29.05.2014 Views

Vuosi 2011 - Porvoo

Vuosi 2011 - Porvoo

Vuosi 2011 - Porvoo

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

~ 2 ~


uosi <strong>2011</strong> oli kirjaston juhlavuosi. Kirjastopalveluita<br />

on tarjottu porvoolaisille jo<br />

V<br />

150 vuotta. Juhlavuotta vietettiin asiakkaiden<br />

kanssa pitkin vuotta. Yhteistyössä<br />

<strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston kanssa<br />

asiakkaille tarjottiin viisi konserttia musiikin eri aloilta,<br />

osin ilmaiseksi, osin pientä pääsymaksua vastaan.<br />

Harvinainen vieras oli oopperalaulaja Jorma<br />

Hynninen, joka ei enää juurikaan konsertoi. Mielenkiintoisia<br />

olivat myös fagotin ja basson hauska vuoropuhelu,<br />

mahtava barokkimusiikki ja mieliä liikuttavat<br />

Aleksis Kiven runoihin sävelletyt<br />

laulut. Musiikkitarjonta sai hyvän<br />

vastaanoton. Asiakkaille tarjottiin<br />

juhlapäivänä kakkukahvit, ja kirjaston<br />

historiaa valottivat vuoden aikana<br />

sekä näyttelyt että <strong>Porvoo</strong>n museon<br />

johtajan Merja Herrasen luento<br />

<strong>Porvoo</strong>sta kirjaston perustamisen<br />

aikoihin.<br />

Vuoden aikana kuultiin myös esitykset<br />

jatkosodan historiasta ja kirjoittamisen<br />

todellisuudesta. Kiitokset<br />

Kari Tuomelle ja Uudenmaan kirjoittajille.<br />

Kirjavinkkausta aikuisille kokeiltiin<br />

henkilökunnan voimin. Perinteisiin kuuluu<br />

Pohjoismainen kirjastoviikko, jota vietetään yhtä<br />

aikaa kaikissa Pohjoismaissa. Tänä vuonna ääneen<br />

luetun tekstin lisäksi oli tarjolla Teatteri Taruman<br />

esitys. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tehtiin<br />

Mahdollisuuksien tori ja Kulttuurisiltojen ilta -<br />

tapahtumien tiimoilta. Kulttuurisiltojen ilta täytti<br />

kirjaston ääriään myöten täyteen värikästä ohjelmaa<br />

ja asiakkaita. Näyttelytoiminta oli vilkasta sekä vierailevien<br />

taiteilijoiden että kirjaston omien näyttelyiden<br />

osalta. Käyttäjäkoulutusta järjestettiin sekä<br />

pienille että isoille asiakkaille, ja yhteistyö sekä kaupungin<br />

sisällä että valtakunnallisesti oli hedelmällistä.<br />

Terttu Lehtola<br />

kirjastopalveluiden päällikkö<br />

Maakuntakirjastotoiminta siirtyi uuteen vaiheeseen,<br />

kun toiminta koko Uudenmaan maakuntakirjastona<br />

alkoi vuoden <strong>2011</strong> alusta.<br />

Kirjasto sai myös lahjoituksia. Taiteilija Kyösti Hakalan<br />

maalaus sijoitettiin lehtisaliin, ja Yhdysvaltain<br />

suurlähetystö kartutti aineistokokoelmaa 50 hienolla<br />

teoksella. America@YourLibrary on Yhdysvaltain<br />

Helsingin suurlähetystön hanke, jonka kautta lahjoitetaan<br />

amerikkalaista kirjallisuutta Suomen maakuntakirjastoihin.<br />

Hyvän tuloksen taustalla oli kuitenkin<br />

varsin vaikea vuosi. Kirjaston menoja<br />

leikattiin – jo toisena vuonna peräkkäin.<br />

Kirjaston aineistomäärärahoja<br />

leikattiin 8 % edellisvuoteen verrattuna.<br />

Vuoden 2009 tasoon verrattuna<br />

aineistomäärärahoja on karsittu<br />

kahdessa vuodessa yhteensä peräti<br />

25 %. Asukaskohtainen aineistomääräraha<br />

jäi näin ollen alle viiteen euroon,<br />

kun muissa maakuntakirjastoissa<br />

se vaihteli noin seitsemästä<br />

yhdeksään euroon. Henkilöstöä vähennettiin<br />

– eläköitymisen myötä –<br />

yli 5 %, minkä seurauksena aukioloaikoja jouduttiin<br />

supistamaan. Nämä toimenpiteet heijastuivat odotetusti<br />

kirjaston käyttöön. Lainaus väheni 2,6 % ja<br />

kävijämäärä 3,3 %. Lainoja kertyi kuitenkin 17,6 ja<br />

käyntejä yli 8 käyntiä asukasta kohti, ja kirjaston<br />

verkkokäyttö kasvoi edelleen. Kirjaston käyttöaste<br />

on siis edelleen hyvä, ja kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden<br />

asiakaskyselyn perusteella asiakkaat<br />

ovat tyytyväisiä.<br />

Kiitos kuluneesta vuodesta sekä asiakkaille, yhteistyökumppaneille<br />

että henkilökunnalle, jonka työpanos<br />

on laadukkaan palvelun perusta.<br />

~ 3 ~


uluneena vuonna <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto<br />

juhli 150. toimintavuottaan. Vuonna<br />

K<br />

1861 Suomeen perustettiin 33 kansankirjastoa.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kansankirjasto avattiin<br />

yleisölle 13.4.1861 alemman alkeiskoulun<br />

huoneistossa.<br />

Kansankirjasto oli tarkoitettu erityisesti työtätekevän<br />

luokan käytettäväksi. Lainausoikeus oli jokaisella<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupungin ja maaseurakunnan asukkaalla.<br />

Kirjaston perustajiin kuuluivat mm. sellaiset kulttuurihenkilöt<br />

kuin Fredrika Runeberg ja J. E. Strömborg.<br />

Naiset olivat alusta alkaen aktiivisesti mukana kirjaston<br />

kehittämisessä. Kirjastokokoelman perustana<br />

toimivat kaupungin tyttökoulusta saatu ”Tyttöjen<br />

kirjasto” ja Naisyhdistyksen ”Rouvien kirjasto”. Ajan<br />

tavan mukaan kirjastoa kartutettiin kirja- ja rahalahjoitusten<br />

avulla.<br />

Kirjasto oli alusta saakka yleisömenestys. Pian perustamisensa<br />

jälkeen tilat todettiin liian ahtaiksi.<br />

Kirjasto muutti suurempiin tiloihin, jotka taas tulivat<br />

ahtaiksi. Ahtaus johtui kasvavasta asiakasmäärästä.<br />

Vuonna 2000 kaupunginkirjasto muutti viidenteen<br />

rakennukseen historiansa aikana, kun uusi pitkään<br />

odotettu pääkirjastorakennus vihdoin valmistui.<br />

Vuonna 1901 kaupunginvaltuusto päätti ottaa kirjaston<br />

kaupungin hoitoon ja valitsi tarkoitusta varten<br />

johtokunnan. Kirjaston menot päätettiin maksaa<br />

anniskeluyhtiön voittovaroista, eikä niitä siis otettu<br />

kaupungin varsinaiseen talousarvioon.<br />

Kirjasto uudistui<br />

merkittävästi<br />

vuosina 1911-<br />

1912, jolloin<br />

kansanopiston<br />

johtajan Einar<br />

Holmbergin<br />

Amerikan vierailun<br />

tuloksena<br />

kirjasto siirtyi<br />

avohyllyjärjestelmään<br />

tiettävästi<br />

ensimmäisenä<br />

kirjastona<br />

Suomessa.<br />

Lasten hyllyjen<br />

edessä säilytettiin<br />

kanaverkko, jonka takaa lapset saivat osoittaa<br />

haluamansa kirjan.<br />

Teknisiä apuvälineitä kirjaston hoitoon ilmestyi vähitellen.<br />

Vuonna 1916 kirjasto sai puhelimen. Asiakkaat<br />

saivat tilata kirjoja puhelimitse ja saivat ne<br />

kotiin kannetuiksi 20 pennin maksusta. Kameralainaus<br />

otettiin käyttöön vuonna 1972. Vuonna<br />

1989 kaupungin ja maalaiskunnan kirjastot hankkivat<br />

ensimmäisen yhteisen atk-pohjaisen kirjastojärjestelmän.<br />

2000-luvulla pääkirjastoon hankittiin<br />

ensin lainausautomaatit ja myöhemmin myös palautusautomaatti.<br />

~ 4 ~


Vuonna 1997 <strong>Porvoo</strong>n kaupunki ja maalaiskunta<br />

yhdistyivät kuntaliitoksessa, ja tällöin yhdistyivät<br />

myös <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto ja vuonna 1883<br />

perustettu <strong>Porvoo</strong>n maalaiskunnan kirjasto.<br />

Vuonna 2001 <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto sai Itä-<br />

Uudenmaan maakuntakirjaston statuksen. Vuoden<br />

<strong>2011</strong> alusta <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto toimii koko<br />

Uudenmaan maakuntakirjastona.<br />

Juhlavuoden kunniaksi kirjastossa järjestettiin paljon<br />

ohjelmaa läpi vuoden. 150-vuotisjuhlapäivää vietettiin<br />

kansankirjaston avajaispäivänä 13.4., jolloin<br />

asiakkaille tarjottiin kakkukahvit.<br />

Juhlavuoden ohjelmaan kuului <strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston<br />

kanssa yhteistyössä järjestetty konserttisarja,<br />

jonka avasi 19.3. Jorma Hynnisen ja Ilmari<br />

Räikkösen konsertti. 29.3. oli vuorossa Duo Fasson<br />

eli Eero Toikan (fagotti) ja Peter Gransin (kontrabasso)<br />

konsertti Miks’? – Siks’! –Uutta ja vanhaa höyryä<br />

fagotilla ja kontrabassolla. 2.4. kuultiin Bachin ja<br />

Händelin barokkimusiikkia Lohjan kaupunginorkesterin<br />

esittämänä johtajanaan Aapo Häkkinen ja solisteinaan<br />

Tuuli Lindeberg (sopraano) ja Teppo Lampela<br />

(kontratenori). 16.4. <strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston<br />

esiintyjät tarjoilivat musiikkituokioita kirjaston<br />

aukioloaikana tapahtumassa Kirjasto soikoon. Konserttisarjan<br />

päätti 10.10. Aleksis Kiven päivän konsertti<br />

Kiven juurilla solisteinaan Juha Poikela (laulu),<br />

Kimmo Leppälä (klarinetti), Ilmari Räikkönen (piano)<br />

ja Eerik Siikasaari (basso). Konsertit keräsivät pääkirjastoon<br />

runsaasti yleisöä, ja kirjaston akustiikka<br />

sai kiitosta.<br />

Juhlavuoden ohjelmassa oli myös kaupunginkirjaston<br />

historiaa käsitteleviä näyttelyitä kirjaston varhaisista<br />

vaiheista aina nykypäivään. Näyttelysarja huipentui<br />

porvoolaisten koululaisten toteuttamiin visioihin<br />

tulevaisuuden kirjastosta Kirjaston tulevaisuus…ko?<br />

-näyttelyssä. Näyttelyn avajaisiin saapui<br />

satakunta koululaista. Avajaisissa kuultiin <strong>Porvoo</strong>nseudun<br />

musiikkiopiston oppilaiden futuristinen fanfaari<br />

ja Kvarnbackens skolan oppilaiden musiikkiesitys.<br />

Näyttelyn avasi kirjailija Christer Kihlman.<br />

<strong>Porvoo</strong>n Mahdollisuuksien tori järjestettiin pääkirjastolla<br />

lauantaina 21.5. Mahdollisuuksien tori on ilmainen<br />

koko perheen yleisötapahtuma, joka kutsuu<br />

yhteen järjestöjä, paikallistoimijoita ja torivieraita<br />

pohtimaan kaikkia koskettavia maailmanlaajuisia<br />

teemoja. Kuluneena vuonna teemana oli vapaaehtoisuus.<br />

~ 5 ~


Toukokuun lopulla pääkirjastossa esitelmöi Kari<br />

Tuomi aiheesta Jatkosodan ensimmäisen päivän<br />

aamu <strong>Porvoo</strong>ssa ja Suomessa 25. kesäkuuta 1941<br />

– Muistikuvia ja historiaa 70 vuoden takaa. Tilaisuus<br />

keräsi historiasta kiinnostuneita porvoolaisia, ja<br />

esitelmän jälkeen käytiin vilkasta keskustelua aiheesta.<br />

huumori pohjolassa. Viikon avanneessa Iltahämärässä-tilaisuudessa<br />

kulttuurituottaja Eija Saarivirta ja<br />

kirjastonhoitaja Jan Nyström lukivat otteita Mikael<br />

Niemen Populaarimusiikkia Vittulajänkältä -kirjasta.<br />

Samassa yhteydessä nähtiin Teatteri Taruman Marko<br />

Ruotsalaisen esitys suomalaisuuden tunnoista.<br />

Lisäksi pääkirjaston kirjavarastossa oli avoimet ovet<br />

koko päivän.<br />

Syksyllä ohjelmassa oli juhlavuoden teemaan liittyen<br />

<strong>Porvoo</strong>n museon johtajan Merja Herrasen esitelmä<br />

<strong>Porvoo</strong> 1860-luvulla sekä kaksi kirjallista iltaa: Uudenmaan<br />

kirjoittajien järjestämä Kirjoittamisen halu<br />

ja häpeä sekä Aleksin Kiven päivänä kirjaston kirjakuiskaajien<br />

kirjavinkkausta aikuisille vuoden <strong>2011</strong><br />

uutuuskirjoista. Pohjoismaista kirjastoviikkoa vietettiin<br />

perinteisesti marraskuussa. Vuoden teemana oli<br />

Niin ikään marraskuussa järjestettiin pääkirjastossa<br />

suuren suosion saanut Kulttuurisiltojen ilta<br />

-tapahtuma, jossa porvoolaisille esiteltiin monikulttuurisuutta<br />

eri näkökulmista musiikin ja tanssin<br />

siivittäminä. Tilaisuuden pääpuhujat, kansanedustaja<br />

Jani Toivola ja Idols-laulaja Fatima Koroma, kertoivat<br />

puheenvuoroissaan heihin kohdistuneista<br />

ennakkoluuloista. Kansanedustaja Eila Tiainen valaisi<br />

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan työtä.<br />

Myös porvoolaiset maahanmuuttajat pääsivät ääneen.<br />

Tapahtumassa tutustuttiin myös karibialaiseen<br />

rummutukseen, burmalaiseen tanssiin ja gambialaiseen<br />

kuvataiteeseen. Illan aikana järjestettiin<br />

myös origamityöpaja, talvinen satutuokio ja selkokielinen<br />

kirjastokierros. Tilaisuuden päätti kaupunginjohtaja<br />

Jukka-Pekka Ujulan vastausvartti. Tapahtuman<br />

järjestivät yhteistyössä <strong>Porvoo</strong>n Vihreät, Por-<br />

~ 6 ~


voon Vasemmistoliitto, <strong>Porvoo</strong>n kaupungin maahanmuuttajapalvelut,<br />

kaupunginkirjasto, kaupungin<br />

nuorisopalvelut, Nella-hanke, <strong>Porvoo</strong>n suomalainen<br />

seurakunta, <strong>Porvoo</strong>n islamilainen naisten ja lasten<br />

yhdistys, <strong>Porvoo</strong>n kansalaisopisto ja Meeting Point,<br />

Edupoli, <strong>Porvoo</strong>n kauppaoppilaitoksen Yrityspalvelu,<br />

Punaisen Ristin <strong>Porvoo</strong>n osasto, Cercle francofinlandais<br />

de <strong>Porvoo</strong>/Borgå ja UN-Women.<br />

PressDisplay, Eighteenth Century Collections Online<br />

ja Early English Books Online.<br />

Varausmaksu poistettiin keväällä kirjaston sisäisistä<br />

aineistovarauksista. Näin aineiston kiertoa saatiin<br />

tehostettua ja asiakkaat ovat jatkossa yhdenvertaisemmassa<br />

asemassa aineiston saatavuuden suhteen.<br />

Kirjasto järjesti asiakkaille käyttäjäkoulutusta kirjastonkäytössä<br />

sekä opastusta Internetin ja elektronisten<br />

lehtipalveluiden, ePress ja PressDisplay, käytössä.<br />

Käyttäjäkoulutusta järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi<br />

vuoden aikana yhteensä kuusi tilaisuutta pääkirjaston<br />

tietokoneluokassa. Käyttäjäkoulutusta<br />

järjestettiin myös yhdeksälle ryhmälle, joissa koulutukseen<br />

osallistui 119 henkilöä. Kohderyhminä olivat<br />

maahanmuuttajat ja ammattioppilaitosten opiskelijat.<br />

Kaupunginkirjasto esitteli syksyllä palveluitaan<br />

opiskelijoille myös <strong>Porvoo</strong>n Campuksella.<br />

Asiakkaiden käytössä olivat vuonna <strong>2011</strong> seuraavat<br />

maksulliset tietokannat: artikkelitietokannat Aleksi,<br />

Arto, Mediearkivet ja Doria, hakuteokset Wsoy Facta,<br />

Nationalencyklopedin, Kansallisbiografia ja Motsanakirjat<br />

sekä e-lehti- ja e-kirjapalvelut ePress,<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto osallistui valtakunnalliseen<br />

Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun vastaamalla<br />

sähköpostitse asiakkailta Internetin välityksellä<br />

tulleisiin kysymyksiin. <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjastosta<br />

Catharina Latvala ja Helena Backman-<br />

Karvonen kuuluvat kaunokirjallisuuden asiasanastojen<br />

Kaunokin ja Bellan kehittämistyöryhmään. Vuonna<br />

<strong>2011</strong> ryhmä kokoontui kaksi kertaa ja kokoontumisten<br />

välillä työskenneltiin tiiviisti sähköpostin<br />

välityksellä. Tove Selkälä kuuluu kansallisen elektronisen<br />

kirjaston, FinElibin, yleisten kirjastojen asiantuntijaryhmään<br />

ja toimii Uudenmaan FinElibkoordinaattorina.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto osallistuu<br />

valtakunnallisen kirjastoverkon yhteistyöhön<br />

myös Yleisten kirjastojen neuvostossa ja Maakuntakirjastojen<br />

konsortiossa.<br />

~ 7 ~


ääkirjaston aikuistenosaston näyttelytilat tarjosivat vuoden aikana paljon katseltavaa. <strong>Porvoo</strong>laisten<br />

P<br />

taiteentekijöiden kädenjälkeä saatiin ihastella mm. luontovalokuvien ja maalausten muodossa. Näyttelyiden<br />

mukana päästiin myös kauemmas maailmalle kuten Arabian niemimaalle Omanin maisemiin,<br />

<strong>Porvoo</strong>n ystävyyskaupungin Viljandin kaduille ja pingviinien matkassa Etelämantereelle.<br />

Suomalainen sarjakuva täytti kuluneena vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi paikallista sarjakuvaa<br />

juhlistettiin näyttelysarjalla. Kristian Huitula Tampereelta avasi juhlavuoden näyttelysarjan<br />

syyskuussa Kalevala-aiheisella näyttelyllään. <strong>Porvoo</strong>laiset sarjakuvapiirtäjät puolestaan esittelivät tuotantoaan<br />

kuukausittain vaihtuvin näyttelyin koko syksyn ajan. <strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla -sarja jatkuu vielä vuoden 2012<br />

puolella.<br />

tammikuu<br />

Gammelbackan kartano/ kirjasto ja <strong>Porvoo</strong>n kulttuurinystävät<br />

Illustration of Slovak children’s book – Slovakialaiset BIB-palkitut lastenkirjakuvitukset<br />

vuosilta 1967-2009 / Slovakian tasavallan suurlähetystö<br />

helmikuu<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto 150 vuotta – osa I: Kirjaston varhaisvuosilta<br />

Luonto- ja ympäristöviikko: vapaaehtoistoiminta sekä suot ja metsät<br />

osana ilmastonmuutoksen torjuntaa<br />

maaliskuu<br />

Valokuvia /Esko Porala<br />

Valokuvia/ Jari Sirén<br />

Veistoksia / Pekka Leinonen<br />

~ 8 ~


huhtikuu<br />

Onnen linnut – yhteisötaideteos / Linnankosken lukio<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto 150 vuotta – osa II: Kirjasto retroloikkaa!<br />

Kirjaston ilmeet – valokuvia menneiltä vuosikymmeniltä<br />

toukokuu<br />

På spaning efter godheten eli Hyvyyttä etsimässä – pohjoismainen<br />

kiertonäyttely / Bitte Bamberg-Thalénin työryhmä<br />

(Ahvenanmaa)<br />

Valokuvia / Jimi Laaksonen<br />

Lasten oikeesti / CISV<br />

Viljandi kultuurimaja fotoringi näitus <strong>Porvoo</strong>s – <strong>Porvoo</strong> & Viljandi<br />

ystävyyskaupunkeina 50 vuotta – valokuvia / Viljandin<br />

kamerakerhon jäsenet<br />

~ 9 ~


kesäkuu<br />

Kissa-aiheiset taulut / Mari Tilli<br />

heinäkuu<br />

Maalauksia / Siiri Nurkkala<br />

Terra - Maa – valokuvia maattomista /<br />

Sebastião Salgadon (Brasilia)<br />

Antarctica – valokuvia etelästä / Ingo Forsberg<br />

elokuu<br />

Sarjakuva-Kalevala – kiertonäyttely / Kristian Huitula<br />

syyskuu<br />

The environments of Oman – valokuvia / Hussein Shehadeh<br />

<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Robert Ottosson<br />

~ 10 ~


lokakuu<br />

Luontovalokuvia / Markus Kauppinen<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto 150 vuotta – osa III: Tulevaisuuden<br />

kirjasto / <strong>Porvoo</strong>n alakoulut ja kirjasto<br />

<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Emmi Valve<br />

marraskuu<br />

Akvarelleja / Heleena Kleemola & Jaana Ruuth<br />

<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Filippa Hella<br />

joulukuu<br />

Kaksin – Rakkautta ilmassa – sarjakuvanäyttely / Maria Björklund<br />

Sirkus saapuu kirjastoon – Markus Majaluoman kirjaan perustuva Sipoon kirjaston juhlavuoden kiertonäyttely<br />

<strong>Porvoo</strong>lainen puhekupla: Kaisa Leka<br />

~ 11 ~


Kirjakoreja ja kuplia<br />

oi kuinka kannoimmekaan koreja vuonna<br />

V<br />

<strong>2011</strong>! Koreissa oli kivaa luettavaa päiväkodeille,<br />

vinkkauskirjoja kouluille ja jopa<br />

hiekkaa, kiviä ja pehmoleluja satuviikkoja<br />

varten. Lopulta meidän oli hankittava<br />

lisää koreja saadaksemme koko homman pyörimään!<br />

Vuoden aikana keräsimme kymmeniä koreja erilaisia<br />

teemakirjoja koululuokille, esikouluryhmille ja päiväkotiryhmille.<br />

Vinkkasimme yhteensä 57 luokalle vuoden aikana. Kirjavinkkauskorimme täyttyivät jännittävistä, hauskoista,<br />

kauheista ja ihkuista kirjoista. Kukapa ei haluaisi tietää miten Katnissin käy Nälkäpelissä tai mitä ihmisopin tunnilla<br />

opetetaan ihmisistä Mammuttikoulussa…?!<br />

Järjestimme siistejä kirjastoseikkailuja, riemukkaita ristikoita ja myös perinteistä tiedonhaun- ja kirjastonkäytönopetusta.<br />

Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 38 ja nuoret asiakkaamme oppivat löytämään vastauksia kysymyksiinsä<br />

kirjoista ja netistä. Lisäksi 16 ekaluokkaa etsi kirjastokorttejaan, jotka kirjaston maskotti Ossian, mokoma<br />

roisto, oli vienyt!<br />

~ 12 ~


Kevään satuviikolla satuhuone muuttui sirkukseksi. Satuja lukivat notkea nuorallatanssija, perushauska pelle ja<br />

melkein kesy seepra. Sirkusvaunussa myös joukko villieläimiä kuunteli satuja; onneksi vaunussa oli tukevat kalterit!<br />

Syksyllä satuhuoneessa kuultiin meren kohinaa. Tuulten pieksämät merikarhut, iloinen matruusi ja rohkea talviuimari<br />

lukivat satuja ulapalta ja pinnan alta. Rantakaislikosta löytyi pullopostista aarrekartta, jonka mukaan kirjastosta<br />

löytyisi aarre…<br />

Lasten- ja nuortenosasto osallistui myös<br />

aikuisille suunnattuihin tilaisuuksiin kuten<br />

kulttuuriseminaariin ja vanhempainiltoihin.<br />

Ruotsalaisuuden päivää on perinteisesti<br />

vietetty Mäntykummun päiväkodissa<br />

Lützenin taistelua muistellen. Vuonna<br />

<strong>2011</strong> myös muut päiväkotiryhmät, mm.<br />

kielikylpyryhmät, halusivat kirjaston vieraisille<br />

Ruotsalaisuuden päivänä.<br />

Rakensimme lastenosaston lasivitriiniin<br />

vuoden aikana yksitoista näyttelyä.<br />

Lauantaisin järjestimme satutunteja 3-6-vuotiaille lapsille, joka toinen viikko suomeksi ja joka toinen viikko ruotsiksi.<br />

285 lasta kävi kuuntelemassa satutätiemme Kirsin, Karinin ja Nicolen lukemia satuja.<br />

Jatkoimme kokoelmien takautuvaa luettelointia ja asiasanoitusta. Tälle työlle ei näy loppua…<br />

Vuonna <strong>2011</strong> yhteensä 3276 lasta ja nuorta osallistui kirjavinkkaukseen, tiedonhaunopetukseen, kirjastoseikkailuun,<br />

satutunneille tai muuhun lasten- ja nuortenosaston järjestämään ohjelmaan. Edellisvuoden ennätys rikottiin<br />

siis 448 osallistujalla. Ei hassumpaa!<br />

~ 13 ~


iime vuosina <strong>Porvoo</strong>n koulukirjastojen kokoelmia on luetteloitu ahkerasti Porsse-tietokantaan. Kuluneena<br />

vuonna vuorossa oli Lyceiparkens skolan kokoelmien luettelointi. Työ jatkuu vielä vuoden<br />

V<br />

2012 puolella, jolloin Lyceiparkens skolan kirjastossa aloitetaan myös lainaustoiminta PallasPro-<br />

Extra-järjestelmällä. Syksyllä järjestettiin kaupunginkirjaston ja koulukirjastojen yhteinen kokous,<br />

jossa käsiteltiin koulukirjastojen kuulumisia ja muita ajankohtaisia aiheita.<br />

Kulttuurikoulu on <strong>Porvoo</strong>n kaupungin kulttuuripalveluiden, <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjaston, <strong>Porvoo</strong>n<br />

kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan, <strong>Porvoo</strong>nseudun musiikkiopiston ja <strong>Porvoo</strong>n museon yhteistyöhanke. Kulttuurikoulun<br />

vetovastuu on kaupungin kulttuuripalveluilla. Kirjaston edustaja hanketyöryhmässä on lasten- ja nuortenosaston<br />

osastonjohtaja Catharina Latvala. Hanketyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden <strong>2011</strong> aikana. Toiminnan<br />

teemana on paikalliskulttuuria painottava <strong>Porvoo</strong> – minun kaupunkini. Painopistealueena vuosina 2010-<br />

2013 on <strong>Porvoo</strong>n kansallinen kaupunkipuisto.<br />

~ 14 ~


Borgå Gymnasiumin museokirjaston<br />

aineistojen digitointi ja luettelointi<br />

uonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön apurahan<br />

V<br />

turvin aloitettu Borgå Gymnasiumin museokirjaston digitointihanke<br />

jatkui vuonna <strong>2011</strong>. Kansalliskirjaston Mikkelin<br />

digitointikeskuksessa digitoitiin vuonna 2010 pääasiassa<br />

käsikirjoituksia ja vuonna <strong>2011</strong> jatkettiin painetuilla<br />

teoksilla. Digitoitujen teosten joukossa oli mm. intiaanikielinen<br />

katekismus 1600-luvun lopulta, suomenkielinen almanakka vuodelta<br />

1752, Carl von Linnén Systema Naturaen ensipainos vuodelta<br />

1735, Euklideen Elementa vuodelta 1482 (inkunaabeli) sekä alkuperäiset<br />

Tapani Löfvingin päiväkirjat.<br />

Syksyllä <strong>2011</strong> Pasi Hynninen aloitti projektityöntekijänä Borgå<br />

Gymnasiumin museokirjaston kokoelman luetteloinnin niin ikään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän apurahan<br />

turvin. Hanke jatkuu vuoden 2012 puolelle, jolloin museokirjastosta vastaava lehtori opastetaan aineiston<br />

luettelointiin. Borgå Gymnasiumin kirjasto on ollut <strong>Porvoo</strong>n kaupungin omistuksessa ja <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjaston<br />

hallinnassa vuodesta 1979. Kirjaston kokoelma käsittää noin 30 000 teosta ja pienpainatetta pääosin 1400–<br />

1800-luvuilta. Kokoelmaan kuuluu mm. käsikirjoituksia, käsin väritettyjä karttoja, inkunaabeleita (ennen vuotta<br />

1501 painetut teokset) ja sotasaaliskirjoja Keski-Euroopasta.<br />

Kestävä kehitys kirjastossa<br />

orvoon kaupunginkirjasto on mukana Helsingin kaupunginkirjaston koordinoimassa ja opetus- ja<br />

P<br />

kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa Kestävä kehitys kirjastossa. Toukokuun alussa käynnistyneen<br />

hankkeen tarkoituksena on kehittää ja parantaa yleisten kirjastojen ekologista kestävyyttä<br />

tutkimalla kestävän kehityksen toiminnan nykytilannetta, luomalla yhtenäisiä toimintamalleja ja -<br />

linjoja, esittämällä kehittämissuunnitelmia sekä kehittämällä ympäristöviestinnän muotoja niin kirjastoalalla<br />

kuin eri asiakassegmenteille. Kirjastoissa on jo nyt ekologisesti kestäviä käytäntöjä, mutta<br />

yhteinen linja puuttuu. Alkukartoitus tehtiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin<br />

syksyllä <strong>2011</strong>.<br />

Projektiryhmään kuuluvat Helsingin ja <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjastojen lisäksi JJR-kirjasto (Joroinen, Juva, Rantasalmi),<br />

Kemijärven kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Kuusamon kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,<br />

Rääkkylän kunnankirjasto sekä Varkauden kaupunginkirjasto. Hanke jatkuu vuoden 2012<br />

loppuun saakka.<br />

~ 15 ~


orvoon kaupunginkirjasto toimi Itä-<br />

P<br />

Uudenmaan maakuntakirjastona vuosina<br />

2001–2010. Vuoden <strong>2011</strong> alusta<br />

Itä-Uudenmaan maakunta lakkautettiin,<br />

ja sen kunnat liitettiin Uudenmaan<br />

maakuntaan. <strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto<br />

aloitti tällöin Uudenmaan maakuntakirjastona Espoon<br />

luovuttua tehtävästä. Uudenmaan maakuntaalueeseen<br />

kuuluu <strong>Porvoo</strong>n lisäksi 26 kuntaa tai<br />

kaupunkia. Helsingin kaupunginkirjastolla on Uudenmaan<br />

kirjastoista itsenäinen asema Keskuskirjastona,<br />

eikä se näin ollen kuulu maakuntakirjastoalueen<br />

kirjastoihin. Maakuntakirjastonhoitaja Eija<br />

Kareno jäi eläkkeelle 1.9.<strong>2011</strong> ja tehtävässä aloitti<br />

3.10.<strong>2011</strong> Katja Jokiniemi.<br />

<strong>Porvoo</strong>seen saatiin Espoosta kattava kokoelma<br />

uusmaalaisten sanomalehtien mikrofilmejä. Espoon<br />

maakunta-aineistosta valittiin jonkin verran myös<br />

kirjamuotoista Uuttamaata koskevaa aineistoa <strong>Porvoo</strong>n<br />

kokoelmaa täydentämään.<br />

Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakuntien yhdistyessä<br />

myös maakuntien omat erilliset Nelli-portaalit<br />

yhdistyivät Uudenmaan Nelli-portaaliksi. Kirjastonhoitaja<br />

Tove Selkälä toimii Uudenmaan Nelliportaalin<br />

projektipäällikkönä. Nelli on tiedonhakuportaali,<br />

jonka avulla tietoa voidaan hakea monesta<br />

eri tietokannasta ja verkkolähteestä yhtä aikaa.<br />

Nellin kautta on käytettävissä sekä ilmaisia tietokantoja<br />

että kirjastojen hankkimia maksullisia tietokantoja.<br />

Maksullisia tietokantoja voi käyttää Nellin kautta<br />

kirjastoissa. Ilmaisista tietokannoista voi etsiä<br />

tietoa myös kotoa. Nelliä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi<br />

ja englanniksi.<br />

Ennen kesää lähetettiin kaksi maakuntakirjaston<br />

toimittamaa tiedotuslehtistä, POM-infoa ja syksyllä<br />

pienempiä tiedotteita sähköpostilla.<br />

Marraskuussa järjestetyn maakuntakirjastokokouksen<br />

aiheena oli Ekologiaa ja etiikkaa kirjastossa.<br />

Päivän aikana kuultiin erilaisista ”vihreistä” projekteista<br />

kirjastoissa kuten Cycling for Libraries -<br />

tapahtumasta sekä Helsingin kaupunginkirjaston<br />

hallinnoimasta Kestävä kehitys kirjastossa -<br />

projektista. Kirjastoalan etiikasta alusti Kansalliskirjaston<br />

juristi Pekka Heikkinen ja muumien luontosuhteesta<br />

luennoi Helsingin yliopiston tutkija Sirke<br />

Happonen. Kirjaston Martat tarjosivat osallistujille<br />

luomukeittolounaan.<br />

Loppuvuoden ohjelmassa oli maakuntakirjastonhoitajan<br />

tutustumiskäyntejä Uudenmaan kirjastoihin.<br />

Kaukolainoja lähetettiin 1204 kappaletta. Uusinnat<br />

mukaan lukien kaukolainoja annettiin 3266 kappaletta.<br />

Lähetettyjen kaukolainojen määrä kasvoi<br />

24 %. Omille asiakkaille pyydettiin kaukolainoja 911<br />

kappaletta, joista ulkomailta 12 kappaletta. 16 kaikista<br />

kaukolainoista oli artikkelipyyntöjä. Kaukolainoja<br />

pyydettiin 20 % edellisvuotta enemmän. Klaukkalaan<br />

ja Hyvinkäälle toimitettiin ruotsinkielistä lastenja<br />

nuortenkirjallisuutta siirtokokoelmina yhteensä<br />

106 kappaletta. Porsse-yhteistyökirjastoihin Askolaan,<br />

Pornaisiin ja Sipooseen lähetettiin 6844 lainaa<br />

(uusinnat mukaan lukien). Porsseyhteistyökirjastojen<br />

väliset lainat kasvoivat noin 14<br />

% edellisvuoteen verrattuna. Monikielisestä kirjastosta<br />

pyydettiin pääkirjastoon kaksi siirtokokoelmaa<br />

thain ja yksi persian ja yksi soranin kielellä. Gammelbackan<br />

kirjastoon siirtokokoelmia pyydettiin<br />

vietnamin, thain, kiinan ja arabian kielillä.<br />

~ 16 ~


evätkummun kirjaston lainaus kasvoi<br />

K<br />

2,5 % edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaat<br />

käyttivät paljon myös kirjaston<br />

asiakastietokoneita, joiden avulla he<br />

voivat hoitaa mm. pankkiasioita pankkipalvelujen<br />

loputtua lähiöstä.<br />

Ryhmäkäyntejä, kouluyhteistyötä<br />

ja muuta toimintaa<br />

Kirjastossa järjestettiin vuoden aikana kymmenen<br />

ryhmäkäyntiä. Ryhmissä kirjaston palveluihin tutustui<br />

144 henkilöä.<br />

Lukudiplomi-hanketta on toteutettu Kevätkummun<br />

koululla siten, että kirjastosta on valittu oppilaille<br />

kattavia kirjakokoelmia koulukäyttöön. LukuShowtapahtuma<br />

järjestettiin Kevätkummun ja Hinthaaran<br />

kouluilla yhteensä 12 luokalle. Tapahtumiin osallistui<br />

yhteensä 348 oppilasta.<br />

Valtakunnallisena diabetespäivänä kirjastossa kävi<br />

35 asiakasta testauttamassa verensokerinsa.<br />

Yhteistyön voimaa<br />

Lähikirjastoon saatiin syksyllä pieni lisäpalvelu, kun<br />

Kahvipiste Raimo Kaipasen kahviautomaatti asennettiin<br />

kirjaston lehtisaliin.<br />

Lähikirjaston perustehtäviä täydennettiin kuluneena<br />

vuonna vielä aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä useiden<br />

eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä<br />

tehtiin mm. Kevätkummun koulun, päiväkotien,<br />

nuorisotoimen, sairaalan, seurakunnan, Kevätkummun<br />

palvelukeskuksen liikkeiden sekä KeVå – Kevätkummun<br />

yhteistyöverkoston kanssa. Lisäksi kirjasto<br />

on mukana Skaftkärr-hankkeessa ja kirjastonjohtaja<br />

Hannele Heiskanen Skaftkärrsparrausryhmässä.<br />

Asukas- ja energiailtoihin kokoontui<br />

runsaasti väkeä ja ennakkoäänestäminen<br />

oli suosittua lähikirjastossa. Kirjastonjohtaja toimi Oy<br />

Kevätkummun palvelukeskus Ab:n hallituksessa.<br />

~ 17 ~


Näyttelyt<br />

Im Memoriam Bo Carpelan / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen<br />

Luonto talvella / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen<br />

Kalevala / Kevätkummun koulu<br />

Uusi ilme kevätkotiin / Kevätkummun kirjasto ja Päivi Toivanen<br />

Kirjastoautot Suomessa 50 vuotta / Ninnu Holme<br />

Valokuvia ja veistoksia / Jukka Palmgren<br />

Borgå Gymnasiumin kirja-aarteita / Stefan Hagman ja Kevätkummun<br />

kirjasto<br />

Venetsia / Sisarukset Husberg<br />

Marimekon joulu<br />

~ 18 ~


ammelbackan lähikirjaston kävijämäärä<br />

G<br />

kasvoi 2,4 % edellisvuoteen verrattuna.<br />

Lainaus puolestaan laski 5,2 % edellisvuoteen<br />

verrattuna.<br />

Alkuvuodesta kirjastossa oli esillä näyttely:<br />

Gammelbacka – erään kartanon vaiheita.<br />

Peipon koulun oppilaat kävivät tutustumassa näyttelyyn<br />

ja katsomassa Sari Gladin dramatisoimaa esitystä<br />

Gammelbackan kartanon vaiheista.<br />

Yhteistyö Peipon, Hamarin ja Pääskytien koulujen kanssa<br />

jatkui vilkkaana. Koululuokat opettelivat kirjastonkäyttöä<br />

ja lainasivat kirjoja 68 kertaa vuoden aikana.<br />

Helsingin monikielisestä kirjastosta lainattiin siirtokokoelmia vietnamin, thain,<br />

kiinan ja arabian kielillä. Lainapyyntöjä esittivät usein kotikielenopettajat.<br />

Päiväkotiryhmille järjestettiin sirkusaiheinen satutuokio. Yleisönä oli ryhmä lapsia<br />

Kartanoniityn päiväkodista sekä Nuuskamuikkuset ja Vilijonkat Gammelbackan<br />

päiväkodista.<br />

Gammelbackan kirjasto juhli 35-vuotista taivaltaan 15.3. Ohjelmassa oli asiakkaiden<br />

kahvitusta ja tietokilpailu 70-luvun musiikista.<br />

Gammelbackan karnevaalit järjestettiin kuluneena vuonna 18.5., ja kirjasto oli<br />

tällöin avoinna pidennetysti klo 10-20. Kirjastossa esiteltiin elektronisia lehtipalveluja<br />

ePressiä ja PressDisplaytä. Kirjasto otti tällöin käyttöön myös Artexilmaisupajan<br />

nuorten Veera Arstion ja Johanna Kekäläisen tuunaaman kierrätyshyllyn,<br />

jonne asiakkaat voivat tuoda ja josta he voivat viedä kirjoja, äänitteitä ja<br />

elokuvia.<br />

Sienirikkaana syksynä kirjastossa järjestettiin sieni-info.<br />

Kotitalousopettaja ja sieniasiantuntija Anneli Tuomala<br />

tunnisti asiakkaiden sieniä ja opasti niiden käytössä.<br />

Syksyllä lapsille järjestettiin Tulevaisuuden kirjasto<br />

-aiheinen piirustuskilpailu. Myös koululaisten pääkirjaston<br />

Kirjaston tulevaisuus…ko? -näyttelyyn poistokirjoista tekemiä<br />

taideteoksia esiteltiin Gammelbackassa.<br />

~ 19 ~


aupungin säästötoimien vuoksi<br />

K<br />

Kerkkoon kirjaston toiminta loppui<br />

entisissä postin tiloissa vuoden<br />

2010 lopussa. Kirjasto muutti<br />

Kerkkoon koulun tiloihin vuoden<br />

<strong>2011</strong> alussa. Kerkkoon kyläyhdistys<br />

ja lukupiiri hoitivat hyllyjen ja<br />

kirjojen siirron talkootyönä. Kirjaston työntekijät<br />

antoivat pakkaus- ja neuvonta-apua. Avajaisia<br />

vietettiin 2.2.<strong>2011</strong>.<br />

Kerkkoon kirjasto on avoinna koululaisille tiistaisin<br />

ja torstaisin kaksi tuntia ja muille asiakkaille<br />

maanantai-iltaisin klo 16-20. Koulun opettajat<br />

huolehtivat kirjastosta kouluaikoina ja iltavuorosta<br />

vastaa kirjastovirkailija Katri Vuori. Iltaaukiolotunteja<br />

kertyi yhteensä 152.<br />

Kerkkoon kirjasto palkittiin maaliskuussa<br />

<strong>2011</strong> Kopioston Koulukirjasto-palkinnolla,<br />

jonka arvo oli 4 000 €. Summalla hankittiin<br />

kirjastoon videotykki ja valkokangas, sillä<br />

tilaa käytetään myös koulun yhteisiin kokoontumisiin<br />

esimerkisi aamunavauksissa.<br />

Palkinnon avulla kirjastoon hankittiin myös<br />

verhot ja pöytäliinat, jotka lisäävät tilan<br />

viihtyisyyttä, sekä ilmoitustaulut oppilaiden<br />

töiden ripustamiseksi esille. Lisäksi kirjastoon<br />

hankittiin uutta aineistoa. Koulun<br />

oppilaskunta sai tilata kirjastoon mieleisiään<br />

lehtiä ja joka luokalle hankittiin kirjoja<br />

20 kappaletta samaa nimekettä luokkakokoelmaksi.<br />

Näitä kirjasarjoja voivat lainata<br />

myös muut koulut.<br />

Koulun näkökulmasta kirjaston muutto koulun tiloihin oli erinomainen parannus. Oppilaiden kirjastomatka on<br />

turvallisempi kuin aikaisemmin, ja kirjastoa voidaan käyttää useammin. Kerkkoon ja naapurikylien asukkaat ovat<br />

iloisia kirjastonpalveluiden säilymisestä lähellä. Kirjastoa käytetäänkin myös kylän yhteisenä kokoontumistilana.<br />

~ 20 ~


orvoon maalaiskunta sai ensimmäisen kirjastoautonsa vuonna<br />

P<br />

1967, ja nykyinen järjestyksessä neljäs kirjastoauto on ollut käytössä<br />

vuodesta 1996. Kirjastoauto ajoi kouluvuoden aikana kahden<br />

kuljettajan toimesta kahdessa vuorossa palvellen päivällä<br />

erityisesti kouluja ja päiväkoteja. Kesällä ajettiin ainoastaan iltavuoro.<br />

Tavanomaisempien kirjastopalveluiden lisäksi kirjastoauton<br />

henkilökunta opasti muun muassa sukan kudonnassa. Varsinkin hajaasutusalueiden<br />

iäkkäälle väestölle kirjastoauto tarjoaa tärkeän sosiaalisen<br />

kiinnekohdan ja paikan, jossa voi kysyä neuvoa mitä erilaisimmissa kysymyksissä.<br />

Kirjastoauto osallistui elokuussa kansainvälisille kirjastoautopäiville Turussa<br />

edustaen <strong>Porvoo</strong>ta yli 30:n eri maista tulleen liikkuvan kirjaston joukossa.<br />

Kirjastoauto toimi ennakkoäänestyspaikkana 6.-12.4. ja oli tällöin poissa<br />

normaalista kirjastoautokäytöstä.<br />

Ajopäiviä kirjastoautolle kertyi vuoden aikana 188, aukiolotunteja 1005 ja ajotunteja 686. Kirjastoautolla oli 123<br />

pysäkkiä, joista 30 aamuvuorolla ja 93 iltavuorolla. Kirjastoauton lainaus pysyi edellisvuoden tasolla.<br />

Kotipalvelu<br />

Kirjaston kotipalvelun asiakkaina oli vuonna <strong>2011</strong> parisenkymmentä porvoolaista, jotka eivät korkean iän tai<br />

liikuntarajoitteen vuoksi päässeet itse asioimaan kirjastossa. Kotipalvelun asiakkaat ovat innokkaita lukijoita,<br />

joista monille lukuharrastus on yksi harvoista harrastuksista, johon voimia vielä riittää. Kotipalvelun asiakkaille<br />

toimitettiin vuoden aikana lähes 1800 kirjaa, lehteä ja äänikirjaa. Käyntejä kertyi vuoden aikana 98. Kotiasiakkaiden<br />

lisäksi kirjakasseja toimitettiin vanhainkotien, palveluasuntojen ja eläkeläisten yhteisten kerhotilojen oleskelutiloihin<br />

noin 20 kertaa vuoden aikana.<br />

~ 21 ~


orvoon kaupunginkirjasto – Uudenmaan<br />

P<br />

maakuntakirjastossa tehtiin vuonna<br />

<strong>2011</strong> 42 henkilötyövuotta vakituisen<br />

henkilöstön toimesta ja 2,5 henkilötyövuotta<br />

määräaikaisen henkilöstön toimesta.<br />

Vakituisesta henkilökunnasta oli<br />

osa-aikaeläkkeellä 3 henkilöä ja muuten osaaikatyötä<br />

teki 2 henkilöä. Kirjaston työntekijöistä<br />

eläkkeelle jäivät kaupunginkirjastossa yli nelikymmenvuotisen<br />

uran tehnyt kirjastovirkailija Sinikka<br />

Seppänen sekä maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno.<br />

Kevätkummun ja Gammelbackan kirjastoissa työskenteli<br />

molemmissa vuoden aikana kolme harjoittelijaa.<br />

Pääkirjastossa puolestaan työskenteli vuoden<br />

aikana useampi siviilipalvelusmies peräkkäin.<br />

Pääkirjasto tarjosi työelämään tutustumispaikan<br />

viidelle yläkoulun oppilaalle, yhdelle jokaisesta <strong>Porvoo</strong>n<br />

yläkoulusta. Kevätkummun kirjastossa oli lisäksi<br />

kolme TET-oppilasta ja Gammelbackan kirjastossa<br />

yksi. Lisäksi pääkirjastossa työelämään tutustui<br />

kuusi yhden tai kahden päivän TET-oppilasta<br />

sekä muutamia taksvärkkiläisiä. TET-oppilaat tutustuivat<br />

kirjaston eri osastoihin ja toimintoihin ennakkoon<br />

laaditun ohjelman mukaisesti. TET-oppilaiden<br />

ohjauksesta vastaa pääkirjastossa lasten- ja nuortenosasto,<br />

mutta koko kirjaston henkilökunta on<br />

mukana opastamassa oppilaita kirjastotyön saloihin.<br />

Kirjaston henkilökunta osallistui 36 koulutustilaisuuteen<br />

ja 13 työkokoukseen vuoden aikana. Henkilötyöpäiviä<br />

koulutuksiin ja kokouksiin käytettiin yhteensä<br />

80. Koulutustilaisuuksiin pystyttiin osallistumaan<br />

huomattavasti aiempia vuosia vähemmän,<br />

sillä koulutusrahat poistettiin talousarviosta kokonaan<br />

kuluneena vuonna.<br />

<strong>Porvoo</strong>n kaupunginkirjasto jatkoi yhteistyötä <strong>Porvoo</strong>n<br />

kauppaoppilaitoksen Yrityspalvelun kanssa ruotsinkielisen<br />

kirjastovirkailijoiden oppisopimuskoulutuksen<br />

tiimoilta. Kirjastossa työskenteli kaksi oppisopimusopiskelijaa,<br />

jotka valmistuivat kesällä. Catharina<br />

Latvala osallistui oppisopimusopiskelijoiden näyttötilaisuuksien<br />

arviointeihin kirjastoissa eri puolella<br />

Suomea. Helena Backman-Karvonen ja Catharina<br />

Latvala pitivät helmikuussa Yrityspalvelun kirjastovirkailijaopiskelijoille<br />

koulutuspäivän kaunokirjallisuuden<br />

asiasanoittamisesta.<br />

Koko henkilökunnan yhteisenä koulutuspäivänä<br />

suunnattiin tällä kertaa Kotkaan, jossa tutustuttiin<br />

Merikeskus Vellamoon ja sen tietokeskukseen sekä<br />

Kotkan kaupunginkirjastoon. Paluumatkalla pysähdyttiin<br />

Ruotsinpyhtään ruukissa.<br />

~ 22 ~


Kirjastopalveluiden päällikkö<br />

Terttu Lehtola<br />

Maakuntakirjastonhoitaja<br />

Eija Kareno<br />

Kanslisti<br />

Maria Suomela<br />

Osastonjohtajat<br />

Katja Jokiniemi<br />

Päivi Kuutti<br />

Catharina Latvala<br />

Erikoiskirjastonhoitaja<br />

Markku Untinen<br />

Kirjastonhoitajat<br />

Melina Aremaa<br />

Helena Backman-Karvonen<br />

Heidi Häivälä<br />

Katri Koivulaakso<br />

Tiina Rajala<br />

Tove Selkälä<br />

Marika Sykkö<br />

Erikoiskirjastovirkailija<br />

Arto Tella<br />

Kirjastovirkailijat<br />

Monika Felixsson<br />

Ninnu Holme<br />

Pasi Hynninen<br />

Åsa Ilander<br />

Eeva Jemivaara<br />

Eija Johansson<br />

Irja Kekäläinen<br />

Nina Kihlman<br />

Jouni Malmborg<br />

Helena Nyholm<br />

Sinikka Seppänen<br />

Kati Sillgren<br />

Ann Westerling<br />

Annette Wackström-Paananen<br />

Virpi Vilkki<br />

Kirjastoavustajat<br />

Helena Eloranta<br />

Marina Johansson<br />

Merja Koskenlaita<br />

Ritva Vainio<br />

Vahtimestarit<br />

Thomas Blom<br />

Roger Johansson<br />

Kirjastoauton kuljettajat<br />

Bengt Ekholm<br />

Ulf Johansson<br />

Kesätyöntekijät<br />

Alisa Alanne<br />

Tommi Silvennoinen<br />

Kouluavustajat<br />

Kerstin Bomberg<br />

Hellevi von Schrowe<br />

Evita Viiri<br />

Sijaiset<br />

Asko Autio<br />

Jan Nyström<br />

Katri Vuori<br />

Siviilipalvelus<br />

Emil Fridolfsson<br />

Maximilian Koch<br />

Otso Repo<br />

Lehtilukusalin sunnuntaivalvoja<br />

Anniina Kero<br />

Gammelbackan kirjasto<br />

Kirjastonjohtaja<br />

Tuula Pajala<br />

Kirjastovirkailijat<br />

Kari Hovi<br />

Katja Mäkelä<br />

Harjoittelijat<br />

Tiina Moisanen<br />

Joel Puurtinen<br />

Katri Vuori<br />

Kesätyöntekijä<br />

Laura Kekäläinen<br />

Kevätkummun kirjasto<br />

Kirjastonjohtaja<br />

Hannele Heiskanen<br />

Kirjastovirkailijat<br />

Henrik Lenck<br />

Sari Oinas<br />

Päivi Toivanen<br />

Kesätyöntekijä<br />

Rasmus Mård<br />

Harjoittelijat<br />

Joni Anttio<br />

Lena Pelkonen<br />

Tukityöllistetty<br />

Brita Berg-Aaltonen<br />

Kerkkoon kirjasto<br />

Kirjastovirkailija<br />

Katri Vuori<br />

Borgå Gymnasiumin kirjasto<br />

Lehtori<br />

Stefan Hagman<br />

(Sopimus Borgå Gymnasiumin<br />

kirjaston hoidosta)<br />

~ 23 ~


Kirjaston talous<br />

Bruttomenot<br />

Tulot<br />

Nettomenot<br />

Nettomenoista aineistomenojen osuus<br />

2 644 679<br />

248 464<br />

2 396 215<br />

226 869<br />

Kävijät<br />

Kirjaston kaikissa toimipisteissä oli kävijöitä yhteensä 410 230. Kävijämäärä väheni 3,3 % edellisvuodesta.<br />

Verkkokäyntien määrä kasvoi n. 20 %.<br />

Aukiolotunteja kirjaston kaikissa toimipisteissä oli yhteensä 6 871. Pääkirjaston aukioloaikoja jouduttiin<br />

supistamaan vuoden <strong>2011</strong> alusta kaupungin säästötoimien vuoksi. Myös Kerkkoon kirjaston aukioloajat<br />

supistuivat yhteen iltaan viikossa. Tammikuun Kerkkoon kirjasto oli kiinni muuton vuoksi. Aukiolotuntien<br />

määrä väheni lähes 10 % edellisvuoteen verrattuna.<br />

Kävijät<br />

Pääkirjasto Gammelbackan kirjasto Kevätkummun kirjasto<br />

Kirjastoauto<br />

Kerkkoon kirjasto<br />

13 %<br />

12 %<br />

68 %<br />

7 %<br />

0 %<br />

~ 24 ~


Seutuvaraukset<br />

Porsse-yhteistyökirjastoissa Askolassa, Pornaisissa, Sipoossa ja <strong>Porvoo</strong>ssa tehtiin yhteensä 7 541 seutuvarausta<br />

vuonna <strong>2011</strong>. Kasvua edellisvuodesta oli 17 %. Seutuvarausominaisuuden avulla asiakkaat<br />

voivat itse varata aineistoa Internetin välityksellä yhteistyökirjastoista. Yhteistyökirjastojen välillä kuljetetaan<br />

aineistoa kaksi kertaa viikossa.<br />

Lainaus<br />

Kirjaston kokonaislainaus oli 859 697. Kokonaislainaus laski 2,6 % edellisvuodesta. Lainaajia oli yhteensä<br />

16 892. Lainaajien määrä väheni 3,6 % edellisvuodesta. Uusia asiakkaita rekisteröitiin vuoden<br />

aikana 1626.<br />

Lainaus toimipisteittäin<br />

Pääkirjasto Gammelbackan kirjasto Kevätkummun kirjasto<br />

Kirjastoauto<br />

Kerkkoon kirjasto<br />

11 % 8 %<br />

71 %<br />

9 %<br />

1 %<br />

~ 25 ~


Lainaus aineistolajeittain<br />

Kaunokirjat Tietokirjat Videot + dvd:t Musiikkiäänitteet Lehdet Muut<br />

21 %<br />

11 %<br />

7 %<br />

47 %<br />

5 %<br />

9 %<br />

Kirjalainaus<br />

Aikuisten kaunokirjallisuus<br />

Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus<br />

Aikuisten tietokirjallisuus<br />

Lasten- ja nuorten tietokirjallisuus<br />

26 %<br />

26 %<br />

5 %<br />

43 %<br />

(yhteensä 585 270)<br />

~ 26 ~


Lainaus kielittäin<br />

suomi ruotsi englanti muut<br />

23 %<br />

10 %<br />

64 %<br />

3 %<br />

Kokoelma<br />

Kokoelma käsitti vuoden lopussa 298 849 nidettä. Tämän lisäksi kokoelmaan kuului 32 918 aikakauslehtinidettä.<br />

Kokoelma aineistolajeittain<br />

Kaunokirjat Tietokirjat Videot + dvd:t Musiikkiäänitteet Muut<br />

38 %<br />

3 %<br />

7 %<br />

48 %<br />

4 %<br />

~ 27 ~


Hankinta ja poistot<br />

Aineistoa hankittiin yhteensä 12 283 nidettä. Kokoelmasta poistettiin yhteensä 13 568 nidettä.<br />

Hankinta aineistolajeittain<br />

Aikuisten kaunokirjallisuus<br />

Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuus<br />

Musiikkiäänitteet (cd:t)<br />

Muut<br />

Aikuisten tietokirjallisuus<br />

Lasten- ja nuorten tietokirjallisuus<br />

Dvd:t<br />

19 %<br />

31 %<br />

5 %<br />

9 %<br />

27 %<br />

5 %<br />

4 %<br />

~ 28 ~


anomalehtiä tilattiin 62 vuosikertaa ja aikakauslehtiä 584. Kaupungin säästötoimien<br />

S<br />

vuoksi sanomalehtiä jouduttiin karsimaan edellisvuodesta 17 vuosikertaa ja aikakauslehtiä<br />

peräti 74 vuosikertaa.<br />

Asiakkaiden käytössä olivat myös elektroniset sanomalehtipalvelut PressDisplay ja ePress.<br />

PressDisplayn kautta on luettavissa reilut 1700 sanomalehteä 93 maasta 49 eri<br />

kielellä. ePress puolestaan tarjoaa noin 80 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä luettavaksi<br />

elektronisessa muodossa.<br />

ePress-palvelun kautta luettiin vuoden aikana yhteensä 2348 lehteä. Palvelua käytti yhteensä 358<br />

asiakasta. Suosituimpia lehtiä olivat paikallislehtien Uusimaan ja Borgåbladetin lisäksi Jämsän Seutu,<br />

Keski-Uusimaa, Pohjankyrönlehti, Kyrönmaa-lehti, Etelä-Suomen Sanomat, Hufvudstadsbladet, Västra<br />

Nyland ja Åbo Underrättelser.<br />

PressDisplay-palvelua käytettiin 2907 kertaa vuoden aikana. Suosituimmat lehdet olivat kotimaiset<br />

Iltalehti, Kauppalehti, Aamulehti sekä Lapin Kansa ja ruotsalainen Dagens Nyheter.<br />

~ 29 ~

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!