtisen koulun hyödyntämiseen osan oppilaista lähikouluna,
jolloin vältyttäisiin välittömiltä investoinneilta, vaikka toisen koulun kiinteistöstä luovuttaisiin. Asiaa
lähemmin tarkasteltaessa ei ollut tarkoituksenmukaista liittää Huhtisen koulua alueen lähikouluna selvitykseen
mukaan, sillä se on Suomenkylän koulun lakkauttamisen myötä täynnä, eikä sen laajentaminen olisi
tarkoituksenmukaista. Tällöin selvitettäväksi asiaksi nousi Tuorilan koulun tiloista luopuminen ja Albert
Edelfeltin koulun sekä Kerkkoon koulun toimiminen yhdessä alueen lähikouluina.
Tässä vaihtoehdossa Kerkkoon kouluun ohjataan Virtaalan, Tuorilan kylät sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän
Mäntsäläntien itäpuolella asuvat lapset. Vastaavasti Albert Edelfeltin kouluun Kiialan, Saksalan kylät
sekä Vanhamoision ja Kaarenkylän Mäntsäläntien länsipuolella asuvat lapset.
Kyseisessä vaihtoehdossa ei tarvita välittömiä investointikustannuksia. Tässä vaihtoehdossa luovutaan
Tuorilan koulun kiinteistöstä, josta kuluja 167 700 euroa ja noin puolesta henkilöstökuluista eli noin
125 000 euroa. Henkilöstökulujen säästöt syntyvät noin 1,5 opettajan työpanoksen tarpeen vähentymisellä
verrattuna muihin malleihin. Kuljetuskustannukset nousisivat noin 10 000 euroa vuodessa. Arvioidut säästöt
tässä vaihtoehdossa nykytilaan verrattuna koulutustoimessa ovat noin 280 000 euroa vuodessa ja investointitarvetta
voidaan siirtää tulevaisuuteen.
Toteuttaminen on järkevää, koska
+ Mahdollistaa kouluverkon supistamisen olemassa olevien resurssien tehokkaammalla käytöllä,
sillä on edullisin vaihtoehto tila- ja henkilöstöratkaisuna.
+Kuljetuskustannukset eivät merkittävästi lisäänny nykytilasta.
+ Ei edellytä välitöntä lisärakentamista jäljelle jääviin koulutiloihin.
+ Oppilailla on mahdollisuus hyödyntää Albert Edelfeltin moderneja koulutiloja.
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska
- Alueen yksisarjaisen koulun täysipainoinen kehittäminen lykkääntyy, kunnes kaavoitetut tontit
ovat myyty ja lapsimäärä on riittävän suuri.
- Vähentää lähipalveluita (koulu, vapaa-ajankäyttö) Tuorilan nykyisen koulupiirin alueella.
- Lasten sosiaalinen verkosto muuttuu, kun oppilaat jaetaan, Mäntsäläntie rajana, kahteen eri kouluun.
- Oppilaiden koulukuljetustarve lisääntyy ja koulupäivät pitenevät.
15

3.4 Nykytila säilytetään
Kyseisessä vaihtoehdossa ei tule juurikaan muutoksia tiloihin tai toimintaan. Tässä vaihtoehdossa on kustannusten
näkökulmasta luovuttava ylimääräisistä tiloista sekä tutkittava mahdollisuuksia kokeilla alueen
yhteistä koulunjohtajaa. Tuorilan koulun osalta voitaisiin luopua Punaisen koulun tiloista, joka toisi säästöä
noin 15 000 euroa. Kerkkoon koulussa ei ole sellaisia erillisiä tiloja, joista voitaisiin luopua. Mahdollisen
yhteisen johtamiskokeilun avulla voitaisiin säästöjä saavuttaa 3000 euroa. Arvioidut löydettävät säästöt
tässä vaihtoehdossa nykytilaan verrattuna koulutustoimessa ovat maksimissaan noin 20 000 euroa vuodessa
ja investointitarvetta voidaan siirtää tulevaisuuteen.
Toteuttaminen on järkevää, koska
+ Palvelut säilyisivät molemmilla alueilla lähellä käyttäjiä eikä syntyisi koulukuljetustarpeen lisääntymisestä
tai tilojen laajentamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.
+ Kuljetusoppilaita vähiten verrattuna muihin vaihtoehtoihin.
+Kaksi koulua mahdollistaa molempien alueiden kasvun sekä antaa mahdollisuuden hyödyntää tilareserviä
ja ottaa uusia oppilaita.
Toteuttaminen ei ole järkevää, koska
- Pohjoisen alueen yksisarjaisen koulun täysipainoinen kehittäminen lykkääntyy, kunnes kaavoitetut
tontit ovat myyty ja lapsimäärä on riittävän suuri.
- Syntyvät säästöt jäävät pieniksi, sillä nykytilanne edellyttää molemmissa kouluissa tukipalveluja
(ruokahuolto, siivous, tilahuolto).
- Tilojen määrä ja kustannukset ovat suuret suhteessa alueen oppilasmäärään.
-Oppilaskohtaiset kustannukset ovat alueen oppilailla keskimääräistä suuremmat, vaikka toimitaan
kustannustehokkaasti yhdysluokkaopetuksessa.
16

4
MUUTOKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULU
Suomenkielinen koulutusjaoston perustaman selvitystyöryhmän loppuraportin on tarkoitus olla pohjana
päätöksenteolle, kun ratkaistaan mahdollisia muutoksia Tuorilan ja Kerkkoon alueen koulupalveluiden
tarjontaan. Nykytilanteessa alueen palvelut ovat hyvin kattavat ja ne on toteutettu lähipalveluperiaatteita
noudattaen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta
on kuitenkin arvioitava jatkuvasti. Kustannustarkastelun perusteella alueen nykyiset koulupalvelut
ovat keskimääräistä kalliimmat. Tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman laadukkaat
palvelut kuntalaisille mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Työryhmän raportissa on tutkittu nykytilan lisäksi kolme eri muutosmallia, joissa on mahdollista säästää
kustannuksia. Näistä malleista kaksi vaatii lisäinvestointeja ja yhdessä mallissa välittömiä investointeja
ei tarvitse tehdä. Näiden kolmen muutosmallin lisäksi esiin nousi malli, jossa yhdistetään koulun
ja päiväkodin toimintoja, mutta alustavien selvitysten perusteella kyseinen malli vaatii huomattavia
lisäinvestointeja, joten sen syvempi tarkastelu jätettiin tässä yhteydessä selvityksen ulkopuolelle.
Selvityksessä nousi esiin myös vaihtoehto, jossa yksisarjainen koulu sijoitettaisiin toiseen kouluun ilman
investointeja, mutta tällöin tiloille ja toiminnalle asetetut laatuvaatimukset eivät täysin toteutuisi.
Tämän vaihtoehdon toiminnalliset säästövaikutukset olisivat samat kuin malleissa yksi tai kaksi ilman
kiinteistökuluja.
Työryhmä selvitti nykytilaa ja kolmea muutosmallia useista eri näkökulmista. Selvityksessä huomioitiin
hyväksytty kaupunkistrategia, kaavoituksen tilanne alueen kylissä, lähikuntien suunnitelmat kouluverkon
osalta, molempien koulujen nykyiset tilat sekä niiden muutosmahdollisuudet, oppilasmäärien ja
lapsimäärien kehitys molempien koulujen oppilaaksiottoalueella, koulukuljetettavien lasten määrät ja
kuljetuskustannukset, pedagogiset näkökulmat sekä koulun henkilöstöön ja johtamiseen liittyvät näkökulmat.
Jokaisesta mallista laskettiin kustannukset verrattuna nykytilaan. Tämän lisäksi työryhmä
arvioi kustakin mallista sen toteuttamisen kannalta merkittävimpiä etuja ja haittoja.
Työryhmän raportti lähetetään lausunnolle mahdollisten muutosten vaikutuksen piirissä olevien koulujen
johtokuntiin. Työryhmän raportti on tarkoitus käsitellä koulutusjaoston toukokuun kokouksessa,
jossa koulujen johtokuntien lausunnot olisivat mukana. Mahdollisiin muutoksiin alueen koulujärjestelyissä
otetaan kantaa sivistystoimen vuoden 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Raportissa esitellyt
muutosmallit ovat mahdollisia toteuttaa aikaisintaan lukuvuoden 2011–2012 alusta syksyllä
2011.
17

Työryhmän jäsenet, allekirjoitukset:
________________________
Jari Kettunen
vt. koulutusjohtaja
puheenjohtaja
________________________
Erja Hakala
sihteeri
________________________
Martti Toivanen
erityisopetuksen rehtori
________________________
Eija Hopea
koulunjohtaja, Tuorilan koulu
________________________
Piritta Simola
koulunjohtaja, Kerkkoon koulu
________________________
Leila Nyberg
päivähoidonjohtaja
________________________
Börje Boström
tilakeskuksen päällikkö
________________________
Annica Matilainen
suunnittelija, tilakeskus
________________________
Riitta Spåre
kaupunginarkkitehti
Porvoossa, 28.4.2010
18